Suomenmaa 12.02.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 6 / 12.2.2016 / 4,80 ? Kekkosen kuningastie Paasikivi halusi jatkaa, UKK valittiin 60 vuotta sitten Uutisanalyysi Jääkö Väyrynen yksin? Tiedepolitiikka Yliopistoväki pettyi hallitukseen Reportaasi Lääkäri, jolle pääsee heti
22 2 12.2.2016. sisältö 12.2. 2016 Pitkän tien kulkija Rankka lapsuus kasvatti Jeppe Isbergistä romaniaktiivin s
26 Ibrahim Sahindal kotoutui Lapualle s. 18 Hallitus korjaa rapistuvat tiet s. 37 Kyllikin siskot vastustaa rasismia s. 2016 3. 10 12.2. 34 Kohta pääsee valitsemaan lääkärin s. Maalla, lähellä luontoa on ihmisen terveellistä olla. Annika Saarikko s. 44 Ministeriön mukaan tieteellistä tutkimusta ei olla ajamassa alas s
Sen ytimessä olivat hyvät suhteet naapurimaihin. Ja vaikka maailma on muuttunut melkein päälaelleen, Paasikiven?Kekkosen linjan perusajatus on yhä kestävä. Suomi hyötyi kylmän sodan ajan Neuvostoliitto-suhteistaan. Paasikivi oli väistymässä. Tuostakin ajasta on siis kulunut kohta jo 35 vuotta. Suomea uudelle tielle luotsannut J. Silti monet Kekkosen politiikan kulmakivistä ovat yhtä ajankohtaisia kuin silloin, kun hän oli tasavallan tärkeimmässä tehtävässä. Yksi Kekkosen suuria toimista oli rauhan politiikka. Päätoimittaja Juha Määttä Suomenmaan arkisto Suomi hyötyi kylmän sodan ajan Neuvostoliitto-suhteistaan. Pääkirjoitus Kekkosen vuodet olivat hyvää aikaa Suomelle U rho Kekkosen ensimmäisestä valinnasta Suomen tasavallan presidentiksi tulee kuluneeksi ensi maanantaina (15.2.) 60 vuotta. Vuoden 1956 presidentinvaalin ja sen aikojen tapahtumissa oli jotakin symbolista Kekkosen elämälle. Koko maailma oli ollut myllerrysten kourissa. Hän oli yhteistyön poliitikko. Tässäkin asiassa Kekkosen näkemykset sopivat yhä tähän päivään. Laupias Sallimus varjelkoon maailmaa, että tämä ymmärrettäisiin ajoissa.? Urho Kekkonen oli juuriltaan maalaisliittolainen ja esikuva myöhemmillekin keskustapolville. Tämän varaan rakentui Suomen sodan jälkeinen ulkopolitiikka. Uutta presidenttiä tervehdittiin yleislakolla. Mutta Kekkonen selvisi voittajana niin presidenttikautensa alusta kuin myös tulevista vuosikymmenistä. Tämä antoi mahdollisuuden hyvinvointivaltion rakentamiseen. perustettu 1908 . Vaalikin oli dramaattinen poliittisine peleineen ja äärimmäisen tasaisine tuloksineen. Toteutettiin peruskoulu ja hajautettiin yliopistolaitos maakuntiin. Suomi nousi nopeasti kansakuntien eturiviin. Kekkonen oli tässä työssä suuressa roolissa. Se oli täynnä taisteluja. Oli kulunut vasta kymmenen vuotta hävitystä sodasta. Hän ajoi sekä yhteiskuntarauhaa että maailmanrauhaa. Ne olivat Suomelle ja suomalaisille hyvää aikaa. Taloudellinen kehitys oli nopeaa. Hänen henkilökohtainen panoksensa näkyi monella alalla. K. Ennen muuta hänen politiikkaansa on kiittäminen siitä, että Suomi selvisi kylmän sodan ankarissa paineissa menestyksekkäästi. Suomi säilytti itsenäisyytensä, yhteiskuntajärjestelmänsä ja kansallisen liikkumavaransa, vaikka sen naapurina oli maailman toinen supervalta, joka hallitsi laajaa blokkia. 4 12.2.2016 Tämä vaati viisasta Paasikiven?Kekkosen linjan mukaista politiikkaa. Talouden nopea kasvu oli suurelta osalta laajan idänkaupan ansiota. Tässäkin työssä Kekkosen henkilökohtainen merkitys oli korvaamaton. Urho Kekkonen erosi presidentin virasta sairauden takia syksyllä 1981. Esimerkiksi sopii lainaus Kekkosen ensimmäisen presidenttikauden alusta, vuodelta 1957: ?Eikö rauhanpolitiikka tämän päivän maailmassa ole kansallinen välttämättömyys kaikille kansoille. Koko Suomi teollistettiin. Hänen politiikkaansa saisivat muutkin nykypäivän päättäjät opiskella.
Ainakin vasenta laitaa voi kirvellä, että demokratia voi toimia eri tavalla kuin kansandemokratia. Jos Puolassa on käytäntö, että vallanpitäjä päättää tuomioistuimen ja julkisen median johtoportaiden kokoonpanon, on kaksinaamaista alkaa metelöidä siitä sitten, kun itselle mieluinen puolue joutuu seuraamaan vallanvaihdosta oppositiosta. Komission silmien avautumista näyttää auttavan huomattavasti, kun se lakkaa nauttimasta jäsenmaan valtapuolueen luottamusta. Närkästystä eivät aiheuttaneetkaan Puolan toimet, vaan sen vapaiden parlamenttivaalien pieleen mennyt tulos. pääministerinä Berlusconi pisti uusiksi myös maan yleisradioyhtiön johdon. Säädettyään itselleen syytesuojan Berlusconia ei voimiensa vuosina järkyttänyt saapasmaan tuomioistuinkaan, puhumattakaan Euroopan komissiosta. Vain Puolassa komissio on tajunnut vääryyden ta- pahtuneen. Johtuuko hätäännys siitä, että Puolan kansa äänesti koko poliittisen vasemmiston ulos maansa parlamentista. Toimittajalta Valvontakomission paluu Valvontakomissio oli Suomessa jatkosodan jälkeen toiminut Neuvostoliiton painostuskoneisto, joka varmisti, että maamme hallitus täytti välirauhansopimuksen ankarat ehdot. Tuolloin Suomen itsenäisyys ja kansanvalta olivat niin vakavasti uhattuina, että historiankirjoittajat kutsuvat aikaa vaaran vuosiksi. Vaara väistyi aikanaan, valvontakomissio poistui, ja Neuvostoliittokin hajosi. Vai muuttivatko ne vain muotoaan? Euroopan unioni asetti viime kuussa ensimmäistä kertaa jäsenmaansa tutkintaan. Tutkinnan kohde on Puolan hallitus ja syynä valtiollisten tiedotusvälineiden ja perustuslakituomioistuimen johdon vaihtaminen poliittisin perustein. Teon on sanottu loukkaavan EU:n perusarvoja. Puolasta on tosin kantautunut tietoja, joiden mukaan oikeuslaitos ja lehdistö olivat valtiovallan ohjauksessa jo ennen uutta Laki ja oikeus -pääministeripuoluetta. EU-parlamentin ECR-ryhmän puheenjohtaja Syed Kamall kysyykin aiheellisesti, miksei komissio sekaantunut Puolan edellisen vasemmistolaisen hallituksen toimiin. Myös Eurooppa-neuvoston puolalainen puheenjohtaja Donald Tusk ottaa valvontakomission nihkeästi vastaan. On päivänselvää, ettei lehdistönvapautta ja oikeus- valtiota saisi kansan mandaatilla kumota. Brysselissä näitä perusarvojen kulmakiviä puolustetaan varsin valikoivasti, kuten EU:n historia osoittaa. Esimerkiksi Bulgaria ja Romania hyväksyttiin jäseniksi piittaamatta epätasa-arvosta, joka maiden kansalaisten kohtelussa vallitsee. Unkarissa valtapuolue Fidesz oletettavasti säätää lakeja, jotka betonoivat sen aseman parlamentissa. Kaikista mielenkiintoisin tapaus on italialaisen Silvio Berlusconin pitkä valtakausi. Ei riittänyt, että Berlusconin perhe omisti leijonanosan Italian lehdistöstä . 2016 5. Voittajapuolue, Laki ja oikeus, on EUkriittinen. Valvontakomissiolla EU:n virkamieseliitti tuo välähdyksiä vuosista, jolloin itsenäisyys ja kansanvalta olivat vain hengettömiä kirjaimia. Juhani Ojalehto 12.2
Kekkonen oli vallassa ja Vennamo ei, Soikkanen toteaa. ??Kyllä minä näen, että jos joku, niin Juha Sipilä on Kekkonen ja Väyrynen ennemminkin Vennamo.. Löytävätkö he poliittisesta historiasta vertailukohtaa Väyrysen toiminnalle? Sundberg ottaa esiin Esko-Juhani Tennilän ja SKDL:n riidat 1980-luvulla. Tennilää ei huolittu SKDL:n eduskuntavaaliehdokkaaksi, vaikka hän oli puolueen istuva kansanedustaja. ??Hän perusti sitten valitsijamiesyhdistyksen ja sai hurjan kannatuksen. Soikkanen vertaa Väyrystä Veikko Vennamoon, jonka perustama SMP lähti niin ikään liikkeelle yhden miehen irtiotosta. Vaaditut 5?000 korttia täyttynevät pian, mutta tutkijoiden mukaan puoluerekisteriin pääsy ei silti ole mikään läpihuutojuttu. Sundberg huomauttaa, että toisin kuin muissa Pohjoismaissa, Suomessa puolueet ovat tarkan julkisen kontrollin alaisia. ??Muissa Pohjoismaissa katsotaan lähinnä, ettei puolueen nimi ole loukkaava tai että ei ole rekisteröity kahta samannimistä puoluetta. Soikkanen tyrmää yhtäläisyyden. ??Kyllä Britanniassakin puolueet keräävät kannattajakuntansa kentältä ja niihin voi liittyä, emeritusprofessori toteaa. Soikkanen ihmettelee, miksi Väyrynen ylipäätään haluaa nimittää perustamaansa organisaatiota puolueeksi. ??Ehkä siksi, että hän saa enemmän julkisuutta? Valtio-opin professori Jan Sundberg arvelee Väyrysen suunnitelleen kansalaispuolueensa rakenteen tarkoituksella sellaiseksi, ettei siinä ole paikallisjärjestöjä. ??Keskustan säännöissähän lukee, ettei henkilö saa olla jäsen kahdessa paikallisyhdistyksessä. Tätä pykälää Väyrynen ei nyt riko millään tavalla. Väyrynen kerää parhaillaan kannattajakortteja kansalaispuolueen merkitsemiseksi puoluerekisteriin. Väyrynen ei ole Vennamo-vertauksesta pitänyt, vaan on rinnastanut itsensä Urho Kekkoseen. ??Siinä on kyllä suuri ero. Se hyväksyy tukiryhmäänsä myös muiden puolueiden jäseniä. Väyrynen vertasi tiedotustilaisuudessaan kansa- laispuolueen organisaatiorakennetta brittipuolueisiin. Ajassa Professorit: Väyrysen puolue on keskustelukerho Puoluelain mukaan puolueen täytyy olla demokraattinen järjestö Teksti: Annukka Kaarela Kuva: Jari Laukkanen Politiikan konkaritutkijat Timo Soikkanen ja Jan Sundberg suhtautuvat epäillen keskustan kunniapuheenjohtajan Paavo Väyrysen aikomukseen perustaa uusi puolue. Soikkanen sanoo suoraan, että hänen mielestään kyseessä on ennemminkin keskustelukerho kuin oikea poliittinen puolue. Väyrynen on kertonut, ettei perusteilla olevaan kansalaispuolueeseen oteta tavallisia rivijäseniä, vaan jäsenistön muodostavat puolueen europarlamentaarikot ja kansanedustajat. Puolueella ei ole toimintaa paikallis- eikä maakuntatasoilla. Meillä puolueen pitää puoluelain mukaan olla demokraattinen järjestö. Sundbergin mukaan demokratiasta ei voida pu- 6 12.2.2016 hua, jos puolueessa on vain yksi kelpoisuusehdot täyttävä ja päätökset tekevä jäsen, Väyrynen itse. ??Ehkä hän voi järjestää puolueen demokraattiseksi jollain muulla tavalla, Sundberg pohtii. Miten? ??Sen minäkin haluaisin nähdä. Väyrynen on todennut, ettei hän aio erota keskustasta, ja puoluekin on jäänyt odottavalle kannalle kunniapuheenjohtajansa toiminnan suhteen. Sundberg pitää etenkin vaalien kannalta ongelmallisena, että Väyrynen edustaisi kahta puoluetta. ??Jos hän olisi edelleen keskustan jäsen, ja keskusta suhtautuisi myötämielisesti hänen ehdokkuuteensa, se antaisi hänelle vaalimatemaattisia etuja. Jos keskusta taas päätyisi erottamaan kunniapuheenjohtajansa, Väyrynen saisi Sundbergin mukaan harteilleen marttyyrin viitan. ??Se olisi hänelle hyödyksi ja toisi sympatiaääniä varsinkin, jos se tapahtuisi vaalien alla. Soikkanen ei puolestaan usko, että Väyrynen vie puoluehankettaan niin pitkälle, että keskusta joutuisi antamaan hänelle potkut. ??Eikä puoluekaan varmasti niitä kovin mielellään järjestä. Soikkanen ja Sundberg edustavat alansa konka- riosastoa, joka on tutkinut politiikkaa yhtä kauan kuin Väyrynen on siinä toiminut
2016 7. Demokratiasta ei voida puhua, jos puolueessa on vain yksi päätökset tekevä jäsen. 12.2
Tsemppiä koko joukkueelle. Juha Sipilä Twitterissä Tampereelta palattuani kotiovellani oli tuttu yhteisvastuukerääjä. Pärjäämme pitämällä riman korkealla. Eläminen velaksi on elämistä valheessa. Ratkaistavana on useita päällekkäisiä kriisejä syntyvyyden laskus- 8 12.2.2016 ta alkaen. Arto Satonen (kok.) toivoi kansakunnan edun asettamista etusijalle. Syksyyn jäävät sote- ja maakuntalait. Keskustassa on ehditty epäillä, onko kokoomus hallituksen marraskuussa tekemän maakuntahallinto- ja sote-paketin takana. Ryhmänjohtaja Satonen vakuutti, että kokoomus on sitoutunut yhteiseen ratkaisuun. Sen sijaan demarijohtaja Antti Rinne irrottaisi sote-ratkaisusta maakuntahallinnon.. Terho vetosi ?kaikin voimin. Osallistu sinäkin. Nyt tw-kanava kiinni ja kahville kaapunkiin tolokun ukkojen kanssa. Semmoisia on tiällä Savossa. Seppo Kääriäinen Twitterissä Anu Vehviläinen Twitterissä Jari Laukkanen ?Emme pääse helpolla, mutta emme myöskään päästä itseämme helpolla. Pääministeri Juha Sipilä sekä konkariedustajat Seppo Kääriäinen ja Ilkka Kanerva eduskuntakeskustelussa. Politiikassa ratkaisujen kevät Pentti Manninen Tuli hengästynyt olo, Matti Vanhanen (kesk.) luonnehti, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) latoi tiistaina kansanedustajille rätingit tulossa olevista hallituksen esityksistä. Eduskunnan kokeneimpiin kuuluva Vanhanen tulkitsi Sipilän työlistaa vakavin sanakääntein. ??Maailma ympärillä rakoilee...ulkoista taloudellista vetoapua ei näy...omillaan seisova maa kestää myös ulkoisia paineita...kyseessä on ratkaisujen kevät. Perussuomalaisten Sampo Terho meni vielä pitemmälle. ??Tämä on ratkaisujen vuosi, varmaan vaikein sotien jälkeen. Jo keväällä käsittelyyn tulee valtion omistajaohjaus. Ajassa Sanottua Olipahan tulevaisuuden uskoa vahvistava vierailu Oulussa Nokian tehtaalla. Pystymme kyllä parempaan, pääministeri rohkaisi. Turvapaikka-asioiden lisäksi eduskunta saa eteensä monia muita isoja asioita. sovun puolesta. ??Pallo on nyt siellä, myös pääministeri korosti ja sanoi luottavansa siihen, että järjestöt pystyvät sopimaan myös ilman sovittelijaa. Järjestöjen sopu korvaisi nyt jäissä olevan hallituksen kilpailukykypaketin, josta oppositio käyttää nimitystä pakkolait. Sipilä luetteli keinot, miten hallitus paran- taa työllisyyttä tämän vaalikauden loppuun mennessä 110?000, hengellä ja miten velaksi eläminen loppuu vuonna 2021. ??Emme pääse helpolla, mutta emme myöskään päästä itseämme helpolla. Tuli hyvä mieli. Suomi on tulossa konkurssiin, ellemme uudistu. Hallituspuolueilta lähti luja vetoomus työ- markkinajärjestöille yhteiskuntasopimuksen puolesta. Vanhanen on huomannut, että neuvotteluihin on tullut rakentava ote
Pentikäinen esitteli viisiaskeliset menestyksen portaat järjestöjen johtamiseen. Ensimmäisenä askeleena on lähtökohtien tunteminen. Politiikka on mitä siitä teemme. Anne Berner Twitterissä Sivistys on välttämätöntä, jotta ihminen kasvaisi täyteen mittaansa. Koulutuksen sisältö ratkaisee, hallinto on väline. Elsi Katainen Twitterissä Jussi Nukari/Lehtikuva Ajassa Norminpurku etenee hyvää vauhtia. Ajatuspajan rahoitus vankistuu ja rivit täydentyvät kahdella uudella tutkijalla. Uudet tutkijat, valtiotieteiden tohtorit Ville Pitkänen ja Jussi Westinen siirtyvät e2:een yliopistopiireistä Turusta. Westinen on myös entinen Suomenmaan toimittaja. Ajatuspajan suurin rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö. Uusia tukijoita ovat muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ja tukiyhdistys Keskitien säätiö. Puolueiden väliset erot ovat usein pienempiä kuin puolueiden sisäiset. Sitä voidaan rakentaa kuuntelemalla ihmisiä. . Ministeriön osuus tuesta on 30 prosenttia, MTK:n ja Keskitien siivut kummallakin hieman alle neljännes. Tietoa on olemassa valtavasti, mutta sitä ei jalosteta päättäjille eikä kansalle, taustoittaa e2:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin. ??Ajatuspaja täyttää tämän aukon. e2:n johtajan Karina Jutilan mukaan päättäjät tarvitsevat tutkijoiden apua kaaottiseksi käyneelle politiikan kentälle. ??Tuotamme nopeasti terävää ja hyödynnettävää tietoa, joka saa aikaan reaktioita. Hyvä johtaja sietää erilaisuutta Samuli Nissilä Erilaisuuden sietäminen on johtamisessa äärimmäisen tärkeää, päätoimittaja Mikael Pentikäinen sanoo. Onnistuva johtaja kykenee löytämään sen, mistä järjestössä ollaan samaa mieltä, mutta sietää erilaisuutta. . Mukaan pitää saada yhteiselle asialle omistautunutta väkeä. Kolmas porras on luottamus. Kaikille on oltava selvää, mitä varten järjestö on olemassa. Toisena on joukkovoima. Huonolla viestinnällä voi turmella hyvän politiikan. Viides porras on tekemisen ilo. Jos näin ei ole, kannattaa katsoa peiliin, Pentikäinen toteaa. 12.2. Erilaisia ajattelutapoja toimii saman järjestön sisällä, Pentikäinen perustelee. Pentikäinen puhui järjestöjen johtamisesta keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Tampereella. Sanottua Olen kiitollinen siitä tuesta, jonka hyvin valmisteltu #korjausvelkahankelista sai osakseen. Sen merkitystä ei voi Pentikäisen mukaan nykyaikana liiaksi korostaa. . 2016 9. Hyvä johtaja ei jätä käyttämättä hyväkseen tilaisuutta kysyä, miten meillä menee. Neljäs askel on viestintä. Vapautetaan yrittäjä, työntekijä, vapaaehtoinen ja kuka tahansa toimeliaisuuteen. Hanna Kosonen Twitterissä Ajatushautomoon kaksi uutta tohtoria Juhani Ojalehto Ville Pitkänen, Karina Jutila ja Jussti Westinen. Keskustaliberaali ajatuspaja e2 pyrkii entistä ketterämmäksi yhteiskunnallisen tiedon tuottajaksi. Hyvä johtaja kyselee alituisesti, onko ihmisillä mukavaa.
Bernerin mukaan ministeriössä on kuitenkin tehty kovasti taustatyötä sen selvittämiseksi, missä rahoille on suurin tarve. Korjausvelkapaketista teihin menee 325, ratoihin 223 sekä vesiväyliin 12 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus siirtää 364 miljoonaa euroa kehittämishankkeista perusväylänpitoon. Tämän summan käyttämisestä se päättää myöhemmin.. Jari Laukkanen Ajassa Korjausvelkarahan käyttökohteita Tiet 325 milj. ? Radat 223 milj. ? Digitalisaatio ja uudet palvelut 35 milj. Varsinkin puun kuljettamisen helpottamiseen on kiinnitetty huomiota. Tiedotustilaisuudessa Berner sanoikin, että elinkeinoelämän toiveet on otettu aidosti huomioon. Osaa suomalaisista saattaa tosin hiertää se, että pääosa rahoista tulee eteläiseen ja läntiseen Suomeen. ? Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin esittelemä, korjausvelkaa vähentävä väyläpaketti saa kiitoksia keskustalaisilta. Väyläpaketti osuu hyvään hetkeen Samuli Nissilä Keskustalaiset antoivat viime viikonlo- pun politiikka- ja toimintapäivillään raikuvat aplodit liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille (kesk.). Syy suosioon oli siinä, että ministeri oli paria päivää aiemmin esitellyt hallituksen korjausvelkaa vähentävän väyläpaketin, eli suunnitelman siitä, miten rapistuneet tiet ja radat korjataan. Se, jos mikä, on keskustalaisille mieleen. Hallituksen järeä 600 miljoonan euron korjausvelkapaketti on mainiosti ajoitettu. Siitä käytetään nimittäin noin 85 miljoonaa euroa teiden päällystämiseen. Asfaltin levittäminen on järkevintä silloin, kun öljy on halpaa. ? Vesiväylät 12 milj. Aika näyttää, mihin tämä johtaa. Väyläpaketti on hallitukselle tärkeä myös siksi, että viime aikoina hyvät uutiset ovat olleet harvassa. Erityisesti yrittäjät kiittävät sitä, että tiet ja radat pysyvät kunnossa, ja tavara kulkee esteettä paikasta toiseen. Sitä kuvaa se, 10 12.2.2016 että näinkin iso paketti vain pysäyttää teiden rapistumisen, mutta niiden kunto ei ala parantua. Juha Sipilän (kesk.) hallitus siis lähinnä paikkaa Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen teiden ylläpitoon kohdistamia leikkauksia. Paikkaussumma voisi olla isompikin, mutta näinä aikoina rahaa on hankala löytää. Ministeri Bernerin kädenjälki näkyy erityisesti siinä, että liikenneverkon digitalisaatioon käytetään 35 miljoonaa euroa. Se merkitsee esimerkiksi tie- ja rataverkon kunnonhallinnan kehittämistä. Bernerin mukaan hallitus pyrkii luomaan edellytyksiä älykkään liikenteen syntymiselle. Raakaöljyn hinta on nyt sellaisessa kuopassa, että asfalttikoneiden kannattaisi laulaa yötä päivää ja Suomen tiet panna kerralla kuntoon. Työtä on kuitenkin paljon
Jos yhteiskunnallista osallistumista ja tietopohjaa ei ole, ulkopuoliset voivat päästä sisäiseen päätöksentekoon käsiksi ongelmallisella tavalla, hän varoitti. 12.2. Hänen mielestään Suomen tulevaisuuden haasteet liittyvät muun muassa ilmastonmuutokseen. . Onko maailma elinkelpoinen ja säilyykö se sellaisena, Haavisto muotoili ihmiskunnan kohtalonkysymyksen. Pakolaiskysymykseen täytyy Haaviston mu- kaan puuttua perehtymällä ilmiön syihin ja puuttumalla niihin. Hänen mielestään Suomen linjana on oltava apua tarvitsevien auttaminen sekä lähtömaassa että Suomessa ja laillisten työ- ja opiskeluväylien rakentaminen Eurooppaan pyrkiville. . Maailman suurilmiöiden ymmärtäminen auttaa löytämään kysymykset, joihin puolueen periaateohjelman tulisi vastata. Keskustalaisten periaateohjelmatyön taustaksi näkemyksiään maailman menosta valottivat kansanedustajat Pekka Haavisto (vihr.) ja Antti Kaikkonen (kesk.) sekä tutkijatohtori Hanna Smith Aleksanteri-instituutista. Haavisto kehotti puoluetta peilaamaan ta- voitteitaan YK:n Post 2015 -kehitystavoitteisiin. Rikosilmoituksenkin voi nykyään tehdä netissä, muistutti Pokka. Shutterstock Maailman tilanne periaateohjelman pohjalla Eeva Kärkkäinen Kansainvälinen tilanne oli aiheena, kun kes- kusta aloitti periaateohjelmansa työstämisen Tampereen politiikka- ja toimintapäivillä. Ohjelmatyötä vetävän puolueen varapuheenjohtajan Annika Saarikon mukaan pienien maiden on osattava ennakoida millainen maailma on 10?15 vuoden päästä. . Kevään aikana selvi- ää, riittävätkö näytöt syytteiden nostamiseen. Näissä tapauksissa vainoaminen on ollut jatkuvaa ja järjestelmällistä yhteen ihmiseen kohdistuvaa toimintaa. Sopivia pykäliä ei aina löydy, Pokka tuskaili. Edes suorasanainen tappouhkaus ei välttämättä johda tuomioon, koska lainkohta alkaa sanoilla ?joka aseen nostaen tai...? Pokka toivookin, että selvitettäisiin, onko lakitekstejä syytä uudistaa, vai riittääkö, että niille etsitään uusia tulkintoja. Uhkaavista viesteistä kannattaa aina ilmoittaa. Poliisi tekee sitten voitavansa. Sen sijaan yleisempään vihapuheeseen tai nettikirjoitteluun on vaikeampi puuttua. . Euroopasta on rakennettu talo ilman ovia, siksi tänne tullaan sisään ikkunoista, Haavisto kertoi kuulemansa vertauksen. Smithin mukaan Suomen ulkopoliittisessa keskustelussa eniten äänessä olevilla ei ole välttämättä syvällistä ymmärtämystä asioista. Tutkijatohtorin mukaan keskustelussa unohtuu helposti, että poliittisten muutosten vaikutukset saattavat näkyä vasta pitkän ajan kuluttua itse tapahtumasta. . 2016 11. Jo tähän mennessä kymmeniä, ellei satoja, nettiuhkailijoita on säikäytetty kotietsinnällä. . Esimerkiksi lähialueemme tilanne on edelleen jälkijäristystä Neuvostoliiton hajoamisesta, Smith arvioi. Hänen mukaansa yleinen yhteiskunnallinen osallistuminen on tärkeää niin demokratian kuin kansallisen turvallisuudenkin kannalta. . Vainoamisesta syytteitä jo kevään aikana? Pirkko Wilén Rikoslakiin äskettäin lisätyn ?vainoamisen? perusteella saatetaan nostaa ensimmäiset syytteet jo lähiaikoina. Ylikomisario Marko Pokka Helsingin poliisilaitoksen henkilösuojauksen toimintayksiköstä kertoi keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Tampereella, että tutkinnassa on muutama kärkipoliitikkoihin kohdistuva tapaus
Eniten halutaan puhua ihmis- ja parisuhdekysymyksistä sekä arkipäivän asioista. ??Soittajille tärkeää on kokemus siitä, että jollakin on aikaa, halua ja voimia kuunnella, Mielonen sanoo. Edellisen vuoden aikana keskusteluaiheiden kärkipäähän ovat nousseet myös työn kuormittavuus ja taloudelliset vaikeudet. ??Pelkkä keskustelu ei aina auta, mutta sen avulla saattaa säilyä luottamus tulevaan ja usko omaan toimintakykyyn. Markku Ulander/Lehtikuva Suomettumista ei ainakaan ollut se, että Suomi piti yllä hyviä suhteita Neuvostoliittoon, ja kauppa kävi. Maljapuheet eivät olleet suomettumista Pekka Pohjolainen Idänkaupan kulta-ajoista alkaa olla jo aikaa. Punaisten vuorineuvosten vodkanhuuruisia seikkailuja itänaapurissa tavataan nykyisin pitää malliesimerkkinä Neuvostoliiton mielistelystä ja yhteiskuntaelämän kaikkinaisesta moraalisesta rappeutumisesta 1970-luyulla. Aihepiiriin toimittajaurallaan paneutunutta Jyrki Koulumiestä asia on vaivannut. Hän näpäyttää tuoreessa kirjassaan ?Kaikki ajoi Ladalla . Monelle voi olla kynnys soittaa tietylle henkilölle, tukihenkilöverkon koordinaattori Maija Mielonen kertoo. Palvelulle tuntuu hänen mukaansa olevan tarvetta. idänkaupan lyhyt oppimäärä. Koko totuus ei tämäkään ole. ??Monet suomalaiset kertoivat kastelleensa lähistöllä olleita kukkaruukkuja selvitäkseen illanistujaisista kunnialla, Koulumies huomauttaa. Koulumiehen mielestä suomettumista ei ainakaan ollut se, että Suomi piti yllä hyviä suhteita Neuvostoliittoon, ja kauppa kävi. Sitä ei ollut myöskään kohteliaiden maljapuheiden pitäminen. Siihen, oliko varovaisuus suomettuneisuutta, ei Koulumiehen mielestä ole yhtä selkeää vastausta. Piti uskaltaa katsoa itseään suoraan silmiin.. Hän sanoo itse Uuden Suomen Moskovan-kirjeenvaihtajana yrittäneensä välttää sellaisten sanamuotojen käyttämistä, jotka olisivat voineet johtaa karkottamiseen maasta. ??Piti tasapainoilla siten, että kirjoitti totta, mutta pysyi viileänä. Edelleen voi kuitenkin soittaa myös heidän henkilökohtaisiin numeroihinsa. ??Ajattelimme, että tämä helpottaisi yhteydenottoa. Jokaisen aamun parranajo oli eräänlainen kunniallisena pysymisen mittari. (Siltala) nykysukupolven vähättelevää ja moralistista lähestymistapaa Suomelle vaurautta tuoneeseen aikakauteen. Koulumies puolustaa kulttuuriin kuulunutta ystävyyspuhetta. Shutterstock Maaseutupuhelimesta apu arjen huoliin Meri Alaranta-Saukko Tänä vuonna 20 vuotta täyttävä maaseu- dun tukihenkilöverkko laajensi lokakuussa palveluaan perustamalla valtakunnallisen maaseutupuhelimen. Soittajien huolia kuuntelevat vuorollaan koulutetut tukihenkilöt eri puolilta Suomea. Päivystysaika on joka päivä kello 18?21. Ero aikaisempaan on, että tukihenkilöt vastaavat Maaseutupuhelimessa anonyymisti. Se on hänen mielestään 12 12.2.2016 verrattavissa vaikkapa japanilaiseen kauppaetikettiin. Koulumiehen mukaan venäläisille oli ominaista, että he tahtoivat tehdä kauppaa ystävien kanssa, joiden olkapäätä vasten saattoi myös pikkuhumalassa nojata ja valittaa maailman kovuutta. Nykyisin mielikuva idänkaupasta on ennen kaikkea kostea: Moskovassa ryypättiin ja istuttiin pitkät illat votkalasien ääressä
Nyt ajankohtainen TiSA tarjoaa onnistuessaan Suomelle uusia kasvumahdollisuuksia palvelujen viennissä ja antaa meille väylän laajentaa markkinoitamme 22:n EU:n ulkopuolisen WTO:n jäsenmaan, kuten Kanadan, USA:n, Norjan, Sveitsin ja Australian, suuntaan. Suomi on tunnetusti pk-yritysten maa, jolle kaupan esteiden alentaminen on ehdottoman tärkeätä. Vapaakauppasopimukset ovat meille lähtökohtaisesti hyvä pohja luoda taloudellista kasvua, mutta neuvotteluiden aikana meidän tulee pitää esillä suomalaisille yrityksille tärkeitä teemoja, kuten tullien ulkopuolisten esteiden alentamista. TiSA-sopimuksen kohdalla työ ei loppunut vielä parlamentin täysistuntoon, vaan meidän on jatkettava yhteydenpitoa komission kanssa. Parlamentti nosti esille mietinnössään koulu- tettujen, jo vastaanottavassa valtiossa työllistyneiden henkilöiden liikkuvuuden edistämisen. Olen valmistautunut siihen, että työryhmässä katsotaan ammattimaisesti, mitä Ylen tehtäviin muuttuneessa maailmassa ja mediatilanteessa kuuluu. Varoittelisin myös ylisuurista odotuksista työryhmän työn suhteen. Sopimusta koskevat neuvottelut aloitettiin jo vuonna 2013, mutta parlamentti päätti antaa näkemyksensä neuvotteluihin tässä vaiheessa. Vuonna 2009 voimaan astuneen Lissabonin sopimuksen myötä parlamentin valta kasvoi myös yhteisen kauppapolitiikan saralla. Miten kommentoit? Ei mediassa mitään salaliittoa keskustaa vastaan ole. Ei olla joko Yleä vastaan tai sen puolesta. Täytyy katsoa kokonaisuutta. 12.2. Jos kokee kohtelun epäreiluksi, siitä pitää laittaa palautetta ohjelmien vastaaville päätoimittajille. Vaikka ryhmässä tehtäisiin minkälaisia voltteja tahansa, se ei pelasta kaupallisen median tilannetta. Ylen tehtävä on palvella koko Suomea, myös erityis- ja vähemmistöryhmiä, tuottaa laadukasta kotimaista sisältöä ja toimia sielläkin, missä kaupallinen bisnes ei toimi. On väitetty, että keskustalaiset suhtautuvat kriittisesti koko Yleisradioon, koska kokevat Ylen uutiset puolueellisiksi. Jokainen työryhmän jäsen toki voi ja saa linjata asioista niin halutessaan. Yleisellä tasolla muistutan, että Yle ei ole mustavalkoinen joko/tai -juttu. Etukäteen ei minusta kannata ilmoittaa, että näin ja näin tehdään. 2016 13. Myös TiSA-sopimuksen kohdalla parlamentilla on mahdollisuus viime kädessä kaataa komission EU:n puolesta neuvottelema sopimus, ja siksi komission on kuunneltava parlamenttia. Komissio neuvottelee tällä hetkellä useista vapaakauppasopimuksista eri mantereilla. Työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys, on Euroopassa laaja ongelma, minkä vuoksi Eurooppa ei tällä hetkellä tarvitse niinkään käsipareja kuin aivoja ja uusia ajatuksia. Tämä asia on noussut esille myös eri EU:n jäsenmaissa, kun korkean työttömyyden olosuhteisiin on saapunut suuri määrää pakolaisstatuksella liikkuvia tai sitä hakevia, pääosin kouluttamattomia ihmisiä. On erityisen tärkeää mahdollistaa eri alojen erityisosaajien pääsy Eurooppaan, jos ja kun haluamme varmistaa uusien innovaatioiden syntymisen ja kasvamisen EU:n alueella ja sen jäsenmaissa. Hannu Takkula europarlamentaarikko Maria Seppälä Suoraan kysyen Yle ei ole mustavalkoinen joko/tai -asia Anja Manninen Mikä on Yleisradion suuri tehtävä, josta se ei saa luopua, liikenne- ja viestintäministeriön parlamentaarisen Yletyöryhmän jäsen, keskustan kansanedustaja Tuomo Puumala? Asiat linjataan juuri tässä parlamentaarisessa työryhmässä. Pääministeripuolueena keskusta saa nyt enemmän lunta tupaan kuin pienimpänä oppositiopuolueena, jolloin keskusta sai hyvää nostetta mediassa. Työryhmässä ei käsitellä Ylen tehtävää sillä perusteella, onko joku ohjelma miellyttänyt. Tällaiseen palautteeseen ja huoleen pitää suhtautua äärimmäisen vakavasti. Kriittisyys vallanpitäjiä kohtaan kuuluu median työhön. Täällä Bryssel TiSA-sopimuksen neuvottelut jatkuvat Viime viikolla Euroopan parlamentti äänesti oma-aloitemietinnöstä koskien TiSA-palvelukauppasopimusta
Uutiskuva 14 12.2.2016
2016 15. Sipilän mukaan Suomi voisi ottaa vastaan lisää kiintiöpakolaisia. Samaan aikaan päiden on oltava kylminä niille maahantulijoille, joiden pusseissa ei ole puhtaita jauhoja. Sipilän mielestä pakolaisleireille pitäisi luoda hyvät olot, jotta kenenkään ei tarvitsisi lähteä uhkarohkeille matkoille kohti Eurooppaa. Pakolaisia tulisi ottaa leireiltä Eurooppaan hallitusti kiintiöiden avulla. Lisäksi EU:n ulkorajojen valvonta olisi saatava kuntoon. Pääministeri toivoo Syyriaan pikaista tulitaukoa. Sen jälkeen voitaisiin aloittaa rauhanprosessi, jossa suomalaisillakin voisi Sipilän mukaan olla jokin rooli. 12.2. Jari Laukkanen Sydämet lämpiminä vainoa pakeneville Samuli Nissilä Keskusta järjesti politiikka- ja toimintapäivänsä viime viikonloppuna Tampereella. Puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä korosti puheessaan lähes viidellesadalle politiikasta kiinnostuneelle osallistujalle, että suomalaisten tulisi pitää sydämet lämpiminä niille, jotka pakenevat vainoa ja hätää
Mikään eduskuntapuolue ei tätä jaloa tavoitetta kuitenkaan aja. Ei edes keskusta, vaikka Väyrynen opastaa puheenjohtaja Juha Sipilää siitä, miten tämän kuuluisi toimia. Tästä huolimatta lopetan jatkossa Väyrysen ajatuksiin viittaamisen. Juuri niin Väyrynen tekee ja puhaltaa niin lujaa, että monet pelkäävät korviensa halkeavan. Väyrysen vinkkelistä tilanne voi näyttää toiselta: Suomi olisi pelastettava euron turmiolliselta vaikutukselta ja EU:n velkaunionilta. Juuri siinä lienee hänen tavoitteensa. Väyrynen on tottunut ottamaan politiikassa kovia riskejä. Väyrynen laskelmoinee brittien lähdön olevan eduksi hänen puoluehankkeelleen. Kansalaispuolueen on kaikesta huolimatta äärimmäisen vaikeaa tehdä jytkyä seuraavissa eduskuntavaaleissa. Onnistuakseen kansalaispuolue ei välttämättä suurta vaalivoittoa tarvitsekaan. Yhdistys on tarkoitus merkitä myöhemmin puoluerekisteriin. Alkukohun jälkeen keskustassa on ollut hiljaista. Sen jäseniksi pääsevät vain eduskunnan ja europarlamentin jäsenet. Käytännössä näyttää siltä, että jäseniä on vain yksi: syksyllä 70 vuotta täyttävä valtiotieteiden tohtori Paavo Matti Väyrynen. Pitämällä kaiken vallan omissa käsissään Väyrynen välttää ikävät puolueen sisäiset erimielisyydet, joista hänellä onkin jo varsin pitkä kokemus. Väyrynen perustelee ratkaisua blogissaan sillä, että kansanvalta ei hänen mukaansa toteudu keskustan toiminnassa. Kaikkiin kannattajien tai omiin toiveisiin ei voi vastata. Hän sanoo ihailevansa Johannes Virolaista, joka hyväksyi tämän. ??Politiikassa mukana olo on traagista. Puoluekokous on nimittäin valinnut sen johtoon ?liberaaleja?, jotka Väyrysen mukaan edustavat puolueessa vähemmistöä. Sen sijaan Väyrysen kansalaispuolueessa päätösvalta on tarkoitus antaa ?kansan vaaleissa valitsemille edustajille?. Sen kanssa täytyy vain elää, Volanen toteaa. Moni keskustalainen näyttää ajattele- van, että puolue ei voi tanssia yhden henkilön pillin mukaan, vaikka kyseessä olisi kunniapuheenjohtaja. Tällöin vaarana on toki se, että henkilö alkaa soitella pilliään muualla. Siksi on turvauduttava epätavallisiin keinoihin. Hallitusvastuun painamilta perussuomalaisilta jää runsaasti pelitilaa, jota Väyrynen pyrkii hyödyntämään. Väyrysen toimintaa selittää myös se, että hän uskoo Britannian eroavan EU:sta (HS 9.2.). No, myönnettäköön 47 vuoden ystävyyden ja yhteistyön jälkeen, että tuo Paavo Väyrysen pelleily alkaa mennä liian pitkälle, hän kirjoittaa Facebookissa. Puhelimessa Volanen muistuttaa demokratiaan kuuluvan, että itselle tärkeitä asioita saa joskus edistettyä, toisi- 16 12.2.2016 naan ei. Eli tässä vaiheessa hänelle itselleen. Samuli Nissilä. Hänen menettelytapojaan en voi hyväksyä, Hirvaskoski toteaa. Häntä säestää tohtori, ex-valtiosihteeri Risto Volanen. . Väyrysen kärkiteema, eurosta eroaminen, ei noussut lainkaan keskusteluun viime viikonlopun politiikka- ja toimintapäivillä Tampereella, vaikka ministerien kärkikaarti oli siellä puolueväen tentattavana. Käytäväpuheissa moni sanoi olevansa Väyrysen puolesta surullinen siitä, että tämä maalaa itseään nurkkaan. Väyrysen riveihin ei ole vielä ilmaantunut merkittäviä tukijoita. Päinvastoin, kunniapuheenjohtajan irtiotto on saanut arvostelua myös sellaisilta keskustalaisilta, joilla on asioista Väyrysen kanssa samankaltaisia näkemyksiä. Vantaalainen kaupunginvaltuutettu Johannes Hirvaskoski kirjoittaa tänään Suomenmaan mielipidesivuilla löytäneensä yhteistä kaikupohjaa politiikan sisällössä Väyrysen kanssa. . Riittää, että Väyrynen saa taakseen niin ison ja äänekkään joukon suo- malaisia, että perussuomalaisten ja keskustan on kannatuskadon uhatessa muutettava kurssiaan. Suomen irrottamista eurosta hän näyttää pitävän niin tärkeänä, että on valmis panemaan vaakalaudalle koko poliittisen uransa. Väyrysen puolueesta on tulossa hyvin erikoinen. Uutisanalyysi Kaikki pelissä Paavo Väyrynen ottaa isoja riskejä saadakseen Suomen irti eurosta Keskustan kunniapuheenjohtaja Paa- vo Väyrynen ilmoitti viime viikon torstaina perustaneensa aatteellisen yhdistyksen, Kansalaispuolue ry:n
Pitämällä vallan omissa käsissään Väyrynen välttää puolueen sisäiset erimielisyydet. 12.2. 2016 17
Sen vaikutukset alkavat nyt näkyä ja konkretisoitua. Koikkalainen kauhistelee vähennysten mittaluokkaa. Helsingin yliopistosta jou- tuu lähtemään lähes tuhat työntekijää, kun esimerkiksi koko Vaasan yliopistossa henkilökuntaa on puolet vähemmän. ??Tässähän ei auttaisi kauheasti edes se, vaikka uhrattaisiin pari pientä yliopistoa. Sillä saataisiin oikeastaan vain osittain lievennettyä pääkaupunkiseudun uusimpia leikkauksia, mutta kaikille muille ne jäisivät vielä päälle. Hallituksen tavoitteena on säästää hallituskauden aikana yliopistoilta ja tutkimukselta yhteensä noin 500 miljoonaa euroa. Yliopistoindeksi jäädytetään koko hallituskaudeksi, ja lisäksi Tekesin tutkimusrahoitusta leikataan 100 miljoonalla eurolla. Kipeimmin säästöt osuvat Helsingin yliopistoon, joka menettää muiden leikkausten ohella 30 miljoonaa euroa niin sanottua apteekkikompensaatiota. Muissa yliopistoissa tilanne on hivenen helpompi. Esimerkiksi Turussa ja Jyväskylässä vaaditut säästöt koetetaan raapia kasaan ilman irtisanomisia. Koikkalaisen oma työpaikka Lapin yliopisto on sopeuttanut 1 589 507 000 ? Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettirahoitus yliopistoille vuosina 2004?2016. 1 508 043 000 ? 1 346 540 000 ? 1 261 902 000 ? 2005 2006 2007 2008 2009 2010. Tieteen hautajaiset? Yliopistoväki on pettynyt hallituksen tiedepolitiikkaan. Ministeriön mukaan tutkimusrahoitus on edelleen kohtuullisella tasolla. Teksti: Annukka Kaarela Suomalaisissa yliopistoissa on eletty vii- me viikkoina murheellisia aikoja. Helsingin yliopisto päätyi yt-neuvottelujen seurauksena vähentämään henkilökuntaansa noin 980 työntekijällä. Aaltoyliopistosta lähtöpassit saa 316 henkilöä. Tieteentekijöiden liiton puheenjohtajan Petri Koikkalaisen mieli on matalalla. ??Olemme pettyneitä hallituksen tiedepolitiikkaan
Hänen mukaansa hallinnollisen työn vähentämiselle on yliopistoissa suuri tarve. Tutkijoita ja professoreita kuormittaa erityisesti rahoituksen hakeminen. Suomen Akatemia hukkuu hakemuksiin, ja hankkeiden myöntämisprosentit ovat pudonneet alle kymmeneen. Nyt tilanteen kohentamista pohditaan yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Koikkalainen toivoo, että jatkossa yliopistojen rahoitus siirtyisi muutenkin kilpaillusta rahoituksesta yhä enemmän perusrahoituksen suuntaan. ??Tällä hetkellä perusrahoitusta on aika vähän ja kilpailtua rahoitusta paljon. Se tekee elämästä aikamoista vuoristorataa. Mrd EUR 2,0 1,9 1,8 1,7 1 742 594 000 ? 1 726 120 703 ? 1 666 350 000 ? 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 2011 2012 2013 2014 2015 1,0. Ohjekirje neuvotteluja varten lähetettiin ministeriöstä viime vuoden lopussa. Tutkimuksen osalta ministeriö edellyttää yliopistoilta vastausta kahteen kysymykseen: millä aloilla tutkimuksessa ne ovat kansainvälisessä kärjessä, millä aloilla taas tutkimus on kansallisesti merkittävää. Lehikoinen puhuu korkeakoulujen paremmasta profiloitumisesta. Toisaalta vaarana on kotimaan näkymien kaventuessa myös eturivin tutkijoiden joukkopako ulkomaille. talouttaan jo aiemmin henkilökuntaa supistamalla. Vaikka akuuttia rahoituskriisiä ei tällä hetkellä ole, tulevaisuus huolettaa. ??Tämä lisää epävarmuutta kentällä, että mitä tahansa voi tapahtua. Koikkalainen kantaa huolta, miten yliopistoista irtisanotut, pitkälle erikoistuneet tutkijat työllistyvät. Merkkejä tästä on Koikkalaisen mukaan jo nähtävissä. Koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuvat säästöt ovat saaneet arvostelua osakseen paitsi yliopistoväeltä ja oppositiosta, myös hallituspuolueiden omista riveistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikön Anita Lehikoisen mukaan säästöt ovat valitettavia, mutta väistämättömiä, koska koulutus ja tutkimus ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ohella yksi suurimpia julkisen rahan käyttäjiä. Koska hallitus on päättänyt taittaa nopean velkaantumisen tien, kaikkiin lohkoihin on kajottava. Aloista, joilla toiminta ei ole riittävän laadukasta, kannustetaan luopumaan. Onko tiedossa siis harvennusta korkeakouluverkostoon? ??Kun raha on tiukalla, myös koulutuksen rakenteita ja yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen yhteistyötä on tarkasteltava uudelleen, Lehikoinen vastaa. Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen ei kannata varaukset- ta huippuyksiköihin panostamista ja voimavarojen keskittämistä. Myös yritysyhteistyötä halutaan vahvistaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö sopii toukokuussa yliopistojen kanssa keskeiset tavoitteet vuosille 2017?2020. Hän arvostelee tapaa arvioida laitosten vaikuttavuutta pelkillä professorien määrillä. ??Laitoksella, jossa on pari professoria, voi olla kymmenen väitellyttä tutkijaopettajaa, jotka tekevät samaa työtä. Lisäksi tarve tutkimuksen ja opetuksen keskittämiseen on Koikkalaisen mielestä alakohtaista. Hänen mukaansa suomalaisten yliopistojen rahoitus on kansainvälisesti tarkasteltuna edelleen kohtuullisella tasolla. ??Emme ole vajoamassa mihinkään alakastiin, eikä tutkimusta olla ajamassa alas, kuten joissakin kärjekkäimmissä puheenvuoroissa on väitetty. Suurin ero suomalaisten ja maineikkaimpien kansainvälisten yliopistojen rahoituksessa on Lehikoisen mukaan se, että Suomessa korkeakoulut eivät saa juuri yksityistä rahaa. Pienistä puroista ei neljän miljardin säästöjä kerry. Lehikoinen huomauttaa, että koulutus- ja tutkimussektorin määrärahakehitys on ollut myönteistä pitkään. Fyysikoiden tarvitsemaa hiukkaskiihdytintä ei ole järkevää hankkia joka yliopistoon, mutta esimerkiksi opettajankoulutusta voi olla useammallakin paikkakunnalla. Koikkalainen painottaa, että huippututkimuksen tuottamisen ohella yliopistoilla on edelleen tehtävänä kouluttaa yhteiskuntaan opettajat, virkamiehet, lääkärit, papit ja muut akateemisen työn tekijät. ??Se on ehkä se merkittävin ja vaikuttavin tehtävä. Koikkalaisen mielestä myönteisintä hallituksen tiedepolitiikassa on pyrkimys normienpurkuun. Se pitää kokonaispanostuksen maltillisena, mutta kuitenkin OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Sipilän hallituksen tiedepolitiikka on jäänyt julkisuudessa säästöjen varjoon. Muutakin sisältöä siinä on, Lehikoinen vakuuttaa. Yksi hallituksen kärkihankkeista on luoda korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyöllä vahvoja osaamiskeskittymiä. Yliopistojen halutaan keskittyvän tutkimuksessaan niille alueille ja aloille, joilla ne ovat riittävän vahvoja. Näin saadaan laadultaan ja laajuudeltaan tasokasta tutkimusta. Lisäksi resurssit jakautuvat Suomessa lukuisiin pieniin yksiköihin. ??Meillä yliopistot toimivat valtaosin julkisin varoin
Turkki piti rajansa kuitenkin kiinni, sillä maassa on jo 2,7 miljoonaa syyrialaista pakolaista. 20 12.2.2016. Ero vastustaja Hillary Clintoniin oli odotettua suurempi. Republikaanien puolella kohumiljardööri Donald Trump voitti saamalla yli kolmasosan äänistä. Maailman kuvat Koonnut: Samuli Vänttilä Tuhoisa junaturma. Ainakin kymmenen ihmistä kuoli ja yli sata loukkaantui, kun kaksi junaa törmäsi täydessä vauhdissa toisiinsa Baijerissa Etelä-Saksassa. Pieni syyrialaispoika katseli taakseen saapuessaan Turkin vastaiselle rajalle. Suomikin liittyi arvostelijoiden joukkoon. Pohjois-Korean pääkaupungissa Pjongjangissa rakettia juhlittiin näyttävästi sotilaallisin menoin. turkki löi rajansa kiinni. Syyksi epäiltiin rautatievirkailijan tekemää arviointivirhettä ja turvajärjestelmän toimimattomuutta. Onnettomuus tapahtui kaarteessa, jossa vastaantulevaa junaa on vaikea havaita ajoissa. Sandersille voitto. Demokraattien Bernie Sanders vei kotikenttäedun turvin yli 60 prosenttia äänistä New Hampshiren esivaalissa. Kiihtyneet taistelut Aleppossa ajoivat kymmenettuhannet ihmiset pyrkimään Turkin puolelle. John Kasich tuli toiseksi noin 16 prosentin äänisaaliillaan. Pohjois-Korea uhitteli. YK:n turvallisuusneuvosto piti hätäkokouksen, kun PohjoisKorea laukaisi kiistellyn rakettinsa avaruuteen. Ulkomaat pelkäävät, että kyse on ballistisesta ohjuskokeesta. Raketinlaukaisu tuomittiin maailmalla laajasti