Suomenmaa 11.11.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 42 / 11.11.2016 / 4,80 ? Katse tulevaan Tuomo Puumala haluaa nostaa keskustan sivistyspuolueeksi Ajassa Keskustaopiskelijoille uusi pomo Uutisanalyysi Vieraskolumni Miksi hallitukset kompuroivat? Homekorjauksiin ei tule valtionapua
24 2 11.11.2016. sisältö 11.11. 2016 Pelastavatko startupit Salon? Juha Borenius ja Sami Metsänperä eivät lamaantuneet Microsoftin lähdöstä s
Miesten rooli perhe-elämän eri vaiheissa ei ole edelleenkään riittävän vahva. Antti Kurvinen s. 16 Kuntavaaleihin haettiin vauhtia keskustan piirikokouksissa s. 36 Terrori-iskut kiihdyttivät kovia äänenpainoja Euroopassa s. 2016 3. 14 Noljakanfaijana blogaava Anssi Kekkonen iloitsee isyydestä s. 35 Kiinan kielen taidosta on hyötyä erityisavustaja Jannika Rannalle s. 45 11.11. 30 Koomikko Jamie MacDonald vitsailee transsukupuolisuudestaan s
Päätoimittaja Juha Määttä Jari Laukkanen Uudistyön perustana on oltava asiakkaiden ja kansalaisten tarpeet. Pääkirjoitus Posti tipahtaa jatkossakin laatikkoon viisi kertaa viikossa L iikenne- ja viestintäministeriön tuore esitys takaa, että posti tulee tulevaisuudessa perille jokaisena arkipäivänä kaikkialla Suomessa. Postin oma esitys jakelupäivien kirjepostin karsimisesta viidestä kolmeen päivään toteutuu vain kaupunkialueilla, joissa toimii jo tällä hetkellä oma jakeluyhtiö. Jos postin alkuperäinen esitys olisi mennyt läpi, se olisi asettanut maaseudun ihmiset huonompaan asemaa suurissa taajamissa asuvien ihmisten kanssa. Esitys maaseudun postipalvelujen turvaamisesta on erityisen tärkeä maaseudun puolestapuhujana tunnetulle keskustalle. Päätös olisi ollut myös lehtikustantajien kannalta surkea. Jakelupäivien karsiminen olisi johtanut automaattisesti lehtien levikkien laskuun ja ilmestymispäivien supistamiseen. Postin sisällä hallituksen esitys on otettu vastaan häm- 4 11.11.2016 mentynein mielin. Se on kaikkien mielestä välttämätöntä. Tosiasia on, että jaettavan postin määrä on romahtanut 1990-luvun huippuvuosista, eikä tulevaisuus näytä digitalisoituvassa yhteiskunnassa yhtään ruusuisemmalta. Jakelutoiminnan sopeuttaminen oikealla tasolle on teettänyt Postissa ankarasti töitä. Posti voi hoitaa maaseudun jakelutoiminnan joko itse tai ostamalla palvelun yksityisiltä yrityksiltä. Ehdotukset sisältyvät hallituksen postilain uudistusesitykseen, joka lähti lausuntokierrokselle tällä viikolla. Hallituksen kompromissiesitystä on kiitelty laajasti. Yhtiössä tehdään parhaillaan selvityksiä, millaisia kustannuksia maaseudun jakeluvelvoitteen hoitamisesta syntyy ja millaisia henkilöstövaikutuksia esityksellä toteutuessaan on. Postipalvelujen uudistamisen tarpeellisuudesta kaikki osapuolet ovat yhtä mieltä. Samaa ei voida sanoa yhtiön Pohjoismaissa ja Venäjällä tehdyistä liiketoimista. Posti on ollut kansalaisille tärkeä peruspalvelu jo yli vuosisadan ajan. Uudistyön perustana on oltava asiakkaiden ja kansalaisten tarpeet. Tälle vuodelle laskua on luvassa lähes yhtä paljon. Jakelumäärän reippaasta laskusta huolimatta jakelutoiminta on ollut ja on Postille kannattavaa liiketoimintaa. Tämä on selvästi ollut myös hallituksen perimmäinen tavoite.. Talon sisällä on käyty lyhyessä ajassa useita yt-neuvotteluita ja toteutettu lukuisia organisaatiouudistuksia. Kehittämistoimet ovat pakollisia, sillä Postin mukaan sen jakelutoiminnan liikevaihdosta katosi viime vuonna 75 miljoonaa euroa. Nämä yhtiöt ovat tähänkin asti vastanneet alueidensa sanomalehtien varhaiskannosta. Maaseudulla, missä ei ole toimivaa jakeluverkostoa, vastuu viisipäiväisestä postijakelusta jää Postin harteille. perustettu 1908
Yksi naudanlihapihvi tuottaa kasvihuonekaasuja saman verran kuin 30 kilometrin autoilu. Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan karjankasvatus, viljelysmaiden lisääminen sekä patojen ja teiden rakentaminen uhkaavat tuhota maapallolta liki Irlannin pinta-alan verran sademetsää. Monien mielestä tällainen humpuuki rikkoo perinteisiä, pyhiä suomalaiskansallisia arvoja. On vaikeaa nähdä, miten päästötavoitteet voitaisiin saavuttaa, jos emme muuta ruokailutottumuksiamme. Siksi suomalaiset maksavat tupakka-, alkoholi- ja polttoaineveroa. Sopimusvaltioiden päästövähennyslupaukset eivät kuitenkaan riitä pysäyttämään ilmaston lämpenemistä siedettävälle tasolle. Kaiken kukkuraksi kyse on vain lupauksista. Onhan rajoittamaton lihansyönti ihmisoikeuksista tärkein. Pariisin ilmastosopimus astui voimaan viime vii- kolla. 60-luvulla suomalaiset söivät lihaa puolet nykyisestä. Kuitenkin ehdotukset lihansyönnin vähentämistä saavat oitis täyslaidallisen. Lopuilla viljellään rehua. YK:n arvion mukaan maailmassa on 9 miljardia ihmistä vuonna 2050. Kokolihapihvit jäisivät juhlaherkuksi, arkiruoissa punainen liha korvattaisiin kanalla tai kasviksilla. Kieltolait ovat asia erikseen. Lihaveron ehdottaminen olisi Suomessa lähestulkoon poliittinen itsemurha. Siitä huolimatta maailman muuttuminen olisi syytä ottaa tosissaan täälläkin. Todellinen johtajuus on oikean suunnan näyttämistä silloinkin, kun edessä oleva polku ei ole mieluisa. Samuli Nissilä Markkinatalous toimii parhaiten, kun tuotteen hinnassa huomioidaan sen yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset. 11.11. Samalla valtion kassaan kilahtaisi jopa 300 miljoonaa euroa. Käytännön suunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi ovat vielä harvassa. Tuskin olemme vielä edes ymmärtäneet, kuinka perustavanlaatuisia muutoksia elintapoihimme tarvitaan. Eläintalouden osuus kasvihuonekaasuista on YK:n mukaan noin 10?25 prosenttia. Makeisvero kuopattiin, mutta tilalle on ehdotettu sokeriveroa. Verojen joukosta puuttuu kuitenkin yksi: lihavero. Jos epäterveellisen punaisen lihan kilohintaan lisättäisiin euro veroa, jauhelihapaketin hinta nousisi 40 senttiä. Viime vuosina hakatuista sademetsistä jopa neljä viidesosaa on lihakarjan laidunmaana. Joka vuosi. Kaupoissa ja ravintoloissa on usein vaikeaa kyetä eettisesti ja terveydellisesti kestäviin valintoihin. Moraalinen selkärankaisuus olisi huomattavasti helpompaa, jos kiitos siitä näkyisi numeroina tiliotteella. Lihavero ohjaisi ylipainon kanssa kamppailevia suomalaisia syömään terveellisemmin ja ekologisemmin. Toimittajalta Pihvit verolle! Ennen kaikki oli paremmin. Sillä voisi rakentaa vaikka pari Guggenheim-museota tai yhden Tampereen pikaratikan. Kenties Suomen tuhansien järvien antimetkin tulisivat paremmin käytetyiksi. Ja ei, lihavero ei puuttuisi kenenkään yksilönvapauteen eikä tekisi lihansyönnistä laitonta. Autoissa oli kunnon moottorit, menovesi oli halpaa, sähköä tuli huokeista hiilivoimaloista, ruokana oli lihaa kaikissa eri muodoissaan ja elämästä saattoi nauttia ilman viherhippien ärsyttävää ilmastoininää. Näinköhän. 2016 5
Ristiriidoista syntyy tilanteita, joissa päätöksiä veivataan tai niitä ei synny lainkaan. Kun Juha Sipilä kokosi hallituksensa vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan, monen kannattajan toiveet olivat korkealla: tämä hallitus olisi yhtenäinen ja saisi päätöksiä aikaan. Ajatus yhtenäisyydestä saa osittain tukea valtiotieteiden tohtoreiden Ville Pitkäsen ja Jussi Westisen kirjoittamasta tutkimuksesta. Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajia yhdistää oikeistokonservatiivisuus. Kokoomus on eduskunnan oikeistolaisin puolue ja perussuomalaiset tulevat heti toisena. Vain kolmesta niistä hallituspuolueiden kannattajilla on yhtenäinen näkemys. Puolueet tukevat leikkauksia ja vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa sekä katsovat, että Suomella on jo nyt riittävä rooli globaalien ongelmien ratkaisemisessa. Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat ovat erimielisiä esimerkiksi EU-politiikasta, Venäjä-suhteista ja maahanmuutosta. Käytännön politiikassa asetelma ei näy, sillä asiakysymykset hajottavat rintamia. Ajatuspaja e2 tarkasteli tutkimuksessaan 20 asiakysymystä. Vuoden 2015 eduskuntavaalitutki- 6 11.11.2016 mus osoitti jo aiemmin, että hallitusta hajottavat näkemykset muun muassa aluepolitiikasta ja työurien pidentämisestä. Hallituksen toimintakykyyn vaikuttavat myös puolueiden ideologiset erot ja tavoitteet, yleinen ilmapiiri ja johtavien poliitikkojen henkilökohtaiset suhteet. Yhteisestä hallitusohjelmasta huolimatta puolueiden on kyettävä pitämään esillä itselleen tärkeitä poliittisia kysymyksiä. Puolueiden sisällä paineita on aiheuttanut se, että kannattajien kynnys vaihtaa leiriä on madaltunut. Ajatuspajan tutkimus osoittaa, että poliittinen liima puolueiden välillä on lopussa, mutta mitä nyt pitäisi tehdä? Miten liimatuubiin saadaan täytettä? Pitkänen ja Westinen esittävät, että puolueiden täytyisi ilmoittaa nykyistä selkeämmin ennen vaaleja, mistä kysymyksistä ne eivät ole valmiita tinkimään. ja että suomalaiset uskovat politiikkaan. Henna Lammi. Myös suurin osa (68 prosenttia) keskustan kannattajista mieltää kuuluvansa oikeistoon. Arvokonservatiiveina itseään pitää 55 prosenttia perussuomalaisista, 45 prosenttia keskustalaisista ja 44 prosenttia kokoomuslaisista. Kokonaisuutena puolueet sijoittuvat vasem- misto-oikeisto-akselille selkeämmin kuin kertaakaan sitten 1990-luvun alun. Samoin pitäisi kertoa, minkä puolueen kanssa ei lähdetä hallitusyhteistyöhön. Tutkijat penäävät puolueilta kunnollisia visioita. Uutisanalyysi Poliittinen liima lopussa Ajatuspaja e2:n tutkimus osoittaa, että hallitusten sekava kierre uhkaa jatkua Puolueiden kannattajien yhteiset tavoitteet ovat hukassa, selviää Ajatuspaja e2:n Miksi hallitukset kompuroivat -tutkimuksesta. Samalla äänestäjien toiveet on hyvin vaikea sovittaa yhteen kaikissa enemmistöhallituksissa. Tulevaisuuden näkemykseksi ei kuitenkaan riitä esimerkiksi työllisyyden ja talouden kohentaminen, koska kaikki ovat siitä samaa mieltä. ??Jos yhteisten visioiden aika on ohi, puoluepolitiikan sekava kierre jatkuu, tutkimus varoittaa. Sanat on syytä ottaa puolueissa vakavasti. Demokratian kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että poliitikot kykenevät tekemään päätöksiä
Roni Rekomaa/Lehtikuva, Shutterstock Asiakysymykset erottavat hallituspuolueita. Timo Soinin (ps.), Juha Sipilän (kesk.) ja Petteri Orpon (kok.) seuraava todellinen kannatustesti on kuntavaaleissa. 11.11. 2016 7
Ajassa Sanottua Nyt on Euroopan aika painaa kaasua ja ottaa johto. Me olemme nyt vapaan maailman viimeinen toivo. Peter Vesterbacka Twitterissä Trumpin menestys kertoo keskiluokan huolista ja pettymyksestä. hän lisää. Kansalaisaloitteeseen vaaditaan 50 000 allekirjoitusta, jotta se etenisi eduskunnan käsiteltäväksi. Eutanasia-aloitteen hyvän kuoleman puolesta vireillepanijat esittävät, että eduskunta ryhtyy lainvalmistelutoimenpiteisiin eutanasialain säätämiseksi ja eutanasian laillistamiseksi Suomessa.. Eutanasiassa on kysymys siitä, että parantumattomasti sairas voi saada kuolinapua. Mitään hallitsematonta ja nopeaa ei tapahdu. Heikkinen muistuttaa, että lääketiede on yksi osa hyvää kuolemaa ja eutanasiaa. Eutanasia koskisi myös vain hyvin pientä osaa ihmisistä. Heikkinen on nähnyt, että parantumattomasti sairaan kuolema voi olla myös kaunis ja levollinen. . Olen nähnyt hyvää saattohoitoa, mutta tuntenut myös suurta riittämättömyyttä, kun en ole pystynyt lievittämään sairaan kipuja, Heikkinen toteaa. Heikkinen tietää, mistä puhuu. Hän on gerontolgiaan eli ikääntymisen ja vanhenemisen prosesseihin erikoistunut sairaanhoitaja ja työskennellyt sairaaloissa ja vanhainkodeissa Suomessa ja ulkomailla. 8 11.11.2016 Hän on myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja. Koska eutanasia on herkkä aihe, Hannakaisa Heikkinen toivoo, että sitä käsiteltäisiin ilman turhaa kiihkoa ja että ihmiset ottaisivat selvää, mistä siinä on kyse. . Se huoli on otettava vakavasti kaikissa länsimaissa! Arto Satonen Twitterissä Tällaisina aamuina sitä on tyytyväinen, että meillä Suomessa on vaaleissa kahden ?ääripään. Esimerkiksi gynekologiset ja luuhun edenneet syövät ovat usein tuskaisia, Heikkinen kuvaa. . Kansalaisaloite on keskustelun avaus. Kysymys on siitä, pitääkö ihmisen näitä kipuja kärsiä. Kivut ovat valtavat, sairaudesta ei parane ja kuolema lähenee. välillä aina vaihtoehto nimeltä Keskustapuolue. Jukka Lindström Twitterissä Shutterstock Parantumattomasti sairaan kuolema voi olla myös kaunis ja levollinen. Heikkinen säästäisi kuolevan kivulta Anja Manninen Viisi entistä kansanedustajaa ajaa euta- nasian eli kuolinavun laillistamista kansalaisaloitteella. Nykyinen kansanedustaja, keskustan Hannakaisa Heikkinen pitää aloitetta hyvänä.
Syrjäseudun ihmiset kyselevät jatkuvasti, että tuleehan sanomalehti joka päivä. Kirjeistä ja laskuista ei niinkään olla huolestuneita, Lohi kommentoi. Jatkossa Postin tulee kilpailuttaa jakelu haja-asutusalueilla. Jos kukaan ei tee tarjousta toimivasta palvelusta, niin Postin on hoidettava se itse. Sen sijaan taajamissa kirjekanto saattaa rajoittua vain kolmeen arkipäivään. Esitys sai positiivista vastakaikua useilta keskustan kansanedustajilta. Sanottua 65-vuotias musta nainen kertoi minulle: ?Maa ei ollut valmis mustaan presidenttiin. Minusta jakeluun saadaan tämän esityksen myötä luova ratkaisu. Me tiesimme.? Laura Saarikoski Twitterissä Ainoa positiivinen asia on, että kertyneet paineet ja paha olo purkautuvat demokraattisten vaalien kautta. Kati Kelola Twitterissä Jari Laukkanen Ajassa Arki koittaa. Yleispalveluvelvoite koskee edelleenkin vain ykkösluokan kirjettä, ei sanomalehtiä. Lohi ei pelkää, että viisipäiväisyyden vaatimus kaatuisi syrjäseuduilla pelkästään Postin niskaan. . Tämä on vastaisku. Ne ovat kysymyksiä, joita maaseudulla asuvat nuoret joutuvat pohtimaan. Tutkija Tomi Kiilakosken mukaan maaseun nuoret ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa kaupunkilaisnuoriin. Pitkien etäisyyksien päässä ei voi elää samanlaista elämää kuin muualla Suomessa. Eriarvoinen kehitys johtuu Kiilakosken mukaan keskittämiseen tähtäävistä poliittisista päätöksistä. Kyllä minä luotan, että uusi laki selkiyttää tilannetta ja luovien ratkaisujen avulla maaseudullekin löytyy jakelusta kiinnostuneita yrittäjiä. Poliittista vääntöä ja vastakkainasettelua postinjakelun tiimoilta ainakin tulee riittämään. . On hankala suunnitella ystävyys- ja seurustelusuhteiden tulevaisuutta, kun tietää, että toinen lähtee jossain vaiheessa vetämään, Kiilakoski sanoo. Tutkijan mielestä välimatkojen aiheuttamaan eriarvoisuuteen pitäisi kiinnittää huomiota. Kannatus sulaa, pettymys tulee. Valta ja populismi eivät viihdy samassa huoneessa. Eeva Lehtimäki Twitterissä Lohi: Postinjakeluun saadaan luova ratkaisu Risto Luodonpää Posti jaetaan jatkossakin maa- seudulla viitenä päivänä viikossa, mikäli lausuntokierrokselle lähtenyt lakiesitys pitää kutinsa loppuun asti. Maaseudun nuorten ääni ei tule kuuluviin. 11.11. Maaseudulla asuvista nuorista ainakin kolmasosa haluaisi jäädä asumaan kotiseudulleen. Kiilakosken mukaan palveluita karsittaessa pitäisi tehdä lapsivaikutusarvioinnit. Vastuunkantoa hän penää myös tutkijoilta. ??Kun tehdään nuorisotutkimusta, on kaupungeissa sijaitsevista yliopistoista helpompi ajaa kaupunkinuorten luo. Selkein esimerkki tästä on toisen asteen ammatillisen koulutuksen painottaminen suuriin asutuskeskuksiin. ??Maaseudun nuoret tiedostavat hyvin varhain, että täältä on pakko lähteä. 2016 9. Muissa hallituspuolueissa tämä esitys saa kyllä kannatusta, Lohi arvelee. Maria Seppälä Maaseudun nuorten ääni hukkuu Samuli Vänttilä Mitä tehdä, kun välimatkat harrastuksiin ovat pitkät, julkiset eivät kulje, eikä omaa skootteria ole. Se on sisällöltään samankaltainen kuin mitä eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Markus Lohi nosti esiin jo viime kesän keskustelussa. . Te ette tiennyt sitä
Jari Laukkanen Ajassa Arttu Karila ja Linda Brandt hakevat paikkaa keskustalaisen opiskelijaliikkeen johdossa. Voidaanko korkeakoulujen toimipaikkoja vähentää? Karila ja Brandt, oletteko olleet jälki-istunnossa? Henna Lammi Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) valitsee viikonloppuna uuden puheenjohtajan Jyväkylän liittokokouksessa. Paikalle pyrkii Lappeenrannassa kauppatieteitä opiskeleva Linda Brandt, 30, ja Jyväskylässä taloustieteitä opiskeleva Arttu Karila, 24. Jos sinut valitaan KOL:n puheenjohtajaksi, mistä asiasta tekisit ensimmäisen kannanottosi? B: Korkeakouluopiskelijoiden työelämäedellytyksien parantamisesta ja koulutuksen kannattavuudesta. K: Huoltajakorotuksesta. On tärkeää, että opetuksen saatavuus on koko Suomessa riittävä. K: Ei voida. Oletko ollut koskaan jälki-istunnossa? B: Jälki-istunto ei ole paras tapa työrauhan turvaamiseen, vaan rauhattomuuden ennaltaehkäisy ja nopea puuttuminen. En ole ollut koskaan jälki-istunnossa. K: Olen ollut lähellä joutua jälki-istuntoon. Ajauduimme poikaporukalla välituntirajojen ulkopuolelle rakentamaan vesipatoja. Voidaanko korkeakoulujen toimipaikkoja vähentää? B: Ei voida enää vähentää. Opettaja kuitenkin armahti meidät 5.-luokkalaiset. Jos maailma tuhoutuisi, pelastautuisit Marsin lennolle ja saisit ottaa mukaasi yhden kirjan ja yhden elokuvan, mitkä ne olisivat? B: Barbara Ann Kipferin kirja 12 000 syytä olla onnellinen sekä elokuva Forrest Gump. K: Arto Paasilinnan teos Jäniksen vuosi sekä Christopher Nolanin tieteiselokuva Interstellar.. Oleellisinta on kannustaa korkeakouluja erikoistumaan. Peruskoulun työrauha on puhuttanut viime aikoina. Opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin on tervetullut muutos, mutta se kuitenkin asettaa perheelliset opiskelijat entistä tiukemmalle. Oppositio on kuvannut hallitusta ?kaikkien aikojen koulutusvihamielisimmäksi?. Onko kritiikki oikeutettua? B: Näin rankasti koulutukseen kohdistu- 10 11.11.2016 vat leikkaukset ovat hankalasti perusteltavissa, joten kritiikki on aiheen. K: Oppositio on lähtenyt laukalle. Päätös olla nostamatta kokonaisveroastetta oli kädet sitova päätös, joka on johtanut karkeaan leikkauspolitiikkaan. Suomessa on laaja ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen verkko. Annetut lupaukset olla leikkaamatta koulutuksesta on kuitenkin rikottu, ja siitä arvostelu osuu kohteeseen. Onko hallituksen politiikka kokonaisuutena ollut liian oikeistolaista, liian vasemmistolaista vai sopivaa? B: Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa on tehty välttämättömiä leikkauksia ja säästöjä. Politiikka on ollut kokonaisuutena tasapainoilua. K: Liian oikeistolaista
Viime viikolla komissio julkaisi yhtiöverotuksen uudistuspaketin. Maat ovat kilpajuoksussa toistensa kanssa. Halusimme tai ei, raha on kytköksissä valtaan. Siksi verotiedot on perusteltua julkaista. Tänä vuonna keskusteltiin myös verotietojen uutisoinnin huonoista puolista. Tosiasiassa sellaista ei ole ollut enää vuoden 2003 jälkeen. Uudistuksen tärkein anti on se, että laki mahdollistaa vahinkohistorian aiempaa joustavamman hyödyntämisen. Päättäjienkin tulot syynättiin tarkkaan. Verotietojen julkisuus on avoimuutta. Ei ole oikein, että vain pienet ja keskisuuret kantavat kortensa kekoon. Uutisoidut verotiedot eivät kerro aina koko totuutta. Tällä pyritään puuttumaan maiden välisiin voitonsiirtoihin verojen minimoimistarkoituksessa. Samaten yhtiöt tekisivät vain yhden veroilmoituksen EU-tuloistaan. Yhteisessä veropohjassa yritykset ja konsernit voisivat yhdistää kaikki eri EU-maissa saadut tulot ja tappiot. Osa esitystä on niin sanottu yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja. EU:n alueella toimiville yrityksille halutaan tehdä säännöt, joilla laskea veropohjansa koko unionin alueella. Dataa on sitä varten entistä enemmän käytössä. Kuka on lakiuudistuksen suurin hyötyjä? Kun sääntelyä puretaan, ja sen seurauksena kilpailu vakuutusyhtiöiden välillä mahdollisesti kiristyy, niin suurin hyötyjä on asiakas. Aggressiivisen verosuunnittelun on arvoitu aiheuttavan 50?70 miljardin euron vuosittaiset menetykset Euroopassa. Suomessa yritysten veroprosentti on 20, mutta sitä maksavat käytännössä vain pienet ja keskisuuret yritykset. Suuryhtiöiden on osallistuttava samoihin talkoisiin. Keskustelua suuryritysten verosuunnittelusta on käyty vuosia. Täällä Bryssel Verokilpailu saatava loppumaan Verotiedot julkaistiin jälleen viime viikolla. Hinnoittelu täytyy aina myös perustella, ja laki velvoittaa edelleen ottamaan huomioon tietyn riskivastaavuuden. 11.11. Veronkierto ja verojenvälttely aiheuttavat suuria ongelmia. Yhteistä veropohjaa esitetään pakollisiksi yrityksille, joiden maailmanlaajuiset vuotuiset tulot ylittävät 750 miljoonaa euroa. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin varapuhemies Maria Seppälä Suoraan kysyen Kuka hyötyy uudesta liikennevakuutuslaista? Risto Luodonpää Uusi liikennevakuutuslaki astuu voi- maan vuoden 2017 alusta. Oma palkka ei tunnu riittävän, kun naapurin tilipussi on lihavampi. Ihmiset ovat kiinnostuneita omista bonuksistaan. Naapurin palkkatietojen syynääminen on omiaan aiheuttamaan kateutta. Yritysten kautta saadut tulot eivät näy uutisoinnissa. Osa yritysten tuloista jää kokonaan verottamatta. Minkälaisista asioista virhetulkinnoissa on kyse, Liikennevakuutuskeskuksen johtaja Janne Jumppanen? Esimerkiksi Yle otsikoi uudistuksesta kertovan juttunsa niin, että ?Kiinteä bonustaulukko poistuu: Mitä riskaabelimpi kuski, sitä kalliimpi vakuutus?. Väärinkäsitys oli siinä, että nykyisin olisi voimassa jokin kiinteä, kaikkia vakuutusyhtiöitä velvoittava bonustaulukko. Kuka tarjoaa pienimmän prosentin? Missä rahalle tarjotaan paras piilo? Komissio ansaitsee varovaiset kehut toimistaan veronkierron ja verojen välttelyn kitkemiseksi. Liikennevakuutuskeskuksen mukaan tavoitteena on selkiyttää olemassa olevaa sääntelyä ja vähentää tulkinnanvaraisuutta. Julkisuudessa on lakiuudistukseen liittyen esiintynyt myös virheellistä tietoa. 2016 11. Pitää kuitenkin muistaa, että kyseessä on lakisääteinen vakuutus. Lehtiin päätyivät jälleen kovapalkkaisimmat yrittäjät ja radiojuontajat. Niiden määräytyminen voi olla jatkossa joustavampaa, jos henkilön käytössä on esimerkiksi useampia autoja. Vahinkohistoria vaikuttaa edelleen bonuskertymään, mutta yhtiöt voivat räätälöidä tuotteitaan asiakkaan yksilöllisiä tarpeita vastaaviksi. Ongelma on Euroopan ja maailmanlaajuinen
Uudella presidentillä on edessään kova työ parantaa ennennäkemättömän likaisen vaalikampanjan monille väestöryhmille aiheuttamat haavat. 12 11.11.2016. Uutiskuva Kahtiajakautunut maa Katariina Lankinen Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi oli populismin riemuvoitto. Se osoitti, kuinka tyytymätön etenkin maaseutualueiden valkoinen työväestö on Washingtonin eliittiin, ja kuinka syvää katkeruutta globalisaation vuoksi työpaikkansa menettäneet ihmiset tuntevat valtaapitäviä kohtaan. Trump osasi pelata taitavasti näillä tunteilla. Hänen voittonsa käänsi Yhdysvaltain vaalikartan päälaelleen. demokraattien ?siniseen palomuuriin. menivät nyt Trumpille. Vaikka Hillary Clinton vei enemmistön naisten ja etnisten vähemmistöjen, kuten mustien ja latinojen äänistä, hän ei pystynyt kuromaan umpeen Trumpin valtavaa etumatkaa valkoisten, matalasti koulutettujen äänestäjien keskuudessa. Yhdysvallat on näiden vaalien jälkeen syvästi kahtiajakautunut maa. Perinteisesti demokraatteja äänestäneet Pennsylvania ja Wisconsin . lasketut osavaltiot
Ed Jones/Lehtikuva 11.11. 2016 13
Kuvat: Shutterstock, Lehtikuva Uusien iskujen uhka on yhä akuutti. 14 11.11.2016
Tulivat Saksan monet uhriluvultaan pienemmiksi jääneet iskut. Kaikki alle vuoden sisällä. Toistuvat terroriteot ovat jättäneet Eurooppaan jälkensä. Uhka on koko ajan akuutti. 2016 15. Siitä on puhuttu paljon. Kiihkeät äänenpainot ovat koventuneet, pelkoa ei ole jätetty hyödyntämättä poliittisten päämäärien edistämisessä. Se on näkynyt EU:n maahanmuuttopolitiikassa ja oikeistopopulististen puolueiden menestyksessä niin Itä-Euroopassa kuin Saksassakin. Se tulee näkymään myös ensi kevään Ranskan presidentinvaaleissa, joissa äärioikeistolaisen puolueen puheenjohtajalla Marine Le Penillä on mahdollisuudet nousta vaalien toiselle kierrokselle. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola näkee Pariisin ter- rori-iskun vaikuttaneen myös Britannian brexit-äänestyksen tulokseen sekä Donald Trumpin menestykseen Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Molemmissa kampanjoissa iskut maalattiin esimerkeiksi nykymaailman ongelmista. Lisääntyvät terroriteot eivät tarjoa Euroopalle helppoja ratkaisuja. Iskujen jäljet johtavat äärijärjestö Isisiin. Tuli heinäkuu ja Nizza. Se ei kuitenkaan ole ratkaisu nykyisenlaisessa maailmassa, jossa ilmiöt ylittävät rajoja niin hyvässä kuin pahassakin. Tärkeintä olisi puhua arvoista: siitä, mitä merkitsevät sellaiset käsitteet kuin demokratia, vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Halutaanko niiden takana seistä yhä, vaikka tuulisi kuinka kovaa? Järkytyksen hetkellä ihminen vaatii kuitenkin helposti käytännön toimia. Arvot unohtuvat. Samuli Vänttilä 11.11. 130 ihmistä kuoli. Järkytys ei jäänyt siihen. Tuli maaliskuu ja Bryssel. Uutisanalyysi Järkytysten vuosi Toistuvat terrori-iskut ovat kiihdyttäneet kovia äänenpainoja. Samalla Eurooppa on löytänyt myös keskinäistä solidaarisuutta. Vuosi sitten Eurooppa vavahti järky- tyksestä. Rynnäkkökiväärein ja pommiliivein varustautuneet terroristit hyökkäsivät Pariisissa kahviloihin, jalkapallostadionin sisäänkäynnille ja konserttisaliin kesken tavallisen perjantai-illan. Turvallisuuden tunne on rapissut, aseet kädessä partioivista sotilaista on tullut uusi normaali lentokentillä ja suurkaupunkien julkisilla paikoilla. Pahinta on pelko siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Se on välttämätöntä, mutta missä menevät rajat, kysyy moni. Petrattavaa riittää myös eri maiden viranomaisten välisessä yhteistyössä. Pariisin iskujen valmistelusta ennakkoon tihkuneet tiedonmuruset hukkuivat, kun viranomaiset eivät jakaneet niitä toisilleen. Viimeksi lokakuussa Saksan poliisi pidätti miehen, jonka kerrottiin valmistelleen tuhoisaa terrori-iskua. Jälkensä iskut jättivät myös myllerrysten keskellä keikkuvaan eurooppalaiseen politiikkaan. Iskuja tulee luultavasti lisää. EU-maat tiukentavat tiedustelulainsäädäntöjään, Suomi muiden mukana. Tiedustelun ja valvonnan lisääminen tarkoittaa kansalaisten vapauden rajoittamista. Pariisin ja Brysselin kohdalla selvemmin, Nizzan osalta löyhemmin. Isisin joutuminen viime aikoina ahtaalle saattaa kiihdyttää järjestön tarvetta kostaa terrori-iskuilla Eurooppaan. Pitkällä aikavälillä valtaansa menettäneen järjestön iskuvoima heikkenee, mutta se ei välttämättä poista ongelmaa. Syntyihän Isiskin osaltaan heikentyneen al-Qaidan jättämään tyhjiöön. Eurooppa ei kuitenkaan voi ummistaa silmiään siltä, että iskujen syyt piilevät myös vanhan maanosan sisällä. Se on tosiasia, jota Eurooppa ei pääse pakoon. Kun maailma muuttuu turvattomaksi, tekee mieli lyödä ikkunat kiinni ja käpertyä omaan koloonsa. Suomi vastasi lähettämällä sotilaita YK-johtoiseen operaatioon Libanoniin. Väkivallan uhka tiedostetaan entistä paremmin yhteiseksi. Ongelmiin, jotka osuvat silmiin kaikissa Euroopan suurissa kaupungeissa. On kuitenkin huomattava, että kaiken järkytyksen ja erimielisyyden keskellä Eurooppa on kyennyt löytämään myös keskinäistä solidaarisuutta. Ranskan presidentti Francois Hollande pyysi Pariisin tapahtumien jälkeen EU:n jäsenmailta apua vetoamalla Lissabonin sopimuksen turvatakuuartiklaan. Jäsenmaat reagoivat pyyntöön nopeasti. Brysselissä ne eivät liikkuneet edes eri kieliryhmiin jakautuneiden kaupungin poliisiosastojen kesken. Ongelmaan on EU-tasolla herätty, mutta uudistukset etenevät hitaasti. Kaikkia väkivallantekoja ei silti voida koskaan ennakoida. Iskujen tekijät olivat oman maan kansalaisia. Syyrian kytköksistä huolimatta radikalisoituminen juontaa juureensa syrjäytyneisyyteen, ulkopuolisuuteen ja taloudellis-sosiaalisiin epäkohtiin
He olivat myös aina transsukupuolisia naisia. ??En tunnistanut itseäni, hän sanoo. Lisäksi MacDonald oli kiinnostunut miehistä eikä tiennyt, että transsukupuolinenkin voi olla homo. Yksi käännekohta tapahtui kuusi vuotta sitten, kun live-roolipelejä pelaava MacDonald sai kaksi päivää kestävään peliin mieshahmon. ??Pelatessani tajusin, että olin miehenä todella rauhallinen ja rento. Pelkäsin, että pilaisin itseni ja näyttäisin hirviöltä. Tie tähän pisteeseen on vienyt kymmenen vuotta. Donaldilla oli transsukupuolisia ystäviä, oman sukupuolenkorjausprosessin ajatteleminen pelotti. Jamie MacDonald haluaa rohkaista transsukupuolisia nuoria. Ei minulla ollut lapsena sanaa asialle. Hän kiertää puhumassa aiheesta muun muassa koululaisille. Ilmiöt Poikatytöstä mieheksi Kannattaa kysyä itseltään, mikä transsukupuolisuudessa häiritsee, koomikko Jamie MacDonald rohkaisee ennakkoluuloisia Teksti: Eeva Kärkkäinen Kuvat: Jari Laukkanen Jos Jamie MacDonaldia oltaisiin lapse- na kielletty kiipeämästä puuhun, koska hän on tyttö, olisi vastaus todennäköisesti ollut ?en minä ole tyttö?. Kun koulussa pojat ja tytöt eroteltiin kahteen ryhmään, pikku-Jamie yritti aina poikien ryhmään, useimmiten laihoin tuloksin. Vaikka MacDonald tiesi, että ei ole poika, hän ei myöskään kokenut olevansa tyttö muiden tyttöjen lailla. ??Olen syntynyt vuonna 1977. vaihdat kroppaasi. Olin poikatyttö. Hän pohti asiaa ensin itsekseen ja ahmi netistä tietoa aiheesta. ??Kyse on vakavasta asiasta . Hän kuuli transsukupuolisista ihmisistä en- 16 11.11.2016 simmäistä kertaa amerikkalaisesta Jerry Springer -tv-showsta MacDonald kertoo, että ohjelmassa transsukupuoliset esitettiin henkisesti sairaina ihmisinä. Lisäksi pelkäsin,. Vietin aikaani poikien kanssa urheillen ja käytin poikien vaatteita, hän kertoo. Äitinsä puolelta suomalainen MacDo- nald vietti lapsuutensa Kanadassa. Se oli ensimmäisiä kertoja, jolloin aloin todella ajatella asiaa. Nyt MacDonald istuu kahvilassa Hel- Vaikka taidepiireissä liikkuvalla Mac- singin Kalliossa ja syö korvapuustia. Haastattelun jälkeen ohjelmassa on punttisali. MacDonald näyttää mieheltä ja hänen passissaan lukee sukupuolena mies. Tuntui kuin roolin ottamisen sijaan olisin päästänyt irti roolista. Urheiluharrastus on jatkunut lapsuudesta
Diagnoosin hoidontarpeesta tekee moniammatillinen työryhmä. Sukupuolen juridinen vahvistaminen tarkoittaa henkilötodistuksen sukupuolimerkinnän muuttamista. Juridisen sukupuolen vahvistamisen kriteereitä on Suomessa arvosteltu, sillä niihin kuuluu muun muassa vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä. Keskustan puoluekokous hyväksyi vuonna 2014 aloitteen translain uudistamisesta. Aloitteessa vaadittiin transihmisiä syrjivien käytänteiden purkamista. Hallitusohjelma ei ota kantaa translakiin. Lähteet: Transtukipiste, Amnesty, Keskusta.fi ihmisten reaktioita ja sitä, että mieshormonit tekisivät minusta väkivaltaisen. Uutisen kuuli ensin ulkomailla asuva hyvä tuttu Facebookin välityksellä. Sillä ei ole mitään tekemistä minun kanssani. MacDonald ymmärtää, että perinteisen kaksinapaisen sukupuolijaottelun kyseenalaistaminen häiritsee ihmisiä. ??Ongelma on, jos pitää transsukupuolista ihmistä tämän takia vääränlaisena. Silloin auttaa, kun näkee, että on olemassa muitakin kaltaisiasi ihmisiä. MacDonald arvelee, että ihmisten ennakkoluulot ja torjuva asenne transsukupuolisia kohtaan johtuu usein pelosta. ??Ihmiset panikoivat ajatuksesta, että he ihastuisivat transsukupuoliseen ihmiseen. Diagnoosi mahdollisti testosteronihoitojen aloittamisen sekä juridisen sukupuolen muuttamisen. tilanne on helpompi transmiehillä kuin transnaisilla. ??Se ärsyttää, jos joku tulee suoraan kysymään, että teinkö sukupuolenkorjausleikkauksen, ilman että edes esittäytyy. Stand up -komiikkaa työkseen tekevä MacDonald on päättänyt puhua transsukupuolisuudestaan avoimesti ja vitsailee lavalla ronskisti muun muassa hormonihoidoistaan. Hän myös osallistuu Sukupuolena ihminen -projektiin, jossa dokumentoidaan eri ikäisten suomalaisten transsukupuolisten elämää ympäri maan. ??On pelottavaa olla transihminen kaapissa. Tavallaan on myös niin, että kun asiasta puhuu ääneen, siitä tulee totta. Vaikeinta oli kertoa transsukupuolisuudesta Kanadassa asuvalle perheelle. MacDonald selittää, että lapsen transsukupuolisuus on vanhemmille iso asia ja usein surun ja huolen aihe. ??Kun tapaan transsukupuolisia lapsia sanon heille, että vanhempien täytyy puhua asiasta jonkun ulkopuolisen kanssa, ei sinulle. Parempi tapa reagoida olisi kysyä itseltään, miksi asia häiritsee minua ja tarvitseeko minun häiriintyä siitä. ??En väitä vastaan, jos jonkun mielestä sukupuolen korjaaminen on äärimmäistä. Ehkä kyse on myös homofobiasta, hän pohtii. MacDonald uskoo sanontaan, jonka mukaan jokainen kohtaamamme henkilö käy sisäistä taistelua, josta ulkopuolisilla ei ole aavistustakaan. ??Jos jollekin tulee todella paha mieli sukupuolikysymyksistä, ajattelen, että ehkä tällä henkilöllä on joku vaikea asia meneillään. He eivät tietenkään tiedä, miltä transsukupuolisuus tuntuu ja sanoivatkin, että eivät voi ymmärtää asiaa. Sitten vuorossa olivat lähimmät ystävät. ??Pari ensimmäistä keskustelua olivat pelottavimmat ja vaikeimmat. 2016 17. Se on vähän halpaa huumoria. Mutta emme riitele asiasta ja he kohtelevat minua kuten aiemminkin. Jos transsukupuolisuus hämmentää lähipiiriä, herättää se tunteita myös tuiki tuntemattomissa. MacDonald ei ole kokenut vakavaa syrjintää asian takia, mutta arvelee, että Jamie MacDonald sai kaksi vuotta sitten diagnoosin transsukupuolisuudestaan. Transsukupuolisuus Transsukupuolisen ihmisen kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuoltaan. Pelkäsin, että pilaisin itseni ja näyttäisin hirviöltä. Sukupuolenkorjaamishoitojen avulla ihminen voi korjata kehoaan vastaamaan kokemaansa sukupuolta. Suomessa sukupuolenkorjausprosessiin hakeutuu vuosittain noin 400 ihmistä. Ratkaisu ei kuitenkaan ole vitsien kieltäminen vaan vaihtoehtojen tarjoaminen. 11.11. Lopulta vanhemmat tottuvat ajatukseen, mutta se voi viedä aikaa. Niin kävi MacDonaldin tapauksessakin. ??Vanhempani ottivat asian aika hyvin. Pelkäsin myös, että minua ei hyväksytä. Mutta asian ydin on, että sukupuolen korjaajat kokevat elämässään jotain vielä äärimmäisempää. MacDonald huomauttaa, että sukupuolensa kanssa kamppailevia on koetettu auttaa myös terapialla. ??Se ei ole juuri auttanut, vaan on useimmiten tehnyt ihmisestä itsemurha-alttiin, hän sanoo. Entä miltä suomalainen julkinen suku- puolikeskustelu näyttää transsukupuolisen silmin? MacDonaldin mielestä kaikista asioista pitää voida puhua ja vitsaillakin. Suomalaisessa stand up -komiikassa mennään kuitenkin hänen mielestään liian usein siitä, mistä aita on matalin. ??Nauretaan sille, miten outoja ihmiset ovat
Aasian pörssit ja dollarin arvo sukelsivat heti, kun vaalitulos alkoi varmistua. Rataksen valinta käynnisti Virossa hallituskriisin, kun muut hallituspuolueet vetivät tukensa pääministeri Taavi Rõivasilta. Sosiaalidemokraatit ilmoittivat haluavansa muodostaa hallituksen Rataksen johtaman keskustan kanssa. Tappio Orbanille. Unkarin pääministeri Viktor Orban painoi kasvonsa käsiin, kun maan parlamentti torjui yllättäen hänen aikeensa muuttaa maan perustuslakia. Prinssi suivaantui median tavasta kirjoittaa hänen uudesta tyttöystävästään näyttelijä Meghan Marklesta. Prinssi syytti lehdistöä rasistisella pohjavireellä toteutetusta kiusaamisesta ja mustamaalaamisesta. Toru Yamanaka/Lehtikuva Markkinat reagoivat. Asiantuntijat kuitenkin arvioivat, ettei talouden näkymiin tule pitkäaikaisia muutoksia. 18 11.11.2016. Maailman kuvat Koonnut: samuli vänttilä Mullistuksia Virossa. Jüri Ratas nousi Viron keskustan uudeksi puheenjohtajaksi pitkaikaisen Edgar Savisaaren jälkeen. Myös Euroopan pörssit ajautuivat laskuun. Orban halusi estää turvapaikanhakijoiden sijoittamisen maahan. Äärioikeiston Jobbik kieltäytyi kuitenkin tukemasta esitystä, ja vaaditusta enemmistöstä jäi puuttumaan kaksi ääntä. Prinssi ärähti. Britannian kuninkaallisilla ei ole tapana ottaa julkisesti kantaa lehdistön toimintaan, mutta prinssi Harry päätyi tekemään poikkeuksen. Donald Trumpin vaalivoitosta kertovat lehdet tekivät kauppansa Tokiossa Japanissa
Valmistautumisaikaa tehtävään hänellä ainakin on ollut riittävästi. Satu Mäki-Lassila Beirut beirutinsatu@gmail.com Twitter: @SatuMakiLassila 11.11. Aoun on yksi kätensä vereen tahranneista sisällissodan aikaisista sotaherroista, eivätkä kaikki ole valmiit antamaan anteeksi tai unohtamaan näitä tapahtumia. Muitakin sotaherroja on tosin aktiivisesti edelleen politiikassa mukana. Aounin läheinen suhde Hezhbollahiin ja sitä kautta Iraniin on monille punainen vaate. Alakuloinen presidenttikuva kuvastaa sitä vai- keaa tehtävää, jonka edessä presidentti Aoun on. Oletettavaa on, että umpikuja tulee eteen poliittisten prosessien seuraavissa vaiheissa. Menossa oleva hallituksen muodostamien voi sujua kohtuullisen hyvin, mutta varsinainen kipupiste tulee olemaan vaalilainsäädännön uudistaminen. Tämän jälkeen Aoun vietti 14 vuotta maanpaossa Ranskassa. Michel Aoun on tehnyt nyt näyttävän paluun presidentinlinnaan. Ensimmäisessä, presidentinlinnassa otetussa virallisessa kuvassa ei hänessä kuitenkaan näy voitonriemua eikä presidentillistä voimaa. Armeijan entinen komentaja, lyhytaikainen pääministeri Michel Aoun valittiin Libanonin presidentiksi marraskuun alussa. Aoun edustaa parlamentin suurinta kristittyjen ryhmää. Kerrotaan hänen jopa todenneen, että joko hän on presidentti tai sitten ei kukaan . Optimisti toivoo, että nyt presidentin virkaanastumisen myötä sekä parlamentti että hallitus ryhdistäytyisivät ja maalle palautettaisiin poliittinen johtajuus. Skeptikko kuitenkin arvelee, että aina löytyy uusia selittäviä tekijöitä, eikä presidentin valinta sittenkään tule olemaan merkittävä käännekohta Libanonin kehityksessä. Presidentti Aounilla on nyt näytön paikka. 2016 19. Aounin pitkä tie presidentiksi Vanha mies istuu epämukavan näköisesti jyke- vällä tuolilla. Hän katsoi siten olevansa itseoikeutettu presidentin tehtävään, joka on jyvitetty vallanjako-opin mukaan aina maroniittikristitylle. Katse on alaviistossa vasemmalla, ja sormet puristavat tuolin selkänojaa. Libanonin vastavalittu 81-vuotias presidentti on saavuttanut vuosikymmenten mittaisen poliittisen haaveensa. Libanon olikin 29 kuukautta ilman presidenttiä. Valitsijana toimiva parlamentti ei saanut valintapäätöstä aikaan, koska muun muassa Aounin ryhmä kannattajineen boikotoi valintaistuntoja niin kauan, kunnes tuki Aounin takana oli riittävä. Libanonin presidentin virka-asunto Baabdassa on uudelle presidentille entuudestaan tuttu. Vain notkea kameleontti ja selviytyjä voi tehdä näin pitkän uran libanonilaisessa politiikassa. Pitkittynyt valintaprosessi kertoo siitä, miten ristiriitainen hahmo Aoun on suurelle osaa libanonilaisista ja muita poliittisia ryhmiä. Myös mo- net kristityt vieroksuvat häntä. Aoun asui siellä hetken sisällissodan loppuvuosina, kun kautensa päättänyt presidentti oli nimittänyt hänet väliaikaiseksi pääministeriksi. Presidentinlinnan omavaltaista asuttamista ei katsottu kuitenkaan hyvällä, ja Aoun ajettiin väkivalloin ulos Baabdasta vuonna 1990. Vuosikymmenten mittainen tie tätä hetkeä kohden on ollut täynnä poliittisia muodonmuutoksia ja poliittisia sopimuksia. Kun vallassaolijat haluavat varmistaa ennen kaikkea oman vallassa pysymisensä, ovat vaalilakiuudistukset leikkiä kunkin omalla poliittisella tulevaisuudella. Vallanjaon muutoksiin vaalien kautta ei juuri ole totuttu, eikä sopuisa konsensus ole poliittinen hyve Libanonissa. Kahden ja puolen vuoden ajan Libanonissa totuttiin selittämään monia ongelmia presidentin puuttumisella
Se kiehtoo Tuomo Puumalaa. Taustalla Musiikkitalo. 20 11.11.2016. Henkilö Sivistys- ja koulutuspolitiikka kätkee sisäänsä monta osa-aluetta liikunnasta nuorisoon ja kulttuuriin