Suomenmaa 11.08.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 29 / 11.8.2017 / 4,80 ? Muistijälkiä Kainuusta Raija Oranen kirjoittaa suomesta ja suomalaisuudesta Politiikka Ulkomaat Vieraskolumni Presidenttikisaan uutta virtaa Viileä kesä tuhosi satoa Venäjällä Politiikan kieli on valtaa
sisältö 11.8. 2017 Tulevaisuuden proteiinin lähde Hyönteisruoka saapuu länsimaisiin keittiöihin kuhinalla 2 11.8.2017 s.18
10 Sukselainen ajoi puutarhakaupunkeja ennen Vanhasta s. 30 11.8. On tärkeää, että hallitus sopisi budjettiriihessä perhevapaauudistuksen valmistelun aloittamisesta. Antti Kaikkonen s. 9 Työssäoppiminen on haaste yrittäjille, sanoo Esko Lehtimäki s. 26 Kyösti Partanen luki eläkkeelllä maisteriksi ja palasi takaisin työelämään s. 2017 3. 24 Tietoyhteiskuntavaikuttaja perää ohjelmistotaloudelle vankempaa roolia Suomessa s. 29 Suomenmaan kenttäraati haluaa isille taloudellisia kannustimia s
Esimerkiksi sopii perhevapaiden uudistus, jonka selvittämisenkin Timo Soini dogmaattisesti torjui toimiessaan perussuomalaisten puheenjohtajana. Sen seurauksena hallituspuolueiden yhteinen gallup-kannatus on pudonnut jopa alle 40 prosentin lukuihin. Monet kansalaiset ihmettelevät tällaisella kokoonpanolla toimivan hallituksen toiminnan oikeutusta. Tämä ryhmitty- 4 11.8.2017 mä kokoaa parhaillaan nimiä sininen tulevaisuus -nimisen puolueen perustamista varten. Siniselle tulevaisuudelle on mitattu kesän gallupeissa korkeintaan muutaman prosentin kannatus. Päätoimittaja Juha Määttä Vesa Moilanen/Lehtikuva Budjettiriihi on nyt se paikka, jossa hallituksen on lunastettava legitimiteettinsä myös kansalaisten silmissä. Pääkirjoitus Budjetti testaa Sipilän hallituksen toimintakyvyn V altiovarainministeriö viimeisteli tällä viikolla omaa ehdotustaan valtion ensi vuoden talousarvioksi. Se mittaa kuitenkin Juha Sipilän hallituksen poliittisen toimintakyvyn nykyisellä kokoonpanolla. Sipilän hallituksen enemmistö on perussuomalaisista eronneiden 19 kansanedustajan varassa. Suomen Pankin laskelmien mukaan kansantuote saavuttaa vuoden 2008 tason vasta vuonna 2019. Matti Vanhasen toinen hallitus linjasi kymmenen vuotta sitten, että taantuma pyritään ylittämään velanotolla eikä valtion menoja leikkaamalla. Valtio ottaa edelleen velkaa miljardikaupalla vuodessa. Siksi on selvää, että ensi vuoden budjettiin ei voida sisällyttää suuria menolisäyksiä tai veronalennuksia. Suuria talousuutisia on siis turha odottaa, kun koko hallitus kokoontuu kuun lopulla käsittelemään talousarviota. Valtiosäännön näkökulmasta asia on toki selvä, koska hallitus sai eduskunnan enemmistön kannatuksen kesäkuun tiedonantoäänestyksessä. Budjettiriihi on nyt se paikka, jossa hallituksen on lunastettava legitimiteettinsä myös kansalaisten silmissä. Se vaatii jäntevää päätöksentekoa, jolla jatketaan hallitusohjelman toteuttamista. perustettu 1908 . Nyt sinisen tulevaisuuden nokkamies Simon Elo on väläytellyt valmiutta liikkua tässä asiassa. Perhevapaiden uudistuksen vireillepano vahvistaisi hallituksen toimintakykyä. Tärkeintä on edistää uusien työpaikkojen syntymistä. Myös uudet avaukset olisivat tervetulleita. Tämän linjauksen ansiosta taantumasta selvittiin paljon vähemmin vaurioin kuin 1990-luvun alun lamasta. Reippaan velanoton kääntöpuoli näkyy nyt siinä, että kasvun käynnistyminen ei tuo vielä pelivaraa valtiontalouteen. Samalla se osoittaisi, että sininen tulevaisuus on todellakin uusi puolue, jossa Timo Soini on vain rivimies.. Suuria yllätyksiä ei rahaministeriön riihestä odotettu eikä saatu. Budjetin raamit ovat edelleen ahtaat talouden noususta huolimatta
Siinä oli jotain helposti lähestyttävää. En liittynyt keskustaan sinä päivänä, enkä seuraa- vanakaan, mutta palasin monta kertaa tenttaamaan keskusta-aktiiveja puolueen aatteesta ja arvoista. Silloinen Helsingin keskustan puheenjohtaja antoi minulle luettavaksi kirjan suomalaisen kansallistunteen ja globalisaation suhteesta. Minusta oltiin kiinnostuneita ja ajatukseni otettiin vakavasti. Useamman visiitin jälkeen minulle tarjottiin kahvinkeittovuoroa. Onko tekemisellä tarkoitus. Se oli Annankadulla. En tiedä, miten löysin paikalle, mutta taisin saada käteeni kupin kahvia. Jos puolueella ei riitä innokkaita toimijoita, kannattaa ensimmäisenä katsoa peiliin. Miten uudet jäsenet toivotetaan tervetulleiksi? Tarjoaako toiminta onnistumisen kokemuksia. 2017 5. Tehdäänkö päätökset yhdessä. Se oli ensimmäinen kosketukseni puoluetoimintaan. Jokaisella puolueaktiivilla on oma tarinansa siitä, miksi he ovat lähteneet mukaan politiikkaan. Poliittiset näkemykset vaihtelevat, mutta puolueeseen sitoutuminen noudattaa samoja lainalaisuuksia kuin mihin tahansa organisaatioon sitoutuminen. Yhteiset arvot, hyvät tavoitteet, urapolku ja mahdollisuus vaikuttaa kutsuvat mukaan. Tehokkaimmin ihminen sitoutuu, kun hänet otetaan vastaan kiinnostuneena, häntä kuunnellaan ja hän saa sopivasti tekemistä. teja, hauskanpito, kunnioittava ilmapiiri, ihmissuhteet ja virheistä oppiminen. Kaikki nämä lisäävät jäsenen halua toimia puolueen menestyksen eteen. Ja sitoutumistahan se vaatii, että jaksaa seisoa räntäsateessa jakamassa vaalimainoksia tai herätä sunnuntaiaamuna kukonlaulun aikaan pystyttämään puolueen telttaa markkinoille. Mitä vähemmän henkilökohtaista hyötyä ihminen puoluetoiminnasta saa, sitä vahvempaa täytyy muuta kautta syntyvän sitoutumisen olla. Into puoluetoimintaan vähenee, jos se ei olekaan jäsenelle mielekästä. Harva sitoutuu yhteisöön, jossa konfliktit jäävät ratkaisematta, päätökset tehdään pienessä piirissä, hauskuus uupuu, virheistä ei opita tai ihmisten välinen kunnioitus puuttuu. Siksi puolueen ja paikallisosastojen toimintatapoja pitää jatkuvasti kehittää. Onko minun mukava mennä kokoukseen? Puolueen toimintatavat ovat jäsenten sitoutumisen kannalta yhtä tärkeitä kuin sen ajama politiikka. Kokoustaitojen lisäksi omaa yhdistystään kannattaa kouluttaa yhdessä toimimisesta. Eeva Kärkkäinen Parhaassa tapauksessa sitoutuminen puolueeseen vahvistuu vuosien saatossa. Yhdessä työskentely, onnistumisen kokemukset, yhdessä tehdyt päätökset, kyky ratkaista konflik- 11.8. Toimittajalta Sitoutuminen syntyy Matin paikoissa Taisi olla marraskuu 2005. Kahvia paremmin mieleen jäi tunnelma. Suomessa käytiin pre- sidentinvaalikamppailua. Olin vastikään Helsinkiin muuttanut lukiolainen ja etsin itselleni sopivaa puoluetta ja poliittista nuorisojärjestöä. Helsingin keskustan presidentinvaalikahvilan nimi oli Matin paikka
Opettaja voi pistää enemmän persoonansa peliin. Myös opettajat tarvitsevat koulutusta. Ajassa Sanottua Huolestuttavaa, jos presidentinvaaleista Suomessakin rakennetaan poliittinen sirkus eli uutisointia populismin ehdoilla. Sini Ruohonen Twitterissä Huhtasaari on yhtä paljon tai vähän populisti kuin Pekka Haavisto 2012. Haaviston talouspoliittisissa kannanotoissa ei välillä ollut realismin häivääkään. Mika Koskinen Iltalehdessä Ateisti ja kreationisti vierekkäin. Toinen esittää toista puolueen presidenttiehdokkaaksi. Yläkouluissa se otetaan käyttöön vasta nyt. Opetushallituksen opetusneuvos Minna Harmanen kertoo, että suoraa palautetta opetussuunnitelmasta (ops) on tullut varsin vähän. ??Alakouluissa monialaiset oppimiskokonaisuudet on koettu luontevaksi osaksi opetusta, kun sama opettaja opettaa useimpia aineita. Tämä on aika työläs ja vaatii opettajalta paljon. Luokanopettaja Sirpa Tikkala pitää toimintakulttuurin muutosta merkittävänä ja kiittelee hänkin lasten uudenlaista osallisuutta. Toisissa laitteitta riittää, useissa ei. ??Tarvitaan valtakunnallisia linjauksia siitä, miten rahoitus hoidetaan. Vastuu säilyy silti opettajalla. Savola arvioi myös opettajien välisen yhteistyön lisääntyneen. Yläkoulussa se voi osoittautua haasteellisemmaksi, Harmanen arvioi. Uusi ops tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisiin opetuksen toteutustapoihin. Tärkeää ovat perusperiaatteet; toimeen 6 11.8.2017 tuleminen toisten ihmisten kanssa sekä kestävän tulevaisuuden ja hyvän elämän näkökulma. ??Tavoitteena on yhdessä tuottaa laajempaa osaamista, ei kerätä tiedonmurusia. Luokanopettaja Ulla Savolan kokemukset uudesta opsista ovat hyviä. Pe- rusasioita, kuten hyvää luku- ja kirjoitustaitoa ei kuitenkaan pidä unohtaa. Uusi ops on Savolan mukaan otettu vastaan iloisella ja kokeilevalla mielellä. Kokonaisuuksia on suunniteltu isolla porukalla ja erilaisia työtapoja käytetty monipuolisemmin. Monet uuden opsin asiat ovat olleet arkipäivää Savolan omassa opetuksessa jo pitkään. ??Nyt esimerkiksi luokasta ulos lähtemistä oikein suositellaan. Erityisen mielekkäänä hän on kokenut oppilaiden uudenlaisen osallistamisen. ??Lapset ovat tehneet innolla omia ehdotuksiaan. Resursseissa on suuria koulu- ja kuntakohtaisia eroja. Kaunis kuva puolueen nykytilasta. Sebastian Tynkkynen Twitterissä Maria Seppälä Ensimmäisen luokan aloittavien koululaisten määrät 57 546 57 028 59 076 60 279 2005 2008 2011 2014 62 900 2017 Uusi opetussuunnitelma viitoittaa koulutietä Meri Alaranta-Saukko Tällä viikolla moni pieni ja isompi opin- tien kulkija on taas asetellut reppua selkäänsä. Alakouluissa starttaa jo toinen lukuvuosi uuden opetussuunnitelman viitoittamana. Yksi iso pohdinnan paikka hänen mukaansa on digitalisaation huomioiminen. Soraääniäkin on silti kuulunut. ??Välillä opettajat ovat olleet uupuneita. Kaikilla ei ole valmiuksia suorilta opettaa esimerkiksi koodaamista, hän huomauttaa.
Sipilän mukaan linjaus on ollut myös yhtiön tiedossa päätöstä tehtäessä. Suomenmaan haastattelema ministe- ri, konkarikansanedustaja Seppo Kää- riäinen (kesk.) peräänkuulutti yhteisvastuuta. ??Kaikkien pitäisi ymmärtää, kuinka vakavassa tilanteessa Suomen talous on. 2017 7. Parempiakin edesottamuksia voisi olla varsinkin näin tärkeän ja ratkaisevan työmarkkinakierroksen alla. Kääriäinen korosti, ettei halua osoittaa ketään sormella. ??Tämä on ulkopuolisen kommentti. Talouden hyvä käänne on saatu aikaan laajalla yhteistyöllä, siihen pitäisi kaikkien sitoutua edelleen. Shutterstock Maailma hukkuu muoviin 12% 9% poltettiin kierrätettiin Katariina Lankinen Kalifornian yliopiston julkaiseman tutkimuksen mu- kaan maailmassa on tuotettu viimeisen 70 vuoden aikana 8,3 miljardia tonnia muovia. Vuoteen 2015 mennessä muovijätettä oli kertynyt 6,3 miljardia tonnia. Siitä 9 prosenttia kierrätettiin, 12 poltettiin ja 79 prosenttia päätyi kaatopaikoille tai luontoon. Jos muovin tuotanto ja jätehuolto jatkuvat entisellään, kaatopaikoille tai luontoon kasautuu vuoteen 2050 mennessä noin 12 miljardia tonnia muovijätettä. 79% kaatopaikoille tai luontoon 11.8. Voisiko pahimmassa tapauksessa Suomen vallata jopa päivässä? Laura Huhtasaari blogissaan Huhtasaaren olisi ehkäpä syytä lopettaa Trumpin ja Putinin fanittaminen sekä perehtyä edes alkeellisella tasolla Suomen puolustuspolitiikkaan. Mikko Kärnä blogissaan Ajassa Herukat kypsyvät. Lenkillä mietittyä: Mahtavimmankin valta kaatuu joskus . Taustalla oli valtion esittämä tahtotila olla käyttämättä lisäeläkkeitä johtajien palkitsemiseen. Ennen Lintilää omistajaohjauksesta vastannut pääministeri Juha Sipilä totesi maanantaina STT:lle, että Vauramon lisäeläke on vastoin valtion omistajapoliittisia linjauksia. Varsinkin niiden, jotka ovat kansakunnan kaapin päällä, pitäisi näyttää esimerkkiä, hän huomautti. Erityisen ikävänä hän piti sitä, että tällaista tapahtuu juuri nyt, kun työntekijäpuoli on yhteisen sopimuksen nojalla puristettu palkkamalttiin ja joustoihin. ??Ei tällainen hyvältä näytä. Sanottua Twiittini ovat jälleen kuohuttaneet. Eikö Suomi tosiaan pärjäisi Venäjälle sotilaallisesti. Mieluummin koleus kuin tappava helle. sittenkin lyhyeen. Seppo Kääriäinen Twitterissä Kääriäinen pomojen palkoista: Ei näytä hyvältä Jari Laukkanen Meri Alaranta-Saukko Helsingin Sanomien esiin nostamat uutiset johtajien palkoista ja bonuksista ovat kirvoittaneet reilun viikon ajan kiivasta keskustelua. Aivan oman porunsa aiheutti Finnairin toimitusjohtajan Pekka Vauramon eläke-etu, josta elinkeinoministeri Mika Lintilä vaati selvitystä useampaan otteeseen. Tihkua
Ryhmän ehkä potentiaalisin ehdokasnimi, eduskunnan puhemies Maria Lohela on jo ilmoittautunut Niinistön tukijoukkoihin. Suomen Marine Le Peniksi luonnehditun Huhtasaaren ehdokkuus sähköistää vaalien ilmapiiriä ilman muuta. Sellaiseen ei olisi varaa varsinkaan SDP:ssä ja keskustassa, joissa ollaan jo muutenkin huolissaan omien kannattajien lipeämisestä jo ensimmäisellä kierroksella istuvan presidentin taakse. Keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvinen ehtikin jo varoittaa, että äänestämättä jättäminen tai Niinistön tukeminen pönkittäisi kokoomuksen asemia ja heijastuisi muihinkin tuleviin vaaleihin.. Ajassa Ammatillisessa koulutuksessa aloittaa uutta opiskelijaa. Oppisopimuskoulutus on entisestään vahvistanut asemiaan ammatillisen koulutuksen väylänä. Ammatilliseen koulutukseen ensisijaisesti pyrkineistä 4?000 ei saanut hakemaansa opiskelupaikkaa. Mikko Stig /Lehtikuva Huhtasaaren ehdokkuus sähköistää vaalien ilmapiiriä. Kesä toi eloa presidenttipeliin Pekka Pohjolainen Vielä kesän kynnyksellä näytti siltä, et- tä presidentinvaaleista on tylsä seremonia istuvan presidentin Sauli Niinistön uudelleen valitsemiseksi . Perussuomalaiset on hajonnut, maakuntavaalit siirtyneet tuonnemmas presidentinvaaleja hämmentämästä, ikiehdokas Paavo Väyrynen kerää kannattajakortteja ja SDP valikoi omaa ehdokasta kolmen naiskansanedustajan joukosta. Myös Jussi Halla-ahon perussuomalaiset asettavat ehdokkaan, kansanedustaja Laura Huhtasaaren. Sen sijaan perussuomalaisista irronnut Uusi vaihtoehto jää- 8 11.8.2017 nee kisasta pois. Huhtasaarta räikeämpää punaista vaatetta liberaali punavihreä vaihtoehtoväki tuskin voisi kuvitella. Viime vaalien Haavisto-ilmiön toistaminen on luultavasti mahdotonta. Vaali- en varsinainen jännite saattaa kuitenkin syntyä kisaan kakkospaikasta aivan vastakkaisia maailmoja edustavien Huhtasaaren ja Haaviston ja heidän tukijoidensa välillä. Muille ehdokkaille ja puolueille tällai- sen asetelman syntyminen tietäisi harmeja. ehkä jopa yhdellä kierroksella. Kesän kääntyessä loppua kohti tilanne näyttääkin jo aivan toiselta. Räväkän, Donald Trumpia ihailevan porilaisen jäljiltä syntyy kohuotsikoita. Myös viimeksi toiselle kierrokselle yltäneen vihreiden Pekka Haaviston kampanjaa Huhtasaaren ehdokkuus voi piristää
Mielestäni on hyvin ongelmallista, jos yhteiskunnan rakenteet ja usein erityisesti vanhemman sukupolven rajoittuneet, sukupuolittuneet asenteet ylläpitävät äitimyyttiä, joka on omalla tavallaan haitaksi molemmille vanhemmille sukupuoleen katsomatta. Toini Juvonen-Nissinen uskoo, että raha ei ratkaise kaikkea. . Kenttäraadissa toivotaan isyyden arvonnousua Raatilaiset esittävät taloudellisia kannustimia ja kaipaavat asennemuutosta isien vanhemmuutta kohtaan. Teksti: Liina Tiusanen Hallituspuolueiden välillä käydään parhaillaan keskustelua perhevapaiden uudistamisesta ja uudistuksen aikataulusta. Keskusta kannattaa huolellisen valmistelun aloittamista tällä hallituskaudella ja on julkaissut oman mallinsa järjestelmän uudistamiseksi. CHILDCARE-tutkimushankkeessa selvisi, että isät olisivat valmiita osallistumaan lastenhoitoon nykyistä enemmän. Tänä vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan 43 prosenttia isistä on sitä mieltä, että pienen lapsen isän kuuluu olla kotona. Suomenmaa kysyi Kenttäraadilta, mikä saisi isät käyttämään enemmän perhevapaita. 32 vastaajasta valtaosa pitää tarvittavina keinoina taloudellisia kannustimia ja asennemuutosta isien vanhemmuutta kohtaan. Terttu Kela ehdottaa, että mikäli isä ei pidä puolta vanhempainvapaista, isän työnantaja korvaisi sen taloudellisesti äidin työnantajalle. . Kuulun siihen ikäluokkaan joka piti ihanteena sitä, että äidit hoitivat kodin ja isä vastasi toimeentulosta, Raimo Kareinen kirjoittaa. Tuula Parikka Isien tulojen tippuessa auttaisiko osa-aikatyö, jolloin he kerkeisivät parhaiten huomata kotona olevat aarteet. alpo seppälä Perheen tulonmuodostus sanelee suurelta osin sen, onko perheen isä halukas jäämään pidemmäksi aikaa vanhempainvapaalle. Elina Lappalainen Äitiysvapaa ja isyysvapaa joustavammiksi ja käytettäväksi siinä vaiheessa, kun se parhaiten sopii. 11.8. Alkuun on käytettävä kovia keinoja, koska asenteiden muuttaminen vie niin kauan aikaa. Jokainen äiti ja isä tietää itse, mikä heidän perheelleen on paras vaihtoehto, Liisa Rampa näkee. Sukupolvien väliset erot näkyvät kenttäraatilaisten vastauksissa. . Voidaan katsoa karsaasti miestä, joka jää pitkälle perhevapaalle. Kalle Vihtari toivoo, että perhevapaat kehittyvät monenlaisiin elämäntilanteisiin soveltuviksi ja osaaikainen työnteko olisi nykyistä pa- remmin mahdollista. Hän ei koe ajanmukaiseksi, että isä saa perhevapaalle jäädessään päälleen sankariviitan. Silja Silvasti näkee samoin ongelmallisena äitimyytin ylläpitämisen. . Isille on kiintiöitävä huomattavasti suurempi osa vanhempainvapaista. Kolmannes vastaajista korosti puolestaan, että perheiden on saatava itse päättää perhevapaiden käytöstä. . Tämä on varmaan helpommin sanottu kuin tehty, hän toteaa itse. Timo Kemppainen puolestaan ehdottaa, että mikäli isä jäisi hoitamaan lasta, hänen eläkkeensä tuplaantuisi kyseiseltä ajalta. Ari Petäjäjärvi näkee, että miesvaltaisilla aloilla vallitsevat asenteet vaikuttavat isien halukkuuteen jäädä kotiin. . Uskon, että tulevien sukupolvien isät tulevat käyttämään enemmän perhevapaita, kun he itse ovat saaneet perhekeskeisemmän kasvatuksen ja yhteiskunnassa ollaan myönteisempiä isien kotona olemiseen. Harva vastaajista kertoi konkreetti- sesti, miten asennemuutosta voitaisiin vauhdittaa. Anna Ranki kokee, että asenteet muuttuvat liian hitaasti. . 2017 9
Tulisiko tekniikan alan koulutus palauttaa työ- ja elinkeinoministeriöön kansakunnan pelastamiseksi? Esimerkiksi liiketoimintaa ja palvelukokonaisuuksia syvästi ymmärtävistä DI-tason tekijöistä on kova kysyntä.. Se tuo Suomeen sisäänrakennetun kilpailuhitauden ja taantumisen, Helenius huolehtii. Usein harmitellaan siitä, ettei suomalaista tutkimusta ja innovaatioita saada hyödynnettyä tarpeeksi hyvin. Nykytaloudessa innovaatioiden ja kasvun välille voi vetää varauksella yhtäläisyysmerkin. Missä on suomalainen ohjelmistoteollisuuden koulutus liiketoiminnan arvologiikan luomiseen tai käyttäjäkokemuksen kehittämiseen, Helenius ihmettelee. . Päädymme vain toimimaan muiden jälleenmyyjinä. Se perustuu pitkälle ohjelmistoihin ja käyttöjärjestelmiin eli sisältö-, 10 11.8.2017 raha- ja viestintätapahtumien hallintaan, Helenius paaluttaa. Peesaamisella hän tarkoittaa sitä, että muiden kehittäessä digitaalisia alustoja liiketoimintaan ja teollisuuteen, insinöörien maassa täytyy vain mukautua niiden hyödyntämiseen eli muiden kehittämien ratkaisujen kuorruttamiseen tai jälleenmyyntiin. . Osoittelisin tässä asiassa opetus- ja kulttuuriministeriötä, joka ei näytä olevan kiinnostunut käynnissä olevan globaalin markkinan ja talouden saavuttamisesta kuin teoriassa. Ei riitä, että innovaatiot ovat sinällään kilpailukykyisiä, sillä tuotteistamisen ja kaupallistamisen täytyy myös kestää vertailu. Modernista tuotekehityksestä ja innovoinnista puolet on myyntiä ja ketterää toimimista asiakasrajapinnassa. . Meistä tulee Suomessa peesaajia, jos jatkamme näin. Täällä ei kerta kaikkiaan ymmärretä, minkälainen teollinen aalto ja murros on nyt käynnissä maailmalla. Ilmiöt Insinööripula on vain jäävuoren huippu TIVIA:n toiminnanjohtajan mielestä korkean teknologian johtaminen on Suomessa hakoteillä Teksti: Sami Korkala kuvat: shutterstock Unohtakaa jo ne Nokian kapulat. Meillä ei ole korkeakoulutusta sellaiseen osaamiseen, joka mahdollistaa tutkimuksen ja innovaatioiden taloudellisen hyödyntämisen nopeassa ohjelmistojen taloudessa. Ohjelmistot ovat nykyaikaisen talouden ylivoimainen kilpailuvaltti. TIVIA ry:n toiminnanjohtaja DI Mika Helenius haluaa ravistella päättäjiä heräämään siihen, että ohjelmistotalous saisi strategisesti sille kuuluvan roolin kansallisen kilpailukyvyn takeena. Suomea vaivaava yliopistotason koulutuksen saaneiden insinöörien pula korjaantuisi pitkälti koulutuksen lisäämisellä, mutta suomalaisen työn ja viennin jalostusarvon parantaminen vaatii Heleniuksen mukaan koulutuksen täsmentämistä teknologia-aloilla.
. Suomessa pitäisi Paasikiven hengessä tunnustaa nyt tosiasiat. Digitaalisen palvelun kehittäminen ja sulauttaminen osaksi palvelukokonaisuutta on jatkuvaluonteista työtä. Suomessa ohjelmistoalaa syvästi ymmärtävien päättäjien joukko on umpisurkean pieni, Helenius lataa. ??Monien tietämys taloudesta ja työstä on keskimäärin virkkaamisen ja veistoluokan tasolla, kun nyt pitäisi luoda edellytyksiä menestyä globaalissa kilpailussa. TIVIAN tavoitteena on rakentaa osaajat, liiketoiminnan ja julkisen sektorin yhdistävä verkosto järjestön satojen jäsenyhdistysten avulla. Heleniuksen mielestä kilpailukyvyn parantaminen on käsitetty Suomessa koko lailla väärin. Kysymys on eri osaajien tasapainosta, joka on Suomessa nyt rikki. Hän kaipaisi Suomeen Yhdysvalloissa vaikuttavan MITRE:n kaltaista kilpailukykyä edistävää toimijaa. Nyt esimerkiksi aasialaiset asiakkaamme voivat käyttää kotimaassaan suosittuja maksumenetelmiä meillä, Harra-Salonen sanoo. Valmistava teollisuus on tekemässä samankaltaisia liikkeitä kuin muun muassa Ponsse teki jo 15 vuotta sitten ostamalla ohjelmistoyrityksen. Ajatushautomoita meillä kyllä on, mutta ei sellaista infoaikakauden tähtiajatushautomoa. Tarvitsemme nimenomaan niitä korkeasti koulutettuja tekijöitä, jotka mahdollistavat uuden luomisen. Kaikkein vaikeinta on ollut löytää kokonaisuuksia hallitsevia digiosaajia. Palvelu digitalisoituu koko ajan myös lentoliikenteessä. Uutta luovat kilpailukykyrakenteet ovat jääneet kehittämättä. Suomessa ohjelmistoalaa syvästi ymmärtävien päättäjien joukko on umpisurkean pieni. 11.8. Towards an Agenda for 2020 and beyond) ohjelmistoyliopistojen kehittämiselle on annettu huomattava painoarvo. FAKTA Mika Helenius ? Yksi Suomen merkittävimmistä tietoyhteiskuntavaikuttajista. ? Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry:n toiminnanjohtaja. ? Koulutus: DI (TKK & KTH). ? Toiminut ICT-alan yrittäjänä ja palkittu kaksi kertaa eurooppalaisen nopean kasvun yrittäjän palkinnolla. ? Hallitusammattilaisena ja strategisena neuvonantajana useissa ICT-alan yrityksissä. ? Asiantuntijana monissa kansainvälisissä organisaatioissa, muun muassa EU:ssa. ? Vuosina 2009?2016 tutkimusjohtajana uuden ohjelmistotalouden ja -liiketoiminnan koulutuksen kehittämisen parissa Suomen ja Euroopan tasolla. Monet suuret suomalaiset toimijat ovat viime vuosina havahtuneet siihen, kuinka tärkeää digitaalisissa palveluissa onnistuminen on liiketoiminnalle. Esimerkiksi Kesko, OP Ryhmä ja Finnair ovat värvänneet huomattavat digipataljoonat. Finnair ilmoitti hiljattain rekrytoivansa 70 henkilöä digitaalisiin palveluihinsa. . Mutta yleensä ottaen yliopistotasolle pitäisi saada 400?600 aloituspaikkaa lisää ohjelmistoalan koulutukseen. Se ohjaa riippumattomien valtiorahoitteisten tutkimus- ja kehityskeskusten verkostoa, joka tuottaa päätöksenteon tueksi merkityksellistä tietoa muun muassa teollisuudesta, teknologiasta, yhteiskunnasta ja maanpuolustuksesta. . Nykyisin lentojen varaamisen ja maksamisen lisäksi myös muun muassa lähtöselvitys hoituu helposti verkossa. Kuluttajat osaavat myös vaatia jouhevaa asiakaskokemusta. . 2017 11. Meidän täytyy käsittää, että olemme taantuva talous, ja valjastaa koulutus ja tiede vahvemmin kehittämään ja uudistamaan taloutta. Suomeen tulisi myös perustaa myös Linux University jo sen arvokkaan brändin vuoksi . Se ei ole Heleniuksen mukaan vielä autuaaksi tekevää. . Pitääkö maailman sivistyneimmän kansan pidentää työpäiväänsä muutamalla minuutilla ja pihistää joka käänteessä kilpailukyvyn parantamiseksi. . Olemme tässä vaiheessa rekrytoineet kokeneita tekijöitä. ja ennen kuin joku muu sen tekee. Esimerkiksi ohjelmistotalouden mallimaassa Tanskassa perustettiin ohjelmistoyliopisto jo 15 vuotta sitten. Toukokuussa julkaistussa Euroopan komission raportissa (Talent for Europe . Keskitason johtajia täällä koulutetaan jo ihan tarpeeksi. Hän näkee, että muun muassa ohjelmistosuunnittelu- ja käyttöjärjestelmäprofessuureja pitäisi perustaa lisää. Teknologia on tullut niin vahvaksi osaksi palvelupohjaamme, että on ollut järkevää liittää se vahvemmin omaan toimintaamme, Finnairin digitalisaation kehitystä johtava Katri Harra-Salonen sanoo. . Euroopan johtavat alustatalouden toimijat eivät enää löydä osaajia Euroopasta, ja maailmaltakin niiden löytäminen on vaikeaa. Suomalaiset arvostavat tiedettä tutkimusten mukaan huomattavan paljon. Näin on muissakin maissa, Helenius sanoo. . Jo ilta- ja muuntokoulutuksilla saataisiin jotakin aikaan. Täällä on satsattu liikaa hallinnolliseen puoleen, mikä vain hidastaa koulutuksen ja talouden modernisointia
Viikko sitten perjantaina alkaneet kisat päättyvät ensi sunnuntaina. Vietnamissa tulvii. Vietnamissa ainakin 26 ihmistä on kuollut ja 15 kadonnut, kun laajat tulvat ja maanvyörymät ovat koetelleet maan vuoristoista pohjoisosaa. Lisäksi mukana on 19 venäläisurheilijan joukkue ilman kansallisuustunnuksia sekä viiden pakolaisen urheilujoukkue niin ikään ilman kansallisuustunnuksia. Silminnäkijät kertovat paikallisten paenneen kylistä, joissa tulvavesi huuhtoi taloja kasaan. Kisoihin osallistuu ennätyksellisesti 2?034 urheilijaa 203 maasta. Huolta aiheutti sähköisestä äänestysjärjestelmästä vastaavan vaaliviranomaisen surma kampanjan loppumetreillä. 12 11.8.2017. Maailman kuvat Koonnut: katariina lankinen Munakohu jatkui. Saastuneita hollantilaisia kananmunia on löydetty Ranskassa kahdesta elintarviketeollisuuden tehtaasta, kertoo maan maatalousministeriö. Sen mukaan on epävarmaa, onko tuotteita toimitettu kuluttajille. Munia on saattanut päätyä myös Britanniaan. Viranomaiset arvioivat, että yli 650 taloa on vaurioitunut tulvivan veden ja valuvan mudan takia. Jennifer Huxta/ Lehtikuva Vaalit Keniassa. Belgiassa fiproniilipitoisuuksia on mitattu myös kananlihasta. MM-kisat Lontoossa. Kroatian Stipe Zunic juhli pronssi-mitaliaan miesten kuulantyönnön finaalissa yleisurheilun MM-kisoissa Lontoossa. Äänestäjät suhtautuivat vaaleihin rauhallisesti, vaikka poliittinen tilanne oli jännitteinen ennen vaalipäivää. Kuun alussa alkaneet tulvat ovat aiheuttaneet tuhoja useissa maakunnissa. Kenialaiset äänestivät tiistaina presidentin- ja parlamenttivaaleissa. Hyönteismyrkky fiproniilia on aiemmin löytynyt kananmunista Hollannissa, Belgiassa ja Saksassa
Ihmiset, jotka eivät ole koskaan valitelleet vointiaan, ovat alkaneet tuntea nivelsärkyä ja muita aikaisemmin tuntemattomia sairauksia. Auringon puutteessa ihmisistä on tullut aggressiviisempia ja ärtyisempiä. Viljakasvien tämänvuotisen sadon arvioidaan olevan 100?110 miljoonan tonnin tasolla, eli menetämme 15? 20 miljoonaa tonnia viljaa. Iloa tuottaa vain tattari, joka on venäläisten mielestä kanan jälkeen paras ruoka. Tänä kesänä jäimme ilman viinimarjoja, mansikoita ja omenoita. Kesällä tapahtui muutamia perhesurmia, ja itsemurhien määrä kasvoi. Sanomalehdet kertovat, että 63 prosenttia venäläisistä valitteli lääkärille huonoa vointiaan kosteissa olosuhteissa. Harva asiakas oli kesällä halukas syömään tai juomaan sateessa. Ihmiset katsoivat paremmaksi viettää vapaa-aikansa kotona. Tästä syystä televisioiden myynti kasvoi 20 prosenttia. Näin siis on toivoa, että tattarin hinta laskee puoleen. En usko, että joudumme kärsimään vihannes- tai elintarvikepulasta. Sade ja koleus hävittivät kaikki kukat. Venäjällä sato kärsii viileästä kesästä Sateinen ja viileä kesä on heikentänyt sekä venäläisten terveyttä että taloutta. Kaupoissa ei ollut mansikoita, ja hunajan tuotanto supistui puoleen normaalista. Viljakasveilla on niin ikään ongelmia. 2017 13. Jopa Kremlissä vieraalle tarjotaan tattaripuuroa paistettujen sipulien kera. Asiantuntijat arvioivat, että tattarin sadosta tulee kolme kertaa suurempi kuin viime vuonna. Kaikki muut viljakasvit ovat kypsymisessä kaksi viikkoa normaalista jäljessä. Tämä merkitsee sitä, että viljan korjuu ei onnistu ennen halloja. Tois- tuvat sateet tuhosivat neljäsosan syysvehnästä, joka on Venäjän päävientitavara öljyn ja kaasun jälkeen. Vienti tulee avuksi, mutta hinnat varmasti nousevat pilviin. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com 11.8. Ruoan ja oluen tilaukset kotiin kasvoivat seitsemänkertaisiksi. Tappiolle joutuivat myös ne, jotka suunnittelivat antavansa datchansa vuokralle kesäksi. Kuvitelkaa: kaupoissa on yllin kyllin kesäisiä tavaroita, mutta asiakkaat kyselevät villapaitoja, ulstereita, puseroita, sadetakkeja, kumisaappaita, lämmityslaitteita ja sateensuojia. On laskettu, että huonon sään kaupalle aiheuttamat tappiot ovat 20?30 prosenttia normaalimyynnistä. Tappiota tekevät myös kesäkahvilat ja ravintolat. Useimmat datchojen omistajat eivät löytäneet asiakkaita, vaikka laskivat vuokraa 20 prosentilla. Tuuria ei ollut myöskään niillä huvilaasukkailla, jotka uskalsivat viettää kesänsä datchalla. Käytännöllisesti katsoen myös peruna paleltui. Lämmön puutteen vuoksi vihannekset ja hedelmät kypsyvät pahasti myöhässä jopa isoissa maatalousteollisuuslaitoksissa. Heistä 43 prosenttia oli nuoria ja 72 prosenttia eläkeläisiä. Epätavallinen kesä on saanut myös liiketoiminnan sokkitilaan. Tomaatit ja kurkut eivät kypsyneet edes kasvihuoneissa
Haluan olla osa lastenlasteni elämää, Oranen sanoo. 14 11.8.2017. Sitä ennen hän asui pitkään talvikaudet Espanjan lämmössä. . Henkilö Ilmaisun ja ahkeruuden juurilla Raija Oranen muutti vuosi sitten takaisin Suomeen
Esimerkiksi yksi loppusuoralla, toinen kommentoitavana ja kolmas kehitteillä. Hänellä ei ole pitkiä hengenvetojaksoja teosten tai projektien välillä. Hämmästyttävän tuottelias Raija Oranen kasvattaa historian tiedonjyväsistä eläviä henkilöhahmoja. Teksti: Sami Korkala Kuvat: Maiju pohjanheimo Kun Raija Oranen kertoo kirjoittavansa maanisesti, kyseessä on puhdas toteamus. 2017 15. Silloin kun teen, se on lähes maanista 24/7-touhua. Mutta aikataulutan aina työni hyvin. 11.8. Itse työvaihe on yleensä armotonta kirjoittamista. . Luterilais-kainuulainen työmoraali ei tee aikatauluista tulkinnanvaraisia. . Olen oppinut nuorena Kainuussa sen, että työtä on tehtävä vaikka hammasta purren. Aina täytyy olla monta projektia päällekkäin menossa. Ja on ollut pakkokin, sillä näin pienellä kielialueella täytyy julkaista usein saadakseen siitä toimeentulon, kirjailija sanoo. Luovan taiteellisen työn tekeminen kalenterin mukaan ei ole helppoa, mutta Oranen, 69, on pystynyt elämään asian kanssa jo pitkään. Ei leikillinen liioittelu.
Tuotantoon kuuluu romaanien lisäksi kuunnelmia, lastenkirjoja, näytelmiä, musiikkinäytelmiä ja tvsarjoja. Vuosi sitten työstäessään Aino Acté -kirjaa hän mietti vakavissaan kirjoittamisen lopettamista. . Toinen mahtava per- 16 11.8.2017 soona on äitini, joka käytti myös erittäin vilkasta kieltä. Autonomian ajasta, Suomen kansallisesta heräämisestä, itsenäisyyden alkutaipaleesta, sotavuosista ja vaurastumisen ajasta Mannerheimin, Kekkosen, Paasikiven, oopperalaulaja Actén ja 1800-luvun voimanaisen Aurora Karamzinin kautta. . apurahansa hän heittäytyi täysipäiväiseksi kirjoittajaksi. Jo yliopisto-opiskeluiden ohella vuonna 1971 syntyi ensimmäinen tv-käsikirjoitus Kuka parantaa, mutta 80-luvun lopulla alkoi pulputa. Häneltä olen oppinut paljon tarinankerronnasta. Hyvin pienistä tosiasioiden sirpaleis-. Kun ihminen menettää muistinsa, hänestä tulee täysin avuton. Sama pätee kansakuntaan. Ilman johdonmukaista suunnittelua ja säälimätöntä työeetosta Orasen kirjallinen tuotanto voisi olla huomattavasti suppeampi. Heinäkuussa Kajaanin Runoviikolla julkaistu Kreivin aikaan on Orasen 80. Kirjalliset lähteet tuon ajan Kainuusta ovat ymmärrettävästi niukkoja, eikä edes toisen käden tietoa ole saatavilla niin kuin vaikkapa Kekkosesta ja Paasikivestä. Kaikesta huolimatta Oranen on maanitellut Kaija Valpurintytär Keräsen ja monet muut eläviksi hahmoiksi ja pääosin kuvitellut sivuhenkilöt sekä Askanmäen tilan ja Kajaanin linnan arjen. . Se kertoo kainuulaisen legendan pohjalta tarinan Askanmäen emännästä Kaija Keräsestä 1700-luvun alussa. Hyrynsalmelta lähtöisin oleva Oranen kokee uusimman teoksensa tavallaan paluuksi oman kielellisen ilmaisunsa juurille. . Kirjassa puhutaan kauheista asioista. Olen saanut paljon näiltä kahdelta naiselta. 1700-luvun alku oli väkivaltaista aikaa Ruotsin itäisessä provinssissa. Kajaanin linna antautui viimeisenä Venäjän Pietari Suuren joukoille. . ja tähän mennessä ainoan . Amerikassakin asunut isoäiti oli loistava dramaturgi ja tarinoitsija. Siksi haluan, että kieli on siinä lukijalle kuin turvallinen pursi. Oranen oli muissa töissä vuoteen 1986 saakka. Kun ihminen menettää muistinsa, hänestä tulee täysin avuton. Kärsin silloin kroonisesta unettomuudesta. Jo Kainuun maisemien ajatteleminen muuttaa sanastoani ja puheeni rytmiikkaa. kirjallinen teos. Paasikivestä kertovasta Hirmuinen mies -kirjasta tuli kiitoskirje presidentti Sauli Niinistöltä. Kreivin aikaan oli tietyllä tavalla hyppy tuntemattomaan. Nyt olo on huomattavasti parempi, vaikka nukunkin lääkkeiden avulla. Oranen on nähnyt tärkeäksi kirjoittaa Suomesta ja suomalaisuudesta. Kun kirjoissani Urho Kekkonen hiihtelee Kainuussa, asia vain kirjoittautuu omalla tavallaan. Kainuulaista puheenpartta voi tunnistaa myös uusimman kirjan tekstistä. Hänen isänäitinsä Alina Juntusen puhetta on tallella nauhoitteena Kotimaisten kielten keskuksessa. . Sama pätee kansakuntaan. Vaikka Orasen kirjat ovat fiktiivisiä, historiallisten faktojen paikkansapitävyydestä on tullut kiitosta. Saatuaan ensimmäisen . Se on kuulemma hyrynsalmelaista murretta puhtaimmillaan
Olen arvopohjaltani liberaali. Minusta nykyiset televisiosarjat ovat suurelta osin soopaa. Aika antaa perspektiiviä. Brahen ottaminen mukaan tällä tavalla oli vähän saippuaoopperamainen temppu. Pala Purppuraa esitettiin Askanmäen perinnetilan pihamaalla. Kirjailija kiittelee myös Pala Purppuraa -projektissa mukana ollutta elokuva- ja teatterimies Marko Karvosta. . Olen kirjoittanut Kreivin aikaan niin, että siitä saisi helposti muokattua käsikirjoituksen elokuvalle tai tv-sarjalle. Pietari Brahen tajunnanvirta Kreivin ajalta 1600-luvulta paljastaa hänen (täysin fiktiivisen) suhteensa Kaijan isoäitiin. . Kronologinen esitystapa tuo syysuhteita, jotka taas antavat motiivit henkilöiden toimille. Siksi hän ei kirjoita tästä päivästä. . Kun minulla tulee historiaan liittyvä aihe mieleen, soitan yleensä ensimmäisenä historioitsija Laura Kolbelle ja kysyn, kuka tästä tietää, Oranen kertoo. Orasella oli vasemmistoradikaalivuoten- sa, mutta niiden päälle tomu on laskeutunut jo aikaa sitten. Esimerkiksi Maan aamu -kirjasarjassa Suomen 1900-luvun alun vaiheita tarkastellaan pikemminkin suojeluskuntatalon kuin torpan ikkunasta. . ta ne tarinat vain alkavat elää. Johtajien pitkät lounaat päättyivät yökerhoon ja sitä rataa, ja sitten oli vielä kasinotalouden rahat siihen päälle, Oranen hymähtää. . Olihan se 80-luku hurjaa menoa yleensä ottaen. 2017 17. Suurten mullistusten taustalle tarvitaan aina aate, uskonnollinen tai poliittinen. Se saa ihmiset tappelemaan verissä päin. Mutta halusin kirjoittaa Brahesta, Oranen naurahtaa. Yleensä ottaen kirjailija on aikajärjestyksen ystävä. . Eihän niissä ole edes tarinaa, ne ovat enemmänkin yhden asian ympärillä pyöriviä pamfletteja. Nyt matkitaan milloin mitäkin ulkomaalaista sarjaa, ja kun suomalainen tuotanto vihdoin tulee ruutuun, idea on auttamatta poiskulunut. Kauniin Kaijan tarina on kytenyt pitkään, sillä Oranen kirjoitti aiheesta musiikkidraaman jo 1990-luvun lopulla. Nyt meno on kaikin puolin tolkumpaa. Tämän päivän tapahtumien merkityksen näkee vasta myöhemmin. Merkkimiesten päiväkirjat, kirjeenvaihto ja historian alan tutkimukset ovat olleet hyviä lähteitä. Mutta vahvempien mietojen alkoholijuomien tuominen kauppoihin ihmetyttää, sehän sattuu juuri riskiryhmiin. Viinin hyväksyisin ennemmin kauppoihin. Kirjailija työstää parhaillaan kunnallis- poliittista satiiria. Marko oikeastaan kantoi eteeni tarinat kauniista Kaijasta ja Kainuussa 1712 riehuneesta Sarkasodasta. Silloin aikanaan juomaan piti oikein opettelemalla opetella, ja se addiktoi minut pikkuhiljaa alkoholille. Kun on lapsesta saakka kehitellyt tarinoita, sitä oppii antautumaan ja antaa asioiden vain tulla mieleen. Monia mahtimiehiä on pakotettu kansien väliin, mutta kirjailijan haastavin temppu lienee ollut nitoa takakansi omalle kertomukselleen suhteesta kuningas alkoholiin ja selvitä masennuksesta. Korkki ei ole narahtanut 15 vuoteen ? taitelijaelämää voi viettää ilman viinaakin. . Onhan se kauheaa ajatella, että olimme hyödyllisinä hölmöinä tukemassa hirmuvallan valehtelua. Aatteiden voima on tullut tutuksi. Kirjailijan historiallisissa romaaneissa suurten tapahtumien puhurit viskovat sieluja. . Se kertoo kahdesta kaupunginjohtajasta, heidän kaksintaistelustaan ja lahjontasyytösten tutkinnasta. Oranen osaa nähtävästi tarkkailla aikalaistodistajana ympäristöään hyvin, sillä hänen käsikirjoittamansa takavuosien tvsarjat Ruusun aika ja Puhtaat valkeat lakanat olivat suuria menestyksiä. Siitä huolimatta Orasen käsikirjoitukset eivät ole kelvanneet kotimaisen tv-draa- man tuottajille tai merkittävien teattereiden lavoille yli 20 vuoteen. . Tapahtumapaikkoihin tutustuminen muovaa myös kuvaa. . n Nykyiset televisiosarjat ovat suurelta osin soopaa. 11.8. Ei kai kirjailija voi olla konservatiivi, sillä tarinankerronnassa täytyy ymmärtää erilaisia ihmisiä ja risteäviä motiiveja. Oranen toimi taistolaisen Tiedonantajan eduskuntatoimittajana.
Reportaasi 18 11.8.2017
2017 19. Paitsi nyt, kun hyönteisruokabuumi on ottamassa ensiaskeleitaan. Teksti: Laura Hämäläinen Kuvat: Jaakko martikainen 11.8. ruokapöydän tuleva pikkujättiläinen Länsimaissa on hyönteiset totuttu näkemään ei-toivottuna vieraana. Etenkin ruokalautasella toukat, sirkat ja muut öttiäiset ovat olleet hyvin epätoivottuja
Hetken kuluttua kolmannen. Kyllä näistä saisi evästä ruissipsien ja muiden suolaisten rinnalle. Sirkoilta on lingottu jalat pois, eikä niiden syöminen juuri vavahduta. Kuivatut jauhomadot ja kekomuurahaiset tuntuvat vastenmieliseltä, sillä ne näyttävät edelleen hyönteisiltä. Muurahaiset ovat Helsingin keskuspuistosta ja ne maistuvat hieman yrttiseltä ja hapokkaalta. Ne ovat maailmanlaajuisesti levinneitä ja nopeita ja helppoja kasvattaa. Jos hyönteistalous kasvaa, voidaan elintarvikkeena hyödyntää myös esimerkiksi hunajatalouden sivuvirtaa, tarhamehiläisten kuhnuritoukkia. Kairenius kertoo käyttävänsä muurahaisia kuin mausteena. Pelkän makumaailman takia hyönteisistä ei kuitenkaan ole syntymässä buumia. Länsimaat löysivät hyönteisruoan, kun YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO julkaisi 2013 raporttinsa hyönteisten käytöstä ruokaturvan kasvattamiseen ja ruoantuotannon hiilijalanjäljen pienentämiseen. Hyönteisistä on tarjottu ratkaisua nälänhätään ja ilmastonmuutokseen. Vaikka välitöntä apua maailmanparantamiseen hyönteiset eivät tarjoaisi, ovat ne kiinnostava vaihtoehto tulevaisuuden proteiinin lähteeksi. 20 11.8.2017 Raportin jälkeen asiat ovat edenneet nopeasti, toteaa Pohjolan hyönteistalous -yrityksen perustaja Santtu Vekkeli. . Hän uskoo vahvasti, ettei hyönteisruoka ole sukupolvikysymys vaan saattaa vakiinnuttaa paikkansa tavallisena elintarvikkeena muutamissa vuosissa. Suomessa hyönteisruoalla on varsin innokas kuluttajakunta. Maailmassa kasvatettiin vielä viisi vuotta sitten todella vähän hyönteisiä. Sen vuoksi sen matka EU:n sisäisiin ruokapöytiin on takkuillut byrokratian edessä. EU:n uuselintarvikeasetus uudistuu 2018 vuoden alusta. Koostumus rapea. Vaikka järjestelmä on jo aiemmin mahdollistanut luvan hakemisen hyönteisruoalle, on se käytännössä ollut vaikeaa, kallista ja epävarmaa. Nyt luvanhakuprosessi uudistuu niin, että kun tietylle hyönteislajikkeelle saadaan lupa, saavat kaikki yritykset markkinoida sitä. Ja monia muita eri lajikkeita. Maailmassa on syötäväksi kelpaavia hyönteisiä arviolta noin 2 000 eri lajiketta. Hyönteisruokaa on perinteisesti syöty esimerkiksi Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Hyönteispastakastike ja hyönteisjauhoa sisältävät suklaapatukat ovat jo todellisuutta esimerkiksi Yhdysvalloissa. Hyönteiskokki Kairenius arvelee, että käytännössä hyönteisruoka saapuu suomalaisten ruokakauppojen hyllyihin ensi vuoden lopulla lainsäädännön uudistuessa. Maku on suolainen. Hyönteisten syönti on perustunut keräilyyn. Hyönteiset ovat tulossa länsimaisille paistinpannuille kuhinalla. Ne ovat hyönteiskokki Topi Kaireniuksen kesän suosikkeja ruoanlaitossa. Bataattisoseen päälle niistä saa oivan piristysruiskeen. Luonnonvarakeskus Luken ja Turun yliopiston teettämän tutkimuksen mukaan jopa 70 prosenttia vastaajista on kiinnostunut hyönteisruoasta. Puolet vastaajista ostaisi hyönteisruokaa kaupasta. Se on huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa kiinnostuneita on vain 40 prosenttia. Todennäköisesti hyönteisiä tuodaan suomalaiseen ruokakulttuuriin jauheena. Hyönteiskokki Kairenius huomauttaa, että kyse ei ole vain hätäapuruoasta, vaan hyönteisiä pidetään myös oikeasti hyvänmakuisina. Hyönteisruoalla ei ole pitkiä perinteitä Euroopassa. Proteiini- ja vitamiinipitoinen jauhe käy esimerkiksi pitsapohjaan jauhojen jatkoksi tai vaikkapa hyönteislihapulliin. Yleisimpinä elintarvikehyönteisinä tullaan toden- näköisesti näkemään kotisirkkaa ja jauhomatoja. Hän kuitenkin joutuu toppuuttelemaan innokkaimpia odottamaan lain vaatimaa järjestystä toimintaan.. Näin kertoo Eviran elintarviketurvallisuuden osaston ylitarkastaja Anna Mizrahi. Todennäköisesti hyönteisruoat ovat ruokakaupan hyllyillä aikaisintaan ensi vuoden loppupuoliskolla. Mizrahi kertoo Eviran suhtautuvan hyönteisiin lähtökohtaisesti myönteisesti. Hyönteisten kasvatus itsessään on uutta. otisirkkojen koko yllättää pienuudellaan. Syön toisen