Suomenmaa 11.03.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 10 / 11.3.2016 / 4,80 ? Pääministerin valtiosihteeri Paula Lehtomäki auttaa hallitusta nostamaan Suomen kuopasta ylös Ajassa Yhteiskuntasopuun yhä matkaa Uutisanalyysi Reportaasi Kokoomuksessa kuplii Itäsuomalaisen osaamisen näyteikkuna
sisältö 11.3. 2016 Täyden kympin tutkimusympäristö Itä-Suomen yliopisto on helmi aluepolitiikan alkulähteiltä s. 24 2 11.3.2016
14 Katri Kulmuni avasi varapuheenjohtajapelin s. 34 Kattavuusongelma jäytää neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta s. Nyt tarvitaan kärsivällisyyttä viedä järkevä sopimus maaliin. Matti Vanhanen s. 6 Murretutkija Astrid Reponen riisti henkensä välirauhan raskaiden ehtojen vuoksi s. 30 11.3. 2016 3. 9 Antti Kivelä: Karatessa ja politiikassa lähtökohtana toisen ihmisen kunnioittaminen s. 33 Siirtymä oikealle närästää kokoomuksessa s
Hän voisi viettää lokoisia päiviä palmun alla. Tuskin valtakaan kiehtoo häntä. Osaamme enimmäkseen moittia ja sättiä, vaikka itse olemme poliitikot valinneet kansakunnan tärkeisiin tehtäviin. Ja media lyö lisää löylyä. Tämä näkyy hänen otteissaan. tai keskinkertaisuuksia. Ja ennen muuta, osaammeko arvostaa tätä työtä? Sipilä on hyvä esimerkki siitä, miten vastuu ajaa ja velvoittaa. Kaikki suomalaiset tietävät, että hänen ei tarvitsisi enää panna itseään likoon, ei ainakaan sellaiseen prässiin, minkä poliitikko nykypäivän Suomessa saa kokea. Siinä viisaus tiivistyy. Mihin tämä johtaa. Osaamisen huipennus on, kun toimittaja haastattelee toimittajaa. ?Ukko vaihtoon, jos tulosta ei tule?, hän tokaisee yhä. Valta ei näytä myöskään vaikuttaneen Sipilän otteisiin. yhteiskuntasopimuksen parissa . Paljon helpompaa on hoidella vain omia asioita. Jo pitkään on ollut niin, että monet osaavat suomalaiset karttavat politiikkaa. Maanantaiaamuna hän saapui kello yhdeksän alkaneeseen SAK:n hallituksen kokoukseen selvittämään asioita vielä kerran. Helsingin Hakaniemestä hän kiirehti suoraa päätä lentokentälle ja Brysseliin Euroopan unionin huippukokoukseen. Edessä olivat pakolais- ja siirtolaiskriisit. Yhtä matalalentoa siis. kuten tällä kertaa esimerkiksi Sipilä ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly . Hän tuntuu yhä samalta, luonnolliselta insinööriltä, joka toi uudenlaisen tuulahduksen suomalaiseen politiikkaan. Mutta jos politiikkaan lähteneitä vain kritisoidaan ja heidän motiivejaan epäillään, yhä harvempi pystyvä suomalai- 4 11.3.2016 nen haluaa yhteisten asioiden hoitajaksi. Se esiintyy ylituomarina, saivartelee, halveksii, pilkkaakin . Joka viikko, joka kuukausi. ikään kuin toimittajat olisivat ylivertaisia neroja ja paljon kansan valitsemien poliitikkojen yläpuolella. Ennen pitkää siihen, että yhteisten asioiden hoito innostaa vain vallanhaluisia oman edun tavoittelijoita . Sitä, joka Suomessa kuuluu perustuslain mukaan kansalle. Syypäitä olemme kaikki. niin kuin monesti ennenkin. Päätoimittaja Juha Määttä Jari Laukkanen Suomalaisten etu on, että kansakunnan parhaat voimat haluavat hoitaa yhteisiä asioita. Pääkirjoitus Poliitikkoja sopisi joskus arvostaakin P ääministeri Juha Sipilä vietti viime viikonvaihteen työssä . Se on saatu näyttämään likaiselta peliltä, vaikka sen avulla hoidetaan valtiovaltaa. Sellaiset . Jaksavatko he. perustettu 1908 . Se ei ole suomalaisten etu. Suomalaisten etu on, että kansakunnan parhaat voimat haluavat hoitaa yhteisiä asioita. Politiikassa on, totta kai, kyse usein etujen ristiriidoista. Lähihistoria osoittaa kuitenkin, että niitä pystytään sovittelemaan niin, että kaikki hyötyvät. Tätä varten tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat asiat, ja jotka osaavat sopia. Pitkiä päiviä, kiireisiä tunteja. Ja vastuullisia asioita. Meidän kansalaisten olisi joskus syytä pohtia, ovatko keskeiset yhteiskunnalliset päättäjämme liian lujilla. ovat kansakunnalle suuriarvoisia. Tämä tunnustus on syytä sanoa edes joskus, selkeästi ja suoraan.
Lihava ihminen on yleensä hyväntuulinen; ei hän räsähtele äkkiyllättäen kuin palava katajanhavu, ei hän puno pirullisia rynnäkköaikeita eikä uhku silmitöntä vihaa, vaan on altis nauramaan alinomaisesti ja hyräilemään somasti, ja sitä paitsi hänen ruhonsa raskaus on omiaan hillitsemään jänteviä hyppyjä, jotka ohjesäännön mukaan tähtäävät vihollisen tuhoamiseen...? Ateenalaisten laulun sotateoreettisena mottona sen sijaan hylkäisin suoralta kädeltä. 25 000 asevelvollista omin päin. Jos asevelvollisia tarvittaisiin vielä enemmän, päätöksen tekisi tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä. Näistä harjoituksista ei voisi kieltäytyä. Perustelut ovat sotaisat. Täytyy ollakin, sillä tässähän lähestytään jo liikekannallepanoa: ?Uusien uhkien vuoksi nykyisten menetelmien rinnalle tarvitaan keinoja joustavaan valmiuden kohottamiseen. Kertausharjoituksen ennakkoilmoituksen aikarajan muuttaminen ja kertausharjoitusmäärien rajoitteiden muuttaminen helpottaisivat tätä asiaa.? Tällaista valtuutta ei sotilaille tarvita. Ensin poliitikot luovuttivat turvallisuuspolitiikasta päättämisen puolustusministeriölle, joka luovutti sen sotilaille. Komento takaisin! Juha Mauno 11.3. Toimittajalta Kannatan Corn Flakes -strategiaa Näinä sotaisina aikoina on hyvä, että jokainen kansalainen kantaa kortensa kekoon sotataidon kehittämistyössä. Koska Veikko Huovisen Rauhanpiipun kelpo filosofin Petro Pacpipon kehittämä ?Kelloggin Corn Flakes -menetelmä on jäänyt julkisessa keskustelussa varjoon, muistutan siitä. Menetelmää voisi kutsua vaikka aamiaismurostrategiaksi. Ennenhän tätä karjutt... anteeksi laulettiin, kurkku suorana joka koulun alaluokilla, kun luetun ymmärrys oli vielä heikkoa: ?Joukon maine mustuvi aina, kun vimmassa taiston / nuorien eessä sä vaan vanhuksen kuolevan näät. Puolustushallinnon mukaan olisi tärkeää saada reserviläisten ydinjoukko liikkeelle mahdollisimman joustavasti tilanteen vaatiessa. Siinä sotilaat saavat kahdesti päivässä ruokahalua kiihottavaa ainetta ja määrättömästi ruokaa: ?He lihovat ihmeellisesti ja saavat pelikaanin leukaperät, hyllyvät rinnat, tavattoman takapuolen ja niin rehevän ryllimahan, etteivät löydä vesihanaansa nivustensa ainaisesta helteestä... Siitä kertoo rakastettu Tonttu-laulu. Se on ikärasistinen ja meitä varttuneita syrjivä. Ehkä jotkut muistavat. 2016 5. / Nuorukaiselle kuolla kuuluu, kun hällä vielä / kutrissa tuoksuavat nuorteat kukkaset on. Runoilijan lahjoja hänellä kyllä oli. / Naisista kaunis, miehistä rohkea aina hän olkoon, / taistossa kaatuen hän kaunis on kuolossa myös.? Näin ihanasti Yrjö Veijola suomensi Viktor Rydbergin runon. Hänhän oli ruotsalainen. Jean Sibelius sen sitten sävelsi. Olisiko Rydberg voinut ollakaan suuri sotastrategi. Se, missä ?pakkasyö on ja leiskuen pohja loimuja viskoo...? Roskakoriin heittäisin myös ehdotuksen kertaus- harjoituksia koskevan lain muuttamisesta. Lakia aiotaan muuttaa niin, että puolustusvoimain komentaja voisi määrätä ?sotilaalliseen valmiuden joustavaan kohottamiseen tarkoitettuun kertausharjoitukseen
myös puheenjohtaja Ann Selinille. Naisvaltaisia pienipalkkaisia aloja edustavan liiton houkutteleminen vielä mukaan ei näytä helpolta. Ajassa Seuraavaa siirtoa odotellessa Yhteiskuntasopimuksen vaikeudet jatkuvat, mutta toivoa on vielä Teksti: Pekka Pohjolainen Neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta me- nivät jälleen kerran umpisolmuun, kun SAK:n liittojen osallistumisen aste ei riittänyt Elinkeinoelämän keskusliitolle. Vaikka monen usko sopimuksen syntyyn saattaa olla jo mennyt, toivoa on vielä. Ongelmia tielle saattaa yhä tulla myös paikallisesta sopimisesta, johon hallitus varasi itselleen mahdollisuuden täydentävään lainsäädäntöön. Paikallisesta sopimisesta neuvoteltu tulos ei tyydytä työnantajia eikä varsinkaan 6 11.3.2016 Suomen Yrittäjiä, joka on ollut valmis kaatamaan koko sopimuksen. Kaiken lisäksi valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) on luvannut verolinjauksia vasta kesäkuulle. Neuvottelutulos yhteiskuntasopimukses- ta pitäisi saada liittokohtaisiin sopimusneuvotteluihin pian. Jos soveltamisneuvottelut saadaan käyntiin, prosessissa voi tulla vastaan vielä monenlaisia mutkia. Asian kiteytti hiljattain blogissaan Elinkeinoelämän keskusliiton talouspolitiikan johtaja Jussi Mustonen. Mustosen mukaan kilpailukykysopimus on tavallaan sisäisen devalvaation yksi versio. Ministeriön laskelmissa kilpailukyvyn paraneminen kohentaisi työllisyyttä noin 35?000 henkilöllä. Työn sivukulujen maksuosuuksista siirtyy aiempaa suurempi osuus palkansaajille. Palkansaajapuoli ei taas ole valmis enempiin myönnytyksiin. Sopimuksen ulkopuolelle jäävät liitot eivät kuitenkaan pääse sitä pakoon omissakaan neuvotteluissa. Liitto on radikalisoitunut, eikä se ole tällä hetkellä puheenjohtajansa näpeissä. Työaikoja pidennetään, julkisen sektorin lomarahoja leikataan väliaikaisesti, eikä palkkoihin tule vuoteen uusia korotuksia. Sopimuksen myötä aluksi yksittäisen palkansaajan ostovoima pienenee, mutta työllisten lukumäärän lisääntymisen huomioiva kaikkien palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima kasvaa. Valtiovarainministeriö on arvioinut sopimuksen parantavan kilpailukykyä yhteensä 4,2 prosenttia, kun huomioidaan palkkojen nollaratkaisu ensi vuodelle. PAM on vihjaillut, että tulonmenetyksiä kompensoivat veronalennukset ja joidenkin jo hallitusohjelmaan kirjattujen lakihankkeiden purku saattaisivat edesauttaa asiaa. Liikkumavaraa veronalennuksiin etsitään nyt ennen kaikkea niin sanotusta Suomen mallista, jossa vientisektori määräisi palkkojen kehityksen. Hallituksen huhtikuun ensimmäisellä viikolla pidettävässä kehysriihessä olisi paikka päätöksiin, mutta ajankohta on turhan myöhäinen. Laskentatapaa muuttamalla päästään yli 40?000 lukemiin. Samalla julkisen talouden kestävyys kohenisi, ja itseään ruokkiva talouskasvun kierre lähtisi ehkä liikkeelle.. Niissä työnantaja lyö pöytään ensin tarjouksen, joka sisältää luultavasti yhteiskuntasopimuksen sisältämät asiat sellaisenaan tai pienin viilauksin. Neuvottelemalla ja viime kädessä lakkoaseeseen turvautuen sisällön voi kuitenkin yrittää saada väännettyä siedettävämmäksi. Mitä vesitetyksi moititulla kilpailukykysopimuksella sitten saavutettaisiin. Katseet kohdistuvat nyt maan suurimpaan liittoon, Palvelualan ammattiliitto PAM:iin, jonka ulosjäänti oli yllätys . Joku liitto voi vielä livetä rivistä
2016 7. myös puheenjohtaja Ann Selinille. 11.3. Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva Katseet kohdistuvat PAM:iin, jonka ulosjäänti oli yllätys
Yli 80 % palkansaajista jo nyt soveltamisneuvotteluihin. Kattavuuden oikea tarkastelu vasta kesäkuussa. Lauri Lyly Twitterissä Pallo on nyt SAK:lla. Sen pitää tehdä töitä, jotta kaikki tulisivat mukaan. Jyri Häkämies tiedotustilaisuudessa Sopimuksen kaatuessa siitä kieltäytyjät antavat hallitukselle valtakirjan työmarkkinoita rajusti muuttavaan lainsäädäntöön. Sixten Korkman Helsingin Sanomissa Maria Seppälä Helpompinakin aikoina asiasta on paljon puhuttu, mutta tahtoa ei ole löytynyt. Hallitus pitää kiinni äitiyslomakorvauksesta Meri Alaranta-saukko Hallitus on luvannut jatkaa pakkolakipa- kettiin kuuluvan perhevapaiden kertakorvauksen valmistelua, vaikka paketti muuten pudotetaan jäihin. Ehdotuksen mukaan työnantajat saisivat vanhempainvapaista 2?500 euron kertakorvauksen. Kansanedustaja Annika Saarikon (kesk.) mielestä linjaus on merkittävä. ??Kuten on nähty, työllisyyttä parantavien toimenpiteiden edistäminen ei tässä yhteiskunnassa ole helppoa. Ajassa Sanottua Kilpailukykysopimus nyt EK:sta kiinni. Sellaisena se on myös tasa-arvoistumiseen tähtäävä ehdotus. Saarikon mukaan toinen kysymys on, miten isien osallisuutta vanhemmuuteen voidaan edistää ja rohkaista heitä vanhempainvapaan käyttämiseen. ??Isien vastuu kotona tapahtuvasta pienen lapsen hoidosta on sekin osa naisen työelämäaseman parantamista. Pientä positiivista värettä tilastojen valossa olisi havaittavissa. Myös kansanedustaja, keskustanaisten pu- heenjohtaja Elsi Katainen pitää esitystä kertakorvauksesta erittäin tärkeänä. ??On iso asia, että näin tiukassa tilanteessa ollaan valmiita tekemään ratkaisuja vanhemmuuden menojen tasaamiseksi, Katainen sanoo. Hän huomauttaa, että helpompinakin aikoina asiasta on paljon puhuttu, mutta tahtoa ei ole löytynyt. Katainen ymmärtää pienipalkkaisten naisten huolen yhteiskuntasopimuksen sorvaamisen tuoksinassa. Hän toivoo kuitenkin, että naiset jaksaisivat katsoa laajemmalle ja kauemmaksi. ??Jos saadaan edes jonkinlainen sopimus aikaiseksi, tuloksena on monta uutta työpaikkaa ja naistenkin työllisyys paranee. Samalla naisyrittäjyys saa lisäpotkua.. Siksi on ilo huomata, että hallitus haluaa pitää tästä esityksestä kiinni. Hän näkee kertakorvauksen vastauksena erityisesti naisvaltaisten alojen pienyrit- 8 11.3.2016 täjien tuskaan, joka on liittynyt vanhemmuudesta aiheutuviin kustannuksiin. ??Pidän tätä korvausesitystä ennen muuta tekona naisten työelämäaseman hyväksi
Malttia ja rauhallisuutta tarvitaan. Käänne työllisyydessä ja taloudessa lähellä. Kaikki omissa käsissämme. Juha Sipilä Twitterissä Tiilikainen on pahoillaan traktorimarssijoiden puolesta Juhani Ojalehto Viljelijät traktorimarssille ajanut Maaseutuvirasto (Mavi) on byrokratiaa purkavalta hallitukselta suojassa. Maa- ja metsätalousministeriön alla toimivalle Maville ei ole suunnitteilla muutoksia viraston toistuvista maataloustukien maksuongelmista huolimatta. Alkiolaisen aatteen on hänen mielestään oltava kaiken toiminnan polttoaine. Torniolainen Kulmuni oli ehdolla varapuheenjohtajaksi myös kaksi vuotta sitten jääden kisassa neljänneksi 543 äänellä. Keskustan varapuheenjohtajat valitaan Seinäjoella 10.?12. Päättäjät voivat vaikuttaa lähinnä töiden sujuvuuteen. ??Viljelijöiden henkinen taakka tulee monen sääntelyn summana. Olen käytettävissä puoluejohtoon, jos kenttäväkemme niin puoluekokouksessa tahtoo, Kulmuni vahvistaa. Kulmuni aikoo vierailla ennen kesää jokaisessa keskustapiirissä ja keskustella ihmisten kanssa keskustan tilasta. kesäkuuta. Muita ehdokkaita ei ole toistaiseksi ilmoittautunut mukaan kisaan. Kesällä ainakin yksi varapuheenjohtajista vaihtuu, sillä Annika Saarikko on kertonut luopuvansa paikastaan. Muut istuvat varapuheenjohtajat, Juha Rehula ja Anu Vehviläinen, eivät ole vielä hiiskuneet suunnittelmistaan. 11.3. Sanottua Perinteisesti finanssipolitiikka kuuluu maan hallitukselle. Ymmärrän, että se turhauttaa, hän sanoo. Tuottajat osoittavat perjantaina mieltään marssimalla traktoreilla Helsinkiin. ??Heidän huolensa toimeentulosta on äärimmäisen kouriintuntuva, ministeri kokee. Asiaan on vähän tehtävissä nopealla aikataululla. Sitä pystytään keventämään niin, että työaikaa vapautuu tuotantoon hallinnon palvelemisen sijasta. ??Yksikään viljelijä ei tässä maassa kuvittele, että tukia korottamalla tilanne paranisi. Jari Laukkanen Kulmuni tähyää puoluejohtoon Henna Lammi Ensimmäisen kauden kansanedustaja, yhteiskuntatieteiden kandidaatti Katri Kulmuni, 28, on ehdolla keskustan varapuheenjohtajaksi kesäkuun puoluekokouksessa. ??Olen saanut paljon pyyntöjä ja kannustusta ympäri maata. Nyt SAK ja jäsenliittonsa ovat kuitenkin ottamassa finanssipolitiikkaa itselleen. Piia Elonen Helsingin Sanomissa Luottamusta ei ole siihen, etteikö kuitenkin tule lisää kurjistamistoimia. Ann Selin Ylen aamu-tv:ssä Jari Laukkanen Ajassa Nyt vaan sisulla yhteiskuntasopimus eteenpäin. 2016 9. Sen sijaan maatalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) piti Mavin johdolle puhuttelun alkuviikosta. ??Tietysti kysymys siitä, että jos viljelijä tekee virheen, hän kärsii siitä, ja jos hallinto tekee virheen, niin taas viljelijä kärsii, on valitettava
Suoraa apua erityistä tukea tarvitseville Meri Alaranta-Saukko Sosiaali- ja terveysministeriö julisti viime viikolla haettavaksi 1,1 miljoonan euron määrärahan, jota myönnetään erityisen tuen tarpeessa olevien ihmisten auttamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntijan Virva Juurikkalan mukaan eduskunta halusi kohdentaa joululahjarahansa matalan kynnyksen toimintamallien edistämiseen ja suoraan apuun. ??Tavoitteena on tukea aktiivisuutta, joka lisäisi ihmisten sosiaalisia kontakteja, parantaisi arkea ja toisi sisältöä elämään. Erityisen tuen tarvetta voi olla esimerkiksi pitkäaikaistyöttömillä ja heidän perheillään, koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle syrjäytyneillä nuorilla, päihde- ja mielenterveysongelmaisilla sekä asunnottomilla. Toisaalta voittajatiimit olivat huipputasoisia, Linna arvioi. Seuraavaksi Linna tekee mallista aloitteen kesän puoluekokoukselle. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun siihen esitetään progressiota, Linna kertoo. Negatiivisen tuloveron ideana on verotet- tavan tulon alaraja, jonka alittavien tulojen päälle valtio maksaa tukea käänteisen veroasteikon mukaisesti. 10 11.3.2016 Linnan mukaan progressiivisen mallin etuja ovat oikeudenmukaisuus ja sovitettavuus nykyjärjestelmään. ??Veron kiristyminen kulkee portaattomasti, jolloin ei synny kannustinloukkuja. Kohteita on tavallaan siis kaksi, Juurikkala lisää. Hakijoiksi hyväksytään yleishyödylliset järjestöt, yhdistykset tai muut yksityiset toimijat, kuten sosiaaliset yritykset. Hakijat voivat myös itse ehdottaa kohdetta. ??Määrärahaa voi hakea myös lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien tukemiseen. Yksityiset henkilöt eivät voi hakea rahaa suoraan. Ministeriö toivoo, että vähintään viisi toimijaa hakisi rahaa yhteisellä hakemuksella. ??Näin eri tahot verkostoituisivat, ja tuelle saataisiin laajempaa vaikuttavuutta. Määrärahojen myönnettäessä kiinnitettään huomiota myös alueelliseen tasapuolisuuteen. Progressiivisen mallin etuja ovat oikeudenmukaisuus ja sovitettavuus nykyjärjestelmään. Keskustanuorilta uusi ajatus perustulomalliksi Juhani Ojalehto Keskustanuorten ryhmä esitteli uudenlai- sen mallin perustulon vaihtoehdoksi Sitran koodarikilpailussa. Nuorten joukkue, Matti Linna, Katja Asikainen ja sitoutumaton Touko Väänänen työstivät vanhasta käänteisestä tuloveromallista progressiivisen version. ??Negatiivinen tulovero on paras malli perustulolle, mutta kaikissa aikaisemmissa malleissa se on ollut tasavero. Tämä voidaan toteuttaa osittaisena niin, että tilanne muuttuu vain niillä, joilla sen halutaan muuttuvan. ??Jos halutaan jatkaa logiikkaa koko järjestelmän läpi, poikkeamat nykyisestä ovat suurimmillaan puolen veroprosentin luokkaa. Hallitukselle perustuloselvitystä tekevän ryhmän jäsen, ajatuspaja Tänk arvioi tilaisuudessa, että ihanteellisin perustulon suuruus olisi 550 euroa kuukaudessa. ??Tuo määrä on sopiva, mutta olen eri mieltä toteutuksesta, Linna kommentoi. Tulorajoista Linna ei halua tarkemmin puhua. Ajatus johtaisi väärään suuntaan, sillä hänen mukaansa tuloraja syntyy seurauksena, ei itseisarvona. Kymmenen joukkuetta käsittäneen kisan voitto jäi lopulta keskustalaisten ulottumattomiin. ??Meidän matemaattista esitystapaamme olisi pitänyt viilata ymmärrettävämpään muotoon. Perustulokokeilun selvitysryhmä antaa raporttinsa hallitukselle kuitenkin jo maaliskuussa. ??Mutta kokeilu on kokeilu, se ei ole lopullinen ratkaisu, Linna luottaa.
2016 11. Sitä perusteltiin muiden maiden käytännöillä ja byrokratian purkamisella. Suomen järjestelmä oli jo ennen vapautusta liberaalimpi kuin useimpien muiden maiden. Typpipäästöjen rajoittaminen vaikuttaa myönteisesti myös meren taloudelliseen käyttöön; kalastukseen, matkailuun ja virkistykseen. Suomessa valmistetaan jo nyt kriteerit täyttävää polttoainetta. Itse määräykset tähtäävät Itämeren rehevöitymisen ehkäisemiseen ja lähialueiden ilmanlaadun parantamiseen. 11.3. Ja jotta alkoholin ravintolamyynnin asema ei heikkenisi, pitäisi siihen kohdistuvaa verotusta keventää. Keskustelu alkoholipolitiikan liberalisoimisesta on johtanut suoranaiseen huutokauppaan. Kustannukset kuitenkin kohoavat, ja asiakkaat ne viime kädessä maksavat. Epämukavat työajat lisääntyvät. Meriliikenteen kustannukset ovat viime vuosina nousseet monesta syystä. Työmatkat saattavat vaikeutua ja kustannukset kasvaa. Kun pienten lasten vanhemmat ovat enemmän töissä viikonloppuisin ja iltaisin, päiväkotien palveluja täytyy laajentaa. Yhä useampi kaupan työntekijä joutuu ilta- ja sunnuntaitöihin. Jos laivat varustetaan katalysaattoreilla, mikä on toinen vaihtoehto, vuonna 2025 aluksille koituu noin kuuden miljoonan euron kustannukset. Ei palattaisi aivan vanhaan, mutta jonkinlaiset rajoitukset olisivat edelleen paikallaan. Paavo Väyrynen europarlamentaarikko Jari Laukkanen Suoraan kysyen Suomi on hännänhuippu Itämeren typpirajoituksissa Meri Alaranta-Saukko Miksi Suomi vitkutteli kantaansa Itämeren typpipäästöjä rajoittavasta NECA-alueesta, vaikka kaikki Itämeren rantavaltiot hyväksyivät asian aikoja sitten, keskustan kansanedustaja ja hallituksen ympäristövaliokuntavastaava Eeva-Maria Maijala? Taustalla on hallituksen lupaus olla aiheuttamatta yrityksille lisärasituksia. Typpimääräykset tuovat mukanaan cleantechin, uuden teknologian kehittämis- ja kaupallistamismahdollisuuksia, joissa suomalaisyrityksillä on vahvaa osaamista. Esimerkiksi rikkipäästömääräykset tulivat Suomelle kalliiksi. Koska muut maat ovat hyväksyneet tiukemmat rajoitukset, Suomella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin suostua mukaan. Tämä lisää kuntien menoja. Pienimpien elintarvikemyymälöiden myynti ja kannattavuus ovat jo heikentyneet. Nyt halutaan ruokakauppoihin myös viinit ja vahvat oluet. Ei tällaisesta ollut ennen eduskuntavaaleja puhetta. Varustamoelinkeinon mukaan LNG-polttoaine tulee olemaan päävaihtoehto kaikissa vuoden 2021 jälkeen rakennettavissa aluksissa. Mitä hyötyä typpirajoituksista on? Suomi on sitoutunut Itämeren rehevöitymisen vähentämiseen ja lähialueiden ilmanlaadun parantamiseen. Täällä Bryssel Liberalismia Suomessa tehtiin pikavauhtia ja ilman laajempaa poliittista keskustelua päätös kauppojen aukioloaikojen vapauttamisesta. Menetämme pian monia kortteli- ja kyläkauppoja. Kauppojen aukioloaikojen vapauttamista käytetään nyt verukkeena alkoholipolitiikan liberalisoimiseen. Kun kaupat ovat pidempään auki, pitäisi olutta ja muita alkoholijuomia voida myydä pidempään. Useimmat puolueet esittivät ajatuksia alkoholihaittojen vähentämiseksi muun muassa saatavuutta rajoittamalla, veronkorotuksilla ja mainontaa rajoittamalla. Jos liberalisointi toteutetaan, alkoholin aiheuttamat haitat ja kustannukset väistämättä lisääntyvät. Olisikohan tuo kauppojen aukioloaikojen va- pauttaminen syytä ottaa uuteen harkintaan. Koska määräykset koskevat vain uusia laivoja, äkillisiä markkinavaikutuksia ei tule. Rajoitukset eivät olleet haitallista byrokratiaa, vaan niillä oli painavat perusteet. Haitat ovat jo tulleet esille. Pidemmät aukioloajat eivät tietenkään johda myynnin lisääntymiseen. Jotta Alkon kilpailuasema ei heikkenisi, pitäisi senkin myymälöiden olla auki kauemmin. Suomalaiset laivat eivät voi mennä toisten valtioiden aluevesille noudattamatta uusia määräyksiä. Pohjois-Amerikan rannikolla vastaavat säännöt ovat voimassa jo nyt. Rajoitukset tulisivat voimaan 1.1.2021, ja ne koskevat vain uusia aluksia. Minkälaisia kustannuksia typpimääräyksistä on arvioitu koituvan Suomelle, ympäristöneuvos Eeva-Liisa Poutanen? Jos alukset siirtyvät käyttämään vaihtoeh- toisia polttoaineita (LNG), NECA:sta ei aiheudu kustannuksia
Avustusryhmien mukaan alueella on pulaa niin teltoista kuin ruoasta, ja olot ovat erittäin epähygieeniset. Leirillä on vain 24 suihkua ja 140 wc:tä, kertoo brittilehti The Guardian. Yli 36?000 ihmistä on jäänyt jumiin Kreikkaan Makedonian ja muiden Itä-Euroopan maiden kiristettyä maahantulosäännöksiään. Viranomaisten mukaan Kreikan saarille saapuu edelleen noin 3?000 uutta turvapaikanhakijoita päivittäin. 12 11.3.2016. Heistä valtaosa on naisia ja lapsia. Noin 1?500 ihmiselle tarkoitettu leiri on ääriään myöten täynnä. Uutiskuva Hätä kasvaa Idomenissa Katariina Lankinen Humanitaarinen kriisi Kreikan ja Makedonian rajalla pahenee. Alueen viranomaisten mukaan jo 14?000 turvapaikanhakijaa odottaa Idomenin telttaleirissä pääsyä Makedonian puolelle
Dimitar Dilkoff/Lehtikuva 11.3. 2016 13
Nekin ovat näytön paikka puheenjohtajaa enemmän uudelle puoluesihteerille Janne Pesoselle. sa kunnostautunut ja puolueen tähtipelaajaksi noussut Petteri Orpo ei ole istuvaa puheenjohtajaa haastamassa. Hän tähdännee kesän 2018 puoluekokoukseen, ellei Stubb väisty jo sitä ennen. Stubbin kaudella puolueen kasvoja julkisuudessa ovat olleet usein nuoret oikeistoliberaalit edustajat, kuten Elina Lepomäki, Ville Rydman, Antti Häkkä- Pontta spekulaatiolle on antanut myös se, että Vapaavuori julkistaa maaliskuussa kirjan ?Puoliholtiton Suomi?. Teos käsittelee Suomen tarvitsemaa ?kansallista elämäntaparemonttia?. Nykyisen Euroopan investointipankin varapääjohtajan huhutaan kiertelevän jo kenttää puheenjohtajakampanjaa pohjustamassa. Seuraavat vaalit ovat vasta ensi keväänä pidettävät kuntavaalit. Risikko on ehditty hakea jo ?kuudenneksi kenttäpelaajaksi. Nämä havainnot saattavat kuitenkin liittyä hänen nykyisiinkin tehtäviinsä. Vapaavuori sanoi itse hiljattain Nykypäivän haastattelussa, ettei hänellä ole mitään suunnitelmia haastaa ketään kesän puoluekokouksessa.. Edellisessä puoluejohtajavaalissa epäonnistuneen Jan Vapaavuoren revanssihaluja on arvuuteltu siitä lähtien, kun hän vuodenvaihteessa tv-haastattelussa haikaili kotimaan politiikan pelipaikoille. 14 11.3.2016 Sisäministerinä pakolaiskriisin hoidos- Myös edellisen puheenjohtajakisan finalistin ja eduskunnan nykyisen varapuhemiehen Paula Risikon haluja pelipaikoille on arvuuteltu. Kuvat: Suomenmaan arkisto/Kokoomuksen vaalimateriaali/Eduskunta Puolueet 2016 Suomenmaa arvioi puolueiden näkymiä kevään aikana julkaistavassa juttusarjassaan. Uutisanalyysi Menestysresepti kateissa Kokoomus lähtee epävireisenä kesän puoluekokoukseen Kokoomuksen puoluekokoukset ovat usein luonteeltaan puhtaita hengennostatustapahtumia. muun muassa arvostelemaan marraskuussa sovittua sote-ratkaisua, mikä on ärsyttänyt hallituskumppani keskustaa. Mitään pakottavaa tarvetta veturin vaihtoon ei kokoomuksella 17?18 prosentin galluplukemilla sinänsä juuri nyt ole. Linjan kirkastamisen ja repivien henkilövalintojen sijaan on hehkutettu puolueen saavutuksia, juhlittu ja kukitettu puheenjohtaja jatkokaudelle. Nyt kokoomus joutuu lähtemään Lappeenrannassa kesäkuussa pidettävään puoluekokoukseen orkesteri epävireessä. Puheenjohtaja Alexander Stubbille asetetut odotukset eivät ole täyttyneet, vaikka puolue pysyi hallitusvallassa ja sai haltuunsa tärkeän valtiovarainministeriön. Hankkeista Stubbin syrjäyttämiseksi liikkuu huhuja, mutta näyttöä on vähän
Näppituntumalta suurin syy ovat nämä koulutusleikkaukset, jotka henkilöityvät vielä vahvasti kokoomukseen, kun kokoomuksella on opetusministerin salkku, Railo arvioi. Vielä joitakin vuosia sitten kokoomuk- sen voittokulku näytti vakuuttavalta. Puolue menestyi pitkään puheenjohtaja Kataisen poliitikon lahjoilla ja puoluesihteeri Taru Tujusen strategisella osaamisella. Joissakin arvioissa puolueen uskottiin pystyvän vaikka vuosikymmenen kestävään hegemoniaan. Kokoomuksen talouspolitiikka näyttäytyy tällä hetkellä niin oikeistolaisena, että vasemmalta laidalta lähtee porukkaa pois. Hyvinvointivaltiota ei nähdä enää vahvuutena vaan pikemminkin rasitteena, kun puheenjohtaja Jyrki Kataisen kaudella oli vielä toisin. Tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että kokoomusta äänestäneet kannattavat vasemmistolaisempaa talouspolitiikkaa kuin puolue ajaa. . Samaan aikaan kuitenkin muun muassa koulutusleikkaukset kalvavat kannatusta puolueelle strategisesti tärkeässä ryhmäs- sä, koulutetuissa nuorissa kaupunkilaisissa. Imago- ja henkilökysymysten lisäksi puolueella voi olla politiikan linjassa ja sisällössäkin vielä miettimistä, jotta liikkuvien äänestäjien luotto palautuu. Railo arvioi, että kokoomuksen oikealle vedettyyn talouspolitiikkaan liittyy perspektiiviharha vaalien voittamisen näkökulmasta. . Se ei välttämättä ole ollut mieleen varttuneemmalle äänestäjäkunnalle. Turun yliopiston eduskuntakeskuksen erikoistutkija Erkka Railo näkee taustalla kulttuurieron kasvua. Railon mukaan kokoomuksen 1980ja 1990-luvuilla syntyneen nuoren sukupolven elämänkokemus näyttää erkaantuneen suomalaisen yhteiskunnan suuremmasta kokonaisuudesta. Ne arviot menivät metsään. Kokoomus kaipaisi hallituksessa näyttöä siitä, että sen eväillä Suomen talous lähtee nousuun. Koska kyllä vaalit voitetaan siellä keskustassa, hän muistuttaa. Pekka Pohjolainen 11.3. 2016 15. Hankkeista Stubbin syrjäyttämiseksi liikkuu huhuja, mutta näyttöä on vähän. nen ja Susanna Koski
Kotouttaminen Nafisa Yeasmin kokee, että hän on jo suomalainen, ja koti on Rovaniemellä. 16 11.3.2016
Helppoa se ei ole yhdellekään maahanmuuttajalle, vaikka koulutustausta olisi kuinka korkea tahansa. . Minulla on hyvä koulutus ja halua auttaa suomalaista yhteiskuntaa, mutta omasta paikasta työelämässä on taisteltava. Nafisa Yeasmin on työskennellyt Lapin yliopistossa muun muassa apurahatutkijana ja projektityöntekijänä. Parhaillaan hän on mukana tutkijana hankkeessa, joka edistää ulkomaalaistaustaisten työnhakijoiden työllistymistä Lapissa. Euroopan tasolla verkostoitunut Yeasmin on suunnittelemassa myös pohjoisen maahanmuuttajatutkimuksen verkoston perustamista. Yeasmin on myös vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvissä asioissa. emme selviä kotouttamisesta, vaikka yritämme parhaamme, Nafisa Yesmin sanoo. Bangladeshista kotoisin oleva Yeasmin muut- ti Rovaniemelle vuonna 2006 miehensä töiden vuoksi. Esimerkiksi Lappiin saapuneiden turvapaikanhakijoiden kotouttaminen on jäänyt suurelta osin muiden maahanmuuttajien tekemän vapaaehtoistyön varaan. . Mies opiskeli ja työskenteli Lapin yliopistossa ja väitteli siellä tohtoriksi. Vaikka myös Yeasminilla on oikeustieteiden maisterin tutkinto, ja hän puhuu sujuvaa suomea, on työllistyminen ollut vaikeaa. Yeasminin mielestä palkinto kuuluu kaikille niille, jotka ovat auttaneet suvaitsevaisuuden ja osallisuuden lisäämistä Lapissa. 11.3. Se on meille liian iso työ. Olen joutunut markkinoimaan osaamistani ja kokenut todella isoja pettymyksiä, sillä maa- hanmuuttajan palkkaamiseen liittyy paljon ennakkoluuloja. Häntä pyydetään usein asiantuntijaksi, kun aiheena on maahanmuutto. Vastikään hän sai Etnisten suhteiden neuvottelukunnan eli ETNOn erikoismaininnan suvaitsevaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Yeasmin on Lapin etnisten suhteiden neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, valtakunnallisen Etnisten suhteiden neuvottelukunnan jäsen sekä valtakunnallisen EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) seurantakomitean jäsen. Viime viikolla Yeasminille myönnettiin Lapin yliopiston Rehtorin palkinto hänen työstään maahanmuuton tutkijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Vaikka osa meistä on tullut Suomeen jo vuosia sitten . Kotouttamisessa iso työ Vapaaehtoisten harteille kasataan liikaa kuormaa, Nafisa Yeasmin sanoo Teksti: Maarit Simoska Kuva: Lapin yliopisto rktisten maahanmuuttajien puheenjohtaja, rovaniemeläistynyt Nafisa Yeasmin pelkää, että maahanmuuttajien kotouttaminen ei suju ongelmitta. Maahanmuuttajien työttömyysaste on 37 prosenttia, eli osaamista menee todella paljon hukkaan, Yeasmin harmittelee. Ei Yeasminin omakaan polku työelämään ole ollut mutkaton. . osa turvapaikanhakijoina, osa pakolaisina ja osa työn vuoksi . Osa on tullut jo yhdeksän vuotta sitten, mutta työllistyminen ei onnistu. 2016 17. Rovaniemellä on lääkäreitä, hammaslääkäreitä ja psykologeja, joista kaikista on pulaa, mutta he eivät ole laillistettuja Suomessa eivätkä voi harjoittaa ammattiaan
Vuosina 1981?1989 presidenttinä toimineen Ronald Reaganin puoliso tunnettiin miehensä vahvana tukijana tämän presidenttikausien ajan. Tiistaina tuli kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Malesian pääkaupungista Kuala Lumpurista Pekingiin matkalla ollut matkustajakone katosi. Lennolla oli 227 matkustajaa ja 12 miehistön jäsentä. EU-maiden ja Turkin johtajat kokoontuivat maanantaina pohtimaan pakolaiskriisin ratkaisua Brysseliin. Kokouksen tuloksena Turkki lupasi ottaa takaisin Kreikan saarille salakuljettajien avulla saapuneet ihmiset, jotka eivät tarvitse kansainvälistä suojelua. Vastineeksi EU-maat lupasivat ottaa pakolaisia vastaan suoraan Turkista. 18 11.3.2016. Suurin osa heistä oli malesialaisia ja kiinalaisia. Presidentti Barack Obama ja hänen vaimonsa Michelle luonnehtivat Nancy Reagania hienoksi esikuvaksi, joka määritteli presidentin puolison roolin uudella tavalla. Rajanylityspaikka hiljeni. Venäjän viranomaiset ovat jatkaneet uutta tiukentunutta linjaansa Suomeen pyrkiviä turvapaikanhakijoita kohtaan. Rajavartiolaitoksen mukaan Lapin itärajan rajanylityspaikoille ei ole saapunut maaliskuussa yhtään turvapaikanhakijaa. Maailman kuvat Koonnut: Katariina Lankinen Kaksi vuotta katoamisesta. Malesiassa sytytettiin kynttilöitä Malaysia Airlinesin MH370lennolla menehtyneiden muistoksi. Koneen etsintäoperaatio jatkuu edelleen. Vahva presidentin puoliso. Yhdysvalloissa muisteltiin sunnuntaina kuollutta Nancy Reagania. Alkuvuoden aikana rajanylityspaikoille tulleista reilusta 1?000 turvapaikanhakijasta pääosa oli afganistanilaisia, intialaisia, syyrialaisia ja bangladeshilaisia. Olivier Hoslet/AFP/Lehtikuva Huippukokous ratkoi pakolaiskriisiä
Puolue ottaa mielellään ehdokkaita, jotka tuovat rahoituksen mukanaan, jolloin ideologian tarkastelu voi jäädä vähälle. Ehdokas taas voi kerätä kannatuksensa keneltä vain, koska esivaalissa ei kysellä jäsenkirjaa. Näin puolueen listoilta voi nousta voittoon ehdokas, jonka kannatus oman puolueen sisällä on marginaalista. Donald Trump pystyy esiintymään yhtä aikaa sekä uhrina että pelastajana. Edes kaikkia esivaaleja ei sentään ole vielä pidet- ty. USA:n esivaalijärjestelmä on Trumpin suosion yksi taustatekijä USA:n presidentinvaalien asetelmat ovat super- tiistain jälkeen aikaisempaa selkeämmät. Demokraattipuolueessa Bernie Sandersiin henkilöitynyt protesti on lysähtämässä kasaan. Sanders on täällä totuttua punaisempi väriläiskä, jonka sijoittaminen poliittiselle nelikentälle ja vertaaminen Suomen puolueisiin olisi mielenkiintoinen aihe. Viereisen yliopiston rehtori on Trumpin näkyvimpiä tukijoita. Nyt uutisissa toistuvat Trumpin kilpakumppaneiden hankkeet tämän kampittamiseksi. Clintonin viihdearvo on heikko. Republikaanien väriläiskä Donald Trump on voitolla, tosin läiskän väristä on epäselvyyttä. Trump pystyy esiintymään yhtä aikaa sekä uhrina että pelastajana. Vastustajat syyttävät häntä konservatiivisuudesta, kannattajat kiittävät kokemusta ja realismia. 8,5 miljoonaa ihmistä asuu Etelä-Suomen kokoisella alueella, jota on sanottu Amerikaksi pienoiskoossa: pohjoisen liberaali pääkaupunkiseutu ja meillä etelässä raamattuvyöhyke. Myös varsinaisissa vaaleissa syksyllä Virginia on yksi vaa?ankielistä ja tarkkaan seurattu osavaltio. Clintonia ja Trumpia myös vastustetaan intohimoisesti. Se jää nyt tekemättä, koska hän näyttää häviävän kilpailun Hillary Clintonille. Demokraatit pysyttelivät tutussa ja turvallisessa. Lähimmät kilpakumppanit eivät ole jääneet neuvottomiksi, vaan miettivät keinoja onnensa kääntämiseksi. Clinton yrittää voittaa maltilla, ja Trump katsoo, riittävätkö irtonaiset letkautukset jytkyyn. Yrjö Keränen Virginia, USA yrjo.keranen@hotmail.com 11.3. Republikaanipuolue on kauhuissaan mahdollisuudesta, että Trump olisi puolueen ehdokas presidentinvaaleissa. Miten tähän tilanteeseen on tultu? Tarkastellaan omaa osavaltiotani Virginiaa, jo- ka oli yksi supertiistain äänestäjistä. Moni päättää puolueen vasta vaalipaikalla. Vaalien luonne poikkeaa siis suomalaisten puolueiden jäsenvaaleista. Kaksipuoluejärjestelmä, rahan merkitys kampanjassa ja mahdollisuus äänestää kumman tahansa pääpuolueen esivaalissa johtavat yllättäviin mahdollisuuksiin. Äänestäjä voi taktikoida ja äänestää toisen puolueen huonoa ehdokasta. 2016 19. Häntä luonnehditaan ennustamattomaksi. Vaikka media seuraa kampanjaa vaivautuneena, Trumpin suosio on aitoa. Kolmisenkymmentä prosenttia rekiste- röityneistä äänestäjistä käy äänestämässä jo esivaaleissa. Mediassa Clintoniin yhdistyvät yllätyksettömyys ja jatkuvuuden lupaus. Kaupungin ulkopuolella, jossa etelävaltioiden liput liehuvat, tiet pienenevät, ja alkaa näkyä enemmän avolava-autoja, on paljon Trumpin mainoksia
Metrimatkan selitys on luonnollinen. Ja sekin sisäti- loissa, valtiosihteeri Paula Lehtomäki, 43, vastaa. Suomalaisten rajan taakse rakentama Kostamus on lähempänä kuin 55 kilometrin päässä oleva Kuhmon taajama. Henkilö Vakava tilannekuva Pääministeri Sipilän ykkösapu urakoi ja uskaltaa myös nauraa Teksti: Pentti Manninen Kuvat: Jari Laukkanen Kaksikymmentä metriä. Siitä on ollut hyötyä, varsinkin Venäjä-seuran puheenjohtajakaudella 2014?2015. ??Venäläiset arvostavat ulkomaalaisia, jotka puhuvat venäjää. Millaiset ovat Suomen ja Venäjän välit tänä päivänä. Hän on opettajapariskunnan lapsi. Pääministeri tapasi äsken kollegansa. Senkin valmistelu alkoi jo hyvän aikaa sitten. ??Ja pääministerit sopivat myös talouskomission puheenjohtajien tapaamisesta. Suomalainen puheenjohtaja on ministeri Lenita Toivakka (kok.). Kuhmolaisnuoren opiskelukaupungiksi valikoitui Turku. Perhe asui kyläkoululla. Pääministeri Juha Sipilän lähin avus- taja, valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri, on kotoisin Kuhmon perimmäisiltä perukoilta. Vartiuksen kylä sijaitsee itärajalla, ja Lehtomäen kotipihasta rajapyykille oli noin neljä kilometriä. Ukrainan ja Krimin kriisien myötä tulleet pakotteet tiedetään. Ministerivierailuja on vähän? ??Pitkään on ollut aika hiljaista, mutta tämän hallituksen aikana nekin ovat viriämässä. Ensimmäinen ministeri (Olli Rehn) kävi jo heinäkuussa Moskovassa. Repussa on valtiotieteiden kandidaatin ja kauppatieteiden maisterin paperit. Politiikka vei jo 23-vuotiasta Paula Lehtomäkeä. Se on mukavamman kokoinen kuin Helsinki. En-. Oulun vaalipiiristä eduskuntaan 1999, keskustan varapuheenjohtajaksi 2002, ministeriksi 2003 kahteen peräkkäiseen hallitukseen. Hän pääsi Kuhmon valtuustoon vuonna 1996, kun ?sekin kortti piti katsoa?. Ja vauhti kiihtyi. Kotiseutu on kehumisen väärti, hyvä kasvuympäristö. 20 11.3.2016 Ja rajan läheisyydelläkin oli etunsa. Kontaktit Kostamukseen motivoivat opiskelemaan venäjää. Ja heläyttää iloisen naurun kuten tapansa on. Hän tarkoittaa ensimmäisen koulumatkansa pituutta