Suomenmaa 10.03.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 10 / 10.3.2017 / 4,80 ? Aseena sana ja nyrkki Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomen vakavimpia ihmisoikeusongelmia Ajassa Kirjat Vieraskolumni Terho vie mattoa Halla-ahon alta Paasion sihteeri ei pidä UKK:ta vuotajana Suomi on häpeäpilkku mielenterveystilastossa
sisältö 10.3. 2017 Terhokerhoa tarvitaan vastakin Sote-kentän vapaaehtoisia ei saa menettää, MLL:n Milla Kalliomaa sanoo s. 20 2 10.3.2017
30 Raimo Erkkilä haluaa hoitaa kotikunnan asioita vastuullisesti s. 2017 3. Sipilän hallituksen suuri saavutus on, että lähidemokratia säilyy. Matti Vanhanen s. 14 10.3. 34 Onko huoli Suomen velkaantumisesta turhaa vai tarpeellista. 12 Ranskan vaalit koettelevat koko puoluejärjestelmää s. 16 Pirjo Siiskonen tekee työtä suomalaisen luomun eteen s. 33 Turkki äänestää uudesta perustuslaista puhdistusten varjossa s. s
Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin mukaan maailman maiden yhteenlasketut sotilasmenot olivat vuonna 1988 noin 1600 miljardia dollaria. Erityisesti Kiina ja Venäjä ovat kasvattaneet nopeasti sotilasmenojaan. Kiinan sotilasmenot nousivat SIPRI:n mukaan jo 215 miljardiin dollariin vuonna 2015. Yhdysvaltain presidentti George Bush ja Ison-Britannian pääministeri Margaret Thatcher ottivat käyttöön termin ?rauhanosinko. Se ei olisi lopulta kenenkään etu.. Päätoimittaja Juha Määttä Daniel Mihailescu / AFP Photo / Lehtikuva Jos nykyinen kehitys jatkuu, edessä on pahimmillaan uusi asevarustelun kierre. Pääkirjoitus Loppuvatko rauhanosingot varustelukierteeseen? S osialismin romahduksen jälkeen kaikki suuret valtiot leikkasivat sotilasbudjettejaan 1990-luvulla. Yhdysvallat oli edelleen ylivoimaisesti suurin sotilasmahti noin 600 miljardin dollarin budjetillaan. USA:n menojen suuruus vielä vaihtelee sen mukaan, onko se mukana sotatoimissa jossain päin maailmaa. Venäjän menoiksi arvioitiin 91 miljardia. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen maan talous ajautui suuriin vaikeuksiin, ja sotilasmenot romahtivat murtoosaan. SIPRI:n laskelmien mukaan Venäjä käytti sotilasmenoihin vuonna 1998 vain runsaat 30 miljardia dollaria eli alle kymmenesosan Yhdysvaltain menoista. Vuoden 1998 jälkeen maailman yhteenlasketut sotilasmenot alkoivat hiljalleen nousta, kunnes ne vakiintuivat vuonna 2010 suunnilleen 1750 miljardin dollarin tasolle. 4 10.3.2017 Parin viime vuoden kehitys viittaa siihen, että rauhanosinkojen jakamisen aika on päättynyt ainakin tällä erää. (peace dividend). Kylmän sodan voittajilla oli varaa siirtää resursseja puolustusmenoista parempiin tarkoituksiin. Rahassa mitattuna rauhanosingot kasvoivat todella merkittäviksi. perustettu 1908 . Esimerkiksi vuonna 2010 Yhdysvaltain sotilasmenot olivat noin 760 miljardia dollaria. Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin tärkeimpiin vaalilupauksiin kuului sotilasbudjetin kasvattaminen. Samalla hän on vaatinut Nato-liittolaisiaan nostamaan sotilasmenonsa sovittuun kahteen prosenttiin kansantuotteesta. Trumpin vaatimus kohdistuu ennen muuta Naton suurimpiin eurooppalaisiin jäsenmaihin Saksaan, Isoon-Britanniaan, Ranskaan ja Espanjaan, jotka kaikki käyttävät alle kaksi prosenttia puolustukseensa. Jos nykyinen kehitys jatkuu, edessä on pahimmillaan uusi asevarustelun kierre. Kymmenen vuotta myöhemmin summa oli pudonnut kolmanneksella 1070 miljardiin. Yhdysvaltojen sotilasmenot putosivat samalla kymmenvuotisjaksolla 587 miljardista 398 miljardiin dollariin. Kaikkein dramaattisin muutos koettiin kuitenkin Venäjällä
Vaalit ovat yhteinen juttu . kansanvallan karnevaali. Eeva Kärkkäinen Näissä tapauksissa olen havainnut erilaisia sel- viytymisstrategioita. Jotkut oppivat kiertämään ehdokaskeskittymät, vaikka se maksaisi vähän pidemmän kävelymatkan. 10.3. Katse silmiin ja päänravistus riittää. Kun esitteet tympivät, kannattaa muistaa, että kyse on kansanvallan kannalta tärkeästä jutusta. Kampanjointi kertoo ihmisille, että vaalit ovat tulossa. Lisäksi se antaa ehdokkaille ja äänestäjille mahdollisuuden tavata toisiaan ja keskustella politiikasta. Kaiken lisäksi ehdokkaat tukiryhmineen tekevät hommaa yleensä korvauksetta, pelkästä maailman parantamisen ilosta. Ilman ehdokkaita äänestäjillä ei olisi mistä valita. Ja ilman tukiryhmiä kampanjat jäisivät tekemättä. Siispä jos tykkäät demokratiasta erityisen paljon, suosittelen seuraavan kerran esitteestä kieltäytyessä hymyilemään kieltäytymisen lisäksi. Toivottamaan tsemppiä kampanjaan, vaikka kyse ei olisi omasta suosikkipuolueestasi. Tulee muuten hyvä mieli. 2017 5. Toimittajalta Äänestäjä, näin kohtaat ehdokkaan Helsingin kostea ilma kaivautuu luihin ja ytimiin, Osa ratkaisee asian vetämällä naamalleen tympeän ilmeen ja katsomalla ohi. Joillekin ehdokkaat ovat sopiva kohde turhautumisen ja vihan purkamiseen. He puuskahtavat, että ehdokas ei todellakaan kiinnosta ja voisi painua takaisin sinne, mistä on tullutkin. On taas se aika, kun kaupungit ja kirkonkylät täyttyvät vaalikampanjoinnista. On telttaa, grillimakkaraa ja kahvia. Värikkäitä liivejä ja poliittisia näkemyseroja. Ainakin Helsingissä ehdokkaita ja tukiryhmiä on joissain paikoissa tungokseksi asti. Vaalimateriaalia saisi kantaa kotiin kasseittain, jos ottaisi jokaisen tarjotun esitteen vastaan. Ehdokkaita opetetaan ennen vaaleja kohtaamaan äänestäjiä, mutta tulevatko äänestäjät miettineeksi, kuinka ehdokas kannattaisi kohdata? Lopulta ehdokkaan kohtaaminen ei kuitenkaan vaikka päällä on toppatakki. Poskia paleltaa ja varpaat jäätyvät villasukilla topatuissa kumisaappaissa. Käsi puristaa esitettä ja työntää sitä kohti vastaantulijaa. ?Voinko antaa vaalimainoksen?? Useamman kampanjan tehneenä voin tarjota muutaman ilmaisen vinkin. Ensinnäkin, kannattaa muistaa, että ehdokas on kadulla, koska haluaa tavata sinut. Hän on otollista maaperää erilaisten kehitysideoiden eteenpäin viemiselle ja poliittisille pohdinnoille. Toisaalta valtaosalla äänestäjistä ei ole aikaa tai kiinnostusta keskustella sattumalta kadulla tapaamiensa ehdokkaiden tai kampanjaporukoiden kanssa. Erityisen vähän kohtaaminen kiinnostaa, jos ehdokas tai ehdokkaan puolue herättää vahvan vastareaktion. vaadi rakettitiedettä
Uutiskuva 6 10.3.2017
Kaksista edellisistä MM-hiihdoista kun on ollut tuomisina vain yksi pronssi. Erityisen paljon iloa nostattivat Iivo Niskasen kultamitali, Krista Pärmäkosken hopea ja Matti Heikkisen pronssi. Suomalaismenestys sai jo Norjan hiihtoliiton puheenjohtajan Erik Röstenkin antamaan suomalaisille anteeksi vuoden 2001 dopinghaamut. ??Tämä taisi olla lopultakin se piste, jolloin mennyt siirtyi menneeksi, Röste sanoi Niskasen kultamitalista ja hyvästä kisatunnelmasta vaikuttuneena. Kisojen järjestelyt saivat kiitosta laajemminkin. Käytännöt toimivat, kaikki sujui ja tunnelma oli katossa. Lipputuloissa jäätiin kuitenkin tavoitteista. Ison osan taloudellisesta vastuusta kantavan Suomen Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala penäsi vastuun jakamista laajemmalle, jotta arvokisoja voitaisiin järjestää Suomessa jatkossakin. 10.3. 2017 7. Jonathan Nackstrand / AFP Photo / Lehtikuva Kisatunnelma kuittasi vanhat dopingvelat Samuli Vänttilä Suomalaiset saattoivat huokaista helpotuksesta, kun hiihdon MM-kisat Lahdessa päättyivät. Viiden mitalin saldoon ei voi muuta kuin olla tyytyväinen
Ajassa Sanottua Politiikka toimii, kun kasvot vaihtuvat, mutta asiat etenevät. Timo Kaunisto Maaseudun Tulevaisuudessa Voisiko joku kertoa mikä on perussuomalaisten ja kokoomusnuorten ero nykyään? Li Andersson Twitterissä Nähtäväksi jää, onko Trumpilla sama tavoite kuin Reaganilla Neuvostoliiton osalta, eli kaataa Kiinan kommunistihallinto. Alpo Rusi Kanavassa Painekattila poksahti Vesa Somppi Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin luopumisilmoitus käynnisti välittömästi kisan hänen paikastaan. Niinistö tukee Terhoa puheenjohtajakisassa. 8 10.3.2017 Jos Terho valitaan, hän haluaa merkittävän paikan hallituksessa. Suuri todennäköisyys on sillekin, että puolueelle käy kuin liian määräävän isännän kartanolle hänen kuoltuaan. Jos pojat eivät nyt juo perintöä, niin ainakin hukkaavat sen muuten töpeksimällä. Heikki Saukkomaa/Lehtikuva Taktiikallaan Terho yrittää vetää mattoa Halla-ahon jalkojen alta.. Sitä hän ei kuitenkaan kertonut, olisiko se Soinin ulkoministerin paikka, vai jokin muu. Soini haluaa jatkaa unelmapaikallaan kesäkuun puoluekokouksen jälkeenkin. Soinin ja Terhon yhteentörmäyksen välttämiseksi perussuomalaiset joutuisivat pullauttamaan jonkun omasta ministeriryhmästään tai lisäämään hallituksen ministerimäärää. Paine Soinin perinnön jakamisesta näyttää olleen puolueessa jo lähellä räjähdyspistettä. Ensimmäisenä mukaan lähti kansanedustaja Leena Meri ja heti perään mukaan ilmoittautui eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho. Vasta euroedustaja Jussi Halla-ahon ratkaisu näyttää, millainen puheenjohtajakilvasta tulee. Yhtenä vaihtoehtona pidetty puolustus- ministeri Jussi Niinistö näyttää sopineen Terhon kanssa siitä, ettei ääniä kannata hajottaa ja tarjota Halla-aholle ainakaan helppoa mahdollisuutta nousta puheenjohtajaksi. Hän on seuraavien eduskuntavaalien jälkeen valmis jopa kansanäänestykseen Suomen EU-jäsenyydestä. Taktiikalla Terho yrittää vetää mattoa samoihin asioihin vielä kriittisemmin suhtautuvan Halla-ahon jalkojen alta. Halla-aho on tullut tunnetuksi niin jyrkkänä maahanmuuton vastustajana, että keskustan ja kokoomuksen saattaisi olla vaikea jatkaa hallitusyhteistyötä tämän johtaman puolueen kanssa. Vaikka Terhon äänenpainot ovatkin koventuneet, hänen johdollaan perussuomalaisten olisi kuitenkin helpompi jatkaa hallitusyhteistyötä kuin Halla-ahon. Soini haluaa perussuomalaisten pysyvän hallituksessa ja vievän aloitetut rakenneuudistukset maaliin. Nähtäväksi jää, kuinka perilliset ottavat vanhan isännän neuvoista vaarin. Se vaatisi keskustan ja kokoomuksen suostumuksen. Terho asemoi itsensä ilmoittautumistilaisuudessa hyvin EU-kriittiseksi ja maahanmuuttokielteiseksi
Toisaalta täällä iloittiin Suomen oikeuksien palauttamista, mutta toisaalta pelättiin sekasorron syvenemistä. ??Etenkin sosiaalidemokraateissa ja maalaisliittolaisissa virisi ajatus itsenäistymisen mahdollisuuksista, mutta esimerkiksi talouselämän johto ja porvarillinen puoli piti Venäjästä irtautumista uhkarohkeana, Kuisma sanoo. Oma kansakunta -ajattelu eli silti vahvana. Niemi Twitterissä Nuorille selvästi tärkein tietolähde politiikkaa koskevissa asioissa on sosiaalinen media. Ajassa Jyväskylässä kokeillaan maksutonta ehkäisyä. Entistä vähemmän naimisiin mennään kirkossa. Tsaarinvalta loppui sata vuotta sitten Samuli Vänttilä Pitkäaikaiset mielenosoitukset kärjistyivät pahasti Pietarissa Venäjällä tasan sata vuotta sitten, kun sotilaat avasivat tulen väkijoukkoa kohti. Sitä seuranneen tapahtumaketjun jälkeen tsaari Nikolai II luopui kruunustaan ja maahan tuli väliaikainen hallitus. Helmikuun vallankumouksen nimellä tunnetut tapahtumat olivat merkittävä alkusykäys Suomen itsenäistymispyrkimyksille, sanoo Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma Helsingin yliopistosta. Kuisman mukaan Suomessa tunnelmat olivat kaksijakoisia. Sanottua Näyttää siltä, että perussuomalaisten puheenjohtajavaalista tulee eiralaisen ja töölöläisen kisa. Moni kannatti itsehallinnollisen aseman vahvistamista niin, että esimerkiksi ulko- ja puolustuspolitiikka olisi jäänyt Venäjälle, muu päätöksenteko autonomiselle Suomelle. Vallankumouksen jälkimainingeissa keikkuva Venäjä oli kuitenkin sekaisin. Samaan aikaan avioliittoja solmitaan yhä harvemmin. Nyt saavat eliitit kyytiä! Mari K. Puoli vuotta myöhemmin lokakuussa 1917 tilanne kärjistyi bolsevikkivallankumoukseen. Siviilivihkiminen 1965 1975 Avioliittoja: 36 214 Avioliittoja: 31 547 Kirkollisia vihkimisiä: 33 056 Siviilivihkimisiä: 3 158 (* Kirkollisia vihkimisiä:26 990 Siviilivihkimisiä: 4 557 (* 1985 1995 Avioliittoja: 25 751 Avioliittoja: 23 737 Kirkollisia vihkimisiä: 20 624 Siviilivihkimisiä: 5 127 (* Kirkollisia vihkimisiä: 18 597 Siviilivihkimisiä: 5 140 2005 2015 Avioliittoja: 29 283 Avioliittoja: 24 708 Kirkollisia vihkimisiä: 18 636 Siviilivihkimisiä: 10 647 Kirkollisia vihkimisiä: 11 958 Siviilivihkimisiä: 12 750 10.3. Näitä pilotteja tarvitaan eri puolilla Suomea! Juho Rahkonen Kanavassa Liina Tiusanen Twitterissä Kirkollisten vihkimisten määrä puolittui Teksti: Samuli Vänttilä Grafiikka: mikko eronen Sukupuolineutraali avioliittolaki astui voimaan reilu viikko sitten. Kirkon virallinen kanta hyväksyy vain miesten ja naisten väliset liitot, mutta keskustelu aiheesta jatkuu. 2017 (* Laskettu vuosittaisesta keskiarvosta, Lähde: Tilastokeskus Kirkollinen vihkiminen 9
kesäkuuta 1972. Talouden tarina sisäpiiriläisen kertomana. Muodollisena syynä oli maatalouskiista. Tammikuun 1972 vaalien jälkeen muodostettu Paasion vähemmistöhallitus oli pelkkä kulissi EEC:n lykkääntymistä varten, Korpinen kirjoittaa. Neuvostojohto osoitti täyden luottamuksensa Kekkoselle, ja eduskunta hyväksyi poikkeuslain hänen kolmannen presidenttikautensa jatkamiseksi. Tapaa- misessa Bre?nev varoitti Suomea EEC:stä. Kekkonen laati tapahtumista muistion, joka myöhemmin vuoti julkisuuteen. Korpinen muistelee kirjassaan, kuinka presidentin kansliapäällikkönä toiminut Antero Jyränki luki syyskuussa muistiota ääneen ravintola Laulumiehissä kokoontuneille vasemmistodemareille. Kesken hänen esityksensä toimittaja Tor Högnes kävi pyytämässä seurueessa ollutta Erkki Tuomiojaa puhelimeen. EEC-sopimus allekirjoitettiin seuraavana syksynä. Korpinen ei ota kirjassaan suoraan kantaa siihen, ketä hän pitää syyllisenä vuotoon. [- -] On ehkä mahdollista, että myöhemmin allekirjoitettaisiin sopimus, hän siteeraa pöytäkirjoja. Elokuussa Kekkonen lensi tapaamaan Neuvostoliiton johtoa Zavidovoon. Into, 226 s.. Suomenmaan arkisto Kirjat Pekka Korpisen mukaan Kekkonen oli jo varhain päättänyt lykätä EEC-sopimuksen allekirjoitusta. Paasion sihteeri: Kekkonen tuskin itse Zavidovo-vuodon takana Annukka Kaarela Nordek, EEC, Zavidovo-vuoto, poikke- uslaki Kekkosen kolmannen presidenttikauden jatkamiseksi. Asioiden todellista laitaa on peitellyt itsesensuuri. Kekkonen oli kaatanut Ahti Karjalaisen hallituksen ja hajottanut eduskunnan syksyllä 1971. Valtiotieteiden tohtori Pekka Korpinen sukeltaa tuoreessa kirjassaan yhteen Suomen poliittisen historian mielenkiintoisimmista vaiheista. Korpinen katseli tapahtumia läheltä, sillä hän työskenteli vuonna 1972 pääministeri Rafael Paasion (sd.) sihteerinä. Kirja perustuu osittain hänen pitämiinsä hallituksen iltakoulupöytäkirjoihin. Korpisen mukaan Neuvostoliiton suhteet ja presidentti Kekkonen näyttelivät Suomen EEC-sopimusprosessissa paljon suurempaa osaa kuin historioitsijat ovat väittäneet. Juuri Högnes kirjoitti lokakuussa muistiosta jutun Dagens Nyheteriin. Seuraukset ovat tunnetut. SDP:n puheenjohtajana toiminut Paasio oli todennut sihteerilleen, että sopu keskustapuolu- 10 10.3.2017 een Johannes Virolaisen kanssa olisi kyllä löytynyt. Kekkonen oli kuitenkin antanut puheenjohtajille niin kireän aikataulun, että he olivat päättelleet, ettei sopimuksen syntyminen ja hallituksen jatkaminen ollut suinkaan tarkoitus. Korpisen mukaan Paasion hallituksen iltakoulupöytäkirjoista käy selkeästi ilmi, että Kekkonen oli jo varhain päättänyt lykätä EEC-sopimuksen allekirjoitusta, koska Neuvostoliiton vihreä valo puuttui. Paasion toinen hallitus käsitteli EECneuvotteluja iltakoulussaan 7. Ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamo ilmoitti, että Suomi ei tulisi allekirjoittamaan sopimusta, mutta suorittaisi sen parafoinnin. Tämä ilmoitus merkittiin erittäin salaiseksi tiedoksi hallituksen jäsenille, Korpinen toteaa. ??Tasavallan presidentin motiivit eivät olleet ratkaisuun nähden tiedossa. Hänen mielestään on kuitenkin epätodennäköistä, että Kekkonen olisi itse rohkaissut Jyränkiä levittämään salaista muistiota. Pekka Korpinen: Suomi kääntyy länteen
Esimerkiksi veroparatiisien käytön suitsiminen sataa euroina valtioiden kassoihin. EU on hyödyksi, kun se luo yleisiä suuntaviivoja ja varoo turhan yksityiskohtaista ohjeistamista. Tulisiko EU:n ottaa käyttöön ?monen nopeuden EU?, jossa jäsenvaltiot voivat itse päättää omasta integraatiostaan? Olen epäileväinen monen nopeuden EU:n suhteen. Olisiko tällainen Eurooppa vahva? ?Valkoinen kirja. Kauppapolitiikka ei voi perustua yksinomaan ajatukselle taloudellisesta voitosta, vaan taloudellisen kasvun tulee perustua kestävälle ja reilulle kaupalle, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia. Edellä mainitulle Moldovalle myönnettyä taloudellista avustusta on kritisoitu siitä, ettei se edistä niitä arvoja, joita EU ajaa. 2017 11. Tässä suhteessa EU:n tulee varmistaa, että kritisoijat ovat väärässä ja myös demokratia, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeudet toteutuvat maissa, jotka saavat sen taloudellista apua. Kauas katsovalla kauppapolitiikalla on pitkälle kantavat tulokset. Taloudellisen tuen myöntäminen on sille tärkeää, jotta maa pääsee takaisin jaloilleen hyvinvoivaksi ja vakaaksi valtioksi. Taloudellinen tuki, jota kolmannelle valtiolle myönnetään, ei kuitenkaan saa olla täysin yksipuolinen toimitus, vaan myös vastaanottajalta tulee edellyttää sitoutumista. Kauppapolitiikan kautta voimme viedä tätä ajattelua eteenpäin, samalla kuitenkin kunnioittaen valtioiden suvereniteettia. Tämä ajattelu sisältyy myös komission uuteen Trade for all -strategiaan. Tässä vuoropuhelussa nousee esille ajatus arvopohjaisesta kauppapolitiikasta. Euroopan unioni rakentuu arvoajattelulle: demokratia, oikeusvaltioperiaate ja sanan- ja mielipiteenvapaus muodostavat EU:n kivijalan. on kuitenkin hyvä osoitus siitä, että EU:lla on erilaisia vaihtoehtoja pöydällä. Federalismin ja EU-skeptisyyden välillä on monia erilaisia ratkaisuja. Onko Suomen EU-politiikka riittävän kunnianhimoista? Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli yksi ensimmäisistä valtiojohtajista, jotka kommentoivat Junckerin esitystä. Hänen aktiivisuutensa on hatunnoston arvoinen asia. Sipilä on esittänyt hyviä periaatteita Suomen EU-politiikalle. Miten EU voi saavuttaa vallankäytön oikeutuksen kansalaisten silmissä? Tämä on EU:n Akilleen kantapää. Keskustelussa ei kiinnitetä riittävästi huomiota EU-parlamenttivaalien heikkoihin äänestysprosentteihin. Esimerkiksi kymmenen miljoonan ihmisen T?ekissä vuoden 2014 vaalien äänestysaktiivisuus oli vain 18 prosenttia. 10.3. Täällä Bryssel Arvot ohjaavat EU:n kauppapolitiikkaa Globaalissa kaupassa peräänkuulutetaan ensi- sijaisesti taloudellista kasvua, joka pankkikriisien jälkeen on ollut hitaan kasvun vaiheessa. Kansainvälinen kauppa ei kuitenkaan ole pelkkää taloudellisen edun tavoittelua, vaan myös poliittinen työkalu, jolla voidaan tukea kehittyviä maita. Perinteisten kauppasopimusten lisäksi EU:n kauppapolitiikkaan kuuluvat taloudelliset tuet. EU maksaa taloudellisia avustuksia Moldovan kaltaisille maille, jotka kärsivät heikosta taloudellisesta tilanteesta ja poliittisesta epävarmuudesta. Arvopohjainen kauppapolitiikka sopii eurooppalaiselle ajattelulle ja sitä tulee edistää. Päätöksenteolla tulee olla konkreettisia tavoitteita, mutta myös vahva arvoihin perustuva tausta. Hannu Takkula Euroopan parlamentin jäsen Suoraan kysyen Minne Eurooppa menee, Anneli Jäätteenmäki? Santeri Lampi Euroopan komission puheenjohtaja Jean- Claude Juncker (EPP) julkisti viime viikolla ?Valkoisen kirjan?, jossa hän esitti vaihtoehtoja EU:n kehittämiseksi. Juncker kysyi jäsenmailta: ?Quo vadis, Europa (Minne menet, Eurooppa?)? Me kysyimme europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäeltä (kesk./ALDE), miten EU:n kurssia pitäisi korjata. Pitäisikö EU:n toimivaltaa rajoittaa vai kasvattaa? Toimivaltaa tulee lisätä yhteisillä sisämarkkinoilla sekä verotuksessa
Erdoganin AKP-puolue ei aio tyytyä pelkkään poikkeustilaan, vaan koko perustuslaki pitää myllätä. 12 10.3.2017
Hallitusta lähellä olevat mediat pitävät äänestystä läpihuutojuttuna. Erdogan on askeleen päässä unelmansa toteutumisesta. Santeri Lampi Presidentti Recep Tayyip Erdoganin AKP-puolue ei aio tyytyä pelkkään poik- 10.3. huhtikuuta. Uutisanalyysi Turkin poikkeustila on muuttumassa pysyväksi Vuosi 2016 oli Turkin lähihistorian ?an- nus horribilis?, kauhea vuosi, eikä tunnelin päässä näy valoa. Viime vuonna pitkän liennytyskauden jälkeen armeija ja kurdien PKK-sissit ottivat taas yhteen, autopommit räjähtelivät miljoonakaupunkien kaduilla ja kesäkuussa ISIS hyökkäsi Istanbulin päälentokentälle. Heinäkuun helteellä murto-osa maan armeijasta ryhtyi yltiöpäiseen vallankaappaukseen, joka uuvahti Istanbulin asukkaiden vallatessa Bosporinsalmen ylittävät sillat. Turkin hallituksen asettama poikkeustila on edelleen voimassa, ja sen varjolla on sysätty lukkojen taakse yli 60 000 ihmistä. Heidän joukossaan on akateemikoita, tuomareita, journalisteja ja upseereja. Sotilasvallankaappausyritys oli kuin syöttö presidentti Recep Tayyip Erdoganin lapaan. AKP-puolueen vahva mies on joutunut luovimaan maallisen valtion ja uskonnollisen kannattajakuntansa välillä. Aikaisemmat islamilaisia arvoja sympatisoivat puolueet on lakkautettu perustuslakituomioistuimen päätöksellä tai syösty vallasta armeijan vallankaappauksella. Vielä vuonna 1960 pääministeri Adnan Menderes joutui köyden jatkoksi, koska hän suhtautui liian sallivasti uskonnolliseen elämäntapaan. Tällä kertaa kansalaiset nousivat vas- tustamaan armeijaa Erdoganin videopuheen yllyttäminä. He hylkäsivät hetkeksi erimielisyytensä ja valitsivat vaaleilla valitun hallituksen sotilasjuntan rautaisen kontrollin sijaan. On kuitenkin sääli, että rohkeiden turkkilaisten johtajalle demokratia näyttää olevan väline . Nyt moni maan kaakkoisosan kurdikaupunki on raunioina ja asukkaat paenneet. Kansanäänestys perustuslain hyväksymisestä pidetään 16. ei päämäärä. Jo vuonna 2004 Erdogan luonnehti demokratiaa junaksi, josta voi hypätä pois haluamallaan asemalla. Konfliktin jälkeen maallisen Turkin kaitsijana profiloituneen armeijan pelimerkit ovat olleet vähissä, ja se on joutunut nöyrtymään siviilipoliitikkojen edessä. Ankarasta kantautuikin vastikään uutinen, jota ei olisi vielä pari vuotta sitten voinut uskoa todeksi: armeijan naissotilaat saavat jatkossa käyttää hijab-huivia palveluksessa. Yliopistokampuksilla ja työpaikoilla huivia on saanut käyttää jo muutamia vuosia, mutta uskonnollisten symbolien hyväksyminen armeijan kasarmeilla iskee suoraan Turkin maallisen tradition ytimeen. Kun kansainvälinen lehdistö on keskit- tynyt seuraamaan presidentti Donald Trumpin Twitter-tiliä ja Euroopassa pelätään tulevaa vaalikevättä, Turkin kansalaisyhteiskunta on ollut helisemässä. Maan tilanteesta EU-parlamentille raportoiva Kati Piri päästettiin taannoin käymään Cumhuriyet-lehden toimituksessa Istanbulissa. Hän valitteli, että lehdistönvapaus heikkenee joka käynnillä. Nyt syyttömiäkin leimataan terroristeiksi poikkeustilan varjolla, jotta epämieluisat mielipiteet saadaan hiljennettyä. Samalla hallituksen asenne Euroopan unionia kohtaan on yhä uhmakkaampi. ??Joko menemme naimisiin tai otat sormuksen sormestasi, oli nationalistisen MHP-puolueen varapuheenjohtaja Mehmet Günal patistellut EU:n Piriä nopeuttamaan jäsenyysneuvotteluita. keustilaan, vaan koko perustuslaki pitää myllätä. Uudistuksen myötä presidentille myönnettäisiin valta nimittää ja erottaa ministereitä mielensä mukaan. Varsinaista hallitusta ei enää olisi, ja Erdogan voisi hallita vuoteen 2029 asti. Istuvan presidentin mukaan Turkista tu- lisi uuden perustuslain myötä Ranskan ja Yhdysvaltain kaltainen presidenttivetoinen maa. Pariisissa ja Washingtonissa valtaa kuitenkin jaetaan uudelleen säännöllisin väliajoin. Valtaan mieltynyt Erdogan on puolestaan ollut Turkin hallitsija de facto jo vuodesta 2003, jolloin hän nousi pääministeriksi. Perustuslain sorvaamisen tekee jouhevammaksi se, että kurdien keskuudessa suositun oppositiopuolue HDP:n puheenjohtaja Selahattin Demirtas ja 11 muuta puolueen edustajaa viruvat lukkojen takana. Myös Turkin hallituksen on?off-sota kurdiväestöä vastaan yltyi taas viime vuonna. 2017 13
Osa poliitikoista haluaisi ottaa tilanteesta ilon irti. Puolueiden puheenjohtajien puheita velkataakan moraalittomuudesta hän piti velkapelon lietsomisena. ??Ja he tekevät sitä tahallaan, jolloin he valehtelevat, tai he tekevät sitä tietämättömyyttään, joka on suurin piirtein yhtä pelottavaa. Jäntin mietteet saavat tukea Suomenmaan haastattelemilta talouskysymyksiin perehtyneiltä kansanedustajilta. Keskustan Mauri Pekkarisen, SDP:n Timo Harakan ja vasemmistoliiton Li Anderssonin mielestä velan määrä sinänsä ei ole olennaista, kunhan raha käytetään investointeihin ja kansantuote kasvaa. ??Edellinen hallitus keskittyi liikaa velkaan eikä huolehtinut kasvusta. Toisten mielestä velkaa on jo liikaa. Velka on veli ottaessa, pirun poika maksaessa, kuuluu vanha suomalainen sanonta, mutta päteekö sanonta myös julkiseen velkaan? Julkisen talouden velkaantuminen oli yksi viime eduskuntavaalien vaalikeskusteluja hallinneista teemoista. Syykin on selvä. Suomen julkisyhteisöjen velka on yli kaksinkertaistunut vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Vaalikeskusteluissa kaikkien suurten puolueiden puheenjohtajat olivat yhtä mieltä siitä, että on vastuutonta jättää iso velkataakka tulevien sukupolvien hoidettavaksi. Suurimmaksi puolueeksi kohonnut keskusta vaati velaksi elämisen lopettamista eli valtion tulojen ja menojen tasapainoa 6?7 vuodessa. Erityisesti vaalien jälkeen nousi kui- tenkin esiin kritiikkiä, jonka mukaan 14 10.3.2017 velkaantumista haitallisempaa Suomen taloudelle on säästäminen. Yksi arvostelijoista oli Helsingin yliopiston julkistalouden professori Markus Jäntti. Hän totesi Talous ja yhteiskunta -lehden haastattelussa, että valtion ja yksityisten ihmisten tai yritysten velkoja ei voi verrata keskenään. Jäntin mukaan julkista velkaa ei koskaan makseta pois vaan talouskasvu hoitaa sen. Poliittinen talous Shutterstock Poliittisen talouden juttusarja selvittää, millaisia vaihtoehtoja Suomen talouspolitiikaksi on tarjolla. Vaaniiko velkapeikko? Suomi saa lainaa halpaan hintaan. velan määrällä on väliä.. Siitä seurasi Suomessa näivettymiskierre, jossa piti vuosi toisensa perään leikata julkisia menoja ja kiristää veroja, Pekkarinen moittii. Samoilla linjoilla ovat SDP:n Harakka ja vasemmistoliiton Andersson. Anderssonin mielestä Suomessa ja koko euroalueella on viime vuosina harjoitettu liian kiristävää talouspolitiikkaa. ??Talouskurin seurauksena meillä on korkea työttömyys, mikä puolestaan pienentää verotuloja. Kokoomuksen Elina Lepomäki on kollegoidensa kanssa eri linjoilla
Etukäteen on vaikeaa sanoa, poikiiko raha luvattuja tuloksia. Vaikka asiasta löytyy erilaisia taloustieteellisiä laskelmia, todellisuus on usein laskelmia monimutkaisempaa. Entä jos valtio ei saa investoinneillaan toivottua kasvua aikaiseksi, vaan talous junnaa edelleen ja velan määrä kasvaa? Andersson pelkää, että nyt on käymässä juuri näin. ??Hallitus ottaa velkaa veronkevennyksiin, jotka eivät lisää työllisyyttä, ja samaan aikaan leikkaamalla koulutuksen sekä tutkimuksen ja kehityksen rahoituksesta heikentää Suomen pitkän tähtäimen kasvun edellytyksiä, Andersson moittii. ??On aina riski, jos talous ei lähdekään kasvamaan. 2017 15. Jos tulisi uusi kriisi ja joutuisimme ottamaan vastaavan määrän velkaa, velan suhde BKT:hen olisi jo 90 prosenttia, Kivistö sanoo. van velkaan kevyesti. Mutta uskon, että Suomessa päästään vielä lähemmäs kahden prosentin BKT-kasvua. Samaan aikaan julkiset menot kasvavat väestön vanhenemisen myötä, julkisen talouden ylläpitäminen on entistä vaikeampaa ja paine ottaa uutta lisävelkaa kasvaa, hän sanoo. Kukaan edustajista ei tunnu suhtautu- Viime vuosina Suomen valtion velanhoitokulut ovat velkamäärän huimasta kasvusta huolimatta jopa laskeneet. Se ei ole kestävällä pohjalla, Lepomäki sanoo. Erimielisyyttä löytyy kuitenkin, kun analysoidaan syömävelan syitä. Lepomäen mielestä velkaantuminen kertoo siitä, että hyvinvointivaltion rahoitus on kestämättömällä pohjalla. ??Nyt ollaan vahvasti sillä tiellä, että kohta karautetaan päin seinään. Otamme syömävelkaa. Se ei ole kestävällä pohjalla. ??Mitä suuremmaksi se kasvaa, sitä suuremmalta osin asetamme kohtalomme muiden käsiin, hän huomauttaa. Mitkä sitten ovat sellaisia investointeja, joihin velkaa kannattaa ottaa? Anderssonin mielestä investointien tärkein arviointiperuste pitäisi olla niiden työllisyyttä lisäävä vaikutus. Periaatteessa kyllä. Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö huomauttaa, että vaikka velkaa ei tarvitsekaan koskaan maksaa pois, valtio ottaa jatkuvasti uutta velkaa erääntyvän tilalle. Pitääkö tämä paikkansa. Ja vaikka korot nousisivat, se olisi merkki talouskasvusta, joka puolestaan helpottaisi velanhoitoa, Harakka huomauttaa. Toisaalta voi myös olla, että korot lähtevät nousuun muista syistä kuin Suomen talouskasvun ansiosta. Lepomäki varoittaa tilanteesta, jossa esimerkiksi Euroopan keskuspankki nostaisi ohjauskorkoaan, vaikka Suomen talous junnaisi paikoillaan. ??Nyt otetaan mieletön riski. Velaksi tapahtuva yksityisen tai julkisen kysynnän lisääminen ei ole hyvästä. Suomen alijäämä perustuu kuitenkin lähes kokonaan tulonsiirtoihin ja palveluihin eikä investointeihin, hän painottaa. Kaikki haastatellut kansanedustajat pi- tävät Suomen ongelmana sitä, että maa ottaa tällä hetkellä velkaa yleiseen julkisten menojen kattamiseen. ??Otamme syömävelkaa. Pienille kansantalouksille löytyy saumaa, jos asiat on hyvin hoidettu, Pekkarinen vakuuttaa. Palataan vielä professori Jänttiin ja ajatukseen siitä, että julkista velkaa ei tarvitse maksaa takaisin. Kenenkään mielestä velka ei ole tavoite itsessään, vaan sitä kautta syntyvä talouskasvu. Vaikeuksia syntyy, kun yritetään arvioida millaisia vaikutuksia eri tavoin käytetty velkaraha saa aikaan. Tämä on lisännyt julkisen talouden liikkumavaraa. ??Suomi saisi halutessaan lainaa jopa negatiivisella korolla, eikä lähivuosina ole nähtävissä koronnousua. Investointikysynnän vauhdittaminen on terveempää, hän sanoo. Lepomäki olisi varovainen ottamaan velkaa, mutta mainitsee yleisellä tasolla infrainvestoinnit ja koulutuksen. ??On totta, että investointeja varten otettu velka on pienempi ongelma kuin syömävelka. Jos hyvinvointivaltiota ei pystytä kestävästi rahoittamaan, siitä kärsivät juuri sellai- set ihmiset, joita varten hyvinvointivaltio on olemassa. Anderssonin mielestä velkaantuminen johtuu taloustaantuman ja kiristävän talouspolitiikan myötä syntyneestä korkeasta työttömyydestä, jota valtion pitäisi omilla toimillaan vähentää. ??Velan korko voi helposti ylittää talouden kasvuvauhdin. Hänen mielestään seuraavan hallituksen kannattaisi ottaa miljardi velkaa koulutusinvestointeihin. ??Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys ovat olennaisia sijoituksia tulevaisuuteen. Pekkarisen mielestä velkaraha kannattaisi suunnata innovaatiorahoitukseen, koulutukseen ja julkisiin infrahankkeisiin. ??Valtion pitäisi erilaisin kannustein puskea liikkeelle yksityisiä investointeja, yksityisellä rahalla. Kolmen prosenttiyksikön nousu koroissa merkitsisi neljän miljardin kasvua Suomen julkisen talouden velanhoitokuluihin, Lepomäki varoittaa. Kivistö ja Lepomäki ovat myös huolissaan siitä, mitä tapahtuisi, jos Suomea kohtaisi nyt uusi talouskriisi. ??Vuonna 2008 meillä oli vähän velkaa. Niinpä velkojen korot nousevat yleisen korkotason mukana. ??Talouskasvu hoitaa velan, jos talouden kasvuprosentti on suurempi kuin velan korkoprosentti eikä uutta velkaa oteta ainakaan nykyistä vauhtia, hän sanoo. Kivistö uskoo, että Suomen talouskasvu saattaa jäädä tulevina vuosikymmeninä 1?1,5 prosentin tuntumaan. eeva kärkkäinen 10.3. Hän kannattaa väylähankkeita ja homekoulujen korjaamista valtion rahoilla. Harakka huomauttaa, että rakentaminen kasvaa lujaa jo ilman julkisia panostuksiakin. Samoin tuotannollisia investointeja ja työpaikkoja niihin. Annamme kohtalomme velkojien ja EKP:n käsiin
Ilmiöt Ranskan presidentinvaaleissa taistellaan EU:n olemassaolon lisäksi siitä, tarvitaanko perinteisiä puolueita enää ollenkaan Teksti: Samuli Vänttilä kuvat: PATRICK KOVARIK/lehtikuva, mikko eronen, shutterstock Ranskan keväässä muhivat monenlaiset mullistukset. Huhti?toukokuiset presidentinvaalit nostattavat erityistä säpinää isäntämaan lisäksi koko Euroopassa. Kysymyksen itselleen joutuvat esittämään ranskalaiset äänestäjät. Puolueiden ennakoidaan yhdistävän toisella kierroksella voimansa Le Peniä vastaan niin, että äänet annetaan hänen vastaehdokkaalleen. Todennäköisimmin Ranskan vasemmisto joutuu asettumaan oikeistolaisen ehdokkaan taakse, sillä nykyisen presidentin François Hollanden sosialistisen puolueen rivit ovat hajallaan. Eikä vähiten siksi, että äärioikeistolainen Marine Le Pen on mielipidemittausten mukaan menossa vaalien toiselle kierrokselle eniten ääniä keränneenä ehdokkaana. Yhtä paljon mielenkiintoa herättää kuitenkin se, kuka tulee toisella kierroksella Le Penin haastajaksi. Tällä hetkellä vahvimmalta näyttää keskustaoikeistolainen Emmanuel Macron. Mielipidemittauksissa Macronin äänestäjät eivät ole täysin varmoja ehdokkaastaan. Se on hänelle painolasti, Clerc vastaa.. Entisen pääministerin Manuel Vallsin esivaalissa kukistanut Benoit Hamon ei ole saanut yhdistettyä riitaisaa puoluetta. Gallupien mukaan Macron päihittäisi Le Penin vaalien toisella kierroksella. Turun yliopiston poliittisen historian professori Louis Clercin mukaan Le Peniä vastaan suunnattu taktikointi on merkki perinteisen vasemmisto?oikeisto-jaon hiipumisesta. Se vaikuttaa Clercin mukaan koko poliittiseen järjestelmään. ??Ennen korostettiin ideologisia eroja, nyt vaalien jakolinja näyttäisi kulkevan globaaleja ja moderneja arvoja kannattavien sekä niitä vastustavien välillä. Jos he menestyvät, on hyvä kysymys, mihin puolueita enää tarvitaan, Université de Bourgognessa vierailevana tutkijana työskentelevä Parkkinen sanoo. Le Penin puolesta vai Le Peniä vastaan? Siihen kysymykseen kiteytyy koko vaalien ydin. Entinen talousministeri on ollut jo jonkin aikaa vahvassa nosteessa. Kiinnostavaksi Macron-ilmiön tekee se, ettei hänellä ole taustallaan puoluetta, vaan pelkästään presidentinvaaleja varten perustettu kansaliike En Marche! eli Liikkeelle!. Ranskaan ja populismiin erikoistuneen tutkijan Laura Parkkisen mukaan Ranskan vaalit kielivätkin yleiseurooppalaisesta murroksesta, jossa perinteis- 16 10.3.2017 ten puolueiden kyky vastata ihmisten ongelmiin on joutunut puntariin. ??Le Penin puolue on ollut Ranskassa marginaalissa, ja Macronilla ei ole omaa puoluetta ollenkaan. Se on merkittävä muutos, Clerc sanoo. Poliittisen kentän muutos tarjoaa tilan poliittisesti ja ohjelmallisesti löyhemmälle vaalikampanjoinnille, juuri sellaiselle kuin Macronilla on. Onko Macron sitten pelkkä ilmiö, kupla, joka voi poksahtaa vielä ennen vaaleja? ??Sellaisiakin arvioita esitetään
Ja vaikka nousisikin, muut puolueet eivät alkaisi sen kanssa yhteiseen hallitustyöhön, Clerc sanoo. 10.3. Teemojen korostumisessa näkyy Le Penin kädenjälki. Parkkinen uskoo, että teemat jäävät ranskalaiseen politiikkaan, vaikka Le Pen jäisikin toisella kierroksella vaille presidentin mandaattia. Clerc kuitenkin muistuttaa, että Le Penin puolueen institutionaalinen asema on vielä hyvin heikko. Kesällä Ranska äänestää kuitenkin parlamentista. Alkuviikosta puolue piti kriisikokouksen, jossa se pohti jopa Fillonin vaihtamista toiseen ehdokkaaseen. Kampanjaa kuitenkin jatkettiin, kun Fillonin korvaajaksi spekuloitu Alain Juppé ilmoitti, ettei ole käytettävissä puolueen presidenttiehdokkaaksi. Oman lukunsa Ranskan vaaleihin tuo Venäjä. Presidentti Vladimir Putinin kanssa hyvissä väleissä oleva Fillon olisi Park- kisen mukaan Venäjälle mieluisin presidentti, vaikkakin hän on myös EUmyönteinen. Le Pen puolestaan miellyttäisi Venäjää siksi, koska hän hajottaisi yhtenäistä EU:ta. Macron taas on kärkiehdokkaista kaikkein EU-myönteisin. Ranskan tiedustelupalveluviranomaiset ovat varoittaneet Venäjän halusta vaikuttaa Ranskan vaalitulokseen. Hiljattain julkisuuteen levisi huhu naisen kanssa naimisissa olevan Macronin homoseksuaalisuudesta. Huhusta ei voi syyttää suoraan Venäjää, mutta selkeä Macronia vastaan suunnattu vaikutusyritys se on, Parkkinen sanoo. ??Ranskassa ei ole tyypillisesti nostettu poliitikkojen yksityiselämää julkisuuteen. Puolueen äänestäjien määrä on pysynyt samana kaksissa edellisissä paikallisvaaleissa. Luultavasti tällainen likainen peli tulee vain lisääntymään, tutkija arvioi. Tunteet. Ne ovat Parkkisen mukaan yksi vaalien ratkaisevimmista tekijöistä. Sen näkee jo siitä, mistä vaaleissa puhutaan: maahanmuutosta, terrorismista, lähiö-ongelmista, islamista. 2017 17. Le Penillä saattaisi olla siellä vahvat mahdollisuudet korottaa vaikutusvaltaansa. ??Le Penin puolueella on tällä hetkellä vain kaksi parlamenttipaikkaa. Äänimäärän pitäisi moninkertaistua, jotta puolue voisi nousta parlamentin alahuoneen suurimmaksi. Hän myös muistuttaa, että iso osa ihmisistä ei ole vielä valinnut ketä äänestää. Vielä vähän aikaa sitten vaalien kärkikaksikkoon oli tyrkyllä myös konservatiivis-oikeistolainen Francois Fillon. Fillon kuitenkin kompastui vaimonsa avustajapalkkioita koskevaan korruptioskandaaliin. Epäilyistä on menossa rikostutkinta. Kohun keskellä Fillonille ei ole välillä riittänyt tukea edes omasta Les Républicains -puolueesta
Japanin mukaan ohjuksia ammuttiin yhteensä neljä. Maailman kuvat Koonnut: samuli vänttilä Pohjois-korea uhoaa. Kim Jong-unin johtama Pohjois-Korea ampui useita ohjuksia mereen. Irak ei enää kuulu kiellettyjen maiden listalle. Uusitun presidentin asetuksen mukaan myös pysyvän oleskeluluvan eli green cardin ja voimassaolevien viisumien haltijat eivät kuulu kiellon piiriin. Merkel rauhoitteli. Saksan liittokansleri Angela Merkel kehotti kaikkia osapuolia pitämään päänsä kylmänä kiistassa Turkin kanssa. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan vertasi saksalaisten toimia natseihin, kun saksalaisviranomaiset kielsivät turkkilaisia kampanjoimasta Saksassa Turkin presidentin valtaoikeuksia lisäävän kansanäänestyksen puolesta. Nazeer Al-Khatib / AFP Photo / Lehtikuva Sota jättää jäljen. YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi tuolloin yksimielisesti PohjoisKorean toimet. Lauselmaan liittyi myös Kiina, joka on PohjoisKorean lähin tukija. Uusia kieltoja. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää maahantulon kuudesta muslimienemmistöisestä maasta 90 päiväksi. Pohjois-Korea teki ohjuksen koelaukaisun myös viime kuussa. Syyriassa elävien lasten kokema stressi ja pelko voivat vaikuttaa heidän kehitykseensä ja terveyteensä pysyvästi, varoittaa Pelastakaa Lapset -järjestö. Laajan tutkimuksen aiheesta tehneen järjestön mukaan jopa 12-vuotiaat ovat yrittäneet vahingoittaa itseään ja tehdä itsemurhan. 18 10.3.2017
Ehkä sinä keksit jotain minun syntypäivilleni?, vaimoni sanoi. Saat romantiikkaa, lupasin hänelle. Sen mielestä kaikkien, joilla on ansiotuloja, pitää maksaa veroja ja vakuutusmaksuja. Tästä syystä Venäjällä on hyväksytty hallituksen lakiesitys niin sanotusta kahden vuoden verolomasta. Vuoden aikana verovirasto laskee kansalaiset, jotka eivät virallisesti työskentele, mutta käyttävät klinikoiden ja terveyskeskusten palveluita maksamatta niistä mitään. Uutistoimisto Tass tiedottaa, että kyse voi olla 13? 15 miljoonasta kansalaisesta. Hän lauloi, soitti hanuria, kertoi vitsejä ja lausui hauskoja maljapuheita. Me käytämme mielellämme heidän palveluksiaan, koska työn laatu on hyvää ja hinnat kohtuullisia. Hallitus on tällaista bisnestä vastaan. Olemme unohtaneet juhlapöydän traditiot kokonaan. Venäjä kitkee harmaata taloutta Eräänä päivänä olimme vaimoni kanssa kyläile- mässä ystäviemme luona. ?Perhejuhlamme ovat tätä nykyä ikäviä. Työministeriön tietojen mukaan Venäjällä on 15 miljoonaa tällaista työntekijää, mikä on vajaat 20 prosenttia koko työvoimasta. Nämä ihmiset rakentavat meille datchoja, korjaavat autoja ja elektronisia laitteita, hoitavat sairaita, siivoavat asuntoja. Romantiikka puuttuu. Sanomalehtien mukaan presidentti Lukashenko on luvannut pohtia lain korjaamista. Luulen, että sama kohtalo odottaa myös venäläistä lakia. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com 10.3. on 470 000. Tähän kategoriaan on laskettu muun muassa urheilijat, riippumattomat luovan työn tekijät ja jopa työttömät, jotka eivät ole saaneet uutta työpaikkaa puolen vuoden kuluessa. Kaikkien näiden ihmisten piti helmikuun lopussa maksaa valtiolle 54 000 Valko-Venäjän ruplaa eli 200 euroa, mutta lakia noudatti vain 12 prosenttia siitä joukosta, jota se koski. Kaikki muut ryhtyivät taistelemaan lakia vastaan järjestämällä torikokouksia, protestimarsseja ja addresseja. Vieraat ja nimipäiväsankari olivat riemuisaan. Vladimir toimii ilman työ- ja veroviraston lupaa, ja on selvää, ettei hän maksa veroja. Pengottuani nettiä löysin viihdemestareita, jotka lupasivat viihdyttää yleisöä 500 ruplalla tunnissa. Meidän vieraitamme viihdytti 50-vuotias viihdemestari Vladimir. 2017 19. Tass arvioi, että todellisuudessa vain viisi miljoonaa kansalaista noudattaisi lakia. Valko-Venäjällä vastaava laki on toiminut jo vuoden. Laki antaa kaikille ?vapaille taiteilijoille? mahdollisuuden ilmoittautua verorekisteriin ja alkaa maksaa veroja sekä vakuutusmaksuja. Kansa ei kuitenkaan tarttunut syöttiin. Syömme, juomme ja väittelemme politiikasta, mutta missä ovat pöytälaulut ja kansantanssit. Kuten Nezavisimaja-sanomalehti kertoo, kahdessa kuukaudessa oli rekisteröitynyt vain yksi Siperiassa asuva siivooja. Nyt hallitus toimii periaatteella: mätämunia riit- tää, eihän kelvottomilta voi paljoa odottaakaan. Sosiaaliministeriö valmistelee lakiehdotusta, joka velvoittaa ilman rekisteröintiä työskenteleviä kansa- laisia maksamaan vuodessa 20 000 ruplaa (noin 350 euroa) veroa julkisen terveydenhoidon ilmaisesta käytöstä. Ministeri Maksim Topilin väittää, että tämä summa on puolet siitä, mitä varsinaiset työnantajat maksavat. Kyseinen laki astuu voimaan vuoden kuluttua presidentinvaaleista. Hän on harmaan talouden tyypillinen edustaja. Itse presidentti Aleksanteri Lukashenko on ilmoittanut, että ?tasavallassa on vajaat puoli miljoona kansalaista, joilla on tuloja, mutta jotka eivät maksa sosiaalivakuutusmaksuja?. Maan veroviraston laskelmien mukaan näitä ?ymmärrystä vailla olevia kansalaisia
Muutama vuosi myöhemmin se jatkoi toimintaansa MLL:n Lastenlinnana, jonka lääkäriksi tuli Arvo Ylppö. Vuonna 1920 perustettiin myös kansalaisjärjestö, jonka tarkoitukseksi kirjattiin kaikki lastensuojelutyö, joka ei kuulunut valtiolle tai kunnalle. . MLL:n pääsihteeri Milla Kalliomaa ei halua ilmaista päivähoitoa laadun kustannuksella. Teksti: Pauliina Pohjala Kuvat: Jari Laukkanen Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) pääsihteerillä Milla Kalliomaalla on suuri huoli sosiaali- ja terveysuudistukseen, tuttavallisemmin soteen, liittyen. MLL ei ole löytänyt sote-järjestämislaista pykälää, joka velvoittaisi tulevat maakunnat tekemään yhteistyötä järjestöjen kanssa. Mannerheim itse kysyi, tarvitseeko järjestön hänen nimellään olla, mutta marsalkan nimen mukana tuli arvovalta. Kalliomaan mielestä nimeä ei ole tarvetta muuttaa, koska liiton tekemä työ lasten hyväksi on tullut sillä nimellä tunnetuksi. Kolmen vuoden kuluttua MLL juhlii jo 100-vuotispäiväänsä. Tänä päivänä liitto pitää esillä lapsuuden merkitystä ja puolustaa lasten oikeuksia.. Meillä ei ole varaa menettää sitä. MLL:ssä on 556 paikallisyhdistystä, joissa vapaaehtoiset pyörittävät esimerkiksi perhekahviloita, toimivat kylämummeina ja -vaareina, perhekummeina yksinäisille perheille, ystävinä maahanmuuttajaäideille ja vastaavat lasten ja nuorten puhelimeen. 20 10.3.2017 Kalliomaa korostaa, että vapaaehtoistoimintakaan ei elä ilman tukea ja MLL:n työntekijöiden avustusta. . Ilman sitä siitä tulisi täysin sattumanvaraista eikä kukaan voisi tietää, mitä on tarjolla. Olemme Kalliomaan työhuoneessa Toisel- la linjalla Helsingin Kalliossa. Tälle samalle tontille marsalkka Mannerheimin sisar Sophie Mannerheim avasi äitien turvakodin sata vuotta sitten. Lakiluonnoksessa kunnilla on tämä velvollisuus. ??Jos sitä ei kirjata lakiin myös maakuntien osalta, on riski, että ne eivät voi avustaa järjestöjä, Kalliomaa sanoo. Hänen mukaansa järjestöt nähdään sote-keskustelussa vain palveluntuottajina, vaikka suurin osa kolmannesta sektorista on ihan muuta kuin ostettavaa palvelutuotantoa. Se on vapaaehtoistoimintaa, joka antaa lukuisille ihmisille vertaistukea ja luo yhteisöllisyyttä. ??Sote-kentällä on noin puoli miljoonaa vapaaehtoista. Henkilö Oppimisen pohja luodaan pienenä Eriarvoistumisen torjunta lähtee jo hyvästä varhaiskasvatuksesta