Suomenmaa 09.12.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 46 / 9.12.2016 / 4,80 ? Oma koti. Ei kiitos! Eskeliset vuokraavat, koska Helsinki on liian kallis Ajassa Kuntavaalit Vieraskolumni Arki koittaa surun murtamalla Imatralla Keskustanaiset: Lisää naisia ehdokkaiksi Yle teki laatumedialle karhunpalveluksen
18. purkaa tuntojaan kirjoiksi 2 9.12.2016 s. sisältö 9.12. 2016 Martti Pura rakensi kivikirkon Ministeriksikin yltänyt ?Väyrysen renki
s. 14 Tunnelma oli katossa Suomen merimieskirkon joulumyyjäisissä Lontoossa s. 2016 3. 33 Helppoa kannatusta ei Pirkanmaalta irtoa, sanoo Jaana Viilo s. 6 Luovalla alalla on osattava lobbaus, sanoo taideseppä Antti Nieminen s. 28 Tulisiko viestintäjohtajasta tehdä pääministerin luottomies. Haluamme olla etujoukoissa kehittämässä unionia, joka hyödyttää kansalaisten arkea. Jouni Ovaska s. 34 Alueellisten erojen kasvu varjostaa Suomen Pisa-menestystä s. 30 9.12
Pahimman pölyn laskeuduttua on herännyt yhä enemmän kysymyksiä myös median motiiveista ja roolista tapahtumien uutisoinnissa. Sanomalehti Ilkan pitkäaikainen päätoimittaja, professori Kari Hokkanen toteaa tässä lehdessä julkaistavassa kolumnissaan olevansa erittäin huolissaan median yksipuolistumisesta ja tasapäistymisestä. Se lähetti Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläiselle sähköpostin yöllä klo 2.00 ja tekstiviestin klo 2.30. Päätoimittaja Juha Määttä Martti Kainulainen/Lehtikuva Muu media osallistui Ylen kampitustalkoisiin täydellä voimalla. Pääkirjoitus Kaupallinen media nokkii Yleä mutta ei omiaan P ääministeri Juha Sipilää koskevasta Terrafame-uutisoinnista alkanut mediamylläkkä on rauhoittunut kuluvalla viikolla. perustettu 1908 . Tämä näkyy Hokkasen mukaan siinä, että median itsensä julkituoma mielipide on ainoa ja oikea, eikä muille näkemyksille löydy enää sijaa. Hokkasen arvio menneiden viikkojen toimista on median kannalta tyly: ?Yle teki karhunpalveluksen sekä omalle uskottavuudelleen että koko laatumedialle, kun olemattomin perustein leimasi Juha Sipilän epärehelliseksi sukulaisten suosijaksi ja käynnisti massiivisen ajojahdin, johon oppositio tietenkin tarttui.? On kohtalon ivaa, että Terrafame-kytköksiä selvittänyt Yle ajautui itse kohun keskipisteeksi. Ylen omat toimittajat vuotivat oman journalistisen johtonsa linjaukset Suomen Kuvalehdelle. Reilumpaa olisi ollut kertoa, että toisen osapuolen kuunteleminen olisi vienyt parhaan terän mehukkaalta uutiselta. Muu media on jostain syystä lähes ohittanut tämän näkökulman käsittelyn omissa jutuissaan. Se, että muu media osallistui Ylen kampitustalkoisiin täydellä voimalla, ei ole uutinen. Ylen sisällä puolitoista tuntia tulkittiin riittäväksi kommentointiajaksi. Suomen Kuvalehti veti Yle-uutisoinnillaan vielä paremmaksi. SK:n toimitus oli lähtenyt ilmeisesti nukkumaan. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä mieltä Julkisen Sanan neuvosto (JSN) on SK:n journalistisesta linjauksesta. Kun nukkumassa ollut päätoimittaja ei näihin viesteihin reagoinut, Kuvalehti julkaisi jutun verkossa klo 3.36. Kun Ylen päätoimittaja yritti kello 4.00 ottaa yhteyttä SK:n toimitukseen, hänelle ei vastattu. Toimittajat olisivat, toisin kuin esimiehensä, halunneet jatkaa Sipilän jääviysuutisen käsittelyä vielä lisää siitä huolimatta, että uutta uutisoitavaa asiassa ei ollut. Ylen Sipilä-uutisoinnille ja Suomen Kuvalehden Yle-uutiselle on yhteistä se, että kummassakin tapauksessa venytet- 4 9.12.2016 tiin hyvää journalistista tapaa toisen osapuolen kuulemisesta. Sipilän tapauksessa Yle julkaisi uutisen puolitoista tuntia sen jälkeen, kun se oli kysynyt sähköpostilla Sipilän kommenttia asiaan. Olisi hyvä, jos JSN ottaisi asian käsittelyyn oma-aloitteisesti. SK perusteli ratkaisuaan asian yhteiskunnallisella merkityksellä. Kaupallinen media on viime vuosina ollut avoimesti katkera Ylen julkisesta rahoituksesta ja laajentuneesta uutistoiminnasta.
Moni tärkeä asia maailmassa mättää, ja muutos tuntuu välillä tuskallisen vaikealta. Onneksi niitä hetkiä varten on sukkapuikot ja villalankaa, hyvää musiikkia ja sohvannurkka. Ainakaan asiat eivät murehtimalla muutu. Vuonna 2015 15?69-vuotias suomalainen vietti keskimäärin 7,5 tuntia vuorokaudessa eri medioiden parissa. Tästä 90 prosenttia oli sähköistä: netin käyttöä, tv:n katselua ja radion kuuntelua. Ajan hermolla oleminen on yleisesti ottaen hyvä juttu, sillä se antaa paremman mahdollisuuden yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Demokratia ei toimisi ilman uutisia seuraavia kansalaisia. 2016 5. Toimittajalta Uutisia ja sukkapuikot Ostin vajaa kuukausi sitten itselleni sukkapuikot. Kävelin kauppaan muutama päivä Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen. Muistin lukeneeni jostain, että neulominen on hyvä tapa rentoutua ja purkaa stressiä. Sillä hetkellä ne toivat minulle vain murhetta ja huonosti nukuttuja öitä. Suomalaiset kuuluvat maailman kärkikastiin uu- tisten kulutuksessa. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta katsastaa uutiset päivittäin, kolmannes vähintään viisi kertaa päivässä. Myös muu mediankulutus on korkeaa. Kun tietää, mitä maailmassa tapahtuu, osaa vaatia päättäjiltä oikeanlaisia toimia. Hyvät artikkelit sivistävät ja auttavat ymmärtämään ilmiöiden syy-yhteyksiä. Pahimmillaan kuluttamamme uutiset ovat kui- Tunteita kuohuttavia uutisia kommentoidaan sosiaalisessa mediassa samanmielisessä porukassa ? ja raivo kasvaa. Nopeista kohuista elävässä maailmassa moni unohtaa kysyä, onko asia saanut jo liian isot mittasuhteet. Digiajassa on myös yhä helpompi keskittyä vain omaa maailmankuvaa vahvistavien juttujen lukemiseen. Kun perinteisessä sanomalehdessä ja uutislähetyksessä toimittajat tekevät journalistisin perustein päätöksen siitä, mitä juttuja nostetaan esiin milläkin painoarvolla, sosiaalisessa mediassa vastaavaa ei ole. Uutiskulutuksemme keskittyy kavereiden suosittelemiin tai Facebook-algoritmien valitsemiin juttuihin. Kun lukee vain omassa kuplassaan suosiota saaneet artikkelit, ei tarvitsekaan enää haastaa omaa ajatteluaan entiseen tapaan. Vaikeinta on kuitenkin huonoista uutisista seuraava maailmantuska. Ongelmanratkaisukyky ja luovuuskin lisääntyvät. Itselleni tärkeintä oli, että sukkapuikot pakottaisivat sormeni pois puhelimen ja tabletin selailusta. Olin saanut tarpeekseni vaalien syitä ja seurauksia pohtivista analyyseistä. Eikä se ongelmanratkaisukykykään olisi pahitteeksi. Eeva Kärkkäinen tenkin kaukana sivistävästä sisällöstä. Perinteinen media on saanut haastajakseen valemedioita, joiden juttujen ei tarvitsekaan olla totta ? kunhan kävijöitä sivuilla riittää. Klikkiotsikoiden perässä kuljemme skandaalista toiseen, paheksumme ja vaadimme milloin kenenkin eroa. 9.12
Kaikkien tutkimuksen osallistuneiden maiden ja alueiden joukossa Suomi oli kolmastoista. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan poikien hiipuva innostus oppimiseen on syytä selvittää. ??Tutkimus kertoo siitä, että peruskoulun uudistuksille on kipeä tarve, sillä liian monen motivaatio on hukassa, ministeri muistuttaa. Luonnontieteiden keskiarvo putosi selvästi kymmenen vuoden takaisesta tuoreessa Pisa-tutkimuksessa. Ongelma koskee erityisesti poikia.. Ajassa Maakunnat jäivät pääkaupunkiseudun jalkoihin Pisa-tutkimuksessa nousi ensimmäistä kertaa esiin selviä alueellisia eroja Teksti: Pekka Pohjolainen Kuva: Maria Seppälä Pääkaupunkiseutu on ajanut ensimmäistä kertaa selvästi muun Suomen edelle koululaisten oppimistuloksia vertailevassa kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa. Pääkaupunkiseudun tulokset olivat huomattavasti muita parempia, erityisesti Länsi- ja ItäSuomeen verrattuna. Aiempiin Pisa-tutkimuksiin verrattuna tulokset ovat heikentyneet eniten Itä-Suomessa ja maaseudulla, kun pääkaupunkiseudun tulostaso on pysynyt ennallaan tai jopa parantunut. Pisan kansallisen koordinaattorin, professori Jouni Välijärven mukaan erityisesti heikkojen oppilaiden määrän kasvua ja vaihtelualueita on syytä tutkia. Välijärven mukaan heikkojen oppilaiden osuuden kasvua ei selitä pelkkä motivaation puute. Hänen mukaansa pitäisi selvittää esimerkiksi, miten erityisopetuksen järjestelyt ovat muuttuneet. ??Heikoimmat oppilaat yleensä reagoivat kaikkein nopeimmin. Vahvimmat kunnat löytyvät Etelä-Suomesta. Pienissä kunnissa esimerkiksi rehtori voi joutua hoitelemaan sivutöinään opetustoimen johtajan tehtäviä. Ja kun tapahtuu muutoksia, se näkyy myös tuloksissa, Välijärvi muistuttaa. Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n erityisasian- tuntija Jaakko Salo pitää syynä tilanteeseen pääkaupunkiseudun ja muun Suomen suuria eroja opetuksen resursseissa. Valtion osuus kustannuksista on pienentynyt, ja kuntien mahdollisuudet järjestää laadukasta perusopetusta eriytyvät. Japanin keskiarvopistemäärä oli muita OECD-maita korkeampi. Opetuksen kehittämisestä on ristiriitaista puhua samaan aikaan, kun perusopetuksesta leikataan historiallisessa määrin, Salo muistuttaa. 6 9.12.2016 Pisassa ja joissakin muissakin tutkimuksessa havaittujen motivaatio-ongelmien takana Salo näkee sen, että yleinen arvostus koulutusta ja sen merkitystä kohtaan on laskenut. OECD:n osaamistuloksia mittaava Pisa-tutkimus toteutetaan kolmen vuoden välein. Tällä kertaa pääalueena olivat luonnontieteet, kuten biologia, maantiede, fysiikka ja kemia, joiden tilannetta tutkittiin viimeksi vuonna 2006. Suomalaisten 15-vuotiaiden luonnontieteiden osaaminen oli OECD-maiden kolmanneksi parasta. Suomen sijoitus oli OECDmaiden joukossa seitsemäs tasapistein Tanskan kanssa. Edelle menivät Japani, Korea, Sveitsi, Viro, Kanada ja Alankomaat. Perässä tulevien Suomen, Viron ja Kanadan pisteet eivät eroa tilastollisesti merkitsevästi. Suomen kannalta erittäin huolestuttavaa oli kuitenkin se, että luonnontieteiden keskiarvo putosi tuntuvasti kymmenen vuoden takaisesta. Pudotus oli toiseksi suurin tutkituista maista. Tulosten heikkeneminen vastaa melkein yhden kouluvuoden edistystä. Luonnontieteiden opetuksen ongelmana tuntuu olevan erityisesti oppilaiden motivaation puute, mikä on näkynyt muissakin tutkimuksissa. Yhä pienenevä joukko oppilaita on kiinnostunut luomaan uraa luonnontieteisiin liittyvissä ammateissa. Mahdollisuudet osallistua hankevetoiseen kehittämiseen ovat tällöin rajalliset. Annettavan opetuksen määrässäkin tai oppilaiden saamassa erityistuessa voi olla tuntuvia eroja joidenkin kuntien tappioksi. Kun opettaja joutuu kiinnittämään kaiken huomionsa luokan heikoimpien pysymiseen kyydissä, opettajan tuen puutteesta kärsivät helposti myös muut. . Suomi oli edelleen parhaiden joukossa ja sijoittui neljänneksi. Matematiikan osaaminen on säilynyt Suomessa ennallaan. Ongelma koskee erityisesti poikia. Lukutaidossa kärkimaiden erot olivat pienempiä kuin koskaan
2016 7. Tutkimus kertoo siitä, että peruskoulun uudistuksille on kipeä tarve. 9.12
Roiha on myös tehnyt molempien toimittajien kanssa yhteistyötä monien lehtijuttujen merkeissä. . Tiinalla oli siinäkin asiassa iso rooli, joka nyt jää muiden hoidettavaksi. Surmatyötä ja siihen mahdollisesti johta- neita motiiveja imatralaiset ovat surutyöltään ehtineet ruotimaan lähinnä kahvipöytäkeskusteluissa. . Tiina oli tarmokas ihminen ja olisi varmasti halunnut, että jatkamme työtä emmekä anna päätöksenteon halvaantua. joulukuuta pidetään kuitenkin ihan normaalisti. Ajassa Sanottua Asiat saataisiin Suomessa paljon paremmalle tolalle, kun keskityttäisiin yhteiseen hyvään eikä oltaisi niin itsekeskeisiä. Sotaveteraani Tauno Tikkanen Iltalehdessä En minä mitään urotekoja tehnyt, mutta yritin tehdä kaikki annetut tehtävät kunnolla. Sotaveteraani Tauno Hämäläinen Linnan juhlissa Nyt kun näitä 100-vuotiaita sotaveteraaneja kuuntelee, niin jokapäiväiset Twitter-kinastelut näyttävät entistäkin hölmömmiltä. Petteri Poukka Twitterissä Lauri Heino/Lehtikuva Sanat eivät riitä kertomaan surun ja järkytyksen määrää. Ihmiset toivat kynttilöitä imatralaisen ravintolan eteen, jossa kuoli viikonlopun ampumavälikohtauksessa kolme ihmistä. Imatra toipuu surusta arkeen Risto Luodonpää Imatran järkyttävässä ampumatapaukses- sa surmansa saaneet kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen (sd.) ja kaksi toimittajaa olivat läheisiä henkilökohtaisia tuttuja monille paikallisille kuntapäättäjille. Keskustan valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Helena Roiha sanoo tunteneensa Wilén-Jäppisen jo reilun parin vuosikymmenen ajalta eri luottamustehtävistä. On pohdittava, mitä sen helpottamiseksi voitaisiin jatkossa tehdä, Helena Roiha aprikoi.. Budjetin lisäksi meillä on pian päätettävänä myös uuden kaupunginjohtajan valinta. Kriisiapua on ollut tarjolla koko ajan. Kaupungin järjestämä kuudesluokkalaisten perinteinen itsenäisyysjuhla jouduttiin perumaan, mutta muuten elämä jatkuu kaikesta huolimatta eteenpäin, Helena Roiha vakuuttaa. Seuraava valtuuston kokous 12. joulukuuta on pyhitetty Tiina Wilén-Jäppisen muistolle. Kokouksessa ei tehdä päätöksiä, vaan muistellaan edesmennyttä valtuuston puheenjohtajaa. . Budjettikokous 14. Surmatuilta jäi pieniä lapsia. Täytyy tunnustaa, että työntekoon on ollut 8 9.12.2016 vaikea keskittyä, Roiha kommentoi tunnelmiaan turman jälkeisenä arkipäivänä. Kolmoissurma pysäytti imatralaisten elä- mänmenon hetkeksi, mutta toipuminen on pikku hiljaa edessä. . Esiin on noussut nuorten ja erityisesti nuorten miesten syrjäytyminen. Tapaus kosketti niin läheltä, että sanat eivät oikein riitä kertomaan surun ja järkytyksen määrää. Imatrallakin kyse on isosta ongelmasta
kiitos kirkko. Ajassa Olisiko meillä useampia saaraaaltoja, jos epäonnistuminen olisi sallitumpaa ja sitkeä yrittäminen, epäonnistumisten jälkeenkin, arvostetumpaa? Annu Komulainen Twitterissä Mari K. Kyse on kuitenkin aikakauslehdestä, jonka päätehtävä on ajankohtaisten asioiden ja ilmiöiden taustoittaminen. . Niiden mukaan Suomi on maailman vakain ja turvallisin maa, jossa peruskoulutus ja lukutaito ovat maailman parhaita. Suomessa on maailman paras hallinto, vapain lehdistö, riippumattomin oikeuslaitos, vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta ja toiseksi vähiten korruptiota. Painoaikataulun muutoksella pyrimme tekemään sen, mikä on meidän vallassamme. Päiväkohtaisen uutisoinnin hoidamme jatkossakin Suomenmaan verkkosivujen kautta. Shutterstock Hyvä Suomi! Samuli Nissilä Maailmassa on parisataa valtiota, mutta 99-vuotias Suomi erottuu niiden joukosta edukseen. Tilastokeskus on koostanut verkkosivuilleen listan mittauksista ja tutkimuksista, joissa valtioita on asetettu paremmuusjärjestykseen. 2016 9. Niemi Twitterissä Suomenmaa jaetaan ensi vuonna täsmällisemmin Risto Luodonpää Suomenmaan painoaikatau- lu muuttuu ensi vuoden maaliskuun alusta lähtien niin, että lehti painetaan jo tiistaina nykyisen keskiviikon sijaan. ??Aikataulumuutoksella haluamme varmistaa sen, että kaikki tilaajat saavat lehtensä kotiin kannettuna varsinaisena ilmestymispäivänä eli perjantaina, perustelee päätoimittaja Juha Määttä. Suomenmaa on monien muiden valtakunnallisten aikakauslehtien tavoin riippuvainen Postin jakeluverkostosta. Posti ei ole Määtän mukaan pystynyt pitämään kiinni sovituista jakeluaikatauluista, vaikka yhteydenottoja tilanteen korjaamiseksi on tehty koko ajan. . Monille tilaajille lehti saapuu vasta maanantaina. Sanottua ?Haavoittui sodassa viisi kertaa.... Ja samalla natsit ja anarkistit marssivat omissa pikku kinastelukuplissaan kaduilla. Juhani Koskinen Twitterissä Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalveluksen sanoma yhdenvertaisesta Suomesta oli mitä tärkein . Palautetta asiasta tulee jatkuvasti, mikä on tietysti ihan ymmärrettävää. . Perjantai on muuten vakiintunut onnistuneesti uuden Suomenmaan ilmestymispäiväksi, joten sitä emme halunneet lähteä muuttamaan, Määttä toteaa. Päätoimittaja uskoo, että painon aikaistamisella ei ole suurta vaikutusta Suomenmaan sisältöön. . Vaalit ovat täällä maailman vapaimpia ja luotettavimpia. Suomi on myös toiseksi tasa-arvoisin ja viidenneksi onnellisin maa, jossa on maailman eniten inhimillistä pääomaa. Lisäksi Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö. Tilastokeskuksen listauksen huomasi myös Sauli Niinistö, joka intoutui kommentoimaan asiaa Facebookissa. ??Oho! Olemme näköjään maailman kärkeä liki kaikessa. Peilistäsi näet tekijän, tasavallan presidentti kirjoitti. 9.12
He ehdottavat, että kuntiin perustetaan hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakuntia tästä huolehtimaan. Viimeisessä viidestä teesistään keskusta- naiset huomauttavat, ettei digitalisaatio tapahdu itsestään, vaan vaatii resursseja. ??Digiloikka ei saa jäädä vain nuorten, hyväosaisten ja koulutettujen hyödyksi, he toteavat. Keskustanaiset ovat tässäkin tasa-arvon asialla. ??Digitalisaatio vie toisaalla eteenpäin, mutta siellä missä se ei toimi, eriarvoisuus lisääntyy. Niissä on huomioitu muutakin kuin naisnäkökulma, muun muassa alueellinen tasa-arvo, puheenjohtaja perustelee.. Tarvitaan lakimuutos, keskustanaiset linjaavat. Järjestö vaatii myös, että jokainen Suomen kunta ja maakuntaliitto allekirjoittaa tasa-arvon peruskirjan tulevan vaalikauden aikana. Erityisesti sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä on huolehdittava tasa-arvon etenemisestä. ??Keskustelu sukupuolten tasa-arvosta on nostettava valinnanvapauden, yhtiöittämisen ja tehostamisen rinnalle, keskustanaiset muistuttavat. Järjestö toivoo kunnissa panostettavan terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön. Tämä pitää ottaa kunnissa vakavasti, Katainen sanoo. Erityisesti on huomioitava, että kaikilla lapsilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet asuinpaikastaan riippumatta ja jokaiselle koululaiselle voidaan varmusta tarvittavat laitteet. Vähimmäistavoitteena tulee olla toimivat nettiyhteydet Suomen joka kolkassa. Katainen huomauttaa vielä, ettei keskustanaisilla ole omaa täydellistä vaaliohjelmaa. Päinvastoin pienten lasten vanhempien osallistumista pitää helpottaa. Nyt pitää tietoisesti panostaa siihen, että saadaan naisia ja nuoria mukaan, keskustanaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Elsi Katainen sanoo. Hän myös korostaa, että vaalien jälkeen kovia paikkoja jaettaessa naisia ei saa sivuuttaa. ??Usein käy niin, että naiset saavat paljon ääniä, mutta puheenjohtajina istuvat miehet. Yksi naisten osallisuutta hidastava tekijä on järjestön mukaan lainkohta, jonka perusteella kunnalliset luottamustoimipalkkiot lasketaan sairausvakuutuksessa ansiotuloksi. Tästä syystä luottamustoimea hoitavan äidin äitiyspäiväraha putoaa minimitasol- 10 9.12.2016 le ja isä menettää kokouspäivältä kokonaan oikeuden isyysrahaan. ??Kunnalliseen päätöksentekoon osallistumisesta ei saa rangaista. On löydettävä keinoja kannustaa naisia ehdolle kuntavaaleihin. Muun muassa tätä vaativat keskustanaiset kuntavaaliohjelmassaan, jonka he luovuttivat puolueen puheenjohtaja Juha Sipilälle puoluevaltuuston yhteydessä. ??Tällä hetkellä keskustan ehdokaslistoilla on vajaa 3?000 nimeä, mutta vain 700 on naisia. Mitään sooloilua ei haluta harrastaa. Perimmäiset tavoitteet ovat yhteiset koko puolueen kanssa. ??Halusimme kuitenkin nostaa omia tärkeäksi kokemiamme teesejä ja konkreettisia tavoitteita siihen rinnalle. Ajassa Jari Laukkanen Naisia ei saa sivuttaa kovia paikkoja jaettaessa, Elsi Katainen sanoo. Pienten lasten vanhempien osallistumista päätöksentekoon pitää helpottaa. Shutterstock Keskustanaiset: Naisten osallisuutta lisättävä Meri Alaranta-Saukko ??Naisia on kuntapäättäjistä vain kolman- nes
Sisään tulijat tunnistetaan kirjastokortilla ja pin-koodilla sekä valokuvataan. Ihmisten hyvinvointi on aina ensisijainen arvo. Hannu Takkula europarlamentaarikko Emma Taipale Suoraan kysyen Kirjastoon pääsee anivarhain ja iltamyöhään Meri Alaranta-Saukko Vantaalla on toiminut itsepalvelukirjasto pi- an kolme vuotta. Varojen sijoittaminen nuorten työllistymiseen on mitä tuottavinta talouspolitiikkaa. Olen pohtinut asiaa kuultuani, kuinka työuransa loppuvaiheessa olevat työntekijät kokevat usein työtaakkansa melkein liian raskaaksi, toisaalta työmäärän, mutta myös jatkuvan kiireen vuoksi. Uupuneilta työntekijöiltä on turha odottaa luovaa työotetta tai laadukasta tulosta. Sinne mahtuvat sulassa sovussa köyhät ja rikkaat, vähemmistöt ja erityisryhmät. 9.12. Vastaavia on ainakin Hämeenlinnassa ja Jyväskylässä. Äskettäin kuitenkin uutisoitiin nuorten työttömien määrän laskeneen 47?000:een. Tämänsuuntainen kehitys on toki ilahduttavaa. Siitä huolimatta tilanne huolestuttaa, koska työtä vailla olevat nuoret ovat merkittävässä syrjäytymisvaarassa. On välttämätöntä tehdä asialle jotakin, varsinkin kun samalla monet maahamme saapuvista pakolaisista ja maahanmuuttajista ovat nuoria ja kilpailevat samoista työpaikoista suomalaisten nuorten kanssa. Elinikäisestä syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset ovat suunnattoman suuret. Sitä hyödyntää jo neljännes kirjastonkäyttäjistä. Kävijämäärät ovat kääntyneet valtavaan nousuun. Esimerkiksi lapset tulevat aamulla aikaisin odottamaan koulun alkua, iltaisin on opiskelijoita ja aikuisia läppäreiden kanssa. Tuleeko kirjastohenkilökunnasta vähitellen tarpeetonta? Ei. Monet menetelmät ovat ajalta, jolloin kirjat olivat kalliita ja työvoima halpaa. Paikalla ei ole henkilökuntaa asiakkaiden käytettävissä. Miksi tällaiseen järjestelyyn on päädytty? Halusimme laajentaa palvelua. Enää ei ole järkeä liikutella suhteellisen halpaa materiaalia ihmistyönä paikasta toiseen. Jos siitä päästään, voidaan keskittyä olennaiseen, kuten luku- ja digitaitojen edistämiseen. 2016 11. Niinpä yhteiskunnassamme ihmisiä ja heidän tarpeitaan huomioon ottavat toimintatavat kituvat henkihieverissä. Lyhyen tähtäimen taloudellisten pikavoittojen sijasta on pyrittävä varmistamaan kaikille laajempi ja pitkäkestoisempi hyvinvointi, jossa huomioidaan myös sosiaaliset arvot. Niitä ei ole tarvittu kertaakaan. Kartanonkoskella Pointin kirjastossa tekniikka; valvontakamerat, sähkölukot, automaattiovet ja lainausautomaatit olivat jo valmiina. Työtä riittäisi tehtäväksi, ja nuorista löytyisi tekijöitä. Kestävyysvajetta kurovat nyt umpeen yli- työllistetyt työmyyrät. Valvontakameroiden lisäksi on hälytysnappeja, joilla asiakkaat saavat vartijan paikalle. Kirjasto on yhteiskuntarauhan tekijä. Nuorten pysyvästä syrjäytymisestä aiheutuvat kulut ovat suuret, joten se vaatii ylisukupolvista ja kestävämpää talouspolitiikkaa. Sosiaalinen kontrolli toimii. Se palvelee asiakkaita aamulla 7?9, illalla 20?22 ja sunnuntaina 7?22, jolloin kirjasto on muuten suljettu. Mistä itsepalvelukirjastossa on kysymys, kirjastopalveluiden johtaja Mikko Vainio? Puhumme Vantaalla omatoimikirjastosta. Tarvittiin vain asennemuutos. Omatoimiajan suosio kasvaa jatkuvasti. En laittaisi omatoimikirjastoa vilkkaaseen paikkaan, jossa on vähän asukkaita. Täällä Bryssel Tuhannet nuoret ovat syrjäytymisvaarassa Tuoreissa kansainvälisissä selvityksissä on työt- tömien nuorten määräksi Suomessa mainittu noin 55?000. Riittämättömät henkilöresurssit eivät usein riitä edes välttämättömien tehtävien hoitamiseen, puhumattakaan siitä, että työn laatu olisi ensiluokkaista. Onko taloutemme todella niin hyvällä tolalla, että meillä on varaa kokeneen työväestön uuvuttamiseen ja suuren nuorisojoukon jouten makuuttamiseen? Raha on saanut ylivallan arvomaailmassamme inhimillisyyden kustannuksella. Omatoimikirjastojen myötä ihmispalvelua ei ole vähennetty yhtään. Onko ilmennyt järjestyshäiriöitä? Ei, vaikka etukäteen pelättiin hävikkiä ja muita ongelmia. Työelämää ohjaavat vain tuottavuus, tehokkuus, tuloksellisuus ja taloudellisuus. Suunnitteluvaiheessa ilmeni paljon pelkoja, mutta ne ovat hälvenneet. Sijainti on tärkeä
Kuvat: Markku Ulander / Lehtikuva Linnan juhlat Pääministeri Juha Sipilä saapui tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle yhdessä vaimonsa Minna-Maaria Sipilän kanssa. 12 9.12.2016
Kansanedustaja Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho astelivat iloisina Linnaan. Taustalla presidenttiparia tervehtii kansanedustaja Petri Honkonen. Suomen pankin johtokuntaan siirtyvä elinkeinoministeri Olli Rehn ja Merja Rehn nauttivat tanssin pyörteistä Linnan parketilla. Tyylikkäästi pukeutunut liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner jonotti presidentin kättelyyn puolisonsa Pekka Karkkolaisen kanssa. 9.12. 2016 13
Juha Sipilän (kesk.) esikunnassa ei ole yhtään . Mokko kertoi syksyllä 2014 Yle Uutisille, että hän ei jatka, koska Stubb haluaa omannäköistään valtioneuvoston viestintää. Valtioneuvoston tiedottajien historia al- kaa vuodesta 1968, jolloin tiedotussihteeriksi nimitettiin Yleisradion keskustahenkinen uutistoimittaja Jukka Rusi. Rusin jälkeen toiminta laajeni valtioneuvoston tiedotusyksiköksi. Uutisanalyysi Pääministerin tiedotuspäällikkö Joko on muutoksen aika. Sitä veti ensin Alec Aalto, sitten Ari Järvinen, Tom Westergård ja Kauko Holopainen ennen Asko Mattilaa.. Onhan valtioneuvostolla iso viestintäosasto ja ministeriöillä mittava tiedottaja-armeija. 14 9.12.2016 Historia osoittaa, että pääministeri tarvitsee läheisen, kokoaikaisen tiedotusmiehen tai -naisen. Sellainen on myös valtiovarainministeri Petteri Orpolla (kok.). Toki voi kysyä, tarvitseeko pääministe- rin lähimmässä avustajakunnassa ollakaan tiedotusihmistä. Pitäisikö valtioneuvoston viestintäjohtajan roolia vahvistaa pääministerin lähimpänä mediasuhteiden hoitajana? Tasavallan pääministeri on ollut sellaisen mediamylläkän keskellä, että ihmettelyn kohteeksi on päässyt myös pääministerin esikunnan rooli. Tehtävänä on osata ja uskaltaa sanoa päällikölle, mitä mediassa on pääministerin kannalta juuri sillä hetkellä menossa, miten pääministerin kannattaisi toimia ja mihin ei kannattaisi rynnätä. Valtioneuvoston (hallituksen) tiedotusta johtaa viestintäjohtaja. Hänet valitsi pääministeri Alexander Stubb (kok.). Edellinen johtaja oli pääministeri Jyrki Kataisen noukkima Kari Mokko, joka tuli joulukuussa 2011 eläkkeelle jääneen Asko Mattilan paikalle. pääministerin mediasuhteisiin keskittyvää henkilöä. Vertailun vuoksi: Pääministerin sijaisella, ulkoministeri Timo Soinilla (ps.) on lehdistöavustaja. Osasto vastaa pääministerin ja hallituksen viestinnästä. Viestintäjohtaja on nyt viideksi vuodeksi nimitetty määräaikainen virkamies, ex-päätoimittaja Markku Mantila. ei yhtään
Hän aloitti tehtävässä 1978. Westergårdista tuli vuonna 1979 pääministeriksi nousseen Mauno Koiviston (sd.) erityisen tärkeä luottomies. Koivisto pelasi taitavan presidenttipelin ja nousi Urho Kekkosen seuraajaksi vanhan presidentin sairastuttua syksyllä 1981. Koiviston julkisuuspelissä Westergård oli oiva avustaja. Tunnetusti demareita olivat ainakin Aalto, Westergård, Holopainen ja Mattila. Tiedotusyksikön, nykyisen viestintä- osaston, historian vaikutusvaltaisin päällikkö on Tom Westergård. 2016 15. Mikko Stig/Lehtikuva Avustajat eivät pysty kokonaan välttämään päämiehen yhteentörmäyksiä median kanssa. Valta-asemansa myötä sosialidemokraatit pystyivät istuttamaan oman miehensä neljä kertaa tiedotusyksikön johtoon. Se välttelee 9.12. Menettely vahvisti pääministerin luottamusta, ja Westergård jatkoi paikallaan kaksoisroolissa. Westergård teki niin hyvää työtä, että presidentti Koivisto nimitti hänet 1990-luvun alussa Vaasan läänin maaherraksi. Pääministeriksi ja eteviksi johtajiksi va- likoituu yleensä omapäisiä persoonia. Heille ei eteväkään viestintäapu pysty asettelemaan sanoja suuhun. Eivät avustajat pysty välttämään kokonaan myöskään päämiehen yhteentörmäyksiä median kanssa. Koivisto hikeentyi presidenttikautensa alkuvuosina, kun toimittajat yli-innokkaasti tulkitsivat hänen puheitaan ja niiden rivien välejä. Presidentti tuskaili, että toimittajat ovat kuin sopuleja, jotka seuraavat muutamaa mielipidejohtajaa. Koiviston luonnehdinnassa on perää tänäkin päivänä, myös somessa. Kalevi Sorsa (sd.) kuvaili jo 1984 medi- epä-älyllisesti pohdiskelua ja rakentelee kaikista asioista henkilökysymyksiä. Lisäksi media on Sorsan tuolloisen arvion mukaan kritiikitöntä omaa toimintaansa kohtaan. Ei huonosti puhuttu. Pääministereillä , esimerkkinä jyräävä Paavo Lipponen (sd.), on ollut oma tyylinsä mediasuhteiden hoitajana. Koiviston presidenttiyden myötä Westergård sai kaksoisroolin. Hän johti valtioneuvoston tiedotusyksikköä, mutta avusti samalla tiedotusasioissa tasavallan presidenttiä. Risto Uimonen kertoo kirjassaan Pääministerin puhuva pää, että Harri Holkerin (kok.) noustua sinipunahallituksen johtoon 1987 tiedotuspäällikkö ilmoittau- tui pääministerille ja tarjosi paikkaansa täytettäväksi. Niin on oleva tulevillakin pääministereillä. Pääministerin on kuitenkin helpompi varautua nenään työnnettäviin mikrofoneihin, jos hyvä avustaja on koko ajan pystynyt kartoittamaan ja suhteuttamaan tilanteet etukäteen. Valtioneuvoston tiedotuspäällikön (viestintäjohtajan) vaihtumisesta pääministerin mukana on puhuttu vuosikausia. Joko nyt olisi aika? Pentti Manninen an valtaa infokratiaksi, joka on noussut kansanvallan haastajaksi
Maailman kuvat Koonnut: Samuli Vänttilä uusintavoitto. Alexander Van der Bellen tuuletti voittoaan Itävallan presidentinvaalien toisen kierroksen uusintaäänestyksen jälkeen. Van der Bellen kukisti vaaleissa oikeistopopulistisen Norbert Hoferin. Italian vaalitulos herätti Euroopassa huolia niin taloudellisen kuin poliittisenkin epävakauden kasvusta. 16 9.12.2016. Italian pääministeri Matteo Renzi ilmoitti eroavansa heti sen jälkeen, kun hänen ajamansa perustuslain uudistukset tyrmättiin maassa järjestetyssä kansanäänestyksessä. Kaksikerroksisessa varastorakennuksessa oli palon syttymisaikaan meneillään teknomusiikin tapahtuma. Ulkoministeriön mukaan yksi kuolonuhreista on suomalainen. Uusi pääministeri. Ranskan sisäministeri Bernard Cazeneuve nimettiin maan uudeksi pääministeriksi, kun Manuel Valls erosi ilmoittauduttuaan kilpaan sosialistien presidenttiehdokkuudesta. Cazeneuven johtaman hallituksen on määrä jatkaa tehtävässään ensi vuonna pidettäviin presidentin- ja parlamenttivaaleihin asti. Renzin tappion hetki. Vaaleja seurattiin tarkkaan, sillä Hoferin voitto olisi monien mielestä tarkoittanut äärioikeistolaisen presidentin valtaannousua läntisessä Euroopassa. Tuhoisa tulipalo. Surevat ihmiset sytyttivät ledkynttilöitä ja lohduttivat toisiaan tuhoisan rakennuspalon uhrien muistotilaisuudessa Kalifornian Oaklandissa Yhdysvalloissa. Tulipalossa kuoli yhteensä 36 ihmistä
Tärkeintä on kuitenkin se, että hän on tuonut esille suuren ongelman, ja tästä hänelle on lausuttava suuri kiitos. Ihmisoikeusaktivisti Kaljagin väittää, ettei kidutuksia ja pieksemistä käytetä ainoastaan Segezan vankilassa. Kuukausi sitten hän kirjoitti vaimolleen, että vankilan vartijat pieksevät ja kiduttavat häntä säännöllisesti. Ildarin kirje julkaistiin tiedotusvälineissä, ja se sai voimakasta vastakaikua. Olen varma, ettei näin käy tälläkään kertaa. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com 9.12. Varusmiespalveluksen jälkeen hän työskenteli kymmenen vuotta vahtimestarina. Venäjällä on 800 000 vahtimestaria; työ on hyvin suosittu laiskottelijoiden keskuudessa. Dadin on lyhyessä ajassa joutunut arestihuoneeseen kuusi kertaa. Tämä 33-vuotias mies suorittaa rangaistustaan Segezan vankilassa, josta miljardööri Mihail Hodorkovski vähän aika sitten vapautui. Dadin on tuomittu vankilaan 2,5 vuodeksi useista osallistumisistaan luvattomiin kokouksiin. Kidutusvälineinä ohrana käyttää usein puuvasaroita ja mailoja?. Ihmisoikeusaktivistit valmistelevat parhaillaan presidentti Putinille selvitystä kyseisestä ongelmasta. Mitä europarlamentin vaatimukseen Dadinin vapauttamisesta tulee, siitä ei voi olla puhettakaan. ?Tällaisesta taistelusta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Juuri sellaiset ihmiset kuin Ildar provosoivat duuman hyväksymään lain luvattomiin kokouksiin osallistumisen rankaisemisesta.? Tämä laki tuli voimaan kaksi vuotta sitten, ja Ildar Dadinista tuli sen ensimmäinen uhri. Oikeus tuomitsi hänet 2,5 vuodeksi vankeuteen useista osallistumisista luvattomiin kokouksiin. Rangaistustaan Dadin suorittaa Segezan vankilassa. Se on yksinkertaista, siinä ei tarvita älykkyyttä eikä kekseliäisyyttä ja palkka on sopiva . Hän puolusti homoseksuaaleja ja vaati Venäjän sotajoukkoja pois Syyriasta. Jopa opposition radioasema Eho Mosvky suuttui tälle yksinäiselle vallankumoukselliselle. Työtön nuori mies piirsi lähes päivittäin julisteita ja käveli niiden kanssa pääkatua pitkin. Hän vaati Donbassin alueella käytävän sodan lopettamista ja kehotti palauttamaan Krimin takaisin Ukrainalle. 2016 17. Venäjän vankiloissa kuri on ankara, ja häiriköt sijoitetaan arestihuoneeseen. Ihmisoikeusjärjestö Memorial teki Dadinista heti marttyyrin, antoi hänelle poliittisen vangin statuksen ja lähetti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen hänen pyyntönsä, jonka perusteella europarlamentti hyväksyi Dadinia koskevan julkilausuman. Ildar Dadin koetti peruskoulun jälkeen opiskella korkeakoulussa, mutta pettyi opiskeluun melko nopeasti. Mutta onko hän joutunut pahoinpidellyksi samalla? Segezan vankilassa vieraillut ihmisoikeusneuvoston jäsen Igor Kaljagin kertoi tästä seuraavaa: ?Tapahtumat, joista Ildar on kirjoittanut vaimolleen, osoittautuivat tosiksi, vaikka Ildar on kaunistellut kertomusta omasta pahoinpitelystään.? Luulen, että Dadinille voi antaa anteeksi mielikuvituksen käytön. Putinin aikana Moskova ei ole koskaan toteuttanut mitään tämänkaltaisia vaatimuksia. Hänen mukaansa pelkästään lokakuun aikana pahoinpitelyistä on haastettu oikeuteen seitsemän eri vankilan 31 työntekijää. Segezan entiset vangit ja heidän sukulaisensa ovat kertoneet julkisesti, että ?Karjalan vankilassa on käytössä todellinen kidutusprosessi. Venäjän vankiloissa on ankara kuri Vajaat kaksi viikkoa sitten europarlamentti vaa- ti Moskovaa viipymättä vapauttamaan vankilasta poliittisen vangin Ildar Dadinin. 30 000 ruplaa kuussa. Mutta tästäkin urasta Dadin sai tarpeekseen ja päätti ryhtyä ammattivallankumoukselliseksi
Pyöreä, pellillä vuorattu uuni on omin käsin muurattu. Hän käyttää majasta nimitystä Mökötyskämppä. Tai Murjotuskämppä. Tai Seurakuntatalo, kun kirkollisia ollaan. Siellä on lysti puntaroida maailman ja Suomen menoa, miksei kotikylänkin. Kukaan ei tule sähläämään. Politiikka avasi Portaan pojalle ovet tasavallan kirkkaimpiin saleihin: keskustanuorten varapuheenjohtajana siipiään kokeilleesta tuli keskustan varapuheenjohtaja 1984, maatalousministeri. Kylää halkoo Suomen vanhin maantie, Hämeen härkätie. Hän punnersi pääosin käsivoimin pystyyn luomuksen, jossa on 450 rikottua kiveä ja tuhatkunta tiiltä. Emerituspiispa Eero Huovisen siunaamaan kirk- koon mahtuu istumaan parikymmentä henkeä. Alttaritauluna on iso ikkuna, jossa on kuva Ailigastunturista, saamelaisten pyhästä paikasta. Perusta, ja samalla lattia, on luja, geologien mukaan 1800 miljoonaa vuotta vanha kallio. ??Kiitollisuudesta Jumalaani kohtaan, Pura vastaa kysymykseen, miksi kirkko. ??Kiitollisena hyvästä elämästä. Koulutukseltaan Pura on maatalouden mies, agrologi. Henkilö Kiitoksen kirkko Martti Pura, Väyrysen renki, taivalsi kunnanjohtajaksi ja kirkon rakentajaksi Teksti: Pentti Manninen Kuvat: Jari Laukkanen Kiitoksen kirkko, Martti Pura, 67, luonnehtii saavutustaan. Puran omin käsin luonnonkivistä ja tiilistä kokoama kirkko seisoo metsäpalstalla Tammelan Portaan kylässä. Kunnanjohtajan hommista hän jäi eläkkeelle. Pura sanoo, että vaikeuksiakin on elämässä ollut. Papit taivalsivat alueelle jo ainakin 1400-luvulla. Puran urakka kesti vuoden. Mutta erityisen paljon hyviä puolia. 18 9.12.2016 ??Ensinnäkin: Olen meidän suvustamme varmaan ensimmäinen mies, joka on saanut elää 67-vuotiaaksi näkemättä sotaa. ??Toiseksi: Minulla oli kauhean turvallinen lapsuus, mistä vanhemmat, isovanhemmat, sukulaiset ja naapurit pitivät huolen. Koulu ei mennyt ihan nappiin, mutta ei sekään ole myöhemmin häirinnyt. ??Politiikassa olen saanut paljon enemmän kuin tällaiselle maalaismiehelle olisi ollut ajateltavissa. Maalaismies sytyttelee tulta kirkon viereen ra- kentamansa tilavan majan pesään
9.12. 2016 19
Politiikassa olen saanut paljon enemmän kuin tällaiselle maalaismiehelle olisi ollut ajateltavissa. 1991 ja kansanedustaja kolmeksi vuodeksi varamiespaikalta 1992. ??Miten olisin enemmän voinut saada? ??Kansanedustajaksi en päässyt vaaleissa. Se käsittelee politiikkaa, jonka Pura haluaa jättää omassa historiasarjassaan vähemmälle. Pura sanoo, ettei hänellä ole pahoja tarkoitusperiä Väyrystä kohtaan. ??Minulle on suuri mysteeri, mitä viime vuosina on tapahtunut. Se teki minulle vain hyvää. Poliitti- sen uran muisteleminen 67-vuotiaana on mukavaa. Niin mukavaa, että hän on kirjoittanut kirjan ?Väyrysen renkinä?. Käsikirjoitus on valmis. Minä tuin Väyrystä, joka oli nuori mies ja jolla oli hyviä kirjoituksia ja puheita vihreästä yhteiskunnasta. Väyrysen valinnan ikimuistoiset tunnelmat huumasivat Puran. ??Seuraavana vuonna Jussi palautti meidät arkeen, hän lohkaisee. Ja hörähtää nauruun. Kun sairaanhoitopiiristä tulee kunnalle lasku, se maksetaan ja sillä selvä. 45-vuotiaana hän erosi ministerin paikalta 1994 ja päätti jättää valtakunnan politiikan. Uusi polku löytyi kunnanjohtajana: 11 vuotta Sodankylässä, seitsemän vuotta Hattulassa ja muutama kuukausi kotikonnuilla Tammelassa viransijaisena. Valtakunnan vinkkeli vaihtui paikalliseen näkökulmaan ja yksittäisten ihmisten ongelmien ratkaisemiseen. ??Olihan sekin aikamoinen elämänkokemus, viiden lapsen isoisä ja yhden lapsen isoisän isä sanoo. Martti ja Riitta Puralla on kolme poikaa. Kunnanjohtajuuden pohjalta Puralla on kaksi tuimaa näkökulmaa menossa olevaan sote-keskusteluun. Viime vaalikaudella perustuslakiasiantuntijat kaatoivat suuren enemmistön hyväksymän mallin. 1970- ja 80-lukua kuvaavan kolmannen osan käsikirjoitus on valmis. ?Väyrysen renki. Kaksi on painettu. Lamavuosien mainingeissa Suomi oli liittymässä Euroopan unioniin. Oli ollut väärän ehdokkaan takana. Keskustan sisällä Kuopion kokous jäähdytteli vuosikymmeniä jatkuneen ja välillä kuumanakin käyneen k- ja v-linjan valtataistelun. Presidenttikilvan loppuottelun voitti demarien Mauno Koivisto vuoden 1982 alussa. Jopa Johannes Virolainen soitteli ministerille lohdutuspuheluja: ?Koeta kestää?. Pura laski, ettei ei pääsisi vuoden 1995 vaaleissa eduskuntaan. Maa jakautui ja maataloustuottajat olivat hurjana. Keskustanuorten varapuheenjohta- 20 9.12.2016 ja pääsi hurraamaan uudelle puoluejohtajalle, kun Paavo Väyrynen kukisti Johannes Virolaisen. ??En minä ollut valinnut mitään k-linjaa tai v-linjaa. Sanoivat, että se vie kuntien päätösvallan. ??Ihan typerää nollapuhetta. Se on vilpitön röhönauru, kuten monta kertaa tämän haastattelun aikana. Kuopion puoluekokous valitsi Virolaisen keskustan presidenttiehdokkaaksi ensimmäisiin Urho Kekkosen jälkeisiin vaaleihin. Eihän alun alkaenkaan ollut aikomus leikata, vaan pysäyttää täysin mahdoton kustannusten nousukierre. Martti Puran politiikkapolun yksi tähtihetki on keskustan Turun puoluekokous 1980. Ministerinä Pura sai sittemmin istua Koiviston johtamissa esittelyissä 1990-luvulla. Tästä muistona Koivisto katselee nyt Kyösti Kallion ja Urho Kekkosen virallisen presidenttikuvan rinnalla Puraa tämän työhuoneessa. Puran on nyt helppo nauraa. Henkilökohtaisesti pääsen asiasta eroon, kun kirjoitan sen paperille. Ja lisää kuin anteeksipyyntönä: ??Se on vain yhden ihmisen mielipide. Kirjan nimi on Puran mielestä selvä: ??Renki tekee, kuten isäntä sanoo. Siinä ei kunnilla ole ollut enää vuosikymmeniin mitään päätösvaltaa, Pura puhisee. ??Ja nykyisessä sote-keskustelussa jotkut yrittävät sotkea autuaasti asiat väittämällä, että tässä yritetään leikata ja säästää. Opin, ettei elämässä saa kaikkea, mitä haluaa. Maatalousministerinä Pura joutui hir- mu myräkkään. Niin tein minäkin.. Puoluejohto, eduskuntaryhmän enemmistö, puoluehallitus ja puoluevaltuusto jäivät k-linjan Ahti Karjalaisellaan puoluekokouksen jyrän alle. on sarjan ulkopuolinen. Väki näytti, missä keskustan päätökset tehdään. Purakin maksoi osuutensa laskusta. Häntä ei otettu Virolaisen valitsijamiesehdokkaaksi. Kirjan pitäisi tulla painosta helmikuussa. Pura on kirjoittanut jo kolmeen kirjaan tarinaa henkilöhistoriastaan ja kotikylästään