6 414880 073513
KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 1 / 8.1.2016 / 4,80 ?
Huikea ura
Seppo Tiitisestä kasvoi presidenttien ja eduskunnan luottomies
Päivähoito
Säästöä
tuntilaskutuksella
Uutisanalyysi
Reportaasi
Hallituksella
ratkaiseva kevät
Luoteis-Kenian
hauras rauha
Ratkaisussa on vain voittajia. s. 8.1.
2016
sisältö
Ensimmäinen kausi puoluevaltuustossa s. s. 8
2
8.1.2016
Työllisyyttä, ei leikkauksia
Hallituksen leikkauspolitiikka
pahentaa työttömyyttä ja
kasvattaa sosiaalimenoja, Paavo
Arhinmäki sanoo. 16
Liperi muutti päivähoitomaksunsa tuntiperusteiseksi. 11. 6
Äänestäjäkunta
kuin räsymatto
Tutkimuksen mukaan
keskustan kannattajajoukko on
puolueista kaikkein kirjavin. 36
Korkeakoulutettujen
työttömyys kasvaa
Pienet edellä päivähoidossa
Akateemisia työttömiä on lähes 47 000.
Matleena Mikkonen on yksi heistä. s. s
Useimmilla suomalaisilla on halua
ymmärtää syvällisemmin Eurooppaa
moukaroivien kriisien syitä.
Katariina Lankinen s. s. 42
8.1. 5
Rauha toi turvan Kasesin kylään s. 35
Vasemmisto-oppositiolla on
väärä käsitys Suomen tilanteesta,
Elsi Katainen arvioi. s. 24
Huomio
lähipalveluihin
Päättämättömyyteen
ei ole varaa
Yhä useampi sote-palvelu tulee
2020-luvulla kotiin, lupaa perhe- ja
peruspalveluministeri Juha Rehula. 2016
3
Se luulee tietävänsä keskustan
ajatukset paremmin itse lasipalatsinsa kirjoituspöytien takana ja toistelee vallalla olevia kliseitä.
Keskustaväen ei kannata olla opposition arvostelusta ja median saivartelusta millänsäkään. Vai onko niille muuten vain mieluista riekkua opposition orkesterin tukimiehenä?
Luulisi, että yksi vaalikausi Suruttoman Velkaantumisen
Valssia olisi riittänyt. Lainvalmistelu on liian kiireistä.
Ja niin edelleen, paljon turhaa puhetta.
Monia viestimiäkin sopii ihmetellä. Työ hyvinvointivaltion pelastamiseksi vaatii vielä paljon.
Oppositio on löytänyt monenlaisia moitteen aiheita hallituksen työskentelystä. Luulisi, että demokraattisen järjestelmän mukaista menoakin voisi arvostaa . Eikö tämä: pitäkäämme pää kylmänä mutta sydän lämpimänä. Eikö niille olekaan tärkeää, että Suomen asiat pannaan kuntoon. Nyt mentiin metsään. Päätoimittaja Juha Määttä
Maria Seppälä
Harvana vuonna on
syksyn piirikokousten sarja
ollut näin yksimielisesti
puoluejohtonsa takana.
Pääkirjoitus
Pää kylmänä mutta sydän lämpimänä
M
ikä olisi sopiva ohje keskustalaiselle politiikan seuraajalle alkaneelle vuodelle. Asiantuntijoita ei kuunnella. Nyt ei haukkumisen aihetta ole ollut. kulunutta vuotta.
4
8.1.2016
Parempi olisi ollut, jos ainakin keskustaväen tunnot olisi jätetty arvioimatta. siinä
kuin torikokouksia ja kriittisiä mielipiteitäkin.
Ei siis ihme, jos keskustassa koetaan hallituksen politiikan
ja varsinkin pääministeri Juha Sipilän saaneen osakseen aivan kohtuutonta arvostelua.
Tähän kuoroon on osallistunut innokkaasti valtalehti Helsingin Sanomatkin, esimerkiksi pääkirjoituksessaan 28.12.
Siinä yritettiin tarkastella ?keskustan puheenjohtajan puolesta. Luulisi, että edellisen hallituskauden
saamattomuus olisi vielä muistissa. vaalivoiton ja keskustaväen yhteisten
evästysten määräysten velvoittamana.
Niin täysillä, että Sipilä ilmoitti viime vuoden viimeisen
pääministerin haastattelutunnin aikana aikovansa pitää tänä vuonna edes yhden vapaapäivän viikossa. Tällaisenkin päättömän virkkeen avulla pääkirjoituksessa yritettiin kuvailla keskustan ja sen nykyisen puheenjohtajan suhteita:
?Sipilä ei ole ymmärtänyt kansanliikkeen syvintä olemusta:
kaikki viisaus ei asu puolueen johdossa, vaan se syntyy vuorovaikutuksessa puolueväen kanssa.?
Ymmärrystä ei puutu Sipilältä vaan HS:n pääkirjoituksen
tekijältä.
Harvana vuonna on kuluneen syksyn keskustalaisten piirikokousten sarja ollut niin yksimielisesti puoluejohtonsa takana kuin nyt.
Keskustaväki pitää kyllä johtonsa kurissa, kun siihen on aihetta. Viime vuonna
se oli mahdotonta.. Mutta tämä ei ole
HS:n toimitusta kiinnostanut. Pääministeri toteuttaa muka liikaa yritysmaailman konsteja. Keskustan johto on pannut
itsensä täysillä likoon . perustettu 1908
entistä syvällisemmin.
Vuoden ensimmäisessä lehdessä julkaisemme reportaasin Luoteis-Keniasta, jossa keskenään sotineiden
heimojen välille on saatu kylvettyä rauhan siemen.
Henkilöhaastattelussa uransa värikkäistä alkuhetkistä kertoo suomalaisen politiikan todellinen grand
old man, eduskunnan pääsihteerinä vuosikymmeniä
työskennellyt Seppo Tiitinen.
Toivotan antoisia lukuhetkiä uuden lehden parissa!
Katariina Lankinen
toimituspäällikkö
Some-keskustelut purkivat monien tuntemaa pelkoa ja pahaa mieltä, mutta useimmilla suomalaisilla
on myös halua ymmärtää syvällisemmin Eurooppaa
moukaroivien kriisien syitä.
Käsitystä nyky-Euroopasta ei voi olla ilman Euroopan
ja sen lähialueiden historian, kulttuurien ja uskontojen
ymmärtämistä. Kuten että kaikki muuttuisi hyväksi, jos vain
rajat pantaisiin kiinni.
Sen soisi kuitenkin pysyvän jokaisen toimittajan takaraivossa silloinkin, kun työaika täyttyy nopeiden
verkkouutisten ja some-päivitysten takomisesta.
Monimutkaisen maailman selittämiseen tarvitaan
huhujen ja vihapuheen sijasta tarkistettua ja tasapuolista tietoa sekä pintaa syvemmälle meneviä taustaanalyyseja. Pakolaiskriisi näytti, että Eurooppa ei voi enää pysytellä sivustakatsojana, kun Lähi-idässä kuohuu. Hitaalle journalismille on nyt tilausta.
Aikakauslehtenä myös Suomenmaalla on mahdollisuus pureutua monimutkaisiin ilmiöihin . Lehdistöllä on siinä edelleen oma tärkeä
tehtävänsä.
Aikakauslehdet ovat pitäneet Suomessa pintansa, ja
sille on syynsä. niin kotimaisiin kuin kansainvälisiin . Arabikeväästä alkaneen kriisin laineet löivät Euroopan joka kolkkaan, aina kaukaista Torniota myöten.
Turvapaikanhakijoiden tulo herätti suomalaisissa
sekä sydämellistä auttamishalua että pelonsekaista
vihaa. Toimittajalta
Pintaa syvemmälle
Maailmasta tuli vuonna 2015 entistä pienempi paik-
ka. Pariisin terrori-iskut ja epäilyt Isis-taistelijoiden
soluttautumisesta turvapaikanhakijoiden joukkoon
vahvistivat jälkimmäistä tunnetta.
Eurooppa tuntui ajautuneen kaoottiseen, hallitsemattomaan tilaan, jossa kansainvälisyys ja avoimet rajat olivatkin mahdollisuuden sijasta uhka.
Suomalaisissakin kodeissa oltiin alkusyksystä vaikeiden kysymysten äärellä.
Lapsille piti osata selittää, miksi ihmiset pakenivat
kumiveneillä Välimeren yli, minne he olivat menossa
ja miksi kaikki eivät päässeet perille.
Loppusyksystä kysymyksiin vastaaminen muuttui yhä vaikeammaksi. Ei ollut järjellisiä selityksiä sille, miksi terroristit ampuivat ihmisiä Pariisin kaduilla
ja kahviloissa.
Hämmennys ja epätietoisuus näkyivät myös julkisessa keskustelussa.
Samalla kun perinteinen media yritti löytää vastauksia journalistisin keinoin, sosiaalinen media ja netin
keskustelupalstat pursusivat valmiita ja varmoja vastauksia. 2016
5. Siksi sivistyksen puolustaminen on tärkeää, niin poliittisesti kuin some-keskusteluissakin.
Suomessa lehdistöllä on perinteisesti ollut keskeinen
rooli sivistysaatteen edistäjänä. Median säästöpaineissa tämä vanhakantainen ajatus on puristunut ahtaalle.
8.1
Nyt heitä on yli
800, Korhonen toteaa.
??Jos järjestelmää ei olisi muutettu, olisimme
joutuneet investoimaan jo neljänteen uuteen
päiväkotiin.
Korhosen mukaan kuntapäättäjätkin ovat todenneet, että järjestelmän vaihdossa on vain
voittajia.
??Hoitoajat ovat lyhentyneet, lasten hyvinvointi lisääntynyt, perheiden maksut pienentyneet ja
paikkojen käyttöön on saatu tehokkuutta.
6
8.1.2016
Korhonen viittaa tutkimukseen, jonka mukaan lapsen hoitopäivän pituus vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa. Siksi muutoksia hoitoaikoihin ei aina
ehdi tehdä.
??Jos haluaisi pitää lasta hoidossa vähemmän
kuin on varannut, pitää silti maksaa varatun
mukaan, Pesonen harmittelee.
Positiivisena hän näkee sen, ettei päivähoitomaksua tarvitse maksaa enää täytenä. Se sopii parhaiten niille, joiden
työaika on ennustettavaa.
??Se ei ole niin tuntiperusteinen kuin nimestä voi ymmärtää. Ajassa
Tuntilaskutus
pelasti päivähoidon
Liperi löysi vaihtoehdon päivähoito-oikeuden rajaukselle
Teksti: Juhani Ojalehto Kuva: Jaakko Martikainen
Pohjoiskarjalainen Liperin kunta on kolmen
vuoden ajan kehittänyt ja vienyt käytäntöön
tuntiperusteista päivähoitomaksua.
Tulokset ovat uskomattomat, sanoo Liperin
varhaiskasvatuksen johtaja Sirkka Korhonen.
Esimerkkinä tästä liperiläisen Puolivälin
päiväkodin kokopäivähoidossa olevien lasten
määrä putosi alle kolmannekseen, kun järjestelmä otettiin käyttöön.
??Siinä vapautui kaksikymmentä päivähoitopaikkaa. Perheet, joissa vanhempia on
kotona, ovat automaattisesti valinneet pieniä
tuntimääriä.
Maksuluokkia on kaksikymmentä. Äidillä on avaimenperässään sininen
lätkä, jolla hän hipaisee hoitajan älypuhelinta.
Näyttöön ilmestyvät Ainon nimi ja kuva.
Sisäänleimauksen jälkeen päiväkodissa vietetty aika alkaa juosta sähköisessä seurannassa. Opiskelijana hänelle riittää vähäisempikin hoito lapsille.
??Kun kahdesta lapsesta kymmenen prosentin säästö on kuukaudessa jo viisi kymppiä rahassa, niin lyhyempi hoitoaika kannattaa.
Kolmivuorotyötä tekevä Jaana Pesonen on
uutta järjestelmää kohtaan vaateliaampi.
Hänen mukaansa epäsäännöllistä työtä tekevän on vaikea saada järjestelmästä kaikkia hyötyjä irti. Tätä ennen Ainon vanhempien on pitänyt
verkossa ilmoittaa, minkä verran he tarvitsevat
hoitotunteja kuukaudessa. Sieltä voi myös tarkistaa, paljonko tunteja on käytettävissä.
Liperin varhaiskasvatuksen menot ovat pudonneet yli puolella miljoonalla vuodesta 2012. Tämä on siksi hämmästyttävää, että Liperissä päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa vauhdilla.
??Kun 11 vuotta sitten tulin kuntaan töihin,
300 lasta oli päivähoidossa. Verkkopalvelukin on hyvä apu tuntimääriä laskiessa.. Se saisi olla vielä tuntiperusteisempi.
Pesosen työhön kuuluvat yllättävät pitkät vapaat ja työvuorojen päivittyminen viime tingassa. Alin taso
on 70 tuntia kuukaudessa, ja se nousee kymmenen tunnin porrastuksella aina 170 tuntiin.
Kuntapäättäjä, opiskelija ja äiti Piritta Kärki
(ps.) pitää tuntiperusteista maksua kannustavana. Säästö merkitsee kolmen työntekijän
vuosipalkkaa, Korhonen kehuu.
Puolivälin päiväkodin portista astuvat sisään
Jaana Pesonen ja hänen viisivuotias tyttärensä Aino. Se osoittaa, että jo tunnin lyhentämisellä lapsen hyvinvointi paranee
huomattavasti.
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen olisikin Liperissä tarpeetonta.
??Tämä järjestely on kannustavampi vaihtoehto kuin laki
Hoitoajat ovat lyhentyneet ja
lasten hyvinvointi lisääntynyt.
8.1. 2016
7
Se voi olla etu, mutta toisaalta sisäinen hajanaisuus on myös haaste, Westinen lisää.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että hajautetun
hyvinvointivaltion kannattaminen ennusti
keskustan äänestämistä, mutta tässä puolue
ei silti valtavasti erottunut muista.
??Vasemmistoliiton äänestäjät ovat olleet
hyvin lähellä keskustan äänestäjiä hajauttamisen ja köyhän asian suhteen.
Apilapuolueen kannattajista 78 prosenttia
oli vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimuksessa sitä mieltä, että koko Suomi on pyrittävä pitämään asutettuna kustannuksista huolimatta. Siitä ei hyvää seurannut.
Tuomo Lappalainen
Twitterissä 4.1.
Nuorten kiekkomiesten
asenteesta esimerkkiä ja oppia
vähän kaikille, meinaan, kiekon
ja urheilun ulkopuolellakin.
Seppo Kääriäinen
Twitterissä 4.1.
@AnneBerner:n asenteelle hatunnosto. Ajassa
Sanottua
Myös 1917 Suomessa oli kaiken
maailman vapaaehtoisia kaarteja
ja muita partioita pitämässä
järjestystä. Ei ole riippuvainen saamastaan kritiikistä vaan läpikulkumatkalla tekemässä päätöksiä.
Tuomas Telkkä
Twitterissä 29.12.
Jari Laukkanen
Kannattajista 78 prosentin
mielestä koko Suomi on
pyrittävä pitämään asutettuna
kustannuksista huolimatta.
Keskusta on sukupolvista ja yhteiskuntaluokista riippumaton puolue, kertoo valtiotieteiden tohtori Jussi Westinen.
Keskustalla on monipuolisin äänestäjäkunta
Juhani Ojalehto
Perinteisesti keskustan ikiomana pidetty ta-
voite hajautetusta hyvinvointivaltiosta ei
erotakaan puolueen äänestäjiä valtavasti
muiden äänestäjistä, kertoo tuore väitös.
Valtiotieteiden tohtori Jussi Westisen tekemä väitöskirja murtaa myös käsityksen keskustasta pelkästään maalaisväestön eturyhmänä. Esimerkiksi perussuomalaista väriä
tunnustavilla vastaava luku oli 74 prosenttia.
Kaikista äänestäjistä noin kaksi kolmesta oli samassa tutkimuksessa sitä mieltä, että koko maa on pidettävä asutettuna hintaan
katsomatta.
??Mielenkiintoista on se, että äänestäjäkunnassa voi olla vankka tuki hajauttamiselle, mutta eduskunnassa vankempi äänenpaino voi olla keskittämisen puolesta, Westinen havahduttaa.. Tutkimuksen perusteella näyttää
enemmän siltä, että keskusta kokoaa äänestäjiä monipuolisemmin kuin muut puolueet.
Keskustan äänestämistä ennustavat tutkimuksen mukaan edelleen parhaiten maatalousyrittäjänä toimiminen ja maalaismaisessa kunnassa asuminen, mutta nämä eivät
selitä puolueen menestymistä.
8
8.1.2016
Lisäksi keskustan kannattajia löytyy tasaisesti kaikista sukupolvista ja kaikista ammatillisista ja koulutuksellisista taustoista.
??Tämä on luultavasti yksi merkittävä tekijä keskustan menestymisen taustalla, Westinen arvioi.
Keskustan sisälle mahtuu hyvin erilaisia
näkemyksiä muun muassa EU:sta ja arvokysymyksistä
Silta kotiin
Pyhäranta . Moni halusi myös selvittää, mitä
yhteiskuntasopimus tarkoittaa.
Suosiotaan on nostanut runsaasti myös maahanmuuttovastainen, vihapuheen levittämisestä syytetty verkkosivusto MV-lehti. Myös äänestäjän osa voisi helpottua. Jatkossa maakuntavaltuustot ja
kunnanvaltuustot valittaisiin yhtä aikaa.
vuonna suomalaisten kiinnostuksen
kohteiksi. Sata syytä!
Varkaus . 2016
9. Äänestäjät panevat heidät järjestykseen vaalipäivänä.
Puoluevaltaan mielistynyt vasemmisto on haikaillut listavaalien perään. Satojen ehdokkaiden sijasta valinta tarvitsi
tehdä vain 8?12 ehdokaslistan välillä.
Ensimmäiset maakuntavaalit käydään syksyllä 2017 tai presidentinvaalien yhteydessä tammikuussa 2018. Siinä puolue määrittelee listalta valittavien järjestyksen. Niiden käyttö on kuitenkin vähentynyt viime vuosina. Iskulauseet
joko toimivat . Savon Pariisi
Kangasala . MV-lehden ja perussuomalaisten nousu voi kertoa siitä, että iso osa suomalaisista haluaisi tiukempaa pakolaispolitiikkaa.
Toisaalta tilannetta tasapainottaa, että moni suomalainen etsi viime
vuonna tietoa myös lauseella ?Miten
auttaa pakolaisia??.
alla
s
k
O
llä !
ä
m
ylim
Henna Lammi
Kuntaliitosta kerrotaan, että reilusti yli puolet Suomen kunnista käyttää
slogania. Tämä näkyy hakukoneyhtiö
Googlen julkistamista tilastoista, joissa yhtiö kertoo, mitkä hakusanat nostivat suhteellisesti eniten suosiotaan
edellisvuoteen verrattuna.
Poliitikkojen viiden kärjessä on neljä perussuomalaista: Olli Immonen
(1.), Toimi Kankaanniemi (2.), Teuvo
Hakkarainen (4.) ja Sebastian Tynkkynen (5.).
Väliin kiilaa ainoastaan keskustalainen pääministeri Juha Sipilä (3.).
Yhteiskuntaan liittyvistä aiheista
pinnalla olivat eduskuntavaalit, kan-
Perussuomalaiset nousivat viime
Suomen halutuin??
salaisaloitteet, reserviläiskirje, isis, Ku
Klux Klan ja Sipilän televisiopuhe.
?Mikä on?-alkuisissa hauissa eniten
kiinnostustaan kasvatti haku ?Mikä on
sote?. Säpinää
onkin sen jälkeen riittänyt!
Listavaali on sikäli hieno
systeemi että siinä poliitikot
saavat itse valita poliitikot
politiikkaan.
Antti Kaikkonen
Twitterissä 31.12.
Mikael Jungner
Twitterissä 3.1.
Ajassa
Teri Niitti on tehny enemmän
julkisen rintaruokinnan normalisoimiseksi kuin yksikään siihen
pyrkinyt kampanja.
Kaarlen Maailma
Twitterissä 3.1.
Lista vai henkilö?
Pentti Manninen
En ole puolesta enkä vastaan, pikemminkin
päinvastoin.
Tämä vanha keskustalainen lohkaisu sopii keskusteluun maakuntavaalien vaalitavasta.
Poliittisen kentän keskusta ja varsinkin oikea
laita suosivat nykyistä henkilövaalia, jossa puolue laatii ehdokaslistan. Mimmin kunta
Pomarkku . Nuukasti mutta komiasti
Muhos . Käyhän peremmälle
Joroinen . Ol niingon gotonas
Salla . Suomen halutuin
Säkylä . Äänestäjät
ratkaisevat vain, kuinka monta heitä valitaan.
Pakolaiskriisi näkyy nettihauissa
Keskustan ryhmänjohtaja Matti Vanhanen esit-
Samuli Nissilä
ti marraskuussa, että maakuntavaaleissa on harkittava listavaalien käyttöön ottamista. Vai mitä mieltä näistä pitäisi olla?
Ikaalinen . Listavaali panisi selkeimmin puolueiden maakuntaohjelmat vertailuun ja antaisi mahdollisuuden turvata koko maakunnan alueellisen edustavuuden. Sanottua
Iloisia perheuutisia voi nyt kertoa:
Perheeseemme muutti joulun alla
reipas kolmivuotias tyttö. Oksalla ylimmällä
Laihia . Mailmam pualvälis
Rauma . tai sitten eivät. Ankkuripaikka
8.1. Avaus on
saanut myös keskustalaiset pohtimaan, josko listavaali olisi maakuntavaaleissa kokonaisuuden
kannalta etevin vaihtoehto.
Tässäkin kysymys on siitä, mitä asioita halutaan
painottaa. In The Middle of Nowhere
Sipoo
Referoituja, kansainvälisesti julkaistuja kirjoja on yli 20.
Wiberg ei halunnut kommentoida asiaa Suomenmaalle. Tosin Aarni lopetti omatoimisesti imemisen samana
päivänä, jona hallitusneuvottelut alkoivat.
??Täydellinen ajoitus, Saarikko naurahtaa.
Linda Tammisto
Päteviä vai pölvästejä?
Annukka Kaarela
Hölöttäjiä, pölvästejä , moottoriturpia,
tiedejulkkiksia, valeasiantuntijoita.
Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg tölvii Verkkouutisten blogikirjoituksessaan kovin sanoin politiikkaa
julkisuudessa kommentoivia tutkijoita.
Wibergin mielestä tieteilijöinä esiintyvät
valeasiantuntijat syrjäyttävät pätevät tutkijat mediassa. Yhteistä näille hölöttäjille on
Wibergin mukaan se, että heidän varsinaiset akateemiset meriittinsä ovat olemattomat tai heikot.
Professori nimeää kirjoituksessaan synti-
pukeiksi Ulkopoliittisen instituutin, Aleksanteri-instituutin ja Eduskuntatutkimuksen keskuksen ?tiedejulkkikset?.
10
8.1.2016
??Lähes kaikki asiantuntijamme ovat
aivan ehdotonta kansainvälistä
huippua omilla aloillaan, Markku
Kivinen puolustaa väkeään.
Tämä on sikälikin erikoista, että Eduskuntatutkimuksen keskus toimii Turun yliopiston alaisuudessa. Käytännössä Wiberg
haukkuu siis omat työkaverinsa.
Wibergin kirjoitus on herättänyt raivoa
hänen nimeämiensä laitosten tutkijoiden
keskuudessa. En
ymmärrä, miksi se on Matti Wibergille ongelma.. Siksi myös yhteiskunnallisen ilmapiirin pitäisi tukea sitä.
Saarikko toivoisi myös avoimempaa keskustelua vauva-arkeen liittyvästä äitien
uupumuksesta.
??Jos julki-imetyksestä tehdään ongelma,
se ei ainakaan helpota kenenkään elämää.
Pienen pojan äitinä Saarikolla on rintaruokinta tuoreessa muistissa. Aleksanteri-instituutin
johtaja Markku Kivinen sen sijaan haluaa.
Kivinen on Wibergin syytöksistä täysin
äimistynyt.
??Jos Wiberg olisi oikeasti käynyt katsomassa niidenkin ihmisten julkaisuluetteloita, jotka meillä julkisuudessa esiintyvät,
hän olisi huomannut, että olemme korkea-
Kivinen ei ymmärrä , miksi Wiberg halu-
aa mollata kollegoitaan, jotka antavat lausuntoja tiedotusvälineille. Hänen mukaansa Aleksanteri-instituutissa ollaan iloisia
siitä vuorovaikutuksesta, joka sillä on median kanssa.
??Se ei ole meille mikään ongelma. Shuutterstock
Saarikko toivoo imettäjille tukea
Meri Alaranta-Saukko
Stylisti Teri Niitti sytytti vuoden vaihtees-
sa someraivon arvostelemalla Instagramissa julkisilla paikoilla imettäviä äitejä.
??Kyseessä on selvästi ihminen, joka ei
tunne vauva-arkea, kansanedustaja Annika Saarikko (kesk.) hymähtää.
Hänestä lohkaisun voi pistää inhimillisyyden ja vähän typeryydenkin piikkiin.
??Toisaalta asioiden täytyy olla Suomessa
hyvällä tolalla, jos voimme kohuta tällaisesta asiasta.
Imettäminen on Saarikon mukaan herkkä aihe, johon liittyy paljon paineita. Kohujen sijaan kaivattaisiin kannustusta.
??Terveyssuositukset puhuvat vahvasti rintaruokinnan puolesta. Toisaalta Facebookissa se on
kerännyt yli kuusisataa tykkäystä.
tasoinen, kansainvälinen tutkimuslaitos ja
Suomen Akatemian huippuyksikkö, Kivinen toteaa.
??Pelkästään huippuyksikön kansainvälisiä, referoituja artikkeleja on viimeisen kolmen vuoden aikana 135 kappaletta
Kummankin maan tulee hoitaa itse omien maa- ja vesialueidensa ja ilmatilansa valvonta. Avunantoartikla ei velvoita sotilaallisen
avun antamiseen toiselle jäsenmaalle.
Lain muuttamista ei edellytä myöskään yhteistyö Ruotsin kanssa. Yhteistyötä tulee tietysti harjoittaa.
Työryhmän ehdotukset on harkittava huolellisesti. Onko puolue todella sitä mieltä, että Suomi voi
jatkaa velaksi elämistä. Ainakin se pitää sisällään sen aktiivisen vakauspolitiikan, josta
hän jo vuosi sitten puhui.
Niinistön puhe tuo mieleen ne luottamusta ja
turvallisuutta lisäävät (LTL) toimenpiteet, joilla kylmän sodan kaudella pyrittiin liennyttämään sotilaallista vastakkainasettelua.
Kun sotilaallinen toiminta on viime aikoina kasvanut Itämeren alueella, niillekin
voisi olla taas käyttöä.
LTL-toimenpiteistä neuvoteltaessa ja niitä toteutettaessa voitaisiin vahvistaa luottamusta Itämeren alueen valtioiden kesken. Sipilän hallitus teki ison arvovalinnan heti
alussa, kun se päätti ettei veroja kiristetä, vaan hallitus
keskittyy leikkaamaan pienituloisilta ja hyvinvointivaltion palveluista. 2016
11. Meidän velkasuhteemme on edelleen Euroopan alhaisimpia, mutta se kasvaa, jos talous ei kasva ja työllisyys parane. Sipilän hallitus tuntuu keskittyvän menoihin, ei huomioi tuloja.
8.1. Leikkaukset pahentavat työttömyyttä ja siten kasvattavat sosiaalimenoja ja pienentävät verotuloja. Erityisesti pidin sen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta osiosta.
Niinistö korosti tarvetta edistää vakautta Suomen lähialueilla. Sotilaallinen toiminta Itämeren alueella voisi vähentyä ja turvallisuus vahvistua.
Toivottavasti presidentti Niinistön maltillisuus
heijastuu myös keskusteluun Suomen omasta
turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.
Alkuvuodesta odotetaan työryhmän ehdotuksia lainsäädännön muuttamiseksi siten, että suomalaisia joukkoja voitaisiin käyttää myös ulkomailla.
Lain muuttamista on perusteltu sillä, että Suomella tulisi olla valmius EU:n ?turvatakuulausekkeen. Työttömyyden
suorat kustannukset ovat samaa luokkaa kuin velanotto. EU-mailla ei ole keskinäisiä turvatakuita. tarkoitti. Tähän liittyen hän ehdotti, että
Ruotsi ja Suomi pyrkisivät yhdessä ?edistämään
yhteistyövaraista turvallisuutta, johon sisältyy
myös pyrkimys luottamusta herättävien toimien
kehittämiseen?.
Niinistö ei täsmentänyt, mitä hän ?luottamusta herättävillä toimilla. täytäntöönpanemiseen. Nykyinen lainsäädäntö sallii kaiken sen, mikä on tarpeen sotilaallisesti liittoutumattomalle maalle.
Paavo Väyrynen
europarlamentaarikko
Jari Laukkanen
Vastaväittäjä
Miten korvaisit leikkaukset,
Paavo Arhinmäki?
Vasemmistoliitto arvostelee hallituksen leikkauksia. Nykyinen monimutkainen pääomatulojen verotus, joka suosii kaikkein suurituloisimpia, on
korjattava. Täällä Bryssel
Vakautta ja harkintaa
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe oli erinomainen. Siksi nyt pitää panostaa työllisyyteen, investointeihin ja kotimaiseen kysyntään.
Leikkausten sijaan me panostaisimme työllisyyteen.
Talouskasvu lisää valtion tuloja ja pienentää menoja.
Mielestämme myös suurituloisten verotusta voidaan ja
on syytä kiristää. Miten vasemmistoliitto
korvaisi leikkaukset?
Vaikka Juha Sipilän hallitus leikkaa rajusti ja epäoikeudenmukaisesti, se myös lisää velanottoa. Perustelu on harhaanjohtava
Uutiskuva
12
8.1.2016
Kimmo Rauatmaa/Lehtikuva
Rönttösen
uudet tekijät
Teksti: Eeva Kärkkäinen
Kuhmolainen Marianne Huusko pitää siskonsa
Henriikan kanssa ohjia käsissään Kaesan kotileipomossa.
Mummon siskolta sukupolven vaihdoksen myötä
parivaljakon omistukseen siirtyneen leipomon perinteiset herkut rönttösistä kainuulaisiin avokukkoihin valmistuvat tuttuun tapaan.
Toimintaa on uudistettu muuttamalla Kuhmon
keskustaan isompiin tiloihin ja avaamalla leipomon
yhteyteen kahvila.
Kainuulaisesta kulttuurista ja paikallisuudesta
ponnistavat yrittäjät ostavat leivonnaisten raaka-aineet niin läheltä kuin mahdollista.
??Marjat ja kalat tulevat pelkästään Kainuun alueelta, jauhot lähimmästä isosta myllystä, toimitusjohtaja Marianne Huusko kertoo.
Keskustanuorten toiminnassa mukana ollut
Huusko kertoo, että yrittäjähenkinen tapa tehdä
töitä kulkee suvussa.
??Tässä saa itse päättää työstään ja työajoistaan,
vaikka päivät ovatkin monesti pitkiä.
8.1. 2016
13
Jari Laukkanen
Hallitus tarvitsee onnistuakseen
ratkaisun työmarkkinoilla.
Lakkokaaos olisi myrkkyä.
SDP on saanut kilpailukykypaketista
kovan poliittisen aseen,
jolla se mätkii hallitusta
koko kevätkauden.
14
8.1.2016
Sisäinen työrauha
on sille ehdoton edellytys.
Pekka Pohjolainen
8.1. Ylen joulukuun mittauksessa
demarit nousivat jo paalulle.
Perussuomalaiset on puolestaan romahtanut takavuosien lukemiinsa alle 10 prosentin puolueeksi. Uutisanalyysi
Kevät mittaa
hallituksen kyvyt
Viime keväänä oppositiosta iskemään
päässyt keskusta korjasi vaalivoiton iskulauseella ?Suomi kuntoon?.
Hallituskauden alusta pitikin tulla
työntäyteinen, kun isot uudistukset piti saada liikkeelle ja julkisen talouden
sopeutus prosessiin. Soten ja maakuntahallinnon rahoituksessa ja organisoimisessa on vielä valtava urakka.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisellä (kesk.) riittänee kevään aikana pohtimista vielä uuden maakuntahallinnon luonteessakin. Ellei siinä onnistuta, edessä on pakkopaketin runnominen eduskunnan läpi ja mahdollisesti
kaoottinen työmarkkinasyksy.
Sellainen olisi myrkkyä hallitukselle
ja koko maalle.
Toistaiseksi hallitus on ehtinyt so-
pimaan yhdestä isosta uudistuksesta,
maakuntahallinnon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä.
Keskustalle puolueen pitkäaikaisen
tavoitteen toteutuminen oli iso poliittinen voitto. Saattaa olla, että yhteiskuntasopimustakin yritetään jossakin muodossa vielä ainakin kerran. Sen sijaan
keskusta ja kokoomus ovat kannatuksen valossa selviytyneet vaikeasta syksystä hyvin.
Sen voinee tulkita ainakin niin, että kummankaan puolueen kannattajien
käsitys maan tilasta ja tarvittavista toimista ei poikkea kovin paljon hallituksen näkemyksestä.
Isoa muutosta selittää ennen kaikkea
hallituksen yritys maan kilpailukyvyn
kohentamiseksi matokuurilla, jota työmarkkinoilla ei pystytty eikä suostuttu
nielemään ajetussa aikataulussa.
Ay-liikkeestä kannatusta imevä SDP
on saanut hallituksen painostuskeinona
käyttämästä kilpailukykypaketista kovan poliittisen aseen, jolla se aikoo mätkiä hallitusta koko kevätkauden - ellei
työmarkkinaratkaisua synny ja pakettia peruta.
Kevään aikana työmarkkinajärjestöt yrittävät sopua paikallisen sopimisen edistämisestä. Neuvottelujen vitkaiseen etenemiseen kyllästynyt Sipilä joutui uhkaamaan hallituksen hajottamisella.
Vasta hallituskriisin kautta puristetusta päätöksestä ei voi antaa kovin korkeita
tyylipisteitä, mutta viime kädessä lopputulos ratkaisee. 2016
15. Vaikka puolue on
joutunut maksamaan hallitusvastuusta kannatuksen menetyksenä kovan hinnan, se on seissyt lojaalisti tehtyjen ja
tarvittavien päätösten takana - sisäisestä
kipuilustaan huolimatta ja piittaamatta.
Rivien on syytä pitää vastakin, jos
hallitus aikoo selviytyä tulevasta keväästä kuivin jaloin. Jättiuudistuksesta on kuitenkin koossa vasta raamit. Aikaa kyllä on, periaatteessa vaikka alkukesään asti.
Hallituksen jatkon ja onnistumisen
kannalta on ratkaisevaa, että jonkinlainen sopimus työmarkkinajärjestöjen kanssa syntyisi. Sisällöltään aikaansaatua mallia ei ole isommin moitittu.
Hallituspuolueiden keskinäiselle
luottamukselle ja yhteistyökyvylle hallituskriisin arveltiin tietävän huonoa.
Jos ryppyjä rakkauteen tulikin, ainakin
toistaiseksi päätöksenteko on sujunut.
Perussuomalaisia on arveltu hallituksen heikoksi lenkiksi. Tuskin kukaan keväällä vielä kuitenkaan aavisti, millaisia hankaluuksia tulisi vastaan - koko
Euroopan sekoittanutta pakolaiskriisiä
myöten.
Urakka Suomen kunnostamiseksi on
vielä insinööripääministeri Juha Sipilän (kesk.) työpöydällä kuin Ikean hylly vasta paketista purettuna: kasa lautaa
ja ruuveja.
Kannatusgallupeihin ei tarvitse kuin
vilkaista nähdäkseen, millainen matka keväästä on tultu. Yleensä itsehallintoalueiden perustaminen liittyy vallan hajauttamiseen, nyt valtaa
siirretään valtiovallan sijaan pois en-
nen kaikkea kunnilta uuteen väliportaaseen.
Jos valtion ohjaus jää maakunnissa
kovin vahvaksi, voi koko uudistuksen
merkitys jäädä osin hämäräksi.
Ratkaisu sotesta ja maakuntahallin-
nosta otti yllättävän koville. Pääoppositiopuolue SDP on noussut kilpailemaan ykköspaikasta pääministeripuolue keskustan
kanssa
Kehnon taloustilanteen jatkuessa työttömyys on levinnyt koskemaan
yhä useampia aloja.
Työttömyystilannetta pahentaa se, että
joillekin aloille koulutetaan liikaa väkeä.. Niihin hän on valmistautunut huolella.
??Kaksi kertaa olen päässyt ensimmäiselle varasijalle. Olen ollut määrätietoinen ja kerännyt työkokemusta.
16
8.1.2016
Akavan tilastoista selviää, että akateeminen työttömyys on kasvanut vuodessa
12 prosenttia. Ilmiöt
Yksi monista
Teksti: Henna Lammi Kuva: Jari Laukkanen
Akateemisten työttömyys kasvaa.
Matleena Mikkonen on etsinyt töitä syksystä.
Olin aina ajatellut, ettei työttömyys voi kos-
Toisin kävi. Mikkosen päivät täyttyvät työpaikkailmoitusten
selaamisesta ja työhakemusten laatimisesta. Syksyn tullessa hän muutti poikaystävänsä luokse Helsinkiin.
??Ajattelin, että täältä löytyy hommia.
Olen tehnyt nuoresta asti koko ajan töitä ja
opiskeluiden ohessa kaksi oman alan harjoittelua. Läpikäydyt työnhakuprosessit hän merkitsee täsmällisesti Excel-taulukkoon.
Mikkosen tilanne ei ole poikkeuksellinen. Kuukaudet ovat seuranneet toi-
Kutsu on tähän mennessä tullut viiteen
työhaastatteluun. Se luo uskoa.
Hakuaan Mikkonen on koko ajan laajentanut, työpaikka voi löytyä niin julkiselta, yksityiseltä kuin järjestöpuolelta.
Mikkonen on valmis muuttamaan työn
perässä tai tinkimään palkkatoiveestaan.
??Olen hakenut sellaisiakin tehtäviä, jotka eivät ole juuri sitä, mitä haluan tehdä,
mutta jotka saattavat viedä minua eteenpäin, hän kuvaa.
Työnhakuun kuluu Mikkoselta aikaa
noin kolmen työpäivän verran viikossa.
siaan, eikä työpaikkaa ole löytynyt. Korkeakoulutettujen työttömien
määrän kasvu on pitkään jatkunut ja laaja ilmiö.
kettaa minua, Matleena Mikkonen, 25,
huokaa.
Mikkonen valmistui toukokuussa Tampereen yliopistosta hallintotieteiden maisteriksi pääaineenaan julkisoikeus. Korkeakoulutettuja työttömiä on lähes 47?000.
Akavan ekonomisti Heikki Taulu kuvailee, että työmarkkinoilla ei yksinkertaisesti ole riittävästi kysyntää.
??Ei ole ollut pitkään aikaan.
Taulu näkee tilanteen taustalla useita selittäviä tekijöitä.
??Pääsyy akateemisen työttömyyden
kasvuun on talouden taantuma.
Ekonomisti selventää, että kun kansainvälinen finanssikriisi alkoi vuonna 2008,
työttömyys kasvoi ensin teknis-taloudellisilla aloilla. Kesä vierähti Pomarkussa kunnansihteerin viransijaisena
Työttömyys on jatkunut nelisen
kuukautta, ja hallintotieteilijöillä on hyvät
mahdollisuudet työllistyä.
Mikkosen mukaan Suomessa pitäisi osata suhtautua akateemiseen työttömyyteen
neutraalimmin. Ihmisiä ei käsitellä yksilöinä, vaan työttömien massana.
Mikkonen sanoo, että korkea koulutus
ja aktiivisuus auttavat varmasti työpaikan
saamisessa, mutta ne eivät kuitenkaan takaa töitä.
??Viime kädessä työpaikan saaminen on
monesti tuurista ja onnesta kiinni.
Mikkonen myöntää, että työttömyys on
syönyt ammatillista itsetuntoa.
??Vastavalmistuneena minulla on hirveä into päästä soveltamaan oppimaani
käytäntöön. Ja verkostot,
joita Mikkonen on saanut toimiessaan järjestöissä, kuten keskustanuorissa.
Mikkonen on tsempannut itseään pohtimalla, ettei muutaman kuukauden työttömyys työuran alussa ole maailmanloppu. Projekti- ja silpputöiden
maailmassa työttömyysjaksot ovat arkea.
??Työttömänä olet jollain tavalla yhteiskunnan ulkopuolella. Olen
joutunut opettelemaan
avunpyytämistä,
hallintotieteiden maisteri
Matleena Mikkonen kertoo.
0
2001 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 -13 -14 2015
Tutkijakoulutus
Ylempi korkeakouluaste
Alempi korkeakouluaste
Työpaikan saaminen on
monesti tuurista kiinni.
Pahiten korkeakoulutettujen työttömyys
vaivaa insinöörejä, tradenomeja ja humanistisista tieteistä valmistuneita maistereita. Samalla pitäisi tarkastella eri alojen
sisäänottomääriä, vaikkakin niiden rukkaaminen vaikuttaisikin vasta vuosien viiveellä.
Taulun mielestä Suomessa pitäisi etsiä keinoja pitkän aikavälin talouskasvuun luomalla
elinkeinoelämälle toimintaedellytyksiä.
??Vieläkin tärkeämpää olisi se, että leikkausten sijaan meillä panostettaisiin koulutusjärjestelmään. Myös esimerkiksi työttömien agronomien ja teologien määrä on noussut nopeasti.
Samalla on kasvanut korkeasti koulutettujen pitkäaikaistyöttömien määrä.
??Pääsääntö on se, että vastavalmistuneilla
ja nuorilla ihmisillä työttömyys kestää yleensä lyhyemmän ajan kuin vanhemmalla iällä
työttömäksi jääneillä, Taulu summaa.
Asiantuntija kuitenkin muistuttaa, että korkeasti koulutetuilla on muita matalampi riski työttömyyteen.
Viime vuonna työttömien osuus korkeakoulutetusta työvoimasta oli hieman yli
6,5 prosenttia, kun koko työvoiman osalta
luku oli yli 12 prosenttia. Työttömät korkeakoulutetut
1/2001?10/2015
30 000
25 000
20 000
15 000
Lähde: akava
10 000
5 000
Suomalaiset ovat arkoja
käyttämään työnhaussa
verkostojaan hyväksi. Töitä ehtii elämän aikana tehdä.
Ikävän tilanteen voi nähdä myös kasvattavana kokemuksena.
??Sitten kun töitä saan, osaan niitä varmasti arvostaa.
8.1. Samoin
positiivinen elämänasenne. Meillä ajatellaan, että jos olet työtön, sinulla on kaikki
muutkin asiat huonosti. Korkea osaaminen on
Suomen selkäranka.
Töitä etsivä Mikkonen ei ole menettänyt
toivoaan. Esimerkiksi lääkäreiden ja hammaslääkäreiden ei juuri
tarvitse kärsiä työttömyydestä.
??Humanistiset ja taidealat taas ovat
hankalimmat alat työllistyä, Taulu kertoo.
Taulun mukaan nyt pitäisikin ymmärtää,
että mikä tahansa koulutus ei takaa töitä.
Koulutusalaa olisi syytä punnita entistä tarkemmin. On ollut yllättävän iso kolaus
ymmärtää, että en kelpaakaan.
Lähipiirin tuki on ollut tarpeen. 2016
17
Ulkomaat
Uudet kolumnistit Libanonista ja Yhdysvalloista
Uudistunut Suomenmaa julkaisee tänä vuonna ulkomaansivuillaan kolmen eri kirjoittajan kolumneja.
Lukijoillemme jo yli vuosikymmenen ajalta tuttu moskovalainen lehtimies Valeri Mitenjov jatkaa kirjoituksissaan venäläisen yhteiskunnan tarkastelua.
Vuoden ensimmäisessä kolumnissaan Mitenjov kertoo,
miten hän päätyi toimittajaksi 1980-luvun alun Neuvostoliitossa.
Uusina kolumnisteina ulkomaansivuilla aloittavat Satu Mäki-Lassila ja Yrjö Keränen.
Libanonin pääkaupungissa Beirutissa asuva Mäki-Lassila seuraa lähietäisyydeltä Lähi-idän maiden yhteiskunnallista keskustelua pakolaiskriisin ja Syyrian sodan varjossa.
Yhdysvaltojen Virginiassa asuva Keränen tarkastelee
amerikkalaista yhteiskuntaa ja julkista keskustelua vuoden lopulla järjestettävien presidentinvaalien alla.
Yrjö Keränen, Virginia, Yhdysvallat
Yrjö Keränen on muuttanut perheensä kanssa Limingasta Virginiaan Yhdysvaltoihin syksyllä 2015. Libanon tarjoaa oivallisen näköalapaikan Suomessakin ajankohtaiseen
18
8.1.2016
pakolaiskeskusteluun.
Mäki-Lassilan keskustahistoriaan kuuluvat muun muassa KOL:n pääsihteeriys,
NKL:n poliittinen sihteeriys ja puolueen
kansainvälisten asiain sihteerin tehtävät.
Jäätteenmäen/Vanhasen I:n hallituksessa hän toimi erityisavustajana ulkoministeriössä avustaen ministeri Paula Lehtomäkeä ja tämän äitiysloman ajan ministerinä toiminutta Mari Kiviniemeä.
Laihialta kotoisin oleva Mäki-Lassila
on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden
maisteri. Hän seuraa uteliaana amerikkalaista elämänmenoa suomalaisesta näkökulmasta . Hän aloittaa kolumnisarjansa maahanmuutto- ja koulutusaiheilla.
Paikallisväriä kokemuksiin tuovat lasten koulunkäynti ja harrastaminen sekä asuminen
kaukana kansainvälisistä suurkaupungeista.
Keränen on syntynyt vuonna 1973 ja on
asunut Suomessa entisten Lapin, Oulun,
Keski-Suomen, Hämeen, Turun ja Porin sekä
Uudenmaan läänien alueilla.
Hän on opiskellut fysiikkaa Åbo Akademissa (FM 1998) ja Leedsin yliopistossa (BSc
1996), sekä erilliset opettajaopinnot puoliksi
Oulun yliopistossa (2014?2015) ja Oulun Ammattikorkeakoulussa (2015).
Satu Mäki-Lassila, Beirut, Libanon
Pitkäaikainen keskustatoimija Satu Mäki-Lassila on asunut syksystä 2015 Libanonin pääkaupungissa Beirutissa. ja päinvastoin. Ennen muuttoaan Libanoniin
hän työskenteli opetus- ja kulttuuriministeriön kansainvälisten asiain tehtävissä.. Arabialainen maailma tuli Mäki-Lassilalle
tutuksi jo vuosina 2007?2011, jolloin hän
asui Abu Dhabissa, Arabiemiraateissa.
Mäki-Lassilaa kiinnostavat muun muassa uskonnon ja politiikan suhde, naisen
asema, siirtotyöläisyys, puoluetoiminta ja
demokratia, koulutus- ja ympäristökysymykset sekä ulkopolitiikka.
Libanon on Syyrian naapurimaa, ja
maassa on noin 1,5 miljoonaa syyrialaista
pakolaista
Yritin aina löytää
maasta edes yhtä Moskovan radion kuuntelijaa, mutta en onnistunut. Minut kohtalo auttoi aluksi pääsemään Neuvostoliitto?Suomi-ystävyysseuraan.
Toimitsijana järjestin ystävyyskaupunkien
asukkaiden tapaamisia ja lähetin ystävyysdelegaatioita Suomeen. Tunnettujen henkilöiden tapaamiset
ja haastattelut sekä matkat ympäri maailmaa
rikastuttavat elämää. Julkaisimme myös kahta
aikakauslehteä ja kutsuimme suomalaisia
lehtimiehiä Neuvostoliittoon.
8.1. Päätin siis jatkaa toimittajan uralla, mutta sanomalehdistössä.
Hoidin tätä työtä 15 vuotta. Korkeakoulun jälkeen minulla oli kolme vaihtoehtoa.
Olisin voinut ryhtyä vakoilutehtäviin, lakimieheksi tai tulkiksi matkatoimistoon, koska opin
korkeakoulussa suomen kielen.
Mutta kuten sanotaan, kohtalo hallitsee
kaikkea. Sen jälkeen olin
vielä neljä vuotta uutistoimisto Ria-Novostin
kirjeenvaihtajana parlamentin ylähuoneessa.
Muistaakseni 15 vuotta sitten kohtalo johdatti minut yhteen Suomenmaan silloisen
päätoimittajan Juha Maunon kanssa. Sattumalta toimittajaksi
Päädyin lehtimieheksi sattumalta. Se
oli minulle hyvä koulu. Tehtävämme oli kirjoittaa juttuja Neuvostoliiton kansojen elämästä ja lähettää niitä ulkomaalaisille
sanomalehdille. Niitä toimitti seitsemän henkilöä, joista kuusi oli suomalaisia
kommunisteja, jotka olivat eri syistä muuttaneet Neuvostoliitoon.
Radiossa työskentelin kymmenen vuotta. Vain te lukijat voitte arvioida, kuinka se minulta onnistuu.
Minulla on teille vain yksi pyyntö: kirjoittakaa, kehukaa ja arvostelkaa. Palaute on lehtimiehille tärkeää.
Osoitteeni on vnikolaevitch@gmail.com.
Valeri Mitenjov
Moskova
Valeri Mitenjov alkoi lehtimieheksi
tajuttuaan, että Suomessa kukaan
ei kuuntele Moskovan radiota
Valeri Mitenjov APN-uutistoimiston edustalla 13.5.1987.
Radiosta siirryin APN-uutistoimistoon, jossa
myös oli suomenkielinen toimitus. Paransin suomen kielen taitoani, opin saattamaan muiden tekijöiden kirjoitukset painokuntoon ja aloin itse
laatia tekstejä.
Petyin kuitenkin pahasti, kun kävin muutaman kerran Suomessa. Hän ehdotti, että alkaisin Suomenmaan Moskovankirjeenvaihtajaksi.
Voin rehellisesti sanoa, että ulkomaalaisille lukijoille on paljon vaikeampaa kirjoittaa
kuin kotimaisille. 2016
19. Avustajanura, jossa ei ollut etenemismahdollisuuksia, tuotti minulle
nopeasti pettymyksen.
??Mene radioon, siellä on suomenkielinen
toimitus, eräs ystäväni kehotti.
Elettiin 80-luvun alkua, jolloin Moskovan
radio lähetti päivittäin suomenkielisiä puolentoista tunnin ohjelmia. Tulin siihen tulokseen, että teen hyödytöntä työtä.
Lehtimiehen ura sai minut kuitenkin innostumaan
Taistolaisuus oli valttia, mutta se ei pystynyt
tunkeutumaan kotona tarttuneen maalaisliittolaisen tuoksahduksen alle.
??Minä olin sen verran huono-oppinen,
että minun piti keskittyä opiskeluun, Tiitinen letkauttaa.
Eduskunnan pitkäaikaisin pääsihteeri
täytti joulun alla 68 vuotta. Radio piti tarkasti ajan tasalla noottikriisin vaiheista.
20
8.1.2016
Opetusministeriön esittelijänä ja sittem-
min kouluhallituksen toimistopäällikkönä Tiitinen sai sivuviran. Silloin kaikki muut valiokuntasihteerit, paitsi valtiovarainvaliokunnan sihteeri, olivat sivutoimisia.
??Kytköshän oli ihan päin seiniä. Presidentti oli iskostunut 13-vuotiaan kotimaan politiikkaa ja vähän kansainvälisiä
asioitakin seuraavan nassikan mieleen
viimeistään vuonna 1961. Se oli pikkuisen enemmän kuin paikallisissa navetoissa keskimäärin. Taustalla oli taas Urho
Kekkonen. Valiokuntiin perustettiin kolme kaksoissihteerin virkaa: Yksi niistä oli perustuslakivaliokunnan ja
ulkoasiainvaliokunnan yhteinen sihteeri.
Kokonaan eduskunnan palvelukseen
Tiitinen siirtyi toukokuussa 1975. Keskiviikkopäivänä soitti sisäministeri Eino Uusitalo (kesk.).
??Tulen Tamminiemestä. Kadettiupseerina ja Mannerheim-ristin ritarina hän oli vähän
näpyliäs (perso) kunniamerkkien päälle. 1972 hänestä
tuli eduskunnan sivistysvaliokunnan sihteeri. Hänestä tuli nuorempi sihteeri.
Ja meno kiihtyi. Pentti kuvaili tehtävän.
??Arvo huomasi, että poika on vähän
epäileväinen. Hän ?joutui?
eläkkeelle.
Takana on 23 vuotta 10 kuukautta eduskunnan korkeimman virkamiehen tuolilla, puhemiehen oikealla puolella. Hän päätti heittää raskaat punnukset kehään, jotta pojan vastarinta murtuu.
.. Siellä päädyttiin siihen, että sinusta tehdään Suopon
(Supo) päällikkö, viesti kuului.
??Menet huomenna Ratakatu 12:een.
Siellä on poliisineuvos Arvo Pentti viimeistä päivää töissä. Hän kertoo, mistä
on kysymys, Uusitalo jatkoi.
Osoite oli Tiitiselle täysin tuntematon.
Hänellä ei ollut pienintäkään kokemusta
poliisiasioista, saati Suposta, minkä myös
kertoi ministerille.
??Onko minulla tähän jotakin sanomista, Tiitinen kertoo kysyneensä.
??Esittelylista jaetaan tiistaina, vastaus
kuului.
Tiitinen marssi käskyn mukaisesti Suoje-
lupoliisin päämajaan. Juhani Perttunen siirtyi ulkoasiain- ja perustuslakivaliokunnan sihteerin paikalta presidentin kansliapäälliköksi. Valkolakki oli
päässä 1966 ja kompassi näytti Helsinkiin, oikeustieteelliseen tiedekuntaan.
??Kai se tämä Kekkonen oli, Tiitinen
perustelee.
Urho Kekkonenkin oli juristi. Isä
oli sopinut, että kotipitäjän kansanedustaja Pentti Pekkarinen (kesk.) vähän
avustaa työpaikan löytämisessä.
Pekkarinen tiesi, että opetusministeriö
ottaa runsaasti uusia virkamiehiä. Hallituksen virkamiehet olivat kirjoittamassa
eduskunnan arvioita hallituksen esityksistä, Tiitinen kuvaa.
Muutos alkoi 1974. Sota-aikana maitoa oli kuskattu pikku tonkissa tinkiläisille Varkauteen,
sittemmin Varkauden Osuusmeijeriin.
Kotikylän kansakoulun jälkeen Varkauden Yhteislyseo sai valmentaa maalaisliittolaisen kodin vesseliä. Henkilö
Luottomies Tiitinen
Teksti: Pentti Manninen Kuvat: Jari Laukkanen
Savolaispojasta kasvoi UKK:n, Koiviston ja eduskunnan uskollinen palvelija
Seppo Tiitinen lentää tänä perjantaina
Marraskuussa 1969 pikavauhtia valmis-
lomalle Thaimaahan.
??Millaista se mahtaa olla, kun ensi kerran 46 vuoteen ei ole mitään velvoitteita,
hän aprikoi.
tunut oikeustieteen kandidaatti kiipesi
ensi kerran eduskunnan portaat ylös. Timolan kylästä on 10 kilometriä Varkauden keskustaan.
Kotitalon navetassa ammui toistakymmentä lehmää. Jos iski kiperä paikka, piti antaa ripeä vastaus, miten edetään perustuslain
mukaan.
Matka alkoi savolaispitäjässä Leppävir-
ralla 1947. Tiitinen sai Perttusen paikan vuoden 1977 alussa.
Kevättalvella 1978 Tiitinen palasi ul-
koasiainvaliokunnan unelmamatkalta
Amerikoista. Toimistopäällikkö Jaakko Numminen hoiteli etevän nuorukaisen virkauralle.
Tuohon aikaan opiskelijamaailmassa
oli menossa poliittinen kuohunta
2016
21. Seppo Tiitinen kotioloissa.
Eduskuntaan hän tuli
töihin kuin juhliin.
8.1
Paikalle
oli vain kaksi hakijaa, Tiitinen ja valtiovarainvaliokunnan sihteeri Arvo Kämppi.
??Vasemmisto kannatti Kämppiä, muut
taisivat kannattaa minua. Seppo Tiitinen kasvoi maalaisliittolaisessa kodissa.
Puolue nojasi Raamattuun ja Lakikirjaan vuoden 1957 vaalijulisteessaan.
??Kuule, tässä saa myös kunniamerkkejä, poliisineuvos sanoi, Tiitinen muistelee nauraen.
Hommaan tarvittiin kuitenkin nimitettävän ilmoittautuminen.
??Kun en tehnyt mitään, kansliapäällikkö Perttunen oli pantu kutsumaan minut
kahville Kappeliin saman viikon perjantaina. Se vastaisi paremmin
myös valtiosäännön nykyasentoa, Tiitinen sanoo.
Koivisto piti pitkään kiinni Tiitisestä,
mutta päästi tämän lopulta lähtemään.
Tiitinen sopi ulkoministeri Kalevi Sorsan
(sd.) kanssa, että hänelle katsellaan jokin
sopiva suurlähettilään vakanssi ?Timbuktun kaltaisessa paikassa?.
Samalla kaksikko totesi, että Supon
päällikön paikalta ei lähdetä suoraan lähettilääksi, tarvitaan välivaihe, ?koikaappi?. Hän
neuvoi Maija-Leena Paavolaa laittamaan hakupaperit sisään.
Tiitinen jätti eduskuntaan niin isot
saappaat, että Paavola ei meinannut uskaltaa hakea koko virkaa.
Haki kuitenkin. Ydinkohta oli hallituksen muodostaminen. Oli saanut presidentiltä tehtävän
tutustuttaa hänet erääseen henkilöön.
??Siellä oli harmaaviiksinen englantilaista lordia muistuttava herrasmies.
Esiteltävä oli Viktor Vladimirov, täydellistä suomea puhuva Neuvostoliiton turvallisuuspoliisin KGB:n Helsingin päällikkö.
Siitä alkoi Tiitisen retki turvallisuuspoliisiin vakoilun ja vastavakoilun maailmaan. Tiitinen menisi pitemmälle. Kun toimi alkoi vapulta 1978, Ahti Karjalainen pyysi huhtikuussa Tiitisen kotiinsa iltapäiväkahville. Reissu kesti 12 vuotta viisi kuukautta. Kekkosen ja Koiviston käyttämät pelivälineet riisuttiin pois. Hän halusi kuulla näkemyksiäni myös kansainvälisistä asioista ja kotimaan politiikasta.
Olit presidentin mies?
??Kyllä. Sain yhtä vaille
kaksi kolmasosaa äänistä.
Pääsihteerikaudelle osui kaksi merkittävää ratkaisua. Hän siirtäisi Supon pääministerin
näppien alle valtioneuvoston kansliaan.
??Pääministerillä pitäisi olla mahdollisimman suora tie suojelupoliisin aineistoon ja mahdollisuus vaikuttaa siihen,
mitä puuhataan. Presi-
dentti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa.
Hallituksen puolella yhteistyö henkilöityy pääministeriin.
Supo siirtyi vuoden alussa sisäministeriön alaisuuteen. Sitä varten vapautui sopivasti edus-
kunnan apulaispääsihteerin paikka
vuonna 1990.
Sitten pääsihteeri Erkki Ketola halusikin nopeasti eläköityä ja apulaispääsihteeri oli luonteva valinta 1992. Eduskunta joutui sopeutumaan Suomen EU-jäsenyyteen, mikä Tiitisen mukaan onnistui hyvin.
Lisäksi tehtiin perustuslain uudistus.
Tiitinen oli keskeisesti mukana.
??Hän toi työhön käytännön näkökulman, kun professorit teoretisoivat, valmistelun sisäpiirissä ollut keskustan Johannes Leppänen muistaa.
Remontti oli suuri. Siellä minä töhräsin nimeni paperiin, Tiitinen muistelee.
Sitä ennen hän oli yrittänyt vielä yhtä
pakoreittiä. Vaikka Supo oli muodollisesti poliisihallinnon alainen, Tiitinen oli käytännössä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
johtaneen presidentin alainen.
22
8.1.2016
Sävelet olivat selvät.
??Kekkonen sanoi heti kärkeen, että
teillä pitää olla aina ehdotus. Tuli valituksi ja astelee
omilla saappaillaan. Minä sitten
päätän, miten tehdään.
??Koivisto halusi jatkaa tismalleen
UKK:n jalanjäljissä. n. Tai ei ihan. Eduskunta näytti, että se on korkein vallankäyttäjä ja otti
pääministerin valinnan itselleen. Viimeistään silloin presidentin miehestä oli tullut eduskunnan mies.
Viime töinään Tiitinen pani puumerkkinsä myös seuraajansa valintaan. Juoksentelin presidentin toimeksiannoilla.
Nyt perustuslaki on muuttunut. Soitti keskustajohtaja Johannes Virolaiselle.
??Presidentin luottamustehtävistä ei ole
tapana kieltäytyä, Vironperältä opastettiin.
Miten totuit uuteen työhön valmentautu-
mattomana?
??Kun veteen joutuu, pitää uida.
Pientä valmennusta tuli
Seppo Tiitinen siirtäisi Supon sisäministeriöstä
pääministerin näppien alle valtioneuvoston kansliaan.
. 2016
23. Se vastaisi paremmin valtiosäännön nykyasentoa, hän sanoo.
8.1
Reportaasi
Soturin Uusi elämä
Ejore Egis saalisti takavuosina
naapuriheimon sotureita.
Nyt hän julistaa rauhaa.
24
8.1.2016
Teksti: Samuli Nissilä
Kuvat: Markus Manner
8.1. 2016
25
Ymmärsin, että jos rauhaa ei tule,
koko kylä on mennyttä. Hengenvaarassa olivat niin
aikuiset, lapset kuin karjakin.
Tapoihin kuului, että hyökkäykset oli kostettava. Syrjäkylien väkivaltaisuudet eivät useinkaan kiinnosta muualla asuvia kenialaisia . Konflikti onkin koskettanut vain pientä osaa Kenian lukuisiin eri
heimoihin jakautuneesta 45-miljoonaisesta kansasta, eikä suuri enemmistö ole asiasta juuri piitannut.
Urbaanien ja maalaisempien kenialaisten elintavat ovat eriytyneet, ja yhteenkuuluvuuden tunne on ohutta. Koska kostoiskutkin kostettiin, konfliktia oli sen kerran leimahdettua vaikeaa
pysäyttää.
Turkana-heimoon kuuluu hieman alle miljoona jäsentä, pokoteihin reilut 600 000.
Heistä kahinointiin on osallistunut vain
pieni vähemmistö. Menetin taisteluissa monia veljiäni ja
ystäviäni. Hän
sai isältään aseen jo pikkupoikana ja vietti
lapsuutensa ryöstelemällä naapuriheimojen eläimiä. Piispa Cornelius Korir onnistui voittamaan kyläläisten luottamuksen
menemällä heidän luokseen ilman aseita tai saattueita.
Rauha on tärkeintä, kenialaiseen turkanaheimoon kuuluva entinen soturi Ejore Egis
sanoo päiväntasaajan joulukuisen auringon korventamassa Nawoiyeregaen kylässä
Luoteis-Keniassa.
Takavuosina Egis tunnettiin verenhimoisena soturina, jonka nimi oli Kenian viranomaisten etsintäkuulutettujen listalla. Ainoa ratkaisu oli
jättää entinen elämä taakse, Egis kertoo.. Haluan uuden elämän, hän toteaa.
Luoteiskenialaisten turkana- ja pokot-hei-
mojen välinen vihanpito on jatkunut jo sata
vuotta, mutta toden teolla se alkoi riistäytyä
käsistä muutamia vuosia sitten.
Ilmastonmuutoksen osaltaan aiheuttama
kuivuus sai karjankasvatuksella elävät heimot kamppailemaan elintilasta.
26
8.1.2016
Ratkaisevaa oli, että rauhanvälittäjät jalkautuivat kyliin tavallisten
ihmisten pariin, Margaret Arot sanoo.
Heimot ryöstivät ja tappoivat siekailematta toisiaan. eivät edes
päättäjiä, joista moni keskittää tarmonsa
rahan kahmimiseen.
Kansanedustajat ansaitsevat Keniassa
toistakymmentätuhatta euroa kuukaudessa. Ennen pitkää hän alkoi jahdata
myös ihmisiä.
Nyt Egis on saanut väkivallasta kyllikseen.
. Lisäksi tileille tipahtavat anteliaat auto-, asunto-, eläke-, matkustus- ynnä muut
edut.
Transparency International listaakin Kenian 175 valtiota käsittävässä korruptioindeksissään vähemmän kunniakkaalle sijalle 145.
Kirkon Ulkomaanapu (KUA) aloitti rau-
hantyön turkana- ja pokot-alueilla vuoden
2014 alussa yhdessä muiden avustusjärjestöjen kanssa.
Egis kertoo kuunnelleensa tarkasti, kun
KUA:n työntekijät John Bongei ja Edel Mitei saapuivat rettelöinnin kuihduttamaan
tuhannen asukkaan Nawoiyeregaeen kertomaan, miten rauha saataisiin aikaan.
Niinpä monet tytöt päätyvät iäkkäiden ja varakkaiden miesten kolmansiksi tai neljänsiksi vaimoiksi. Nuorille miehille nopein, tehokkain ja usein myös
ainoa keino ansaita rahaa myötäjäisiin on
varastaa naapuriheimolta karjaa.
Ryöstelyä helpottaa, että rajan takaa
Ugandasta virtaa maahan edullisia rynnäkkökiväärejä ja muita reikärautoja.
Esekon Lochopir teki ennen ryöstöretkiä.
Nykyään hän puhuu rauhan tärkeydestä.
Hyökkäykset
oli kostettava.
Koska kostoiskutkin
kostettiin, konfliktia oli
vaikeaa pysäyttää.
Viime aikoina syrjäseutujen asiat ovat
alkaneet kiinnostaa myös viranomaisia.
Muissa Afrikan maissa on nimittäin nähty varoittavia esimerkkejä siitä, kuinka köyhyys ja eristyneisyys ovat hyviä kasvualustoja erilaisille ääriajatteluille.
Oman lisänsä heimojen väliseen soppaan tuo myös öljy, jota on löydetty turkanoiden alueelta. Joissain alueen kulttuureissa vanhemmilla on tapana naittaa tyttärensä kosijoille, joilla on varaa maksaa heistä kunnon hinta. Myös pokotit ovat olleet
kiinnostuneita esiintymästä, mikä on lisännyt jännitteitä.
Luottamuksen rakentaminen toisiaan vi-
Ne ovat usein tehokkaampia kuin poliisin aseet, mikä asettaa syrjäseutujen viranomaiset altavastaajan asemaan. Ryhmät pystyivät saamaan aikaan rauhansopimuksen, joka allekirjoitettiin vuoden 2015 tammikuussa.
8.1. 2016
27. Ennen emme uskaltaneet kävellä pariasataa
metriä joelle, Paul Myua Ekalimon muistelee.
Turkanat ja pokotit ovat nyt eläneet ilman
selkkauksia puolisen vuotta. Joskus poliiseja kiinnostaa, joskus ei.
Kerran poliisit seurasivat varastettuja vuohia ja alkoivat lopulta itse syödä niitä nälkäänsä, Bongei kertoo.
haavien heimojen välille ei ollut helppoa.
Avainroolissa oli sovittelijaksi tarjoutunut
katolisen kirkon arvostettu piispa Cornelius Korir.
Korir muodosti kummastakin heimosta
kolmenkymmenen hengen neuvotteluryhmät, joihin hän valitsi arvostettuja ja sananvaltaisia henkilöitä. Seitsemän lapsen isänä Egis on tästä hyvin kiitollinen.
??Nyt lapseni pääsevät kouluun, eikä meidän enää tarvitse piileskellä pensaikossa.
Rauha on kuitenkin hyvin hauras. Konfliktin
aikana onkin kuollut lukuisia poliiseja.
Viranomaiset eivät muutenkaan ole aina
olleet aktiivisia puuttumaan rötöstelyyn.
. Pysyvän
vakauden saavuttaminen on vaikeaa, sillä
heimojen välisille väkivaltaisuuksille on rajariitojen lisäksi muitakin syitä.
Yksi niistä on elämänkumppania kaipaavat nuoret miehet
Nyt olemme nähneet omin silmin, mitä kaikkea hyvää rauha todella tuo tullessaan, Kaptirin kylässä asuva turkananainen Agness Lomadi iloitsee.
28
8.1.2016
Tajusin, että veljeni ovat vaikeuksissa, koska eivät menneet kouluun. He ovat jopa pitäneet yhteisiä kirkonmenoja ja rukoilleet yhdessä.
. Jos ei käy
koulua, ei osaa ratkaista ongelmia, Erukudi
kertoo illan pimentyessä Lokicharin uneliaassa pikkukaupungissa.
Erukudi lähti kylästään koulutielle ja al-
koi myös käydä kirkossa. Ennen ei olisi voitu kuvitellakaan,
että heimojen välille avattaisiin reitti suoraan toisen sydänmaille.
Nykyään turkanat ja pokotit voivat yöpyä
toistensa mailla ja syödä saman pöydän ääressä. Luojan kiitos, että lähetitte meille nämä
[Kirkon Ulkomaanavun] ihmiset. Uskonnollinen vakaumus sai hänet puhumaan kotikylässään
rauhan puolesta.
8.1. Dialogin avaaminen oli kuitenkin tärkeää, sillä vain sen avulla sopiminen oli mahdollista, Korir korostaa.
Luottamuksen rakentamisessa heimojen
välille on onnistuttu hämmästyttävän hyvin.
Vastikään joukko pokot-sotureita tunkeutui turkanoiden puolelle varastamaan eläimiä. Kukaan ei enää halua väkivaltaa, joten
tällaiset teot tuomitaan, turkana-heimoon
kuuluva Erastus Eyanae Erukudi sanoo.
Pokotien ja Turkanan rajajoen yli rakennetaan nyt siltaa, joka yhdistää heimot toisiinsa ja mahdollistaa jatkuvan kaupan-
Hänen veljiensä
kulkema soturin tie
ei ole hänen polkunsa.
käynnin. Aluksi tapaamiset kuluivat kummankin osapuolen syytellessä toisiaan. Tarvittiin älykkäitä ja
koulutettuja paikallisia, jotka pystyivät nousemaan mielipidejohtajiksi.
Myös Erastus Eyanae Erukudin elämä
olisi voinut kulua samalla tavalla kuin satojen muidenkin turkanoiden: aikansa
ryöstelyä harrastettuaan hän olisi saanut
luodin päähänsä jossain päin Luoteis-Keniaa.
Viisitoistavuotiaana hän kuitenkin sai
elämänsä parhaan oivalluksen. Turkanat eivät lähteneet kostoretkelle, vaan ilmoittivat asiasta pokoteille. He opettivat meidät rakastamaan naapureitamme, entinen turkanasoturi Koloi Lomudangamue lähettää terveisiä Suomeen Kakongin kylästä, jonka kirkon seinissä on luodinreikiä muistona väkivaltaisuuksista.
Pelkästään ulkopuolisella avulla rauha
tuskin olisi syntynyt. Erukudi
päätti, että hänen veljiensä kulkema soturin
tie ei ole hänen polkunsa.
. Valkoihoiset vieraat ovat Kakongin kylässä harvinainen näky, joka saa erityisesti lapset uteliaiksi.
Neuvottelujen aloittaminen oli hankalaa. 2016
29. Joskus
rauhasta ei haluttu edes keskustella, ennen
kuin vastapuolen tuoreimmat väkivaltaisuudet oli saatu kostettua.
. Nämä
rankaisivat itse heimotovereitaan ja palauttivat eläimet turkanoille.
Meillä oli hyvin vaikeaa. Olemme nyt erittäin haavoittuvaisia.
Olemme köyhiä, eikä meillä ole tarpeeksi pääomaa jälleenrakennuksen aloittamiseen, pahamaineisista sotureistaan kuuluisan Kaptirin asukas Agness Lomadi sanoo.
Sotureiden koko identiteetti on rakentunut ryöstelyn varaan. Nyt kyläläisiä vaivaa
jatkuva nälkä.
Piispa Korir korostaa heimojen tarvitsevan apua, sillä muuten vaarana on, että ne
taantuvat entisiin tapoihinsa ja tehty työ valuu hukkaan.
Samaa mieltä ovat kyläläiset.
. Urheilukilpailuissa voittajat palkitaan.
Miksi rauhantekijöille ei anneta kultamitaleita, sillä heidän työnsä on paljon tärkeämpää, hän ihmettelee.
Konflikti köyhdytti molempia heimoja.
Karjaa ja ihmisiä kuoli, pellot metsittyivät,
kastelulaitteet rikottiin, kouluja ja muita rakennuksia hajotettiin. Kun järkevästä tekemisestä on pu-
30
8.1.2016
Kakongin kylän asukkaat kertovat, että ennen rauhan tuloa he saattoivat syödä ateriansa seisaa
laa, ajantappokeinoksi on keksitty alkoholi, jota naukkaillaan kylissä iltaisin ämpärikaupalla.
Raja-alueella elävät turkanat ja pokotit ko-
kivat kriisin aikana jatkuvaa hätää ja pelkoa.
Turvallista paikkaa ei ollut, sillä vihollinen
saattoi vaania jokaisen pensaan takana.
. Erukudin perhe luovutti aseensa viranomaisille, ja monet kotikylän asukkaat
seurasivat esimerkkiä.
Rippikouluikäisenä koulun penkille istunut Erukudi viimeistelee nyt korkeakouluopintojaan.
. Nyt rauhan tul-. Jumala kyllä auttaa meitä.
Erukudi oli menettänyt veljiään taisteluissa. Nyt entinen elinkeino on mennyttä, ja tilalle on keksittävä jotain uutta.
Karjanhoito on perinteisesti ollut miesten työtä, mutta nyt vuohet on ammuttu ja
syöty. Hän kehotti eloonjääneitä veljiä olemaan kostamatta, etteivät nämäkin menehtyisi. ETELÄSUDAN
UGANDA
SOMALIA
ETIOPIA
TURKANA
LÄNSI-POKOT
KENIA
TANSANIA
VA INT
LT IA
AM N
ER
I
Nairobi
Mombasa
Karjanhoito on
perinteisesti ollut
miesten työtä, mutta
nyt vuohet on
ammuttu ja syöty.
. Ajattelin, että ei voi olla oikein,
että Jumala antaa meille lapsia, mutta he
kuolevat meidän tekojemme takia, Kasesin
kylässä asuva entinen pokotsoturi Emmanuel Tapale sanoo.
Moni kylä tyhjeni, kun asukkaat pakenivat sotaa muualle maahan. Paljon pieniä
lapsia kuoli. Sanoin heille, että meidän ei pidä kostaa
vihollisillemme
Turkanoiden ja pokotien on nyt opeteltava tulemaan toimeen
yhä enemmän omillaan. Summa vastaa Kenian kansanedustuslaitoksen muutaman päivän palkkakuluja.
Suomalaisten taskuista on peräisin 200
000 euroa. n
Ulkoasiainministeriö tuki tämän reportaasin
tekoa kehitysyhteistyövaroin.
8.1. Nykyään kyläläiset voivat ruokailla turvallisesti vaikka naapuriheimon mailla.
tua ihmiset ovat hiljalleen alkaneet palailla koteihinsa.
Kehitysyhteistyöjärjestö World Visionin
Kenian-maajohtaja Dickens Thunde kehuukin rauhantyötä hyvin kustannustehokkaaksi.
. Rauhantyö auttaa ehkäisemään pakolaiskriisejä, joiden hoitaminen tulee kalliiksi, Thunde sanoo.
Rauhantyöhön alueella on käytetty parissa
vuodessa noin miljoona euroa. Potti pienenee, sillä Suomen
hallitus leikkasi kehitysavun rahoitusta tälle
vuodelle nelisenkymmentä prosenttia.
Vaikutukset näkyvät myös Keniassa, missä KUA joutuu lopettamaan osan rauhanvälitysneuvotteluistaan. 2016
31. altaan ollakseen valmiita pakenemaan vihollista
Elämä
Mitä odotat vuodelta 2016?
Suomenmaa kysyi eri-ikäisiltä suomalaisilta
heidän odotuksiaan alkaneelle vuodelle.
Riitta Suutari Joensuu
Uudelta vuodelta odotan lähinnä eläkkeelle pääsyä. En odota mitään isompia muutoksia.
Tämä Joensuuhan muuttuu koko ajan, kun täällä
rakennetaan ja täällä on paljon elämää.
Täällä on hyvä asua.
32
8.1.2016. Ainahan sitä
jotain pientä haaveilee, kuten että saisi olla iloksi ja hyödyksi ihmisille.
Olen nyt työttömänä
Toivoisin, että elämässä
olisi vähemmän vaippoja, joten
odotan sitä, että Alexander pääsee
niistä eroon. Minulla on perhe, terveyttä riittää ja työkaverit ovat mukavia. Täytän keväällä 63 vuotta ja
silloin ajattelin jäädä. Odotan ainakin
hyvää koulumenestystä.
Toivoisin, että ihimiset alkaisivat
ajatella asioista positiivisesti. Minulla on 7ja 10-vuotiaat lapsenlapset, joiden
kanssa haluan ehtiä olla.
Minä olen niin vähään tyytyväinen,
En oikein tiedä. Tapio Laiho Helsinki
Sanna Halonen Oulu
Katri Väänänen Rovaniemi
Odotan ensi vuodelta eläkkeelle
pääsyä. Isompia unelmia ei uudelle vuodelle ole, olen ehkä tullut
iän myötä realistiseksi, etten turhia
haikaile.
Riitta Loponen Oulu
Konsta Brusiin Espoo
Odotan uudelta vuodelta kaiken-
laista, eihän sitä voi vielä kovin
tarkasti sanoa. Erityisluokanopettajana sitä koettaa nähdä myönteiset puolet haasteellisimmissakin tilanteissa. Poika myös aloittaa ensi vuonna päiväkodissa, joten odotan uutta arkea innolla.
ettei paljon odotuksia ole. Ei ole valittamista.
Joni Jokela Siuntio
Odotan parempaa uutta vuotta.
Kaipaan elämään enemmän
sisältöä, enemmän onnellisuutta.
8.1. Henkilökohtaisesti toivon, että terveys säilyisi, se
on tärkeintä. Sama näköala
saisi levitä laajemmallekin.
Talveen saisi tulla parannusta,
että olisi enemmän lunta, kun koira
ei meinaa pysyä pystyssä.
Minulla on perhe,
terveyttä riittää
ja työkaverit
ovat mukavia.
Ei ole valittamista.
Mauri Kynsijärvi Kokkola
Suurimmat odotukset ovat ehkä
ne, että rauha säilyisi ja työmarkkinatilanne selviäisi. Tuntuu, että aina tulee lehdistä kaikkea
negatiivista. 2016
33. Omassa elämässä positiivista on normaali elämä. Ainakin odotan
hyvää kevätlukukautta koulussa,
hyviä numeroita todistuksessa ja
lämmintä kesää.
Johanna Friman Espoo
Minun odotukseni ovat lapseen
liittyviä
Tuominen opasti Keski-Uusimaa -lehdessä ihmisiä poistumaan nopeasti paikalta ja soittamaan hätänumeroon, jos ulkomaalainen pyrkii lähikontaktiin.
Korostamatta jäi, että komisario tarkoitti epätyypillistä kontaktia, jossa on eroottinen tarkoitusperä. Operaatio käy myös selitykseksi, miksi Suomen
vienti ei vedä kunnolla ja talous on kehnossa kunnossa. Apollon Tietäjät
Vähän nöyryyttä kaikille
Ilta-Sanomat tenttasi alkaneen vuoden kunniaksi eduskun-
taryhmien puheenjohtajilta toiveita toisilleen. Eihän
mitään uusia kauppoja synny, kun poliisikin kehottaa pakenemaan ulkomaalaisia.
Ties vaikka vesikemikaalien tai pakkauskartongin ostajilla
olisi eroottisia aikomuksia. Vähän nöyryyttä kaikille osapuolille.
Viime vuosina on nähty, kuinka vanhat kunnon brändit pa-
laavat vuosien jälkeen. Hän asetti sanansa myös työmarkkinajärjestöille.
??Jos neuvotellaan maailmanrauhasta, kai Suomessa osataan vielä neuvotella työmarkkinaratkaisusta. Muista selittelyistä ei pisteitä eikä
päänsilityksiä saa.
Poissaolojen varjoon jäävät lähes täysin edustajien läsnäolot.
Ilolla voi listata, että keskustan ensimmäisen kauden kansanedustajista kaikkiin syyskauden täysistuntoihin ovat ajallaan
saapuneet Anne Berner, Hanna Kosonen ja Katri Kulmuni.
Bernerin suorituksen arvoa lisää se, että hän on myös ministeri.. Brändin paluu voi tosin pilata päähineen kultti- ja retroarvon pääkaupungin hipsterien ja metsuriseksuaalien silmissä.
Hankkija muistetaan lippiksensä ja oranssin markkinointiilmeensä lisäksi myös logonsa kolmesta mystisestä väkäsestä, tarkastusmerkistä.
Aitovierillä niiden tosin arveltiin markkeeraavan viljelijän
kolmea pahinta vitsausta: halla, hukkakaura ja Hankkija.
34
8.1.2016
Eipä tiennyt rikoskomisario Markku Tuominen, miltä hänen ohjeensa ulkomaalaisten kanssa toimimisesta vaikuttavat, kun ne kiskaistaan nykyiseen some-maailmaan. Valmet syntyi uudelleen Metso-konsernin kylkiluusta ja Posti lopetti pitkän Itella-haihattelun.
Vuodenvaihteessa paluun teki maatalous- ja puutarhakaupan konkari Hankkija, kun Agrimarketit ja Multasormi-myymälät yhdistettiin.
Eräänlaiseksi maaseudun symboliksi nousseen oranssin
Hankkija-lippalakin faneja uutinen sykähdyttää. Paljon poissaolleet edustajat saavat selittää, miksi
heitä ei ole täysistunnoissa tai valiokunnissa näkynyt.
Tiukimmatkin sääntöjen syynääjät ymmärtävät edustajien
sairaudet ja perhevapaat. Herra komisarion
vilpitön nuorten neitojen suojeluoperaatio tukkii jatkossa hätäkeskukset. Poissaolot herättävät syvää paheksuntaa. Hui sentään.
Kansanedustajien poissaolojen syynäys tuottaa isoja otsi-
koita pari kertaa vuodessa. Tulos ei yllätä.
Hallituspuolueiden ryhmyrit toivovat oppositiolta apua yhteiskuntasopimuksen sorvaamisessa ja rakentavampaa kritiikkiä hallituksen arvostelussa.
Opposition edustajat toivovat hallitukselta parempia päätöksiä ja pakkolakien siirtämistä unholaan.
Parhaat perustelut heitti ilmoille kristillisdemokraattien Peter Östman
Ammattitaitoisen henkilöstön määrä on saatava riittämään. Jatkossa niin sosiaali- kuin terveyspuolenkin palvelukokonaisuudet suunnitellaan yhdessä.
Eri alojen asiantuntijat etsivät ratkaisuja varhaisessa vaiheessa asiakkaan parhaaksi. Tämä on mahdollista. Mikään koje tai laite ei tule korvaamaan ihmisten osaamista.
Muutosta soten perustoihin on valmisteltu viisitoista vuotta. Meillä on kaksi vaihtoehtoa: joko toimeenpanemme hallitun muutoksen tai jatkamme
palvelujen rapautumisen tiellä.
Ensi vuosikymmenen loppuun mennessä meidän
tulee tuottaa tarvittavat palvelut kolme miljardia
pienemmällä euromäärällä verrattuna nykyiseen
menojen kasvuun. Paikallisesti on hyvä pohtia myös
mahdollisuuksia parantaa sote-palvelujen tuottamisen tehokkuutta ja vaikuttavuutta ja saada aikaan säästöjä.
Oma-aloitteisuus takaa sen, että kunkin alueen
erityispiirteet tulevat parhaiten huomioiduksi. On kyettävä tekemään päätöksiä.
Yksin digitalisaatiolla tai toimintatapojen
muutoksella säästöjä ei saavuteta. Yhä useampi palvelu tulee 2020-luvulla kotiin tai löytyy pyörien päältä.
Erityisesti paljon palveluja käyttävien kohdalla, joi-
ta kuka tahansa meistä voi tietyssä elämäntilanteessa olla, on tärkeää palveluketjujen saumattomuus.
Sote-integraatio tarkoittaa sitä, että niin sosiaali- kuin terveydenhuollon palvelut ja toisaalta terveydenhuollossa perus- ja erityistaso tekevät tiiviisti töitä yhdessä. Tässä erityisesti digitalisaatio astuu kuvaan.
Lisäksi tarvitaan entistäkin tarkempaa määrittelyä siitä, miten palveluja ohjataan ja mitä niiden sisällöstä sovitaan.
Pitää myös tutkia ja rahoittaa sellaista
tutkimusta, mistä saadaan tietoa hoitojen
ja menettelytapojen vaikuttavuudesta ja
kokonaisedullisuudesta. Puheenvuoro
Hallittu muutos
on sotessa mahdollinen
Sosiaali- ja terveydenhuollon perustojen ja ra-
kenteiden muutos on välttämätön.
Olemme matkalla tulevaisuuteen, jota ei tarvitse
ennustaa. Sen sijaan isot raamit
ja ohjaus ovat nykyistä selkeämmin määritellyt.
Alueilla on nyt istuttava yhteisiin pöytiin pohtimaan esimerkiksi sitä, mitä ovat jatkossa ihmisille
tärkeät lähipalvelut ja miten palveluketjuja rakennetaan.
Tulee myös katsoa, mitä ovat ne asiat, joissa mahdollisesti tarvitaan kaveria eli yhteistyötä itsehallintoalueitten välillä. ottaa tulevaisuudessa voimakkaamman roolin ihmisten kuntoutuksessa ja toisaalta hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja sairauksien ennaltaehkäisyssä.
Syrjäseutuja ei hylätä, päinvastoin. Vaikuttamattomasta toiminnasta on uskallettava luopua.
Kun sairaaloiden työnjakoa tarkastellaan,
se tarkoittaa myös muun muassa erikoissai-
raanhoidon avopalveluiden ja kuntoutuksen siirtymistä lähemmäksi ihmisiä.
Moni terveyskeskus ??tai hyvinvointikeskus?. 2016
35. Todellinen sote-muutos tehdään alueilla ja sosiaali- ja
terveydenhuollon ammattilaisten tekemässä päivittäisessä työssä.
Juha Rehula
Perhe- ja peruspalveluministeri
8.1. Palvelujen tarpeen kasvaessa käytettävissä olevat eurot on saatava hyödynnettyä nykyistä paremmin. Näin ennaltaehkäisy ja kuntoutus voivat korostua, mikä parhaimmillaan säästää paitsi kärsimystä myös rahaa.
Jatkossakin lääkärillä tai muulla hoidosta vastaavalla ammattihenkilöllä on edelleen vastuu yksittäisistä
hoitoa koskevista päätöksistä. Rakenteita pitää muuttaa, jotta yhteiset erityisesti terveydenhuoltomme resurssit
saadaan tehokkaimmin käyttöön.
Esimerkiksi sairaaloiden työnjakoa
voidaan parantaa ja henkilökohtaista
palvelujen suunnittelua tehostaa.
Sote-henkilöstön on saatava käyttää aikansa siihen, missä sitä oikeasti
tarvitaan
Ei tätä Suomen
taloutta rettelöimällä nosteta.
Hallitus olisi ehkä voinut tehdä talouden
hyväksi enemmänkin ellei pakolaiskriisi
olisi paisunut nykyisiin mittasuhteisiin.
Pentikäinen-Laine on evakkoperheen
tytär. Työ on oikeasti mielekästä.. Silti emäntä ehtii kylätoimikuntaan, nuorisoseuraan, pankin kokouksiin.
??Jonkunhan nekin pitää hoitaa.
Ensimmäinen kausi puoluevaltuustossa on osunut hyvään aikaan. Pellot viljellään luomuna. Se oli ujolle nuorelle ihmisille oppimisen paikka.
??Piti kokouksessa sanoa sotamuisteluihin unohtuville veteraaneille, että jospa
nämä viralliset asiat ensin alta pois...
36
8.1.2016
Hartolassa on asukkaita vain kolmisen
tuhatta, mutta työpaikkaomavaraisuus yli
sata prosenttia. On mahdotonta arvioida, mitä se kaikki tulee vaikuttamaan.
Hartola on monella tapaa rajaseutua. Yksi naapurikunta kuuluu Etelä-Savoon, toinen Keski-Suomeen
ja sote-kuvioissa Aava-liikelaitoksessa on
mukana kunta Kymenlaaksosta.
Pentikäinen-Laine asuu miehensä kanssa
maatilaa. Eläimiä on monta lajia lehmistä kanoihin. Toiminta uudistuu.
??Poliittisessa valiokunnassakaan ei
tyydytä viilaamaan pilkkuja. Hän tuntee sympatiaa pakolaisia
kohtaan.
??Harmittaa, että Hartolan valtuustossa niin moni oli mieluummin valmis purkamaan osan kunnan vuokrataloista kuin
antamaan asunnot suuremmalle määrälle turvapaikkapäätöstä odottavia perheitä.
Kunnallispolitiikkaa eri muodoissaan
on takana yli 30 vuotta.
Poliittinen ura alkoi jo parikymppisenä,
kun tyttö valittiin paikallisosaston puheenjohtajaksi. Keskustan kasvot
Teksti: Pirkko Wilén Kuva: Jari Laukkanen
Maija Pentikäinen-Laine
Hallitukselle
kahdeksan ja puoli
Juha Sipilän (kesk.) hallitus on pärjännyt
olosuhteisiin nähden hyvin, arvioi hartolalainen puoluevaltuuston jäsen Maija
Pentikäinen-Laine.
??Kouluarvosana kahdeksan ja puoli.
Sen sijaan työmarkkinajärjestöille ei
häneltä heru kiitosta. Ja elementtejä puukerrostaloihin.
??Välillä on oltu kriisikunta, välillä on
mennyt paremmin, tiivistää PentikäinenLaine.
Tulevaisuus askarruttaa. Tietenkin.
??Sotesta ja itsehallintoalueista on vielä
niin vähän tietoa. Pitäjässä tehdään niin gluteenittomia leivonnaisia kuin liimapalkkejakin. Se
kuului ennen Etelä-Savoon, nyt se on Päijät-Hämettä.
??Sydänleikkauksia tehdään Tampereella, mutta seurakunta kuuluu Mikkelin
hiippakuntaan. Etenkin AKT:sta puhuminen aiheuttaa kiukkuisia tuhahduksia.
??Olisivat tyytyväisiä, että vielä on työpaikka ja palkka juoksee
2016
37. 8.1
Kun kaikki ovat olleet hiljaa ja
tyytyväisiä, eikö se ole tarkoittanut,
että meillä on ollut asiat hyvin?
Vuodenvaihteen vapailla Tarja Kiviniemi on ulkoillut
Prinsessa-koiran kanssa kotikylän maisemissa.
38
8.1.2016
2016
39. Lyhytkestoiset projektit hitsaavat
ihmiset yhteen. Kunnallispolitiikasta hän
jäi pois, kun Loimaalla toteutui kuntaliitos.
Verkottuminen toi tuttuja ja jatkopaikka
politiikan teolle löytyi järjestösihteerin työssä
Varsinais-Suomen Keskustassa.
Kun työ naisten kanssa oli tuttua, Kiviniemi kutsuttiin pian myös Satakunnan Keskustanaisten toiminnanjohtajaksi. Projektiväki viljeli satojen hehtaarien peltoalueita Moskovan,
Belgorodin ja Ukrainan kolhooseilla ja sovhooseilla suomalaisilla koneilla, siemenillä ja menetelmillä. Itärajan takaiset kohteet ovat monella keskustalaisella vielä näkemättä. Hänet houkuteltiin oitis ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin.
Uusi tulokas meni läpi kertaheitolla, valittiin valtuuston varapuheenjohtajaksi, pian
myös jäseneksi kunnanhallitukseen. Karaiseva kokemus
Tarja Kiviniemi tulkkasi ja ajoi traktoria
venäläisillä kolhooseilla seitsemänä suvena
Teksti ja kuva: Anne Hievanen
Tarja Kiviniemellä , Keskustanaisten Sata-
kunnan piirin toiminnanjohtajalla on tausta,
josta aniharva tietää.
Varsinais-Suomessa, Loimaalla asuva maatalousyrittäjän vaimo ja kahden lapsen äiti on
kielenkääntäjä, venäjän kielen tulkki ja opettaja. Olipa kyse Satakunnasta tai Varsinais-Suomesta, naisehdokkaiden ja valituksi tulleiden määrässä ei ole ollut
viime vaaleissa hurraamista.
Satakunnassa on herätty asiassa ja heti vuodenvaihteen jälkeen käynnistyy ehdokasvalmennus, joka tarjoaa koulutusta eri
aiheista. Niinpä monen tulevaisuuden suunnitelmissa voi siintää Viipuri tai Pietari.
8.1. Maassamme on ollut vuosikausia 100 000?200 000 työtöntä, eikä kukaan ole
laittanut asian vuoksi rikkaa ristiin. Ja
Porin kaduilla katsotaan vastaantulijaa silmiin.
Työnsä kautta Kiviniemi on seurannut nais-
ten menestystä vaaleissa. Siitä on saatu jo hyviä kokemuksia.
Kiviniemen venäjän kielen ja matkanjohtajan taidoillekin on virinnyt kiinnostusta. Kahdella seuraavalla kaudella hän johti puhetta kunnanhallituksessa. Maatilan tyttö Tyrväältä opiskeli venäjänsä hyvin, löi Kemiran työhönottajat ällikällä traktorinajotaidoillaan ja sai 1980-luvulla pestin projektitulkiksi Venäjälle.
Moni varmasti ajattelee, että työ oli pelkkää puhumista, mutta ei. Kiviniemi istui traktorin
kuskipukilla. Kun kaikki ovat olleet hiljaa ja tyytyväisiä, eikö se ole tarkoittanut, että meillä on ollut asiat hyvin?
Kemiran vuosien jälkeen Kiviniemi heittäytyi
yrittäjäksi ja muutti Loimaalle. Tuo työ jatkuu
nyt, kun Turun pesti päättyi.
Maakuntien välillä on eroja, senkin huomaaminen on yksi työn etuja.
. Satakuntalaiset ovat suorempia sanoissaan ja kertovat oitis, jos joku juttu ei käy.
??Kokemus karaisi ja virkisti kummasti, Kiviniemi nauraa ja kertoo, että reissu antoi
evästä ymmärtää myös kotimaan tämän syksyn tapahtumia.
Suomalaisissa ilmenneelle maahanmuuttovastaisuudelle loimaalaiselta ei löydy
ymmärrystä.
Mielipide
Idänkaupan romahdus huolettaa
Johdan eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa tärkeää työ-ja elinkeinojaostoa,
entiseltä nimeltään kauppa-ja teollisuusjaostoa.
Varsinainen valtiovarainvaliokunnan työ
tehdään useammassa jaostossa ja näiden tulokset yhdistetään käytännnössä muutamattomina Timo Kallin johtamassa valiokunnan yhteisistunnossa valiokunnan kannanotoksi.
Muuttamattomuus johtuu siitä, että käytännössä hallituspuolueiden edustajat ovat,
viime kädessä äänestysten kautta, määritelleet asiasisällön.
Idänkauppa on kauppa-ja teollisuusministeriössä (nykyään TEM:ssä) tärkeässä roolissa, ja se on myös jaostoni työssä näinä päivinä yhtenä keskeisenä huolenaiheena.
Idänkauppa on suorastaan romahdusmaisesti pudonnut. Vientipalvelut tullaan keskittämään Suomalais-Venäläiselle kauppakamarille ja Finnpron kyseiset tehtävät Venäjällä loppuvat.
myönteistä kehitystä ja hyvää trendiä tulee
tukea. Meillä on nyt ennätysmäärä, noin 20
000 vientiä harjoittavaa yritystä.
Vaikka niiden vienti on usein pienimuotoista, eikä myönteinen kehitys näy kokonaisviennissä, noin 40 prosenttia kansainvälisille areenoille markkinoivista yrityksistä odottaa suhdannenäkymiensä paranevan
seuraavan vuoden aikana.
Kauko Juhantalo
Kansanedustaja,
valtiovarainvaliokunnan
työ-ja elinkeinojaoston puheenjohtaja. Taustalta löytyvät muun
muassa öljyn maailmanhinnan huima alennus, Venäjän talouden nopea heikentyminen
ja ruplan kurssin romahdus.
40
8.1.2016
Meillä on nyt ennätysmäärä,
noin 20 000 vientiä harjoittavaa yritystä.
Juuri siksi Suomen tulee jatkossa toimia
Kokonaisuudessaan PK-yritysten viennin
osaavasti ja sinnikkäästi ja pakotteiden
ulkopuolisilla aloilla aktiivisesti. Sen tulee
suunnitelmallisesti varautua pakotteiden
päättymiseen, jotta vienti näiltä osin voisi
käynnistyä nopeasti ja tuloksellisesti.
Myönteistä on, että myös ministeriössä on
jaostoni hoputtamana aloitettu tehokkaasti toiminta vientipalveluiden tehostamiseksi Venäjälle.
Toimintaa selkeytetään ja päällekkäisyyksia puretaan. Sen osuus viennistämme oli
ennen runsaat 11 prosenttia ja on nyt pudonnut vajaaseen kuuteen prosenttiin. Erityisen
vakava on tilanne elintarvikeviennissä, jossa
pudotus on melkein 90%.
Idän- ja lännenkaupan toimintatavat poikkeavat suuresti toisistaan.
Lännessä ehdoton hintakilpailukyky,
markkinoiden osaaminen ja nopeus ratkaisevat.
Idässä pitemmän ajan kuluessa syntyvä,
jopa henkilökohtaiselle tasolle yltävä luottamus sekä yleensä aivan poikkeavan kulttuurin sisäistäminen vie aikansa ja vaatii kärsivällisyyttä.
Loppuvatko meillä osaajat, ne usein mainostetut idänkaupan konkarit, kun maailma
taas joskus vakiintuu.
Maailma on nyt pahalla tavalla jakaantunut, jännitteen purkautuminen etenkin
USA:n ja Venäjän välillä lievittäisi monta
pulmaa.
Historiallisesti Suomi kuuluu lännen rintamaan, mutta juuri nyt tuon rintamajaon seurauksena erityisesti Suomi joutuu ehkä eniten länsimaista kärsimään taloudellista vahinkoa muun muassa pakotepolitiikan
seurauksena.
Pakotepolitiikka tuntuu nimenomaan
meille läheisen tärkeänä, mutta kokonaisuudessaan se ei ole keskeinen syy viennin voimakkaalle laskulle
Käenpoika on alusta asti suurempi ja sillä on suurempi suu ottamaan
ruokaa. Sitä on
ilo kuunnella. Sillä on monia poikasia: työttömät, sairaat, opiskelijat, lapset, eläkeläiset,
yrittäjät ja ammattiyhdistysliikkeen työväki. Eduskunnan kuuluu katsoa kaikkien etuja.
Hallitus vastaa teoistaan joka neljäs vuosi, mutta ammattiyhdistysliike ei koskaan.
Vaikka Suomesta on monta paperitehdasta
mennyt ulkomaille, ei yhtään ammattiyhdistysliikkeen johtajaa ole erotettu sen tähden,
että hänen/heidän toimiensa johdosta tehtaan on pitänyt siirtyä maihin, joissa työvoimakustannukset ovat pienemmät.
Aino Löytty
Agrologi, entinen THL:n pitkäaikainen jäsen
Yliopistot tuottavammiksi
Onneton oppositio
Suomen ongelma ei ole työllisyys, vaan
talouskasvu ja tuottavuuden nostaminen.
Tämä taas tarkoittaa sitä, että työvoimakustannuksia olisi vähennettävä, että
saataisiin varoja tuottavuuden nostoon,
joka puolestaan vasta mahdollistaa palkkojen noston. Pian se työntää kasvinkumppaninsa pesän reunan yli maahan, jonne ne kuolevat. Poikaset kuoriutuvat ajallaan. Tänä päivänä ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluvat ovat niitä parempiosaisia, heillä on työtä ja toimeentulo.
Vuoden 2015 tilanne Suomessa on vakava.
Valtionvelka pitää saada kuriin. Palkkoja täytyisi alentaa
tilapäisesti, esimerkiksi kahdeksi vuodeksi. Isoisäni oli kauppakoulun käynyt.
Isoäitini oli leipuri Huittisissa. He pitivät
pientä kahvilaa leipomon yhteydessä. Esimerkiksi yrittäjät tyytyvät usein alhaisempaan palkkatasoon ja tekevät pitkää päivää saamatta ylityökorvauksia.
Suomessa järjestetään eduskuntavaalit joka neljäs vuosi. 2016
41. Jokainen lakko tai työt
seisauttava mielenilmaus lisää valtionvelkaa.
EU ei anna velkoja anteeksi vaan meidän
lapsemme ja lastemme lapset joutuvat maksumiehiksi. Jopa välikysymyksillä pyritään viivyttämään ja
sotkemaan hallituksen työskentelyä.
Oppositiopuolueet näyttävät vähät välittävän maan asioiden vakavasta tilanteesta. Se munii yhden munan pikkulintujen pesään. Siellä
kokoontui myös vähempiosaisia.
Isovanhempani lähtivät ajamaan heidän
asiaansa punaisten puolella. Näistä tapahtumista voi lukea Alapuron kirjasta ?Suomen synty?.
Viime vuosisadan alussa ammattiyhdistysliike halusi heikompiosaisille paremmat elämisen mahdollisuudet. Tätähän jo aikanaan
suurmiehemmekin painottivat!
Simo Vuorinen
Virrat
Paavo Närvänen
Pirkanmaa
Yliopistojen täytyisi ottaa huomioon juu-
8.1. Eduskunta laatii lakeja tai purkaa niitä, mutta on väärin, että työtä tekevät ihmiset (ammattiyhdistysliike) määräävät miten eduskunnan tulee
toimia. Samoin työttömien työllistämisen
hyväksi voitaisiin tinkiä heidän palkastaan esimerkiksi kahdeksi vuodeksi.
Opposition käyttäytymistä seuratessa joutuu
Toinen ongelma on se, että esimerkiksi
yliopistojärjestelmä tulee maalle kalliiksi. Emo pyrkii ruokkimaan kaikkia tasapuolisesti.
Kuinka ollakaan käenpoika (SAK eli ammattiyhdistysliike) haluaa kaikki ja työntää
muut ulos pesästä lakon voimalla.
Ammattiyhdistysliike on ollut välttämätön
1900 -luvun alussa Suomessa.
Silloin rengeillä ja piioilla ei ollut paljon
arvoa. Mutta mitä käki tekee. Ne pitäisi saada tuottamaan suoraa hyötyä kansantaloudelle.
Tähän suuntaan paineet yliopistoilla
ovat senkin takia, että ne itse edustavat
tätä asiantuntemusta verrattuna perustason koulutukseen, joilla on enemmän
puhtaasti työllisyyteen liittyvä tehtävä.
ri työllisyys omaa toimintaansa suunnitellessaan, siis koko yhteiskunnan työllisyys eikä vain omissa puitteissa.
Siis järjestelmällä täytyisi olla koko
yhteiskuntaa koskevat tavoitteet, eikä
vain opintojen valmistumiseen liittyvät.
hämmästelemään sitä katkeruuden määrää, jota hallitusta kohtaan osoitetaan.
Kaikessa pyritään lyömään kapuloita rattaisiin ja häiritsemään normaalia työskentelyä. Onko se oikein?
Tasa-arvo on AY-liikkeen periaatteita, mutta
miksi ei tasa-arvoon lasketa mukaan yhtään
huonompiosaisia. Hallitus pyrkii pudottamaan elintasoa, sillä muuta mahdollisuutta ei enää ole.
Emme halua Kreikan tielle niin, että EU
määrää, mistä täällä leikataan ja millä tavalla elintasoa lasketaan, että saadaan velkakierre päättymään.
Ammattiyhdistysliike ei hyväksy saavutettujen etujen menetystä vaan haluaa määrätä
Suomen hallitusta uhkaamalla lakolla.
Lakot eivät ole auttaneet kreikkalaisia, eivätkä auta meitäkään. Se täytyy kustantaa verottamalla työtä, jolloin palkankin täytyy olla suurempi, että siitä voi maksaa riittävästi veroa.
Parempi olisi, että yliopistojärjestelmä
jollain tavoin pystyisi olemaan myös itse tuottava, eikä vain elää muiden tuottamilla varoilla.
Toisin sanoen yliopistojen varat täytyisi kohdentaa talouden tuottavuutta ajatellen paremmin. Kapinan aikana ensin isoäitini ammuttiin pakomatkalla Hauholla. Rakentavasta yhteistyöstä ja maamme tulevaisuudesta viis veisataan. Kolme pientä poikaa jäi orvoksi, koska isoisä ammuttiin myöhemmin Lahdessa 27.9.2018. Tätä linjaa tukemaan on
mediakin saatu houkuteltua, jolloin kansalaisia sumutetaan kaksin verroin, kun oppositiota
nostetaan ja hallitusta haukutaan.
Kansakunnan menestykseen on vain yksi tie,
ja se on yksituumaisuuden linja, jota nyt kaikilta tahoilta tulisi löytyä. Pikkulinnut hautovat munia. Pikkulintuemot ruokkivat aina nälkäistä
poikasta ja niin siitä kasvaa uusi käki.
Ajatellaanpa, että Suomen hallitus on
emolintu. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa,
mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu
SAK on kuin ahne käenpoika
Kesäkuussa käki kukkuu kauniisti
Viime vaalikauden
päättämättömyyteen ei ole enää varaa.
Eduskuntaryhmän sisältä on helppo vakuuttaa, että päätökset säästöistä tehdään
niin oikeudenmukaisesti kuin se suinkin on
mahdollista. Vuoropäällikön vakanssia aikaisemmin hoitanut kaksikko
vastaa vuoroviikoin verkkolehden uutisoinnista.
Samuli Nissilä
Suomenmaan viikko- ja verkkolehden
ulkoasun suunnitellut ulkoasupäällikkö,
medianomi Mikko Eronen, 38, vastaa jatkossa viikko- ja verkkolehden ulkoasusta.
Erosen työparina toimii journalistinen
taittaja ja toimittaja, filosofian maisteri
Samuli Vänttilä, 31.
Mikko Eronen
Samuli Vänttilä. Viesti perustuu kuitenkin väärälle käsitykselle
Suomen tilanteesta. Päätöksiä suunnanmuutoksesta
on pystyttävä tekemään. Lankinen vastaa Suomenmaan viikkolehden sisällöntuotannosta ja
toimituksen työvuorojärjestelyistä.
Katariina Lankinen
42
Henna Lammi
8.1.2016
Suomenmaan verkkouutispäälliköiksi on nimitetty filosofian maisteri Henna Lammi, 30, ja hallintotieteiden maisteri Samuli Nissilä, 27. Talouden kuntoon saattaminen ja työllisyyden kohentaminen ovat
parhaita lääkkeitä siihen, että jokainen suomalainen pysyy yhteiskunnassa mukana.
Keskustan ikiaikainen tehtävä on ollut tehdä kaikki voitava niiden ihmisten auttamiseksi, jotka eniten apua tarvitsevat. Keskustassa tapahtuu
Kolumni
Oikeudenmukaisuuden
puolesta
Opposition perinteinen taktiikka on syyttää
hallitusta eriarvoistumiskehityksen syventämisestä.
Tähän perinteeseen nykyinenkin vasemmisto-oppositio on tanakasti nojannut. Täytämme tätä tehtävää pääministeripuolueena.
Voimme kuitenkin tehdä vielä enemmän
ja tukea koko laajan yhteiskunnan työtä eriarvoisuuden torjumiseksi.
Suomi ansaitsee oikeudenmukaisuutta.
Sen varmistaminen on mitä luontevin tehtävä alkiolaiselle kansanliikkeellemme.
Elsi Katainen
Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja
Suomenmaassa uusia nimityksiä
Suomenmaan toimitusorganisaatio muuttuu lehtiuudistuksen yhteydessä.
Uutispäällikkö, filosofian lisensiaatti Katariina Lankinen, 36, on nimitetty toimituspäälliköksi. Julkisessa taloudessa ei
ole olemassa sellaista jakovaraa, mistä oppositio levittää mielikuvaa.
Suomen menot ovat edelleen suuremmat
kuin tulot. Tietoista eriarvoistumiskehitystä ei tämän hallituksen aikana nähdä.
On kuitenkin selvää, että köyhyyden ja
eriarvoisuuden vastaista työtä on yhteiskunnassa tehtävä jatkuvasti.
Olen esittänyt, että keskustan pääministerikauden aikana puolueemme kannetta-
vaksi sopisi vastuu laajan yhteistyön kokoamiseksi.
Köyhyyden ja eriarvoisuuden torjuminen vaatii puoluerajat ja vaalikaudet ylittäviä ratkaisuja sekä politiikan ulkopuolisia toimijoita.
Tarvitaan ratkaisuja, jotka eivät välttämättä maksa mitään, mutta edistävät tehokkaasti suomalaisten hyvinvointia ja esimerkiksi kaventavat terveyseroja.
On tärkeää, että köyhyyden ja eriarvoistumisen vastainen työ niveltyy saumattomasti
käynnissä olevaan sote-uudistukseen.
Käsissämme on historiallinen mahdollisuus muuttaa painopistettä seurausten hoitamisesta ennaltaehkäisyyn.
Hallitus on omalta osaltaan aloittanut
eriarvoistumisen vastaisen työn.
Suomi on työttömyyden ja velkaantumisen noidankehässä
Uusi kunta, soteuudistus, maahanmuutto, kuntavaalit ym. Kaikki yhdistystoimijat tervetuloa. mennessä. klo
18; 16.3. 2016; 20.1. Alustajana mm.
Tytti Isohookana-Asunmaa. klo17. 010?315 2000,
järjestösihteeri ja Keskustanaiset tj.
Eeva Harjula p. Esillä kaupunginvaltuuston
esityslista, Timo Hanhilahti. Kommenttipuheenvuoro EU-asiantuntija Seppo
Heikkilä. 2016
43
Panu Pohjola/Lehtikuva
Keskustassa tapahtuu. Tulijoilta he vaativat maan lakien noudattamista.
Äärijärjestöihin kuuluvien soluttautuminen pakolaisvirran mukaan on heidän mielestään otettava vakavasti.
Varsinais-Suomi
Raisio, Raision keskustan veteraanikeilaajatkevään keilaamiset Raision Keilahallilla joka torstai 15-16.
Piiri, ti 12.1. Tilaisuus on kaikille avoin. klo 12-14.30, Oulu,
Lapland Hotel Oulu (Kirkkokatu 3),
Kokoustila Saariselkä. klo 18.30 (huom! uusi
klo-aika!) Apilassa, Näsilinnankatu
23 A 1. Osallistumismaksu 20 ?/ hlö, sis. Tilaisuus järj. ja Vesaiset tj. Kiitoksia, yhteistyöllä tuloksia!
Pirkanmaan Keskusta kiittää kaikkia vuodesta 2015 ja toivottaa Onnellista Uutta Vuotta! (Piiritoimisto
suljettuna 11.1.2016 saakka).
Tampere, MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 11.1. Ota rohkeasti yhteyttä. Ota
myös yhteys piiritoimistoon mahdollisen yhteiskuljetuksen järjestämiseksi.
Raisio, Keskustan kk-palaverit. (sis. 31.12. Elina Suoranta p.040-721
0636. Vuoden toinen varjovaltuusto on ma
8.2. Ilmoittautumiset ja lisätiedot:
www.keskusta.fi
Satakunta
Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati
Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten
toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi
044 978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti, puh. Ilm. vielä
paikkoja. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p.
0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi
Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat syyskokoukset ja tapahtumat välittyvät samoin piirin kautta Suomenmaahan
ja piirin nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin piiriin sähköpostia: jaana.viilo@keskusta.fi. opetuksen, aineiston ja tarjoilun. Lisätiedot ja ilmoittautumiset jaana.kytta@vesaiset.fi.
Kainuu
Kainuun piirin Normienpurkuilta Kajaanissa Cafe Tsaikassa 13.1.
klo 18. 050 5770838 tai pirjo.
matikainen@keskusta.fi.
Runnin ?matkalle. 040 721 0636.
Piiritoimisto on suljettuna 10.1.
saakka.
Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p.010 315 2000,
toimistosihteeri ja Keskustanaisten
tmj. Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Suomi voi ottaa 30 000
turvapaikanhakijan sijasta enintään 1 000 pakolaista
vuodessa, tulijat itse valiten, keskustatoimijat arvioivat.
Johannes Hirvaskoski, Johanna Häggman, Janne Kaisanlahti, Antti Pakkanen ja Martin Ylikännö vaativat
kannanotossaan keskustaa palaamaan poliittisen perintönsä äärelle.
Turvapaikkamenettely on heidän mielestään muodostunut liian vapaaksi siirtolaisuuden kanavaksi, eikä palvele tarkoitustaan.
. 26.1. - 7.2.2016. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs),
40100 Jyväskylä. Alustajina
MEP Hannu Takkula, Maakuntajohtaja Pauli Harju, P-P:n yrittäjien tj.
Marjo Kolehmainen ja MTK:n P-P:n
tj. 0440-336
588 satakunta@keskustanuoret.fi.
Tärkeää. . 040 418
1150.
Pirkanmaa
Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja
liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän
ja samalla olet tervetullut mukaan
aktiiviseen toimijajoukkoomme.
Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@
keskusta.fi
Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee
innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. mennessä varsinais-suomi@
keskusta.fi
Raisio, Raision Keskustan kk- palaveri 20.1. klo 18; 18.5.
klo 18.
Päijät-Häme
Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh.
0400 930 483 ja keskustanaisten
Päijät-Hämeen piiri toiminnan-
johtaja Jaana Niemi puh. mennessä ilmoittautuneille,
muuten ilm. ?yhteiskuljetus.
Piiri on varannut ?30 hengelle majoituksen. Ilm.
17.1. klo 9-14.
Pohjois-Savo
E-P:n Vesaiset lähtee Jyväskylään katsomaan JYP-Kärpät ottelua
20.2. klo 18; 20.4. Sisältö: Politiikan saralla puhumme ainakin tulevaisuuden kunnan
tehtävistä, maahanmuutosta, sivis-
tyksestä ja tietenkin sote- ja aluehallintouudistuksesta. Aatetta ja asiaa, työvälineitä vaikuttamiseen. Tarjoilun järjestämiseksi ilmoittaudu: hannu.takkula@europarl.europa.eu viimeistään to
14.1. Kouluttajana Jirka Hakala. ?Pia Högberg p.010 315 2001
sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Kokeneemmatkin tervetuloa kertamaan
jäsenasioita, yhdistysrutiineja ja
tutustumaan piiritoimistoon. mennessä. Ilm.
pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi tai
0407210 311.
Lappi
Keskustanaiset Lapin piiri ry. Järjestölliseltä puolelta pohdittavaa riittää
sosiaalisen median käytöstä, esiintymisestä sekä kuntavaaleihin valmistautumisesta. Tilaisuus on osa Keskustan
eduskuntaryhmän byrokratianpurkutalkoita. Lähtö Seinäjoelta n.klo 13, käydään välillä syömässä ja paluu heti pelin jälkeen.
Päihteettömän, kaikille avoimen
reissun hinta on 40. Kahvitarjoilu.
Keski-Suomi
Keskustan Keski-Suomen piiritoimisto, Piirin tj. Mukana ke:t Marisanna
Jarva ja Timo Korhonen.
Etelä-Pohjanmaa
Piiritoimisto on suljettu 10.1.
saakka.
Pohjois-Pohjanmaa
Piiritoimisto on suljettu 8.1.2016
saakka.
Euroopan ja Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuus -koulutusseminaari la 16.1. Tarja Bäckman. pe 15.1.2016 klo
18 . Majoitustarjous 7.1. Katso lisää keskusta.fi/
politiikkajatoimintapaivat ?sivuilta ja ilmoittaudu. mennessä varsinais-suomi@keskusta.fi
Piiri, ti 19.1. Ota yhteyttä Leena Mäkiseen 040 7628889.
Karjala
Luumäen itäinen paikallisyhdistys
ry:n vuosi- ja syyskokous su 10.1.
klo 14 Kokouspaikka on Kahvipakari, Saarentie 1, Luumäki. Tammikuun teemana
on ?Aate ja arvot. 010?315 2001 Keskustanuoret tj. Keskustatoimijat: Suomeen
enintään tuhat pakolaista vuodessa
Pirjo Kontio
Viisi keskustatoimijaa vaatii Suomelta täyskäännöstä
liiallisen sopeutumisen sijasta. Tule mukaan aloittamaan toimintavuotta
2016 ja ottamaan yhteisiä askeleita kohti vuoden 2017 kuntavaaleja. Järjestäjä: ALDE/MEP Hannu Takkula
Naisten Akatemia käynnistyy. klo 18 perehdytysilta uusille yhdistystoimijoille. Ilm. 21 Oulussa, Aleksinkulmassa
(Aleksanterinkatu). Suomen talous ei kestä ylimääräistä kuluerää, joka tänä vuonna pelkän vastaanottotoiminnan osalta tulee olemaan lähes miljardi euroa.
Keskustatoimijat varoittavat, että toisistaan vahvasti
eroavien kulttuurien yhteentörmäyksissä vaarantuu kaikkien turvallisuus. su 7.2. Illan aikana saat käytännön opastusta viestinnän suunnitteluun, toteutukseen ja sisällöntuotantoon
some-kanavissa. Toivomme, että kunnallisjärjestöt ja yhdistykset tukevat ainakin osittain viikonloppuun
osallistuvia ja ovat siten kehittämässä puolueen paikallista toimintaa. Kylpylämatka Pärnuun 27.1.-2.2.2016,
majoitus joko IngeVilla (Paavon
paikka) tai Paradiis-kylpylä.?Tiedustelut ja ilmoittautumiset Mirja Stålnacke 040-5344485 tai mirja49@
gmail.com.
8.1. klo 18.30.
Keskustan perinteiset politiikka- ja toimintapäivät järjestetään
Tampereen yliopiston tiloissa (Kalevantie 4) 6. kyyti ja
lippu, saattaa nousta max 5e, jollei
tule lähtijöitä). 10.1. klo 19 näytökseen Piaf
KulttuuriKulmaan Gallen-Kallelankatu 7. mennessä ?piiritoimistolle. Hinta 45 euroa sisältää ruokailun klo 17 Torero ja lipun illan
esitykseen klo 19. klo 18 some-koulutus
piiritoimistolla. klo 18 asiana TOK: n
vaalit.
Lähde mukaan Keskustan politiikka- ja toimintapäiville Tampereelle la 6.2. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati.kiljunen@keskusta.
fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti.
Piiritoimisto on suljettu pe 8.1.
saakka.
Keskustanaiset Pori, tervetuloa
syömään Toreroon ja Porin teatterin la 16.1. 13.-18.3. yhteistyössä Porin keskustan opinto- ?ja kulttuuriyhdistyksen kanssa.
Kymenlaakso
Piiri, Tampereen toiminta-ja politiikkapäiville 6.-7.2. Koulutuksen jälkeen tiedät, miten oma yhdistyksesi voi
hyödyntää sosiaalista mediaa. Elina
Suoranta p. Runsas ja
monipuolinen ohjelma ajankohtaisista aiheista. Avoinna sopimuksen mukaan.
Etelä-Savo
Piiri on seuraavan kerran avoinna
18.1. alk. Keskustelemme
myös keskusta-aatteesta periaateohjelman uudistamisen merkeissä.
Tapahtuma on suunnattu kaikille
Keskustan toimijoille ja kuntapäättäjille. klo 18; 17.2
ranskaksi Organisation du Traité de l?Atlantique Nord, 3) 1901,
4) Maakansa, 5) neljä: Suomen Sosialidemokraatti, Demari, Uutispäivä Demari, 6) vasenkätisyys,
7) osteologia, 8) minä pyörin, 9) angoraa kanista,
mohairia vuohesta, 10) 15.
5. Vuosikymmenen alussa puuhattiin
tyvä Demokraatti. Angora ja mohair ovat villalaatuja.
4. Ruotsalaisauto Volvo on saanut
nimensä latinankielestä, sanasta volvere.
Mitä volvo tarkoittaa?
taivaalla lentokoneita, joissa lukee isoilla
kirjaimilla myös OTAN. Millaisia prosenttikynnyksiä oli eri vaiheissa
esillä: hallituksen esitys, perustuslakivaliokunnan esitys, eduskunnan äänestys?
6. Helsingin raitioteiden käyttövoimana
8. Suomalaiset ovat saavuttaneet eniten kultamitaleita olympialaisissa vuonna
1920 Antwerpernissa. Minkä niminen on luonnontiede, joka
tutkii kuolleiden eläinten ja ihmisten luita:
osteologia, paleobotaniikka, taksonomia?
3. Suomen Keskustan pää-äänenkannat-
Mistä eläimistä niitä saadaan?
taja on Suomenmaa. Montako: 9, 12, 15,
18 vai 21?
6
4
9
2
5
8
3
7
1
7
2
1
8
4
9
5
6
3
4
7
8
4
6
8
6
3
5
2
1
9
4
7
5
9
4
6
7
3
2
1
8
9
5
6
7
1
2
8
3
4
1
8
3
1
3
8
4
9
6
7
2
5
9
8
9
4
7
2
3
8
5
1
9
6
6
1
4
7
2
3
9
5
8
8.1.2016
3
1
5
9
6
7
4
8
2
6
7
5
9
3
8
6
1
2
4
7
7
8
2
5
4
9
6
3
1
3
4
9
1
8
7
5
2
6
1
2
6
9
5
4
7
8
3
8
7
5
6
3
2
4
1
9
2
5
1
3
7
6
8
9
4
7
9
5
4
3
7
2
9
8
1
6
5
9
6
8
4
1
5
3
7
2
44
2
8
7
1
3
4
6
5
9
2016 alusta alkaen kerran viikossa ilmes-
Vastaukset: 1) hallitus esitti 3 %, perustuslakivaliokunta 2 %, eduskunta hyväksyi 3% äänin 107?
33, 2) sama kuin NATO North Atlantic Treaty Organisation, joka joillakin romaanisilla kielillä kirjoitettuna lyhennetään OTAN, esim. Lue Suomenmaan pääkirjoitus
verkkolehdestä joka aamu,
seitsemän kertaa viikossa.
www.suomenmaa.fi
Nicholas Kamm/Lehtikuva
5
Tietotesti
4
1
4
8
2 9
1
6
8
7
9
6 5
5
3
7
Mikä ruumiinominaisuus yhdistää Barack Obamaa, Bill Clintonia ja Marilyn Monroeta?
1. Montako muuta nimeä
1895 aloittaneella lehdellä on ollut?
Suomeen äänikynnystä eduskuntavaaleihin. Mikä ruumiinominaisuus yhdistää Gre-
ta Garboa, Marilyn Monroeta, Bill Clintonia, Matti Vanhasta ja Barack Obamaa?
2. Lähi-idässä on nähty viime aikoina
7. Mikä sen aiempi nimi
oli vuosina 1908?1965?
10. SDP:n pää-äänenkannattaja on vuoden
2
5
6
5 1
8
9 6
3
9
4 2
4 8
3
8
9
7
5
6
1
7
4
1
7
2
4
3
6
9
5
8
5
1
9
3
8
6
1
2
8
4
7
7
8
9
2
5
5
4
9
3
6
3
1
8
3
6
4
9
1
8
7
5
4
2
7
6
1
2
6
8
9
5
9
4
7
8
3
5
8
9
7
5
6
3
2
4
1
1
8
9
2
5
6
1
3
1
7
6
8
8
9
4
4
7
3
7
2
9
8
1
9
6
5
9
6
8
8
4
4
1
6
5
7
3
7
2
2
8
7
1
3
4
6
5
9
3
1
5
9
6
7
4
8
2
6
4
9
2
5
8
3
7
1
8
6
3
5
2
1
9
4
7
7
2
1
8
4
9
5
6
3
5
9
4
6
7
3
2
1
8
9
5
6
7
1
2
8
3
4
4
7
2
3
8
5
1
9
6
1
3
8
4
9
6
7
2
5
5
7 4 2
6 5
4 8
3
8
9
3
7. Hanke ei lopulta toteutunut, vaikka
etenikin eduskunnan äänestykseen. Mikä on OTAN?
olivat rakentamisen 1892 jälkeen hevoset.
Milloin siirryttiin sähköön?
9
2016
45. NENONEN
VERKOSSA KAHDESTI VIIKOSSA,
JOKA TIISTAI JA PERJANTAI
www.suomenmaa.fi
8.1
Asiaa on kommentoinut arkkipiispasta arkkiatriin moni muukin.
Mutta oletetaan, että pakolaisia tulisi vaikkapa miljoona
tai kaksi, eikä varaa sosiaaliturvaan olisi enää kenellekään.
Silloin mielipide olisi loogisesti sama kuin: ?tämä laiva ei voi
upota, koska se ei perustuslain mukaan ole mahdollista?.
Sipilän tuhahduksen ydin onkin juuri tässä. Ja tulee siitä hyvästä, että valtio pääosin rahoittaa yliopistolaitoksen toiminnan.
Professorit ovat siis tarkkana paikalla, kun heitä pyydetään lainvalmisteluun ja iloisia kun toimittaja soittaa ja kysyy mielipidettä. Se
perustuu intohimoon, jolla tutkija on tehnyt perustutkimustaan muodeista piittaamatta.
Kun Jaakko Hämeen-Anttila puuhasteli yksin arabialaisen kulttuurin parissa ?pölyisessä. Sillä,
mikä ei tule onnistumaan on vähemmän merkitystä, koska
asian ydin oli jo siinä. tehtävänsäkin. Asiantuntijan virka sen sijaan säilyy vääränkin neuvon jälkeen,
mikäli virka tai asiantuntija ei uponnut laivan mukana.
Asian toinen ydin on, että enempää gallupit kuin professoritkaan eivät erota hallitusta. Professorit ovat viime
aikoina korvanneet dosentit mediassa.
Klikkausotsikoiden aikana professorin nimeä tai oppialaa
ei usein edes mainita. (huom. Hallituskin oli pakko
päästää ääneen, sanomaan oma kantansa.
Siihen hätään oppositiohenkinen lehdistö otti avuksi
?professorit?. Ja tieto tästä demokratian
kolmannesta ytimestä olisi hyvä sisäistää tiedotuksenkin.
Se on parasta kaikille, diktatuuriin verrattuna myös heille.
dostettiin enemmistöhallitus, valta vaihtui niin kuin demokratioissa on tapana. Tosin on myös pantava merkille, että professorien tietämys on huomaamatta laajentunut.
46
8.1.2016
Kirjoittaja on esseisti, kirjailija ja kolumnisti.. pelkkä kielikuva)
kammiossaan, harva arvasi, että hän olisi yhtäkkiä Suomen
kysytyin asiantuntija.
Kun kansan valisemasta eduskunnasta viime keväänä muo-
Sen sijaan syytän ankarasti mainittua valtamediaa siitä, että professoreita käytetään hyväksi, kun yritetään väkisin
kaataa hallitus joka toinen päivä.
Otan esimerkin. Ensin jatkettiin, niin kuin ei mitään. Se on tutkimuksen ja opetuksen ohella heidän niin sanottu ?kolmas. Perusteluna oli, että professoreiden mielestä ?erilainen, matalampi
sosiaaliturva ihmisen alkuperän tai uskonnon perusteella ei
missään tapauksessa ole mahdollista?. Hallitus teki päätöksiä, joita lyttäsivät mediassa nyt oppositiossa olevat poliittiset hengenheimolaiset.
Tämä ei ollut pitkään mahdollista. Valtalehdistö (lue: Yle, Hesari) jäi ennalleen niin kuin demokratioissa on tapana. Tilanne
oli heidän kannaltaan paha, siis mitäpä tehdä. Yksinkertaisesti siksi, että professorit kuulostavat puoluettomilta asiantuntijoilta.
En syytäkään professoreita siitä, että he esittävät näkemyksiään yhteiskunnallisista kysymyksistä. vieraskolumni
Matti Mäkelä
Kuka tätä maata johtaa, professorit vai kansa?
Pääministeri Sipilän tuhahdus ?kaiken maailman dosenteista. osui yhdessä mielessä vikaan. Poliittisen
päättäjän on varauduttava mihin tahansa, sotaan, vedenpaisumukseen tai heinäsirkkoihin . Kimmo Henrikssonin kirjoituksessa (Yle
22.12.) ennustettiin hallitukselle perustuslaillisia vaikeuksia
maahanmuuttajien sosiaaliturvan muuttamisessa. Tavallisin otsikkorakenne on seuraava: Professori varoittaa hallitusta: ei tule onnistumaan. ?Ennalleen?
tarkoittaa, että se jäi asenteiltaan pääkaupunkikeskeisten,
punavihreiden mielipiteenmuodostajien haltuun. Professorien mielestä hallitus ei tule
koskaan onnistumaan missään.
Miten tähän on tultu?
Enää ei tapaa Kummelin Jaakko Parantaista, joka aloitti lauseensa: en varsinaisesti ole tämän alueen asiantuntija,
mutta vene tykkää, kun sillä ajetaan...
Tottakai syvällisin asiantuntemus tulee yliopistoista. ainakin ravintona
Rouva ostaa ja maksaa muun. Omassa kaveripiirissä, iltariennoissa, mennään posket punaisina, mutta kotona ei jaksa.
Ehkä aika kultaa muistot, mutta en muista kärsineeni teini-iän angstista. Kävelisit edes joskus!
Lapsenlapsissani näen liikkeen ja liikkumisen palon.
Hämmästyin lukiessani uutista, jonka mukaan osa peruskoulun aloittavista ei osaa juosta. Rouva tietää juttuni, vieraampi menee kotiinsa ja sanoo, että se on hullu sovinisti se äijä. Toki
teini-ikä tuo, toivottavasti vain hetkellisesti, sen omassa sarjassaan loistavan vetelyyden. Ottaako sen pitsan taas tänäänkin, koska se on hyvää
ja helppoa.
Mielensä voi myrkyttää ajattelemalla joka päivä pahaa
jostain ihmisestä. Kuudella eurolla omenoita ja muita hedelmiä ei jaksa päivässä syödä.Piipahdus parilla tuopilla, päivittäin,
maksaa enemmän kuin reilu pala loimulohta. No, jos on niin köyhä, ettei ole varaa mihinkään, niin
ei kai sitten hedelmiinkään.
En osallistu perheen ruokahuoltoon kuin jos torilta ruisleivän haen. Nenonen
Tärkeät valinnat
Ihmisen elämän laatu koostuu pienistä valinnoista. Ja ilmapiirin voi myrkyttää puhumalla
ihmisistä pääsääntöisesti pahaa. Menee päivässä. Alkaako polttaa tupakkaa, alkaako juoda päivittäistä iltaolutta. Moni pitää sitä jotenkin
naisellisena paheena, mutta voin kertoa, että ominaisuus
on hyvin yleinen myös lippalakkisten äijien porukoissa.
Siitä voi tulla jopa toimintakulttuuri, kuten epäillään nyt
eräässä hovioikeudessakin käyneen. Raikkaat
klementiinit näkyivät maksavan myös euron kieppeillä kilo.
Tupakka-aski on kuuden euron paikkeilla. Havaitsin kuitenkin kassien tyhjentämisessä auttaessani, että parin kilon punaposkisten omenapussissa oli hintana pari euroa. Rakastakaamme sen verran itseämme, kaiken muun rakkauden lisäksi.
Jari Nenonen
päätoimittaja
Juha Määttä 040 7359 612
Pääkirjoitustoimittaja
Juha Mauno 044 7370 311
toimituspäällikkö
Katariina Lankinen 044 7370 320
Ulkoasupäällikko
Mikko Eronen 041 4539 554
Verkkouutispäälliköt
Henna Lammi 044 7370 267
Samuli Nissilä 044 7370 261
journalistinen taittaja
Samuli Vänttilä 044 7370 244
Toimittajat
Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640
Annukka Kaarela opintovapaalla
Pirjo Kontio 044 7370 262
Risto Luodonpää 040 8201 781
Anja Manninen 044 7370 381
Pentti Manninen 040 5709 400
Juhani Ojalehto 044 7370 283
Pauliina Pohjala perhevapaalla
Pekka Pohjolainen 040 5357 674
Pirkko Wilén 044 7370 238
Valokuvaajat
Jari Laukkanen 044 5966 879
Maria Seppälä 044 7370 386
uutiset@suomenmaa.fi
etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi
mielipiteet@suomenmaa.fi
Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki,
Käyntiosoite Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Toimitusjohtaja: Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312
Markkinointisihteeri Jenni Tikkanen 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370,
Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Kaleva Oy, ISSN 0356-3588
8.1. Tuttavat hieman kohottelevat kulmakarvojaan, kun sanon, että se on rouvan elämän tarkoitus. Yhtenä sunnuntai-iltapäivänä ahdisti, menin pihamökkiin ja kuuntelin kelanauhurilta ainakin
kuusi kertaa peräkkäin Shadowsin Wonderfullandin. Heitänpä rasistisen
läpän tänään ja huomennakin ja kohta olemme koko porukka hyviä siinä.
Rakastakaamme
sen verran itseämme,
kaiken muun
rakkauden lisäksi.
Liikunta on eräs näistä pienien, mutta jokapäiväisten valinto-
jen aiheista. Minä näen onnekseni jälkeläisiä (ei perillisiä) jotka eivät osaa olla juoksematta. Puhumattakaan, että ostaa raakaa kalaa ja valmistaa itse.
Pieniä päivittäisiä valintoja, jotka vaikuttavat elämänlaatuun ratkaisevasti. En pääse asiasta moitteen sanaa sanomaan, olen
tehnyt väärin itselleni vuosikymmeniä. Köyhällä ei ole varaa hedelmiin. Sen
jälkeen on ollut voittopuolisesti kivaa.
Ravinto-opillisista valinnoista sanotaan helposti, että
terveellinen ruoka on kallista. 2016
47
/ 3 kk
Kestona (keskustan jäsenille 69 . / vuosi.
Olen keskustan jäsen
TILAUSVAIHTOEHDOT
Tilauksen saaja
Lähiosoite
Postinumero
Soita asiakaspalveluumme puh. Yllätä ystävä
lahjatilauksella
Uudistunut Suomenmaa nyt tarjoushintaan
19,90 . 08 5370 370
(arkisin klo 9-15)
Postitoimipaikka
Puh.
Tilaaja
Lähiosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
Puh.
Maksajan allekirjoitus
Tunnus 5004795
00003 Vastauslähetys
Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi
Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi
Täytä ja postita viereinen tilauskuponki. / 3 kk
Kestotilauksena keskustan jäsenille 69 . / vuosi)
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Uusi aikakauslehti ilmestyy perjantaisin kerran viikossa.
Normaali kestotilaushinta ilman jäsenalennusta 151 . / vuosi
Kyllä kiitos, tilaan uudistuneen Suomenmaan
Tutustumistarjouksena 19,90