Suomenmaa 05.11.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1 ? Lääkärilennot uhattuina Lentävän ensihoidon jatkuminen vaarantuu, jos kustannukset sysätään kunnille. S. s. 12. S 2 VAUVA-ARJEN KESKELLÄ KOHTI EUROVAALEJA. 6 414880 073513 PÄÄKAUPUNKIMEDIOILLA KOHTUUTON VALTA. 7 Varsovassa uusi ja vanha kohtaavat. 4 Nuoret tarvitsevat toisiaan Puola on nousussa Vain kaksi sihteeriä Presidentti Sauli Niinistön mukaan luokattomuus tekee hallaa yhteisöllisyydelle. Lukioissa asiassa nähdään myös hyvää. Puolan poliittinen painoarvo on nousussa. s. 10 Alakuona-Kattilamäen osastolla oli vain kaksi sihteeriä: Kauko Karvinen oli ensimmäinen ja Kari Mielonen viimeinen. 3 TIISTAI 5.11.2013 N:o 126 . s. Vanha suurvalta haluaa olla tärkeä EU-maa. s
Länsi-Suomessakin kokoomus on menettänyt eniten. Erityisen iloinen keskustaväki saa olla eteläisimmän Suomen kannatuskehityksestä. Koko Suomen asukasluku on sentään yli 5,5 miljoonaa. Kiinnostavia taustatietoja Y le Uutisten viime viikolla julkistama puoluekysely antaa muutakin kiinnostavaa tietoa kuin vain valtakunnalliset kannatuslukemat. Tällainen tulos on esimerkiksi se, että keskusta on kaksinkertaistanut kannatuksensa entisen EteläSuomen läänin alueella. Menettäjiä ovat olleet kokoomus, SDP ja tänä syksynä eniten perussuomalaiset. Uudet asiat eivät välttämättä ole pahasta, mutta oman ympäristönsä lainalaisuuksia pitäisi jokaisen oppia ymmärtämään. PYHÄINPÄIVÄN iltana elvytimme yhtä perinnettä ja piipahdimme lasten kanssa hautausmaalla. Sytytimme kynttilän muualle haudattujen muistoristille satojen samanlaisten sekaan. Nämä tiedot selviävät puoluekannatusarviota varten tehtyjen haastattelujen taustatiedoista. Myös muuta kiintoisaa tutkimus kertoo. Uskoin, että se eli hyvän elämän ja kuoli kunniakkaasti ilman kärsimyksiä. Mukana jahdissa oli pyyntimiehiä vuosikymmeniä salomaita samonneista konkareista nuorukaisiin, jotka vasta etsivät henkilökohtaista yhteyttä metsään. Nuotiotulilla puhuttiin siitäkin, miten tärkeää on uusien riistanhoitajasukupolvien kasvaminen entisten lomaan. Vaikka maakuntalehdistömme on näistä aatteistaan luopunut, se on yleensä löytänyt itselleen tehtävän oman alueensa puolustamisesta. Maakuntamedioiden keskinäinen kilpailu on kuitenkin vähäistä. Sitä sietää pysähtyä miettimään. Liian harvoin arjen myllytyksessä muistaa olla kiitollinen rakkaistaan. Suurimman puolueen paikkaan riittää varmasti, jos neljäsosa kansalaisista on takana. Mummukat metsällä EN OLE vieläkään täysin toipunut jännittävästä lokakuisesta hirvijahdista. Hehkuvasta syyspäivästä, jolloin draaman kaari piirtyi oppikirjamaisena alun odotuksen ja läheltä piti tilanteen jälkeen pettymyksen kautta yllättävään loppuhuipentumaan. Miten mummukat kahisevine housuineen ensin pelästyttivät saaliin toisen porukan alueelle ja miten tuo uljas eläin sitten kuitenkin jolkotteli suoraan nuotiopaikalle, jossa jo lievitettiin mielen särkyä herkullisella makkaralla, nokipannukahvilla ja mehevillä jutuilla. Ruhon äärellä pääsin osalliseksi jostakin ikiaikaiseksi luulemastani. Se tuntui tärkeältä. 8-vuotias ihasteli moneen kertaan pimeässä tuikkivan kalmiston kauneutta. Sattumalta tapasimme myös pariskunnan, jonka molemmat pojat oli saateltu kirkkomaahan, toinen leikki-ikäisenä ja toinen koululaisena. Paluumatkan hiljaisuuden mursi 6-vuotiaan kommentti. . Pikemminkin reuna-alueiden levikeistä on luovuttu suosiolla ja jopa omaaloitteisesti. Monilla paikkakunnilla jahtiporukat ukkoutuvat kovaa kyytiä. VIIME viikolla lehdissä puhuttiin lasten ja nuorten luontoharrastusten jatkuvasta vähenemisestä. Koululaiset eivät tunnista edes tavallisimpia kasveja ja eläimiä ja käsitykset ekosysteemin prosesseista saattavat olla peräti merkillisiä. Jotenkin pitäisi keksiä keinoja, joilla ruutuihin kiinni kasvanut nuoriso innostettaisiin luontoon. Metsäkeskuksen tapahtumassa kuulin sellaistakin, että nuotiomakkara on monelle koululaiselle elämys, koska perheet eivät enää retkeile. Mistähän johtuu, että niin monet perinteet hiljaa kuihtuvat. Kuva: Maria Seppälä neeraajia. Keskustalaisen politiikan esilläpito riittää. Koko kansakunnan kannalta sellainen vaihtoehto olisi kuitenkin surullinen. S uomi tarvitsee ehdottomasti Ylen lisäksi toisenkin valtakunnallisen, voimakkaan mediatoimijan. Esimerkiksi hirvikantaa on pakko pitää aisoissa. Huoli metsästäjien riittämisestä jatkossa on aiheellinen. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Suomi tarvitsee valtakunnallisen Hesarin S anoma-konsernin ilmoitus Helsingin Sanomien, Metro-lehden sekä Nelosen uutisten toimitusta koskevista yt-neuvotteluista ja suurista väenvähennysaikeista on monella tavalla erittäin huolestuttava viesti. Se kertoo ennen muuta median rankasta rakennemuutoksesta, jossa painettu media näyttää jäävän tappiolle. Samalla näyttää käyvän niin, että perinteiset mediayritykset eivät osaa muuttua uudessa ympäristössä niin nopeasti, että pystyisivät säilyttämään asemiaan. Samaan aikaan on tiedonvälitykseen vaikuttanut myös toinen dramaattinen muutos. se kadottaa valtakunnallisuutensa, ja siitä tulee vain Helsingin maakuntamedia. Jo nyt pääkaupunkilaisten medioiden vaikutusvalta maan asioihin on kohtuuton. Itä-Suomessa kokoomus on menettänyt peräti lähes puolet tukijoistaan. Niistä, jotka ovat vielä lähellä ja niistä, jotka menivät jo pois. Meri Alaranta-Saukko. Sekin kun kannattaa muistaa, että kaikkia ääniä ei pidä yrittääkään. Tästä Sanoma-konserni on hyvä esimerkki. Helsingin Sanomat niin kuin muukin päivälehdistömme on alun perin perustettu ajamaan yhteiskunnallisia aatteita. Kun monen keskeisen mediatalon pääpaikka on pääkaupunkiseudulla, tämä näkyy toimituspolitiikassa ja tämä näkyy toimitusten kannanotoissa. Vaikka Uusimaa kasvaa kovaa vauhtia, se ei ole koko Suomi. Etelän vaalipiireissä on paljon äänestäjiä ja paljon kansanedustajan paikkoja. Tästä pitävät huolen toisaalta omistuksen keskittyminen ja toisaalta jatkuvasti kasvaneet jakelu- ja muut kulut. Niinpä lehdillä on omat reviirinsä, joiden rajojen yli ei edes yritetä potkia. Aattele äiti, jos ei teillä isän kans ois meistä kettään. Uudellamaalla on vasta noin 1,6 miljoonaa asukasta. Helsingin Sanomat voisi olla sellainen. Siitä on tullut yhä enemmän silkkaa bisnestä, jolla on yhä vähemmän tekemistä jalompien tarkoitusperien kanssa. Niinpä median ongelmia ratkotaan nyt samaan tapaan kuin muuallakin yritysmaailmassa. kuten muutama vuosi sitten HS:n piirissä valmistunut suunnitelma ehdotti . Siitä saaliinjaon riemusta. Hirven kohtalo ei ennakkopeloistani huolimatta surettanut. Muistelimme edesmenneitä sukulaisia. Samanaikaisesti pyritään lisäämään yhteistä aineistoa silläkin uhalla, että lehtien omaleimaisuus kärsii. Median yleisen murroksen lisäksi Helsingin Sanomilla on oma ongelma: yrittääkö pysytellä valtakunnallisena toimijana vai vetäytyäkö tietoisesti pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan maakuntamediaksi. Jälkimmäinen vaihtoehto voi houkuttaa HS:n sa- Suomi tarvitsee Ylen lisäksi toisenkin valtakunnallisen, voimakkaan mediatoimijan. Maakuntamedioiden keskinäinen kilpailu on nykyisin vähäistä. Se antaisi mahdollisuuden voimavarojen keskittämiseen ja siten kustannusten säästöön. Mutta jos se vetäytyy vielä nykyistäkin enemmän pois muualta maasta . Nyt keskustalla on vahva kannatus myös näissä vaalipiireissä. Keskustan kannatuksen kova kasvu myös etelässä kertoo, että eduskuntavaaleja varten ei tarvita uusia temppuja
Kuva: John Thys/AFP Photo nousevista EU-aiheista, joten kannustan kaikkia tulemaan verkoston työhön mukaan! VAALIEN lähestyessä sisällöllisiä kysymyksiä useammin julkisuuteen pääsevät ehdokkaat. EU-tasolla seurataan jännittyneinä puolueryhmien kärkiehdokkaiden asettamista. Viime viikolla Saksan liittokansleri Merkel ehti jyrähtää, ettei poliittisten ryhmien kärkiehdokkailla ole juuri roolia, kun kovat paikat jaetaan jäsenmaiden kesken. Hän myöntää, et- tei tavoitteisiin päästä. Palvelun useista verkostoista yksi käsittelee Eurooppaasioita, johon liittyvät pääsevät ensitöikseen kiinni vaaliohjelmavaikuttamiseen. Ohjelmatyön rinnalla verkostossa käydään jatkuvasti keskustelua myös ajankohtaisiksi Olemme halunneet aloittaa EU-keskustelun kentällä mahdollisimman hyvissä ajoin. ?Viime viikolla Saksan liittokansleri Merkel ehti jyrähtää, ettei poliittisten ryhmien kärkiehdokkailla ole juuri roolia, kun kovat paikat jaetaan jäsenmaiden kesken.. ?Jostain on tingittävä.? Jos himmelintorjunnasta tingitään, se ei kansalaisia pahemmin hetkauta. Kysymyksissä on haettu keskustan jäsenistön mielipiteitä EU:sta, kartoitettu, miltä keskustan EU-linja näyttää omien aktiiviemme mielestä tai kysytty, mikä pitäisi olla keskustalle sellainen EU-kehityksen kynnyskysymys, josta pitäisi vaatia kansanäänestystä. Olemme halunneet monilla eri tavoilla jalkauttaa vaaliohjelman valmistelua mahdollisimman laajalle porukalle, jotta oma väkemme pystyy ottamaan ensi kevään vaalikärjet ja -sloganit kampanjoinnin tiimellyksessä omikseen. EUROVAALIOHJELMAN työstäminen laajentuu huomenna entisestään kaikille keskustan jäsenille avoimen palvelun kautta. 5.11.2013 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Eurovaalit tehdään yhdessä Riikka Pakarinen Keskustan varapuheenjohtaja ENSI kevään eurovaalit lähestyvät. Jos nyt kärkiehdokkaiden nimeämisen myötä komissio muuttuu parlamentille alisteiseksi, tämä asetelma heiluu. OLEN itse seuraillut politiikan keskusteluja syksyn kotoa käsin. Puolueelle tämä on tarkoittanut ehdokashankinnan ohella myös vaaliohjelman valmistelua. olisi karsittava. Lähtölaukauksena toimi huhtikuun puoluevaltuuston kokous, jonka kantavana teemana olivat EU-asiat. Ideoimme EU-aiheisen kenttäkierroksen ja nyt yhtä vaille kaikissa piireissä on keskusteltu ajankohtaisista Eurooppa-aiheista jonkun keskustamepin tai eduskunnassa EU-asioiden käsittelystä vastaavassa suuressa valiokunnassa istuvan keskustalaisen kansanedustajan johdolla. Piireille on myös lähetetty kysymyksiä eurovaaliohjelman linjauksia taustoittaaksemme. Käytännössä työ aloitettiin jo viime keväänä. Kuuden hengen iskuryhmä, jota vedämme yhdessä eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtajan Paula Lehtomäen kanssa, on tavannut kattavasti eri alojen asiantuntijoita. OLEMME halunneet aloittaa EU-keskustelun kentällä mahdollisimman hyvissä ajoin ennen varsinaista vaalikoitosta. Totta kai suomalainen osaaminen ja taloudellinen kasvu ovat luoneet perustan hyvinvoinnillemme. Elämä opetti kuitenkin arvojärjestyksensä ja sen, että olemme jokainen omia yksilöitämme jo syntymästämme lähtien. Niinpä toistaiseksi elän todeksi sitä keskustalaistakin arvoa, että vanhemmat itse ovat arvokkainta, mitä voivat lapsilleen antaa. Onneksi vauva-arjen keskelläkin voi viritellä voimat kohti eurovaaleja. Kesäkuun lopussa syntynyt vauva sai minut höllentämään syksylle ajattelemaani aikataulua niin, että olen pääasiallisesti äitiyslomalla myös puoluejohdon tehtävistä vuoden loppuun asti. Ensimmäisen lapsen vauva-ajan kokemusten pohjalta olin ajatellut kiertää puolueen tilaisuuksia ja esimerkiksi piirikokouksia. Siihenkin tautologiaan on helppo yhtyä, että ?tarpeetonta sääntelyä. Vaikka kärkiehdokkaiden nimeäminen pohjautuu Lissabonin sopimukseen, soveltamisessa kannattaa olla tarkkana. Suomessa on totuttu ihan oikein ajattelemaan, että komissio on pienen maan paras ystävä. Yhtä itsestään selvää on, että korkea sivistys on kuulunut Suomen menestystekijöihin. Sen sijaan moni kansalainen katsoo tarinan opettavan, että ensin pitäisi suunnitella toiminta ja katsoa vasta sitten, millaista hallintoa tuleva toiminta vaatii.? KESKISUOMALAINEN pitää pääministeri Kataisen ja filosofi Himasen tulevaisuusselvityksiä turhina: ?Tämä kaikki on ollut esillä ja tiedetty suomalaisessa keskustelussa jo pitkään. Ja varmasti tulevaisuudessa tarvitaan henkisen kulttuurin vahvistamista, uudenlaista luovuutta, avoimuut- ta, luottamusta ja myönteisyyttä. Tulevaisuusselonteko on hurskaiden toiveiden monikymmensivuinen listaus, joka ei ole omiaan herättämään keskustelua erityisesti mistään aiheesta.? TURUN SANOMAT arvioi seudun jättimäistä kuntaliitosselvitysaluetta: ?Ministeriö esittää selvitysalueeseen 19 kuntaa Kustavista Pöytyälle, mikä merkitsisi Suomen laajinta liitosselvitystä. Varsinais-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio luonnehtii aluerajausta keinotekoiseksi. Turun selvitysalue rikkoo maantieteellisesti yhtenäiset seudut. Turun kaupunkiseutu tarvitsee ratkaisunsa, mutta maakunnan elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää, että myös laidat ovat vahvoja. Liitosselvitykset ovat tarkoituksenmukaisia vain, jos ne tehdään aidosti toiminnallisesti yhtenäisillä alueilla.?. Ne hoidamme ja voitamme ensi keväänä yhdessä. Muut lehdet ILTA-SANOMAT irvistelee hallituksen sote-työlle: ?Uudistusta paimentava kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi, ettei sote ole törmännyt ?mihinkään seinään?. Tämän hätäisen lausunnon annettuaan Orpo on pysytellyt niin hiljaa, että hän luultavasti kuulee partansa kasvavan. Nyt asiasta puhuu sosiaali- ja terveysministeriön päällikön arvovallalla Risikko
Päämäärä on nimenomaan tarjota ensihoitopalvelut tasapuolisesti kaikille suomalaisille, ei vain taajamien lähellä asuville, FinnHEMSin toimitusjohtaja Jyri Örri sanoo. ENNEN FinnHEMSiä pelastushelikopterit pysyivät ilmassa pääasiassa lahjoitusvaroilla. . Kysymys on noin 4,5 miljoonasta eurosta tukikohtaa kohden, kun tähän mennessä lakisääteinen ensihoitolääkäripäivystys on maksanut kunnille noin miljoona euroa kullakin erityisvastuualueella. FINNHEMSIN vuosittaisista kustannuksista 85 prosenttia aiheutuu lentotoiminnan kuluista. Niistä 1 300 tapauksessa potilas hyötyi merkittävästi lääkärihelikopterista ja 103 tapauksessa apu pelasti asiakkaan hengen. . Tässä taloustilanteessa kunnat eivät pysty riittävästi osallistumaan kustannuksiin, Martikainen pelkää. VUODEN 2012 alusta lääkärihelikoptereista on koko maassa vastannut sairaanhoitopiirien omistama voittoa tavoittelematon FinnHEMS-yhtiö, jolla on tukikohdat Rovaniemellä, Oulussa, Kuopiossa, Vantaalla, Turussa ja Tampereella. FinnHEMS:in yksiköt tavoittavat 70 prosenttia suomalaisista 30 minuutin sisällä hälytyksen tekemisestä. . Se halvaannuttaisi anestesian ja tehohoidon palvelut Suomessa, Örri väittää. MARTIKAINEN pitää lääkärihelikoptereita tärkeänä lisänä ensihoitolääkäripalvelun kokonaisuudessa erityisesti siellä, missä välimatkat ovat pitkiä. Välilliset hyödyt ovat hänen mukaansa ilmiselvät. Palvelu esimerkiksi pelastaa pitkäaikaiselta vammautumiselta sekä mahdollistaa nopeamman hoitoon ohjaamisen ja kivunlievityksen. Viime vuonna FinnHEMSin tukikohtiin tuli yhteensä 15 291 hälytystä. Yhdistykset ovat tehneet arvokasta työtä. Toivottavasti sitä ei nyt lyhytnäköisesti tuhota, Martikainen sanoo.. Kuvat: Maria Seppälä Lääkärihelikopterilennot ovat vaarassa loppua Kehyspäätös siirtäisi kustannukset valtiolta kunnille MERI ALARANTA-SAUKKO OULU VALTIONTALOUDEN kehyspäätöksessä vuosille 2014?2016 esitetään, että pari vuotta valtiorahoitteisina toimineiden lääkärihelikoptereiden kustannukset sälytettäisiin kuntien kontolle siirtymäajan jälkeen vuonna 2017. Valtion rahoitus koptereita varten ohjataan siitä eteenpäin kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta ja erillisistä valtionavustuksista luovutaan. Oulun yliopistollisen sairaalaan ensihoidon ja päivystyksen johtaja Matti Martikainen pitää kaavailuja suurena uhkana lääkärihelikoptereiden toiminnalle. . 4 5.11.2013 FinnHEMSin Oulun tukikohdasta pilotti Riku Hakolan ohjastama kopteri lähtee pelastustehtävään tarvittaessa satojen kilometrien säteelle. Me olemme operatiivinen yksikkö ja toimimme rahoituksen sallimissa rajoissa. Örri kuitenkin huomauttaa, että joillakin alueilla jo terveydenhoitolainsäädännön mukaisen ensihoitolääkäripäivystyksen kustannusten jakamien kuntien kesken on aiheuttanut hankaluuksia. . Se ei käytännössä onnistu. Jos siihen vielä lisätään lentotoiminnan kuluerät, monet kun- nat ovat vaikeuksissa. 20 vuotta on tehty töitä sen eteen, että tällainen palvelu on saatu aikaiseksi. Sen lisäksi rahaa kuluu tukikohtien ja maayksiköiden ylläpitoon. Ensi vuodelle valtion rahoitusta lääkärihelikoptereille esitetään noin 32,8 miljoonaa, josta 5,8 miljoonaa tukikohtainvestointeihin. Ennen yhtiön perustamista sosiaali- ja terveysministeriö teetätti selvityksen muun muassa siitä, voitaisiinko lääkärihelikopterit korvata maanteitse liikkuvilla lää- Jos rahoja ei korvamerkitä, se tarkoittaa käytännössä toiminnan lakkaamista. Ensihoitolääkäri Tuukka Toivio tarkistaa varusteet. kärijohtoisilla ensihoitoyksiköillä. Selvityksen mukaan logistiikan kustannukset olisivat halvemmat, mutta kokonaiskustannukset yhtä suuret. Jos rahoja ei mitenkään korvamerkitä, se tarkoittaa käytännössä toiminnan lakkaamista. Lisäksi esimerkiksi anestesian erikoislääkäreitä tarvittaisiin nykyisten 50 sijaan 150. . Muun muassa Varainkeruuseen liittyvien ongelmien vuoksi, toiminta haluttiin saada varmemmalle pohjalle, Örri toteaa. Hän korostaa, että nyt keskustelussa olevissa rahoituspohdinnoissa on kyse omistajien ja valtiovallan välisestä asiasta.
Ei ole mitenkään kirkossa kuulutettua, mikä se puolue on, jolle valtakirja seuraavissa vaaleissa annetaan. . Äänestäjät ovat tämän vaistonneet ja etsivät nyt vaihtoehtoa. Juuri tätä tavoiteltiin aikanaan, kun valtio otti pelastushelikopterit huomaansa. Kunnat eivät kestä enää yhtään lisää velvoitteita. Ei väsymyksestä maahan kompastuva hevonen juokse sen nopeammin, vaikka kuinka piiskalla lyötäisiin. Pelastushelikoptereiden tarpeellisuudesta ei Töllin mielestä ole epäselvyyttä. Ne ovat monessa tilanteessa osoittaneet välttämättömyytensä ja vaikuttavuutensa. . Riittävän ajoissa tullut apu on pelastanut ihmishenkiä. Tölli korostaa, että pelastushelikopterijärjestelmä on yhteinen asia, jonka toiminta pitää varmistaa koko maassa. . Päinvastoin, meidän on kohta kohdalta kyettävä kertomaan äänestäjille, mitkä asiat tekisimme toisin ja paremmin kuin nykyinen hallitus. Tällä hetkellä katseet kääntyvät keskustaan, mutta vaaleihin on vielä pitkä aika. Kerola varottaa hallitusta romuttamasta kirjastoja SUOMENMAA HALLITUKSEN suunnitelma romuttaa kir- jastojen perusrahoitus lyö korville tavoitetta maailman osaavimmasta kansasta, arvostelee eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Inkeri Kerola (kesk.). Kerola muistuttaa, että Suomen osaaminen on perustunut tasa-arvoiseen koulutusjärjestelmään ja tasokkaaseen opettajankoulutukseen. . Se olisi luonteva äänestäjien reaktio nykyiseen tilanteeseen. Hänen mielestään nykyinen monipuoluehallitus on ylileveä, eikä pysty hoitamaan hommiaan jäntevästi. . Tällä hetkellä katseet kääntyvät keskustaan, mutta vaaleihin on vielä pitkä aika. KESKUSTAN on kyettävä vakuuttamaan äänestäjät vielä moneen kertaan siitä, että valtakirja kannattaa antaa juuri sille, hän korostaa. . Erityisen tärkeä se on alueilla, joissa tiestöt ovat huonot tai etäisyydet pitkiä. On paikkakuntakohtaisia esimerkkejä siitä, etteivät talouden taso ja ensihoidon kustannukset ole oikeassa suhteessa, Tölli tietää. Remontti siivosi alalta paljon osaavia yrittäjiä. Tavoitteena oli muun muassa varmistaa ensihoidon tasavertainen saatavuus eri alueilla ja se, että ensihoidon henkilöstöllä on riittävä koulutus. Käytännössä monissa kunnissa on koettu hoidon saatavuuden heikentyneen samalla, kun kustannukset ovat nousseet. . Sen perässä tuli kolmikko keskusta, kokoomus ja SKDL vaihtelevassa järjestyksessä. Äänestäjät haluavat antaa yhdelle puolueelle selvän valtakirjan maan asioiden hoitamiseen, Timo Laaninen arvelee. Jos rahoitusuudistus toteutuu, viiden miljoonan rahoituspotti hukkuu kuntien valtionosuusmassaan ja houkutus käyttää se muihin investointeihin on suuri, Kerola varoittaa.. Heidän poistumisensa kuvioista on monessa paikassa koettu menetykseksi. . Tästä ollaan kuitenkin nyt luopumassa. KUNTIEN saama valtionosuus kokonaisuudessaan on vuodessa noin 9 miljardia euroa. Jos kirjastojen perustamishankkeiden valtionavustusta ei jatkossa korvamerkitä, se tarkoittaa sitä, että kunnissa kirjastojen peruskorjaukset, uudisrakentaminen ja kirjastoautojen hankinnat loppuvat. . Menossa on murrosvaihe. Se ei onnistu varmistelemalla nykyisiä asemia ja keskittymällä virheiden välttelyyn. . Monelta on jäänyt huomaamatta se tosiasia, että yksi tärkeä osa yleissivistystä on Suomeen rakennettu kirjastolaitos. Valtio myöntää vuosittain 5 miljoonaa euroa kohdennetusti kirjastojen perustamishankkeisiin. . Erillinen määräraha on mahdollistanut sen, että kunnat ovat pitäneet huolta kirjastopalveluistaan. 5 5.11.2013 Keskusta tuplasi suosionsa Etelä-Suomessa YLE UUTISTEN mukaan keskusta on tuplannut kannatuksensa sille perinteisesti vaikealla entisen Etelä-Suomen läänin alueella. Terveyskeskuksissa päivystänyt ensihoitohenkilöstö teki monenlaista muutakin varsinaisen ensihoidon lisäksi. Ykkösen ja kakkosen ero on tällä hetkellä viisi prosenttiyksikköä eli reilun RKP:n verran, Laaninen kirjoittaa. . Se on niin merkittävä ero, että on jopa älyllisesti epärehellistä niputtaa meitä neljää nyt samaan nippuun. LAANINEN pitää mahdollisena, että seuraavat vaalit vahvistavat asetelman. . Menettäjiä ovat olleet kokoomus, SDP ja tänä syksynä eniten perussuomalaiset. Tiedot selviävät puoluekannatusarviota varten haastateltujen taustatiedoista. Keskusta on Yle Uutisten mukaan edennyt vahvasti myös entisen Länsi-Suomen läänin alueella. Länsi-Suomessa eniten kannatustaan on menettänyt kokoomus, ja myös SDP on pudonnut. Itä-Suomessakin keskusta on edennyt ja kokoomus on menettänyt siellä lähes puolet tukijoistaan. Oulun vaalipiirissä keskustan kannatus on noussut Tapani Töllin mielestä on yhteinen asia varmistaa, että pelastushelikopterit pysyvät ilmassa myös jatkossa. Kuva: Jari Laukkanen Tölli varoittaa kaatamasta vastuuta kuntien niskaan MERI ALARANTA-SAUKKO OULU KANSANEDUSTAJA Tapani Tölli (kesk.) pitää mahdottomana ajatusta, että pelastushelikoptereiden rahoitus nyhdettäisiin kuntien selkänahasta. . Kuva: Jari Laukkanen KESKUSTASSA ei ole varaa sortua minkäänlaiseen uhoon, Laaninen tähdentää. . Se syntyisi antamalla jollekin puolueelle selvä valtakirja hoitaa maan asioita. YHDEN SUUREN ja kolmen keskisuuren puolueen asetelma muistuttaisi Laanisen mielestä SDP:n hegemoniakautta vuosina 1966?1991. Silloin SDP oli vaalista toiseen Suomen suurin puolue, joskus suurellakin marginaalilla. . Tilanne ei ole siitä muuttunut. TÖLLI pahoittelee myös sitä, ettei suurin toivein tehty uusi terveydenhoitolaki ensihoitoasetuksineen ole toiminut aivan tavoitteiden mukaisesti. Pari vuotta sitten voimaan tullut terveydenhuoltolaki siirsi ensihoidon järjestämisvastuu kunnilta sairaanhoitopiireille. Vielä on paljon tekemistä, jotta ensihoito saadaan joka puolella hyvälle tasolle, Tölli muotoilee. runsaasta kolmanneksesta noin 45 prosenttiin. KESKUSTA saisi suuren vaalivoiton, kun syksyn puoluekannatusarvioiden tulokset muutetaan eduskuntapaikoiksi. Menettäjiä olisivat päähallituspuolueet kokoomus ja SDP sekä johtava oppositiopuolue perussuomalaiset. Taloustutkimuksen Yle Uutisille tekemien tämän syksyn puoluekannatusarvioiden mukaan keskustaa äänestäisi eduskuntavaaleissa noin 23 prosenttia vastanneista. Viime eduskuntavaaleissa keskusta romahti alle 16 prosentin ja sai 35 kansanedustajaa. ?Vain keskusta on nyt suuri puolue? SAMULI NISSILÄ SUOMENMAA KESKUSTAN puoluesihteeri Timo Laaninen sanoo Suomenmaan blogissa, että Suomessa on gallupeiden mukaan tällä hetkellä vain yksi suuri puolue, keskusta. Kokoomus, perussuomalaiset ja sosiaalidemokraatit ovat keskisuuria.
päivä 1971 Suomi voitti ensimmäisen kerran Neuvostoliiton maaottelussa. Tuloksena saattaa olla mahtava mahalasku. Siksi haluan vahvistaa ministeriöiden välistä yhteistyötä lähiöiden kehittämisessä. Uusia yhteistyömuotoja hahmotellaan ns. Alvilla tai Ylellä ei ole mitään tekemistä tämän kanssa. Meidän on saatava aikaan sujuvampi, toimivampi ja rajattomampi yhteistyö viranomaisten kesken kaikissa lähiökysymyksissä. Tavoitteenani on, että myös asumisneuvontatoiminta yleistyy ja vakiintuu alueilla, Viitanen kertoo. . 6 5.11.2013 Korkeakoulumaksuja ehdotetaan osalle ulkomaalaisista KOULUTUSVIENTIÄ selvittänyt työryhmä ehdottaa maksuja osalle korkeakoulujen ulkomaalaisista opiskelijoista. Nyt se on runsaat 330 000. Ehdotuksen mukaan korkeakoulutus olisi maksullista muille kuin Euroopan talousalueen kansalaisille, jos koulutus järjestetään muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Maksun olisi katettava vähintään koulutuksesta aiheutuvat kustannukset. Maksun periminen edellyttäisi korkeakoululta apurahajärjestelmää, jolla voitaisiin tukea opiskelustaan maksavia opiskelijoita. Vastaus on onneksi helppo: valitsemaan kiinnostavia ja asiantuntevia bloggaajia . ja maksamaan heille palkkioita, jotta heidän ei tarvitse tienata markkinoimalla vaatehtimoja tai muita tavaran tarjoajia. Pauliina Penttilä Suomen Kuvalehdessä Lähiöiden asukkaat toivovat nykyistä parempia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinmpäristöönsä. Monilla paikkakunnilla on jo nyt käytössä toimivia vaikuttamismalleja. Työ- ja elinkeinoministeriö on jo ilmaissut halunsa olla mukana kehittämässä toimintaa, jolla erityisesti lähiöissä asuvien maahanmuuttajanuorten työllistymistä voidaan edistää, Viitanen kertoo. MINISTERI Viitanen kiersi syksyn aikana lähiöitä kartoittaakseen, miten ihmiset haluavat kehittää omia asuinalueitaan. Kiertue oli osa asuinalueiden kehittämistä käsittelevää Lähiöviitoset-ohjelmaa. Viitanen esitteli kiertueensa tulokset ja lähiöpolitiikkansa seu- raavat askeleet Helsingin Myllypurossa maanantaina järjestetyssä tiedostustilaisuudessa. KIERTUEEN perusteella lähiöissä on tarvetta muun muassa asuntojen peruskorjauksille ja lähipalveluille. asumistalkkarit ovat toivelistalla. Asumistalkkarit ennaltaehkäisevät asumiseen liittyviä ongelmia, parantavat viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä ohjaavat ongelmatilanteissa avuntarvitsijat oikeiden palveluiden piiriin. . Monenlaisia liitosselvityksiä tehdään, mutta aitoa halua edes selvittää liitoksen etuja ei monissa kunnissa ole. Mauri Liukkonen Savon Sanomissa Arvonlisävero tai Yle-vero eivät ole syynä lehtien ongelmiin. Helsingin Sanomien levikki oli 1990-luvun alussa lähes puoli miljoonaaa. Noiden maalien merkitys Suomen kansalle on punaviivan verran tärkeämpi kuin nyky-Tamin surkeat samba-askeleet. Pentti Kangas Kainuun Sanomissa Voi hyvin kysyä, mihin tässä blogihommassa toimituksia ja lehtien saitteja tarvitaan. Vaatimus koskee kaikkia hallinnonaloja. . Lisätalousarvion ns. Kuva: Jari Laukkanen Asuntoministeri kaipaa yhteistyötä lähiöihin MAIJA AHONEN HELSINKI ASUNTO- JA viestintäministeri Pia Viitasen (sd.) mukaan lähiöiden kehittämiseen tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Siksi aion esittää asumisneuvonnan ja asumisneuvonta-avustuksen kehittämistä niin, että se kiinnostaisi toimijoita ja aktivoisi alueellista asumisneuvojatoimintaa sekä toiminnan vakiinnuttamista nykyistä vahvemmin. VIITANEN kertoo, että lähiöihin toivotaan myös nykyistä parempaa mahdollisuutta vaikuttaa oman elinympäristönsä kehittämiseen. . Joulukuun 17. Kehitysmaista tulevia opiskelijoita sen sijaan voisi tukea kehitysyhteistyövaroista rahoitetuilla stipendeillä. Selvitysryhmä on asettanut tavoitteeksi, että Suomessa olisi 60 000 ulkomaalaista tuntkintoa suorittavaa opiskelijaa vuoteen 2025 mennessä. lähiöavustus on nyt haettavissa asuinalueiden kehittämisohjelmassa 2013?2015 tai lähiöohjelmassa 2008?2011 mukana olleille kaupungeille ja lähiöille, Viitanen muistuttaa. MYÖS asumisneuvonta eli ns. pyöreän pöydän tilaisuudessa, jonka Viitanen järjestää marraskuun lopussa. . Lähiöissä asuvat ovat ylpeitä kotiseudustaan ja he ovat myös oman alueensa parhaita asiantuntijoita, ministeri muistuttaa. . Lähiökiertueella tuli esiin esimerkiksi alueellisten työllisyyspalveluiden ja lähiöpoliisien tarve sekä koulun merkitys eriarvoistumiskehityksen torjunnassa, Viitanen kertoo. Lähiöihin toivotaan myös paikkoja, joissa asukkaat voivat kohdata toisiaan ja harrastaa ilman korkeita maksuja. . Ja talvi on vasta edessä. Kari Väisänen Demokraatissa Hallituksen suuri kuntauudistus on jo pitkään ollut kovin epävarmoissa kantimissa. Tamminen oli Suomen sankari tehtyään kaksi maalia. VR:n viestit ja viestintä eivät ole vieläkään heränneet tähän päivään. Sanoma on menettänyt rahansa myös Hollannin seikkailuissa ihan itse. Lauri Kontro Maaseudun Tulevaisuudessa Pursuilevan omakehunsa katveessa Tammisella on koviakin näyttöjä. Tällä hetkellä heitä on noin 20 000. Työryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Päivi Lipponen (sd.) luovutti selvityksen opetusministeri Krista Kiurulle (sd.). lainat Tämän vuoden pohjanoteerauksesta vastasi kokoomuksen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb, joka kutsui Twitterissä verotietojen julkaisua sivistymättömäksi ja perverssiksi toiminnaksi. Johannes Kotkavirta Ilta-Sanomissa Voi olla, että valtiollinen rautatieliiketoiminta on niin monimutkaista touhua, että sen tulevaisuus on kiinni kymmenestä minuutista. Myös alueiden yleisessä viihtyisyydessä on parantamisen varaa. . Nyt on keskityttävä niiden levittämiseen. Lähiöissä on tarvetta asuntojen peruskorjauksille ja lähipalveluille.
On esimerkiksi monia, joita on peruskoulussa kiusattu. Taustalla on usein jokin muu tekijä esimerkiksi vaikea elämäntilanne. . 7 5.11.2013 Hiljaisimmat tipahtavat ulos? Opinto-ohjaajat näkevät haasteista huolimatta nykylukiossa paljon hyvää SATU ITKONEN SUOMENMAA PRESIDENTTI Sauli Niinistö esitti viime viikolla huolensa vanhanaikaisten luokkayhteisöjen katoamisesta. Lukioissa siirryttiin 1990-luvun puolessa välissä luokattomuuteen, joten kiinteitä luokkia ei enää peruskoulun jälkeen muodostu. Niinistön mukaan nuoret tarvitsisivat toistensa tukea ja turvaa. Näin voitaisiin ehkäistä myös syrjäytymistä. Soittokierros suomalaisiin lukioihin osoittaa, että luokattomassa lukiossa nähdään haasteista huolimatta paljon hyviä puolia. ROVANIEMELÄISEN Ounasvaaran lukion opinto-ohjaaja Ari Sirviön mukaan huoli yhteisöllisyyden katoamisesta on aiheellinen. . Yhteisöllisyys on rapistunut melkoisesti. Turvallisuuden tunteen lisääviä tekijöitä ei ole paljon, kun ihmiset vaihtuvat koko ajan opiskelijan ympärillä. Sirviön mukaan vielä 1980- ja 90-luvuilla haikailtiin tiiviiden kyläyhteisöjen perään, joissa jokainen osallistui toistensa tukemiseen ja lasten kasvattamiseen. Toisin on nyky-yhteiskunnassa. . Toki joka vuosi meilläkin on nuoria, jotka tullessaan lukioon eivät tunne muita. Nykyisin kouluilla on tehokkaita keinoja puuttua nuoren lukiouraan. Lappeenrannan Kimpisen lukiossa opiskelijoilla on alkutaipaleellaan tukena muun muassa omat tutorit ja ryhmäytymispäivä. Jaatisen mukaan lukion luokattomuus ei yksinään aiheuta syrjäytymisvaaraa. Kaikkeen ei tarvitse ehtiä tai pystyä. . Jos nuorilta kysyy, luokattomuus on pikemminkin rikkaus. Siellä he voivat tutustua koko ikäluokkaan. Se on näkyvissä niin kouluissa kuin työpaikoilla. Nuori joutuu selviytymään tänä päivänä paljosta yksin. Tällä hetkellä oppilaitokset vain kasvavat ja kasvavat. Etenkin nuoret tytöt vetävät usein itsensä piippuun ensimmäisen kolmen jakson aikana. LAHDEN LYSEON lukion opintoohjaaja Katja Kaupin mukaan yhteisöllisyydestä löytyy eroja paikkakunnittain, jopa lukioittain. Paljon riippuu ilmapiiristä eli siitä, miten helppoa opiskelijan on lähestyä opiskelijahuollon henkilökuntaa. . Siinä tietyt peruspalikat pysyisivät mahdollisimman pitkään samoina.. Kuinka helppoa on esimerkiksi mennä juttelemaan opinto-ohjaajalle, rehtorille tai terveydenhoitajalle. Kaupin mukaan luokattomuudesta löytyy hyviä puolia. Arkistokuva: Petra Pöyliö kattomassa lukiossa ryhmät vaihtelevat, eivätkä he joudu niin helposti silmätikuksi. Lahtelaisen opinto-ohjaajan mukaan riippuu myös paljon opiskelijasta, millaiseksi lukiotaival muotoutuu. . päivittäin. . Kaverit löytyvät ajan myötä, toisilla nopeammin ja toisilla hitaammin. KUKAAN opinto-ohjaajista ei ha- luaisi luopua nykyisestä luokattomasta mallista. Joissakin tapauksissa opiskelijapakan uudelleen jakautuminen on jopa paras vaihtoehto. . Toisaalta ne hiljaisemmatkin voivat löytää kavereita uusista ryhmistä. OPINTO-OHJAAJA Tuija Jaatisen mukaan luokattoman lukion ongelmat tiedostetaan. Ajatellaan, että netissä täytyy roikkua, kun muutkin siellä ovat. Moni myös yrittää olla jotakin muuta kuin on. Sirviön mukaan osa päivittäisestä ajasta menee nuoria toppuutellessa. Se voi olla hiljaisemmille ja aremmille ainakin alkuun hankalaa. Toki jonkinasteiselle hienosäädölle olisi tarvetta. Esimerkiksi Kauppi olisi valmis siirtymään malliin, jossa ainakin joissain pakollisissa aineissa opetus tapahtuisi aina samoissa ryhmissä. Myös Sirviö olisi avoin ?semiluokalliselle?-mallille . Sirviön mukaan sosiaalisuus tai yhteisöllisyys ei ole kuitenkaan nuorille enää ihan itsestään selvä juttu. He joutuvat taistelemaan asemastaan ?auringon alla. He ovat kokeneet positiivisena, että luo- Yhteisöllisyys on rapistunut melkoisesti. Se on näkyvissä niin kouluissa kuin työpaikoilla. Suomen lukiolaisten liiton mukaan järkiperäinen keskustelu koulun yhteisöllisyyden kehitystarpeista on jäänyt viime aikoina kurinpitovaltuuksia penäävien tunteenpurkauksien varjoon
OPPILAAT ovat yllättyneitä siitä, että he voivat tarvittaessa myös valittaa kännykästään, eikä heittää sitä vain roskikseen. Kuluttajaliitto näytti voimansa järjettömiä korkoja kiskoneiden pikavippiyhtiöiden suitsimisessa. Eduskunta tiukensikin päätöksillään pikavippiyritysten toimintaa. Sario sanoo, että tilanteen muuttuminen ei ole luonnollisestikaan lopettanut vippaamista eikä se ongelmavelkaisiakaan auttanut. Sarion mielestä asiaa nopeutti julkinen keskustelu, ja ongema tuotiin perusteellisesti esille. Samoin yleinen asiakaspalvelu, jossa mentiin vuosikausia niin karmivaan suuntaan, että nyt kuluttajat ovat havahtuneet. Tuula Sarion mielestä jonottamisajat yritysten palvelunumeroihin ovat ylittäneet katastrofirajat. Tässä Sario viittaa jonotusaikoihin, joita kohtaa kun soittaa esimerkiksi yritysten palvelunumeroihin. Vaalien jälkeen menee helposti jopa vuosi, ettei tapahdu mitään. Tätä ei ymmärretä. Viime vuonna lautakuntaa tuli 4810 valitusta. Eniten nousi rakentamista ja remontteja koskevien valitusten määrä. 8 5.11.2013 Kuluttajien tietoisuus oikeuksistaan on kasvanut Moni luopuu valituksesta, koska aina lopputulos ei selviä nopeasti TIMO MIKKILÄ HELSINKI KULUTTAJIEN tietoisuus oikeuksistaan on valistustyön seurauksena lisääntynyt, mutta toisaalta samoin on lisääntynyt ?masennus?,eli ihmiset eivät jaksa ja viitsi ruveta taistelemaan valitusten avulla oikeuksistaan, koska lopputulos ei ole useinkaan nopeasti saavutettavissa. . Aiemmin kysymykset olivat hyvin käytännön läheisiä, oli kengän korkoa, lasten haalaria, joista oli valitettavaa. On menty katastofirajan yli, Sario sanoo. Enää ei paluuta vanhoihin hyviin aikoihin, jolloin sai vielä palvelua. Lapset eivät tiedä, mitä pitäisi tehdä ja sanovat sitten, että mami auta sinä. Suomeen kuluttajasuojalaki säädettiin 1970-luvun lopussa. Suomalaiset ovat sinisilmäisiä, vallankin etukäteismaksamisessa. Oli myös aika, jolloin oli kyllä nettipalvelu, mutta oli myös asiakaspalvelu. Sarion mielestä hyvä asiakaspalvelun pitää löytyä kombinaatiosta, kaikkia asioita kun ei voi hoitaa automaatin kautta jatkossakaan. Yli 65-vuotiaista suuri osa ei käytä internetiä eikä heillä ole laitetta kotona eikä tulostinta. . Silloin meillä jää aikaa muuhun toimintaan. Sario vaikuttaa myös oikeusministeriön työryhmissä ja sitä kautta liitto voi vaikuttaa kuluttajien asioihin. Nettikauppa on yleistynyt, ja suomalaiset ostavat mielellään suomalaisista nettikaupoista. Suomalaiset eivät Sarion havaintojen mukaan ymmärrä, mikä on suomalainen nettikauppa. Kyse voi olla saksalaisesta firmasta. Sario kertoo, että vanhemmat suojelevat lapsiaan ja he ottavat yhteyttä kuluttajaviranomaisiin - lastensa puolesta. . Syksy on erityisen vilkasta aikaa toiminnallisesti. Kuluttajaliitto on asiantuntijana myös eduskunnan laisäädäntötyössä. . Vähän niin kuin vuodenvaihtelujen mukaan mennään. Kuvat: Jari Laukkanen Suomalaiset ovat sinisilmäisiä. KOKONAAN uutena valituksen kohteena kymmenen kärjessä -listalle nousi yksityistä pysäköinnin valvontaa koskevat valitukset. Kuluttajaliiton asiakkaiden aiheet ovat vuosien varrella muuttuneet. Jokaisella on kokemusta, kun joutu jatkuvasti odottamaan puhelimessa pitkiä aikoja vastausautomaatin ilmoittaessa, että ?olette edelleen jonossa?. . Intressit ovat muuttuneet kahdesta eurosta kahteensataan tuhanteen euroon, Sario havainnollistaa. Teleoperaattoreiden laskutukset ja asukaspalvelut ovat Sarion mukaan pysyvä aihe myös kuluttajaliiton listoilla. . Nuoretkin havahtuivat, mihin pikavipit voivat johtaa. Sarion työ jakautuun kahtaalle, edunvalvontaan sekä neuvontaa ja koulutukseen. . Sellainen ei ole se, että niillä on suomenkieliset sivut. Nyt on pääosin esimerkiksi asuntoasuntokauppaan liittyviä valituksia. . Tämä huolettaa meitä.. Samalla kun tietoisuus on lisääntynyt, niin kynnys on noussut, Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario tiivistää. Netin välityksellä löytyy runsaasti kuluttajaneuvonnan yhteystietoja, ohjeita valitusten teosta ja voi tulostaa lomakkeita valituksen tekemiseen. Epäselvissä tilanteissa kuluttajilla on mahdollisuus tehdä valitus myös kuluttajariitalautakuntaan. KUN lainsäädäntöprosessi hidas, yritämme aina ennen eduskuntavaaleja saada asioita mahdollisimman paljon sisään. Siinä oli poliittistakin sävyä, ja me vaadimme -asennetta. Jos on paljon ikää, on varmaa, ettei vanhus mene kirjastoon opettelemaan tietokoneen käyttöä maksaakseen siellä laskuja, Sario sanoo. Nuori sukupolvi elää netissä eikä Sarion havaintojen mukaan pahemmin itse valita kuluttajakokemuksistaan. VANHEMMAT suojelevat nuoriaan ja usein on niin, että että varhaisnuoret ovat melko holtittomia rahan käyttäjiä, eivätkä kanna mitään vastuuta teoistaan. Sario muistelee 1980-luvun kuluttaja- suojatoimintaa, joka oli jossakin mielessä ?kukkatätimeininkiä?. . Ja kiukkuiset akatkin sopivat jotenkin kuvaan, Sario muistelee. Nyttemmin kuluttajan oikeuksista on tullut normaaliosa arkipäivää. Kuluttajaliiton henkilökunta kiertää myös kouluissa puhumassa kuluttaja-asioista. Sariolla on hyviä kokemuksia tilaisuuksista yläastelaisten kanssa. Opettajatkin ihmettelevät, kun oppilaat ovat yllätten kiinnostuneita kuluttaja-asioista ja kuuntelevat. . Keskimääräisen ostokykyisen kansalaisen halu valittaa huonosti toimivista laitteista tai heikosta palvelusta haudataan jonnekin sohvan taakse, eikä viitsitä valittaa. Myös autokaupan jo korkealla ollut valitusten määrä kasvoi, samoin kodinkoneita ja elektroniikkaa koskevien valitusten määrä. Sen sijaan puhelin- ja tietoliikennepalveluja koskevat valitukset vähenivät ja myös asuntokauppaa ja vakuutuksia koskevat valitukset vähenivät. Suomalaiset kuluttajat ovat oppineet valittamaan, jos saavat huonoa palvelua tai epäkuranttia tavaraa. KAMMOTTAVAA on, että se maksaa kuluttajalle. Milläs ne mummut menevät kirjastoon, skootterillako. Sekään ei auta, että kirjastossa on kone, koska kirjastojakin vähennetään. Palveluketju ei toimi suomeksi.
Hän toivoi, TAPAHTUMAA seuraavana aamuna tien yli autettu tyttö toi Tanskasen työpaikalle itse tekemänsä kiitos-kortin. Nyt kortti ja Tanskasen alkuperäinen facebook -teksti leviävät Liikenneturvan kustantamana julisteena ympäri maata. Yhden naisen kansanliike ei osoita hiipumisen merkkejä vaan laajenee entisestään. Tammikuussa kampanja jalkautuu Oulun Prismoihin koko perheen tapahtumalla. Hän otti askeleen, palasi takaisin, yritti uudestaan. Kuva: Paula Åström Suojatie-enkeli kampanjoi liikenteeseen välittämistä MERI ALARANTA-SAUKKO OULU SUURET asiat saattavat toisinaan saada alkunsa itsestään. Oululaisen Ride Tanskasen Kunnioita suojatietä -kampanja on tästä konkreettinen osoitus. Pari kuukautta sitten Tanskanen polki Oulun Limingantullin suunnasta keskustaa kohden. Hänen mukaansa esimies kohteli häntä epäasiallisesti ja ministeriö työnantajana laiminlöi velvollisuutensa. Ministeriön mukaan naista ei ole kohdeltu epäasiallisesti, ja nainen oli itse myötävaikuttanut hänen ja naispuolisen esimiehensä välien tulehtumiseen. Vuonna 2010 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi ministeriön yli 100 000 euron korvauksiin työpaikkakiusaamisesta. Mäkisen mielestä on surullista, että huomio on kiinnittynyt Greenpeacen käyttämiin keinoihin eikä huoleen arktisen alueen kestävyydestä. Venäjä pidätti Greenpeace-aktivisteja syyskuussa, kun he protestoivat arktisen alueen öljynporausta vastaan. Kirkolliskokous kestää perjantaihin asti.. Potkut uhkaavat liki kolmasosaa yhtiön työntekijöistä. Kampanja on tarkoitus viedä tavalla tai toisella koko valtakuntaan. Kesälomastaan Tanskanen lahjoittaa viikon Liikenneturvalle. Elokuussa hän lähtee keräämänsä vapaaehtoisporukan kanssa suo- jelusenkeleiksi liikenteeseen, kun lapset taas palaavat koulutielleen. SITÄ ennenkään suojatie-enkeli ei lepää laakereillaan. Tuntuu kuin olisin puhkaissut jonkun huolikuplan, jonka sisältö pääsi nyt purkautumaan ulos, Tanskanen miettii. Myös liikenneturvan päällikkö lähestyi Tanskasta. Korkein oikeus alkoi maanantaina käsitellä asiaa. Ex-virkamies oli joutunut jäämään sairauslomalle 2008. Moni yhteyttä ottanut on tunnustanut, ettei ole tajunnut suojateiden olemassaoloa. Parivaljakon edestä pyyhkäisi vielä yhtään hiljentämättä pakettiauto, joka oli vähällä ajaa heidän ylitseen. VESIVOIMAYHTIÖ Kemijoki Oy:n työntekijäpuoli kertoi olevansa tyrmistynyt maanantaina päättyneisiin koko henkilökuntaa koskeneisiin yt-neuvotteluihin. Työntekijöiden mukaan henkilökunnan irtisanomisten ja ulkoistamisten määrä jäi pimentoon. Niin ilmastontutkijat tekevät nyt, Mäkinen sanoo. Kotimaa24-verkkosivusto haastatteli Mäkistä liittyen Greenpeacen toimiin Venäjällä. Yhtiön alkuperäisen arvion mukaan taloon jäisi enintään kolmisenkymmentä 185 työntekijästä. Profeetat asettivat ympäröivän todellisuuden Jumalan tahtoa vasten ja paljastivat sen, mikä särki Jumalan tarkoittaman elämän. Autot ovat esimerkiksi nykyään niin täynnä tekemistä, että keskittymiskyky heikkenee siksikin. Tanskanen aikoo koostaa kaikki saamiensa viestien ideat ja tarinat ja lähettää ne eteen päin vastuuta kantaville tahoille. . Ajassa, jossa kaikki mitataan rahassa, pienikin välittämisen teko pysäyttää ihmisiä, Tanskanen päättää. Arkkipiispa Kari Mäkinen avasi Turun kirkolliskokouksen. Tanskasen sähköpostiin tulvi yhteydenottoja Aasiaa ja Amerikkaa myöten. . Lisäksi mahdollisille irtisanottaville annettavaa pakettia pidetään liian pienenä suhteessa yhtiön taloudelliseen tilanteeseen. Kemijoki Oy kertoo tiistaina yhteistoimintaneuvotteluidensa tuloksesta. Työnantajaa syytetään toteutettavien muutosten aikataulun aikaistamisesta. Hovioikeus sen sijaan ei löytänyt näyttöä siitä, että työntekijä olisi joutunut häirinnän tai muun epäasiallisen kohtelun uhriksi ja vapautti työnantajan korvauksista vuonna 2012. Ride Tanskasen saamasta kiitoskortista ja alkuperäisestä facebook -tekstistä suunniteltiin kampanja -juliste. Kiireessä hän ehti rekisteröidä pienen tytön, joka seisoi kännykkä korvalla suojatien edessä. Ensin Tanskanen ajoi ohi, mutta sitten jokin sai hänet palaamaan. Tyttö yritti edelleen päästä suojatien yli. Kopin ovat ottaneet jo monet firmat. . Pyörällään hän jakaa julisteita ympäriinsä ja etsii yrityksistä yhteistyökumppaneita. Kukkaan auto ei päästä yli ja mulla on kiire kouluun, tyttö sopersi Tanskaselle. Lapsi oli yrittänyt puhelimellaan saada äidiltään apua. Tanskanen lähti taluttamaan lasta tien toiselle puolelle. Ehkä tarinassa ihmisiä kiehtoo aitous, Tanskanen arvelee. maan siinä määrin, että hän kirjoitti asiasta facebookiin. Muutamassa päivässä postaus oli jaettu ympäri maailmaa noin 9 000 hnekilölle. Joukossa oli viestejä yliajetuilta ihmisiltä, suojatiellä menehtyneiden omaisilta ja jopa eräältä yliajajalta, Tanskanen kertoo. Tarina kosketti ihmisiä syvästi. . Suhtautuminen on ollut niin käsittämättömän ihanaa, että monta kertaa olen saanut silmäni kyyneliin, Tanskanen sanoo. Hän ei halua syyllistää ketään, vaan herätellä ihmisiä huomioimaan liikenteen vähäväkisiä, niin lapsia kuin vanhuksiakin. . Tykkäämisiä oli tuhansia. Teksti oli käännetty useille kielille. 9 5.11.2013 lyhyesti Kemijoki Oy:n työntekijät pettyivät yt-neuvotteluihin Suojatie-enkeli Ride Tanskanen haluaa yhden naisen kampanjallaan herätellä ihmisiä huomamaan liikenteessä pienet ihmiset ja vanhukset. Kuva: Paula Åström TAPAUS sai Tanskasen kuumene- ettei ketju pysähtyisi, sillä monet isolla rahalla tehdyt kampanjat eivät välttämättä samanlaista vastakaikua. Tanskanen suostui ilman muuta tarjottuun yhteistyöhön. . Satakunta työntekijää siirtyisi sopimuskumppaneiden palvelukseen toimintojen ulkoistamisen vuoksi. Ministeriön ex-virkamies vaatii korvauksia häirinnästä VALTIOVARAINMINISTERIÖN entinen virkamies vaatii ministeriötä korvauksia häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta aiheutuneista vahingoista. Samalla hän soitti puhelimella ja itki. . Kuva: Markku Ulander/Lehtik Arkkipiispa vertasi ilmastontutkijoita profeettoihin ARKKIPIISPA Kari Mäkinen kannusti kirkkoja haastamaan valtiota, talouselämää ja muita toimijoita kantamaan vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa kirkolliskokouksen avajaispuheessa Turussa maanantaina. . On tämä lähtenyt paisumaan ihanalla tavalla
Suurvalta-aikana. Maa on vahvasti sitoutunut Natoon ja Euroopan Unioniin, mutta omasta valuutasta zlotystä ei vieläkään olla valmiita luopumaan. edustajien ja nimet. Taulujen edessä, kuten kaikkialla muuallakin parlamenttitalossa on punaisia ja valkoisia kukkia. Täällä ollaan isänmaallisia. PUOLALAISEN kansanedustajan on oltava paikalla äänestyksissä. Eikä omantunnonvapaudesta puhuta edes aborttikysymyksen kohdalla. Se on ainoa EU-maa, jossa talouskasvu ei ole pysähtynyt. Tilastoja tutkinut professori Marcin Piatkowski todistaa, että Puolalle on alkamassa on uusi ?kultainen aika?. Maa on nyt niin vauras, että samaan on ylletty edellisen kerran 500 vuotta sitten. Hallituksella on vain kahden äänen enemmistö. Kahtiajako on jyrkkä. Varsovassa tosin sanotaan, että Puola ei ole jakaantunut kahteen osaan, vaan kolmeen: on ne kaksi PUOLAN parlamenttitalon toisen kerroksen aulassa on miltei koko päätyseinän mittainen taulu, joka on täynnä nimiä. Kuvat: Pirkko Wilén Puola tahtoo olla tärkeä Talouskasvu jatkuu, mutta euroon siirtymistä lykätään vielä PIRKKO WILÉN VARSOVA PUOLALLA menee hyvin. 10 5.11.2013 Euroopan Unionin kansalaisiksi syntyneet lapset iloitsevat saippuakuplista aurinkoisena syyspäivänä Varsovan vanhassa kaupungissa. Tavallinen ihminen on kyllästynyt poliitikkoihin. HALLITUKSEN johdossa on dynaaminen pääministeri, PO:n eli Kansalaisfoorumin Donald Tuskin, jonka arvellaan havittelevan merkittäviä tehtäviä Brysselissä. Hallitus pyrkii kaikin tavoin vahvistamaan Puolan asemaa EUssa. Tavoitteena on koota Puolan johdolla koalitio, joka toimisi vastapainona suurille jäsenmaille. OPPOSITION johtohahmo on nationalistisen Laki ja Oikeus -puolueen puheenjohtaja, entinen pääministeri Jaroslaw Kaczynski, joka syyttää Venäjää identtisen kaksoisveljensä kuolemasta. Tällä hetkellä oppositio johtaa mielipidemittauksissa, mutta hallituksen kannattajat panevat toivonsa siihen, että Smolenskin lentoturmaan juuttunut Kaczynski omilla esiintymisillään kuitenkin karkottaa äänestäjät. PUOLALAISET kokevat tulleensa moneen kertaan petetyiksi. päivähoidosta ja oppivelvollisuusiän alentamisesta 6 vuoteen. ja sitten se kolmas joka viis veisaa niistä kahdesta. He eivät erityisesti pidä saksalaisista eivätkä luota venäläisiin, mutta molemmat ovat tärkeitä kauppakumppaneita. Poliittisella tasolla Puolan ja Saksan suhde on erinomainen. Sen perustana on Saksan avoin anteeksipyyntö ja historiallisen syyllisyyden tunnustaminen. Puolan kansa ja suuri osa poliitikoista odottaa samaa Venäjältä. SEJMIN EU-valiokuntaa johtava Agnieszka Pomanska on myös puolueensa PO:n varapuheenjoh- Talouskasvu jatkuu, puolalaiset ovat paremmin koulutettuja kuin koskaan aikaisemmin.. Siinä on lueteltu toisen maailmansodan ja miehitysten aikana henkensä menettäneet kansanedustajat. Toisella seinällä on kolme vuotta sitten Smolenskin lentoturmassa presidentti Lech Kaczynskin kanssa menehtyneiden kansan- Agnieszka Pomanskan mukaan Puolan parlamentissa keskustellaan mm
Jutut olivat numerossa 43/2013. Jälkimmäisessä jutussa tahot on ilmoitettu lähteiksi. . Hän on kotoisin Gdanskista ja nuoresta iästään huolimatta jo kokenut poliitikko, joka sujuvasti vastailee suomalaisten toimittajien kysymyksiin, kunnes päädytään Venäjään. Seuraa pitkä hiljaisuus. . Lehti kertoo asiasta verkkosivuillaan. Lehden päätoimittajan mukaan tarkoitus on käydä läpi kyseisen toimittajan kirjoittamat jutut. . Vaikka lähteet on mainittu, jutussa on muutamia suoraan otettuja lauseita. EU-maa taja. 11 5.11.2013 lyhyesti Suomen Kuvalehdessä määräaikaisena työskennelleen toimittajan epäillään kopioineen juttuihinsa osia muiden teksteistä. Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva Suomen Kuvalehti käy läpi juttujaan kopioinnin varalta Historia on Varsovassa koko ajan läsnä. Kuorissa olevat joulukortit jaetaan 9. joulukuuta alkaen.. Se on monimutkainen, aloittaa Pomanska. Positiivisena asiana hän nostaa esiin sopimuksen rajoitetusta viisumivapaudesta Kaliningradin ja sen puolalaisen lähialueen välillä. Kaliningradissa asuvat venäläiset pääsevät ostoksille Gdanskiin saakka ja tätä mahdollisuutta hyödyntää ahkerasti myös pääministeri Putinin entinen anoppi. Puolalaiset käyvät Kaliningradin puolella tankkaamassa autonsa. KOMMUNISMIN aikana venäläiset mielellään syleilivät puolalaisia ?slaavilaisina veljinään?, mikä sai puolalaiset kiemurtelemaan vaivautuneesti. Se voitti viime vaalit, vaikka aina aikaisemmin Puolassa vaalit ovat merkinneet vallan vaihtumista. JOKA tapauksessa talouskasvu jatkuu, puolalaiset ovat paremmin koulutettuja kuin koskaan aikaisemmin ja heidän elämänlaatunsa kohenee, arvioi Maailmanpankin asiantuntijanakin toimiva professori Piatkowski. Hänen visionsa on valoisa. Kohta Puola tarvitsee lisää työvoimaa. Arvostakaa puolalaisia putkimiehiänne ja mansikanpoimijoitanne nyt, kohta teillä ei heitä enää ole! Joulumerkit tulivat myyntiin maanantaina. Kuva: Lehtikuva Joulumerkkien aiheina postikortit ja kiiltokuvat TÄMÄN joulun postimerkkien kuvat ovat tuttuja vanhoista postikorteista ja kiiltokuvista. Sykkivän modernin kaupungin keskellä seisoo edelleen maamerkkinä Stalinin lahjoittama Kulttuuripalatsi. SUOMEN KUVALEHTI aikoo käydä läpi vanhoja lehtijuttuja sen jälkeen, kun kahdessa jutussa havaittiin muualta kopioitua tekstiä. Kyseiset jutut on kirjoittanut toimittaja, jonka määräaikainen työsuhde päättyi lokakuussa. Sitä löytyy Ukrainasta. Ja siirtolaisiksi lähteneitä puolalaisia alkaa kotiin palaaminen kiinnostaa: . He ovat mielestään aina olleet keskieurooppalaisia. Puolahan ei edes ole Itä-Eu- rooppaa! Suomalaiselle se on helppo todistaa: kun piirretään suora linja Helsingistä kohti päiväntasaajaa, se ei missään kohtaa leikkaa Puolaa. AIKOINAAN Puolan ja Liettuan muodostama suurvalta ulottui Mustallemerelle. Puolalaiset eivät unohda miten täydellisesti kaupunki tuhottiin toisessa maailmansodassa. Varsovan keskusta on täynnä lasiseinäisiä pilvenpiirtäjiä. Itellan mukaan aiheina ovat lapsihahmojen jouluhalaus, kiiltokuvaenkeli ja talvivaatteisiin pukeutunut pikkupoika. Joulumerkit ovat suunnitelleet Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi. Tämä vuosi on joulupostimerkkien juhlavuosi, sillä ensimmäiset suomalaiset joulupostimerkit julkaistiin 40 vuotta sitten. Olemme saaneet vakuutuksen, että kysymys on vahingosta, mutta kyllä me käymme ne läpi, päätoimittaja Tapani Ruokanen sanoo. Muiden toimittajien juttuja ei hänen mukaansa ole syytä tarkastaa. Ruokasen mukaan kopioinnin havaitsi toimituspäällikkö käydessään juttuja jälkikäteen läpi. Nämä itäiset kumppanuudet ovat meille tärkeitä, muotoilee Pomanska. Hänellä alkaa olla jo kiire Sejmin istuntoon. Työviikko päätetään tavanomaista aikaisemmin, sillä suuri joukko kansanedustajia lähtee seuraamaan Georgian vaaleja. ENSI VUODEN eurovaalit näyttävät suuntaa ja seuraavat parlamenttivaalit ovat Puolan kehityksen kannalta ratkaisevat. Jos Kaczynski voittaa, ei ole varmaa onnistuuko hän löytämään hallituskumppaneita. Vai onnistuuko Kansalaisfoorumi uusimaan ihmeen. Asiasta vihjattiin myös lukijakirjeessä. Kopiointi koskee inkerinsuomalaisista kertovaa juttua sekä arktista öljynporausta koskevaa grafiikkaa, jossa on tekstiä Ylen, Greenpeacen ja Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta. Kiinnostus ulottuu edelleen sinne saakka ja kauemmaksikin. Agnieszka Pomanska on juuri äskettäin ollut Haagissa edistämässä EU:n ja Ukrainan välistä lähentymissopimusta. Puola pyrkii siihen, että sopimus allekirjoitetaan Vilnan huippukokouksessa marraskuussa vaikka Ukraina ei kaikkia ennakkoehtoja täyttäisikään. . Joulumerkit tulivat myyntiin maanantaina. Itella jakaa joulukorteille tarkoitetun punaisen postituskuoren lähipäivinä niihin talouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Kuoren voi jättää postiin tai kirjelaatikkoon tämän kuun puolivälissä
Pitä sia toimintamuotoja, johon nu kin lähtisi mukaan, Matikainen Hän muistuttaa, että osastot myös kannustusta toiminnalle Matikaisen mielestä yhdisty miset isomman toimijajoukon Nuijaa ei löytynyt, mutta jotain kättä pidempää löytyi puheenjohtaja Anneli Räisäselle. Ikä into laantuu sitäkin kautta, toi Pirjo Matikainen näkee. . Tärkein asia on todeta tilit päättää rahavarojen käytöstä, teaa taloudenhoitajana vuosika sia toiminut Helli Karvinen. SUOMENMAAN järjestöpal viestittää siitä, että tasaiseen ta tiin jossakin päin maata pääd tään Alakuona-Kattilanmäen k kustaväen tekemään ratkaisuu Tällöin paikallisosaston toim ovat käyneet niin vähiin, ettei yl sissä kokouksissa enää nähdä e simmäistäkään johtokunnan kopuolista jäsentä. Tämä turhauttaa sinnittele aktiivit ja byrokratian pyörittäm nen halutaan lopettaa. HELLI JA KAUKO KARVINEN, L na ja Kari Mielonen, Pirjo Läh maa, Anneli Räisänen ja Erk Pennanen vaikuttavat olevan h väntuulista saattoväkeä. On paljon hyviä muistoja vu sien varrelta. . 12 5.11.2013 Osastossa sammutetaan v Alakuona-Kattilamäen paikallisosasto perustettiin vuonna 1958. Paikallisosastot ovat kuiten vaikkei toiminta erityisen aktii Kuntavaaleissa sen näkee. Tietenkin heti liityin paik lisosastoon, koska olin keskust jäsen, Lähesmaa kertaa. Mielosen olohuoneessa kes tytään hetkeksi muistelmaan s kuinka tupa oli aina täynnä sy ja vuosikokouksissa. Kyläläisten aktiivisuus hiip PÄIVI VENTO SAVONLINNA SAVONLINNAN Kerimäellä Kar Leena Mieloselle kokoontuu se semän hengen joukko pitämä keskustan Alakuona-Kattilam en paikallisosaston syyskokous Osasto on päätetty lakkautt on ensimmäisen käsittelyn ai Toisen ja viimeisen käsittelyn ka on vähintään kahden viik väliajoin pidettävässä paikall yhdistyksen kokouksessa. . Kuva: Päivi Vento. Myös op tokerhot vetivät väkeä. TAANTUMA alkoi 1990-luvulla. S Pitkään vetov KESKUSTAN Kymenlaakson pii hetkellä 84 paikallisyhdistystä, distystä ja 4 nuorten yhdistystä Vajaat kymmenen osastoa o vuosina 2010?2012. Menossa o ton lakkautusprosessi. . Muutin Kerimäelle Sulkava naimisiin mentyäni, se oli vuon 1984. Paikallisyhdistys lakkautet si, että vetovastuu on ollut sam lä pitkään, ei enää jakseta
Noin 72 prosenttia 130 000 rekisteröidystä yhdistyksestä tekee yhteistyötä kuntien kanssa. Pienellä porukalla tätä perustettiin vuonna 1958. Se on vapaaehtoista toimintaa ihmisten hyvinvoinnin hyväksi.. Jos edustus lakkaa, meillä ei ole enää vaikuttamisen paikkaa puoluekokouksessa, Helli Karvinen sanoo. vastuussa olleet eivät jaksa enää irissä on tällä , 7 naisten yhä. n lakkautettu on yhden osas- aan usein sikmoilla henkilöilalkaa painaa ja minnanjohtaja nkin tärkeitä ivista olisikaan. äisi miettiä uuuorempi polvin sanoo. t kaipaavat een. ysten yhdistän toivossa eivät käytännössä toteudu, vaan toiminta voi jopa hiipua entisestään. . Hän muistutti viranomaistahoja myös kyvystä ottaa vastaan tarjottua kolmannen sektorin apua. Hyvä turvallisuustyö rakentuu Nurmen mukaan sopimisesta, suunnittelusta ja harjoittelusta, jossa ovat mukana viranomaisten rinnalla kolmas sektori ja elinkeinoelämä. TAKAVUOSIEN myrsky- ja tulvatilanteet osoittivat monissa kunnissa, kuinka suuri vastuu kunnilla on ihmisten normaaliarjen sujumisesta häiriö- tai kriisitilanteissa. Esimerkiksi Salon kaupunki ja Kemiönsaaren kunta testasivat tosissaan 2011 omaa toimintavalmiuttaan myrskytuhojen seurauksena yhdessä vapaaehtoisten kanssa. SPR ja sen vapaaehtoiset ovat toimineet viranomaisten tukena kaikissa viimeaikaisissa isommissa kriiseissä. Tärkeää olisi yhteisöllisyyden säilyttäminen osana hyvinvointia, Horelli totesi Turussa pidetyssä SPR:n seminaarissa, jonka aiheena oli järjestöjen rooli kuntien turvallisuuden tukemisessa. Myös Avin ylijohtaja Kari Häkämies ja Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi korostivat, miten yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden suurin uhka on edelleen ihmisten syrjäytyminen. . Jos yhtyisimme yhdeksi Kerimäen osastoksi saisimme matkaan kolme tai neljä kokousedustajaa, Mielonen laskee. . Nyt se on havaittavissa myös kaupungeissa. . Useilla muillakin järjestöillä on merkittävää osaamista ja vapaaehtoisten joukot avustustyöhön. Kuntien varautumista erikoistilanteisiin ovat lakisääteiset valmiussuunnitelmat, joiden taso, hyödyntäminen ja ajankohtaisuus kuitenkin vaihtelevat. Ensimmäiseksi kysytään, mitä hyötyä tästä on juuri minulle. Puolueen pitäisi sääntöuudistuksella taata se, että myös harvaanasutulta maaseudulta ihmiset saavat jatkossakin edustajansa kokoukseen. Myös SPR:n osastoilla on omat valmiussuunnitelmansa. SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula painotti, että yhteistyö järjestöjen ja viranomaisten välillä tapahtuu kriisitilanteissa parhaiten, kun eri osapuolet ovat alusta asti mukana kuntien hyvinvointisuunnitelmien teossa. Hän korosti järjestöjen toiminnassa pääpainon olevan juuri ennaltaehkäisevässä työssä. . Yhdistymisiä on jonkin verran tapahtunut ja jonkin verran myös suunnitteilla. Kuntaliitos tuo uudenlaisen tilanteen, kun kuntaan jää vain yksi kunnallisjärjestö. On iso haaste, että paikallisyhdistykset pysyvät silloin toimivina. trendi: Eroa kirkosta, eroa puolueesta. 13 5.11.2013 valot pui 1990-luvulla. simme sellaisen ajanhengen mukaisesti, Karvinen muistelee. ri ja eitään mästa. taa, ika. aikon lis- t ja toau- lsta ahdykesun. mijat leienul- Kari Mielonen on vasta täyttänyt vuosia, Anneli Räisänen (oik.) ja Helli Karvinen onnittelevat osaston sihteeriä ja kiittelevät hänen antamaansa työpanosta osaston hyväksi. Kemiönsaaren kunnalla on valmiussuunnitelma, jota jouduimme testaamaan vuoden 2011 myrskyn yhteydessä, kertoivat Turun seminaarissa päivähoidon päällikkö MaryAnne Fröberg ja hallintojohtaja Erika Strandberg. Kuva: Raija Kerttula-Rantanen Syrjäytyminen on suurin sisäinen turvallisuusuhka RAIJA KERTTULA-RANTANEN TURKU PELASTUSTOIMEN ja varautumisen päällikkö Ilkka Horelli Lounais-Suomen Aluehallintovirastosta tunnistaa arjessa yhteisöllisyydettömyyden ja sen seuralaisena syrjäytymisen, jota pidetään uhkana yhteiskunnan sisäiselle turvallisuudelle. Syrjäytymisen taustalla Horelli näkee osin tiiviin perheyhteisön ja perinteisen yhteisöllisyyden katoamisen. Ilmiö alkoi maaseudulla maassamuuton seurauksena perheyhteisöjen hajoamisella, josta juontavat kylien autioitumiset ja yksinäisyys. Me aina yhdessä maailmaa paranneltiin ja siinä sivussa puhuin Karin sihteeriksi, Karvinen nauraa. Vaikka osasto on pieni, oma kunnanvaltuutettu on aina saatu läpi. Kerimäki liittyi Savonlinnaan vuoden 2013 alusta. Edelleen Alakuona-Kattilanmäki on valtuustosalissa edustettuna, sillä Anneli Räisänen on keskustaryhmän ensimmäinen varavaltuutettu kaupunginvaltuustossa. KAHVIPÖYDÄSSÄ puhe kääntyy puoluekokoukseen. Sääntöjen mukaan jokainen paikallisosasto voi lähettää virallisen edustajan aina alkavaa sataa jäsentä kohden. Pienetkin osastot ovat näin saaneet edustajansa matkaan. Pöydän ympärillä lasketaan, että Kerimäellä on ensi vuonna viisi paikallisosastoa jäljellä. . Ei kysytä, mitä hyötyä minusta voisi olla puolueelle ja sitä kautta koko yhteiskunnalle, Ulla-Riitta Juuti sanoo. ITÄ-SAVON piirissä on 74 osastoa nuorten ja naisten paikallisyhdistykset mukaan lukien. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti harmittelee osastojen määrä vähentymistä. Näillä näkymin kuusi on häviämässä yhdistymisten kautta. Kun väki ei käy kokouksissa, osasto halutaan lakkauttaa. Juutin mielestä jäsenmäärää ei vähennä yhdistyksen lakkaaminen vaan alueen ikärakenne. . Muissa kylissä oli oma yhdistys, mekin halu- ALAKUONA-KATTILAMÄEN osasto saattaa olla yhdessä asiassa Suomessa ainutlaatuinen; koko toiminnan aikana osastolla on ollut vain kaksi sihteeriä. Karvinen vuoteen 1985, jolloin pöytäkirjan kirjoittajaksi valittiin Kari Mielonen. . Ei kuitenkaan kovinkaan paljoa, kertoo toiminnanjohtaja Aki Utter. Yhtä syytä yhdistyksen lakkauttamiseen/ yhdistymiseen ei Utterin mukaan ole, vaan tilanteet vaihtelevat. Paikkakuntien erot ovat merkittävät ja toimintakulttuurit erilaisia piirien sisällä. Aki Utter toteaa kuntaliitoksien lisäävän jonkin verran yhdistymisiä. . Jokapäiväinen turvallisuustyö ei onnistu pelkästään virkamiestyönä ilman järjestöjä, Häkämies sanoi. Nurmi painotti kuntien keskeistä roolia vakavissa turvallisuuden häiriötehtävissä. Kuva: Päivi Vento loin loppui myös vuosittainen perinteikäs tapahtuma, jossa tarjottiin kyläläisille uudispuuroa. . Toisaalta on vallalla yleinen ETELÄ-POHJAANMAAN piirissa jäsenjärjestöjä tällä hetkellä noin 190 kappaletta. . Enää ei haluta sitoutua. Nyt meillä on 20 maksavaa jäsentä, puolueen kannattajia osaston alueella on kyllä enemmän, Kari Mielonen sanoo. Johtokunnan keski-ikä on kiivennyt 67 vuoteen. Kun oma osasto on lakkautet- tu, on jokaisen oma päätös, mihin osastoon liittyy. Naapureina toimivat kirkonkylän Jouhenniemen osasto ja toisessa suunnassa Kumpuranta. Kauko Karvinen on osaston perustajajäseniä. . Hautuumaalta jäsenmaksua on paha käydä perimässä. Turvaviranomaisten tärkein tehtävä olisi yhteistyö, jossa on vielä paljon parannettavaa. Kuva: Päivi Vento vät mi- eeheskki hy- uo- alta nna kaltan skiitä, yyspin- Sil- Ensimmäiset pöytäkirjat ovat tallessa. Uskon, että mitä rikkaampaa järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa kunnassa on, sitä vähemmän siellä on turvattomuutta. Kumpula puhui myös vapaaehtoistyön lähtökohdista ja mahdollisuuksista muistuttaen kolmannen sektorin roolin jälleen korostuessa, ettei vapaaehtoistyötä voi tilata saati ostaa.
Toiminnalleen Virolainen haki valtuutuksen kansalta, ja hän saikin valtakirjan aina vaaleissa, Vanhanen totesi. VIROLAISEN juhlakirjan yksi toimittajista, Suomen Kuvalehden politiikan toimittaja Heikki Vento totesi, että Virolainen ei ollut kekkoslainen vaan enemmänkin paasikiviläinen. Kuten Paasikivi, Virolainen nosti aina esille eduskunnan tärkeyden ja merkittävyyden. . Eduskunnassa tullaan aina muistamaan lämmöllä hänen elämäntyötään, Heinäluoma totesi Virolaisen juhlakirjan julkistamistilaisuudessa eduskunnassa maanantaina. Eero Heinäluoman mielestä Virolaisen juhlakirjan julkistaminen on ?tärkeä merkkipaalu suomalaisessa historiankirjoituksessa?. . Virolainen oli myös voimakas punamultamies, joka halusi hallituksiin puolueita myös keskiviivan vasemmalta puolelta, Vento kiteytti. Toiminnalleen Virolainen haki valtuutuksen kansalta, ja hän saikin valtakirjan aina valeissa.. Hän katsoi aina eteenpäin ihmisiin uskoen, Heinäluoma totesi. EX-PÄÄMINISTERI, nykyinen Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) muistutti, että Virolainen vaikutti tasavallan ratkaisuihin aikana, jolloin poliitikoilla oli valtaa enemmän kuin koskaan. . Politiikassa oltiin mukana, jotta voitiin vaikuttaa asioihin, Vanhanen kiteytti Virolaisen aikaa. Vanhanen myös muistutti, että 1950-luvulta aina 1970-luvulle asti suomalaisissa puolueissa oli vilkasta toimintaa ja monenlaista liikehdintää. Hänen elämäntyöstään syntyisi useampikin poliittinen elämäkerta. VIROLAINEN toi Heinäluoman mukaan roh- keasti esille oman aatemaailmansa, mutta hän oli myös vahva yhteistyöpoliitikko. . Puolueen puheenjohtajuuden häviäminen ja eduskunnasta tippuminen eivät häntä katkeroittaneet. . Isänmaan etu ohjasi Johannes Virolaista. Virolainen korosti luottamuksellista yhteistyötä politiikassa mukana olevien omien ja vieraiden kanssa. Virolainen ansaitsee Heinäluoman mielestä juhlakirjansa, sillä hän oli myös suuren kansanliikkeen suuri edustaja. Virolaisen juhlakirjassa keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä kehuu juhlakirjan alkupuolella Virolaisen kykyä sovitella silloin kun jakolinjat olivat jyrkkiä ja politiikan tekeminen kovaa. . Heinäluoman juttusilla Kari Hokkanen ja Timo Laaninen. Kuva: Jari Laukkanen Johannes Virolainen oli parlamentaarikko TIMO MIKKILÄ HELSINKI EDUSKUNNAN puhemiehen Eero Heinäluoman (sd.) mielestä valtioneuvos Johannes Virolainen (kesk.) puolusti kansanvaltaista päätöksentekoa ja parlamentin asemaa koko elämänsä ajan. . Takana Pekka Perttula, juhlakirjan aloittajakirjoittaja. Hän oli uudistaja, linjanvetäjä ja aatepoliitikko, Sipilä kirjoittaa. Heinäluoma myös kiitteli Virolaisen kykyä kestää tappiot. Virolainen oli ennen kaikkea parlamentaarikko. Hänen aikanaan ja johdollaan tehdyt päätökset eduskunnassa vaikuttivat konkreettisesti kaikkien suomalaisten elämään ja asioihin. Puolueisiin liityttiin, jotta voitiin vaikuttaa eri asioihin. . 14 5.11.2013 Eero Heinäluoman mielestä Johannes Virolaisen juhlakirjan julkistaminen on ?tärkeä merkkipaalu suomalaisessa historiankirjoituksessa?
Tuolla sisällä tulee semmoisia tunteita, joita ei pysty kokemaan missään ulkopuolella, Wahlström sanoo kellarisalissa Helsingin Pitäjänmäessä. Wahlström voitti EM-tittelin viime vuoden maaliskuussa. Sykora lyö molemmilla käsillä koukkuja. 15 5.11.2013 Eva Wahlström nauttii nyrkkeilyn luovuudesta OLLI KEMPPAINEN/STT HELSINKI Karina Jutila ja Suomen Pankin jääjohtaja Erkki Liikanen tutkivat uunituoretta juhlakirjaa Johannes Virolaisesta. Siellä tulee minusta ihan eri osat esille. Jaloilla pitää liikkua niin nätistä, että on aina edellä tapahtumia. Nummisen kirjoittamat kolmetoista sivua ovat kompaktia tekstiä. SISUSTUSARKKITEHTUURIN ja huonekalusuunnittelun opinnot aloittanut Eva Wahlström katsoo harjoitussalin keskellä olevaa nyrkkeilykehää kaihoisasti. Siksi vielä ei ole MM-titteliottelun aika. . Välillä tiedän, että menee ihan päin metsää, mutta teen silti, kun haluan tietää miten paljon päin metsää. Useissa kirjoissa Virolaisesta kokemuksiaan ja näkemyksiään esittänyt lehdistöneuvos Seppo Sarlund kuvaa hauskasti Virolaista tuhansien tuttavuuksien miehenä. Lopuksi teoksen toimittajat Matti Simula ja Heikki Vento vetäisevät 107 sivua Virolaisen toiminnasta poliitikkona, ministerinä ja vaikuttajana. Luku on sivumäärältään pitkä mutta perusteellinen. Kuva: Jari Laukkanen Juhlakirja pysyy hyvin kasassa JUHLAKIRJAN tekeminen on suuri haaste ja siihen liittyy monia sudenkuoppia. Kuva: Antti Aimo-Koivisto. Näihin kirjan kohde jätti pysyvät jälkensä. Rajaus tähänkin kirjoitukseen on paikallaan, koska Virolainen toimi opetusministerin tehtävissä neljä eri kertaa. Juhlakirjan teema-artikkelit ovat hyviä ja rajattuja. Teoksen aloittaa tohtori Pekka Perttula, joka arvioi Johannes Virolaista aatepoliitikkona 1914-1971. Viideltä hän on kotona miehen ja nelivuotiaan Leon-pojan luona, ja illalla on vielä harjoitukset. Harjoittelu on ollut kuitenkin nyt keveämpää kuin aikaisemmin eli käsiä on ollut pakko säästellä. Sen jälkeen hän on kokenut neljä eri käsileikkausta ja keuhkoveritulpan. Nainen aikoo kuitenkin nousta kehään uudelleen itsenäisyyspäivän jälkeen Espoossa pidettävässä nyrkkeilyillassa. . joulukuuta. Ammattinyrkkeilyn ylemmän höyhensarjan hallitsevan Euroopan-mestarin on vaikea löytää sanoja, joilla selittää paluutaan kehään 33-vuotiaana, monien vaikeuksien jälkeen. . Siirrettiin jänteen kiinnityskohdat alemmaksi molemmissa käsissä, Wahlström jatkaa. Kyynärpääleikkaus kuvaa Wahlströmin luon- teenlaatua. Myös siellä hän voi toteuttaa luovuuttaan, seuraavan kerran 7. Kun syke nousee yli 170:n, ja pysyy siinä, niin siinä avautuu ihan eri maailma. Hänellä on kova halu päästä jatkamaan. Kun moni kirjoittaja arvioi kirjan kohdetta, tuloksena on helposti kaaos, jossa samat asiat kertaantuvat häiritsevän usein. Karina Jutilan, Matti Simulan ja Heikki Venton toimittamassa Johannes Virolainen -juhlakirjassa nämä sudenkuopat on hyvin vältetty. Toimittajat ovat tehneet hyvää työtä ja rajanneet eri tekijöiden tekstit. Teoksen kuvat ovat suurelta osin sellaisia, joita ei ole aiemmin julkaistu. KAIKEN kaikkiaan teos pysyy hyvin kasassa, ja lopussa on vielä kolmen sivun yhteenveto Virolaisen toiminnasta. Varsinaisesti mitään uutta ei tule esiin. Keskustapuolueen ja Virolaisen kompleksista suhtautumista kokoomukseen kuvaavat perusteellisesti tohtori Jukka Koivisto ja omassa kirjoituksessaan professori, entinen lehtimies Jarmo Virmavirta. Virolaisen karjalaista luonnetta kuvaa hyvin valtioneuvos Riitta Uosukainen. Teen tyhmiä päätöksiä. Viime keväänä leikattiin yhtä aikaa molemmat kyynärpäät. Jotain enemmän alkukantaista, Wahlström nauraa. Nyrkkeilykehässä Wahlström sanoo pitävänsä siitä, kuinka ?funtsia. Tosi paljon ollaan harjoiteltu jalkatyöskentelyä eli haettu nyrkkeilyä liikkumisen kautta. Lyönnit ovat jääneet vähemmälle, haetaan jaloista oikeata paikkaa ja yritetään liikkeestä jujuttaa vastustajaa, ja muutamat pakolliset lyönnit siihen, Wahlström selittää. Valmentaja Risto Meronen selventää taktiikkaa 23-vuotiasta puolalaista Anna Sykoraa vastaan joulukuun ottelussa. . Sen jälkeen hän on kokenut neljä eri käsileikkausta ja keuhkoveritulpan. vastustajaa koskevia ongelmia eli vaikkapa mistä löytää paikat, mihin lyödä. EM-OTTELUN jälkeen Wahlströmille tilanne, jossa piti miettiä nyrkkeilyn jatkamista. Ottelun jälkeisten käsileikkausten jälkeen harjoittelua hillitsi keuhkoveritulpan hoito Marevan-lääkityksellä. . Hän vaati lääkäriltä, että molemmat leikataan yhtä aikaa. Nyt hän myöntää, että vasta ensimmäistä kertaa vessaan mennessä tuli mieleen, oliko päätös loppuun saakka mietitty. . Hokkanen hallitsee hyvin asiat ja tapahtumat taustoineen. Ministeri Heikki Haaviston osuus juhlakirjassa on kuvata viljelijä ja talonpoika Johannes Virolaista. Hyvin Haavisto kuvaakin Virolaisen toiminnan Karjalan siirtoväen asuttamisen keskeisenä vaikuttajana, talonpoikaisuuden linjanvetäjänä, maataloustulojärjestelmän isänä sekä kuvaa myös maataloustulolain kehitysvaiheita. Haaviston kirjoittamat 11 sivua ovat tiukkaa tekstiä ja asiaa myös maataloustuotannon tasapainottamisen vaikeuksista ja satovahinkokorvauksista. Onnistuneesti Perttula kuvaa edistysmielistä keskustalaisuutta, talonpoikaisuutta ja Virolaista aluepolitiikan arkkitehtinä. Ympäristöajattelijanakin Virolainen oli aikaansa edellä. RAJATUSTI etenee myös professori Kari Hokkanen kuvatessaan Virolaisen taivalta keskustajohtajana 1950-2000. Hokkanen käy 25 sivun verran läpi Virolaisen poliittista toimintaa voittoineen ja tappioineen. Lyhyt kirjoitus sisältää hyvin kaikki olennaiset seikat. Ja kun mukana ovat myös kirjoitusten lähde- ja nimiluettelot, juhlakirjaa voi pitää onnistuneena. Timo Mikkilä Eva Wahlström voitti EM-tittelin viime vuoden maaliskuussa. Jotain hän on vielä vailla, Meronen sanoo. Kun syke nousee yli 170:n, ja pysyy siinä, niin siinä avautuu ihan eri maailma. Siellä tulee minusta ihan eri osat esille. KIRJAILIJA Lasse Lehtinen (sd.) ja Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen (sd.) kuvaavat Virolaisen toimintaa yhteistoiminnassa SDP:n kanssa. Lyhyesti sanoen Haavisto kuvaa onnistuneesti Virolaisen työn ja toiminnan maaseutuväestön asialla. Ministeri, entinen opetusministeriön kansliapäällikön Jaakko Nummisen tehtävänä on kuvata Virolaisen elämäntyötä sivistys- ja koulutusvaikuttajana. Oikea koukku on sellainen, että hän huiskaisee sen jopa vaistomaisesti, Meronen varoittaa. Meronen myöntää, että järjellä ajatellen Wahlströmin ei pitäisi enää otella, mutta kyse on tunteesta. . Perttula yllättää positiivisesti ja on saanut poikkeuksellisesti tekstinsä mahtumaan kuuteentoista sivuun. Perttula kuvaa Virolaisen aatepohjan muotoutumisen kotona Karjalassa, koulutuksen ja kasvamisen kansanvaltaan, mikä ohjasi valtioneuvoksen koko poliittista uraa. Poliittiset ääriliikkeet eivät Virolaista kiehtoneet, päinvastoin hän kavahti niitä. En aina treenaa niin, että se ajaisi välttämättä sitä ottelua eteenpäin, vaan minä tykkään harjoitella niin paljon, Wahlström kuvaa itseään. WAHLSTRÖM herää aamuisin viideltä. Kuudelta hän on pyörän päällä matkalla harjoitussalille ja koulupäivä Aalto-yliopiston muotoilun laitoksella alkaa yhdeksältä
Se on riittävä talousalue hyvän liigajoukkueen tekemiseen. VIIME aikoina on käyty keskustelua siitä, otetaanko Veikkausliigaan lähivuosina kuusitoista joukkuetta. Veikkausliigan yleisökeskiarvo on ollut runsaat 2300. . 50 kilometrin säteellä asuu 200 000 ihmistä. Tavoitteena on voitto jokaisesta pelistä. JUHANA UNKURI SUOMENMAA YKKÖSESTÄ Veikkausliigaan nousseella Seinäjoen Jalkapallokerholla on ensi kaudelle selkeät tavoitteet. . Talviharjoitteluolosuhteemme ovat oman Wallsport Areenan myötä huippuluokkaa, sanoo Sarajärvi. SJK:N ensi vuoden budjetti mää- rittyy lähiviikkojen aikana. Kiinteistöbisneksessä rikastunut Sarajärvi käyttää rahojaan kotikaupunkinsa jalkapallon kehittämiseen. Hänen lisäkseen seuran taustalla on kolme muuta varakasta osakkeenomistajaa. . Emme lähde liigaan vain säilymään, vaan menestymään. Tämä jää usein huomaamat- ta. Muissa maissa on laajat sarjat. Siten saadaan kiinni isommasta yleisömäärästä ja pelaajamassasta. Olemme pyrkineet kehittämään vuosi vuodelta esimerkiksi varusteisiin, lihashuoltoon ja ravintoon liittyviä asioita. Lukuun sisältyvät edustusjoukkueen, reservijoukkueen ja A-nuorten joukkueen kulut. Monet pitävät SJK:ta ostojoukkueena. Me lähdemme hakemaan voittoa jokaisesta pelistä, SJK:n hallituksen puheenjohtaja Raimo Sarajärvi linjaa. SJK:n seuraorganisaatio on kunnossa ja taloudellisia resursseja löytyy kiitettävästi. A-nuorten joukkueemme pelaa SM-sarjaa ja omista junioreistamme koostuva reservijoukkue kakkosessa. Haluamme olla jatkossa ensin Suomen johtava jalkapalloseura tai yksi johtavista seuroista. Tämän vuoden budjetti on ollut noin miljoona euroa. Suomessa on jokin ihmeellinen käsitys, että jokaisen pelin pitää olla huippu- tempoinen. Sarajärvi kannattaa määrän lisäämistä. . Näin kärjen ja häntäpään erot ovat aika suuria. Tällä hetkellä joukkueita on kymmenen. Hallituksessa en jatka, koska sama henkilö ei voi toimia kahden seuran päättävissä elimissä. Meillä käy paljon katsojia lähikunnista. Tykkään HJK:sta ja toivon seuralle kaikkea hyvää. SJK-HJK -peleissä toivon tietysti SJK:n voittoa. Sarajärvi toteaa, että kovempi kotimainen kilpailu olisi myös HJK:n etu. . Sarajärvi on toiminut HJK:n hallituksessa ja on myös seuran vähemmistöosakas. . Osakkaana olen näillä näkymin jatkamassa. 16 5.11.2013 Veikkausliigaan noussut Seinäjoen Jalkapallokerholla haluaa olla koko maakunnan seura. Ja miksemme pyrkisi myöhemmin sitäkin ylemmäksi.. SJK pyrkii haastamaan HJK:n tosissaan. Jotkut joukkueet sanovat tekevänsä parhaansa. Meillä on todella hyvä kaarti omia nuoria pelaajia, joita nousee jatkossa edustusjoukkueeseen. Sarajärven mukaan SJK haluaa olla koko maakunnan seura. SJK:n yleisökeskiarvo oli päättyneellä kaudella 1998, joka oli Ykkösen toiseksi suurin luku. Sarajärvi toteaa seuran satsaavan myös omaan pelaajatuotantoon. . Kuva:Juha Harju/Lehtikuva Seinäjoen Jalkapallokerho tähtää huipulle SJK ei lähde Veikkausliigaan vain säilyäkseen siellä. Suomalaisseurat eivät pysty kilpailemaan pelaajista palkoilla. Mutta muuten SJK kestää Skandinaviassa vertailun mihin tahansa seuraan. . Ei niin ole Espanjan tai Hollannin liigassakaan. HJK voitti tällä kaudella viidennen peräkkäisen Suomen mestaruutensa. Listan kärjessä oli Tampereen Ilves 2016 SJK haluaa olla koko maakunnan seura. katsojalla. Koko sarjan yleisökeskiarvoksi muodostui 1048
Tavoitteen saavuttaneet saavat paljon hyvän olon tuntemisia, määrättömästi kunniaa ja mahdollisuuden lunastaa kerhon vuosipalkinnon. Lisäksi Suomenmaa arpoo kaikkien ilmoittautuneiden sekä väli- ja lopputuloksensa raportoineiden kesken sykemittarin. Suomenmaa tilaus Suomenmaa ilmestyy tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan kestona vain 139 ?/v ja saan 1 kk:n lehdet kaupan päälle 6 kk:n lehdet hintaan vain 79 ? Kestotilaukseni maksan yhdessä kahdessa kolmessa erässä kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan 3 kuukaudeksi tutustumishintaan 43 ? Nimi Lähiosoite Postinumero Postimaksu maksettu Kunta Postitoimipaikka Puhelin, sähköposti Maksajan allekirjoitus En tilaa enkä ilmoittaudu kerhoon, mutta osallistun arvontaan. Myös puolivälin krouvin tilanne julkistetaan, samoin kuin urakan päätös. 6. Samoin vapun jälkeen viimeistään 10.5.2014 on kerrottava, miten kävi. 5. Jos lunta ei ole tai se on vaikeasti tavoitettavissa, hiihtoa voi korvata juoksulla tai ripeällä kävelyllä. Kerholaisen on ilmoittauduttava, raportoitava puolivälin tilanne ja lopputulos. Kerhoon voi ilmoittautua oheisella ilmoittautumiskaavakkeella tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen Kaikkien ilmoittautuneiden sekä välija lopputuloksensa raportoineiden kesken arvotaan sykemittari. 1000 km:n kerho TUHANNEN KILOMETRIN KERHON SÄÄNNÖT 1. Olen liittänyt kuponkiin 1 luokan postimerkin. Suomenmaa Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys. Kerholla on nyt myös oma Facebook-sivu, jonka kautta voi ilmoittautua. Kerhon säännöt ovat ohessa. 17 5.11.2013 Tuhannen Kilometrin Kerho myös facebookissa! Tuhannen Kilometrin Kerho Kesän jälkeen Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerho säntää taas laduille ja lenkkipoluille. Ilmoittautumisen on oltava perillä Suomenmaassa viimeistään 10.11.2013. kerho@suomenmaa.fi. Reipas työmatkakävely hyväksytään kerhosuoritusten piiriin. 3. Kerhoon on ilmoittauduttava viimeistään 10.11.2013. 2. Kerholainen sitoutuu tavoittelemaan tuhannen kilometrin hiihtämistä talvikautena 1.11.2013?30.4.2014. Kerholaisen pitää urakan puolivälissä tammi-helmikuun vaihteessa, viimeistään 10.2.2014, raportoida Suomenmaahan, miten tavoite on täyttymässä. Yksi juoksukilometri vastaa kahta hiihtokilometriä ja yksi kävelykilometri yhtä hiihtokilometriä. Mukaan lähtevien nimet julkaistaan Suomenmaassa. Kerholaisen on tehtävä kilometreistään muistiinpanot. Ilmoittaudun mukaan Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhoon Ilmoittautumiskaavake postitetaan osoitteella: Tuhannen Kilometrin Kerho, Suomenmaan toimitus, PL 52, 90101 Oulu tai sähköpostilla kerho@suomenmaa.fi 4
Kouluista voisi kehittää vielä pontevammin koko yhteisön toimintakeskuksia. OTETAAN lähistön väki kouluille mukaan syömään! Kohtuullista korvausta vastaan lähiseudun väki voisi syödä koulun ruokailutiloissa syömässä ja päästä juttelemaan sekä seudun muiden aikuisten, että lasten kanssa. Ilmiölähtöisen opetuksen ja tekemällä oppimisen periaatteiden mukaisesti koko yhteisön voi ottaa mukaan myös opetukseen. Seudun yrittäjät ja lasten vanhemmat voivat tulla kouluun kertomaan omasta työstään. Inhimillisen kokoinen oppimisympäristö tukee lasten kehitystä, luovuutta, ongelmanratkaisukykyä ja identiteetin kehitystä. Kansalaisopistot ja liikuntakerhot ovat olleet esimerkillisesti hyödyntämässä luokkatiloja ja liikuntamahdollisuuksia ilta-aikaan luoden yhteistä toimintaa koululle ja sen ympärille myös ilta-aikaan, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Juuri tätä toimintaa, koulun avaamista koko yhteisön ylpeyden aiheeksi, pitäisi Keski-Suomen Keskustanaisten mielestä kannustaa jatkumaan. Monella taas on elintason myötä pidempi elinikä. Näin ollen eläkevuosissakin on vaihtelunsa minkä aikaa eläkettä nauttii. Kirjoitusten pituus voi olla muutamasta rivistä aina 1-2 sivuun saakka. Toivon saavani muisteloita 15. Mielipiteet 18 Koulu kuuluu kaikille TALOUSTILANTEEN häviäjäksi tuntuu monessa kunnassa jäävän jälleen kerran koulutus. Kun kouluverkon karsinta seinistä säästämällä tuo joidenkin laskelmien mukaan säästöä, kapinoivat monet myös oikeutetusti laskelmien oikeellisuutta. On tärkeää muistaa, että toimiva koulutus on menoerän sijaan ennen muuta tuottava sijoitus tulevaisuuden menestykseen. KOULUJEN ympärillä on aina asunut sivistys, kulttuuri ja yhteisö. joulukuuta mennessä. Tarkempia tietoja löydät lyy.fi sivustolta kirjoittamalla kohtaan etsi sivustolta ?historia?. Historiateos ilmestyy painettuna kirjana syksyllä 2014. Esko Fält kasvatustieteen maisteri, historiateoksen käsikirjoittaja ?Jokainen eläkevuosi on kaikilla ansaittu eikä siitä sen enempää.. Myös työllistymistekijät ikääntyvillä lyhyissä työsuhteissa. Tutkimuksissa on todettu, että raskaamman työntekijä sekä työttömyyden aiheuttama elinikäindeksi on noin 10 vuotta lyhyempi. Tällaista eläkkeen laskua ei tule sallia vaan toteutua kuin työssäoloaikana on luvattu. Nyt ikääntyvillä eläkettä on jo alennettu alkupäästä eläkekertymän alkaessa vasta 23-vuotiaana. Näin ollen raskaan työn eläkeiäksi 63 vuotta on aivan riittävä kun moni on alle kaksikymppisenä aloittanut varsinaisen palkkatyön, sitä ennen työskennellyt sen aikaisissa elämän vaatimuksissa kotikonnuillaan mm. Annetaan koulun kuulua aidosti koko lähiyhteisölle! Keski-Suomen Keskustanaiset LYY 35 vuotta ensi vuonna LAPIN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA täyttää ensi vuon- na 35 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi ylioppilaskunta julkaisee historiateoksen, jonka käsikirjoitus on valmis toukokuussa 2014. Historiateokseen on tarkoitus koota kokoelma ylioppilaskunnan merkittävistä historian käännekohdista 1979 jälkeiseltä ajalta. Ylioppilashistoriassa haetaan Lapin kannalta merkittävää kulttuurihistoriallista tapahtumaketjua sekä kuvataan opiskelijamaailman merkitys Lapin kannalta. Asiatietojen lisäksi teokseen tuodaan mukaan ihmisiä, elämänläheisyyttä, hauskoja tapahtumia, huumoria ja kuvia. Lapin ylioppilaskunnan toiminnassa on vuosien varrella ollut mukana satoja ja jopa tuhansia ihmisiä tavalla tai toisella. Ylioppilaskunnan henkeä ja toimintaa pystyvät parhaiten kuvaamaan ne ihmiset, jotka ovat olleet toiminnassa mukana. TOIVON, että Lapin korkeakoulun ja myöhemmin Lapin yliopiston ylioppilaskunnan eri tehtävissä mukana olleet käyttäisivät hetken aikaa muisteluun. Pyydän teitä lähettämään minulle pieniä kertomuksia ja kuvia vuosien varrelta. Sähköpostiosoitteeni on efalt(at)luukku.com. Jokainen eläkevuosi on kaikilla ansaittu eikä siitä sen enempää. KESKUSTAN kansanedustaja Anneli Saarikko on kuunnellut kansalaisia todetessaan Suomenmaan kirjoituksessa vuoden kuluessa: Jos eläkeikää nostetaan, on otettava huomioon työn ruumiillinen rasittavuus ja työkertymävuodet raskaassa ammatissa. Tämä lukemani kirjoitus oli mielipiteenä keskustan varapuheenjohtajalta oikeaan osunut. Kuka kuvittelisi ihmisten raatavan yli 63-vuotiaana raskaassa ammatissa sairauksien ja vaivo- jen ahdistamana kiireisessä työrytmissä. Harrastellahan aina voi, mutta käytännössä nykyisen työelämän vaatimuksissa pysyminen on täysin mahdotonta. Muutamia poikkeuksia on, muttei yleisesti koska raskaassa ammatissa harva pääsee terveenä nykyisinkään eläkeikään. Maan asiat tulisi työuran osalta hoitaa niin että 40-45 vuotta työelämässä riittää, vapaaehtoisesti toki voisi jatkaa pidempään. Monet raskaankin ammatin omanneet eläkeläiset eivät jää toimettomiksi totuttuaan vuosien varrella touhuamaan ja jatkavat yhteisöissä kolmannella sektorilla tekijänaisina ja -miehinä tuottaen yhteiskunnalle hyvinvointia. PALJON pitää työelämän sektorilla tapahtua muutosta yli kuusikymppisten työttömien paremman työllistymisen eteen. Sairaspoissaoloriskikin on suurempi, työtahti vääjäämättä hidastuu, ikääntyvän pitää saada valita työtehtävänsä kevyemmästä päästä ja työskennellä omaan tahtiin jne. Tämän työnantajakin tiedostaa, hyvä niin silloin lähtökohta työssäjaksamiselle on parempi niille joilla työpaikka on. KUULTIIN suunnitelmista 65 vuoden eläkeiästä ja jos aikaisemmin jää, heikennettäisiin eläkettä. Tämä olisi raskaan työn tekijöille ikävä epäluottamus pitkästä aherruksesta. Kuva: Paula Åström Mikä eläkeiäksi? PALJON on puhuttu ja tutkittu oikeaa eläkkeellejäänti ikää Suomen talouden pelastajana. Ymmärrystä löytyy eläkeiän nostolle ja ei kun otetaan huomioon työuran kesto sekä erilaiset työn rasittavuus tekijät ihmisen terveyteen. maataloustöissä. Nyt olisikin tärkeämpää laittaa voimavaroja nuorten työllistymiseen luoden pohjaa tulevaisuuteen, työttömyyden nuorille tuomiin ongelmiin työn kautta helpotusta hakien. Kaikille hyviä eläkepäiviä toivoen Martti Kaisto Kempele
Tervetuloa! Raisio, keskustajärjestöjen syyskokoukset ke 27.11. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. 10 ?/ hlö. klo 19 Johanna Ihanamäellä, Vettenrannantie 11. Seutufoorumit: Rauman seutu. Ypäjän Kartanon koululla, Varsanojantie 97. 040-141 7326 tai mirjam. karila@raisio.fi ETELÄ-HÄME Kotimaisen ruoan paneeli ke. Kärkölän alueen Keskustan paikallisyhdistysten syyskokoukset pidetään samana päivänä klo 18.00. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. 12.11. Tervetuloa Keskustan Klaukkalan paikallisyhdistyksen sääntömääräiseen syyskokoukseen ti 12.11. krs, Vantaan Myyrmäki. VARSINAIS-SUOMI Piiri, Soittokierros on tulossa jäsenillemme. Kokousesitelmä Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen klo 19.15. Keskustan py:n syyskokous kunnanvirastolla. Asikkala, to. 010 292 2060 tai varsinais-suomi@ keskusta.fi. Turku, Turun Seudun py:n keskustelutilaisuus aiheesta ?SUOMALAISEN ELÄKEJÄRJESTELMÄN HAASTEET. Keskustanaisten paikallisosaston syyskokous ma 18.11. klo 18 Euran Liikuntakeskuksessa. Pori. klo 13. Hallitus Tuusula, Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous pidetään ti 5.11. Piirin 90-vuotisjuhla klo 14. järjestää syyskokouksensa to 7.11 klo.17 ravintola Miamissa osoitteessa Suvantokatu 1, Tampere. Ilmoittautuminen: saara.kiuru@keskusta.fi puh. 0503423323. Keskustan Lempäälän kunnallisjärjestö ry:n johtokunta Vesaisten Pirkanmaan piiri ry, syyskokous pe 15.11. Esillä sääntömääräiset asiat. Nurmijärvi. Koulutie 2, Mynämäki. Keskustassa tapahtuu HELSINKI Kontulan Keskustaseura, syyskokous ti 12.11. Juontajana toimii Aila Paloniemi. Seuraamme eduskunnan kyselytunnin, teemme kierroksen talossa ja tapaamme edustajamme Annika Saarikon ja Esko Kivirannan. Tervetuloa! Kerava, paikallisyhdistys ry:n syyskokous pidetään ti 5.11. klo 17.30 Keravan kirjaston Laurean tilassa, 2.krs. Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen ohessa paikan taidolla loihtima salaattilounas (omakust.) Kataloinen, py:n syyskokous su 10.11. klo 19. Käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat ja ajankohtaiskatsaus. Aurakatu 16. mennessä Aulis Suominen 040 834 0803 tai aulis.suominen@vesaiset.fi Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. Varsinais-Suomen piiritoimisto, uuden toiminnanjohtajamme Hanna Vuolan tavoitat soittamalla p. Terveystie 25 . Ensimmäinen tavoite on saada yhteystiedot rekisterissä ajan tasalle. 7.11. Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen klo 9. Tervetuloa! Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo 14-16. 16.11. Mikä on naisen paras ikä. Käsiteltävänä asiana Ryttylän py:n liittyminen Hausjärven paikallisyhdistykseen. Hausjärvi, paikallisyhdistyksen yleinen kokous 25.11. City Spa Artemis, Palokunnankatu 15 F, Hämeenlinna. Keskustan py:n syyskokous kunnanvirastolla. Vääksy, to. Arpajaiset tuttuun tapaan. Porvoossa klo 11 alkaen Kerkkoon nuorisoseuran talolla osoitteessa Savimäentie 4, 06530 Kerkkoo. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi EU-vaaliehdokkaiden nimeäminen ja eduskuntavaaleihin valmistautumista. Myrskylä, kunnallisjärjestön syyskokous pidetään ma 11.11. klo 10 Mynämäen Laurin koululla, os. 7.11. klo 17 puoluetalo Apollolla, os. klo 19 Petri Kalmille osoitteeseen Jokipalstatie 24. Keskustanuoret Karjaan seutu (NKL Karjaa). 11.11. klo 18 kunnanvirastolla Oitissa. Hämeenlinnan kirjaston musiikkisalissa. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p.0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Tampere, kunnallisjärjestö ry:n syyskokous Tampereen Ammattiklubilla, Laukontori 12, ke 6.11. Kokouksen jälkeen ympäristöaiheinen keskustelu, jonka aluksi aiheesta alustaa SLL:n ekoenergiavastaava Riku Eskelinen. Käsiteltävänä asiana Ryttylän py:n liittyminen Hausjärven paikallisyhdistykseen. Hämeenlinna, kj. Tervetuloa! Vantaa. Kataloisten seurantalon ravintolassa Kataloistentie 553. Läyliäinen, paikallisyhdistyksen syyskokous su 10.11. kello 18.30 alkaen Hämeenlinna-Vanajan paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous piiritoimistolla, os. 050 917 7000 tai sähköpostilla hanna.vuola@ keskusta.fi. Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p. Omakustanteinen lounas klo 12. Juhlapuheen pitää puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä. klo 17 Säästöpankin kokoustiloissa. klo 18 piiritoimistolla; Loimaan seutu to 7.11. klo 18.30 piiritoimistolla, os. Kokouksessa valitaan toimihenkilöt vuodeksi 2014 sekä suunnitellaan tulevaa vuotta. klo 18-20 Petras Cafe?ssa, osoitteessa Yrjönkatu 11, Pori. klo 18. Esillä sääntömääräiset asiat. Keskustanuorten Helsingin piiri ry, sääntömääräinen syyskokous pidetään ti 12.11. klo 18 Mo- tel & Restaurant Marinessa, osoitteessa Kammakaregatan 4-6, 10600 Ekenäs. Paikasta tiedotetaan myöhemmin. klo 18. 13.11. Lämpimästi tervetuloa! Pori, Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous to 7.11. Hintsan tilalla seuraavasti: klo 17 naisten syyskokous tuvassa ja paikallisyhdistykset Makasiinin vintillä ja kokousaitassa; klo 18 kunnallisjärjestön kokous Makasiinissa. Keskustanuorten Turun aluejärjestö, sääntömääräinen syyskokous ke 27.11. Juhlan päätteeksi kakkukahvit. Kalvola, py:n syyskokous 20.11. Alustajana Työeläkevakuuttajat, TELA:n johtaja Eero Lankia. Opettelemme tekemään olkihimmeleitä ja joulukoristeita, kutimet mukaan. Turku, Vesaisten syyskokous ke 13.11. klo 17.30 Impivaaran uimahalli Uimahallinpolku 4, Turku. Turku, Keskustan lauantaitreffit kahvila Fontanassa 16.11. Paikallisyhdistysten jäsenluettelot tarkastetaan ennen kokousta. Ohjelmassa lounas Tapiola Gardenissa ja tutustuminen Urho Kekkosen museoon Tamminiemeen. Kokouksen jälkeen jäämme hohtominigolfaamaan. Ravintola Villa Emiliassa. Turun Keskustajärjestöt Mestarinkatu 2, Turku Piiri, Varsinais-Suomen piirin syyskokous la 9.11. Kaikelle yleisölle avoin tilaisuus. klo 18 alkaen Vantaan Flamingossa, Hohtogolf West Coastin kokoustiloissa (osoite Tasetie 8, 01510 Vantaa). Keskustan virtuaalinen tupailta, www.keskusta.fi Hartola Eteläinen, Keskustan py:n syyskokous ti. Mukana keskustelussa taiteilija Heljä Liukko-Sundström, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila ja toimittaja, seksuaaliterapeutti Anne Hievanen. Mahdollisuus varata aikoja klo 1719 Artemis pikahoitoihin. Päivittäin ohjattua toimintaa tai omaa toimintaa. Valtakirjojen tarkastus klo 10-11. klo 18 piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1.Tampere. Kokouksen päätyttyä Johannes Hirvaskoski pitää pienen puheenvuoron. klo 18. klo 14.30 Keskustan Hollolan kunnallisjärjestön syyskokous palvelutalo Huilissa. Poliittisen alustuksen pitää ke Mauri Pekkarinen. Piirikokous, Mynämäki, la 9.11. 5.11. Läyliäisten olohuoneella. Hämeenlinna. 6.11. Ruokailu klo 12.3013.15. Keskustan Lahden kunnallisjärjestön syyskokous piiritoimistolla, Hämeenkatu 9 A 5. 5.11. 7.11. klo 19 Kunnantalon valtuustosalissa. 5.11. klo 18.30 Keskustan Asikkalan kunnallisjärjestön syyskokous kunnanvirastolla, kahvitus alkaa klo 18.00. Sysmä, pe 8.11 klo 19 Keskustan Sysmän kunnallisjärjestön syyskokous kunnanviraston ruokalassa. Hollola, su. klo 13.30 Heinolassa Itä-Häme talolla, Kirjanpainajankatu 1. Salpakankaan, Keskustan py:n syyskokous 22.11. klo 18. Vesaisten syyskokous ti 19.11. klo 18 Monitoimitila Arkissa, Liesitori 1 A, 3. Kahvitarjoilu. Kaikki seutukunnan keskustalaiset ovat tervetulleita kokouksiin! Vesaisten Satakunnan piiri, syyskokous on ke 6.11. klo 19 Halkian, Laukkosken ja Pornaisten paikallisosastojen kokoukset Pornaisten kunnantalolla 7.11. 10.11. Linnankatu 21 B, Turku. Kahvitarjoilu klo 17 alkaen. krs. Keskustan Lahden paikallisyhdistysten syyskokoukset samana päivänä piiriotimistolla klo 17.30. Kärkölä, Keskustan Järvelän seudun py:n syyskokous ti. klo 14. Laurin koulu, Koulutie 2, piha-alueella myynnissä ohrapuuroa, pientä suolaista, marjakuusesta tehtyjä ovikransseja. Rauman seutufoorumi to 7.11. Bussireitti: SaloTurku-Laitila tai Säkylä. Kahvi klo 18. Kokouksessa käsitellään sääntöja nimenmuutosasioita, osaston toiminnan elvyttämistä sekä valitaan yhdistykselle toimihenkilöt. klo 18. Kunnantalon kahviossa, alkaen valtuustoryhmän kokouksella jonka jälkeen kj:n syyskokous. Ypäjä, Keskustanaiset syyskokous la 9.11. Lipun hinta 35,00 euroa. Kokouksessa valitaan toimihenkilöt vuodelle 2014, ja sinne on mahdollisuus tuoda aloitteita esitettäväksi puoluekokoukselle. klo 11 Saara Kivistöllä, Rantalantie 34. Vesivehmaa, Keskustanaisten syyskokous ma. klo 19 Brusilassa, Sääksjärventie 731. 5.11. klo 18.30 piiritoimistolla. Keskustanaisten Etelä-Hämeen piiri, syyskokous to 14.11. Ota rohkeasti yhteyttä. Lisätiedot Lauri Heikkilältä (lauri.a.heikkila@uta.fi) Lempäälä, kunnallisjärjestö ry:n syyskokous 14.11. 040 418 1150. PIRKANMAA Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. klo 18.30 Keskustan Orimattilan kunnallisjärjestön syyskokous Kehräämön kahviossa, kokouksen alustuksen aiheena terveysasema ja SOTE-palvelut, kahvitarjoilu. Keskustan Päijät-Hämeen piirin syyskokous la. kansanedustajat Juha Rehula ja Jari Leppä Vesivehmaa, to. Lippuvaraukset 040-5895709 tai pilvi.karkela@ keskusta.fi SATAKUNTA Jämijärvi, Paikallisyhdistyksien syyskokoukset: Kirkonkylän ke 6.11. Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 18 Keskustan Satakunnan piiritoimisto, Itäpuisto 9. Keskustan Satakunnan piiri ry, sääntömääräinen syyskokous pidetään la 9.11. klo 13.30 Heinolassa Itä-Häme talolla, Kirjanpainajankatu 1. Hämeen Keskustanuoret, piirin syyskokous la. 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. 6.11. klo 17.30. klo 18 kunnanvirastolla Oitissa. klo 19 Keskustan Kärkölän kunnallisjärjestön syyskokous Kärkölän kunnanvirastolla, Virkatie 1. Varsinainen kokous klo 1112.30. Tervetuloa! Pyynikin kesäteatteri Pirunpelto 1.8.2014 klo 18.00 esitykseen lippuja. Pikkupaketti pukinkonttiin mukaan! Piirin syyskokous ja 90-vuotisjuhla su 17.11. klo 18. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja keskustellaan ajankohtaisista asioista. Keskustan Uudenmaan piiri, sääntömääräinen syyskokous pidetään la 9.11. Järjestäjät Keskusta rp ja Suomen Keskustanaiset piirijärjestöineen. Tarkistamme tietosi ja juttelemme puolueen asioista. h. 16.11. Seutufoorumien kokouksissa käsitellään piirikokouksen asioita ja henkilövalinnat piirin puheenjohtajistoon sekä piirihallitukseen. klo 17 Kärkölän kunnanvirastolla. Lahti, ruokakeskustelu, ke. klo 17.30. klo 18) Ehtookodon takkahuoneessa. Ruokailu klo 18. klo 18 Laura Korkeilan luona, Hedelmätarhantie 4 A 6. Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Mukana puolueen varapuheen- 19 johtaja Juha Rehula. klo 17:15 alkaen piiritoimistolla Turussa (Linnankatu 21 B 35, Turku). Hiihtoloma hotelli LAANIHOVI Saariselkä 14.-22.2.2014. Esillä sääntömääräiset asiat. Paikkana Lahden kansanopisto, Harjukatu 46. Marraskuun kk-palaverit syyskokousaihein pidetään 13.11. Asiana Suomen selviytymissuunnitelma / työelämäosion laadinta, tervetuloa kaikki asiasta kiinnostuneet. Piiri, Aluekokoukset syyskokouksen edellä seuraavasti: Turun seutu ja Turunmaa ke 6.11. klo 18 Ravintola Rossossa Järvenpään Prismakeskusksessa, Rantakatu. Keskustan py:n syyskokous kunnanvirastolla. Mustjärvi, to. klo 17.30 kotimaisen ruoan paneeli. Älä siis lyö luuria korvaan, vaan kerro ajatuksesi puolueen politiikasta ja toiminnasta. klo 17.30 Suomen Luonnonsuojeluliiton (SLL) tiloissa Alppilassa, osoitteessa Kotkankatu 9. Tervetuloa. Päijät-Hämeen Keskustanaiset, piirin syyskokous la. klo 9 kokouspaikalla. Turku, Turun Seudun py:n syyskokous to 7.11 klo 18, piiritoimistolla, Linnankatu 21 B 35. klo 17.30. klo 17.30. Kahvitarjoilu, tervetuloa. Piiri, Retki eduskuntaan to 21.11. klo 12 alkaen Tupalan Hovissa, osoitteessa Jussilantie 1, Säkylä. Ilmoittautuminen ja valtakirjan tarkas-. klo 18.30 Loimaan kaupungin valtuustosalissa; Vakka-Suomi ke 6.11. Tervetuloa. Retki on suunnattu lähinnä Loimaan ja Salon suunnalta tuleville. Tarjolla kahvia ja pullaa. klo 19 (johtok. ti 26.11 klo 18, Vimman Teatteri-tilassa, os. Hyvä alennus rinnelipuista ja moottorikelkkasafarista, hotellimajoitus 2 tai 3 h huoneissa, sisältää ruokailut. klo 17.30. klo 11 Saara Kivistöllä, Rantalantie 34. Kärkölä, ti. Tiedustelut ja varaukset heti tai 22.11. Yhdistyksen yleinen kokous järjestetään ti 12.11. Keskustanuorten Uudenmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous järjestetään ke 13.11. Johtokunta klo 17. Turku, Turun Pohjoinen py syyskokous pe 8.11. klo 19. Mukana mm. kansanedustajat Juha Rehula ja Jari Leppä. Loppi, kunnallisjärjestön syyskokous to 7.11. klo 18 alkaen piiritoimistolla Turussa (Linnankatu 21 B 35, Turku). Keskustanuorten Turun aluejärjestö, johtokunnan kokous ke 27.11. Kahvitarjoilu. Orimattila, ke. Johtokunta klo 17.30. Raisio. Vieraana Marina Erhola, THL. Janakkala, Keskusta syyskokous 28.11. Kahvit ja ilmoittautuminen klo 9 alkaen. Tarjolla kahvia ja pullaa! Mäntsälä. Antti Korpintie 3A 00600 Helsinki. UUSIMAA Tuusula, Keskustan kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ti 5.11. klo 19 Kunnantalolla, valtuustosalissa. Tervetuloa. Vesaisten Uudenmaan piiri ry, sääntömääräinen syyskokous pidetään ti 5.11. Mukana mm. Esillä ajankohtaiset keskustelut, sääntömääräiset asiat sekä paikallisyhdistysten tulevaisuus. Myrskylä, keskustan paikallisyhdistykset (Keskustan Myrskylän paikallisosasto, Keskustanaisten Myrskylän paikallisyhdistys, Keskustapuolueen Pakila-Kankkilan paikallisosasto, Maalaisliiton Latvasyrjän paikallisosasto sekä Myrskylän Keskustanuoret NKL) kokoontuvat syyskokouksiinsa ma 11.11. Kahvitarjoilu. 7.11. klo 1720.30 Hintsan Makasiinilla. Raisio, Keskustanaisten Kädentaitoilta ke 13.11 klo 17-20 Hintsan Makasiinissa. klo 17.30 Säästöpankin kokoustiloissa. Mielellämme kuulemme myös Sinun terveisesi Keskustan Varsinais-Suomen piirin johdolle. Johtokunta klo 18. Ryttylä, paikallisyhdistyksen yleinen kokous 25.11. Tervetuloa kaikki Raaseporin 15-30-vuotiaat vaikuttamisesta kiinnostuneet nuoret! Keskustanuorten Uudenmaan piiri ry. Valtakirjojen tarkastus klo 10-11. klo 11.00-12.30. Fennovoiman viestintäjohtaja Maira Kettunen alustaa Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta. Apollonkatu 11a. Larin Kyöstin katu 16, Hml. Hämeenlinna-Vanaja, py:n syyskokous 13.11. klo 19 Saarijärvellä. Lahti, ti. Johtokunta Asikkala, Keskustanaisten syyskokous ma. Tervetuloa. Paikkana Lahden kansanopisto, Harjukatu 46. klo 18.30 Shell kokoustilassa. Kuulemiin! Piiri, työmarkkinatoimikunnan kokous ke 6.11. klo 18.30 Vahterus-Salissa Kalannissa; Salon alueen kokous la 9.11. Samassa tilassa klo 19 on mahdollisuus ottaa osaa Virtuaalitupailtaan. Tervetuloa! Keskustanaisten Uudenmaan piiri. Sääntömääräinen syyskokous ke 6.11. klo 19 Espoossa, Valtuustotalo, Espoonkatu 5, 02770 Espoo, keskustan ryhmähuone. Tarvittaessa kokousta jatketaan juhlan jälkeen. Maksu käteisellä! Tarvasjoki, Keskustanaisten syyskokous ma 11.11. 13.11. 16.11. Kolme naista kiertue Satakunnassa ke 6.11. piiritoimistoon, p. kunnantalolla. PÄIJÄT-HÄME Tupailta, ti. klo 18 Hyvinvointikeskuksessa. syyskokous 27.11. klo 19. Lisätietoa ja ilm. Johtokunta kokoontuu ennen syyskokousta klo 18. Pornainen, Pornaisten kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous Pornaisten kunnantalolla to 7.11. klo 10 Heinolassa Itä-Häme talolla, Kirjanpainajankatu 1. Lämpimästi tervetuloa tv. Tervetuloa! Tampereen Opiskelevat Keskustalaiset ry. 11.11
klo 18 ABC -liikenneasemalla os. Matka Ikaalisten kylpylään la 23.11. Mukaan voi ilmoittautua numeroon 050 521 1734 / Heidi-Maria Vainio. Kokous keskeytetään lounaan ajaksi. klo 18 OP:n kokoushuoneella, Linnalantie 51, Taavetti. klo Piiritoimiston puhelinnumerot ovat muuttuneet. Tervetuloa! Tervetuloa mukaan Keski-Suomen piirin järjestämälle keskustaväen pikkujouluristeilylle 30.11.-1.12. Helsinki-Tallinna-Helsinki M/S Silja Europalla. Tervetuloa! Keskustan jäsenrekisteritalkoot Taipalsaarella ke 30.11 klo 17 kunnantalolla. Keskustan Saimaanharjun, Keskustan Solkein ja Taipalsaaren Keskustanaisten paikallisyhdistysten ylimääräiset yleiset kokoukset ke 30.11 klo 18 kunnantalolla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Kahvit klo 17.30. Hinnat alkaen 150 euroa/hlö sisältäen hyttipaikan, Buffet-illallisen yhteiskattauksessa, aamiaisen sekä tietysti pikkujouluisen ohjelman. Piirin kokouksiin edustajaksi valittiin Päivi Rinta-Koskela. Matka Apassionata Hevosshow-tapahtumaan Helsinkiin la 8.2.Matkan hinta aikuisilta 65 . Tervetuloa! Keskustanuorten Satakunnan piiri ry, syyskokous la 9.11. Kokouspaikka Elli ja Jorma Mellolla, osoite Joutsenkuja 5 A3. klo 19, asiana syyskokousasiat. Nykyinen puheenjohtaja Anni-Inkeri Törmänen luopui tehtävästä työ- ja perhetilanteen vuoksi. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Markku Suutari. Varapuheenjohtajana jatkaa Pasi Korhonen ja sihteerinä Annikki Hakkarainen. Muut johtokunnan jäsenet ovat Anni-Inkeri Törmänen, Niina Tervo, Mirja Okkonen, Pekka Heikkinen, Oiva Korhonen, Heikki Karjalainen, Ella Mustakangas, Riitta Sirviö ja Leena Lukkari. Viljasentie 52-56 as. Tervetuloa! Keuruu, kj: Sääntömääräinen syyskokous su 17.11. 10.00) . Varaa matkasi nyt Keski-Suomen piiritoimistosta: p. Tervetuloa! Taipalsaari, kunnallisjärjestön johtokunta kokoontuu ke 30.11 klo 18.30. Asialistalla syyskokousasiat. POHJOIS-KARJALA Kouvola, KN Kouvolan py:n syyskokous piiritoimistolla, Hansakeskusken 2 krs. klo 18 Keihärissä (Keihärinkoskentie 737). Piirin vuosikalenteria 2014 myynnissä 10 e. Tervetuloa. Lisäksi illanviettoa. Ajankohtaisen tilannekatsauksen pitää piirin puheenjohtaja Hanna Huttunen ja sote-asioista alustaa ylilääkäri Anu Niemi. matkat, lipun kylpyläosastolle ja ruokailun). 20 Keskustassa tapahtuu keskusta nyt Tunnelma tiivistyy eduskunnassa TUNNELMAT tuntuvat lämpenevän eduskunnassa, kun kuuden puolueen hallitus etsii kunta- ja sote-uudistuksille hyväksyttävissä olevia maaleja, kansanedustaja, eurovaaleihin tähtäävä Mirja Vehkaperä kertoi eduskunnan terveiset Sotkamon kunnallisjärjestön syyskokouksessa. Keskusta on esitellyt vaihtoehtomallinsa ja seisoo sen takana: Kunnat saavat tehdä itsenäisesti päätöksensä niin itsenäisinä säilymisistä kuin toisiin kuntiin liittymisistä. . Esillä sääntömääräiset syyskokousasiat ja tulevat kouluverkkopäätökset. Johtokunta. Lappeenrannan Opiskelevien keskustalaistan syyskokous ti 5.11 klo 18.30 ravintola Gringos Locosissa. klo 18. Ulvila (n. Tervetuloa! Taipalsaari, kunnallisjärjestön syyskokous to 21.11. Kimmo Tiilikainen tuo puolueen ja eduskunnan tervehdyksen keskisuomalaisille teemalla ?Kannustava elinkeinopolitiikka . Kaikki ovat tervetulleita paikalle. Nakkila, Keskustan valtuustoryhmän avoin kokous su 10.11. Tervetuloa! Kouvola, Piirin syyskokous 13.11 klo. 18.30 Kouvolan VPK: n talolla (Palovartijantie) puolueen terveiset tuo puheenjohtaja JUHA SIPILÄ. Kunnallisjärjestön yrittäjävastaavana toimii Pasi Korhonen sekä ay-vastaavana Annikki Hakkarainen. tus klo 11-12. klo 17 Enon palvelupisteellä, kunnantie 2. 10.20) ja Pori Mikkola (n. klo 19 kunnanvirastolla, johtokunta kokoontuu klo 18. Poliittisen tilannekatsauksen pitää Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko. Ilmoittautumiset 15.11. Kahvila-Ravintola Myllytuulessa (Kangasmannilantie 4) Tervetuloa! Keskustan Saimaanharjun, Keskustan Solkein ja Taipalsaaren Keskustanaisten paikallisyhdistysten ylimääräiset yleiset kokoukset to 21.11 klo 17 kunnantalolla. Käsitellään euvaaleja, eduskuntavaaleja sekä jäsenasioita. Tervetuloa! Vesaiset. Keskisuomalaisille piiri tarjoaa myös kuljetuksen reittiä Kyyjärvi-Karstula-Saarijärvi-Hirvaskangas ABC-Jyväskylä-Muurame-Jämsä-Kuhmoinen. 10.10) . Ennen kokousta viinitilavierailu Marjatilalla klo 11 alkaen. Tutustuminen viinitilan tuotantoon ja toimintaan. Säkylän kunnallisjärjestö järjestää arpajaiset. Tarkempia tietoja tapahtumista saa minulta osoitteesta heidi-maria.vainio@nakkila.fi ja numerosta 050 521 1734. Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. KYMENLAAKSO Iitti, Kunnallisjärjestön syyskokous 6.11 klo. Paikalla Kouvolan kaupunginvaltuutetut Markku Pakkanen, Mirja Lonka ja Liisa Varjola.TERVETULOA! Kouvola, Anjalan py:n syyskokous 14.11 klo. Johtokunta klo 19. 045-327 4845 / Eeva tai p. 050-573 5353 / Pauliina. Luumäki, kunnallisjärjestön syyskokous pidetään ma 25.11. Tervetuloa. Kanta-Lappeenrannan Keskustanaiset, pikkujoulua vietetään kulttuurin merkeissä la 9.11 Lappeenrannan kaupunginteatterissa, näytäntönä Wolkoffin talossa klo 13. klo 18 alkaen Muuramen kulttuurikeskuksessa, osoite: Nisulantie 1. 17.30 alk. Joensuu, kunnallisjärjestön syyskokous Ortodoksisella kulttuurikeskuksella (alasali) to 7.11. klo 18 Peltola ?salissa, Joensuussa. 19 Kausalan ABC:n tiloissa. Mukana piirin pj. Tavoitat meidät jatkossa seuraavasti: toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Ilmoittautumiset 8.12. (4-14-v.) (sis. Tilaisuuteen toivotaan jokaisesta paikallisyhdistyksestä edustus paikalle. Harjavalta (n. 2. Pomarkku, kunnallisjärjestön syyskokous su 17.11. Johtokunta kokoontuu klo 16. Tervetuloa! Kouvola, Anjalan py:n tupailta 14.11 klo. Koollekutsujana kunnallisjärjestön johtokunta. Tervetuloa! Luumäki, kunnallisjärjestön johtokunnan kokous pidetään 7.11. Vaativat palvelut, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut, on hyvä järjestää kuntien maakunnallisella yhteistyöllä, kuten Kainuussa on jo yhdeksän vuotta toimittu, Vehkaperä sanoi. SYYSKOKOUKSESSA valittiin kunnallisjärjestön toimihenkilöt. Jäsenillassa tarkistetaan kaikkien jäsenten jäsenmaksutilanne, jäsenten yhteystiedot, käydään läpi yhdistysten tilanne, tarkistetaan Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen ajantasaisuus sekä päivitetään tarvittaessa kunnallisjärjestön nettisivut. Tervetuloa! Keihärinkoski, py: Sääntömääräinen syyskokous su 17.11. mennessä numeroon 050 521 1734 / Heidi-Maria Vainio. Porin Keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistys. Tervetuloa! Miehikkälä, Järjestöilta Osuuspankin kokoustiloissa 7.11 klo 18.30. Keskustan eduskuntaryhmän pj. klo.19 Kausalan ABC:n tiloissa.Päätetään osaston lakkauttamisesta ja jäsenten siirtämisestä uuteen osastoon. 18-19.30 Korven koululla (Korventie 716). Poliittisen keskustelun alustaa kansanedustaja Mauri Pekkarinen. klo 18 Nakkilan-Luvia Osuuspankin kerhotiloissa. Käsitellään valtuuston 11.11. klo 18 OP:n kokoushuoneella, Linnalantie 51, Taavetti. 010-315 2001. ETELÄ-SAVO Pieksämäki, kunnallisjärjestön johtokunnan kokous to 7.11. Kahvitarjoilu. Anola, paikallisyhdistyksen syyskokous pidetään Jari ja Tuula Partasella ti 5.11. hyvinvoiva kunta??. klo 18.30 Tellus, Brahenkatu 10. klo 18 Osuuspankin kerhohuoneella. Koollekutsujana kunnallisjärjestön johtokunta. klo 15. Media-koulutus, ?miten kirjoitan mielipidepalstalle??. Nakkila (n. Kuljetus lähtee Säkylän Huovintorilta klo 9.30 reittiä Rantatie ?Euran mh (n. Samassa yhteydessä on jouluruoka, josta keräämme vapaaehtoisen maksun. klo 19 piiritoimistolla, Kauppakeskus Hansa 2 krs. PIIRITOIMISTON uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. Asialistalla sääntömääräiset asiat ja EU-vaaliehdokkaan nimeäminen. 10.30). Matkan hinta aikuisilta 35 . Edellä mainittujen kokousten asialistalla paikallisyhdistyksien purkaminen. Ke 27.11. klo 18-19.30 Porin taidemuseo, Eteläranta. Mirja Vehkaperä. 11.11 klo 17, johtokunta kokoontuu 16.30. Joensuun opiskelevien keskustalaisten sääntömääräinen syyskokous ke 6.11 klo 16.30 piiritoimisto Apilalla, Siltakatu 22, Joensuu. Vehkanotko, Pieksämäki. 9.45) . Tervetuloa! Joensuu, Enon paikallisyhdistyksen syyskokous su 10.11. Kahvi ja ilm. klo. Kahvitarjoilu! Esityslista tulee johtokunnan jäsenille sähköposteihin. Mikäli olet esteellinen saapumaan kokoukseen niin ilmoita siitä Kaijalle tai Ristolle. Joroinen, Suomen Keskustan Joroisten paikallisyhdistyksen syyskokous 7.11. Markku Pakkanen , valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä, piirin toiminnanjohtaja Pirjo Matikainen sekä keskustanuorten edustaja. Tervetuloa. 17 alkaen piiritoimisto Apilassa, Siltakatu 22, Joensuu. sisältäen lipun ja matkat. asialista. Eura, py:n syyskokous ke 13.11. Tervetuloa! KESKI-SUOMI Keskustan Keski-Suomen piiri: Piirin syyskokous pidetään pe 8.11. Edellä mainittujen kokousten asialistalla paikallisyhdistyksien purkaminen. 3.krs. 19.30 Korven koululla, käsitellään sääntömääräiset asiat.TERVETULOA! Kouvola, Vesaisten Kymenlaakson piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous ke 20.11. ja lapsilta (alle 12v.) 35 . 010-315 2000 (varalla 050-573 5353), järjestösihteeri Eeva Koskela p. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. ja lapsilta 15 . Muuramen tervehdys: kunnanjohtaja Ari Ranta-aho. Valtakirjojen tarkastus ja kahvit klo 1718 Joutsensalissa. Samaan aikaan järjestetään Luumäen osalta Keskustan jäsenrekisteritalkoot toiminnanjohtaja Matti Kuittisen johdolla. Parjala, paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään ke. 13.11 klo 19.30. Kokouksen yhteydessä käydään läpi puolueen jäsenuudistusta ja tarkistetaan jäsenlistat. Tervetuloa! Iitti, Keskustan Säyhteen paikallisosaston kokous 6.11. Tervetuloa! Piiri, sääntömääräinen syyskokous pe 15.11. Keittolounas 12 e ja kahvit 3 e. mennessä. kunnantalolla klo 18. Kokouksessa käsitellään syyskokousasiat. klo 18 Vesa Ala-Hakulan luona os. Sihteerinä ja rahastonhoitajana jatkaa Satu Lankinen. Johtokunnan jäseniksi valittiin myös Mika Sipilä, Markku Pohjonen, Urpo Parkkali, Terhi Mäkitalo, Martti Lintikko, Päivi Rinta-Koskela, Soile Lasonen, Aarne Hintsala, Ilmo Myllymaa sekä Kauko Tuliniemi. Toiminnantarkastajiksi valittiin Riitta Anttila ja Hilkka Kotiranta. Ensimmäinen käsittely. Johtokunta Kontiolahden Jäsenilta pe 8.11. klo 16.30 Kontiolahden Kotiseutukeskuksessa. Markku Pakkanen, valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä sekä piirin toiminnanjohtaja ja keskustanuorten edustaja. klo 13.30 alkaen Mattilan Marjatilalla ( Karhiniementie 353, Huittinen). Keskikatu 4, 45100 Kouvola. KARJALA Uimi, py:n sääntömääräinen syyskokous pidetään ti 5.11 klo 13 Soili ja Oili Kiiskellä. Tervetuloa! Kontiolahti, Lehmon paikallisyhdistyksen syyskokous la 9.11. Kuva: Jari Laukkanen Helena Aaltonen johtaa naisia Kainuussa HELENA AALTONEN Vuokatista jatkaa Keskustanaisten Kainuun piirin puheenjohtajana ja Eila Jokelainen-Keränen Suomussalmelta varapuheenjohtajana. Piirin johtokuntaan syyskokouksessa valittiin varsinaisiksi ja varajäseniksi: Hyrynsalmelta Kati Nykänen (Pirjo Luostarinen), Kajaanista Tuula Korvuo (Eevi Harakka), Kajaanista Marja Malin ( Saimi Tikkanen), Kuhmosta Liisa Malinen (Eevi Pulkkinen), Paltamosta Marisanna Jarva (Pirjo Nuottimäki), Puolangalta Tuulikki Moilanen (Anna Heikkinen), Ristijärveltä Eeva Kemppainen (Rauni Töyräs) ja Sotkamosta Annikki Hakkarainen (Annikki Väisänen). Keskustanaisten Kainuun piiri kokoaa paikallisyhdistykset yhteen luomaan yhteistä politiikkaa ja toimintaa sukupuolten tasa-arvon ja ihmisten yhdenvertaisuuden sekä perheiden ja lapsiperheiden elämän parantamiseksi sekä Kainuun elinvoiman lisäämiseksi. Kirsi Ilomäki jatkaa puheenjohtajana Nakkilassa NAKKILAN kunnallisjärjestön puheenjohtajana jatkaa Kirsi Ilomäki ja varapuheenjohtajana Martti Pöysti. Mukana piirin pj. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Syyskokousasioiden lisäksi käsitellään ensimmäisen kerran paikallisyhdistyksen lopettamista. Mikkeli, Keskustan Ristiinan paikallisyhdistys käsittelee Mikkelin kaupungin talousarvioita 2014 ja taloussuunnitelmaa 2014-2017 pe 8.11. Johtokunta klo 12.30. klo 15.30 Kotiseutukeskuksessa. Tervetuloa!. Mukana piirin toiminnanjohtaja Antti Varis. Kontiolahti, Kunnallisjärjestön syyskokous la 9.11