Suomenmaa 05.08.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Toisin kävi. Ajassa Analyysi Ilmiöt Eläinten olot kiinnostavat Terrori-iskut innostavat matkijoita Brasilian kahdet kasvot. 6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 28 / 5.8.2016 / 4,80 ? Tienraivaaja Vuoden 2015 linnanjuhlien piti olla Markku Rossille ihan tavalliset
sisältö 5.8. 2016 Lappi haluaa lisää kesävieraita Turisteja houkutellaan pohjoiseen myös talvikauden ulkopuolella s. 26 2 5.8.2016
37 Terrorismin torjuntaan tarvitaan monipuolinen työkalupakki s. 32 Kesämökistä luopumista pitää kypsytellä vuosikausia s. 14 Olympialaisiin valmistautuva Brasilia on ristiriitojen maa s. 2016 3. 34 Keskustanuoret ei ole puudeli vaan piikki lihassa, Miika Kiiskilä sanoo s. 16 Hammaslääkäri Pirjo Friedman lentää työssään ympäri Kanadan syrjäseutuja s. 38 5.8. Vauraus ei saa rajautua vain tietyille ihmisille tai alueille. Katri Kulmuni s
perustettu 1908 . Nyt odotellaan vain sitä, kuka ensiksi haastaa Rinteen. Sen jälkeen puolue on siis ehtinyt kokeilla kolmea puheenjohtajaa, joista yksikään ei ole kyennyt kääntämään eduskuntavaalien laskevaa trendiä. Lipposen SDP sai parhaimmillaan vuoden 1995 eduskuntavaaleissa 786 000 ääntä ja 63 kansanedustajaa. Esimerkiksi brittien erohanke EU:sta ja viime kuukausien terrori-iskut saattavat hyvinkin näkyä seuraavissa mittauksissa. SDP:n ongelmat ovatkin paljon syvemmällä. Päätoimittaja Juha Määttä Irene Stachon / Lehtikuva Suomi tarvitsee myös toimintakykyistä sosiaalidemokraattista puoluetta. Pääkirjoitus SDP on ajautumassa puheenjohtajapeliin S DP:n seuraava puoluekokous järjestetään vain puolen vuoden kuluttua ensi helmikuussa. Rivien kokoaminen näyttää olevan puolueessa vieläkin kesken. 4 5.8.2016 Urpilainen ehti vetää puolueetta kuusi vuotta Eero Heinäluoman kolmen vuoden pätkäpestin jälkeen. Taustalla on ensinnäkin kahden vuoden takainen repivä puheenjohtajakamppailu, jossa Antti Rinne syrjäytti Jutta Urpilaisen. Näiden lukujen valossa kyse on todellakin paljon enemmästä kuin puolueen puheenjohtajan nimestä. Ennusmerkit viittaavat nyt perinteisen henkilöpelin käynnistymiseen SDP:ssä. Viimeisin pitkäaikainen puheenjohtaja oli Paavo Lipponen, joka johti SDP:tä vuosina 1993?2005. Rinne kertoo jatkohaluistaan vasta pari kuukautta ennen puoluekokousta, mikä antaa mahdollisuuden myös vapaaehtoiseen luopumiseen. On syytä toivoa, että suurin oppositiopuolue kykenisi käymään syvällistä keskustelua myös puolueen tehtävästä ja linjasta. Sillä ilman sarvia ja hampaita pitää todeta, että Suomi tarvitsee myös kohtuullisen kokoista ja toimintakykyistä sosiaalidemokraattista puoluetta.. SDP:n kannatus kääntyi keväällä laskuun, ja puolue menetti ykköstilan keskustalle. Käännekohdaksi näyttää muodostuneen yhteiskuntasopimuksen solmiminen juuri ennen keskustan ja kokoomuksen kesäkuun puoluekokouksia. Sosiaalidemokraatit ovat itsekin arvioineet, että heidän kannattajilleen tämä palkansaajien kannalta raskas sopimus on ollut vaikea pala niellä, vaikka puolue tukikin sen aikaansaamista. Gallupit tulevat ja menevät eikä suuren puolueen kannattaisi pelkästään niiden perusteella johtajia vaihdella. On siis luonnollista, että puolueessa viritellään keskustelua politiikan linjasta ja henkilöistä. Viime kuukausien gallupit ovat olleet ikävää luettavaa varsinkin puheenjohtaja Antti Rinteelle. Rinteen tulos vuosi sitten oli 490 000 ääntä ja 34 kansanedustajaa. Puolue menetti siis 20 vuodessa 300 000 ääntä ja 29 kansanedustajaa. Ulkoiset tekijät voivat paljonkin heilutella kannatuslukuja
jo lähellä (Yle 22.5.). Ikirouta sulaa hälyttävää tahtia (Iltalehti 4.6.). Tiesimme, että se oli leiri. Tiesimme, että Buchenwald oli olemassa, mutta uskoimme sen olleen rangaistuslaitos. Emme olleet vastuussa? Sanommeko jopa näin: . Hupenevista luonnonvaroista kamppailevien valtioiden välille syntyy sotia. Kun meitä aikanaan vanhuksina haastatellaan ja meiltä kysytään, miksi rosvosimme jälkipolvien elinmahdollisuudet, mitä vastaamme? Emme tienneet. Harva asiantuntija kuitenkaan uskoo, että odotettavissa on mitään hyvää. Kansainvälinen tiedeyhteisö on käytännössä yksimielinen siitä, että ilmastonmuutoksen taustalla on ihmisen toiminta. Tiesimme, että juutalaisia meni sinne, Pomsel sanoo dokumentissa Ilta-Sanomien mukaan. Pomsel oli vuonna 1943 paikalla Berliinin Urheilupalatsissa, jossa Goebbels julisti puheessaan totaalisen sodan Saksan vihollisille. . Merenpinnan nousu hävittänyt ainakin viisi saarta Tyynellämerellä (Yle 7.5.). Maapallon ilmasto lämpenee nyt rajusti . En vain kuunnellut, koska se ei kiinnostanut minua, hän sanoo. Samaa ovat sanoneet muutkin Pomselin aikalaiset. Juutalaiset katosivat naapurustosta yksi toisensa jälkeen, mutta kenenkään mieleen ei juolahtanut pohtia, minne. Tuhoamisleirien krematorioista leijaileva tuhka ja makea savu eivät kiinnostaneet lähikaupunkien asukkaita. Kaikki katsoivat pois. Grönlannin valtava jäätikkö alkoi sulaa etuajassa (Iltalehti 16.4.). Käynnissä on kehitys, jonka seurauksia emme tiedä. En vain kuunnellut, koska se ei kiinnostanut minua. Samuli Nissilä 5.8. Hän sanoo, ettei tiennyt kaasukammioista eikä krematorioista. . tutkija: ?turvaraja. Jopa sivistyneet ihmiset alkavat ennen pitkää pitää mitä hirveimpiä asioita täysin normaaleina. Orjuus oli Yhdysvaltain etelävaltioissa luonnollinen asiaintila, siirtomaavalloissa puolestaan pidettiin alkuperäiskansojen rosvoamista täysin oikeutettuna. Voisiko mitään vastaavaa olla meneillään myös nykyään? Uutisotsikot tältä vuodelta ovat karuja: Ilmaston- muutoksen haamuraja rikki: ?paluuta ei ole. (Kauppalehti 18.6.). Ajatteleminen olisi ollut vaivalloista, tietäminen olisi vienyt mielenrauhan. Helpompaa oli olla ottamatta selvää. Natsien hirmuteot olivat kammottavan isoja ja läpäisivät koko yhteiskunnan. Kun rikos on riittävän iso, sitä voi, paradoksaalista kyllä, olla vaikeaa huomata. Toimittajalta Suurimmat rikokset huomataan jälkeenpäin Braunhilde Pomsel, 105, oli yksi natsi-Saksan pro- pagandaministeri Joseph Goebbelsin sihteereistä. Tuoreessa saksalaisdokumentissa A German Life Pomsel kieltää olleensa osavastuussa natsien hirmuteoista. En edes käsittänyt, mistä uutisissa oli kyse. En edes käsittänyt, mistä puheessa oli kyse. 2016 5. Emme ajatelleet. Siis piittaamattomuus ja ahneus. Jos ennusteet käyvät toteen, ilmaston lämpeneminen aiheuttaa kuivuutta, nälänhätää ja kodittomuutta. Massiiviset pakolaisaallot kärjistävät kansainvälistä politiikkaa
Paula Åström Tuontiruoan osalta emme pysty varmistamaan eläinten hyvinvointia. 6 5.8.2016
Tuontiruoan osalta emme pysty varmistamaan eläinten hyvinvointia emmekä vaikuttamaan siihen. Esimerkiksi parsinavetat tulevat Lepän mukaan loppumaan ajan kuluessa itsestään, koska uusia ei enää juuri rakenneta. Eläimet Tuotantoeläinten olot puhuttavat Eläinsuojelulain uudistus herättää keskustelua jo ennen lakiluonnoksen valmistumista Teksti: liina hauru Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY ja Animalia keräävät parhaillaan nimiä vetoomukseen, jonka tavoitteena on saada Suomeen maailman paras eläinsuojelulaki. Vetoomuksessa kuvataan poliittista tilannetta eläinten kannalta poikkeuksellisen huonoksi. . Niiden kieltäminen taas ajaisi alas monia pieniä tiloja. Hallituksen linjausta kotimaisen ruoan osuuden lisäämisestä julkisissa hankinnoissa Leppä pitää erinomaisena. SEY:n Lindqvistin mielestä tuottajien pitäisi saada lisää rahaa eläinten hyvinvoinnin edistämiseen. . SEY:n Lindqvist toivoo keskustelua yhteisesti hyväksytyn määritelmän löytämiseksi. . Tehdään eläinten hyvinvoinnin parantamisesta yhteinen kansanliike. Lindqvist uskoo, että kuluttaja on valmis maksamaan korkeampaa hintaa korkeatasoisesti tuotetuista elintarvikkeista. Sekä Lindqvist että Leppä peräänkuuluttavat kaupan vastuuta ja parempia alkuperämerkintöjä. SEY:n tavoitteena on turkistarhauksen lakkaut- taminen siirtymäajalla, vaikka vuonna 2013 eduskunta hylkäsikin elinkeinon lakkauttamista esittäneen kansalaisaloitteen. Lindqvistin mielestä eduskunnan selkeästi ilmaisema tahto turkiseläinten olosuhteiden parantamisesta olisi pitänyt jo toteuttaa. Viime syksynä pysäytetty turkiseläinasetuksen valmistelu toteutetaan nyt samassa aikataulussa muiden eläinlajikohtaisten asetusten kanssa, maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Susanna Ahlström kertoo. 5.8. Eläinten hyvinvointia ei mainittu lainkaan hallitusohjelmassa. 2016 7. Myös tietämystä ja tuntemusta eläimistä on lisättävä, etenkin lemmikkieläinpuolella. Tuotantoeläinten kannalta tärkein suojelutoimenpide on Lepän mielestä kotimaisen ruoan suosiminen. Kansanedustajaa huolettaa, että tiukat eläinsuojelumääräykset voivat nostaa kotimaisten tuotteiden hintaa, jolloin ulkomaisen ruoan kulutus kasvaa. . Itseisarvosta maalaillaan epärealistisia uhkakuvia, vaikka kyse on asioista, joiden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä, kuten oikeus jatkuvaan vedensaantiin, mahdollisuus liikkua, sukia itseään tai jälkeläisiään sekä mahdollisuus sosiaaliseen kontaktiin. Maaliskuussa julkaistun Eurobarometrin mukaan valtaosa suomalaisista haluaisi turvata tuotantoeläinten hyvinvoinnin nykyistä paremmin. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Lepän (kesk.) mielestä Suomen eläinsuojelun taso on jo nykyisellään erittäin korkea. Itsekin maidontuottajana toimiva Leppä pitää tärkeimpänä asiana ihmisten asennetta. . Uudistuksen viipyminen herättää huolta eläinsuojelujärjestöissä. Eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola maaja metsätalousministeriöstä arvioi, että virkamiesvalmistelussa oleva lakiluonnos saadaan lausunnoille vielä kuluvan vuoden aikana. Kiistanalaisimmat kysymykset liittyvät tuotantoeläimiin, Pullola arvioi. Keskustelua on herättänyt myös eläimen itseisarvon sisällyttäminen lakiin. Viime syksynä turkiseläinasetuksen uudistaminen hyllytettiin ja eläinsuojeluasiamiehen virka lakkautettiin, SEY:n toiminnanjohtaja Maria Lindqvist perustelee kirjausta. Kaksikymmentä vuotta voimassa olleen eläin- suojelulain kokonaisuudistus aloitettiin jo vuonna 2012
Tavoitteena on kerätä matkan varrelta 202 uutta ideaa turhan sääntelyn poistamiseksi. Kaksi vuotta sitten tapahtuman tuloksena syntyneistä 101 ideasta kymmeniä on jo keskustan hallituskaudella viety lainvalmisteluun. Pyöräilytapahtuma on paitsi oiva tapa kun- non kohottamiseen, myös suora vaikuttamisen väylä. . Muistan kun ensimmäisellä matkalla yhden maatalon isäntä Pyhännän ja Kiuruveden välimaastossa huusi pihaltaan pyöräilijöille, että kyläpoliisit ja kodinhoitajat ta- kaisin. Tapahtuma on avoin kaikille liikkumisesta ja yhteisistä asioista kiinnostuneille. Matka taittuu tänä vuonna ensimmäistä kertaa itä?länsi-suunnassa Lappeenrannasta Raumalle. Reitin varrella on kuultavissa tuhtia asiaa sekä tavattavissa runsaasti keskustalaisia päättäjiä. Pyöräilijät pitävät taukoa kahdessa kiertotalouden edelläkävijäkunnassa, Lappeenrannassa ja Forssassa. Molemmat kuuluvat Fisu-kuntien verkostoon, jonka tavoitteena on edistää hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja kestävää kulutusta. 8 5.8.2016 Kiertotalouden lisäksi keskeisenä teemana on aktivoida ihmisiä mukaan ensi kevään kuntavaaleihin. Myös byrokratian purkutalkoot jatkuvat. Viesti tuli suoraan perille, tapahtumaa järjestävä keskustan hallintosihteeri Minna Siira muistelee. Pyörät pyörimään sai alkunsa neljä vuotta sitten Juha Sipilän heittämästä haasteesta. Tuhansien Facebook-tykkäysten kannustamana Sipilä pyöräili Oulusta Arkadianmäelle eduskunnan syyskauden ensimmäiseen istuntoon. Puheenjohtaja Sipilä osallistuu tapahtumaan tälläkin kertaa, tosin työtehtäviensä puitteissa. Pyöräilyyn ehtii vielä ilmoittautua osoit- teessa pyoratpyorimaan.fi. Jopa oppositio kiittelee (tai on hiljaa). Erkka Railo pienyrittäjien alv-uudistuksesta Twitterissä Paula Åström Tavoitteena on aktivoida ihmisiä mukaan ensi kevään kuntavaaleihin. Pyörät pyörivät nyt idästä länteen Liina Hauru Keskustalaisten kesäinen pyöräilytapahtuma polkaistaan käyntiin perjantaina 12. elokuuta. Osallistua voi joko koko matkalle tai lyhyemmille etapeille. Nettisivulta voi tarkistaa myös taukopaikkojen ohjelman.. Ajassa Sanottua Kokonaisen uskontokunnan leimaaminen terroristikandidaateiksi on höyrypesun kestävää rasismia, ei maahanmuuttopolitiikan kritisointia. Aapo Laakso Maaseudun Tulevaisuudessa Työpaikkailmoituksen kuvituskuvassa miesten kengät ja kravatti antaa mielestäni vähän hassun kuvan yrityksestä. Essi Nummi Twitterissä Hallitus on osannut tehdä jotain tosiaan oikein
Laitteen avulla lentokone näkyy siviilitutkassa. Se ilmoittaa muun muassa koneen sijainnin, korkeuden ja antaa tunnistamistiedot. Sotilaskoneiden pimeänä lentelyä Itämerellä on pidetty uhkana lentoturvallisuudelle ja riskitekijänä vahingossa syttyvälle konfliktille. Jari Laukkanen Timo Laaninen Suomenmaan avustajaksi Samuli Nissilä Keskustan entinen puoluesihtee- ri Timo Laaninen on tällä viikolla aloittanut Suomenmaan vakituisena avustajana. Laaninen kirjoittaa Suomenmaahan pääkirjoituksia, uutisanalyyseja, kolumneja ja muita artikkeleita. . Jossain vaiheessa myös urheiluala herää tähän digiajan lainalaisuuteen. Emil Elo Kauppalehdessä Ajassa Jaa, ettei politiikassa muka ole hahmoja? Eero Lehtihän on rikkaan miehen Timo Soini ja Li Andersson käy hipsterikansan Hertta Kuusisesta. Matti Linnanahde Twitterissä Ilmavoimat Pimeänä lentely kuriin Pekka Pohjolainen Saadaanko sotilaskoneiden pimeänä lentely Itämeren yllä loppumaan. Avustajana toimiminen antaa riittävän vapauden toteuttaa myös muita projekteja, teologian opintojaan viimeistelevä Laaninen toteaa. Laaninen on aiemmin työskennellyt Suomenmaassa toimittajana ja esimiehenä vuosina 1984?2003 sekä päätoimittajana vuosina 2008? 2010. Laaninen korvaa toimituksessa pääkirjoitustoimittaja Juha Maunon, joka jää eläkkeelle lokakuun alussa. Pitkän uran Suomenmaassa tehnyt Mauno työskenteli lehden päätoimittajana vuosina 1999?2007. 5.8. Kirjoittaminen on aina ollut minulle rakas työ ja harrastus, siksi Suomenmaa oli luonteva valinta, 62-vuotias Laaninen sanoo. Laanista innostaa, että Suomen- maa muuttui viikkolehdeksi tämän vuoden alusta. . Venäjä on esittänyt asiasta konsultaatioita Nato-maille ja Natoon kuulumattomille Itämeren valtioille eli Suomelle ja Ruotsille. Ehdotuksen teki uutistoimisto Tassin välityksellä Venäjän varapuolustusministeri Anatoli Antonov. Kyse olisi asiantuntijatasolla Moskovassa syyskuussa järjestettävästä tapaamisesta. Venäjän epäsovinnaista avausta on tulkittu merkiksi halusta poliittiseen liennytykseen. Sanottua Työttömyys ei saisi pakottaa ketään muuttamaan. Naima Ibrahim Suomen Kuvalehdessä Pahoilla teoilla on seurauksensa, kun tehdään kuluttajabisnestä. Tämä on ollut iso ja tärkeä uudistus, johon haluan jatkossakin antaa myös oman panokseni. Suomi ja muut kutsun kohteena olevat maat jäivät odottamaan tarkempaa selvyyttä ehdotuksen sisällöstä ja luonteesta. Antonov viittasi presidentti Sauli Niinistön Venäjän presidentille Vladimir Putinille tekemään ehdotukseen transponderien käytöstä Itämeren ilmatilassa. 2016 9
Lakiosaamista tarvitaan, jos tulee syytös: ?pöllit aitan?. On ryhmässä sentään myös ampeerin ankkuri. Entä haluaako joku palauttaa kepun markkaan?. Niinpä ryhmässä vaikuttavat sekä lakihurmos että perun vaalilain. Muuten seurauksena voi olla kriisitila kansalta. Eräs itärajan liepeillä asusteleva kansanedustaja on saattanut joskus todeta ?oho, komintern!? Päivän sana on digitalisaatio. Kyseessä ei ainakaan ole Kai Elastinen. Kansanedustajien tehtävä on säätää lakeja. Juha Rehula urhea juhla Kepulainen kesäpähkinä Kansanedustajat Jekun sadat sanat Anagrammit ovat sanoja, jotka koostuvat samoista kirjaimista kuin toiset sanat. Kansanedustaja Juha Rehulan nimestä voi muodostaa esimerkiksi anagrammin urhea juhla. Saatko selville, ketkä muut keskustan kansanedustajat kätkeytyvät seuraaviin vihjeisiin? TEKSTI: SAMULI NISSILÄ Yhdellä edustajalla on aate hallussa, mutta toinen on kiinteimmin Alkio. Tarvitaanko mahtavan netin lisäksi tekninen porho. Historiaan lienee perehtynyt myös hän, jolla on Tannerin kivut. Onhan onnekas se johtoportaaseen kuuluva edustaja, jolla on uljas hipiä? Entä onko erään ensimmäisen kauden kansanedustajan tehtävänä olla Maurin tulkki? 10 5.8.2016 Itsestään selvää on, kuka on liian kankea konttiin
on helppo sanoa, mutta rakentavan ratkaisun löytäminen on vaikeaa. Brexitin jälkimainingeissa EU:lle tarjotaan tätä mahdollisuutta. EU:n olisi nyt luovuttava liittovaltiohankkeistaan, viiden presidentin ohjelmastaan, ja palattava ydintoimiinsa rauhan, vakauden ja vaurauden mahdollistajana sen itsenäisille jäsenmaille. Hannu Takkula europarlamentaarikko Jari Laukkanen Suoraan kysyen Moni ei uskalla hankkia lapsia, vaikka tahtoisi Teppo säkkinen Tilastokeskuksen mukaan Suomes- sa syntyi tammi-kesäkuussa ennätysvähän lapsia. Meidän pitäisi muuttaa myös puhumisen tapoja. Ruotsissa asenne perheisiin on kautta linjan myönteinen, oli perheen muoto tai arjen järjestys millainen vain. Jo jäsenyyttä harkittaessa vuonna 1994 oli kuitenkin selvää, että EU:ssa on ainakin kaksi myönteistä asiaa: yhteiset arvot ja vapaakauppa. Saamani kansalaispalautteen pohjalta ei näitäkään enää tunnuta pidettävän tärkeänä. Suomi on vientivetoisena maana hyötynyt laa- jasti vapaakaupasta sekä EU:n sisämarkkinoista. Ehkäpä liian nopeasti edennyt globalisaatio on tehnyt nyt poliittisen kokonaiskuvan hahmottamisen vaikeaksi. Vallalle on noussut ns. halutaan sanoa ainakin vapaakaupalle, maatalouspolitiikalle, pankkiunionille, pakolaispolitiikalle ja yhteisvaluutalle. Britannian tapaus osoitti, että ?EI. Mitä syntyvyyden nostamiseksi voisi tehdä? Esimerkiksi perhevapaiden pitäisi joustaa nykyistä enemmän erilaisten perheiden ja elämäntilanteiden mukaan. Yksi iso syy on, että ihmiset eivät uskalla hankkia lapsia. Yhteiskunnan ilmapiiri viestii, että oman elämäntilanteen pitäisi olla täydellinen, ennen kuin lapsi voi tulla. Erityisesti naisilla ikä voi tulla vastaan sitä odotellessa. Millaisten elämäntilanteiden vuoksi lasten tekoa lykätään? Huoli toimeentulosta, työpaikasta ja asumisesta vaikuttaa paljon. Ihmiset eivät ole tyytyväisiä EU:n olemassa olevaan kehityssuuntaan. Ajattelin Suomelle olevan parempi tiivistää pohjoismaista yhteistyötä kuin liittyä EU:hun. Kansa päätti kuitenkin toisin, ja nyt EU-jäsenyys on tosiasia. Ja toisaalta, jos yksittäinen poliitikko innostuu sitä esittämään, niin se yleensä ammutaan alas ilman kunnon keskustelua. Ennen EU-jäsenyyttä toimin Vaihtoehto EU:lle -liik- keessä. Olisi hienoa, jos opiskelijakin uskaltaisi perustaa perheen ennen valmistumista. 5.8. miltei kaikelle uudelle, ja myös perinteisessä EU-politiikassa ?EI. Moni ajattelee, että pitää olla vakaa parisuhde, omistusasunto ja pysyvä työsuhde, ennen kuin voi hankkia lapsia. Ei kaiken tarvitse olla yltiötäydellistä. Suomen vahvuus on aina ollut ratkaisukeskeinen lähestymistapa ongelmiin. Nyt kuitenkin näyttää siltä, ettei meilläkään jäsenmaana ole valmiutta esittää vaihtoehtoista kehityssuuntaa EU:lle. mielikuvapolitiikka, jota Donald Trumpin kaltaisten poliitikkojen puheet ruokkivat. Keskusteluissa esiin nousevat ääripäät ruokkivat yhden asian liikkeitä ja moniulotteinen kokonaisuus hämärtyy. Tästä ilmiöstä edellä mainittu Brexit oli oiva esimerkki. Pessimisti ei pety, sanotaan, mutta optimismille olisi nyt tilausta, tai ainakin pienelle asennemuutokselle niin kansallisesti kuin EU:n laajuisestikin. Syntyvyys on alentunut vuodesta 2010 lähtien. Mistä lapsiluvun lasku johtuu, Monimuotoiset perheet -verkoston projektipäällikkö Anna Moring? Kyselytutkimusten mukaan suomalaiset toivovat isompia perheitä kuin lopulta saavat. 2016 11. Täällä Bryssel Mitä ihmiset haluavat EU:sta? Brexitin jälkeen kysymys EU:n tulevaisuudes- ta on noussut kaikkien huulille. Sellainen vain käy harvinaisemmaksi nykypäivänä, kun työelämä on muuttunut epävarmemmaksi. Jos oma elämäntilanne poikkeaa siitä, mitä pidetään ihanteena, voi ihminen jopa ajatella, ettei hän saa tai ettei hänen kuulu toivoa elämäänsä lapsia. Naapurimaa Ruotsissa syntyvyys on nousussa. Olen huomannut tämän kansalaisten yhteydenottojen perusteella. Viesti tuntuu olevan yksiselitteinen ?EI
Uutiskuva 12 5.8.2016
kaipaavia on niin meillä kuin muuallakin, paluuta entiseen tuskin on. 5.8. 2016 13. Jääkö olympiakisojen järjestäminen kokonaan suuruudenhulluille maille, joissa kansalaisten mielipiteen ja kustannusten perään ei kysellä? Olympialipun ehti jo loata Venäjän presidentti Vladimir Putin, joka tärväsi Sotshin talvikisoihin Suomen valtion budjetin verran kahisevaa ja käynnisti Krimin miehityksen heti olympiatulen sammuttua. Helsingin vuoden 1952 olympialaisia on tapana muistella ainakin Suomessa viimeisinä vanhan maailman olympialaisina, joissa itse urheilu ja olympiahenki olivat vielä pääosassa. Vaikka olympialaisten ?uskonpuhdistusta. Yasuyoshi Chiba / AFP Photo / Lehtikuva Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin Pekka Pohjolainen Brasilian Rio de Janeirossa alkavia olympialaisia varjostavat zikavirus, terroriuhka ja Venäjän doping-skandaali. Moni kysyy myös, miksi ehkä 10 miljardia euroa maksavat kisat pitää maa, jonka kansasta suuri osa elää slummeissa ja joka vasta toissa kesänä järjesti yhtä kalliit jalkapallon MM-kilpailut? Olympialaisia vaivaava megalomania herättää myös kysymyksiä kisojen tulevaisuudesta
Isis tarjoaa itsenäisille, mahdollisesti verkon kautta löyhästi ohjatuille tekijöille alustan ja kanavan, jolla ylentää itsensä. Saksan parlamentissa työskentelevä tuttavani arvioi useiden toisiaan seuranneiden iskujen johtuvan siitä, että jäljittelijöillä on nyt momentum. Samanlaisia ajatuksia hautoneet ihmiset saavat sysäyksen laajasti uutisoiduista teoista. Yksittäistä, itsenäisen tekijän tai pienryhmän iskua ei voi poissulkea. Suurin syy kohonneen uhka-arvion taustalla ovat Syyriaan tai Irakiin vierastaistelijoiksi Suomesta matkustaneet henkilöt. Heitä on tunnistettu kaikkiaan 70, joista pieni osa tosin on lähtenyt humanitaa- 14 5.8.2016 risessa tarkoituksessa. Tammikuussa kolmesataa islamilaista uskonoppinutta allekirjoitti Marrakeshissa julistuksen, joka puolustaa vähemmistöjen, kuten kristittyjen, oikeuksia muslimienemmistöisissä maissa. Pohjois-Ranskassa Saint-Etienne-duRouvrayn muslimit ja kristityt kieltäytyivät vahvistamasta Isisin kertomusta rinnakkaiselon mahdottomuudesta. Sen sijaan paikalliset muslimijohtajat kokoontuivat kunnioittamaan surmatun papin muistoa suljetun kirkon eteen. Sisäisen turvallisuuden viranomaiset tekevät myös tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä suomalaisten muslimiyhteisöjen kanssa. Radikalisoituminen ei ole uhka pelkästään laajemmalle yhteiskunnalle, vaan erityisesti yhteisöille ja perheille, joiden piiriin se kohdistuu. Teppo Säkkinen. Suojelupoliisin mukaan tällaisia pienryhmiä on jo syntynyt Suomeen. Suurin vierastaistelijaksi lähtijöiden aalto on takanapäin. erästä haastattelemaani virkamiestä lainaten . Virta on hiipunut Isisin kärsiessä takaiskuja ja illuusioiden karistessa. Suomessa on käynnissä lainsäädäntöhankkeita, jotka antavat viranomaisille työkaluja hallita uhkia. Oikeusministeriö sai kesäkuun alussa valmiiksi lakiesityksen, joka tekisi ulkomaille terrorismirikoksen tekemistä varten matkustamisen ja tällaisen matkan rahoittamisen rangaistavaksi. Lakia on jouduttanut YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma, joka velvoittaa jäsenmaita estämään matkustamisen johonkin maahan terroristijärjestön toimintaan osallistumista varten. Myös suomalaisissa muslimiperheissä on ihmetelty, eikö viranomaisilla ole keinoja pysäyttää esimerkiksi Turkin kautta Syyriaan matkustavaa nuorta. Käynnissä on myös tiedustelulainsäädännön valmistelu. Uutisanalyysi Ulkopuolisuus sysää radikalismiin Puhe islamin kitkemisestä Suomesta tukee Isisin sanomaa Äärijärjestö Isisillä on oma lehti. Sen tuoreimman numeron kannessa mustaa lippua kantava taistelija kampeaa ristiä kirkon katolta. Ilmiö on samankaltainen kuin Suomessa koulusurmien jälkeen nähdyt piikit koulu-uhkauksissa. Terrorismin uhkaa Suomessa ei pidä vä- hätellä tai suurennella. Suojelupoliisin uhka-arvion mukaan terroriteon riski Suomessa on kahden viime vuoden aikana kohonnut. Suunnitelmalliset iskut ovat epätodennäköisiä, koska Suomi ei vaikkapa Ranskan tavoin ole kiinnostava kohde äärijärjestöille. Ulkopuolisuuden tunne lisää riskiä omaksua väkivaltainen uskontulkinta. Tässä valossa on hälyttävää, että terrorismin torjunnan nimissä tehdään myös avauksia, jotka ovat . Tekijät ovat olleet nuoria miehiä, mutta tausta vaihtelee . Euroopasta konfliktialueille on matkustanut noin 3 000? 4 000 ihmistä, pääosin nuoria miehiä. Palatessaan taistelijat voivat muodostaa solun, joka jatkaa jihadistista liikehdintää. Siviilitiedustelun esitettyihin keinoihin kuuluvat kohdennettu verkkotiedustelu ja ulkomaantiedustelu. Tiedustelukyvyn vahvistaminen on tarkkaa tasapainottelua turvallisuuden ja perusoikeuksien kanssa. Hyvä lainsäädäntö varmistaa riittävän valvonnan ja rajat, ja antaa viranomaisille nyt puuttuvan välineen tehdä työnsä. Sisäministeriön väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksen mukaan radikalisoituminen tapahtuu Suomessa yleensä uskonnollisen yhteisön ulkopuolella. Heikko oman uskonnon tuntemus altistaa propagandalle, jota Isis julkaisuissaan suoltaa. ?Särje risti?, ammattitaitoisen näköisesti toimitettu lehti julistaa. Lehti ylistää pohjoisranskalaisessa pikkukaupungissa tehtyä iskua, jossa kaksi 19-vuotiasta miestä surmasi katolisen papin kirkon alttarilla. Hyökkäys seurasi muita kesän veritekoja Euroopassa, kuten Nizzaa ja Saksan Ansbachin ravintolapommia. suoraan vahingollisia. Puhe islamin kitkemisestä Suomesta tukee Isisin sanomaa eurooppalaisille musliminuorille: lännessä et koskaan ole kotonasi, tule tänne tai iske siellä. Uskonnollisten ryhmien välinen yhteis- työ onkin yksi tärkeä osa terrorismin vastaista kamppailua. Suomessa Kirkon Ulkomaanapu vetää yhdessä sisäministeriön kanssa verkostoa, joka työskentelee radikalisoitumisen ennaltaehkäisemiseksi. Vuoropuhelu kulkee molempiin suuntiin. osa on syntyjään EU-maiden kansalaisia, osa on saapunut maahan turvapaikanhakijana. Iskut poikkeavat Brysselin ja Pariisin hyökkäyssolujen huolellisesti suunnitelluista operaatioista
Kirsi Ervasti, Shutterstock Radikalisoituminen tapahtuu yleensä uskonnollisen yhteisön ulkopuolella. 5.8. 2016 15
Vuon-. Asukkaita on 200 miljoonaa ja matkaa maan laidalta toiselle saman verran kuin Utsjoelta Kairoon ja Lontoosta Bagdadiin. 16 5.8.2016 Mielikuvissa Brasiliaan liitetään toisaalta jalkapallo, samba ja bikinit, toisaalta väkivalta, köyhyys ja korruptio. Se on ennen muuta keino selviytyä odottamattomassa tai hankalassa paikassa ja epäoikeudenmukaisessa yhteiskunnassa, toimittaja Maria Manner ja professori Teivo Teivainen kuvailevat tuoreessa Brasiliakirjassaan. Mannerin ja Teivaisen mukaan jeitoon voi liittyä sääntöjen kiertämistä tai venyttämistä omaksi parhaaksi. Suomenkielistä kirjallisuutta on tarjolla niukasti, joten Mannerin ja Teivaisen Brasilia on odotettu teos ? varsinkin, kun se ilmestyi sopivasti olympialaisten alla. Kirjan kirjoittajat tuntevat kohdemaansa hyvin. Se onkin Brasiliassa usein tarpeen, sillä maa on byrokraattisuudessaan jopa Suomea edellä. Brasilia on maailman viidenneksi suurin maa sekä pinta-alaltaan että väestöltään. Oman lukunsa saavat muun muassa maan historia ja poliittinen nykytilanne, sen suunnattomat luonnonvarat, uskonto, korruptio, rasismi sekä 2000-luvun alun nopea talouskasvu ja sen hiipuminen. Brasilia on Mannerin ja Teivaisen mukaan ristiriitojen maa. Se on ollut harvoin sodassa, ja sisäiset vallankaappauksetkin ovat tapahtuneet verettömästi, mutta maan henkirikosluvut vastaavat sisällissotaa. Suurelle yleisölle maa on kuitenkin melko tuntematon. Manner on toiminut Brasiliassa Helsingin Sanomien kirjeenvaihtajana, Teivainen vierailevana professorina Rion valtionyliopistossa. Vaikka kirja on suhteellisen lyhyt, siinä ehditään käsitellä brasilialaista yhteiskuntaa monelta kantilta. Ristiriitojen Olympialaiset Brasilian toiseksi suurin kaupunki on siistiytynyt olympialaisia varten, mutta ovatko muutokset vain silmänlumetta? teksti: Annukka kaarela Kuvat: Luiz Baltar Suomalaisilla on sisu, brasilialaisilla jeito. Siinä missä suomalainen ajattelee selviytyvänsä kiperistä paikoista päättäväisyydellään ja luonteenlujuudellaan, olympialaisten isäntäkansa kehuskelee ratkaisevansa pulmat nokkeluudellaan ja älyllään. Jeiton mahdollisia suomennoksia ovat esimerkiksi konsti, jekku tai taipumus.
Orjat piilotettiin usein siipikarjalaatikoiden alle, ja lastin saapumisesta ilmoitettiin kuuluttamalla: uusia kanoja satamassa! Mannerin ja Teivaisen mukaan näkyvin olympialaisten mukanaan tuoma ongelma ovat olleet häädöt, jotka ovat keskittyneet Rio de Janeiroon stadionien, olympiapuiston ja satama-alueen lähistölle. Siltala, 198 s. 5.8. Nyt hän on kauppias Para-Pedron favelassa, työllistää itse palvelijan ja käy kauneusleikkauksissa. Maria Manner ja Teivo Teivainen: Brasilia. Siinä missä Lontoo käytti olympiakisoja hyväkseen rakentaakseen sosiaalista asuntotuo- tantoa ja kohentaakseen rappeutuneita alueita, Riossa urheilijoiden asunnot muutetaan kisojen jälkeen hulppeiksi luksuskodeiksi. Myöskään kaupungin ympäristöongelmia ei ole saatu kuriin. Suomalaisilla on sisu, brasilialaisilla jeito eli jekku. na 2012 Brasiliassa kuoli yli 58 000 ihmistä henkirikoksen uhrina. Brasilia on edelleen myös maailman epätasa-arvoisimpia maita. Valitettavasti toimet ovat monien mielestä olleet vain silmänlumetta, kilven kiillottamista ulkomaalaisia varten. Brasilialaisilla on toimintaa varten oma sanontakin: para inglês ver, englantilaisten nähtäväksi. Kullankaivaja João Batista Lima pakoilee Amazonian sademetsässä jalokiviryöstöä ja muita rötöksiään. Marilza Nogueira on elävä esimerkki Brasilian kasvavasta keskiluokasta. Nogueira muutti 14-vuotiaana kotoaan palvelustytöksi Rio de Janeiroon. Kiinteistöjen arvo on kohonnut etenkin hyväosaisten ranta-alueiden kyljessä sijaitsevilla alueilla, joihin on määrätty uusia poliisijoukkoja. Tavallisten kaupunkilaisten elinoloja kisat eivät ole juuri parantaneet. Vuosina 2009?2013 kisakaupungissa häädettiin kodeistaan 20 000 ihmistä. Asuntojen hinnat ovat kisojen myöntämisen jälkeen nousseet Riossa lähes 250 prosenttia. 2016 17. Olympiapurjehduksen kilpailupaikkana toimivaan Guanabara-lahteen valuvat yhä kuuden miljoonan riolaisen jätevedet ilman minkäänlaista käsittelyä. Uusin vitsaus on sikiöiden kehityshäiriöihin yhdistetty zikavirus, joka on osoittanut puutteet vesi- ja jätehuollossa sekä terveydenhuollossa. Jos olympialaisista haluaa irti muutakin kuin pelkkää penkkiurheilua, Mannerin ja Teivaisen Brasilia on oiva vaihtoehto. Se sopii myös sellaisille, joita urheilu ei kiinnosta. Brasilialaisen yhteiskunnan eri ulottuvuudet tulevat kirjassa mielenkiintoisimmin esille tavallisten kansalaisten tarinoiden kautta. Fernanda Andrade sukkuloi helikopterilentäjänä São Paulossa, maailman helikopteripääkaupungissa, jonka valtaisat liikenneruuhkat voi välttää vain matkustamalla ilmassa. Orjalaivojen tulo jatkui kuitenkin salassa vielä pitkään. Se on maailman kahdeksanneksi suurin talous, mutta miljoonat brasilialaiset elävät yhä hökkeleissä ilman kunnollista viemäröintiä tai edes virallista osoitetta. Ongelmia on pyritty suitsimaan vuonna 2014 pelattujen jalkapallon MM-kisojen ja perjantaina alkavien olympialaisten vuoksi. Se juontaa juurensa 1800-luvulle, jolloin orjakauppa Atlantilla kiellettiin. Brasiliakin allekirjoitti kieltosopimuksen tärkeän kauppakumppaninsa Englannin vaatimuksesta
Niitetyt kasvit on koottava ja poltettava, kun ne ovat kuivuneet. Onneksi niittykasvillisuus säilyy maaperän siemenpankeissa vuosikymmeniä, jopa satoja vuosia, Lahdenvesi-Korhonen toteaa. . Minusta lupiinia vastaan pitäisi nousta sotaan sen valtaista. Pientareet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuskeitaita ja lupiini on iskey- 18 5.8.2016 tynyt juuri sinne. Esimerkiksi Pieksämäellä Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten Kulttuuriympäristö näkyväksi -hanke järjesti avoimet talkoot Hiekanpään uimarannalla jättipalsamin torjumiseksi. Tässä vaiheessa kasvustot olivat 30?40-senttisiä. Talkoojoukko kulki ja veti käsin kasvustot juurineen irti maasta. Jättipalsami on helppo kasvi kiskoa irti, koska sen juuri on lyhyt ja suora. Lupiini on ongelmallinen, koska levitessään se muuttaa kasvupaikkaa ja tekee sen sopimattomaksi monille perinteisille niittykasveille. Ilmiöt Pro Agria Etelä-Savon talkoot organisoinut Leena LahdenvesiKorhonen (takana) toivoo ihmisten heräävän vieraslajiuhkan edessä. Marja-Liisa Haapsaari osallistui jättipalsamin torjuntatalkoisiin. Kutsumattomat vieraat Vieraslajit valtaavat elintilaa räjähdysmäisesti Teksti ja kuvat: Päivi Vento Kansalaisten aktiivisuus on tärkeää, kun haitallisia vieraslajeja torjutaan. Vieraslajit pitää aina tuhota lopullisesti eli polttaa, niitä ei missään tapauksessa saa kompostoida, Lahdenvesi-Korhonen alleviivaa. Vieraslajien torjunta on hyvin työvoima- Lupiinin torjunta on paljon mutkikkaampaa kuin jättipalsamin. ??Sitä voidaan vähentää aktiivisella niitolla. Niitto tulisi tehdä vähintään kaksi kertaa kasvukaudella ja kerätä niittojäte heti pois, kuivattaa ja polttaa.. Maisema muuttuu koko ajan, eikä vähiten vieraslajien kuten lupiinin, jättipalsamin ja jättiputken takia. ??Kaikki vieraslajit eivät leviä nopeasti, mutta niitä, jotka valtaavat jatkuvasti uutta kasvualustaa, näkee vuosi vuodelta pohjoisemmassa, sanoo Etelä-Savon maaja kotitalousnaisten maisema-asiantuntija Leena Lahdenvesi-Korhonen. Viimeisen 5?10 vuoden aikana komealupiini on levinnyt räjähdysmäisesti. Se torjutaan kaksivuotisena kasvina helposti myös niittämällä. Lupiini siis vähentää luonnon monimuotoisuutta. . Nämä toimenpiteet pitää tehdä useita kertoja kasvukaudella ja useampana vuonna peräkkäin, jotta tulosta syntyisi, LahdenvesiKorhonen neuvoo. Lupiinin torjumista hidastavat myös ihmisten asenteet. ??Monet pitävät outona, että lupiinista puhutaan negatiiviseen sävyyn, koska se on niin kaunis kukkiessaan
Yksi keino olisi aikaistaa tienpientareiden niittoa. Totuus lienee, ettei lupiinia enää saada pois luonnosta, mikkeliläinen maisemasuunnittelija Riitta Liukkonen miettii. Leviämistä on kuitenkin hänen mukaansa mahdollista rajoittaa yhteisvoimin. Liukkonen törmää vieraskasveihin työssään jatkuvasti. ??Uskon tiedon, ja parhaiten henkilökohtaisesti kerrottuna, lisäävän ymmärrystä niiden haitallisuudesta. Torjuntatyö viekin vuosia. ? Kotipuutarhassa kukinnot pitää leikata pois heti kukkimisen jälkeen ennen siementen kypsymistä. Isotuomipihlaja on selkeästi tiedostettu, mutta on edelleen myynnissä, oli jopa Mikkelin Asuntomessualueen suositeltavien lajien kasvilistassa, Liukkonen kauhistelee. Virallista tahoa vieraslajikysymyksissä edustaa maa- ja metsätalousministeriön yhteyteen perustettu Vieraslajiasioiden neuvottelukunta. Sen tehtäviin kuuluu seurata haitallisten vieraslajien levinneisyyttä ja niiden torjunnan onnistumista. Toimenpideohjelman mukaan keskeistä on, että Suomessa esiintyvät vieraslajit ja niiden aiheuttamat haitat tunnistetaan ja torjuntatoimet toteutetaan kattavasti. Tärkeää on myös kansalaisten tietoisuuden lisääminen haitallisista vieraslajeista ja niiden torjuntakeinoista. Toimijoiden yhteistyönä käynnistetään vieraslajeja koskeva viestintä ja koulutus. Lisäksi kannustetaan vapaaehtoisiin kansalaistoimiin haitallisten vieraslajien torjunnassa. Maaperässä on siemenvarastoja useiden vuosien ajaksi. Vuosikymmenten saatossa sitä on levitetty ahkerasti siemenistä helposti leviävänä kasvina puutarhoihin ja mökeille, joista se on karannut pitkin tienvarsia lisääntyen räjähdysmäisesti Etelä- Ja Keski-Suomessa. ? Yksi kasvi voi tuottaa jopa 100 siementä. Yritän pitää asiaa esillä tapahtumissa. Jos se pääsee siemenvaiheeseen, siemenet sinkoutuvat ympäristöön jopa seitsemän metrin päähän. Lähde: Puutarhan vieraslajit, maa- ja metsätalousministeriö. Vieraslajeja ei missään nimessä saa kompostoida. levinneisyysalueilla. Leviää erityisen herkästi joki- ja puronvarsia myöten. ? Yksilöt voivat olla suuria, jopa yli kolmemetrisiä, keskimäärin 1,5 metrin korkuisia, mutta jopa alle 10 sentin yksilöt tuottavat siemeniä. Destialta pyysin yhden maantievarren leikkausta ajoissa viime vuonna. Näin leviäminen omalta tontilta on estetty. Vieraslajeja Komealupiini ? Pohjois-Amerikasta tuotu laji, joka havaittiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1895 koristekasvina puutarhoissa. Tarvittaisiin valtakunnallinen isku, mittava operaatio. Laajoja kasvustoja voi pitää kurissa niittämällä, jolloin leviäminen ainakin hidastuu ja jopa estyy. Komealupiini Jättipalsami Jättipalsami ? On levinnyt 1800-luvun lopulta alkaen ihmisen avustuksella Perä-Pohjolaa myöten. Aikanaan se on tuotu koriste- ja mehiläiskasviksi puutarhoihin, josta se on karannut lajille sopiviin kasvupaikkoihin tunkioille, rannoille, ruovikoihin ja pellonlaitamille. 2016 19. Jos siementävää yksilöä ei pääse syntymään, kasvi häviää nopeasti. Kansalaisten ja järjestöjen merkitys vieraslajien torjuntatalkoissa on suuri ja siihen tulee edelleen kannustaa, toimenpideohjelmassa todetaan. 5.8. Edelleen ihaillaan helposti leviäviä ja huolettomia lajeja ? voikin kysyä, mitkä ovat seuraavat vieraslajit luonnon uhkana? . Lajin valttina on hyvä kilpailukyky. ? Torjunta onnistuu kitkemällä sama kasvusto jopa kolme kertaa kesässä. Kyllä muistin laittaa kiitokseni, hän kertoo tyytyväisenä. Liukkonen toteaa, että jättiputken ja -palsamin leviäminen on nykyään tiedostettu parhaiten. ??Muistan hyvin jättiputken ja -palsamin tulon pihoihin. Kun tapaan maastossa vieraslajeja, tuon asian esiin. ??Lupiinien pahimmassa vaiheessa, kukinnan kypsyessä, on leviämisen ehkäisyssä paljon tehtävissä. Tänä vuonna he olivat tehneet sen omaehtoisesti ennen juhannusta. Moni ei tiedosta lupiinia kuin kukinnan ajan ja ka- toava muu luontainen kasvillisuus menee tienhoitajien piikkiin, Liukkonen harmittelee.
Paavi Franciscus käveli mietteliään näköisenä vierailullaan Auschwitzin keskitysleirissä Puolassa. Oppositio syyttää ruokapulasta Maduron huonoa taloudenhoitoa. paavi puolassa. Maailman kuvat Koonnut: Samuli Vänttilä Valta vaihtui islannissa. Islannin tuore presidentti Guðni Jóhannesson vilkutti väkijoukolle parlamenttitalon parvekkeelta vaimonsa Eliza Reidin kanssa virkaanastujaisseremonioiden jälkeen. Paavin mukaan islamin ja väkivallan välille ei silti voida vetää yhtäläisyysmerkkejä. Väkivaltaa löytyy kaikista uskonnoista, hän korosti. 20 5.8.2016. Euroopassa kohistiin Ranskassa tehdyistä iskuista katoliseen kirkkoon. Kesäkuussa vaalit voittanut 47-vuotias Jóhannesson on maan historian nuorin presidentti. Edeltäjä Ólafur Ragnar Grímsson istui presidenttinä 20 vuotta. Clinton johtaa. Yhdysvalloissa demokraattien Hillary Clinton on kirinyt johtoon presidenttikilvan kannatuksessa, kun molempien pääpuolueiden puoluekokoukset on pidetty. Clintonia kannattaa 46 ja republikaanien Donald Trumpia 39 prosenttia äänestäjistä. Monelle republikaanille oli liikaa se, kun Trump ilkkui Irakin sodassa menehtyneen amerikkalaissotilaan vanhempia. Venezuelassa kuohuu. Venezuelassa vaaliviranomaiset ovat hyväksyneet allekirjoitukset, joita maan oppositio on kerännyt saadakseen aikaan kansanäänestyksen presidentti Nicolas Maduron asemasta. Öljyn hinnan laskusta kärsineessä Venezuelassa on pulaa ruuasta, lääkkeistä muista perustarvikkeista. Ammatiltaan hän on historioitsija