Suomenmaa 05.05.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 18 / 5.5.2017 / 4,80 ? Viljelijästä ministeriksi Jari Leppä tuntee maatalouden ilot ja surut omissa nahoissaan Kirjat Keskusta Vieraskolumni Unkarin demokratiakehitys huolettaa Piirikokouksissa puitiin vaalitappiota Keskustan kulttuuritahto on hahmotonta
sisältö 5.5. 2017 Yksilön hätä pitää nähdä Pakolaispolitiikka voi olla sekä eettistä että järkevää, Antti Pentikäinen uskoo s. 20 2 5.5.2017
30 5.5. 14 Ammattikoulutus on säästöjen ja uudistusten ristitulessa s. Meidän on huolehdittava siitä, että epävarmassa maailmassa meitä ei voida rahan tai perustarpeidemme kohdalla koskaan kiristää. Matti Vanhanen s. 29 100 Hallitus ojensi auttavan kätensä opiskelijaperheille s. 6 Itsenäinen Suomi nousi koulutuksella menestyjien joukkoon s. 16 Kaarlo Kinnunen turhautui kuntapolitiikan kiemuroihin s. 2017 3. 24 Puoliväliriihessä haettiin ratkaisua asumistukimenojen kasvuun s
perustettu 1908 . ja poliittisten kilpailijoiden näkökulmasta keskustalainen pääministeri on aina väärä henkilö johtamaan Suomen EU-politiikkaa. Selkeät prosessikaaviot ovat nykytilanteessa sekä Suomelle että unionille hyödyllisempiä kuin lennokkaat, jalat tukevasti ilmassa esitetyt visiot unionista, jota kohtaan pitäisi tuntea vielä hehkuvaa lempeäkin.. Viimeksi Helsingin Sanomat tölväisi ministerivalintoja käsittelevässä pääkirjoituksessaan, että ?koska pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei tunne hehkuvaa lempeä unioniasioita kohtaan, (Sampo) Terholle riittänee työtä. Silloin hän kuvasi kaaviossa, miten Turkin kanssa tehty monimutkainen pakolaissopimus toimisi käytännössä. Päätoimittaja Juha Määttä Anniina Luotonen/Lehtikuva Kotimaassa on tullut tavaksi vähätellä Sipilän kiinnostusta ja osaamista EU-asioissa. Pääkirjoitus Sipilän prosessikaaviot ovat hyödyllisempiä kuin epärealistiset EU-visiot P ääministeri Juha Sipilä esitteli jälleen yhden uuden prosessikaavion lauantaina EU:n ylimääräisessä huippukokouksessa, jossa linjattiin unionin lähtökohtia brexit-neuvotteluihin. Ensimmäisen kerran Sipilän prosessikaaviot herättivät huomiota maaliskuussa 2016. Sipilä suositti keskitien vaihtoehtoa, jossa unioni keskittyisi olennaiseen, panisi päätökset toimeen tehokkaasti ja noudattaisi sääntöjään. Keskitien unioni sallisi jäsenmaiden eritahtisen etenemisen joissakin asioissa, mutta järjestelyt olisivat kuitenkin avoimia kaikille jäsenmaille. Prosessikaaviot ovat insinöörin tapa hahmottaa poliittisen päätöksenteon mekanismeja. Lipponenkin taisi tosin tulkita väärin Sipilän ajatuksia varoittaessaan Suomea pudottautumasta Saksan ja Ranskan johtokaksikon ja ulkokehälle jäävien Itä-Euroopan maiden välimaastoon. Tässä tapauksessa ne kertovat huolellisesta paneutumisesta EU-politiikkaan ja sen vaihtoehtoihin. Prosessikaavioihin kannattaa kiinnittää huomiota siksi, että kotimaassa on tullut tavaksi vähätellä Sipilän kiinnos- 4 5.5.2017 tusta ja osaamista EU-asioissa. Mitään omia visioita arvostelijat eivät ole yleensä esittäneet. Poikkeuksen tekee vain entinen pääministeri Paavo Lipponen, joka kommentoi maaliskuussa Sipilän esitystä unionin keskitien vaihtoehdosta. Tiettävästi kaaviota opiskeltiin huippukokouksessa ahkerasti. Maaliskuussa Sipilä esitti prosessikaaviossa käsityksensä EU:n tulevaisuudesta. Ääripäissä olivat liittovaltiokehitys tai unionin heikentyminen. (HS 28.4.). Myös poliittiset kilpailijat ovat ottaneet tavakseen joko vähätellä Sipilän osaamista EU-asioissa tai moittia häntä visioiden puutteesta. ?Etelän median. Siinä tiivistettiin unionin vaihtoehdot kolmeen. Sipilä ei tällaista esittänyt. Sipilän vähättely juontuu samasta syystä kuin aikoinaan Matti Vanhasen arvostelu
Olkaa Suomen selviämisen puolue. Ja jos se aikakone olisikin käytössä, niin luulenpa, että Santerikin haluaisi jonkin aikaa perehtyä maailman hämmentäviin muutoksiin ennen kuin suostuisi neuvojaan jakamaan. 5.5. 2017 5. Sitä ei enää voi muuttaa. Kuusi muuta ovat vielä vaaleanvihreällä. Tämä kohta puheesta noteerattiin laajasti. Esimerkiksi Santeri Alkion unohtamisesta, hylkäämisestä, jopa kieltämisestä. Syytös on väärä. Hän ei latele pelkkiä sitaatteja, vaan on myös ajatellut asioita. En ihmettele, että Alkio kiehtoo Sipilää. Sipilä ihailee Alkiota ja on tutustunut tämän ajatuksiin paremmin kuin useimmat keskustalaiset. Tietysti äänestäjät. Mutta täsmällisemmin: ihmiset katsovat puolueita ja kysyvät itseltään: ?Jos nuo saisivat yksin päättää, niin haluaisivatko ne meille hyviä asioita?? Pirkko Wilén Sipilälle Alkio on ennen kaikkea intohimoinen yh- teiskunnan uudistaja. Alkion vanhoista kirjoituksista voi etsiä innoitusta, mutta valmiita vastauksia nykypäivän ongelmiin niistä ei löydy. Laihialla voi edelleen käydä ihailemassa Alkion nikkaroimia huonekaluja, ja kaikki tietävät, miten Sipilä nauttii, kun saa värkätä jotain uutta vekotinta. Jos käytössä olisi aikakone ja miehet saataisiin keskustelemaan keskenään, niin he viihtyisivät todella hyvin. Esitin tämän ajatuksen Sipilälle, ja hänen silmänsä kirkastuivat: ?Kyllä! Varmasti olisi hauskaa.? Itse meidän on siis selvittävä. Itse on pidettävä huolta siitä, että keskusta on uudistuva tulevaisuuspuolue. Sunnuntaina Tampereella pitkän linjan organisaatiokehityksen ammattilainen Petri Rajaniemi vetäisi tulevaisuussession, joka sai puoluevaltuuston kuuntelemaan henkeään pidätellen. ??Parempaa voi syntyä, mutta uusia asioita ei voi tehdä ennen kuin ajattelu muuttuu, ennen kuin on voimaa ja rohkeutta kyseenalaistaa edellinen ajattelu, hän sanoi. ??Entisen totuuden kyseenalaistaminen ei tarkoita sen hylkäämistä, mutta on pakko kysyä, onko maailma tai Suomi sellainen kuin ajattelimme sen olevan. Rajaniemi kannusti uskomaan, että keskustasta voi tulla ?koko kansan kannalta relevantti aate?. ??Suomi on maailman Kainuu. Pitäkää Suomi sellaisena, että ihmiset haluavat pysyä maassa. Rajaniemi sanoi senkin, mikä ratkaisee keskustan tulevaisuuden. Näen miehissä paljon samaa: rohkeutta, ennakkoluulottomuutta, edistysuskoa, oikeudentuntoa ja rehellisyyttä. Toimittajalta Onko keskusta tulevaisuuspuolue? Puoluevaltuuston kokouksessa Tampereella Ju- ha Sipilää kritisoi vain Sipilä itse: en saanut itsestäni irti niin paljon kuin olisin halunnut, en saanut viime kesänä Seinäjoella valittua tiimiä toimimaan niin hyvin kuin olisin halunnut... Asenne on Sipilälle tyypillinen. Nyt yksi niistä on punaisella. Johtaja kantaa vastuun. Omaa tulevaisuuttaan Sipilä pohtii vuoden kuluttua. Vähemmälle huomiolle jäi seuraavaksi esitetty kysymys: millaista keskustaa olen valmis vetämään? Sipilää ja nykyistä keskustaa on syytetty monista asioista. Hänellä on seitsemän mittaria
He toivovat, että päättäjillä riittää viisautta pitää vaalien alla perheille ja opiskelijoille annetut lupaukset. Perheen perustaminen ei saa jäädä kiinni toimeentulosta. Henna ja Aappo Räihä ovat tyytyväisiä opintotuen huoltajakorotukseen. Innaa ja Neeaa kiinnostavat enemmän hiekkakakkuleikit. 6 5.5.2017
Työttömiä on paljon. Firma pistettiin pystyyn, kun muita töitä ei löytynyt. ??Ensimmäisen kesän jälkeen oli aika shokki, kun kaikki ansaitut rahat vähennettiin käytännössä asumistuesta, Räihä muistelee. Siitä huolimatta hän haluaa tehdä töitä silloin, kun niitä on. Selvää on, ettei etuusjärjestelmä vieläkään kannusta perheellistymään opiskeluaikana, mutta tämä on tärkeä askel eteenpäin. 5.5. 2017 7. Perheellisistä opiskelijoista iso osa elää köyhyysrajan alapuolella. Ajanmukaista tilastoa perheellisten opiskelijoiden kokonaismäärästä ei sen sijaan ole olemassa. Keskustanuoret ja keskustaopiskelijat ovat vuosia taistelleet 1990-luvulla poistetun opintotuen huoltajakorotuksen palauttamiseksi. ??Olemme todella iloisia tästä ratkaisusta, KOL:n puheenjohtaja Arttu Karila toteaa. Hänen mukaansa huoltajakorotuksen läpiviemisessä yhdistyy monta keskustalaisille tärkeää asiaa, kuten halu turvata jokaiselle mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja kouluttamiseen elämäntilanteesta riippumatta. ??Se on tämän päivän köyhän asiaa. Uskon silti, että aina on toivoa, Aappo Räihä pohtii. Opintotukea saa tällä hetkellä noin 20?000 perheel- listä. Nyt se onnistui. Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuvat: Maria Seppälä Tälle keväälle harvinainen auringonpaiste valaisee hiekkalaatikon, jolla Räihän perhe eli Henna, Aappo sekä tyttäret Neea 3,5 ja Inna 1,5 taputtelevat lapioilla kakkuja. Opiskelijaperheen elämä vaikuttaa äkkiseltään aika mukavalta. Eivätkä he arkeaan moitikaan. ??Talvet saadaan jotenkin kitkuteltua ja kesällä sitten tienataan, Aappo Räihä naurahtaa. Valoa tulevaisuuteen luo omalta osaltaan opintotukeen puoliväliriihessä luvattu huoltajakorotus. ??Se on hieno päätös. Näin saadaan kipeään valuvikaan kaivattu korjaus, Karila tiivistää. Hän huomauttaa , että väestökehityksen suunta on Suomessa iso ongelma. ??Keskustalaisen perhepolitiikan tavoitteena on turvata jokaiselle oman lapsilukutoiveen täyttyminen. Keskustassa kentän ääni ja tahto tulevat esille ja puoluejohto kuuntelee niitä. Suomen ylioppilaskuntien liiton sosiaalipolitiikan asiantuntija Silja Silvasti on hänkin erittäin tyytyväinen huoltajakorotukseen. Ajassa Kipeään valuvikaan saatiin korjaus Opintotuen huoltajakorotuksen palauttamiseksi on taistelu vuosia. Parhaillaan hän myy ensi kesän urakoita. ??Yritän pitää opinnot ensisijaisena, mutta kyllä työ siihen omat haasteensa tuo. Räihät eivät ole miettineet perheen perustamista taloudelliselta kannalta, mutta tietävät raha-asioiden olevan monelle kynnyskysymys. ??Kyllä tulevaisuus yleisesti välillä huolettaa itseäkin. Häntä ihmetyttää oppositiopuolueiden puhe, jonka mukaan sillä ei ole merkitystä, kun opintoetuuksia muuten on leikattu. ??Totta kai sillä on merkitystä. Se ei saa jäädä kiinni elämäntilanteesta tai toimeentulosta, Karila linjaa. KOL:ssa uskotaan, että huoltajakorotuksella on tässä suhteessa merkitystä. ??Väestöliitolla on tutkimustietoa siitä, että yksi perheen perustajien suurimmista huolenaiheista on nimenomaan toimeentulo ja se, miten saada yhdistettyä työ ja perhe. Opiskelevilla perheellisillä heikko tulotaso ajaa myös töihin muita useammin, mikä puolestaan viivästyttää valmistumista. Karilan mukaan 75 euroa on pienituloiselle merkittävä summa jo kuukausitasolla, vuositasosta puhumattakaan. ??Tämä oli hallitukselta hieno teko, Karila kiittelee. Hän muistuttaa myös keskustan puoluevaltuuston roolista asian läpiviemisessä. ??Tämä oli hieno paalu myös keskustalle kansanliikkeenä. Kaikki tällainen on aina eteenpäin, Räihät toteavat. Aappo opiskelee ensimmäistä vuotta luokanopettajaksi, Henna on hoitovapaalla, mutta tekee keikkahommia lähihoitajana. Perheellisenä opiskelusta heillä on pitkä kokemus, sillä aiemmin Aappo valmistui ammattikorkeakoulusta liikunnanohjaajaksi. Loma-aikoina hän on tehnyt maalaustöitä oman Varmaväri-yrityksensä kautta
Saldo: 100000 työtöntä lisää. Kimmo Tiilikainen Twitterissä Siis hallitusta nyt haukkuva entinen valtiovarainministeri Rinne taisteli eläkeläisille ilmaisen kalastuskortin. Oliko jotain muuta myönteistä? Olavi Ala-Nissilä Twitterissä Liisa Takala/Akava Yhä useammin perhevapailta palaava henkilö on irtisanottu heti ensimmäisinä työpäivinään. Akavan erityisasiantuntija Lotta Savingon mukaan tehostettu irtisanomis- ja työsuhdeturva pitäisi ulottaa myös perhevapailta palaaville. Perhevapailta palaajaa voi odottaa tyrmistys Samuli Vänttilä Perhevapailta työelämään palaavien irti- sanomis- ja työsuhdeturvaan liittyvät ongelmat ovat pahentuneet, kertoo Akavan johtava asiantuntija Lotta Savinko Suomenmaalle. Äitiys- ja perhevapailla olevilla henkilöillä on Suomessa tehostettu irtisanomis- ja työsuhdeturva, jota rikotaan harvoin. Akavassa ja akavalaisissa liitoissa on kuitenkin törmätty yhä useammin tilanteisiin, joissa perhevapailta töihin palaava henkilö on irtisanottu heti töihin palatessa aikaisemmin käytyjen yt-neuvotteluiden vuoksi. Lisääntymässä ovat myös tilanteet, joissa perhevapaiden ajaksi palkattu sijainen on vakinaistettu ja töihin palaavalle henkilölle ei löydetäkään enää työtehtäviä. 8 5.5.2017 Entistä useammin töihin palaava myös huomaa työtehtäviensä muuttuneen asemaltaan muutaman pykälän alhaisemmaksi. ??Ongelma koskee nimenomaan akavalaisia aloja eli tyypillisimmin asiantuntijaja esimiestehtävissä olevia, Savinko sanoo. Ongelma on hänen mukaansa ollut nähtävissä kymmenisen vuoden ajan. Harvoin kuitenkaan nähdään, että se johtuu osaltaan myös työhön paluuseen liittyvistä ongelmista, Savinko sanoo. Ongelma voitaisiin Akavan mukaan estää lakia kiristämällä. Tehostettua irtisanomis- ja työsuhdeturvaa pitäisi Savingon mukaan laajentaa myös töihin palaavia koskevaksi. ??Siinä voisi olla esimerkiksi kolmen kuukauden karenssiaika, jonka aikana työnantajakin ehtisi osoittaa, johtuuko irtisanominen tai tehtävien muuttaminen perhetilanteesta vai jostain muusta.. Ei. Ajassa Sanottua Rinne kehottaa Sipilää antamaan tilaa ?todellisille uudistajille?. Samaan aikaan työpaikoilla on käyty kiihtyvään tahtiin yt-neuvotteluita ja tehty isoja organisaatiomuutoksia toisensa perään. Erityisen isoksi ongelman tekee Savingon mukaan se, että yhä useammin perhevapailla olevat äidit lykkäävät työelämään paluuta turvatakseen oman työpaikkansa jatkossa. Ilmiö tulee esiin etenkin silloin, jos työpaikalla on ollut ilmassa yt-neuvotteluiden tai supistamistoimien uhkaa. Isät puolestaan eivät uskalla jäädä perhevapaille, jotta se ei heikentäisi heidän työpaikkansa säilymismahdollisuuksia. ??Perhevapaita haluttaisiin uudistaa juuri siksi, että isät jäisivät useammin kotiin ja äidit menisivät aikaisemmin töihin. Ammattikoulut? Ei. Eläkeuudistus. No, vappuna voi vähän hullutella. Salla Vuorikoski Twitterissä Just! Mitä sdp + vihreät uudistivat hallituksessa. Sote? Ei. Ei. Kuntauudistus
Siitä ei paljon puhuta. Jari Lindström Helsingin Sanomissa Sh Ministereiden oman väsymyksen voivottelu on syvä loukkaus niitä tavallisia ihmisiä kohtaan, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin koettaa kestää hallituksen politiikan seuraukset. Maria Guzenina vappupuheessaan Ajassa Näkyihän se ministerikaudellani, kun hampaat irveessä suoritin ja uupuessanikin kieltäydyin tunnustamasta itselleni, että olen jo aika heikossa hapessa. Maria Guzenina Me Naisissa vuonna 2014 Ulosoton lykkäys on askel oikeaan suuntaan ck rsto utte Meri Alaranta-Saukko Hallitus muisti puoliväliriihessä myös ylivelkaantuneita. Työllistyneelle pitkäaikaistyöttömälle on jatkossa myönnettävä ulosmittauksen lykkäystä kuudeksi kuukaudeksi nykyisen neljän sijaan. Työn vastaanottaminen on kannattavampaa, kun lisäansiot eivät valu suoraan velkojan odottavaan käteen. Hallitus arvioi, että muutoksen työllisyysvaikutus olisi vajaa 1?000 työllistä. Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar pitää toimenpiteitä oikeansuuntaisina, mutta ei vaikutuksiltaan ?mitenkään valtavana?. ??Pieniäkin askeleita on tärkeä ottaa, hän kuitenkin toteaa. Puoliväliriihen ratkaisu auttaa hänen mukaansa ongelmavelkaantunei- ta, mutta ei vähennä ylivelkaantumisongelmaa. Velkajärjestelyn toimivuutta pitäisikin Pantzarin mielestä tarkastella seuraavaksi kokonaisuutena. Hän kannustaa päätäjiä pohtimaan ulosoton tarkoitusta, ulosmittauksen lykkäyksen vaikutusta velkojen takaisinmaksuun ja velallisen tulonhankintaan. ??Velallista saattaisi vielä enemmän kannustaa ja työllisyyttä lisätä ulosottojärjestelmä, joka toimisi liukuvasti tulojen muuttuessa, Pantzar katsoo. Suomessa on ulosotossa jatkuvasti satojatuhansia ihmisiä. Velkajärjestelyjä myönnetään kuitenkin vain noin 4?000 vuodessa. ??Tässä on epäsuhta, jota kannattaisi ratkoa, Pantzar esittää. MIkko Eronen Juhlarahat kepulaisittain Katariina Lankinen Vuoden 1918 sisällissodan aikaista teloitusta kuvannut Suomen itsenäisyyden juhlaraha herätti viime viikolla valtaisan mediakohun, jonka seurauksena valtiovarainministeri Petteri Orpo painoi paniikkinappulaa ja perui oman ministeriönsä juhlaraha-asetuksen. Mutta mistä uudet juhlarahat pois vedettyjen tilalle. 2017 9. Suomenmaa haluaa ojentaa Orpolle auttavan kätensä. 5.5. Sanottua Tiedän monia kansanedustajia, jotka tekevät töitä niin tunnollisesti, että meinaavat tappaa itsensä työllä
Nyt sama kehitys on vaarassa levitä lähimaihin kuten Slovakiaan, Romaniaan ja Bulgariaan. 72 prosentin työllisyysasteen toteutuminen on epävarmaa. Shutterstock Kirja-arvio Unkariin on suhtauduttu liian kauan poikkeustapauksena. Unkarin demokratiakehitys on romahtanut Viktor Orbanin pääministerikaudella, tuore kirja sanoo. Unkari on varoittava esimerkki Miksi Unkarista tuli Euroopan unionin kauhukakara? Tähän kysymykseen etsii vastausta politiikan ja historian tutkija Heino Nyyssönen tuoreessa kirjassaan Tasavallan loppu?. Kysymys on varteenotettava, sillä tunnettiinhan Unkari eräänlaisena Itä-Euroopan maiden demokratian mallioppilaana, kun se liittyi EU:hun vuonna 2004. Viime vuosina maa on kuitenkin tullut tunnetuksi voimakkaasta EU-kriittisyydestään, maahanmuuttovastaisuudestaan, sananvapausongelmistaan ja pääministeri Viktor Orbanin yksinvaltaisesta asemasta. Kirjassaan Nyyssönen tuo esiin selvän huolen maan demokratian kehityksestä. Erilaisissa demokratia-indikaattoreissa Unkari on Nyyssösen mukaan pudonnut EUmaista kaikkein eniten. Keskiöön Nyyssösen kirjassa nousevat Un- karin vaalitavan ongelmat. 10 5.5.2017 Suhteellisen ja enemmistövaalitavan yhdistelmän vuoksi maan valtaapitävät ovat vaihtuneet jokaisissa vaaleissa 1990-luvun alusta alkaen. Vasemmiston ja liberaalien hallitus uusi asemansa voittamalla vaalit. Hallituksen valtakaudesta tuli liian pitkä, sillä oppositioon jäänyt oikeistolainen Fidesz saattoi paisuttaa rauhassa kannatustaan. Ajassa Puoliväliriihen päätökset tuovat arviolta työllistä lisää. Kannustinloukkujen purkamiseksi hallitus muun muassa alensi pieni- ja keskituloisten varhaiskasvatusmaksuja ja helpotti työn perässä liikkumista. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa on yhä yli 300 000 työtöntä työnhakijaa. Atena, 281 s. Samuli Vänttilä. Puolan kehitys on jo varoittava esimerkki. Heino Nyyssönen: Tasavallan loppu? Unkarin demokratian romahdus. Talousnousun ongelmat ja korruptiosyytökset olivat kuin polttoainetta Orbanille. Vuoden 2010 vaaleissa Fidesz keräsi jättipotin saaden kaksi kolmasosaa äänistä. Se mahdollisti perustuslain ja vaalitavan muuttamisen. Unkarin demokratiakehitys lähti luisuun. Fidesz rukkasi vaalijärjestelmää siten, että vuoden 2014 vaaleissa kahden kolmasosan parlamenttienemmistöön riitti vain 45 prosenttia äänistä. Kirjan ehkä mielenkiintoisin pohdinta liittyy siihen, onko Unkarin kehitys vain ennakkotapaus muun Euroopan tulevaisuudesta. Nyyssösen mukaan Unkari on ollut populistisessa ja nationalistisessa kehityksessään muuta Eurooppaa edellä. Maahan on kirjoittajan mukaan suhtauduttu liian kauan yksittäisenä poikkeustapauksena. Orbankin ehti olla pääministerinä vuodesta 1998 vuoteen 2002. Vuonna 2006 tapahtui kuitenkin käänne
Ihmisten tarpeet koostuvat meille arkisista asioista, kuten puhtaasta juomavedestä tai energiansaannista. Samaan aikaan perustarpeiden ja infrastruktuurin rakentamisen rinnalla on huolehdittava koulutuksesta ja alueiden kestävästä kehityksestä. Äänestimme viime viikolla parlamentin kol- men valiokunnan yhteisvaliokunnassa Euroopan kestävän kehityksen rahaston perustamisesta. Rahaston tarkoituksena on täydentää nykyistä kehityspolitiikkaa jalkauttamalla EU:n myöntämien takuiden turvin yksityistä rahaa Afrikassa ja EU:n naapurustossa toteutettaviin hankkeisiin. On tärkeää, että osa kestävän kehityksen rahaston resursseista korvamerkitään ilmastotavoitteiden saavuttamista edistäviin investointeihin. Eri asia on, onko tupakoinnin nykyinen vihaaminen kovin viisasta. Tupakka on kuitenkin varsin kiltti ja yhteiskunnalle halpa pahe verrattuna esimerkiksi alkoholiin tai huumeisiin. On varsin mahdollista, että laillisen tupakoinnin tekeminen kovin hankalaksi aiheuttaa esimerkiksi nuorissa hällä väliä -ajatusta ja rinnastaa kiltin tupakan ja rajut huumeet toisiinsa ja siten lisää huumeriskiä. Koskevatko rajaukset sinua. Pulaa on lähes kaikesta. Voi käydä siten kuin esitin: kynnys rajumpaan pössyttelyyn laskee. 5.5. Epätoivo on niin suurta, että osa pakolaisista päättää lähteä hengenvaaralliselle matkalle Välimeren yli. Eurooppaa kuormittanut muuttoliikekriisi on herättänyt EU:n pohtimaan keinoja muuttoliikkeen perimmäisten syiden ratkaisemiseksi Afrikassa ja EU:n naapurustossa. 2017 11. Mitä mieltä olet, keskustan kansanedustaja Niilo Keränen? Periaatteessa eduskunnan on hyvä näyttää esimerkkiä savuttomuudesta, kun kerran sellainen tavoite on otettu. Rahastosta ei pidä rahoittaa projekteja, joilla edistetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja kiihdytetään ilmastonmuutosta. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen Jari Laukkanen Suoraan kysyen Niilo Keränen epäilee tupakan vihaamisen järkevyyttä Anja Manninen Eduskunnassa on käynnistymässä savuton aika. Eduskunnasta tulee savuton syysistuntokauden alkaessa ja eduskuntatalon peruskorjauksen valmistuessa. Kansa nousi kapinaan vuonna 2011. Syyrian sodalle on toki muitakin syitä kuin ilmastonmuutos, mutta ilmastonmuutoksen merkitystä yhtenä taustatekijänä ei voida väheksyä. Ilmastonmuutoksen kiihdyttämä kuivuus, resurssipula ja köyhyys pakottavat ihmiset jättämään kotiseutunsa myös monessa osassa Afrikkaa. Syksyn jälkeen kai sitten tulee työpäivän mittaisia tupakattomia jaksoja. Kuinka yleistä tupakointi eduskunnassa on. Miten toimit, jos koskevat? Tietysti eduskunnan tupakoinnin lopettaminen koskettaa minua, jos vie- lä ensi syksynä tupakoin. Näet jokainen tupakoitsija ajattelee lopettamista joka päivä ja monta kertaa. Tämä johti maan sisäisiin muuttovirtoihin ja kasvavaan köyhyyteen. Täällä Bryssel Ilmastonmuutos kiihdyttää muuttoliikettä Ilmastonmuutos on yksi merkittävä muutto- liikkeen taustatekijä, jonka merkitys valitettavasti vain kasvaa tulevaisuudessa. Syyria kärsi vuosina 2006?2011 sietämättömästä kuivuudesta, jota ilmastonmuutos kiihdytti. Osa tätä työtä on lähtömaiden olosuhteiden parantaminen kehityspolitiikan keinoin. Monissa maahanmuuton lähtömaissa elinolosuhteet ovat huonot ja tulevaisuuden näkymät synkät. Missä siellä voi tupakoida? Nykyisin eduskunnassa on tupakointimahdollisuus Pikku-Parlamentin 7. Muutoin vain ulkona, käytännössä jalkakäytävällä kadun varrella. Eduskunnassa on muutamia henkilökuntaan kuuluva tupakoitsijoita ja ehkä alle 20 julkisesti tupakoivaa kansanedustajaa ja saman verran sala- ja matkatupakoijaa. Pidätkö realistisena, että Suomesta tulee kokonaan savuton vuoteen 2030 mennessä, kuten tavoite on? Tavoite savuttomana Suomesta on toki kannatettava, mutta en usko sen onnistuvan, jos lakeja edelleen tiukennetaan. kerroksen lasitetulla parvekkeella
Leppä myöntää tuntevan- sa nytkin välillä huonoa omaatuntoa siitä, että yhteinen aika on kortilla. ??Vaimon on helpompi ymmärtää asia kuin tyttären. Leppä iloitsee esimerkiksi Suomen ja Kiinan välillä solmituista ruoan vientiä edistävistä sopimuksista. Hänen mukaansa ruokaviennin lisääminen ei tarkoita kehitysmaiden ruoantuotannon tuhoamista halvalla EU:n tukemalla tuontiruoalla. ??Suomalainen ruoka ei voi kilpailla bulkkimarkkinoilla. Mutta pitää vain yrittää järjestää aikaa niin paljon kuin mahdollista, hän sanoo. Lepän valinta ministeriksi ei yllättänyt. Miksi ihmeessä keskusta puolustaa tukia? Leppä huomauttaa, että tukien tarkoitus on turvata viljelijöiden toimeentulo. Samalla ruoan hinta kuluttajalle laskee. Samankaltainen tukijärjestelmä on Lepän mukaan käytössä lähes kaikkialla maailmassa, eikä Suomen kannata yksin luopua tuista. ??Tuet ovat osa meidän nykyistä ruoantuotantojärjestelmäämme. Hän ei lämpene ajatukselle, että Suo- messa laskettaisiin nykyistä enemmän ulkomailta tulevan tuontiruoan varaan. ??Jokaisella itsenäisellä maalla täytyy olla oma ruoantuotanto, hän sanoo. Leppä lisää, että kotimaisella ruokaketjulla on iso taloudellinen ja työllistävä vaikutus. 12 5.5.2017 ??Kyse on myös kansanterveydestä. Suomessa ja Ruotsissa tuotetaan maailman puhtainta ja turvallisinta ruokaa. Entä pitääkö Leppä ongelmana, että maataloustuet saattavat johtaa ruoan ylituotantoon ja siten laskea entisestään tuottajahintoja? Leppä huomauttaa, että maailmanlaajuisesti ruokaa tarvitaan. Henkilö Maanviljelijä 17. Koulutukseltaan Leppä on maanviljelysteknikko. Käytäväkeskusteluissa on kuitenkin pohdittu, kuinka eteläsavolainen pärjää EU-ympyröissä englanniksi käytävissä keskusteluissa. Leppä kertoo myöntäneensä pääministeri Juha Sipilälle, että kielitaito ei kuulu hänen vahvuuksiinsa. ??Olen kuitenkin reissannut maailmalla kansanedustajana ja hyvin olen pärjännyt. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana myös EU-kuviot ovat tulleet tutuiksi. ??Lisäksi meillä on virkakunnassa erittäin hyvät henkilöt, joilta ministeri saa tarvittaessa tukea, Leppä sanoo. Ministerinä Leppä haluaa olla mahdollisimman käytännönläheinen. Hän kehuu hallituksen norminpurkuhanketta, jolla voidaan konkreettisesti helpottaa maanviljelijöiden arkea. Lisäksi Lepän sydämenasia on kotimaisen ruokamarkkinan toiminnan parantaminen. Hän on viidennen kauden kansanedustaja ja eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja. polvessa Tuore ministeri Jari Leppä haluaa viedä suomalaista ruokaa ulkomaille. Teksti: Eeva Kärkkäinen Kuva: Jaakko Martikainen Euroopan unionin maataloustukipoli- tiikan pitäisi keskittyä nykyistä enemmän itse pääasiaan eli ruokaan, sanoo tuore maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.). Leppä pääsee vaikuttamaan asiaan aitiopaikalta, sillä keskusta nosti 57-vuotiaan pertunmaalaisen maanviljelijän asiasta Suomen puolelta neuvottelevaksi ministeriksi. Lepän mielestä EU:n tukipolitiikassa huomioitavat ympäristö, eläinten hyvinvointi ja sosiaaliset kysymykset ovat kyllä tärkeitä asioita, mutta maataloustukien perusajatus on ruoan tuotannon tukeminen. ??Tukia pitäisi arvioida myös sen pohjalta, miten hyvin ne kannustavat tuottamaan ruokaa, hän sanoo. Iltapäivälehtien listauksia suurimmista maataloustukien saajista lukiessa moni miettii, miksi varakkaille maanviljelijöille jaetaan veronmaksajien rahoja. Kriitikoiden mielestä rahalle löytyisi parempaakin käyttöä esimerkiksi tutkimusrahoituksessa. Lisäksi Kiinan kaltaisissa väkirikkaissa maissa elintaso nousee ja sen myötä myös ihmisten kiinnostus ruokaa kohtaan. Hän etsisikin suomalaisille elintarvikkeille markkinoita Suomen rajojen ulkopuolelta. polvessa. Hän kertoo, että etenkin viljelijöiden, mutta myös teollisuuden osuus ruoan myyntihinnassa on pienentynyt . Valttimme perustuvat laatuun, osaamiseen ja uusiin oivalluksiin. Leppä on maanviljelijä 17. Myös omaa toimintaani on ohjannut periaate, jonka mukaan tila jätetään seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa, hän pohtii. Lepän siirryttyä työskentelemään päätoimisesti kansanedustajana Antinmäen tilan päivittäisistä töistä ovat vastanneet emäntä Katriina Lepän lisäksi kaksi palkattua työntekijää. Olemme aina halunneet kehittää tilaa ja pitää maaseudun elävänä. kaupan kasvanut. ??Tämä ei voi olla oikein. Tuore ministeri vaatii, että elintarvikealan puheet markkinoiden itsesääntelystä laitetaan toimen. ??Jos asia ei etene itsenäisesti, siihen puututaan, hän lupaa.. Hän kertoo, että maanviljely merkitsee hänelle ?todella paljon?. ??Meillä on suvussa pitkä jatkumo maanviljelyä. Niinpä ministeriys ei tuo suuria muutoksia tilan arkeen. Sen sijaan viisivuotiaan Alexandratyttären yhteinen aika isän kanssa saattaa vähentyä
2017 13. Jokaisella itsenäisellä maalla täytyy olla oma ruoantuotanto. Jari Leppä haluaa, että suomalaisista elintarvikemarkkinoista tulee reilummat viljelijöitä kohtaan. 5.5
Markku Ulander/Lehtikuva Hallitus antaa vuokranantajille viestin siitä, että valtion piikki ei ole auki kohtuuttomille vuokrankorotuksille. 14 5.5.2017
Johtava tutkija Pertti Honkanen huomauttaa Kelan tutkimusblogissa, että jo nyt asumistuessa huomioon otettava asumismeno on rajattu. ??Valtaosalla asumistuen saajista todellinen asumismeno ylittää tämän niin sanotun normivuokran, joka vaihtelee tukijärjestelmän, kuntaryhmän ja perheen koon mukaan, Honkanen sanoo. Hänen mukaansa vuokrat ovat nousseet tuntuvasti myös niinä ajanjaksoina, joina asumistuen normivuokria ei ole korotettu. Myöskään opiskelijat eivät ole välttyneet vuokrankorotuksilta, vaikka opintotuen asumislisän taso on ollut pitkään jäädytettynä. Uutisanalyysi Asumistukimenot kuriin Hallitus kaavailee asumistuelle neliövuokrakohtaista kattoa, mutta katkaiseeko muutos tukimenojen kasvun? Hallitus päätti viimeviikkoisessa puolivä- liriihessään palauttaa asumistukeen neliövuokrakohtaisen katon. Katon korkeus riippuu siitä, missä kunnassa asunto sijaitsee, eli esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vuokra saa olla muuta maata korkeampi. Korkeimmat neliövuokrat ovat pienissä asunnoissa, joiden sijainti on keskeinen ja koko pieni. Valtion asumistukimenot ovat kasvaneet viime vuosina kovaa vauhtia. Yleiseen asumistukeen käytettiin viime vuonna peräti 18 prosenttia enemmän rahaa kuin vuonna 2015. Poikkeuksellinen kasvu johtui suurelta osin vuoden 2015 lakimuutoksesta, joka yksinkertaisti tukea, väljensi sen ehtoja ja lisäsi saajien määrää. Asumistukeen käytetty lähes kahden miljardin rahapotti on merkittävä, kun koko valtion menot ovat yhteensä alle 56 miljardia. Hallitus puolustaa neliöhintaleikkuria asumistukimenojen nopealla kasvulla ja tuen valumisella pienituloisilta ihmisiltä suoraan heidän vuokranantajiensa taskuihin. Osa uskoo, että asumisen tuet nostavat vuokria, koska vuokranantajat tietävät, että valtio maksaa pienituloisten korkeatkin asumiskustannukset. Lisäksi asumistuet pahentavat kannustinloukkuja, koska tukea maksetaan enemmän pienemmillä tuloilla. Pahimmillaan asumistukijärjestelmä voi aiheuttaa tulojen pienenemisen, kun työtön työllistyy tai pienituloinen päättää ottaa toisen keikkatyön vastaan. Mutta ratkaiseeko muutos nämä ongelmat? Kelan asiantuntija ei usko, että asumis- tuki nostaa vuokria merkittävästi. Vuodesta 2017 on tulossa ennätyksellinen vuosi valmistuneiden asuntojen suhteen. Lopulta paras tapa puuttua asumistukimenoihin on kuitenkin työllisyyden parantaminen. 2017 15. Hallituksen kärkihanke asuntorakentamisen lisäämiseksi on jo tuottanut tuloksia. Siihen on toivottavasti luvassa lisää keinoja syksyn budjettiriihessä. Eeva Kärkkäinen 5.5. Honkasen mielestä asumistukimenojen kasvun taustalla onkin työttömyyden kasvu. ??Yleisen asumistuen saajien lukumäärän kehitys on melko pitkälti seurannut perusturvalla olevien työttömien lukumäärän muutoksesta. Neliövuokrahintojen leikkuri laskee hie- man valtion asuntotukimenoja, mutta säästö kompensoituu pitkälti toimeentulotukimenojen kasvuna. Nykyinen tapa asettaa asumistuelle yksi vuokrakatto riippumatta asunnon koosta on saattanut lisätä pieniin asuntoihin kohdistuvaa kysyntää, jolloin niiden vuokrat ovat nousseet. Hallitus toivookin, että neliövuokraleikkuri hillitsee tätä kehitystä ja suuntaa kysyntää isompiin asuntoihin. Muutoksella kuitenkaan tuskin on vaikutusta vuokratasoon, sillä kysyntää keskeisillä paikoilla oleville pienille asunnoille riittää jatkossakin. Leikkurin merkitys onkin lähinnä symbolinen. Paras tapa laskea vuokrien tasoa on rakentaa riittävästi asuntoja. Onneksi hallitus ei ole ollut tässäkään suhteessa toimeton. Käytännössä uudistus leikkaa etenkin tällaisille kotitalouksille maksettua asumistukea. Päätös sai tuoreeltaan osakseen arvostelua niin oppositiosta kuin Helsingin kaupungin asunto-osaston päälliköltä Markku Leijolta. ??Meillä voi olla tuplavuokrat muuhun maahan verrattuna, joten on selvää, että tämä rankaisee helsinkiläisiä tuensaajia, Leijo sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa. Vuonna 2016 noin 15 prosenttia Suomen väestöstä sai Kelan asumistukea. Hallitus antaa vuokranantajille viestin siitä, että valtion piikki ei ole auki kohtuuttomille vuokrankorotuksille. Samalla hallitus ohjaa asumistukea saavia ihmisiä pois kaikkein kalleimmista asunnoista halvemmille asuinalueille. Hallitus ei kuvittele, että neliövuokrakoh- tainen katto riittäisi yksinään ratkaisuksi asumistuen ongelmiin. Niinpä asumistuen uudistamista käydään läpi puoliväliriihessä päätetyn sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen yhteydessä. Silloin selvitetään ainakin, voitaisiinko asumisen tukeminen irrottaa toimeentulotuesta ja hoitaa yksin asumistuen kautta. Vuokrat määräytyvät ennen kaikkea kysynnän ja tarjonnan perusteella
Huolellista valmistelua on tehty jo pitkään. Keskusta on ollut kirjoittamassa jo hallitusneuvotteluissa ison osan reformin peruspilareista, ja nyt nämä on saatu koottua valmiiksi esitykseksi tiiviissä yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa, totesi puolestaan eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala. Ihanteellisista tavoitteista on jokaisen asianosaisen helppo olla yhtä mieltä. Mutta käytännön tasolla tulevaisuus on kysymysmerkkejä täynnä. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk) on Suomen suurin ammattillisen koulutuksen järjestäjä. Samalla myös hallituksen alkuvuodesta päättämien leikkausten suurin kärsijä. Ilmiöt Talotekniikan opiskelija Juho Uusimäki on ollut toistaiseksi tyytyväinen lähiopetuksen laatuun Leikataan peltiä, vaan ei tulevaisuutta Ammatillisen koulutuksen uudistus tulee tarpeeseen, mutta pelko resurssipulasta riipoo kentällä Teksti: Risto Luodonpää Kuvat: Maria Seppälä Puoliväliriihen yhteydessä esitelty am- matillisen koulutuksen reformi on mittakaavaltaan suurin koulutusuudistus kahteen vuosikymmeneen. Tavoitteena on yhtenäistää sirpaleinen koulutus, lisätä tehokkuutta ja yksilöllisyyttä sekä vastata nykyistä joustavammin työelämän muuttuviin tarpeisiin. ??Reformi on tehty vaikeassa taloudellisessa ympäristössä, mutta se on odotettu, tarpeellinen ja vahvistaa ammattiosaamista, vakuutti opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.). 16 5.5.2017 . Se menettää vuosittaisesta rahoituksestaan 11 miljoonaa euroa eli 16 prosenttia. Vaikka tietoa rahahanojen kiristymisestä oli ilmassa, niin mittaluokka ja aikataulu yllättivät täysin. Kuntayhtymäjohtaja-rehtori Jarmo Paloniemen mukaan toipuminen on ottanut koville.
Oppilaitosten resursseja säästyy, mutta johtaako tämä lopulta siihen, että yritykset kouluttavat itse omat työntekijänsä. Yhtiöltä päin tuli kyselyä, ja porukka on innokkaana lähdössä mukaan, toteaa koulutuspäällikkö Esa Lahtela. Lahtela näkee opiskelujen lomassa tapahtuvan työnteon hyvänä väylänä myös tulevaan uudistukseen. . Laki on tarkoitus hyväksyä kesään mennessä. Oppilaitosten resursseja säästyy, mutta johtaako tämä lopulta siihen, että yritykset kouluttavat itse omat työntekijänsä? . Aikuisia sekä nuoria opiskelijoita käsitellään jatkossa yhtenäisesti ja tutkintonimikkeitä karsitaan. Kunhan ei vain käy niin, että opiskelijat revitään täältä kesken opintojen, vaan tutkinto suoritetaan loppuun asti, hän muistuttaa. Lähiopetus tulee joka tapauksessa muuttamaan muotoaan uudistuksen myötä. Opettajien Ammattijärjestö (OAJ) ilmoitti olevansa tyytyväinen, että esityksessä turvataan opiskelijalle oikeus tarvitsemaansa opettajan antamaan opetukseen, arviointiin ja opinto-ohjaukseen. OAJ sai myös läpi vaatimuksensa, että opiskelijaa arvioi jatkossakin ensisijaisesti opettaja. Myönteisistä asioista huolimatta järjestö on edelleen huolissaan ammatillisen koulutuksen rahoituksesta. Kesätyöpaikka on jo valmiina odottamassa isän rakennusfirmassa. 5.5. Onko meillä jatkossa varaa enää hankkia niitä. Samoin pitää turvata, että opettajavoimia ei leikkausten varjolla aleta liikaa supistaa, hän muistuttaa. Rakentaminen on suhdanneherkkyydestään huolimatta ala, joka työllistää ja herättää myös opiskelijoiden kiinnostuksen. Ensimmäistä vuottaan kolmivuotisella talotekniikan linjalla lopetteleva Juho Uusimäki on tyytyväinen alavalintaansa. . Metsäkoneet ja konekanta yleensäkin vaatii jatkuvaa uudistamista. Saman huolen jakaa myös Esa Lahtela. . En ole seurannut kovin tarkasti koulutuksen leikkauksista käytyä keskustelua. Mutta toivon, ettei se nyt ainakaan opetukseen kovasti vaikuttaisi. Uusimäellä on selvät suunnitelmat pian koittavan kesäloman varalle. . Uudistus lisää tuntuvasti työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Tai joudummeko lopettamaan esimerkiksi Muhoksen robottinavetan, hän mainitsee pari esimerkkiä. Henkilöstömenot ovat kaluston ohella oppilaitosten suurin kuluerä. Paloniemi ei lähtisi ensisijaisesti etsimään säästökohteita opettajia vähentämällä. . Ja onko se suomalaisessa koulutuspolitiikassa viime kädessä enemmän yritysten kuin yhteiskunnan tehtävä, hän pohdiskelee. Oulun seudun ammattiopiston opiskelijoilla riittää keikkatehtäviin kysyntää jopa oman maakunnan ulkopuolella. Joukko talotekniikan linjan ensimmäisen vuoden opiskelijoita on lähdössä muutaman viikon pituiselle pestille Terrafamen kaivokselle. . Jos leikkaukset olisi porrastettu esimerkiksi kolmen vuoden ajalle, tilanne olisi oleellisesti helpompi. Opetuksen järjestäjien eväät eivät välttämättä enää jatkossa riitä nykyiseen koulutustarjontaan. Jarmo Paloniemi pelkää, että supistukset kohdistuvat sellaisille aloille, joista työllistytään hyvin, mutta jotka ovat kalliita ylläpitää. . Lisäksi meille on tärkeää, että rahoitus määräytyy entistä enemmän sen mukaan, miten opiskelijat valmistuvat, hän kiittelee. Ammatillinen opetus on uudistuksen myötä siirtymässä entistä entistä enemmän työpaikoille. Muun muassa Suomen Yrittäjät on ottanut kantaa joustavamman ja yrityslähtöisemmän opetuksen puolesta. 2017 17. Ammattiopetus uudistuu ? Ammatillisesta koulutuksesta on tulossa paljon joustavampaa ja yrityslähtöisempää. Täytyy kehua heidän motivaatiotaan. Leikkausten vastapainoksi lanseeratulle reformille Paloniemi jakaa myös varauksetonta kiitosta. . Nämä vähentävät by- rokratiaa ja tuovat säästöjä. Opetushenkilöstö on joutunut venymään äärimmilleen. Keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku olisi tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille ja vailla ammatillista tutkintoa oleville. ? Koulutuksen rahoituksessa siirrytään tuloksellisuutta painottavaan rahoitusmalliin. ? Hallituksen esitys menee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Ei mitään moittimista. . Kalusto meillä on tällä hetkellä ihan modernia ja asianmukaista, mutta siitä ei ole kyllä varaa tinkiä yhtään. Järjestö on jo pitkään ajanut koulutussopimusta. Opintojen suoritustapoja tullaankin esityksen mukaan yhdistelemään opiskelijan ja työnantajan tarpeen mukaisesti. Osekkin rehtori korostaa, että koulutuksen järjestäjän kannalta kyseessä on hieman kaksipiippuinen juttu. . Opetus on ainakin meillä ollut todella laadukasta. Esityksessä oli monia hyviä kohtia. Opiskelijoita ohjaisivat opettajat ja työpaikkaohjaajat. ? Opiskelijoille tehdään henkilökohtainen suunnitelma, jossa selvitetään, millaista osaamista kukin tarvitsee ja miten sitä kannattaa hankkia. ? Tutkintojen tai niiden osien suorittamisessa siirrytään tasavertaisiin tapoihin: oppilaitoksessa opiskellen, koulutussopimuksella tai oppisopimuskoulutuksella. Tut- kintojen määrä vähenee nykyisestä noin 360:sta 150:een. ? Koulutukseen olisi jatkuva haku ympäri vuoden. Tieto leikkausten laajuudesta tuli vasta tämän vuoden puolella, kun aiemmin päätöksiä on saatu edellisenä syksynä. Tällainen tahti ei ole kohtuutonta, vaan järjetöntä, hän pamauttaa. Kun samaan aikaan pitäisi satsata koulutuksen laatuun, käy yhtälö Paloniemen mukaan vaikeaksi. . Tämä ja ensi vuosi tulevat olemaan erittäin hankalia
Macroninkin mielestä EU:ta täytyy muuttaa. Muuten edessä voi olla Frexit, hän uhosi vappuna. 18 5.5.2017. Mielipidetiedusteluja johtava Emmanuel Macron tunnetaan EU-mielisenä, Marine Le Pen järjestäisi EU-erosta kansanäänestyksen. Maailman kuvat Koonnut: samuli vänttilä Mellakointi jatkui. Väkivaltaisiksi yltyneet mielenosoitukset ovat jatkuneet Venezuelassa. Mellakoissa on kuollut kymmeniä ihmisiä. Juncker luonnehti Mayta illallisen jälkeen harhaiseksi ja sanoi hänen olevan tyystin ?eri galaksilla?. Lehtitietojen mukaan May olisi sanonut, ettei brittien tarvitse maksaa EU:n vaatimaa erorahaa. Moskeijapalo Ruotsissa. Poliisi pidätti miehen epäiltynä Jakobsbergin moskeijapalosta Ruotsissa. Tunnelma oli kuitenkin toinen yhteisellä illallisella. Maan presidentti Nicolas Maduro ilmoitti haluavansa uuden perustuslain, jolla estettäisiin ?maata uhkaava vallankaappaus?. Oppositio on vaatinut Maduron eroa maan talouskriisisin vuoksi. Talouskriisi on aiheuttanut pulaa ruuasta ja lääkkeistä. Johtajat Eri galakseilta. Theresa May ja Jean-Claude Juncker tervehtivät toisiaan iloisin poskisuudelmin Lontoossa. Ranska äänestää sunnuntaina presidentistä. Poliisin epäilee miehen sytyttäneen palon. Moskeija kärsi mittavia paloja savuvaurioita. Kyseessä on Ruotsin suurin shiiamuslimien moskeija. Paloa edeltäneenä iltana sinne oli kokoontunut satoja seurakunnan jäseniä. Euroopan kohtalon hetki. Kukaan ei tiettävästi loukkaantunut palossa
2017 19. Kirkkojen tarjoaminen hätämajoitustiloiksi syksyllä 2015 oli eräänlainen alkupiste tälle aktiivisuudelle. Voisiko pakolaisten yksityinen sponsorointi sopia myös Suomeen. Meillä tukeudutaan perinteisesti julkiseen turvaan ja palveluun. Ajatusta kannattaisi ainakin kokeilla pienimuotoisesti yhteistyössä seurakuntien ja muiden yhteisöjen kanssa. Samana syksynä voitettiin Kanadassa parlamenttivaalit myönteisellä pakolaisteemalla. Kanadaan otettiin uuden pääministerin johdolla reilussa vuodessa yli 40 000 syyrialaispakolaista samanlaisen prosessin kautta, millä Suomeen valitaan kiintiöpakolaiset. kuukauden. Kaikki valitut olivat YK:n pakolaisjärjestön poimimia ja hädänalaiseksi todettuja. Erot työllistymisessä ovat huomattavia. Yksityisten tukijoiden tukemista pakolaisista yli puolet on töissä jo ensimmäisen Kanada-vuotensa päätyttyä, kun taas hallituksen suojissa olleista vain 10 prosenttia on työllistynyt. Kun viime lennolla seurasin yölennosta uupuneiden ja silminnähden hämmentyneiden monilapsisten pakolaisperheiden matkaa, mietin, että jäävätköhän he kovinkin yksin määränpäissään. Lohdulliselta ja inhimilliseltä tuntuisi ajatus siitä, että heillä olisi ympärillään koko ensimmäisen asuinvuotensa ajan vaikkapa kymmenen aktiivisen kansalaisen vastuutettu tiivis turvaverkko. Olisiko hallituksen työohjelmassa tilaa yhdelle Kanada-kokeilulle? Satu Mäki-Lassila Beirut beirutinsatu@gmail.com Twitter: @SatuMakiLassila 5.5. Lennoille osuu usein pakolaisperheitä, jotka ovat mitä ilmeisimmin tulossa Eurooppaan kiintiöpakolaisina tai perheenyhdistämisen kautta. Kansainvälisen siirtolaisjärjestön ja Punaisen Ristin työntekijät avittavat pakolaisten matkaa reitin varrella. Paikalliset tuttavat edesauttavat tehokkaasti työllistymistä ja kotoutumista. Kanadassa yksityiset ryhmät ovat voineet toimia sponsoreina pakolaisille jo vuodesta 1979 alkaen. Silloin sekä Kanadaan että Suomeen tulivat merkittävämmät ryhmät niin sanottuja venepakolaisia Vietnamista. Vastaavanlainen malli on käytössä suurimmassa osassa Saksan osavaltioita, Iso-Britannia viimeistelee omaa malliaan. Syvä kiintymys auttajien ja autettavien välillä on aiheuttanut erotuskaakin. On jo tehty ensimmäisiä vertailevia arvioita siitä, miten ensimmäisen vuoden kotiutuminen on sujunut eri tukimuotojen piirissä olleilla. Suurin osa oli monilapsisia perheitä. Näistä 40 000 pakolaisesta yli 14 000 eli ensimmäisen Kanada-vuotensa täysin yksityisten sponsoreidensa avun varassa. Yksityiset sponsorit eli tukiryhmät ovat vastanneet ensimmäisen vuoden ajasta kaikesta siitä avusta pakolaisille, mitä normaalisti valtio tai kunta tekee. Suurin osa tukiryhmistä on syntynyt seurakuntien sisällä ja ympärille. Kanadassa on nyt eletty ?13. Kokeilu olisi kiinnostavaa myös kansalaisyhteiskunnan vahvistumisen näkökulmasta. Jo nyt vapaaehtoistyö pakolaisten kotoutumisen tukena on huomattavaa, mutta virallistamisen myötä toiminta jäntevöityisi entisestään ja saisi arvoisensa statuksen. Kun tulen Libanonista Suomeen, lennän usein Istanbulin kautta. Irlanti ja Sveitsi ovat toteuttaneet yksityistä sponsorointia väliaikaisesti syyrialaisten perheenyhdistämisen yhteydessä. Suomessa osa kansasta suhtautuu pakolaisiin kysymysmerkein ja jopa vihamielisesti, mutta iso osa haluaisi tehdä enemmänkin todellisten hädänalaisten eteen. Kirkko on osoittanut moraalista johtajuutta pakolaiskysymyksessä tavalla, joka on aiheuttanut sekä eroamisia että liittymisiä kirkkoon. Yksityiset sponsoroimaan pakolaisia Syksyllä 2015 Eurooppa kipuili turvapaikanhakijoiden aallon kanssa. eroprosesseja, kun yksityisten tukiryhmien virallinen vastuu pakolaisista on päättynyt
Meneillään on ulkoministeriön järjestämä konferenssi, joka kokoaa Helsinkiin rauhan- ja sovinnontyön asiantuntijoita ympäri maailmaa. Pentikäisen mukaan rauhanvälitystoimintaa korostetaan välillä liikaa. Sen varaan on turha tuudittautua. Pääministeripuolue keskusta ei saisi Penti- käisen mielestä jäädä passiiviseksi sivustakatsojaksi pakolaiskeskustelussa. Nuorena keskustan ehdokkaana eurovaaleissa ollut Pentikäinen toivoo puolueelta itsenäistä ja selkeää pakolaislinjaa. ??Vaikka vastuu hallituksen koossa pysymisestä on suuri, se ei saa tarkoittaa sitä, että kansalaiskeskustelu ja oikean linjan etsiminen keskustassa hiljenee. Hänen mielestään yhteiskunnan oikeustajun ytimessä täytyy olla velvollisuudentunto haavoittuvassa asemassa olevien suojelusta ja puolustamisesta. ??Uskon, että pragmaattiselle vastuunkannolle on ääripäiden välissä tilaa. Se on paljon suurempi kuin kukaan oletti, hän kertoo. Rauhan puute maailmalla näkyy Euroopassa kasvavina turvapaikanhakijamäärinä. Pentikäinen toimii myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) eritysedustajana Välimeren pakolaiskriisin hoidossa. 20 5.5.2017 Hän korostaa, että vaikka turvapaikanhakijoita on nyt vähemmän kuin vuoden 2015 kesällä, syyt, joiden vuosi ihmiset ovat lähteneet liikkeelle, ovat edelleen olemassa. Monin paikoin tilanne on jopa heikentynyt. Siksi hallitus ja viranomaiset varautuvat mahdollisesti nopeastikin muuttuvaan tilanteeseen. ??Ainoa syy, miksi pakolaisten määrä on vähentynyt, on Euroopan ja Turkin välinen sopimus. Henkilö vastuunk annolle on tilaa Antti Pentikäinen rohkaisee keskustalaisia osallistumaan pakolaiskeskusteluun Teksti: Eeva Kärkkäinen Kuvat: Jari Laukkanen Helsingin kantakaupungin kivitalot kylpevät harmaassa tihkusateessa, mutta ilmassa on kevään lämpöä. Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtajan pestistä virkavapaalla oleva YK:n rauhanvälitysverkoston johtaja Antti Pentikäinen istahtaa pöydän ääreen Helsingin säätytalolla. Ympärillämme käy innokas puheensorina. Perimmiltään toiminnassa on kyse siitä, että konfliktien osapuolille annetaan mahdollisuus rauhaan. ??Jos he eivät saa mahdollisuutta valita, ei voi olettaa, että he luopuvat väkivallasta tai terrorismista. Niinpä Pentikäisen johtama rauhanvälitysverkoston työntekijät istuvat saman pöydän ääreen sellaistenkin sotapäälliköiden kanssa, joita valtiolliset ja YK-toimijat eivät voi tavata. ??Olemme juuri tutkineet esimerkiksi terrorijärjestöksi luokitellun itäafrikkalaisen ääri-islamistiryhmä Al-Shabaabin halukkuutta neuvotella. Tarvitaan politiikkaa, jossa näihin asioihin paneudutaan syvällisesti ja etsitään sellaisia ratkaisuja, jotka ovat sekä eettisesti että taloudellisesti ja yhteiskunnan jatkuvuuden ja toiminnan kannalta kestäviä.