Suomenmaa 05.02.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 5 / 5.2.2016 / 4,80 ? Aina lapsen asialla Heikompien puolesta vaikuttaminen on Maria Kaisa Aulalle yhä kutsumus ja leipätyö Puoluevaltuustokysely Uutisanalyysi Reportaasi Keskustalainen presidenttiehdokas haussa Voiko keskustalaisia jakaa leireihin? Suomi ja Ruotsi puolustavat yhdessä
24 Lasten yhdenvertaisuutta harrastusmahdollisuuksiin on tuettava kaikin keinoin. Harrastustoiminnalla on merkittävä vaikutus lapsen ja nuoren kehitykseen. Mirja Vehkaperä s. 5.2. 2016 sisältö Naapuriapua puolustukseen Suomen ja Ruotsin yhteistyö syvenee nopeasti s. 40 2 5.2.2016
46 Liian oikeistolainen hallitus, tuumii kolmannes keskustan puoluevaltuutetuista s. 34 Kotiäitinä pätevöitynyt Kaarina Torkkola teki oman työllistymistempun s. 5 Eduskunnan puhemiehistöllä on edessään kiireinen kevät s. 8 Ympäristöministeriö keventää lupahallintoa s. 2016 3. 6 Pertti Lehtomäki haluaa eroon kivihiilestä s. Postin pitää elää ajassa, mutta muutosten ei tarvitse heikentää palveluita. Henna Lammi s. 30 5.2
Ja tarpeen tullen nousisimme vaikka barrikadeille?. He ymmärtävät, että on viisaampaa tehdä ratkaisuja yhdessä sopien kuin riitaa haastaen. ?Tolkun ihmisiä. Ne estävät toisen äänen kuulumisen, eikä sellaisia puheenvuoroja kukaan halua kuunnella. Paretskoi kirjoittaa, että maahanmuuttokysymysten väitetään jakavan kansamme kahtia. on keskustassa varmasti paljon. ?Tolkun ihmisistä. puhui pääministeri Juha Sipilä pääministerin haastattelutunnilla, ja ?tolkku. ja järkevämmästä mielipiteenvaihdosta sopii kuitenkin kaikkialle yhteiskuntaan. Huuto naama punaisena ja kiihko veren maku suussa eivät ole keskustelua. siis niiden, joiden toimia järki ja harkintakyky ohjaavat . He eivät halua tehdä itsestään numeroa. Voi tosin olla, että tolkun ihmisiä on turha pyytää barrikadeille. sai siivet, kun presidentti Sauli Niinistö lainasi sen kehujen myötä omille verkkosivuilleen. perustettu 1908 . He vierastavat mielenosoituksia ja manifesteja. Mutta tolkun poliitikkojen . Hei- 4 5.2.2016 tä, jotka mieluummin rakentavat kuin hajottavat?, Paretskoi kirjoittaa. Tämä on totta. Se on sääli, sillä juuri näitä tolkun ihmisiä maamme nyt kaipaa. Päätoimittaja Juha Määttä Jari Laukkanen Maamme kaipaa nyt heitä, jotka mieluummin rakentavat kuin hajottavat. Pääkirjoitus Jospa me tolkun ihmisetkin avaisimme suumme K irjailija Jyri Paretskoin kolumni Iisalmen Sanomissa viikko sitten (29.1.) synnytti muutamassa päivässä uuden poliittisen iskulauseen Suomeen, ?tolkun ihmiset?. ?Tolkun ihmiset. He ymmärtävät, että joistakin saavutetuista eduista kannattaa luopua, että hyvinvointivaltio voidaan pelastaa. Ajatus maltillisesta, ?tolkullisemmasta. rikastutti nopeasti monen muunkin sanavarastoa. Kielitoimiston sanakirjan mukaan tolkku tarkoittaa samaa kuin ymmärrys, järki, harkintakyky, järkevyys. Tarpeellinen ja hyvä sana tolkku siis onkin. Paretskoi käsitteli lähinnä maahanmuuttokeskustelua. Eläähän keskustassa monta hyvettä, jotka sopivat tolkun ihmisen kuvaan. Tällaisia ovat vaikkapa kohtuullisuus, talonpoikaisjärki tai ymmärrys siitä, että tulevaisuus on annettava uudelle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin itse sen on saanut. Paretskoi toivoo, että myös tolkun ihmiset astuisivat esiin. Heitä, jotka ?mieluummin rakentavat kuin hajottavat?, tarvitaan. Jospa me tolkun ihmisetkin avaisimme suumme. Osallistuisimme enemmän keskusteluun. on hyvä muistaa, että heillä on paljon enemmän kannattajia kuin miltä toripuheita kuunnellessa tai nettikeskusteluja seuratessa voi tuntua. Tolkun ihmiset ymmärtävät, että kansakunta ei voi elää loputtomiin ottamalla aina vain lisää velkaa. He eivät halua huutaa omia maltillisia ja rakentavia mielipiteitään julki. ?Vaikka heitä on paljon, he ovat näkymättömiä. ?Se on vale. Ääripäiden välissä on valtava enemmistö, tolkun ihmiset?. Tolkun ihmisissä on kuitenkin Paretskoin mukaan ongelmallinen piirre
Ilmaisjakelulehdillä on oma mainospainotteinen kantonsa. Maaseudulla postilaatikot töröttävät rauhassa. Postia voitaisiin jatkossa kantaa esimerkiksi vain kolmena päivänä viikossa. Postin hallintoneuvoston puheenjohtaja Markku Rossi (kesk.) kuvaili Suomenmaassa (29.1.), että ?volyymit ovat jo nyt niin pienet, että jos Posti velvoitetaan palvelemaan viimeistäkin kylänraitin savua joka arkipäivä, yhtiö joutuu kohtuuttoman tilanteen eteen?. On selvää , että Posti haluaa lopettaa viisipäiväisen jakelun ensimmäisenä harvaan asutuilla seuduilla. Juuri näillä alueilla päiväpostin kulkeminen on kuitenkin tärkeämpää kuin muualla. Kaupungeissa luukuilla on melkoinen trafiikki: varhaisjakelu tuo sanomalehden ja postinkantaja varsinaisen postin. 2016 5. Olin vain hänen postinkantajansa. Kohtauksesta on aikaa kymmenen vuotta, mutta muistan sen elävästi. Postilla on lakiin kirjattu yleisjakeluvelvoite, joten sen on kuljetettava kirjeet jokaiseen kotiin viisi kertaa viikossa. Posti on kuitenkin ongelmissa. Digitalisaation myötä jaettavan määrä on tippunut samalle tasolle kuin 1960-luvulla. Silloinkaan Posti ei olisi samalla viivalla kuin kilpailijansa. 5.2. En tuntenut hyväntekijää. Rappukäytävään huhuillut mummokin oli kutonut minulle villasukat. Henna Lammi Postilain uudistuksen myötä kirjeposti on avau- tumassa kilpailulle. Koska muilla apajille tulevilla yrityksillä ei ole yleispalveluvelvoitetta, sitä halutaan höllentää myös Postin osalta. Posti on kuitenkin valtionyhtiö. Jos postiauto ei käy, ei tule sanomalehtiä eikä mainoksia. Voisiko maaseudulla postinkantaja tuoda mukanaan vaikka kauppakasseja tai kuljettaa ihmisiä terveyskeskukseen? Postin pitää elää ajassa, mutta muutosten ei tarvitse heikentää palveluita. Posti on suomalaisille tärkeä. Tässä sinulle joululahja, hän sanoi, ojensi hymyillen paketin ja veti oven visusti takaisin kiinni. Jäin hölmistyneenä rappukäytävään. yhteydet ovat usein laittoman kehnot. Postin tulevaisuudesta olisi syytä käydä laajaa kes- kustelua. Voitaisiinko kolmipäiväinen jakelu toteuttaa vain kaupungeissa. Poliitikot voivat päättää, että postin kulkeminen arkipäivisin on yhteiskunnassa palvelu, josta ei haluta luopua. Vaikka velvoite muutettaisiin esimerkiksi kolmipäiväiseksi, se jää silti. Erillistä lehtien aamujakelua ei taajamien ulkopuolella ole. Syrjäseutujen väkeä ei voida velvoittaa lukemaan uutisia vain verkosta . Toimittajalta Mummo on postinsa ansainnut Pikkuruinen mummo kurkisti ovenraosta. ??Olithan se sinä. Viime viikolla yhtiö ilmoitti vähentävänsä 860 työntekijää. Liikenne- ja viestintäministeriö pohtii parhail- laan postilain uudistamista. Ministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan samalla käydään läpi jakeluvelvoite
Reilusti yli puolet vastaajista oli väitteestä osittain tai täysin samaa mieltä. Viime syksyn kyselyssä linjaa piti liian oikeistolaisena 27 prosenttia vastanneista. ??Keskittämisen ideologia, talouden arvot ja federalismi [liittovaltiomallin tukeminen] ovat tukahduttaneet hajautetun politiikan, ihmisyyden ja sivistyksen arvot, moittii Tuomas Kettunen. ??Talous on saatava nousemaan, mutta olen vahvasti sitä mieltä, että taakkaa pitäisi jakaa tasaisemmin myös hyväosaisille, ilmoittaa Jasi Kuokkanen. Yksikään vastanneista ei pidä hallituksen politiikkaa liian vasemmistolaisena. 6 5.2.2016 Keskustalaiseksi linjan mieltää kaksi kolmasosaa vastanneista. ??Tällä hetkellä parasta ?köyhän asiaa. Siihen kuuluu 135 jäsentä.. Osittain tai täysin erimielisiä oli vähän alle kolmannes. Toisesta väitteestä, ?kaikilla keskustalaisilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin puolueessa?, osittain tai täysin samanmielisiä oli 70 prosenttia. Puoluevaltuusto Keskustaväki haluaa oman presidenttiehdokkaan Joka kolmas puoluevaltuutettu pitää hallituksen politiikkaa liian oikeistolaisena Teksti: JUHANI OJALEHTO Kuva: Jari Laukkanen Keskustalaiselle presidenttiehdokkaalle olisi tilausta puoluekentällä, mutta nimestä ei ole vielä yksimielisyyttä. Asia selviää Suomenmaan keskustan puoluevaltuustolle lähettämästä kyselystä. Tästä Jaakko Mäki-Petäjä on eri mieltä. ??Suora sitoutuminen porvarilliseen yhteistyöhön olisi monelle keskustalaiselle aatteellista myrkkyä, hän kirjoittaa. Suomenmaa kysyi puoluevaltuutetuilta, mi- tä mieltä nämä ovat Sipilän hallituksen politiikasta oikeisto?vasemmisto-akselilla. Kolmannes eli 34 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, että hallituksen politiikka on liian oikeistolaista. Se ottaa aikansa ja kurittaa hetken kaikkia, mutta lopulta kaikille on edes sen verran jaettavaa, mitä aloittaessa oli, kommentoi Topi Seppälä. Timo Rytinki huomauttaa, että politiikka on ollut hallitusohjelman mukaista. ??Ohjelmahan on hyväksytty keskustalaisten toimesta omissa puolue-elimissä. Kun Suomen puolustuspolitiikan ratkaisut kymmenen vuoden tähtäimellä tulevat kyseeseen, puolet vastaajista pysyisi nykyisessä ilman minkään sortin liittoutumista. ??Vain puolueettomuudella voi pysyä irti konflikteista, tiivistää Reetta Kananoja. ??Naton myötä yli puolet maamme maarajasta muuttuu Venäjän silmissä vihollisrajaksi, ja sitä emme tahdo, perustelee Rami Ala-Nisula. Puolustusliittoa Ruotsin kanssa toivoisi sel- västi yli kolmannes. Moni valtuutetuista arvostaa nykyistä presidenttiä. Osa toivoo Niinistölle jatkokautta, jopa usean puolueen tukemana. tammikuuta. Puoluevaltuusto on keskustan ylin päättävä elin puoluekokousten välisenä aikana. on se, että talouden pyörät saadaan rullaamaan. Vastanneista noin kolme neljäsosaa haluaa, että keskusta asettaa oman kandidaatin vuoden 2018 presidentinvaaleihin. Enemmän kuin kaksi ääntä kyselyssä saavat sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä Anneli Jäätteenmäki, Olli Rehn, Juha Sipilä, Matti Vanhanen ja Paavo Väyrynen. Oman ehdokkaan asettaminen on ison puolueen tehtävä, toteavat muutamat vastaajat. Useat epäilevät, ettei keskustalaisella ehdokkaasta riippumatta ole juuri mahdollisuuksia tulla valituksi, jos ehdolla on nykyinen presidentti Sauli Niinistö. Osittain tai kokonaan erimielisiksi ilmoittautui hieman vajaa neljännes vastanneista. Suomenmaan kyselyyn vastasi 73 keskustan puoluevaltuutettua 28.?31. Naton kannatus on kyselyssä vähäistä: alle kymmenesosa vastaajista hakisi sotilasliiton jäsenyyttä. ??Naton jäsenyys on luonnollinen osa läntistä maailmaa johon kuulumme, kommentoi Antti Kivelä. Kyselyssä esitettiin myös väite, että puoluevaltuustolla on riittävästi sananvaltaa
2016 7. 77% 66% 51% 37% 34% 23% 8% 0% Liian vasemmistolaista Keskustalaista Liian oikeistolaista Juha Sipilän hallituksen politiikka on ollut: Kyllä Ei Keskustan pitäisi asettaa oma ehdokas vuoden 2018 presidentinvaaleihin. Kyllä, hakeu- Kyllä, solmitumalla Na- malla puoluston jäseneksi tusliitto Ruotsin kanssa 4% Ei Jokin muu vaihtoehto Pitäisikö Suomen seuraavan kymmenen vuoden kuluessa pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti? 5.2
Sosialidemokraattien Kullervo Manner johti 36-vuotiaana vuoden 1917 ensimmäisiä valtiopäivä. Sen sijaan pitkäaikaisimmat puhemiehet, esimerkiksi Kyösti Kallio (ml.), Väinö Hakkila (sd.), K.A. Fagerholm (sd.) ja Riitta Uosukainen (kok.) aloittivat tehtävässä viisissäkymmenissä tai jopa yli 50-vuotiaana. Puhemiehen tehtävään paneutunut ja sitä iloi- sena vuoden hoitanut Lohela jatkaa hyvillä mielin. Hänen tärkein avustajansa on nyt Maija-Leena Paavola. Pekkarinen kuuluu eduskunnan kärkikaartiin nopean keskustelun taitajana. Lohela aloitti viime vuonna 36-vuotiaana eduskunnan ykkösenä. Puhemiesten histori8 5.2.2016 assa Lohela on poikkeuksellisen nuori, mutta ei ainutkertainen. Sittemmin presidentiksi valittu Maalaisliiton Lauri Kristian Relander nousi 35-vuotiaana puhemieheksi vuoden 1919 valtiopäiville. Helpottaa neuvottelutilannetta. Ajassa Sanottua Pääministerin ilmoitus, että ?pakkolakien. Tiitisen savolaisiin ilmeisiin. Varapuhemiehinä jatkavat Mauri Pekkarinen (kesk.) ja Paula Risikko (kok.). Hän uskoo, että eduskunta on hyvässä jamassa ja pystyy suoriutumaan odotetta- vissa olevista kipakoista keskusteluista, kivuliaista päätöksistä ja ulkoisista paineista. #Caruna?n myyntinä. Kovia paineita tulee myös työelämän uudistuksista, varsinkin paikallisesta sopimisesta. Vastakkainasettelu helpottuu, jos työmarkkinajärjestöt pääsevät sopuun niin sanotusta yhteiskuntasopimuksesta.. Omat jäljet näkyvät kuitenkin kansan kukkarossa mm. Tolkku päätös. #Oppositio, #SDP etunenässä huutaa lähes kaikesta sopeutuksesta. Menosta saatiin esimerkki syksyllä, kun oppositio latoi neljässä kuukaudessa pöytään viisi välikysymystä. Hallitus tuo kevätkauden aikana eduskuntaan 160 esitystä, ja Paavo Väyrynen mahdollisesti kansalaisaloitteeseen nojaavan euroeroesityksensä. Politiikan isoja kysymyksiä ovat edelleen sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuus, maakuntahallinto, omistajaohjaus ja pakolaiset. #hups Lauri Lyly Twitterissä Tuli #muuten mieleen, että kok. Jyrki Katainen on kärkisijoilla kun Suomen kalleinta miestä lasketaan. Sari Sairaanhoitajasta Carunaan yms. Mikko Savola Twitterissä Timo Haapala Twitterissä Jari Laukkanen Eduskunta pystyy suoriutumaan kipakoista keskusteluista. Pääsihteeri Maija-Leena Paavola ja puhemies Maria Lohela. Naiskaksikko johtaa eduskuntaa Pentti Manninen Eduskunta aloittelee tämän vuoden valtio- päiviä naiskaksikon johdolla. Puhemies Maria Lohela (ps.) uusi puhemiehen valtakirjan tiistaina nätisti. Tuore pääsihteeri istuu sillä paikalla, missä yli kaksi vuosikymmentä totuttiin Seppo ?Isä. / kilpailukykypaketin valmistelu on keskeytetty. Pekkarisen asema on menetys eduskuntakeskustelulle, johon puhemiehistön jäsenet eivät osallistu
Märkäkorvista lientä pitäisi irrota vielä reilusti. Vanhat konkarit sen sijaan ovat selviytyneet jo niin monesta liemestä, että niiden keittäminen omassa nesteessä ei yleensä onnistu. Sanottua Maaseudun ja isojen kaupunkien nuoret kokevat yhtä paljon yksinäisyyttä. 2016 9. Yhtä iso ongelma joka paikassa. Hilkka Kemppi Twitterissä #Ukrainansota jatkuu, vaikka uutisista se on joutunut väistymään uudempien aiheiden tieltä. ne ovat jo liian mauttomia ja hajuttomia tarkoitukseen. Poliittinen broileri saa muhia omassa lie- messään. Asiaa ovat väläytelleet perussuomalaisten Timo Soini ja kristillisdemokraattien Päivi Räsänen. Runsaasta uskontopuheesta huolimatta valtaosa pakolaisista ei kuitenkaan usko. Erityisen sitkeä tapaus voidaan kuitenkin joutua kiehauttamaan jopa viidessä liemessä. Poliittisen broilerin valmistusohje löytyy Vainosen tuoreesta kirjasta Naulankantakeitto ja muuta juustohöylättyä hengenravintoa. Vainosen mukaan maukkaimmat poliittiset broilerit ovat nuoria keltanokkia, puolueiden nousevia tähtiä, kuten puoluesihteereitä, kunnallispolitiikan märkäkorvia ja vastavalituttuja kampanjapäälliköitä. Niiden lihaa maustavat tavallisesti vielä paatoksen ja idealismin aromit. Maallistuneita on paljon. Sisäministeriön arvion mukaan Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista vain 2?5 prosenttia on uskonnollisia henkilöitä. Kun maahan saapui viime vuonna 32?478 turvapaikanhakijaa, aktiivisesti uskontoa harjoittavia olisi laskelman mukaan noin 650?1 600 henkeä. Sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen toivookin, että julkisuudessa lisääntyisi maltillinen puhe. Vääränlainen viestintä lisää ulkopuolisuutta. ??Jos kaikki voisivat tuntea olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa, ehkäisisimme myös radikalisoitumista. Poliittinen broileri kypsyy omassa liemessään Annukka Kaarela Kuinka monessa liemessä poliittinen broi- leri täytyy keittää, jotta se kypsyy? Kirjailija Jyrki Vainosen mukaan yleensä riittää kaksi tai kolme keittokertaa. Julma maailma. Minna Holopainen Twitterissä Ajassa Soini ei käytä yhtä kovaa kieltä kuin Trump, mutta perussuomalaisissa ja trumpilaisissa on paljon yhteistä. Laura Saarikoski Helsingin Sanomissa Jari Laukkanen Harva maahantulija uskoo Henna Lammi Turvapaikanhakijat ovat joutuneet Suomessa pelkojen kohteeksi. Erityisesti muslimien on pelätty sopeutuvan huonosti. Kunnal- lispolitiikan veteraaneihin tai monivuotisiin kansanedustajiin kannattaa turvautua vain hätätilassa . Kirja nautitaan vanhan suolan kera. Ei herkkävatsaisille! 5.2. Jotkut epäilevät, että mukana on äärijärjestö Isiksen taistelijoita, jotka soluttautuvat länsimaiseen yhteiskuntaan. Myös poliitikot ovat ehdottaneet, että Suomen pitäisi suosia kristittyjä pakolaisia. Silloin keitokseen täytyy lisätä runsaasti vettä. Vainosen opuksessa on reseptit myös esimerkiksi suusta päässeiden sammakoiden, valmiin kauran ja vapaan riistan kokkaamiseen
Se on kohtuuton muutos. Valtuustojen koko riippuu maakunnan asukasmäärästä. Puoluesihteerejä puhutti Laanisen mukaan Uudenmaan vaalipiirin suuri koko, mutta Uusimaakin päätettiin säilyttää yhtenä vaalipiirinä. Keskeisenä lähtökohtana puoluesihteereillä oli, että vaaleissa ehdolle asettuminen on oikeus. Nykyisin tehtävät määräytyvät kelpoisuuslaissa. Uuden lain tavoite olisi helpottaa työn organisointia. Ryhmä asettui samalle kannalle kuin oikeusministeriön vaaliasiantuntija, eli että vaalitapoja ei voi olla monia erilaisia. Rekrytointiin uusi laki on sen mielestä huono. ??Sosiaalityöntekijät eivät tee alansa töitä, koska resurssit ovat heikot, työskentelyolosuhteet huonot ja työn vaativuuteen nähden palkkaus on kehno.. Ehdokkuudelle ei haluta uusia rajoituksia. Maakuntavaaleissa voi olla ehdolla myös kansanedustaja ja Euroopan parlamentin jäsen. Shutterstock Laki sosiaalityöntekijöistä herättää kiistaa Juhani Ojalehto Kuntaliitto ja ammattijärjestö Talentia moittivat hallituksen tuoretta lakiesitystä, joka muuttaa sosiaalihuollon työntekijöiden kelpoisuusvaatimuksia. Uudessa ammattihenkilölaissa valta sosiaalityöntekijän tehtävien määrittelystä ja osaamisvaatimuksista siirtyisivät työnantajalle, kerrotaan sosiaali- ja terveysministeriöstä. Näin ensimmäiset maakuntavaalit voitaisiin järjestään yhtäaikaa kuntavaalien kanssa. . Ministeriöstä perustellaan lakia myös sillä, että kelpoisuusvaatimuksia yhdenmukaistetaan terveydenhuollon kanssa. 10 5.2.2016 Kuntaliiton johtavan lakimiehen Sami Uotisen mukaan esitys herättää ristiriitaisia tuntemuksia. ??Hallitusohjelmassa sanotaan, että lakia väljennetään, mutta kun esitystä tarkastelee pykälätasolla, tapahtuu kiristystä. Uotisen mukaan työn organisointi vaikeutuisi, koska sijaisuuksia olisi hankalampi järjestää. ??Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneella ei olisi oikeutta toimia sosiaalihuollossa tilapäisesti, toisin kuin nyt. Toinen pulma on se, että sosiaalialan opiskelijan työnteko vaikeutuu. ??Opiskelijan oikeus työhön poistuu, kun opintojen aloittamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Se veisi työn, jota henkilö on tehnyt vuosia. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia on löytänyt esityksestä kohdan, joka vaarantaa asiakkaan aseman. ??Jos lakiesitys menee läpi, ei esimerkiksi huostaanottoa valmistelevalla sosiaalityöntekijällä tarvitse olla käytynä ensimmäistäkään sosiaalityön yliopistokurssia, Talentia toteaa tiedotteessaan. Järjestö arvelee, että esityksen takana on käsitys sosiaalityöntekijäpulasta. Puoluesihteerit: Kuntavaalit ja maakuntavaalit lokakuussa 2017 Anja Manninen Puoluesihteerien työryhmä esittää ensi vuoden kuntavaalien siirtoa huhtikuulta lokakuulle. Tämä on työryhmän mielestä vähiten huono ratkaisu ja loogisin uuden järjestelmän kannalta, keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen toteaa. Maakuntavaalit on tarkoitus jatkossa järjestää yhtäaikaa kuntavaalien kanssa. Laaninen kertoo, että kuntavaalien siirron kannalla työryhmässä olivat kaikki muut paitsi RKP ja vihreät. Suljettu Listavaali ei saanut kannatusta maakuntavaalien järjestämistä valmistelevassa puoluesihteerien työryhmässä. Laanisen mukaan puoluesihteerit olivat yhtä mieltä siitä, että suljettua listavaalia ei oteta käyttöön ja että kaikissa maakunnissa vaali järjestetään samaan malliin. . Se vain hämmentäisi äänestäjiä, Laaninen kertoo. Suomeen on tulossa 18 itsehallintoaluetta eli maakuntaa
Kokonaisuudessa sanktiojärjestelmää yksinkertaistettaisiin. Virheiden syntymistä pyrittäisiin myös ennaltaehkäisemään ottamalla käyttöön jättöpäivän jälkeinen 35 päivän varoaika, jolloin tukihakemuksia voi korjata omatoimisesti ilman sanktioita. Hoganin esitys on hyvä alku, mutta työtä jää yhä paljon tehtäväksi. Hoganin mukaan yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvän byrokratian purkaminen on hänen tärkein tavoitteensa. Tämä on komissaarilta kova lupaus ja tavoite, johon varmasti me kaikki voimme yhdessä pyrkiä. Maatalousbyrokratiasta puhuttaessa syyttävä sormi osoittaa aina ensin Euroopan unioniin. En usko, että se on yhdenkään hallituspuolueen tahto. 5.2. Mikä pahinta, monimutkaisen sanktiojärjestelmän vaikutuksia on ollut vaikea ennakoida. Vilpittömässä mielessä tapahtuneita huolimattomuusvirheitä ei voida kohdella tukiehtojen loukkauksina. IT-järjestelmien ongelmiin vetoaminen on vastuutonta, kun kyse on viljelijän toimeentulosta. Suomi tunnetaan pilkuntarkkana lainsäädännön täytäntöönpanijana ja maana, jossa tukipolitiikkaan liittyvien virheiden määrä on pieni. On tarkasteltava, ovatko tukien maksatuskäytännöt ja takaisinperinnät toteutettu parhaalla mahdollisella tavalla. Toimeentulon kannalta välttämättömien tukien raju leikkaaminen on liian kova rangaistus inhimillisestä erehdyksestä. Jatkossa ensimmäisen pienen virheen kohdalla rangaistus puolitettaisiin. Reformiin ei sisälly ammatillisen koulutuksen siirtoa uusille maakunnille. Myöskään selvityshenkilö Lauri Tarasti ei sitä esittänyt. Ammatillisen koulutuksen uudistamisen lähtökohtana on, että rahoitus maksetaan jatkossakin suoraan koulutuksen järjestäjälle. 2016 11. Suuri osa sääntelystä on EU-tasoista, mutta myös kansallisella tasolla on suuri merkitys. Kansallisen tason sääntelyn järkeistäminen ja turhan byrokratian purkaminen on omissa käsissämme ja siksi myös helpommin toteutettavissa. Meidän täytyy tarkastella kriittisesti myös omaa toimintaamme. Virheistä on opittava. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin varapuhemies Jari Laukkanen Suoraan kysyen Miksi koulutus ei kuulu maakunnille, Sanni Grahn-Laasonen? Henna Lammi Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) on väläyttänyt, että ammatillinen koulutus voidaan siirtää uusien maakuntien vastuulle. Miksi vastustatte ajatusta, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.)? Hallitus on yksimielisesti hyväksynyt ammatillisen koulutuksen reformin sisällön hallitusohjelmassa ja hallituksen toimintasuunnitelman yhteydessä. Täällä Bryssel Kova lupaus EU:n maatalouskomissaari Phil Hogan lupaa helpotusta maanviljelijöiden byrokratiataakkaan. Hogan haluaa helpottaa viljelijöiden ahdistusta. Tukihakemusten täyttövaiheessa tapahtuneista virheistä ei rangaistaisi jatkossa yhtä ankarasti. Nyt pienetkin virheet monimutkaisessa paperisodassa ovat voineet johtaa viljelijän tukien suhteettoman suuriin leikkauksiin. Näin voimme varmistaa, että varat käytetään laadukkaan koulutuksen järjestämiseen. Mikäli rahoitus kytkettäisiin maakuntien budjettiin, huoli olisi suuri, että sosiaali- ja terveydenhuollon nousevat kustannukset johtaisivat koulutuksen lisäleikkauksiin. Uudet leikkaukset uhkaisivat koulutuksen alueellista saavutettavuutta
Uransa aikana hän on ehtinyt hankkia myös paljon vihamiehiä. Molempien puolueiden kandidaateille seuraava koitos on New Hampshiren esivaali, joka pidetään 9. helmikuuta. 12 5.2.2016. Uutiskuva Cruz yllätti Iowassa Katariina Lankinen Yhdysvaltojen presidenttikisan käynnistänyt Iowan esivaali pani ehdokkaiden nimilistan osin uuteen järjestykseen. Republikaaneista kärkeen nousi yllättäen evankelisiin kristittyihin vetoava, jyrkän oikeistolainen teksasilaissenaattori Ted Cruz. Toiselle sijalle jäi populistisilla äärikommenteilla ja voittajaimagolla ratsastanut miljonääri Donald Trump. Trumpin kannoille noussut floridalainen senaattori ja puoluejohdon suosikkiehdokas Marco Rubio on äänenpainoissaan Cruzia ja Trumpia maltillisempi. Maltillisuus on etu varsinaisessa presidentinvaalissa, jossa vastassa on demokraattien Hillary Clinton tai Bernie Sanders. Clinton ja Sanders päätyivät Iowassa käytännössä tasalukemiin. Sanders on hiljalleen noussut todelliseksi haastajaksi Clintonille, jolle pitkä poliittinen kokemus on sekä etu että haitta
2016 13. Brendan Hoffman/Lehtikuva 5.2
14 5.2.2016
Santeri Alkio halutaan pitää ideologisena oppi-isänä, ei lyömäaseena. Henna Lammi 5.2. Kaksi kolmasosaa on sitä mieltä, että jäsenyydestä on ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. ??Keskustalaiset suhtautuvat EU:hun hyvin samalla tavalla kuin suomalaiset keskimäärin, Westinen kuvaa. Medialle keskustan eripuraisuus on herkkupala, josta saa otsikoita. Tutkija huomauttaa, että keskustassa, toisin kuin muissa puolueissa, puolueen jäsenet pitävät teemaa julkisuudessa. Westisen mukaan keskustassa puhutaan niin paljon liberaali?konservatiivijaosta myös sen takia, että keskustalla on vahva arvokonservatiivinen perintö. ??Puolueella on vankka asema ruuhkaSuomen ulkopuolella, jossa osalla äänestäjistä on konservatiivinen arvopohja. Halu lokeroida ihmiset liittyy valtapoli- tiikkaan. Samalla hän pohtii Juha Sipilän alkiolaisuutta. ??Käymiemme keskustelujen perusteella olen pitänyt Sinua alkiolaisena. Harvoin mielipide ylipäänsä edustaa jompaa kumpaa, vaan se jää johonkin siltä väliltä. Luokittelun perusteet eivät ole kovin vahvat. ??Kaupunkilaiskonservatiivina tämä jaottelu hämmentää, eräs luonnossa viihtyvä ja kaupungissa asuva puolueen jäsen sanoo. Entä ovatko kaikki maalla asuvat keskustalaiset automaattisesti konservatiiveja? Tuskin. Luomalla vastakkainasettelua pääsee julkisuuteen ja saa oman äänensä esiin. Uutisanalyysi Turhaa lokerointia Tutkimukset eivät anna perusteita jakaa keskustalaisia vuohiin ja lampaisiin Kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen julkaisi viime viikolla kirjan, jossa hän lokeroi keskustalaisia. En siis halua kuulua kumpaankaan kategoriaan, eräs keskustavaikuttaja kertoo. Jakolinjat myös lomittuvat. Keskustelusta intoutuneena kansanedustaja Mikko Kärnä luonnehtii itseään Facebookissa ?keskustan maaseutulibertaarin siiven mieheksi?. Asuinpaikan merkitys ei painotu myös- kään tutkimuksessa. Kaupungeissa asuvat keskustalaiset suhtautuvat hieman myönteisemmin monikulttuurisuuteen kuin kaupunkien ulkopuolella asuvat. Väen jakaminen leireihin ei kuitenkaan hyödytä ketään, kaikkein vähiten puoluetta. Linjakeskustelu on keskustassa tarpeen, mutta valtaosa keskustalaisista lienee sitä mieltä, että sitä on käytävä rakentavasti. Eri kysymyksissä ollaan eri ihmisten kanssa samoilla linjoilla. Sanakirjan mukaan liberaali on vapaamielinen ja suvaitsevainen henkilö, konservatiivi vallitsevien olojen säilyttämistä kannattava, uudistuksia vierova ja vanhoillinen. Kun keskustan äänestäjäkunnan sijoittaa liberaali?konservatiivi-janalle, hajonta on suuri. Eurooppa-myönteiset ovat federalisteja, liberaaleja liittovaltiokehityksen kannattajia. Tuoreimmat, vuoden 2015 aineistot eivät ole vielä julkisia. Pelkistetyimmillään keskustalaiset jaotellaan ?cityliberaaleihin. Asiaa tutkinut valtiotieteen tohtori Jussi Westinen kertoo, että tilastollisesti suurin osa sijoittuu keskelle. ??Tilanne on samankaltainen myös SDP:ssä ja kokoomuksessa. Nuorissa keskustalaisissa on kuitenkin konservatiiveja, samoin kuin vanhemmista löytyy liberaaleja. Tutkimusten mukaan eri ikäryhmien osalta selkein ero on perinteisissä suomalaisissa arvoissa, jotka ovat iäkkäämmille tärkeämpiä. Sama ilmiö tosin pätee koko äänestäjäkunnassa. Väyrynen määrittelee keskustalaiset sen perusteella, miten he suhtautuvat Euroopan unioniin. Siksi en ole voinut ymmärtää, että hallitusryhmäsi koostuu Sinua lukuun ottamatta vain liberaaleista, Väyrynen kummastelee. Väyrysen ulostulo käynnisti jälleen keskustelun liberaaleista ja konservatiiveista. Harva keskustalainen tuntee mahtuvansa yksinkertaistettuun muottiin. ??Liberaalius tai konservatiivisuus on asiasidonnaista. Kaikkiin kolmeen suureen puolueeseen mahtuu laaja skaala näkemyksiä. Vasemmistoliiton äänestäjäkunta taas on tilastollisesti keskustaa enemmän jakautunut arvokysymyksissä. Vuonna 2011 kerätyssä eduskuntavaalitutkimusaineistossa on kysytty laajasti niin moraaliarvoja, maahanmuutto-, kieli- kuin ympäristökysymyksiäkin. 2016 15. Hän itse on konfede- ralisti, joka kannattaa itsenäisten valtioiden muodostamaa unionia. Tutkimusten mukaan keskustalaisissa on lievää EU-skeptisyyttä. Maalaiskunnissa asuvat pitävät kristillisiä arvoja jonkin verran tärkeämpinä kuin muut keskustan äänestäjät. ??Suhtautumisessa seksuaalivähemmistöihin asuinpaikkakunnan tyypillä ei ole merkitystä keskustan äänestäjäkunnassa, Westinen selventää. Nuoria pidetään usein liberaalimpeina kuin vanhempia sukupolvia. ja ?maalaiskonservatiiveihin?
Hallitus pyrkii hänen mukaansa huolehtimaan alueellisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. ??Käräjäoikeus ei ole lähipalvelu. Ilmiöt LAKITUPIIN LISÄÄ TEHOKKUUTTA Teksti: Meri Alaranta-Saukko KuvaT: Jari Laukkanen Oikeusturva on etusijalla, säästöt vasta kakkosena Oikeusministeriössä valmistellaan parhaillaan esitystä oikeudenhoidon uudistamiseksi ja käräjäoikeuksien karsimiseksi. Etukäteistietojen mukaan oikeusministeri Jari Lindström (ps.) antaa asiasta hallituksen esityksen ensi viikolla. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on nopeuttaa oikeusprosesseja ja lyhentää ratkaisuaikoja sekä mahdollistaa tuomioistuinten keskittyminen ydintehtäviinsä. ??Tarkoitus on uudistaa oikeuslaitoksen toimintatapoja ja saada sitä kautta lisää tehokkuutta ja turvallisuutta, keskustan vastuuministerinä asiassa toimiva liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sanoo. Tammikuussa oikeusministeriö julkisti muistion, jossa esiteltiin tapoja näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Listalla ovat muun muassa kokoonpanojen keventäminen, lautamiesjärjestelmän purkaminen, videoyhteyden käytön 16 5.2.2016 lisääminen sekä kirjallisen menettelyn laajempi käyttö riidattomissa asioissa. Rikosasioissa syytetyn velvollisuutta osallistua pääkäsittelyyn lievennettäisiin. On tärkeää kuitenkin varmistaa kansalaisille riittävän hyvä oikeusturva. Kaikki leikkaukset eivät Bernerin mukaan suinkaan johda huonompaan palvelutasoon. ??Rakenteellisilla uudistuksilla palvelut saadaan säilytettyä hyvinä, vaikka samalla otetaan vastuuta valtion velkaantumisen ehkäisemisestä. Perustuslakivaliokunnan jäsenen, kan- sanedustaja Antti Kurvisen (kesk.) mielestä oikeusuudistusta ei pidä lähteä tekemään säästöistä käsin.. Kyse on poliittisista arvovalinnoista, Lakimiesliiton varatoiminnanjohtaja Mikko Salo sanoo. Berner vakuuttaa, ettei uudistukses- sa kyse ole vain säästöistä. Nykytilanteessa käsittely usein lykkääntyy, kun syytetty ei saavu paikalle. Viime keväänä oikeusministeriön työryhmä antoi mietinnön, jossa kaavailtiin käräjäoikeuksien jatkossa olevan joko 17 tai 14 nykyisten 27 sijaan. Toistaiseksi julkisuuteen ei ole tullut tietoja siitä, kuinka suurta karsintaa nyt suunnitellaan. Kyseessä on iso periaatteellinen kysy- mys, varsinkin kun viimeksi vuonna 2010 alioikeuksien määrää karsittiin ankaralla kädellä. Kriittisiä äänenpainoja on kuulunut monelta taholta. Ainakin Lakimiesliitto ja Tuomariliitto ovat kiirehtineet tuomitsemaan suunnitelmat kansalaisten oikeusturvaan vedoten. ??Oikeudenhoito on yksi yhteiskunnan ydintehtävistä. Vaikka taloustilanne on tiukka, sen pitäisi näkyä resursseissa
Pyrimme ratkaisuihin niin, että lopputuloksena on mahdollisimman hyvä ja tasapuolinen järjestelmä. ??Ensin pitää miettiä, minkälainen oikeuslaitos Suomen halutaan, ja sitten katsoa, paljonko se vaatii rahaa. Kun tuomioistuin lähti paikkakunnalta, väheni asianajotoimistojen määrä saman tien 15 prosentilla. Oikeudenhoidon uudistamisesta saattaa olla luvassa kovaa vääntöä. Anne Berner uskoo asian kuitenkin etenevän toimivassa yhteishengessä. ??Olemme yhdessä sitoutuneet hallitusohjelmaan ja pyrimme ratkaisuihin yhdessä niin, että lopputuloksena on mahdollisimman hyvä ja tasapuolinen järjestelmä. 5.2. Se luo hänen mukaansa luotettavuutta oikeuslaitosta kohtaan. ??Tämä on aatteellinen kysymys. Ei niin, että ensin etsitään säästöjä ja sitten tutkitaan, mihin ne riittävät, hän linjaa. Kurvinen muistuttaa, että oikeusturvalla on arvonsa. Kadun miehen ääni tuomioistuimissa vähentää elitististä leimaa. Lakimiesliitto on pitkään puhunut lauta- miesjärjestelmän purkamisen puolesta. Oikeusministeriön laskelmien mukaan siitä kehkeytyisi 1,8 miljoonan säästöt. ??Saattaa vaikuttaa vähältä, mutta oikeusministeriön hallinnonalalla se on merkittävä summa. Ihmisten pitää kokea saavansa oikeutta. Lakimiehenä asianajotoimistossa toiminut kansanedustaja pahoittelee sitä, että viimeiset parikymmentä vuotta oikeuspolitiikka on kiinnostanut eduskunnassa kovin vähän. ??Nyt oikeudelliset ja turvallisuuspoliittiset asiat ovat nousseet esiin. 2016 17. Hän ehdottaa myös avioeroja maistraattien käsiteltäviksi. ??Ne ovat teknisiä juttuja, joissa oikeudellista harkintaa tarvitaan hyvin harvoin, Kurvinen perustelee. Hän toivoo myös digitalisaation hyödyntämistä mahdollisimman laajasti. Esimerkiksi videointien lisääminen vähentäisi todistajien, asianosaisten ja avustajien edestakaista kulkemista, ja hovioikeuskäsittelyt voitaisiin hoitaa kirjallisina menettelyinä videoiden avulla. Lautamiesjärjestelmästä Kurvinen ei olisi valmis luopumaan ainakaan kokonaan. Osaltaan tähän ovat vaikuttaneet maahanmuutto ja siihen liittyvät ilmiöt. Hallitusneuvottelujen yhteydessä sovittiin Kurvisen mukaan, ettei vankila- ja käräjäoikeusverkosta haeta säästöjä. Siksi hän suhtautuu alioikeuksien karsimiseen varovasti, varsinkin, kun edellisestäkään karsintakierroksesta ei ole tehty vaikutusarvioita. Vähintään jokaisessa maakunnassa on Kurvisen mielestä oltava oma käräjäoikeus. Sen sijaan hän olisi valmis tinkimään sivutoimipisteistä. ??Tarvitaan järkeviä yksiköitä, joissa tuomarit voivat erikoistua ja saada aikaiseksi laadukkaita päätöksiä nopeasti. Kurvisen mielestä esimerkiksi riidattomien velkomisasioiden siirtäminen käräjäoikeuksilta suoraan ulosottoviranomaisille on hyvä asia. Sekin kertoo, minkä verran meillä oikeudenhoitoon panostetaan, Mikko Salo huomauttaa. Käräjäoikeuksien vähentämistä Lakimiesliitto vastustaa muun muassa sillä perusteella, että tuomioistuimen poistuminen alueella tarkoittaa myös yksityisten juridisten palveluiden karkaamista kansalaisilta kauemmaksi. Tämä tuli ilmi vuoden 2010 uudistuksen jälkeen
Maailman kuvat Koonnut: Samuli Vänttilä Tukholmassa kuohui. Maahanmuuttovastainen mielenosoitus ja sen vastamielenosoitus äityivät mellakoinniksi ja nujakoinniksi viime viikonloppuna Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa. EU esitti muun muassa tilapäistä oikeutta rajoittaa työperäisten EU-maahanmuuttajien sosiaalietuja. 18 5.2.2016. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja Britannian pääministeri David Cameron neuvottelivat Lontoossa Britannian EU:ssa pysymisen ehdoista. Perjantaina joukko naamioituneita miehiä hyökkäili ulkomaalaisen näköisten ihmisten kimppuun Sergelin torilla. Poliisi pidätti useita henkilöitä. juhlapäivä burmassa. Vuosikausia kotiarestissa viettänyt rauhannobelisti Aung San Suu Kyi saapui Myanmarin eli entisen Burman parlamenttiin hymyssä suin. Mies piti sylissään mikrokefaliaa eli pienpäisyyttä sairastavaa poikaansa brasilialaisessa sairaalassa. Britannia sai sovintoesityksen. Maan historiassa kääntyi uusi sivu, kun yli 200 Kansallisen demokratialiiton kansanedustajaa asteli parlamenttiin sotilasjohdon höllennettyä valtaansa. Pelottava zikavirus. Maailman terveysjärjestö WHO julisti zikaviruksen takia kansainvälisen hätätilan. Järjestön mukaan zikaviruksen voi vahvasti epäillä aiheuttaneen sikiövaurioita Latinalaisessa Amerikassa
Libanon, Jordania ja Turkki kysyvät oikeutetusti, miksi juuri niiden pitää kantaa näin suurta taakkaa. Maantieteelle ei Lähi-idässäkään voida mitään. Satu Mäki-Lassila Beirut beirutinsatu@gmail.com Twitter: @SatuMakiLassila 5.2. Todennäköisesti ei. Pakolaislapset työskentelevät aikuisten rinnalla etenkin maataloudessa. Huolimatta kansainvälisistä rahalahjoituksista (mukaanlukien EU ja Suomi) sekä paineesta tarjota koulutusta kaikille, vain puolet pakolaislapsista pääsee peruskoulutukseen. Suuri pakolaisten määrä haastaa ennen kaikkea Libanonin herkän sisäisen uskonnollis-poliittisen tasapainon. Luotettavia väestötilastoja ei ole. Libanon piti varsin pitkään rajansa avoimena Syyrian pakolaisille. Syyrian naapurimaasta katsottuna tilanne näyttää kuitenkin hyvin toisenlaiselta. Libanon on Uudenmaan läänin kokoinen valtio, jossa on asukkaita yhteensä noin kuusi miljoonaa. Neljännes heistä on pakolaisia, mikä on omassa sarjassaan maailmanennätys. Suurin osa on pahasti velkaantunut. Minulta kysytään usein, näkyvätkö pakolaiset Bei- rutin katukuvassa. Libanonilla on tietoinen ei leirejä -politiikka, joka perustuu myös kokemuksille väliaikaisiksi tarkoitetuista palestiinalaisleireistä. Vuosikymmenten myötä palestiinalaisleireistä on tullut pysyviä, ja osa niistä toimii kotipesänä myös erilaisille rötöstelijöille. Syyrialaispakolaiset elävät pääasiassa köyhien libanonilaisten keskuudessa, vuokraavat asuntoja tai telttoja yösijakseen ja raapivat kasaan ruokarahansa eri keinoin. Silloin heidän ei tarvitsisi tehdä vaarallista lauttamatkaa yli Välimeren eikä velkaantua ihmissalakuljettajille. 2016 19. Todennäköisesti kadunkulmassa lastensa kanssa kerjäävä nainen on pakolainen, samoin autojen seassa purkkapakkauksia myyvät takkutukkaiset pikkulapset. Ihmettelen uudelleen ja uudelleen sitä, miten näkymättöminä yli miljoona pakolaista Libanonissa elävät. Tai näin ainakin pelätään. Poliittinen valta on Libanonissa jaettu eräänlaisella superyhteiskuntasopimuksella maan kolmen uskonnollisen pääryhmittymän . Nähtäväksi jää, ottaako Libanon tästä mallia. Libanonin näkymättömät pakolaiset ?Pakolaisten tulisi pysyä mahdollisimman lähellä omaa kotimaataan. Naapurimaahan kotoutuminen olisi helpompaa kuin vieraaseen kulttuuriin.? Euroopasta nähtynä tämä on rationaalinen näkökulma pakolaisvirtoihin. Ja millä he elävät. Libanon suojelee omaa työvoimaansa rajoittamalla syyrialaisten työntekomahdollisuuksia. kesken. Pakolaisista syyrialaisia on 1?1,5 miljoonaa, palestiinalaisia noin 300 000 ja irakilaisiakin jonkin verran. shiiamuslimien, sunnimuslimien ja kristittyjen . Eivät juuri näy, ainakaan suhteessa valtavaan lukumääräänsä. Miljoonan syyrialaispakolaisen ei haluta heiluttavan vallanjakoa. Libanon ei halua kotouttaa, vaan kotiuttaa pakolaiset mahdollisimman pian. Syy- rialaispakolaiset työllistyvät pimeästi lähinnä matalapalkkaisiin rakennus- ja maataloustöihin. Näillä aloilla oli paljon syyrialaisia jo ennen kriisiäkin. Turkki suunnittelee työlupien myöntämistä maassaan oleville pakolaisille. Maan ulkoministeri (kristitty) jopa kieltäytyi osallistumista erääseen kansainväliseen konferenssiin, jonka päätöslauselmassa painotettiin pakolaisten kotoutumisen merkitystä. Syyrian naapurimaiden ja EU:n intressit yhtyvät siinä, että Syyrian kriisin ratkeaminen on kaikkien mielestä tärkein ja kiireellisin tavoite. Miljoona maahan tullutta pakolaista on vain pieni osa siitä, miten monin eri tavoin Syyrian kriisi vaikuttaa Libanoniin. Reilun vuoden ajan Libanonin raja- ja pakolaispolitiikka on ollut kuitenkin huomattavan kireää. Yli miljoona syyrialaispakolaista on levittäytynyt ympäri maata
Meillä tarjotaan leikkausten jälkeenkin maailman mittakaavassa ihan kärkitason päivähoitoa ja varhaiskasvatusta. Tiesin jo etukäteen, että ei tässä ihan nollasta olla lähdössä liikkeelle. Saavutetut edut ovat Suomessa niin korkealla tasolla, että niiden arvoa ei aina edes ymmärretä. . Hain sinne, koska minulle oli nähtävästi jäänyt päälle sellainen käsitys, että asioihin voi parhaiten vaikuttaa vain virkamiehen pallilta. Jopa niin innokkaasti, että sorruttiin jonkinlaiseen hankeähkyyn. Sanotaan, että olen nykyään vaikuttamisen ammattilainen, hän paaluttaa. Kohderyhmä , jonka etujen puolesta Au- la on valmis panemaan itsensä likoon, ei sen sijaan ole muuttunut viime vuosina miksikään. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen on edelleen se ehdoton ykkösjuttu. Työaika ei koskaan riittänyt kaikkien tehtävien hoitamiseen. Työnkuva ja tekemisen tapa vain ovat muuttaneet muotoaan. Aula tunnustaa, että lapsiasiavaltuu- 20 5.2.2016 tetun toimesta luopumista seurannut ?vuorotteluvapaa. Virkatehtävissä tiukat aikataulut, puhelin ja sähköpostit seurasivat kaikkialle. Olen tavallaan hallitusammattilainen järjestöllisellä puolella. Kyse ei ole ollenkaan samoihin kohteisiin suunnatusta rahoituksesta, Aula painottaa. Sinänsä harmillisen leikkaustarpeen kritisoijille Aulalla on selkeä viesti. Mutta harmittelee samalla, miten esimerkiksi oppositio on koplannut muutosohjelman rahoituksen hallituksen leikkauslistan kanssa. . Nyt saan itse valita, mitä tehtäviä otan ja miten niitä teen. Oravanpyörässä rullaaminen oli saada jatkoa, kun Aula oli vahvasti ehdolla nykyisen kotiseutunsa Keski-Suomen maakuntajohtajan virkaan. Lopullinen valinta kohdistui kuitenkin toiseen henkilöön. Tokihan perhepalveluita on pyritty uudistamaan jo edellisillä hallituskausilla. Henkilö Vaikuttamisen ammattilainen Lasten ja perheiden hyvinvointi on Maria Kaisa Aulalle se ykkösjuttu Teksti: Risto Luodonpää Kuvat: Maria Seppälä Lappilainen kansanedustaja. Väestöliiton puheenjohtajuus ja kirkolliset luottamustehtävät ovat pitäneet hänelle tärkeitä teemoja agendalla. Kun viime kesän korvalla aloittanut Juha Sipilän (kesk.) hallitus tarvitsi pitkän linjan asiantuntemusta perhepolitiikan uudistamisurakkaan, löytyi apu läheltä. Maria Kaisa Aulasta tuli lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja. Hienolta kuulostavan tittelin taakse ei Aulan mukaan kätkeydy mitään uutta tai vallankumouksellista asiaa. . Yrittäjä... Enpä tiedä, kun en ole hankkinut edes toiminimeä. Keskustan varapuheenjohtaja. Nyt tavoitteena olisi saada aikaan kokonaisvaltainen uudistus. Lapsi- ja perhepalveluiden uudistamis- työ on yksi hallituksen kärkihankkeista. Rahaa ohjelman toteuttamiseen on varattu hallituskauden ajalle 40 miljoonaa euroa. Ohjausryhmän puheenjohtaja ei valita resursseista. Kaikille taataan palveluja vähintään 20 tuntia eikä ketään jätetä heitteille, hän painottaa.. Suomen ensimmäinen lapsiasiavaltuutettu, joka jätti tehtävänsä kesken virkakauden. Politiikan ja yhteiskunnallisten asioiden seuraajat liittävät nimen Maria Kaisa Aula edellämainittuihin julkisiin työtehtäviin, nuorempi sukupolvi muistaa hänet lähinnä lapsiasiavaltuutetun toimesta. Vaikka Aulan nimi ja kannanotot ovatkin näkyneet viime aikoina vähemmän päivänpoliittisessa keskustelussa, hän on yhä monessa mukana. Ei palkkiovirassa eikä edes päätoimisena kotirouvana, vaan monen erilaisen yhteiskunnallisen sektorin työ- ja luottamustehtävissä. Nykyisen ammatillisen statuksen määrittely aiheuttaa pitkähkön miettimistauon. . Mutta sellainen titteli kuulostaa kyllä aika vieraalta, samoin konsultti. . Julkisuuteen on luotu sellainen kuva, että tällä 40 miljoonalla yritetään parsia päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen kaavailtuja sadan miljoonan euron leikkauksia. Jälkeenpäin ajateltuna oli ehkä itseni kannalta parempi, etten tullut siihen tehtävään valituksi, hän arvioi. Toimettomana Aulan ei silti ole missään vaiheessa tarvinnut olla. tuli työnarkomaanille todelliseen tarpeeseen. . Aula ei myönnä, että hakuprojektista olisi jäänyt mitään hampaankoloon.