Suomenmaa 04.11.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 41 / 4.11.2016 / 4,80 ? Pelimanni sai viulun Keski-Pohjanmaan kasvatti Mika Lintilä pääsee vihdoin näytön paikalle Ajassa Järjestöt vähentäisivät päästöjä heti Uutisanalyysi Ilmiöt Jännitteet varjostavat arktista yhteistyötä Ikääntyvien päihdeongelmat yleistyvät
28 2 4.11.2016. sisältö 4.11. 2016 Tilaa oivallukselle Mona Hatoum luo intensiteetin materiaalin ja katsojan mielikuvien välille s
32 Kuntapolitiikassa ei pärjää tähdenlentona, Tuija Palosaari sanoo s. 20 Sotilasuralta eduskuntaan päätynyt Pertti Hakanen kävi kertaamassa s. Vain tasa-arvoinen yhteiskunta voi olla vahva ja vastustuskykyinen. Katri Kulmuni s. 16 Kaupungistuminen on trendi kaikkialla, kolumnisti Laura Kolbe kirjoittaa s. 37 Kekkonen on kaskuissa älykäs, ovela ja omapäinen s. 36 Kirsti Pelkonen ja Sinikka Kaakkuriniemi kannustavat vapaaehtoistyöhön s. 50 4.11. 2016 3
Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaarakin yllättyi siitä, että peräti 30 prosenttia vastanneista haluaisi asua maalla. Haja-asutusalueet saivat kannatusta paitsi niiltä, jotka asuvat jo nyt alle 50 000 asukkaan kunnissa, myös muilta: jopa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten asukkaista joka kymmenes asuisi mieluiten maalla, muun pääkaupunkiseudun asukkaista liki joka kolmas. 4 4.11.2016 Vaattovaaran tulkinnoissa Yle Uutisille (27.10.) onkin ajattelemisen aihetta: ?Vastaukset voivat olla... Päätoimittaja Juha Määttä Petra Pöyliö Kansalaisten asumistoiveille pitäisi antaa suurempi arvo. Pääkirjoitus Kas ihmettä! Moni suomalainen haluaisi asua maalla L ähes joka kolmannen suomalaisen toivekoti sijaitsee maaseudulla. Mutta yhteiskuntamme kehittämistrendejä kuvaa, että tuloksista ei ole kovin runsaasti puhuttu. Ne kun lyövät korville vallalla olevia oppeja. Runsaalle tuhannelle esitetty peruskysymys kuului: ?Minkälaisessa ympäristössä haluaisitte mieluiten asua, jos saisitte valita vapaasti, eivätkä raha tai työpaikka rajoittaisi valintaanne?? Vastaukset jakautuivat annettujen vaihtoehtojen mukaan näin: Suuren kaupungin keskustassa 11 prosenttia, suuren kaupungin reunamilla 23 prosenttia, pikkukaupungissa tai taajamassa 28 prosenttia, maaseudun haja-asutusalueella 30 prosenttia ja ulkomailla kaupungissa 7 prosenttia. Tulokset eivät siis oikein tue nykyistä asuttamispolitiikkaamme. ainakaan niin paljon kuin nykyisin?. myös jonkinlainen vastalause tälle kansakunnassa ylikorostuneelle kaupunkilaiskeskustelulle?, Vaattovaara sanoo. ?Siitä huolimatta, että meillä tiedotusvälineet ja tietyt urbanistit, iso osa asiantuntijoistakin, kertovat, että maailma on muuttumassa radikaalilla tavalla, tällaista muutosta ei oikeastaan ole nähtävissä . Sen tilasi Yle Uutiset ja toteutti Taloustutkimus. Luotettavaa laatua siis. Tämä kävi ilmi viime viikolla julkaistusta tutkimuksesta. Ei, sitä ei tehnyt MTK tai Maaseudun Sivistysliitto. ei kansainvälisesti eikä Suomessa?, Vaattovaara arvioi. Suomi kyllä kaupungistuu edelleen, se on selvää. Tulos pitäisi ottaa vakavasti ja miettiä, mitä se voisi tarkoittaa kaupungin kehittämisen näkökulmasta?, Vaattovaara sanoo. Mieluisa asuminen on hyvän elämän perusedellytyksiä. Siksi kansalaisten toiveet saisivat ohjata vieläkin enemmän yhteiskunnan tulevaisuutta. Tämä pitäisi hoitaa kuitenkin niin, että kansalaisten asumistoiveet toteutuvat paremmin kuin nyt näyttää käyvän. ?Vaikka meitä kuinka opetetaan kaupunkilaisiksi asumaan pienissä yksiöissä kantakaupungissa, tulokset ovat itsepintaisesti tällaisia. Sekin on huomattava, että asumistoiveet näyttävät olevan yhä enemmän sidoksissa myös elämäntilanteeseen ja ikään. Eikö siis ihanne olisi pyrkiä sellaiseen tulevaisuuteen, jossa kansalaiset voisivat valita asumisensa vapaasti eivätkä raha tai työpaikka rajoittaisi valintaa . perustettu 1908
Myös nuorten naisten Kerttu-verkosto osallistui työhön aktiivisesti. Näin saatiin luonnos, jota koko puolueväki pääsi kommentoimaan ja josta lopulta jalostui ohjelma, jota ulkopuolisetkin kehuivat. Kevään 2015 vaaliristeilyllä panelikeskusteluun osallistunut Monimuotoiset perheet -verkoston projektipäällikkö Anna Moring kiitteli linjauksia, joissa hänen mielestään ?paremmin kuin yhdenkään muun puolueen ohjelmassa. 2016 5. Sitä ei jätetty vain naisjärjestön harteille, vaan valmistelu aloitettiin nuorisojärjestön voimin. Köyhyys keskittyy yksinhuoltajaperheisiin, monilapsisiin perheisiin ja perheisiin, joissa on alle 3-vuotiaita lapsia. Pirkko Wilén Tuleva perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko torppasi jo selkeästi ehdotuksen, jonka mukaan kotihoidontuen pikaisella lakkauttamisella voitaisiin näppärästi rahoittaa pidemmät perhevapaat työssäkäyville isille ja äideille. Perhevapaita pitää kehittää ja isien osallistumista tukea, mutta päätökset on valmisteltava kunnolla ja asioita katsottava useammasta näkökulmasta. Niin syntyy paras lopputulos. 4.11. sisältää kaikki perheet: ne, joissa on kaksi äitiä ja myös ne, joissa on kaksikymmentä lasta. Ja kannattaa muistaa, että tilastojen mukaan joka kymmenes lapsi elää köyhässä perheessä. otettiin esiin perheiden erilaisuus ja monimuotoisuus. Hän nosti erityisesti esiin kohdan, jossa todetaan, että politiikan tehtävä ei ole määrittää hyvää mallia ja muotoa perheelle, vaan tarjota paras mahdollinen tuki erilaisissa elämäntilanteissa olevien perheiden pärjäämiselle ja lapsen edun toteutumiselle. Kannattaa huomata, että´?monimuotoisuus. Toimittajalta Pitkäjänteistä perhepolitiikkaa ?Keskustalainen perhepolitiikka on jähmettynyt kotihoidontuen puolustamiseksi.? Pötyä! Kotihoidontukea on syytäkin puolustaa, mutta kyllä keskustalainen perhepolitiikka on paljon muutakin. ?Onnistunut perhepolitiikka on hyvää talouspolitiikkaa?, kirjoitti keskustanaisten puheenjohtaja Elsi Katainen järjestönsä äsken ilmestyneen 75-vuotisjuhlajulkaisun saatesanoissa. Juuri näin. Koko yhteiskunta hyötyy siitä, että erilaisia perheitä tuetaan eri tavoin . Siihen sisältyy lupaus, että asioita katsotaan perheiden kannalta. Se on tärkeä lupaus, kun muistetaan, että 90-luvun lamasta alkaen perhe-etuuksista on jouduttu käymään jatkuvaa kädenvääntöä: Leikataanko? Kuinka paljon leikataan? ?Sipilän hallitus ei ole kyennyt alamäkeä korjaamaan?, sanoo entinen lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aula suoraan edellä mainitussa juhlakirjassa. Hän antaa kuitenkin kiitosta hallituksen kärkihankkeelle, jossa haetaan suunnanmuutosta lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuuteen ja parempaa yhteistyötä eri tahojen välille. Saarikko oli keskeisesti mukana, kun keskustan perhepoliittista ohjelmaa laadittiin. niiden omista lähtökohdista ja niiden omia valintoja kunnioittaen. Keskustanaisten pitkäaikainen tavoite toteutui, kun hallitukseen nimettiin perhe- ja peruspalveluministeri
Kahden asteen lämpeneminen tarkoittaa täysin uutta aikakautta, Aho kuvaa. Lukuja voi suhteuttaa myös siihen, että jääkauden kylmimpinä aikoina 20 000 vuotta sitten maapallon keskilämpötila oli arviolta kuusi astetta nykyistä alhaisempi. Nyt puhutaan pahimmillaan lähes samanlaisesta muutoksesta kuumempaan suuntaan. Ilmaston lämpenemisen seurauksia ovat muun muassa merenpinnan nousu, ekosystee- 6 4.11.2016 mien tuhoutuminen sekä vesi- ja ruokakriisien lisääntyminen. Mitä pienempää lämpeneminen on, sitä paremmin seurauksia voidaan hallita. Suomi on ilmastonmuutoksen näkökulmasta moneen muuhun maahan verrattuna hyvässä asemassa. Kansainvälisen tilanteen kärjistyminen vaikuttaa kuitenkin Suomeen muun muassa kansainvälisen kaupan ja muuttoliikkeiden kautta. Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttunen ei usko, että EU:n päästötavoitteet kiristyisivät lähivuosina. ??EU:n ilmasto- ja energiakomissaari Miguel Arias Cañete sanoi Pariisin sopimuksen jälkeen, että nyt katsotaan rauhassa tilanne ja ehkä ensi vuosikymmenen puolella tarkistetaan tavoitetta. Huttusen mukaan olennaisinta ilmaston lämpenemiseen puuttumisessa on saada mahdollisimman laaja kansainvälinen yhteisö vähentämään päästöjään. ??Euroopan suhteellinen osuus päästöistä on koko ajan pienempi. Kansalaisjärjestöjen mielestä Pariisin ilmastosopimuksen historiallisen nopea voimaanastuminen antaa toivoa kansainvälisen yhteisön kyvystä ja halusta tarttua toimeen. Eri maiden ilmastotoimien riittävyyttä suhteessa päästötavoitteeseen tarkastellaan ensimmäisen kerran jo ennen uuden sopimuksen voimaantuloa, vuonna 2018. Ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen Greenpeacesta uskoo, että moni iso saastuttajamaa, kuten Kiina, pystyy saavuttamaan päästövähennystavoitteensa etuajassa. ??Isoin kysymysmerkki on nyt EU, joka jästipäisesti jumittaa 2030 tavoitteessaan. Ajassa Pallo ei kestä hidastelua EU:n ilmastotavoitteet ovat myöhässä jo ennen kuin ne on hyväksytty, kansalaisjärjestöt varoittavat Teksti: eeva kärkkäinen Kuva: shutterstock Pariisin ilmastosopimus saatiin solmittua ennätysnopeasti, mutta päästöjen vähentämisessä ei ole varaa ottaa hengähdystaukoa, sanovat suomalaiset ympäristö-, kehitys- ja nuorisojärjestöt. Kolmetoista suomalaisjärjestöä vaatii, että marraskuun puolivälissä Marokon Marrakechissa järjestettävässä ilmastokokouksessa on sovittava välittömistä, jo ennen vuotta 2020 tapahtuvista päästövähennyksistä. Suomen Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho varoittaa, että nykypäästöillä Pariisin sopimuksen pyrkimys lämmönnousun pysäyttämisestä 1,5 asteeseen lipuu isolla todennäköisyydellä tavoittamattomiin jo neljässä vuodessa. ??Aikaikkuna on hyvin pieni. Päästövähennyksiä on tehtävä nopeasti, järjestöjen tiedotustilaisuudessa puhunut Aho summaa. Nykyiset päästövähennystavoitteet ovat Ahon mukaan täysin riittämättömiä Pariisin sopimuksen tavoitteeseen nähden. Esimerkiksi EU:ssa parhaillaan käsittelyssä oleva esitys Pariisin sopimuksen toimeenpanosta ulottuu vuoteen 2030, joten vähennyksiä on luvassa liian hitaassa tahdissa. ??Ilman nopeita lisätoimia maapallon keskilämpötila uhkaa nousta noin kolme astetta, Aho sanoo. Miten suuresta erosta sitten puhutaan, jos ilmasto lämpenee 1,5 astetta, kaksi astetta tai kuusi astetta? ??1,5 asteen lämpeneminen on nykyilmaston ääripää. Olisi tosi kurjaa, jos EU:n prosessit ovat syynä, ettei tavoitteita saavuteta. Merenpinnan nousu uhkaa asutusta alavilla alueilla erityisesti Kiinassa, Intiassa, Vietnamissa, Indonesiassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Jos lämpeneminen pysähtyisi 1,5 asteen, siirtolaiseksi joutuisi 137 miljoonaa ihmistä.. Neljän asteen lämpenemisen on arvioitu hukuttavan veden alle 627 miljoonan ihmisen kodit. Tiede kertoo, että ei ole hirveästi väliä, mitä yritetään tehdä 2030 jälkeen, jos menetetään tämä aikaikkuna, joka meillä nyt on. ??Euroopan on pakko olla valmis kahden vuoden päästä
et al, (2016) tutkimukseen 4.11. lämpeneminen 1,5°C 2°C vs Lämpöaallot Jopa Jopa 1,1 kk 1,5 kk Makea vesi saatavuus välimeren alueella * 9% 17% Rankkasateet voimakkuuden lisääntyminen * 5% 7% Sato trooppisilla alueilla * 9% 3% 6% 6% 16% 6% 7% 6% vehnä maissi soija riisi Merenpinnan nousu vuoteen 2100 mennessä verrattuna 2000 40cm 50cm Koralliriuttojen vaaleneminen vuodesta 2050 eteenpäin 90% riutoista uhattuina 98% * Verrattuna 1986?2005 tasoon Luvut CarbonBrief, perustuvat Schleussner, C. 2016 7
Hakemuksia on tullut ensimmäisten viikkojen aikana runsaasti, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoo. Hän pitää ongelmana sitä, että metsänomistajat varaavat työt moneksi vuodeksi etukäteen. lokakuuta vajaan puolen vuoden tauon jälkeen. Kemera-tukea sai aikaisemmin hakea nuoren metsän hoitoon, terveyslannoitukseen ja taimikon varhaishoitoon, mutta tuen hakeminen on rajattu loppuvuodeksi vain jälkimmäiseen. . Saatesanoissa toivotaan hakemuksia kohteista, jotka ovat välittömästi toteutettavissa. Maa- ja metsätalousministeriö joutui py- säyttämään tukikaaoksen toukokuussa. Kemera-lakiuudistuksen seurauksena hakemuksia tulvi ovista ja ikkunoista samaan aikaan, kun niitä alettiin tehdä uuden järjestelmän mukaisesti. Määrärahat paukkuivat hakemussuman vuoksi yli, mutta tilanne helpottui, kun eduskunta antoi luvan myöntää kemera-tukea 30 miljoonalla eurolla. Tiilikainen toivoo tilanteen nyt tasapainottuvan. Ministeriössä suunnitellaankin parhaillaan kolmen vuoden toteutusajan lyhentämistä. . Ministeriössä arvioidaan, että tänä vuonna noin 10 miljoonaa euroa 63 miljoonan euron kemeratuesta jää käyttämättä. Petra Pöyliö. Ajassa Sanottua Kohuministeri Berner peittoaa tuloissa miljonääri-Sipilän Otsikko Iltalehdessä Nykypolitiikassa eniten äänessä ovat puhdasoppiset, jotka rukoilevat ja näkevät muun maailman vellovan pahan vallassa. Anu Kantola Helsingin Sanomissa Suomalaisessa keskustelussa iso kuva hahmottuu huonosti. Hakemuksia tuli noin 3 800 kappaletta. . Se on muuttunut. Yhdysvallat on sitoutunut muualle ja on vähemmän eurooppalaisten tukena. Teija Tiilikainen Suomen Kuvalehdessä Hakemuksia toivotaan kohteista, jotka ovat välittömästi toteutettavissa. Osa kemera-tuesta jää käyttämättä, koska metsätyöt eivät etene ministeriön toivomaan tahtiin. Kemera-tuen hakeminen käynnistyi rapsakasti Pauliina Pohjala Taimikon varhaishoitoon tarkoitettua keme- ra-tukea haettiin lokakuussa kolmen viikon aikana 16 000 hehtaarille. Toteutusajasta tuli ongelma, joten täytyy pohtia, onko se kohdallaan. 8 4.11.2016 Kestävän metsätalouden rahoitusjärjestel- män eli kemera-tuen hanat avautuivat 10. Ei se paljon työllisyyttä ja taloutta kohenna, jos hakemukset ja niille myönnetyt tuet ovat vain bitteinä. Tiilikainen pitää omituisena nykyistä tilannetta, jossa tukihakemuksia tulee runsaasti, mutta määrärahoista osa jää käyttämättä, koska työt eivät etene. Hän korostaa, että metsätöiden pitäisi käynnistyä tuen myöntämisen jälkeen.
Sanottua Supon mukaan Venäjä hankkii kämppiä Suomesta vihreille miehilleen. Poliitikkojen mielestä tämä on varmaan osa maiden välistä erityissuhdetta. Johannes Kotkavirta Twitterissä Tunnen pelonsekaista ihailua Venäjän häikäilemättömään vaikutustehokkuuteen USAn vaaleissa. Aloitteen avulla estetään Länsimetro Oy:n kaltaisten julkisuuskatastrofien toistuminen, kun osakeyhtiölain taakse ei voisi enää automaattisesti piiloutua. Julkisuuslain soveltamisesta on keskusteltu myös sote-uudistuksen yhteydessä. Saavutin perussuomalaisten riveissä nähtävästi liian paljon ja liian nopeasti. Vanhin demokratia turhauttavan haavoittuva. Ajassa Mitä pitempään USA:n presidentinvaalia seuraa, sitä enemmän alkaa miettiä, että monarkiassa on sittenkin puolensa. Mika Aaltola Twitterissä Tuomo Lappalainen Twitterissä Maria Seppälä Keskustaan vaihtanut PS-piirijohtaja: Jouduin ajojahdin kohteeksi Risto Luodonpää Perussuomalaisten Pohjois-Poh- janmaan piirin puheenjohtajuudesta luopunut ja keskustan riveihin siirtynyt Jari-Pekka Teurajärvi sanoo joutuneensa entisessä puolueessaan ajojahdin kohteeksi. . Perussuomalaisissa on myös paljon niin sanottuja tolkun ihmisiä. Heidän puolestaan olen harmissani, kun puolue ei ole pystynyt pitämään lupauksiaan rasismin kitkemisessä. Keskustaan Teurajärvi kokee olevan- sa tervetullut niin ilmapiirin kuin yhteisen arvomaailmankin puolesta. . Palvelut on uudistuksen jälkeen kilpailutettava, ja EU-lainsäädännön on katsottu edellyttävän sote-toimijoiden yhtiöittämistä. Aloitteen mukaan julkisuuslakia pitäisi soveltaa ?suppeasti. testamentiksi viiden vuoden ajastaan puolueen toimijana. . 2016 9. Olisin minä esimerkiksi Kiimingin osaston esittämänä vaalilistalle päässyt, mutta en halunnut jäädä valmiiksi riitaisaan leiriin. Erityisen harmissaan Teurajärvi on kaikkiin perussuomalaisiin isketystä rasismileimasta. Se lähetettiin täysistunnosta eteenpäin valiokuntakäsittelyyn. 4.11. Puhutaan loikkauksesta, mutta tässä tapauksessa kyseessä on enemmänkin sivuaskel, hän määrittelee oman ratkaisunsa. Jari Laukkanen Julkisuuslaki muutospaineessa Risto Luodonpää Julkisia palveluita tuottavien osakeyhtiöiden täytyy noudattaa viran- omaisia varten laadittua julkisuuslakia, jos eduskunnan enemmistö saa tahtonsa läpi. Hän sanoo laatineensa blogitekstin otsikolla ?Rasismi rehottaa perussuomalaisissa. Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä on saanut 105 kollegan tuen aloitteeseen osakeyhtiölain muuttamisesta. Asiaa eduskunnassa esitelleen Kärnän mielestä on ongelmallista, jos julkisuuslain säädöksiä kierretään perustamalla osakeyhtiö hoitamaan julkista palvelutehtävää. ??Silloin toiminnasta tulee käytännössä täysin läpinäkymätöntä. myös sotepalveluja hoitaviin osakeyhtiöihin. ??Aloitteessa esitetään, että osakeyhtiöt voisivat edelleen salata selkeät liike- ja ammattisalaisuudet, mutta toiminnan lähtökohtana olisi kuitenkin aina avoimuus, Kärnä perustelee. Lakialoitteella on allekirjoittajia jokaisesta eduskuntapuolueesta. Minut koettiin uhkana, jota ei haluttu valita edes puolueen kuntavaaliehdokkaaksi, hän tilittää. Teurajärvi oli omien sanojensa mukaan suositumpi mies piirin tasolla kuin kotikaupungissaan Oulussa.
Petäjä, joka luotsasi liittoa kaksi vuotta. Hännikäinen on myös lähetellyt naisille ja naisjärjestöille seksistisiä viestejä sosiaalisessa mediassa. 10 4.11.2016 Epäneutraalissa sukupuolikirjassa Hännikäinen peräänkuuluttaa perinteisten sukupuoliroolien palauttamista. Median ei kannata Ahoa enää tästä asiasta vaivata. Ahon jälkeen Hiihtoliiton pu- heenjohtajaksi valittiin Paavo M. Kuutsa sanoo tuoreessa elämäkerrassaan olevansa asiasta vuorenvarma. ??Hän oli niin etäällä, ja hänellä oli niin paljon muuta tehtävää, valmentaja perustelee. Aho ei ole liiton puheenjohtajuuden jätettyään kommentoinut dopingkohua tai aikaansa Hiihtoliitossa. Sen kulmakiviä olivat muun muassa hillitty seksuaalinen kiintymys, yhdessä asumisen tuottamat taloudelliset edut sekä puolisoiden samankaltainen yhteiskunnallinen ja kulttuurinen tausta. ??Järjestelmän merkittävänä varaventtiilinä toimi julkinen ja laillinen prostituutio, joka tarjosi sukupuolivietiltään erityisen vilkkaille miehille mahdollisuuden kanavoida libidonsa ylijäämän, Hännikäinen kirjoittaa. nan suurimpien tasa-arvo-ongelmien kohdistuvan miehiin ja vaatii naistutkimuksen rahoituksen lopettamista. Häntä seurasi tehtävässä Seppo Rehunen. Vuonna 2005 liiton johtoon pyrki Mauri Pekkarinen. Timo Hännikäinen on aiemmin esittänyt, että nuorille naisille määrättäisiin asevelvollisuuden kaltainen pakollinen seksipalvelus valtion ilotaloissa. Sen sijaan, että se tuottaisi esimerkiksi tutkimustietoa ilmiön syistä, se julkaisee naiskriittisen artikkelikokoelman nimeltä Epäneutraali sukupuolikirja. Et ole Maurin veroinen. ??Aho on tehnyt miehen tempun. Jos hän ei tiedä, hänen ei tarvitse kommentoida. Hän uskoo, että Pekkarinen olisi pystynyt estämään liiton hajaannuksen, johon Holkeri ei kyennyt vastaamaan. ??Muistan aina sen parkkipaikan, josta soitin Jaakolle ja sanoin, että älä lähde ehdolle, kun vastassa on Mauri Pekkarinen. Mielipidetiedustelujen valossa vain noin neljäsosa perussuomalaisten kannattajista on naisia. Mitä tekee puolueen ajatuspaja Suomen Perusta. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa se asetti kaikista eduskuntapuolueista suhteellisesti vähiten naisehdokkaita. Kirjoittajien joukossa ei ole yhtään vakavasti otettavaa tutkijaa, vaan kyseessä on lähinnä kokoelma kummallisia mielipidekirjoituksia. Kirjan julkaiseminen on erikoinen veto Suomen Perustalta ja sen lähinnä perussuomalaisista kansanedustajista koostuvalta hallitukselta. Ajatuspajan tehtävä kun tuskin on karkottaa puolueen viimeisetkin naiskannattajat. Yhteiskuntatieteilijäksi esitelty Henry Laa- Simo Grönroos (toim.): Epäneutraali sukupuolikirja. Suomen Perusta, 152 s. sanen puolestaan väittää kirjassa yhteiskun- Annukka Kaarela. Hänen mukaansa ?nykynainen ei enää juuri ilmennä perinaisellisia hyveitä?, vaan juopottelee, kiroilee ja parjaa miehiä. Hännikäinen vaatii niin sanotun porvarillisen avioliiton aseman vahvistamista yhteiskunnassa. Lyhyen vaalikamppailun käynyt keskusta- Ari Pusa: Immo Kuutsan tarina. Docendo, 248 s. Shutterstock Kirjan pääviesti on, että suomalaiset miehet ovat jääneet feministien jyräämiksi. Suomen Perustalta feministejä parjaava julkaisu Perussuomalaiset on äijäpuolueen maineessa. Laasanen kirjoittaa myös feministisistä suojatyöpaikoista ja naistutkijoiden puutteellisesta älykkyydestä. Kokonaisuudessaan Epäneutraali sukupuolikirja on osoitus puolueita lähellä olevien ajatuspajojen kirjavasta laadusta. Kuutsan mielestä hänen ei tarvitsekaan. poliitikko hävisi kisan yhdellä äänellä Harri Holkerin Jaakko-veljelle. Kuutsa harmittelee tapahtunutta. Kuutsa: Aho ei tiennyt dopingista Annukka Kaarela Hiihtoliiton puheenjohtajana vuosina 1996? 2000 toiminut Esko Aho ei tiennyt suomalaishiihtäjien dopingin käytöstä, hiihtovalmentaja Immo Kuutsa vakuuttaa. Kirjan pääviesti on, että suomalaiset miehet ovat jääneet feministien jyräämiksi. Teos herätti jo ennakkoon kohua, sillä yksi sen kirjoittajista, ?traditionalistinen esseisti ja kirjailija
Osa tuista on perusteltua säilyttää jo mainitut huoltovarmuussyytkin huomioiden. Silti myös maataloustukia on voitava tarkastella kriittisesti. Tästä huolimatta sekin saattaa osoittautua ?kansojen vankilaksi?, josta ei voi erota. Toisaalta unionin kehittyminen ylikansalliseksi liittovaltioksi ja osittain jopa yhtenäisvaltioksi uhkaa kaventaa jäsenmaiden itsenäisyyttä. Jos unionista ei voi erota, sen on sallittava jäsenmaille nykyistä suurempi itsenäisyys. Perustuslain mukaan neuvostotasavalloilla oli oikeus erota, mutta kaikki tiesivät, että käytännössä se ei olisi ollut mahdollista. Lopulta liitto hajosi. Sanotaan, että EU on demokraattisten valtioiden vapaaehtoinen yhteenliittymä. Kilpailukykyinen yhteisövero vähentää yritysten kiusausta rakentaa verojärjestelyjä kanavoidakseen tuloja pois Suomesta. On hyvä myös katsoa taaksepäin. 2016 11. Lissabonin sopimukseen otettu artikla jäsenmaiden oikeudesta erota unionista saattaa osoittautua kuolleeksi kirjaimeksi. Neuvostoliitosta sanottiin aikanaan, että se oli kansojen vankila, josta ei voinut päästä ulos. EU:n edullisimpiin kuuluvana yhteisöverottajana se houkuttelisi yrityksiä sijoittumaan Suomeen. Toisin kuitenkin kävi. Tavoitteena tulee olla maatalouden rakenteellisen kannattavuuden parantaminen. Tilastokeskuksen mukaan jo vuonna 2015 yhteisöveron tuotto kasvoi 15,2 prosenttia ollen kaikkiaan 4,4 miljardia. Kristian Tervo Risto Luodonpää 4.11. Päätöksentekoa on hajautettava takaisin jäsenmaille ja on sallittava suurempi erilaisuus niiden kesken. Parhaimmassa tapauksessa Brexit-neuvottelujen ajautuminen umpikujaan saattaa johtaa siihen, että David Cameronin alkuperäinen tavoite toteutuu ja koko unionia uudistetaan hänen ehdottamallaan tavalla. Jos EU osoittautuu kansojen vankilaksi, euroalue on kehittymässä sen suljetuksi osastoksi, josta on vielä vaikeampi erota. Vielä nyt euroalueesta eroaminen on täysin mahdollista, kuten EuroThinkTankin äskettäin julkaisema selvitys osoittaa. Eikö näitä perusteita tarvitse ottaa tukipolitiikassa enää huomioon, kokoomusnuorten puheenjohtaja Daniel Sazonov? Kokoomusnuoret ei suinkaan ole avauksessaan esittänyt maataloustukien lakkauttamista kokonaan. Tämän huomion tekemisestä ei pitäisi kimpaantua, vaan päinvastoin: kannattavuuden arvioimisen pitäisi olla itsestäänselvyys aina, kun pelataan yhteisillä rahoilla. Täällä Bryssel Kansojen vankila? Vaikeudet EU:n ja Kanadan välisen vapaakaup- pasopimuksen allekirjoittamisessa ovat synnyttäneet epäilyjä siitä, onko mahdollista saada aikaan sellaista Brexit-sopimusta, jonka sekä Britannia että 27 muuta EU-maata voivat hyväksyä. Eroamissopimuksessa olisi ratkaistava sellaisia perustavanlaatuisia kysymyksiä, joista jäsenmaiden tulisi päästä perussopimuksen mukaan yksimielisyyteen ja joiden suhteen niillä on hyvin erilaisia näkemyksiä ja intressejä. Neuvottelut saattavat päätyä lopulta umpikujaan. Tämä on tuottajankin etu. Parantaako tavoittelemanne yhteisöveron keventäminen oikeasti työllisyyttä vai piileekö vaara, että hyöty valuu pitkässä juoksussa harvoihin taskuihin tai jopa ulkomaille esimerkiksi verojärjestelyjen ansiosta? Yhteisöveron lasku parantaa huomattavasti yritysten edellytyksiä investoida ja luoda työtä Suomeen, kun tuloksen jälkeen yritykseen jäävä rahamäärä kasvaa. Esitämme yhteisöveron laskemista ja sen rahoittamista voimakkaalla yritystukien leikkaamisella sekä maatalouden tuista karsimalla. Järjestön mielestä miljardiluokan tuet ovat vanhojen elinkeinojen tekohengittämistä, joka nielee verovaroja ja ylläpitää tehotonta tuotantoa. Maataloustukia perustellaan yleisesti kotimaisen ruuantuotannon ja huoltovarmuuden turvaamisella. Kun yhteisöveroa vuonna 2013 kokoomuksen johdolla laskettiin, epäilijät rupesivat maalailemaan uhkakuvia verotulojen romahtamisesta. On kuitenkin huomattava, että eroaminen on sitä vaikeampaa, mitä pidemmälle sitä lykätään. Suomessa tarvitaan nyt rohkeita valtiomiessarjan tekoja, joita OP-ryhmän entinen pääjohtaja Antti Tanskanen taannoin peräänkuulutti. Paavo Väyrynen europarlamentaarikko Jari Laukkanen Suoraan kysyen Kokoomusnuoret: Maataloustukien tarkastelusta ei pitäisi kimpaantua Kokoomusnuorten liittokokous on ottanut voi- makkaasti kantaa yritys- ja maataloustukia vastaan
Uutiskuva 12 4.11.2016
2016 13. Voisi melkein sanoa, että Luther ja paavi ojentavat kättä toisilleen, emerituspiispa Eero Huovinen arvioi STT:n haastattelussa. 4.11. Siksi vierailua voi pitää historiallisena. Uskonpuhdistuksen käynnistänyt Martti Luther julistettiin aikoinaan kirkonkiroukseen. ??Nyt paavi Franciscus tulee Lundiin sovinnon hengessä. Vierailun aikana katolisen ja evankelis-luterilaisen kirkon edustajat muistivat uskonpuhdistusta, jonka alkamisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 500 vuotta. Tuhannet katsojat kokoontuivat seuraamaan tapahtumaa Malmön urheiluhalliin. Kirkon jakautumiseen johtanut reformaatio on ollut katoliselle kirkolle kipeä asia, eikä sitä ole aiemmin muistettu näin korkealla tasolla. Jonathan Nackstrand/Lehtikuva Kirkot hierovat sovintoa Samuli Nissilä Paavi Franciscus vieraili maanantaina ja tiistaina Etelä-Ruotsissa
Na p a pi Yhdysvallat iri Arktisella kansainvälinen järjestys on vahvistunut, venäjä kanada kun muualla pakkastaa. ir pi i tanska (grönlanti) Na norja pa islanti 14 4.11.2016 ruotsi suomi
Sinne tukeutuu myös valtaosa Venäjän globaalista ydinasekyvystä. Amerikkalaisille arktinen alue on mer- kinnyt auki olevaa kanavaa Venäjään. Kun Yhdysvaltain arktinen edustaja, amiraali Robert Papp saapui alkuvuodesta 2015 Suomeen, seuraava etappi oli Moskova. Uusimmat harppaukset arktisessa yhteistyössä on saavutettu juuri Yhdysvaltain puheenjohtajuuskaudella. Kanadan tuore hallitus on arvostellut Venäjää ankarasti sen toimista Ukrainassa ja Syyrian Aleppossa, mutta availlut arktista yhteyttä. ??Kanada ja Venäjä hallitsevat yhdessä kolmea neljäsosaa arktisesta alueesta. Olisi järjetöntä, jos emme keskustelisi, maan ulkoministeri Stéphane Dion on korostanut. Arktinen alue ei kuitenkaan ole tyhjiö, vaan jännitteet heijastuvat myös sinne. Napapiirin pohjoispuoli on ollut ainoita alueita, jossa Nato-maat ja Venäjä ovat suoraan harjoitelleet yhdessä. Öljyn alhainen hinta ja teknologian puute ovat kuitenkin pitäneet suunnitelmat papereilla. Maa on viime vuosina palautellut sotilaallista läsnäoloaan arktisella alueella. Pohjoisella on Venäjälle suuri strateginen merkitys, sillä Jäämeren satamat ovat sen ainoa vapaa yhteys Atlantille. Esimerkiksi parhaillaan kohti Syyriaa purjehtiva lentotukialus saattueineen lähti juuri Severomorskista, Kuolan niemimaalta. Tällainen kovan turvallisuuden yhteistyö päättyi Krimin miehitykseen. Viime keväänä venäläisten laskuvarjojoukkojen kutsumaton välilasku Huippuvuorilla nostatti huolestuneita kulmakarvoja Norjassa. Arktisen keskuksen johtaja Timo Koi- vurova arvioi Rovaniemellä järjestetyssä keskustelussa, että jos lännen ja Venäjän välit jatkavat nykyistä alamäkeä, vastaan voi tulla murtumispiste. Harri Mikkola Ulkopoliittisesta instituutista muistutti, ettei pohjoinen ole irrallinen osa Venäjän ulkopolitiikkaa, jonka tavoitteena on suurvalta-aseman palauttaminen. Tutkijat kehottivat välttämään arktisen yhteistyön turvallistamista. Sotilaalliset kysymykset voisivat haudata alleen polttavat merenkulun turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät haasteet. Neuvosto on myös harvoja kansainvälisiä elimiä, joiden työskentelyyn alkuperäiskansojen edustajat, kuten inuitit, saamelaiset ja nenetsit, osallistuvat suoraan. Suomen puheenjohtajuuskauden val- mistelu on kovassa vauhdissa. Valtaosa kauden virallisista kokouksista pidetään eri puolilla Lappia. Kiristynyt kansainvälinen ilmapiiri näkyy pohjatöissä. Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan jännitteiden unohtaminen olisi pään työntämistä lumeen. 2016 15. Uutisanalyysi Sula pohjoinen Arktinen yhteistyö syvenee jännitteiden varjostamana. Suomi tarttuu ensi vuonna arktisten maiden neuvoston nuijaan. ??Toivomme, että arktisen alueen rau- ha ja vakaus jatkuvat pitkälle tulevaisuuteen, julistivat kahdeksan arktisen maan ulkoministerit hiljattain. Julkilausuma juhlisti 20 vuotta täyttävää Arktista neuvostoa, jonka puheenjohtajuus siirtyy ensi keväänä Yhdysvalloilta Suomelle vuosiksi 2017?2019. Kaudella on mukana annos lukkarinrakkautta, sillä arktisten maiden yhteistyö käynnistyi aikanaan Suomen aloitteesta. Suomen johtovuoro osuu lännen ja Ve- näjän suhteiden pakkaskauteen. Samaan aikaan, kun vakaus Euroopassa ja Lähi-idässä on rapistunut, arktisen alueen kansainvälinen järjestys on kuitenkin vahvistunut. Arktisen neuvoston puitteissa on solmittu sitovat sopimukset öljyntorjunnasta ja pelastusyhteistyöstä, ja sopimus tiedeyhteistyöstä on vireillä. Viime vuonna perustettiin arktisten maiden rannikkovartiostojen foorumi. Painopisteinä ovat myös kestävä matkailu, infrastruktuuri ja kylmäosaaminen. Puheenjohtajuus on vahvasti läsnä alueellisesti. Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n tuore polaarikoodi taas ohjeistaa pohjoisilla vesillä liikkumista. Myös Pohjoisnavan merenpohjaa koskevien aluevaatimusten selvittely on edennyt YK:n merioikeussopimuksen mukaisesti. Venäjä on toistaiseksi ollut pohjoisessa yhteistyöhaluinen. Se lataa suuria toiveita pohjoisilla alueillaan sijaitsevien luonnonvarojen hyödyntämiseen. Tavoitteena on saattaen vaihto Yhdysvaltain kanssa, jotta jatkuvuus säilyy neuvoston työskentelyssä. Juha Sipilän (kesk.) hallitus linjasi lokakuun puolivälissä kauden painotuksia. Suomi korostaa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista pohjoisilla leveyksillä. Ministeri pitää saavutuksena, että yhteistyö kaikkien arktisten maiden kesken on jatkunut. ??Meidän pitää tehdä kovasti töitä sen eteen, että tilanne myös jatkuu tällaisena. Teppo Säkkinen 4.11
Ilmiöt Tarvitako vai eikö, siinä pulma. Joku varusmies voi kaivata numeron 56 varsikenkääkin. Kansanedustaja kertaamassa Pertti Hakanen kävi päivittämässä sotilastaitojaan Teksti: Pekka Pohjolainen Kuva: Jari Laukkanen Puolustusvoimien Talousvarikon ker- tausharjoituksessa Hämeenlinnassa suunnitellaan ja harjoitellaan poikkeusolojen toimintaa. Kutsu kertausharjoituksiin tuli kuitenkin yllätyksenä, ja sitä piti miettiä hetki. Spontaani reaktio oli, että ?eihän kansanedustajan tarvitse mennä?. Aktiivisotilasura kuitenkin painoi harkinnassa, ja vastaus oli myönteinen. ??Minulla on kuitenkin sotilastausta, ja haluan säilyttää kontaktin myös tänne SA-tehtävään. Sotilasuralle Hakanen päätyi, kun varusmiespalveluksesta kotiutumisen yhteydessä komppanianpäällikkö kannusti jäämään kersantiksi vielä ainakin vuodeksi. Sen jälkeen tulivat Maanpuolustusopisto ja opistoupseeriaika Porin Prikaatissa. Hakaselle kutsu kuitenkin kävi, varmaankin osin hänen sotilastaustansa vuoksi. Hakanen ehti palvella vuosikaudet Puolustusvoimissa ennen siirtymistään nykyisessä Sastamalassa sijaitsevan kotitilansa päätoimiseksi maanviljelijäksi vuonna 2002. Maanpuolustuskurssille on ehtinyt jo Hakanenkin ensimmäisten uusien 16 4.11.2016 kansanedustajien joukossa. Reissussa meni 12 vuotta. Luopumisen aika tuli, kun kotitilan hoidon ja sotilasuran yhteensovittaminen alkoi käydä hankalaksi. ??Oli vähän kiire aina molempiin suuntiin, aamulla töihin ja illalla taas kotiin. Parinkymmenen sotilaspukuisen reserviläisen joukossa on myös keskustan ensimmäisen kauden kansanedustaja Pertti Hakanen yliluutnantin napit maastopuvussaan. Mutta eihän kansanedustajia kertausharjoituksiin kysellä, heillehän on maanpuolustuskurssit, saattaa joku ihmetellä. Rupesin miettimään sitten, että kumman tehtävän jättäisin, ja siinä kohtaa yrittäjyys veti pidemmän korren. Hakasen mukaan sotilaskoulutus antaa erinomaiset valmiudet käsitellä myös kansanedustajan vastuullisessa tehtävässä laajoja kokonaisuuksia. ??Kyllä se aika, jonka olin Puolustusvoimien palveluksessa, kasvatti myös vastuullisuutta ja kokonaisvaltaista ymmärrystä siitä, miten asioita hoidetaan, olivatpa ne mitä tahansa. Hämeenlinnan harjoituksessa on Hakasen mukaan perehdytty muun muassa nykyisiin viestijärjestelmiin.
Hänen mielestään keskustella voisi myös mallista, jossa kutsuntatilaisuuteen tuotaisiin koko ikäluokka sukupuoleen katsomatta. ??Näin tuotaisiin esille entistä paremmin, että meillä on vapaaehtoinen mahdollisuus myös naisille suorittaa asevelvollisuus. Hakasen mukaan kolmannen sektorin toimijat vaikkapa Marttaliitosta Punaiseen Ristiin voisivat myös kouluttaa valmiustilanteisiin vapaaehtoisia, jotka jäävät varsinaisen varusmiespalveluksen ulkopuolelle. Puolustusvoimien toimintoja on ul- koistettu vuosien saatossa tuntuvasti. Talousvarikolla alihankkijoilta tilattua tavaraa tulee koko ajan ja lähtee käyttöön varuskuntiin. Varusmiehille jaettava varustus on uudistunut täysin neljännesvuosisadassa perinteistä pakkia lukuunottamatta. 2016 17. Määräys harjoitukseen voidaan antaa enintään 30 päiväksi kerrallaan, ja harjoitus on peruttava heti, kun turvallisuustilanne sen sallisi. Nopeutetusta kertausharjoituksesta saa hakea vapautus- ta samoin kuin tavallisesta kertausharjoituksesta, mutta vapautus voidaan myöntää vain, jos se on asevelvollisen perhe- tai taloudellisten olojen, tutkinnon loppuun saattamisen taikka ammatin tai elinkeinon harjoittamisen takia välttämätön. ??Tämä ja huominen päivä rakennetaan nimenomaan valmiussuunnitelmia ja päivitetään ja pohditaan niitä porukalla ja ryhmissä. Hakasen käsityksen mukaan Puolustusvoimilla on edelleen äärettömän hyvä valmius vastata jopa turvallisuusympäristön jatkuvasti muuttuvaan tilanteeseen. Kansanedustaja sanoo olevansa kuitenkin huolissaan siitä, riittääkö rahoitus kattamaan Puolustusvoimille annetut tehtävät ja vaatimukset. Nopeutetussa menettelyssä järjestettyjä harjoituksia ei lasketa mukaan enimmäismääriin. Nopeutetusta kertausharjoituksesta päättää tasavallan presidentti. Nykymaailmassa hankittava materiaali tulee usein vaikkapa Kiinasta saakka, mutta se joutuu varikolla perusteellisiin tarkastuksiin ja laboratoriotesteihin ennen kelpuuttamistaan käyttöön. Ja edelleenkin kaikkeen on varauduttava. Siitä kertoo myös varastohallissa hyllyn päällä lojuva 56 numeron varsikenkä. ??Jos ei varusmiehelle löydy varusvarastolta sopivan kokoista, me vastaamme siitä, eli teetämme ne oikean kokoiset varusteet, Raunama kertoo. 4.11. Puolustusvoimat on lähentynyt muuta yhteiskuntaa. Kertausharjoituspäivät tuplattiin kesällä Kertausharjoituksia koskevia säännöksiä muutettiin kesällä sotilaallisen valmiuden nostamisen ripeyttämiseksi. Asevelvolliset on yhä määrättävä harjoitukseen vähintään kolme kuukautta ennen harjoituksen alkamista, mutta määräajasta voidaan poiketa, jos kyse on sotilaallisen valmiuden joustavasta kohottamisesta ja Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevä välttämätön tarve sitä edellyttää. Samalla kertausharjoitusvuorokausien enimmäismää- rät kaksinkertaistuivat 80, 150 tai 200 vuorokauteen. Pelkkä hienon kaluston hankkiminen ei riitä, on koulutettava myös henkilökuntaa ja reserviä, jotta sitä osataan käyttää. Puolustusvoimat sopeutuu aina nöyrästi siltä edellytettyihin muutoksiin. Hakanen myöntää kuitenkin, että viimeisin suursaneeraus useiden varuskuntien ja varikoiden lakkauttamisineen herätti sitä sivusta seuranneessa huolta. Kansanedustaja muistuttaa, että jos Puolustusvoimien toiminta joltakin alueelta loppuu ja siirtyy muualle, syntyy väistämättä pientä epävarmuutta ja kokonaisturvallisuuden tunne heikkenee. ??Ja samalla maanpuolustustahto ehkä saattaa heikentyä, Hakanen arvioi. Puolustusvoimien organisaatio on hänen mielestään kuitenkin muutokset kestänyt ja toimii nykyään kiitettävästi. Sekä Hakasen että varikon päällikön, everstiluutnantti Kalervo Raunaman mielestä Puolustusvoimat on nykyisin lähempänä muuta yhteiskuntaa kuin ennen, kun se huolehti kaikesta itse ruokahuoltoa, kunnossapitoa, sairaanhoitoa ja monia muita palveluja myöten. Nyt sotilaat käyttävät samoja palveluja kuin muukin yhteiskunta. ??Emme elä enää omana saarekkeena sillä tavalla, että meillä on kaikki omaa ja kaikki varuskunnan sisällä, vaan tullaan ulos sieltä aidan sisäpuolelta, Raunama pohtii. ??Silloin oltiin vähän etäämmällä, vähän oli kilpeäkin ehkä muuhun yhteiskuntaan, Hakanen myöntää. Hakanen sanoo olevansa itse erittäin tyytyväinen myös siihen, että asepalvelus mahdollistettiin myös naisille parikymmentä vuotta sitten
Sellaisesta on vaikea puhua. Suomalaisten tutkija-arvioiden mukaan 5?10 prosenttia yli 64-vuotiaista on päihdeongelmaisia. Hän on huolestunut erityisesti ikääntyvien naisten päihteiden käytöstä. Orjasniemi on perehtynyt suomalaisten juomatapoihin sekä tutkijana että käytännön päihdetyön kehittäjänä. ??Nyt alkaa eläköityä sellainen ikäluokka, joka on aina aikuisena käyttänyt alkoholia. Märkä sukupolvi eli 1970-luvun nuoret ikääntyvät, Orjasniemi sanoo. Palvelujärjestelmässä pitäisi Orjasniemen mielestä olla gerontologista asiantuntemusta ja päihdeosaamista. ??Me elämme kulttuurissa, jossa aiemmin ei ole ollut ikääntyvien päihdeongelmaa. Tämä on ilmiönä uusi, eikä palvelujärjestelmämme ole varautunut siihen. Silti ikääntyvien naisten päihteidenkäyttö on 18 4.11.2016. mutta alkoholinkäyttö sallitaan nykyisin aivan eri tavalla kuin pari vuosikymmentä sitten. Tämä tieto haastaa erityisesti ikääntyvien kanssa työskenteleviä. ??Tästä ryhmästä kaksi kolmasosaa on juonut koko aikuisikänsä, mutta yksi kolmannes on aloittanut vasta ikääntyneenä. Ilmiöt Kun mummo tuoksuukin viinalle Ikääntyvien naisten päihdeongelmaan on vaikea puuttua Teksti: Maarit Simoska Suomessa voi juoda itsensä hengiltä aivan rauhassa, lataa Lapin yliopistonlehtori Tarja Orjasniemi. Ikääntyessä toimintakyky ja alkoholin sietokyky heikkenevät, ja koska monilla vanhuksilla on erilaisia lääkityksiä, seuraukset voivat olla tuhoisia, Orjasniemi pelkää. Orjasniemi muistuttaa , että vielä 1980-luvun maaseudun naisista kolmasosa oli täysin raittiita, mutta tilanne on muuttunut olennaisesti. ??Raittiiden määrä on nykyisin valtakunnallisesti noin kymmenen prosenttia sekä miehillä että naisilla . naisilla ehkä hivenen enemmän . Naisten päihdeongelma on tullut näkyväksi vasta viime vuosina, mutta vanhalle viinalle haiseva isoäiti on palvelujärjestelmälle haaste
Heille palvelujärjestelmämme ei kykene tarjoamaan apua. Orjasniemi arvioi, että näiden naisten elämään liittyy usein isoja menetyksiä ja surua. ??Moni on toiminut puolisonsa omaishoitajana tai menettänyt lapsensa. 2016 19. Siihen tarvittaisiin ymmärrystä myös kulttuurista ja sukupuolesta. ??Terveydenhuollon ja kotihoidon työntekijöillä on vaikea alkaa keskustella isoäidin kanssa juomisesta. Sitä ei vielä edes ole olemassa. Pienessä pullollisessa siideriä tai olutta on siis saman verran alkoholia kuin yhdessä annoksessa (4cl) kirkasta viinaa. (1 Lähde: Päihdelinkki ja Ehkäisevä Päihdetyö r.y. Miten lähipiiri reagoi naiseen, joka juo yksin ja salassa? myyttinen ja mahdoton ajatus meistä monille. Orjasniemen mukaan ilmiöön liittyy paljon häpeää. ??On olemassa naisia, näitä KassiAlmoja, jotka ovat juoneet aina ja jotka tunnetaan pienillä paikkakunnilla, ja heillä on juopon maine. Alkoholin käytön riski-rajat yli 65-vuotiailla » Tervekään henkilö ei saisi juoda kerralla kahta annosta(1 enempää. » Säännöllinen viikoittainen käyttö ei saisi ylittää seitsemää annosta. » Riskirajat perustuvat laajoihin kansainvälisiin väestötason terveystutkimuksiin. » » Ne ovat ohjeellisia ja niitä tulisi soveltaa yksilöllisesti. Yli 65-vuotiaille naisille ja miehille asetettu riskikäytön taso: 2 annosta kerralla tai 7 annosta viikossa. Yksi alkoholiannos sisältää n. He ovat oma ryhmänsä, mutta nyt on tullut uusi ryhmä: työelämästä eläköityneet naiset. He eivät tiedä, keneltä pitäisi pyytää apua. Orjasniemen mielestä myöskään ammattiauttajat eivät useinkaan tiedä, miten juominen pitäisi ottaa puheeksi. Osaaminen on hankkeissa ja projekteissa, ja se on pirstaleista. Meillä valmistuu esimerkiksi sosiaalityöntekijöitä, jotka eivät opintojensa aikana kohtaa yhtään päihdeongelmaista asiakasta, juoppoa. Orjasniemen mukaan Suomessa ei pitäisi olla ei-kenenkään asiakkaita, mutta ikääntyvät naiset kuuluvat tähän ryhmään. ??Nämä naiset eivät ole kenenkään asiakkaita, kukaan ei ota vastuuta. Minusta tämä kuuluu sosiaalityön vastuulle. Naisia saattaa yhdistää hirvittävä yksinäisyys. Samoin moni päihdeongelmainen ei tunnista itseään suurkuluttajaksi, vaikka olisi tapaturmaherkkä humalassa tai joutuisi vatsahuuteluun. Tilanne räjähtää lähivuosina, jos mitään ei tehdä. 4.11. Ja kun asiaa ei ensiavussakaan nosteta esille, kukaan ei puutu. Suomalaisen yhteiskunnan päihdehuolto on keskittynyt miesten ongelmiin, Orjasniemi sanoo. Hänen mukaansa naiset kaipaisivat naistyöntekijöitä ja naisryhmiä, joissa voi luottamuksellisesti jakaa jotakin sellaista, mistä puhuminen miesten kanssa on vaikeaa. ??Monien tutkimusten perusteella naisten päihdeongelman taustalla on kipeitä asioita, kuten esimerkiksi laiminlyöntiä ja hyväksikäyttöä lapsuudessa. Näistä ikääntyvät naiset eivät välttämättä ole valmiita keskustelemaan sekaryhmissä. Orjasniemi on erityisen huolissaan siitä, että sosiaalityöntekijöiden, lääkäreiden ja sairaanhoitajien koulutukseen ei sisälly päihdetyön osaamista. ??Mitä on suomalainen gerontologinen päihdetyö. Ja kun oma terveys heikkenee, elinpiiri kapenee ja moni jää oman kotinsa vangiksi, yhdistelmä on vaikea. ??Miten lähipiiri reagoi naiseen, joka juo yksin ja salassa, tai kuinka kauan omaiset jaksavat katsoa juopottelevaa, ikääntyvää äitiään, Orjasniemi kysyy. Siinä vaiheessa, kun omaiset väsyvät, päihdeongelmainen nainen on todella yksin. Päihteitä käyttävät naiset eivät aina tunne palvelujärjestelmää. 12 grammaa puhdasta alkoholia, riippumatta juoman laadusta. Siis nämä, jotka ovat huolehtineet perheistään ja hoitaneet palkkatyönsä
Vapaaehtoistyössä jaamme sitä osaamistamme, joka meille on karttunut työn mukana, opettajana ja rehtorina toiminut Oinas sanoo. Vapaaehtoistoiminta on yksi Eläkelii- ton tärkeimmistä toimintamuodoista, ja noin 11 000:n ikääntyneen arkipäivään sisältyy palkatonta auttamistoimintaa. Muita vapaaehtoistyötä tarjoavia järjestöjä ovat muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen risti, Unicef, Ensi- ja turvakotien. vapaaehtoistyön arvo kansantaloudelle oli vuonna 2009 yli 130 miljoonaa euroa vuodessa. Kaikkiaan vapaaehtoistyön arvoksi on haarukoitu yhdestä kolmeen miljardiin euroon vuodessa. . Kysymys on auttajan ja autettavan hyvinvoinnista, pelkosenniemeläinen Marja-Liisa Oinas tiivistää. Oinas puhui syyskuussa Rovaniemellä 130:lle vapaaehtoistyötä tekevälle Eläkeliiton järjestämän hyvinvointipäivän alkajaisiksi. Nyt hän on Eläkeliiton Lapin piirin puheenjohtaja. . Vapaaehtoistyö antaa monenlaisia virikkeitä ja tuo uusia ystäviä. tai vain puhelinsoitto naapurille. Vapaaehtoistoiminnasta on perinteisesti erotettu sukulais- tai naapurisuhteeseen perustuva hoiva ja auttaminen. ?Työtä, jota tehdään lahjana toisille? on vapaaehtoistyön yksi määritelmä. Helsingin yliopiston Ruralia-instituu- tin selvityksen mukaan jo neljän ison suomalaisjärjestön . Vapaaehtoistyö ei ole vain puuhastelua ja kahvinjuontia. Mannerheimin 20 4.11.2016 Lastensuojeluliiton, 4H-liiton, Pelastusalan Keskusjärjestön ja Suomen Punaisen Ristin . Oinas muistutti osallistujia myös oman hyvinvoinnin vaalimisen tärkeydestä. Juuri vapaaehtoistyö toi Oinaan mukaan Eläkeliiton toimintaan. Ilmiöt Kirsti Pelkonen ja Sinikka Kaakkuriniemi vaalivat lappilaista ystävyyttä ja yhteistyötä. Liminkalaiset Aino Riikola ja Elsa Moilanen juovat kahvit saman pöydän ääressä. Vapaaehtoistyö on lahja toiselle Hyvä mieli tulee niin auttajalle kuin autettavallekin Teksti: Anja Manninen Kuvat: Maria Seppälä Joka kolmas suomalainen tekee vapaa- ehtoistyötä. Eniten sitä tehdään liikunnan ja urheilun parissa sekä vanhus-, lapsi- ja nuorisotyössä. Vapaaehtoistyön kirjo on laaja: laitosvierailuja, asioimisapua, yhdessäkulkemista ulkoilemassa tai erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa