Suomenmaa 04.03.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 9 / 4.3.2016 / 4,80 ? Keskustellen, ei käskien Presidentti Sauli Niinistö ihmettelee johtamisestaan luotua kuvaa Ajassa Uutisanalyysi Reportaasi Neljänneksen leikkaus opintotukeen Viides kerta toden sanoi Puoluetoiminta kiehtoo harvoja
24 2 4.3.2016. sisältö 4.3. 2016 Suora toiminta haastaa puolueet Emmi Liulia vaikuttaa yhteiskuntaan aktivismin kautta s
6 Pentti Pekonen on innokas tonnikerholainen s. 31 Seija Turtiaisen mielestä hallitusohjelmasta unohtui tasa-arvo s. 46 4.3. 32 Yksi väestöryhmä lainan varaan s. 2016 3. En ole käytettävissä puoluesihteerin tehtävään kesäkuussa Seinäjoen puoluekokouksessa. Timo Laaninen s. 14 Kääriäinen vaatii syvällistä pohdintaa aluepolitiikasta s. 34 Poikkeuksellinen rutistus työmarkkinajärjestöiltä s
Hänen omaisuuteensa yhtiön kielteinen julkisuus ei vaikuta. Hyvät testitulokset toimivat mainoksina, ja yhtiö on menestynyt. Muutakin palkkaa hän sai, esimerkiksi vuosina 2004?2014 peruspalkkaa 5,2 miljoonaa ja bonuksia 1,7 miljoonaa euroa. Nyt yhtiön kurssi on alamäessä, eikä kukaan osaa sanoa, miten pahasti kohu vaikuttaa yhtiöön, sen myyntiin, työllistämismahdollisuuksiin tai omistajien omaisuuden arvoon. Gran on jäänyt eläkkeelle. Se myöhästyy kymmenen vuotta ja maksaa kolme kertaa niin paljon kuin arvioitiin. Hän on luopunut kaikista Nokian Renkaiden omistuksistaan ja optioistaan. Silti on epäonnistuttu. Virheistä maksavat omistajat, työntekijät ja usein myös koko Suomi. Kohtuullisen palkitsemisen pitää riittää myös huippujohtajille. Liioitellut palkkiot ovat pois omistajilta ja yritykseltä, ja ne voivat kannustaa väärällä tavalla ahneuteen. Siksi omistajien on valvottava paremmin pienen maan talouseliitin toimia. Omaisuudet kasautuvat maailmalla yhä harvempiin käsiin. Yksi prosentti ihmisistä omistaa jo yli puolet maailman omaisuuksista. Jättimäisillä palkitsemiseduilla ei varmisteta hyvää yritysjohtamista. 4 4.3.2016 Nokian Renkaiden tapaus ei ole ensimmäinen. Silti se on taas vakava viesti. Huippupalkatut johtajat ovat selvinneet hyvien sopimustensa ansiosta kultaisin kädenpuristuksin, vaikka ovat tehneet suuria virheitä. Virheitä on helppo luetella suomalaisesta yrityshistoriasta. On ostettu miljardeilla ilmaa Saksasta (Sonera), on tehty harharetkiä rapakon taakse (metsäteollisuus) ja on myyty Nokian osakkeita pilkkahintaan (pankit). Suurin epäonnistuminen on Olkiluodon ydinvoimala. Sen taustalla ovat kuitenkin Suomen suurimmat yritykset ja niiden hallituksissa elinkeinoelämämme huiput. Päätoimittaja Juha Määttä Vesa Moilanen/Lehtikuva Yksi prosentti ihmisistä omistaa jo yli puolet maailman omaisuuksista. Tätä kehitystä ei tarvitse tukea Suomessa. Pääkirjoitus Kohtuuden pitää riittää yritysjohtajillekin S uomalaisia on kohahduttanut uutinen, jonka mukaan yksi teollisuutemme kukkasista, Nokian Renkaat, on huijannut rengastesteissä vuosikausien ajan. Yhtiö luovutti testeihin paranneltuja renkaita, joita ei koskaan tullut kauppoihin. perustettu 1908 . Kuin sinetiksi Gran on muuttanut suomalaista verottajaa pakoon Portugaliin. Ehkä oikea kuva ei ole aivan näin mustavalkoinen. Myös yhtiön osakkaat ovat hyötyneet, kun osakekurssi on pysynyt korkealla. Eniten huijauksesta hyötyi kuitenkin yhtiön toimitusjohtajana vuosina 2000?2014 toiminut Kim Gran, joka sai työssäoloaikanaan osakkeisiin oikeuttaneita arvopapereita eli optioita yli 15 miljoonan euron arvosta. Ilmaiseksi saatujen optioiden osuus Granin palkasta oli poikkeuksellisen suuri, jopa 70 prosenttia hänen kokonaispalkitsemisestaan (HS 1.3.). Heidänkin on pystyttävä antamaan parastaan ilman järjettömiä etuja. Nokian Renkaat osoittavat, että tämä on myös osakkeenomistajien etu. Tätä kehitystä ei tarvitse tukea Suomessa.
ihmisistä asuu ahtaasti esimerkiksi opiskeluaikana. Oma avain omaan Asumispalveluiden kriteerejä aiotaan väljentää niin, että esimerkiksi neliöistä ja WC-tiloista voidaan joustaa. Vaikka laitoksissa asuvien kehitysvammaisten määrä on lähes puolittunut vuodesta 2009, heitä on vieläkin noin tuhat. Ahtaasti asutaan muuallakin kuin laitoksissa. Myös asuntoloissa ja ryhmäkodeissa kehitysvammaisen henkilökohtainen asuintila on usein yksi huone, johon mahtuu vain välttämätön, ääritapauksissa pelkkä sänky ja pöytä. Moni meistä ?tavallisistakin. Postiluukku tai -laatikko vain minun lehtiäni ja kirjeitäni varten. Pieniä asioita meille niin sanotuille tavallisille ihmisille, suuria haaveita monille kehitysvammaisille. vammainen asuisi enää laitoksessa vuoden 2020 jälkeen. Järjestöt ovat huolissaan erityisesti siitä, miten tämä vaikuttaa kehitysvammaisten asumiseen. 4.3. Opiskelijat on usein eristetty omiin taloihinsa, eikä soluasunnon asuinkumppanikaan välttämättä ole se kaikkein mieluisin. Meille ankeasti asuminen on kuitenkin yleensä tilapäistä: tulojen parantuessa valinnanvapaus kasvaa. Kehitysvammaisilla ei tätä mahdollisuutta ole. Siksi meidän muiden tulee huolehtia siitä, etteivät vaivaistalot palaa. Annukka Kaarela Kehitysvammaisten asumispalvelut ovat parantu- neet 2000-luvulla, mutta vammaisalan etujärjestöt pelkäävät nyt paluuta entiseen. Normitalkoilla palataan vaivaistalojen Suomeen, kattojärjestö SOSTE parahtaa. Kehitysvammaliitto pelkää, että jatkossa kehitysvammainen ihminen ei saisi välttämättä edes omaa huonetta, kokonaisesta kodista puhumattakaan. Vaarana on liiton mukaan henkilökohtaisten asuintilojen pieneneminen sekä uuslaitosten ja asuntokeskittymien syntyminen. oveen. Asuintiloihin tulisi kuulua vähintään oma eteinen, keittiö tai keittonurkkaus, makuutila ja parveke tai piha. Neljä vuotta sitten silloinen Kataisen hallitus hyväksyi periaatepäätöksen, jonka mukaan jokaisella kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus asua samoin kuin muutkin kuntalaiset. Päätös ohjaa kuntia lakkauttamaan vammaisten ihmisten laitoshoidon ja kehittämään asumista sekä asumisen tukemiseksi tarvittavia palveluja. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta puolestaan määritteli vuonna 2010 laatusuositukset kehitysvammaisten asumiselle. Suositusten mukaan henkilökohtaisten asuintilojen on oltava enemmän kuin pelkkä huone. 2016 5. Syynä on hallituksen toissaviikolla julkistama esitys kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä. Vammaislainsäädännön kokonaisuudistuksella aiotaan säästää kuntien menoista 61 miljoonaa. Toimittajalta Koti kuuluu kaikille Ovi, jossa lukee oma sukunimi. Myös oma postilaatikko, ovikello ja nimikyltti mainittiin. Monille kehitysvammaisille laatusuosituksessa luetellut asiat ovat edelleen täyttä utopiaa. Kunnat saisivat siis ilmeisesti oikeuden majoittaa kehitysvammaisia entistä pienempiin huoneisiin, joissa ei ole omia saniteettitiloja. Suomessa on asetettu tavoitteeksi, ettei yksikään Vammaisjärjestöjen mukaan säästötoimet ohjaavat asumispalveluita täysin päinvastaiseen suuntaan kuin niitä on viime vuosina kehitetty
Viides vuosi pitäisi kattaa lainalla. ??Tilastokeskuksen mukaan opintolainaa uskalletaan käyttää tasaisesti kaikissa yhteiskuntaluokissa. Opintotukeen oikeutettujen tulorajoja ei esitetä nostettavaksi. Nosto johtaisi opintotukimenojen kasvuun. Opiskelijat Kamppailu opintotuen puolesta Keskusta säätäisi asumistuen oikeudenmukaisemmaksi Teksti: Juhani Ojalehto Kuva: Jari Laukkanen Vääntö opintotuen uudistamisesta huipen- tuu viimeistään huhtikuun kehysriihessä. Opintotuen selvitysmies professori Roope Uusitalon tiistaina jättämä leikkauspaketti on keskustalle kova pala. Hallitusohjelman opiskelijoille kohdennettuja 70 miljoonan euron säästöjä puolue ei halua väistää, mutta selvitys leikkaisikin jo opintorahasta yli sata miljoonaa, kritisoi keskustan opintotukea pohtineen ryhmän vetäjä Marisanna Jarva. Viime viikolla keskusta ilmoitti tavoitteekseen pehmentää säästöjen iskua muun muassa asumisen tukea muuttamalla. Selvityspaperissa opintotuki muuttuisi lainapainotteiseksi. Tämä on erityisen hankalaa keskustalle, sillä nykyinen tukipainotteisuus on puolueen pitkään kannattama ja 90-luvulla säätämä. ??Sen periaate on, että taustasta riippumatta kaikki voivat opiskella, Jarva toteaa. Vähävaraisesta talosta onnistuisi lähteä opintielle uudessakin mallissa, selvitysmies Uusitalo puolustautuu. Siinä korkeakouluopiskelija saisi nostaa neljän vuoden ajan nykyistä 86 euroa pienempää opintorahaa: 250 euroa kuukaudessa. Toisaalta keskustassa kannetaan huolta perheellisistä opiskelijoista. ??Se kohderyhmä voisi olla poikkeus [tulorajojen nostamisessa], sillä se on jo nyt väliinputoaja, Jarva miettii. ??Jollakin tavalla heidät pitää huomioida, sillä muistakin leikkauspäätöksistä heille tulee hankaluuksia. Tulorajan ylittämisestä seuraavaa 15 pro- sentin korkoa pidetään yleisesti korkeana. ??On se kohtuuton. Tahtotilaa asian muuttamiseksi löytyy keskustan lisäksi ainakin opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselta, Jarva tietää. Keskusta on etsinyt uudistuksia leikkausten ohella myös perustulosta, jonka kokeiluun otettaisiin myös opiskelijat mukaan. Uusitalon tapaan ajattelevat näkevät opis- Viime viikolla keskustalaiset kansanedus- kelun investointina, joka maksaa itsensä takaisin työelämässä. ??Onhan se investointi, mutta se ei ole oikein, että yksi väestöryhmä elää lainan varassa, Jarva huomauttaa. Kielteisenä koettu kehitys, koulutuksen periytyvyys, on Jarvan mukaan vaarassa vahvistua. ??Meillä on Pohjoismaiden huonoin tilanne siinä mielessä. tajat vaativat, että toisen ja korkea-asteen opiskelijoiden asumismenoja on tuettava jatkossa yleisellä asumistuella. Nykyään opiskelijat saavat asumislisää. Muutos parantaisi pienituloisimpien ja yksin asuvien toisen asteen opiskelijoiden asemaa. Uusitalon mukaan ei. ??Ei ole näyttöä siitä, että sosiaalinen liikkuvuus olisi lisääntynyt. Tästä voidaan varovasti päätellä, että opintotuen leikkaus ja lainaosuuden kasvaminen eivät vaikuta siihen. 4.3.2016. Parhaissa tapauksissa tuki voisi jopa kaksinkertaistua. Kela ja korkeakouluopiskelijoiden järjestö SYL kiittivät esitystä tuoreeltaan. Ministeri Grahn-Laasonen sanoi kyselytunnilla, että keskustan esitys on ?ilman muuta harkinnan arvoinen asia?. Selvitysmiehen mukaan Ruotsissa on jo nyt enemmän lainoihin perustuva malli, 6 mutta liikkuvuutta yhteiskuntakerroksissa tapahtuu. Tasa-arvoistiko vuoden 1992 opintotukiuudistus koulutettujen taustoja
2016 7. Jari Laukkanen Se ei ole oikein, että yksi väestöryhmä elää lainan varassa. 4.3
Se on silti monen tuottajan tilanne. Henkinen kuorma käy liian raskaaksi. Tukieuroja odotetaan tiloilla hartaasti, sillä rahat ovat olleet loppu jo pitkän aikaa. Laskuja on siirretty ja tuotantopanoksia jätetty hankkimatta. ??Tilat menettävät jopa luottokykynsä, kun pankit eivät uskalla antaa enää lainaa, Pylväs tietää. Mavin yksikönjohtaja Hannele Sankari ymmärtää, että tilanne on tuottajille vaikea. Viivästysten syynä on hänen mukaansa EU:n maatalouspolitiikan suuri uudistus, joka on vaikuttanut kaikkiin tukimuotoihin. ??Tietojärjestelmissä kaikki on jouduttu rakentamaan uusiksi. Tiloilla ollaan syystä tyrmistyneitä. Tukien takkuilu kuristaa maataloutta Maataloustukien maksatus on kangerrellut viimeisen vuoden aikana useaan otteeseen. Maanantaina Maaseutuvirasto (Mavi) julkisti tuoreimman maksuaikataulun, jonka perusteella osa edellisen vuoden maataloustukien maksatuksista siirtyy edelleen. Viivästys koskee eläinten hyvinvointikorvausta, jota saa 6?400 tilaa sekä lammas- ja vuohipalkkioita, joita maksetaan 1?200 tilalle. Tuottajaväestössä tieto on aiheuttanut tyrmistystä. ??Ei passaa seinillekään tällainen malli, jyrähtää kansanedustaja Juha Pylväs (kesk.), maaseutuyrittäjä itsekin. Kentän yhteydenotot asiasta kertovat hänen mukaansa kärsivällisyyden loppumisesta. 8 4.3.2016 ??Hammasta on purtu ja ärräpäitä jaeltu. Viesti on aika suora. Valtio ei voi toimia näin, Pylväs sanoo.. Työtä on kasaantunut, hän perustelee. Sankari toivoo, että tuet saadaan maksetuksi uuden aikataulun mukaisesti. Joku muu selitys pitää saada, Pylväs vaatii. Hänen mukaansa ministeriön on otettava asiasta tiukasti kiinni. ??Aika meteli nousisi, jos palkansaajilla olisi viime kesän tilejä saamatta. Toisaalta hän varoittaa muutosten aiheuttavan vieläkin töitä tietojärjestelmissä. ??Maailma ei ole siltä osin valmis. Juha Pylvään mielestä tietokonejärjestelmien takkuilu ei enää kelpaa selitykseksi. ??Teknisten ongelmien poistamiseen on nyt ollut vuosi aikaa. Ajassa Sanottua Jos ja kun yhteiskuntasopimus toteutuu, se on merkittävä saavutus hallitukselta, jota moni piti täysin toimintakyvyttömänä jo monta kuukautta sitten. Erkka Railo Twitterissä Tämä on yhteiskunnallinen älykkyystesti, jossa täytyy nyt pärjätä. Sixten Korkman Ylen A-studiossa Olli Rehnin rauhallinen, harkitseva esiintyminen herättää toivoa, että hallituksessa ainakin jollakin on homma hanskassa. Tuomo Lappalainen Twitterissä Jari Laukkanen Hammasta on purtu ja ärräpäitä jaeltu. Muun muassa viime kesälle kohdentuvat eläinten hyvinvointikorvausten maksatukset siirtyvät edelleen
Nykyinen puoluesihteeri Timo Laaninen kirjoittaa tämän lehden Puheenvuoro-kolumnissaan luopuvansa tehtävästä kesän puoluekokouksessa. Laaninen on toiminut puoluesihteerinä kolme kautta. 2016 9. Siksi tuleva malli vaatii erityistä osaamista juuri tältä palvelujen peruskiveltä, hän toteaa. Maakunnan tehtävänä on Saarikon mukaan asettaa reunat ja rajat sille, miten palveluja saa tarjota. . Sanottua Pääministeri ei ole mikään kansanvillitsijä tai sanataituri. Kiinnostavaa, että samalla tyylillä voitettiin vuosi sitten vaalit. Sini Ruohonen Twitterissä Oli opintotuesta mitä mieltä tahansa, voisiko uudistuksia valmistella aiheuttamatta näin suurta huolta nuorissa? Karina Jutila Twitterissä Ajassa Opintotukileikkaukset yhdistettynä korkeakoulujen rajuihin leikkauksiin heikentävät opintojen sujuvuutta. Opintoajat eivät ainakaan lyhene. Silja Silvasti Twitterissä Jari Laukkanen Keskustan puoluesihteeri vaihtuu kesällä Katariina Lankinen Keskustan puoluesihteerin paikasta kisataan kesäkuussa Seinäjoella. Hän kertoi sunnuntaina, että hän ei aio tavoitella jatkoa tehtävässä. ??Halusin ilmoittaa ajoissa puoluevaltuuston puheenjohtajan tehtävän jättämisestä ja avata sen asiasta kiinnostuneiden pohdittavaksi. Puoluevaltuuston uusi puheenjohtaja valitaan syksyllä. Jari Laukkanen Valinnanvapaus on keskustalle väline Samuli Nissilä Sote-uudistukseen kuuluva valinnanvapaus ei ole keskustalle it- seisarvo, mutta huolellisesti valmisteltuna ja taidokkaasti toteutettuna se on erinomainen väline palvelujen parantamiseen, keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko kirjoittaa Suomenmaan blogissaan. Saarikko muistuttaa, että valinnanvapauden aikanakin julkinen taho eli maakunta palveluiden järjestäjänä on viimekätisessä vastuussa. . Valinnanvapauden pitää myös perustua avoimuuteen kaikilla tasoilla. Saarikko korostaa keskustan ymmärtävän, että parhainkaan valinnanvapauden lainsäädäntö ei takaa aidon kilpailun syntymistä kaikkialle Suomeen, esimerkiksi harvaan asutuille alueille. 4.3. Sen, joka maksaa laskun, pitää olla mallin isäntä. Hänet valittiin tehtävään kesän 2010 puoluekokouksessa, jossa hän voitti jatkokaudelle pyrkineen Jarmo Korhosen. Seuraajaehdokkaita Laaniselle ei vielä ole ilmaantunut, mutta puoluesihteerikisaan lähtöä ovat kertoneet pohtivansa keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja Jasi Kuokkanen, kansanedustaja Mikko Kärnä ja keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska. Ovaskalle tulee kesäkuun puoluekokouksessa täyteen kaksi kahden vuoden mittaista kautta puoluevaltuuston johdossa
Vaaleja ei pelätä, eikä pelkoon mitään syytä olekaan, Antti Varis Pohjois-Karjalasta toteaa. Pirjo Matikainen Kymenlaaksosta pitää tärkeänä, että kunta- ja maakuntavaalit järjestetään jatkossa yhtä aikaa. Demokratia kannalta on välttämätöntä, että toimittajat voivat tehdä työtään vapaasti. Hanne Aho korostaa, että vastuu on koko yhteiskunnalla. Toimittajien uhkailuista on tultava loppu Pirkko Wilén ??Toimittajia kuolee maailmalla koko ajan sen takia, että he kirjoittavat asioista. Koko maakuntavaltuuston rooli on vielä selkiytymättä. . Jos poliisia vastaan hyökätään, niin se tulkitaan aina murhayritykseksi, vertaa Aho. ??Vihapuhetta, uhkailuja ja mustamaalausta ei kenenkään tarvitse kestää. Petra Pöyliö Ensimmäiset suorat maakuntavaalit järjestetään ehkä vasta vuonna 2021. Vaaliaikatauluun jälleen uusi kuvio Anja Manninen Kunta- ja maakuntavaalien aikataului- hin on tulossa jälleen uusi kuvio. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) ennakoi Ylen haastattelussa, että ensimmäiset suorat maakuntavaalit järjestetään ehkä vasta vuonna 2021. Ensimmäisten maakuntavaltuustojen valinnassa vaihtoehdoksi on noussut, että kuntien valtuustot valitsisivat edustajat maakuntavaltuustoihin. Puoluesihteerit ovat esittäneet maakunta- ja kuntavaalien järjestämistä yhtä aikaa lokakuussa 2017. tavalla. Aho on tyytyväinen, että päätoimittajat yhteisessä kannanotossaan asettuivat toimittajiensa tueksi. ??Se on hienoa. asioista tai ?väärällä. Se helpottaa vaalivalmistelua ja ehdokashankintaa. Aki Utter Etelä-Pohjanmaalta on pohdiskellut yhtä aikaa käytävien vaalien ehdokasasettelua. Toimittajia uhataan rais- kata tai pahoinpidellä, jos he kertovat ?vääristä. Vaalien yhtäaikaisuus on törmäämässä perustuslaillisiin ongelmiin. Ministeri toteaa myös, että hallitus ei ole vielä tehnyt asiasta linjausta, mutta asiaa selvitetään. Järjestettiinpä kuntavaalit keväällä tai loppuvuodesta, keskustapiirien toiminnanjohtajien mielestä vaalivalmistelut on syytä käynnistää heti, elleivät ne ole jo käynnissä. . Uhkailut pitää ottaa vakavasti, poliisin on tutkittava asiat, ja syyllisiä on rangaistava. ??Ei toimittajan tarvitse sietää mitä hyvänsä. Vaali-intoa kentällä on. Halutaanko todella, että Suomestakin tulee sellainen yhteiskunta, puuskahtaa Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Hän sanoo olevansa suorastaan raivoissaan useiden viime aikoina esille tulleiden tapausten vuoksi. Pyrkimyksemme onkin, että kun maakuntavaaliasetelma selkiintyy, kuntavaalivalmistelut olisi tehty, ja voisimme keskittyä toisiin vaaleihin.. Utterin toive on, ettei maakuntavaaleista tule ylähuoneen vaaleja, pitkän poliittisen kokemuksen hankkineiden konkareiden kisaa. Niin Matikainen kuin Utterkin kannustavat mukaan ihan uusiakin ehdokkaita. Satu Simelius Varsinais-Suomesta pitää maakuntavaalien asetelmia kuntavaaleja haastavampina. Niin heidän kuuluukin tehdä. Sitä varten kuntavaaleja siirrettäisiin huhtikuulta lokakuulle. Kuntavaalit on jo aiemmin siirretty tämän vuoden lokakuulta ensi vuoden huhtikuuhun. 10 4.3.2016 Vehviläisen mukaan näyttää vaikealta saada järjestettyä kunta- ja maakuntavaalit samanaikaisesti lokakuussa 2017
Miten ratkaisisitte nyt soten, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne? Keskusta kritisoi viime hallitusta siitä, että se meni sote-uudistukseen kuntakylki edellä. Siellä missä on köyhiä, palvelut vähenevät. SDP:tä ja keskustaa on yhdistänyt periaatteellinen ajatus siitä, että ihmisten tarvitsemat palvelut toteutetaan tarpeen eikä lompakon paksuuden mukaan. Takinkääntöjä on toki nähty ennenkin, mutta tässä pyörähtivät takin lisäksi myös liivit ja sen mukana brittipääministerin uskottavuus. Ainoa merkittävä uudistus oli mahdollisuus jäädyttää EU:sta tulevien vierastyöläisten sosiaalietuuksia rajoittamalla lisää vapaata liikkuvuutta. Täällä Bryssel Cameronin takinkääntö Brexit-kansanäänestyksen kynnyksellä kysellään aiheellisesti, mihin Iso-Britannia on menossa. Kriittisyys Euroopan integraatiota kohtaan on ollut saarivaltiossa vallitseva tila pitkään, jo niistä ajoista, kun Britanniaa ei huolittu jäseneksi Euroopan yhteisöön Ranskan de Gaullen vastustuksen vuoksi. Tärkeämpää on keskittyä siihen, miten ihmiset saavat sosiaali- ja terveyspalveluita. Kokoomuksen ajama raha seuraa potilasta -malli on ainakin Ruotsissa aiheuttanut tilanteen, jossa kustannukset ovat nousseet ja terveyserot kasvaneet. Nyt Cameronin uhkapeli on saamassa päätöksen, ja Iso-Britannian ero EU:sta on mahdollinen kesäkuun kansanäänestyksessä. Kansanäänestyksen lähestyessä Cameron on hakenut mahdollisuutta kääntää takkinsa. Onko sosiaalietuuksien jäädyttäminen EU:n uudistamista. Toisaalta myös Britannian siirtomaahistoria, vahvat kansallisen perinteet ja asema entisenä maailmankaupan mahtina vaikuttavat yhä asenteisiin. Ison-Britannian pääministeri David Cameron ilmoitti ennen kansallisia parlamenttivaaleja järjestävänsä kansanäänestyksen EU:n jäsenyydestä. Tullimuurit nousisivat Eurooppaan. Myös viesti Atlantin takaa USA:sta on ollut tiukka. Hän on vain tällä populistisella politiikalla halunnut voittaa vaaleja. Tällä tempulla Cameron voitti vaalit ja vahvisti EU-kriittisyyttä niin puolueensa sisällä kuin kansan parissa. Britannia ei enää voisi kauppapolitiikassa toimia EU:n 500 miljoonan ihmisen markki- noiden muskeleiden takaa. Nyt keskustajohtoinen hallitus on tekemässä saman virheen maakuntauudistuksen kanssa . Cameronin populistinen peli saattaa tulla Isolle-Britannialle todella kalliiksi. Hannu Takkula europarlamentaarikko Jussi Nukari/Lehtikuva Vastaväittäjä Miten hoitaisitte sote-uudistuksen, Antti Rinne? Henna Lammi Olette neuvonut hallitusta unohtamaan maakuntahallinnon (HS 27.2.). Tämä on SDP:n näkökulmasta edelleen luonnollinen lähtökohta sote-uudistukselle. Julkinen sektori kantaa päävastuun, ja sitä voivat tarpeen mukaan täydentää yksityiset palveluntuottajat. Onko keskusta edelleen tätä mieltä? 4.3. Hän tietää, että Britannian kansantalous ja asema heikkenisivät Brexitin myötä. Myös Lontoon Cityn asema pankki- ja talouskeskuksena heikkenisi. Cameron on toki tiennyt tämän koko poliittisen uransa ajan. keräämässä perustuslaillisia ongelmia. Nyt, kun hän on ilmoittanut luopuvansa pääministeriydestä ennen seuraavia vaaleja, hän voi kertoa kansalaisille tosiasioita EU:n hyödyistä ja haitoista. EU:n huippukokouksesta palattuaan Came- ronin pääviesti oli, että Iso-Britannia voi pysyä EU:ssa, kun jäsenyysehdot on nyt uudistettu. Huippukokouksen tulokset olivat Ison-Britannian kannalta laihat. 2016 11. Viime hallituskaudella yrititte sote-uudistusta, mutta valmistelu törmäsi perustuslailliseen seinään. Ei ole. Cameronin poliittinen peli on uskomatonta
Molemmat ehdokkaat ovat jo alkaneet hyökätä puheissaan toisiaan vastaan. 12 4.3.2016. Republikaanit äänestivät tiistaina yhdessätoista osavaltiossa. Kamppailusta odotetaan likaista. On todennäköistä, että hän nousee republikaanien ehdokkaaksi marraskuussa pidettäviin presidentinvaaleihin. Kampanjansa aikana Trump on uhannut rakennuttaa Meksikon rajalle muurin, pommittaa jihadistijärjestö Isisin maan tasalle ja tappaa terroristien lisäksi myös näiden perheet. Niistä Trump voitti kahdeksassa. Trumpin suosio ei ole osoittanut hiipumisen merkkejä. Uutiskuva Trump rynnistää kohti ehdokkuutta Samuli Nissilä Miljardööri Donald Trump otti selvän voiton USA:n esivaalien niin kutsuttuna supertiistaina. Hän on myös puhunut kidutuksen puolesta, vaatinut muslimien maahanpääsyn kieltämistä sekä solvannut naisia ja vammaisia. Jos Trump pääsee ehdokkaaksi, hän saanee vastaehdokkaakseen demokraattien Hillary Clintonin
Benjamin Krain/AFP Photo/Lehtikuva 4.3. 2016 13
Vesa Moilanen/Lehtikuva Yhteiskuntasopimusta ei olisi ikinä saatu aikaan, ellei hallitus olisi pakottanut työmarkkinajärjestöjä neuvottelupöytään ?pakkolaeillaan?. 14 4.3.2016
Uutisanalyysi Maaliskuu näyttää yhteiskuntasopimusta Arviot yhteiskuntasopimuksen synty- misestä helmikuussa menivät pieleen. Työmarkkinaneuvotteluissa se ei ole mitään uutta. Ratkaisu siirtyi viikolla, kun SAK:n hallitus ei pystynyt tekemään päätöstä, koska siinä istuvat liittojohtajat joutuvat hakemaan valtuuksia omilta hallinnoiltaan. Viikon jatkoajalla ei ole suurtakaan merkitystä pian 11 kuukautta jatkuneeseen vatulointiin. Voi olla hyväkin, että viikon jatkoajalla liitot saadaan sitoutettua paremmin keskusjärjestöjen neuvottelutulokseen. Kovin suuri ennustaja ei tarvitse olla, jos veikkaa osan SAK:n liitoista jäävän yhteiskuntasopimuksen ulkopuolelle. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen on niin moneen kertaan vakuuttanut liittonsa jäävän ulos sopimuksesta. Paine AKT:ta kohtaan on kova, mutta liitto on aikaisemminkin vähät välittänyt yhteisiin talkoisiin osallistumisesta. AKT:n on epäilty olevan SDP:n kauko-ohjauksessa. Puolueelle liiton liittyminen yhteisiin lamatalkoisiin olisi huono asia, kun kannatusta lisännyt työmarkkinoiden levottomuus hellittäisi. Epäilyksen varjon kauko-ohjauksestaan SDP voisi poistaa patistamalla julkisesti AKT:tä yhteiseen rintamaan. Tähän mennessä sen suuntaisiakaan viestejä ei ole kuultu. Toinen epävarma SAK:n liitto on Rakennusliitto. Akavalla ja STTK:lla olisi voinut olla vielä jonkin verran liikkumavaraa. EK:n ylioptimistisia odotuksia ruokki kokoomus, jonka tavoitteena oli yhteiskuntasopimuksen varjolla murtaa ammattiyhdistysliikkeen valtaa. Painetta EK:lle loi Suomen Yrittäjät. Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) totesikin lähipiirilleen, että ?sydän huutaa Thatcherin linjalle?. Iso-Britannian jo edesmennyt pääministeri Margaret Thatcher onnistui murtamaan ammattiyhdistysliikkeen valtaa. Yrittäjien mielestä Juha Sipilän (kesk.) hallitus on yhtä löperö kuin kaikki edeltäjänsä. Aiemmin on aina korotettu palkkoja ja lisätty etuuksia. Työnantajille sopimuksen luulisi maistuvan, vaikka kaikkein utopistisimpia tavoitteita ei saatukaan läpi. 2016 15. Kaataminen tietäisi levottomia aikoja ja talouden syöksykierrettä. Yhteiskuntasopimus on poikkeuksellinen rutistus työmarkkinajärjestöiltä, sillä se lisää työntekijöiden maksuja ja työaikaa sekä jäädyttää palkat ensi vuodeksi. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi neuvottelutuloksen jälkeen, että tulos oli paras saavutettavissa oleva. Siinä Häkämies oli varmasti oikeassa, sillä yhtään enempää SAK olisi tuskin tullut vastaan. Hallitus voisi perua lisäleikkaukset, ja ehkä ne veronkevennyksetkin sieltä tulevat, vaikka vielä ei mitään luvattukaan. Työntekijä kokee menetyksiä, mutta parempien aikojen tullessa niiden paikkaaminen on taas mahdollista. Vesa Somppi 4.3. Paikallisen sopimisen todellinen lisääminen ja mahdollisuus työehtojen polkemiseen ei tälläkään kerralla onnistunut. Sipilän hallitus oli kaikesta huolimatta tomerampi kuin monet edeltäjänsä. Yhteiskuntasopimusta ei olisi ikinä saatu aikaan, ellei hallitus olisi pakottanut työmarkkinajärjestöjä neuvottelupöytään ?pakkolaeillaan?. Ja sitkeyttäkin hallituksella riitti. Moni olisi lyönyt hanskat tiskiin jo viimeistään neljännen yrityksen jälkeen. Jos yhteiskuntasopimuksessa sovitut asiat saadaan siirrettyä liittojen työehtosopimuksiin toukokuun loppuun mennessä, työmarkkinatilanne rauhoittuu, yritykset saavat luotettavan näkymän vuodeksi eteenpäin ja voivat ryhtyä vaikka investoimaan. Se toisi työtä ja hyvinvointia. AKT ja Rakennusliitto ei- vät kuitenkaan kahdestaan pysty kaatamaan SAK:n osallistumista yhteiskuntasopimukseen, koska päätös syntyy enemmistöpäätöksellä. Hallitus sopimusta tuskin kaataa, vaikka ei sitä pureksimatta niellytkään
Sen avulla voin säästää jopa 40 prosenttia mökin energiakustannuksista, Roininen sanoo. Pääasiassa Oulun Nokian entisten työntekijöiden kehittämä CleBox hyödyntää tuntihintaisen sähkösopimuksen halvimmat tunnit ja osaa ennakoida energiantarvetta sääennusteen mukaan. Järjestelmän ovat mahdollistaneet etäluettavat sähkömittarit, pörssihintaisen sähkön myynti ja Ilmatieteen laitoksen avoin säädata. Eli tässä ovat pähkinänkuoressa nykyajan muotisanat digitalisaatio, esineiden internet, avoin data ja cleantech. 16 4.3.2016 . Osasin odottaa sopivaa älykästä järjestelmää markkinoille ja löysin sellaisen rakentajamessuilta. Ilmiöt Shutterstock Älykästä säästöä Digitalisaatio tekee elämän vaivihkaa helpommaksi Teksti: Sami Korkala Juha Roininen tiesi, että hänen hirsihuvilansa energiakustannuksissa on mahdollisuus säästää huomattavasti. . Sen voi hoitaa niinkin, että järjestelmämme laskee ulkoilman lämmön perusteella tarvittavan lämmitysajan. Näin energiaa ei mene turhaan lämmitykseen. Sähköpääkeskukseen asennettavan älykkään järjestelmän ansiosta säästöä tulee paitsi energian hinnassa, myös kulutuksessa. Asennuksineen noin puolentoistatuhannen investointi maksaa Kolvangin arvioiden mukaan itsensä takaisin 3?7 vuodessa sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Digitalisaatio saattaa kuulostaa terminä kaukaiselta, mutta vaivihkaa se ujuttautuu helpottamaan ihmisten arkea ja työtä. Sähkömittareiden etäluettavuus on Suomessa jo arkipäivää. Älykästä sähköverkkoa on tutkittu paljon enemmän kuin sähköenergian loppukäyttöä, Kolvanki sanoo. Esimerkiksi hän mainitsee autojen sähkölämmityksen talviaikaan. . Yhdessä pörssi-. Sen huomaa tutkimusten määrästäkin. Työni puolesta tiedän, että energiapuolella älykkäillä ratkaisuilla on Suomessa paljon mahdollisuuksia, Roininen kertoo. Hän työskentelee projektipäällikkönä Oulun yliopiston yhteydessä toimivassa CEE:ssä (Centre For Environment And Energy), joka pyrkii edesauttamaan energia- ja ympäristöalaa yhdistävän osaamiskeskittymän saamista Oulun seudulle. Järjestelmän kehittäneen CleWorksin toimitusjohtaja Jouni Kolvanki huomauttaa, että sähkön tarjoajapuolella on järjestelmissään huomattavasti enemmän älykkyyttä kuin loppukäyttäjillä.
eikä päinvastoin. Ojala patistaa valtaapitäviä ja yrityksiä tarttumaan toimeen. Meidän järjestelmämme ostaa sähköä netin kautta niinä aikoina, kun sähkö on halvimmillaan. 2016 17. Siellä missä ei tarvita energiaa lämmitykseen, on tarvetta viilennykselle ja niin edelleen. 4.3. Synnyttämällä uusia palveluita, jotka perustuvat ihmisten valintoihin, Suomen palveluvienti voisi tehdä kansantaloudelle paljon hyvää. . Kuluttajat saavat aina halvinta pörssisähköä, sähköntuottajat voivat tasata huippujaan ja ympäristökin kiittää, kun yleensä saastuttavaa varavoimaa ei tarvitse käyttää niin paljoa sähköntuotannossa, Roininen huomauttaa. Myös energiaomavaraisuus kasvaa, jos kulutusta saadaan leikattua muutamia prosentteja älykkäiden järjestelmien avulla. . Spottisähköstä tunnetaan paremmin riskit kuin edut. Valtion pitäisi tukea tällaisten älykkäiden järjestelmien hankkimista. Maria Seppälä Täytyy ajatella isosti DigiSuomi2017-hankkeen koordinaattori Lauri Oja- la ei halua tehdä digitalisaatiosta liian vaikeasti käsitettävää asiaa. Hänen mukaansa digitalisaatio on ihmisten valintoja, jotka ohjaavat järjestelmien kehitystä . Tuntuu, että tälle ei oikein löydy ymmärtäjiä, Ojala tuskailee. Pohjoisessa on etulyöntiasema älykkään energiankäytön kehittämisessä. . Tämä on vain pintaraapaisu siitä, mitä älykkäillä järjestelmillä voidaan saada aikaan. Pörssisähkö on keskihinnaltaankin halvinta sähköä kuluttajille, ja CleBox ohjaa kulutusta sen halvimmille tunneille automaattisesti. Energian paikallinen varaaminen saattaa olla tulevaisuudessa arkipäivää, kun aurinko- ja tuulienergian suhteellinen osuus kasvaa. . Alalta pullahtelee pintaan uusia yrityksiä kiihtyvää tahtia. . Rahoitus olisi toivottavaa, sillä se on ainoa keino nopeaan kasvuun, Kolvanki sanoo. Hän näkee tuotteelle markkinoita kaikkialla maailmassa. . Roininen on etäohjannut netin kautta sähkölämmityksen pienemmälle heti vuokralaisten lähdettyä. Aiemmin vieraat olivat saattaneet vääntää lämpöpattereita isommalle ja tyhjä mökki hukkasi turhaan energiaa talvipakkasilla. . Hanke on jäänyt byrokratian jalkoihin. Oikeastaan tällaisesta älykkäästä järjestelmästä hyötyvät kaikki. Ja korkean tason digivisio täytyy olla tietysti kaikilla yhteneväinen. Nykyistä hallitusohjelmaa on kiitelty digimyönteisyydestä. Vain Ruotsissa etäluettavat sähkömittarit ja ja pörssisähkön saatavuus ovat yhtä laajasti käytössä kuin Suomessa, mutta etäluettavuus etenee EU:n alueella koko ajan, Kolvanki kertoo. CleBoxeja on asennettu Oulun seudulle, Koillismaalle, Kainuuseen, Kuopion seudulle ja Varsinais-Suomen alueelle sekä omakotitaloihin että vapaa-ajan asuntoihin. Etenkin välillä tyhjillään olevien sähkölämmitteisten vapaa-ajanasuntojen energiakustannuksissa se on osoittautunut tehokkaaksi pihistäjäksi. Roinisen perheyrityksen hirsihuvilalla Oulujoen rannalla on ollut viikonloppuna vuokralaisia. Hän avaa oven maanantaiaamuna tietäen, että sisätilat ovat viilentyneet sopivasti. Pääomarahoituksen saaminen kasvua hakeville yrityksille on kuitenkin haasteellista, hän kertoo. Myös CleWorks on aloitellut neuvotteluita pääomasijoittajien kanssa. . Yleensä ottaen laeilla on turvattava yksilön tietojen turva. Yhdeksi mahdollisuudeksi Ojala mainitsee digiosuuskuntien perustamisen. . Ojalan mukaan lakien säätämisessä ollaan hyvällä tiellä, mutta visionäärisyyttä lakien laadinnassa pitäisi korostaa. . Jos emme tee itse digitaalisia palveluita, joku myy ne meille muutaman vuoden kuluttua. Loppuvuodesta Osakesäästäjien Keskusliitto vaati, Jouni Kolvanki osoittaa Juha Roinisen huvilan sähköpääkeskukseen asennettua laitetta, joka ostaa halpaa pörssisähköä ja haistelee energiantarvetta sääennusteen mukaan. hintaisen sähkön eli niin sanotun spottisähkön kanssa se mahdollistaa sähkölaskussa säästämisen. . Suomessa on kaikki mahdollisuudet siihen. Olemme hyvin koulutettu kansa, ja meillä on paljon osaamista asian suhteen. Mitä paremmin lämpöä pystyy varaamaan esimerkiksi lämminvesivaraajaan tai lattialaattaan, sitä suuremman hyödyn halvoista sähkötunneista saa. Kun akkutekniikka vielä kehittyy, kotitalouksissa voi olla suuri akku varaamassa sähköä. Vaikka samankaltaisia järjestelmiä on markkinoilla, CleWorksin tuote erottuu muokattavuudellaan. Sen voi liittää ohjaamaan myös lämminvesivaraajan toimintaa ja käytännössä kaikkien kodin sähkölaitteiden virransaantia sekä vesijohdon ja lämmityksen magneettiventtiileitä. Etenkin talvisin sähkön huippukulutuksen aikaan sähkön älykkäästä ostamisesta on huomattavaa hyötyä. että jokaisella osakeyhtiöllä Suomessa on oltava digivisio. . Siksi mielestäni valtion pitäisi tukea tällaisten älykkäiden järjestelmien hankkimista. Roininen huomauttaa, että Suomessa on paljon osaamista sekä älykkäiden järjestelmien kehittämisessä että ympäristöpuolella
Soini ja useat suomalaisyritykset pyrkivät kuluneella viikolla löytämään uusia verkostoja Australian ja Uuden-Seelannin markkinoilta. Soinin mukaan Australiassa on potentiaalia Suomelle valtavaksi markkina-alueeksi. Rajat pysyivät kiinni. Maailman kuvat Koonnut: Samuli Vänttilä Toiveita paremmasta. Noin viikko sitten voimaan astunut Syyrian tulitauko näyttää pääosin pitäneen joitain yksittäisiä taisteluita lukuun ottamatta. Purkupäätös sai naapurimaa Belgian varpailleen. Maassa pelätään, että leiri siirtyy Belgian puolelle Zeebruggeen. Soini Australiassa. Suomen ja Australian ulkoministerit Timo Soini sekä Julie Bishop tapasivat toisensa hymyssä suin pääkaupunki Canberrassa. Osa ihmisistä kieltäytyi poistumasta leiriltä, ja jännittynyt ilmapiiri purkautui mellakoinniksi. Ihmiset haukkoivat happeaan ja yrittivät toipua Makedonian poliisin kyynelkaasuiskusta Kreikan puolella rajaa. Kreikan ja Makedonian rajalle on jäänyt jumiin tuhansia turvapaikanhakijoita. 18 4.3.2016. Poliisi aloitti alkuviikosta leirin purkamisen ja polttamisen. Äärijärjestö Isis ei ole mukana tulitauossa. Calais´ssa palaa. Ihmiset juoksivat katsomaan valtavia tulenlieskoja PohjoisRanskan Calais?ssa sijaitsevalla pakolaisleirillä. Poliisi turvautui kyynelkaasuun, kun pakolaiset yrittivät tunkeutua maahan piikkilanka-aidan läpi. Se on mahdollistanut hätäaputoimitusten aloittamisen piiritettyjen alueiden asukkaille. Syyrian presidentti Bashar al-Assad lupaili täydellistä armahdusta aseista luopuville kapinallisille
Siksi poliittisia ryhmittymiä kutsutaan joskus edelleen reserviläisjoukoiksi. Vaikka uskonto toimiikin poliittisten järjestäytymisen perusteena, en ole huomannut uskonnosta kumpuavaa poliittista retoriikkaa tai asioiden perustelemista uskonnollisilla arvoilla. Hyvin käytännöllisistäkin asioista, kuten jätehuollosta, saadaan Libanonissa luotua uskonto- kuntien välinen asetelma. Kristityistä suurimman ryhmän muodostavat maroniitit, jotka edustavat Libanonissa syntynyttä katolilaisuuden suuntausta. Poliittisesti sunnit ja shiiat ovat toistensa kilpailijoita, jopa vihollisia. Monet näistä puoluejohtajista olivat sisällissodan (1975?1990) aikana samalla sotilasjohtajia (?war lords?). Maroniittipatriarkka osallistuu ahkerasti presidentin valintaa koskevaan prosessiin. Kirkonmiesten lisäksi myös ulkovallat vaikuttavat merkittävästi Libanonin sisäisiin kysymyksiin, sekä pyytämättä että pyydettyinä. Libanonin ajankohtaisessa politiikassa muslimien keskinäiset kiistat tuntuvat kuitenkin juuri nyt suuremmilta kuin muslimien ja kristittyjen väliset jännitteet. Kristittyjen ja muslimien välinen rinnakkaiselo on Libanonissa pääosin arkista ja vakiintunutta. Beirutin katukuvassa kirkot ja moskeijat voivat seistä vierekkäisillä tonteilla. Kristittyjen perheiden lapsiluku on muslimiperheitä pienempi. Puolueet eivät perustu ideologioille, vaan ne ovat syntyneet uskontorajoja noudattaen vahvojen johtajien ympärille. Libanonin uskontomosaiikki Libanonissa on Lähi-idän suurin uskonnollinen kirjo. Kristityt ovat jakautuneet lukuisiin alaryhmiin ja kilpaileviin puolueisiin. Kristittyjen suhteellinen osuus väestöstä on laskenut Libanonissa, eikä uutta kasvua ole näköpiirissä. Libanonin sunnit ja shiiat ovat kytköksissä sunnilaisen Saudi-Arabian ja shiialaisen Iranin väliseen laajempaan valtataisteluun. Maan suurin kristittyjen puolue on ollut pitkään yhteistyöliitossa Hizhbollahin kanssa ja siten joutunut mukaan tähän valtataisteluun. Muslimeja on arviolta noin 54 prosenttia ja kristittyjä noin 40 prosenttia väestöstä. Shiiatuttavani kertoi käyneensä lapsena kristittyjen kouluja, koska niissä oli parempi opetus. Shiioja ja sunneja on kutakuinkin yhtä paljon. Monissa tapauksissa tuntuu siltä, että näin yritetään siirtää huomiota pois todellisista ongelmista. Kirkolliset johtajat ottavat ahkerasti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Maroniittipiispat lausuivat juuri huolensa siitä, miten kristittyjä sorsitaan valtion virkanimityksissä. Keskellä syvimpiä muslimialueita myydään muovisia joulupukkeja. Libanonin uskonnollinen mosaiikki ja omalaatuinen poliittinen järjestelmä on loppumaton ihmetyksen lähde meille ulkopuolisille seuraajille. Satu Mäki-Lassila Beirut beirutinsatu@gmail.com Twitter: @SatuMakiLassila 4.3. Perustuslaki takaa muun muassa maan presidenttiyden ja monia armeijan avainvirkoja kristityille. Politiikka ja koko yhteiskunta on Libanonissa läpikotaisin uskonnollistunut. 2016 19. Maassa on 18 virallisesti tunnustettua uskonnollista ryhmää. Uskonnollisten ryhmien välinen tasapaino on poliittisesti niin herkkä kysymys, että virallista väestölaskentaa ei ole tehty vuoden 1932 jälkeen. Kristityt ovat myös muuttaneet ja muuttavat ulkomaille muslimeja enemmän. Kristityt ovat Libanonissa puolustusasemissa. Ei ole itsestään selvää, että tulevinakin vuosina kasvava muslimienemmistö haluaisi antaa vähemmistölle niin suuren vallan kuin Libanonin perustuslaki nyt takaa kristityille
Henkilö Puolustuksen linjamies Natoon ei ole hivutustietä, presidentti Sauli Niinistö muistuttaa Teksti: Pekka Pohjolainen Kuvat: Jari Laukkanen 20 4.3.2016