Suomenmaa 03.06.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 22 / 3.6.2016 / 4,80 ? Entinen suurvalta Suomi on turvannut rauhaa 60 vuotta. Työ jatkuu, mutta tehtävät muuttuvat. Ajassa Tiedustelulaki torjuisi terrorismia Uutisanalyysi Politiikka Meneekö puoluesihteerin valintatapa uusiksi? Keskusta haluaa uudistaa ammattikoulut
18 2 3.6.2016. sisältö 3.6. 2016 ?Kirkon pitää olla rohkea? Risto Leppänen palasi arkkipiispan esikunnasta kivikirkkoon s
6 Kemijärvellä näyttää jo valoisammalta, sanoo Lea Soppela s. 28 Poliisille lisää tiedusteluvaltuuksia . 2016 3. 14 Poro maistuu suomalaisille . ei kuitenkaan oikeutta massavalvontaan s. ja kasvavalle petokannalle s. 12 3.6. Ensisijaisesti suomalaiset odottavat puolueeltamme inhimillisiä, ihmisen kokoisia viestejä, joissa keskeneräinenkin ihminen kokee kelpaavansa joukkoon. Annika Saarikko s. 33 Oscar Lang saa viikonloppuna sekä lakin että ammatin s. 34 Maatalouden ahdinko näkyy keskustan puoluekokousaloitteissa s
Medialla on valtaa, mutta onko se valtiomahdin arvoinen vallankäyttäjä? Median valta on toimittajien valtaa. tai sitten kirjoittaa sieltä täältä onkimiensa tiedonmurusten pohjalta ?analyysin?. Aina eivät ole. Silloin helposti huomaa, että kun helsinkiläismedian edustaja on tietävinään keskustan kentän tuntoja, hän todellakin on ?vain tietävinään?. Silti johtopäätökset ovat monesti ennen muuta vain mielipiteen arvoisia. Kannattaakin harrastaa usein kuulutettua ?medialukutaitoa. Ovatko kirjoittajat asiansa syvällisiä asiantuntijoita. Puheenjohtajan valitsevat viralliset kokousedustajat. Median kirjoitteluihin on siis hyvä suhtautua rauhallisesti. ja kysyä itseltään, ovatko asiat juuri niin kuin meille kerrotaan. Tietoja on hankittava. Tämän toimittajat osaavat. Hallituskin on täyttänyt vuoden. Viime viikkoina onkin saatu nähdä ja kuulla monenlaista arviota, analyysiä ja toimittajan mielipidettä. Mielipidettä? Niin juuri. Ehkä joskus. Aika on spekulaatioille otollinen. Vaikka toimittajat tuntuvat usein edustavan korkeinta viisautta maan päällä, mielikuvaa ei pidä ottaa todesta. Ajatelkaamme käytännöllisesti. Onko media mukana valmistelemassa esimerkiksi sote-uu- 4 3.6.2016 distusta. Tai kun gallupin tulos julistaa suomalaisten kannattavan kokoomuksen puheenjohtajaksi sitä tai tätä, hoksaa heti, että kysymys on merkityksetön. Päätoimittaja Juha Määttä Jari Laukkanen Kun helsinkiläismedian edustaja on tietävinään keskustan kentän tuntoja, hän todellakin on ?vain tietävinään?. Pääkirjoitus Median tekemisiä on syytä seurata kriittisesti S uomen yhteiskunnallinen mediailmasto on taas oikein innostunut. Pitäisikö se sittenkin ottaa vakavammin? Neljäs valtiomahti on suurellinen luonnehdinta. Ei, ei se ole. Niin media nykyisin nimittää toimittajan mielipidekirjoituksia. Sellaisessa menossa faktat ja mielikuvitus sekoittuvat liian helposti. Uutislähetyksistä näemme, kuinka median edustajat odottavat ovien takana. Raivostuttaahan se. Mutta kun on kiire ja pitäisi ehtiä ensin ja alituiseen odotetaan jotain uutta... Mutta julkista sanaahan sanotaan neljänneksi valtiomahdiksi. Tekeillä on suuria uudistuksia, ja moni puolue valmistautuu puoluekokoukseensa. He perustelevat valtaansa sanomalla, että ?kansalaisilla on oikeus tietää?, vaikka todellisuudessa kansalaiset eivät ehkä haluaisikaan tietää. Neljännen valtiomahdin vallankäyttöä sietäisi pohdiskella median itsensäkin keskuudessa paljon enemmän, avoimen kriittisesti. Nyt media on itseensä ja tekemisiinsä niin tyytyväinen, että katsoo usein oikeudekseen olla pilkallinen sitä valtiovaltaa kohtaan, joka kuuluu kansalle ja jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.. Siksi usein jääkin ainoaksi keinoksi, että toimittaja haastattelee toista toimittajaa . perustettu 1908
2016 5. Tasa-arvoinen koululaitos on mahdollistanut sosiaalisen nousun. Nyt ollaan kuitenkin luisumassa takaisin tilanteeseen, jossa vanhempien tausta määrittää pitkälle jälkikasvun koulutustasoa. Kodin tarjoamilla resursseilla on entistä isompi merkitys siinä, mitä lapset voivat harrastaa, miten he selviävät koulussa ja mihin elämässään yltävät. Se saattaa tarkoittaa luokkayhteiskunnan pikaista paluuta. Kolbe huomautti myös, että koulutuksen, tiedon ja valistuksen rooli korostuu maailmanajassa, jossa mielikuvat ja propaganda jylläävät. Sellaista elämme juuri nyt. Jos railo paremmat ja huonommat kortit saaneiden välille repeää liian leveäksi, seuraukset voivat olla kohtalokkaita. Näköalattomuuden ja osattomuuden kuilun pohjalta on paha ponnistaa. Siellä kyyköttäessä esimerkiksi ääriliikkeiden tyrkyttämä populisimi saattaa tuntua pelastavalta oljenkorrelta. Keskusta on aina puhunut mahdollisuuksien tasa-arvosta. Toimittajalta Avoin opintie tasaa kortit Kevätaamuisin unet tahtovat karata liian varhain. Kellon kyttäämisen ja arkihuolissa vellomisen sijaan vedän yleensä lenkkarit jalkaan ja lähden lenkille. Viime aikoina seuranani on ollut Yle Radio Yhden ohjelmasarja Kuusi kuvaa kiinnostavine vieraineen. Kukonlaulun aikaan linnut täyttävät tienoon polyfoniallaan, ja toisinaan olen harkinnut, pitäisikö keskityttyä kuuntelemaan niiden kevätriemua. Lopulta sellaiset viisaat naiset kuten Laura Kolbe tai Vappu Taipale ovat vieneet voiton. Mieleen jäi erityisesti Kolben ilmaisema huoli suomalaisen menestystekijän, avoimen opintien tulevaisuudesta. Professori muistutti, että torpparit ovat kasvattaneet ison osan maamme meritokratiasta. Sitä aatetta ei nytkään kannata haudata. Koulutusleikkureiden terien kannattaisi ehkä antaa ruostua ja tylsyä. Sydämen sivistys on vähintään yhtä tärkeää kuin kirjaviisaus. Erja Yläjärvi päivitteli Helsingin Sanomien kolumnissaan, miten kalliiksi huono käytös tulee yhteiskunnalle, kun työssään törkeän kohtelun uhriksi joutuvat ihmiset uupuvat eivätkä saa itsestään täyttä tehoa irti. Kolumni pisti silmääni, sillä vastikään kuulin erään terveydenhuollon ammattilaisen valittelevan, miten pelottavaa tiettyjen tutkimusten tekeminen on. Keski-ikäiset, fiksunnäköiset ihmiset saattavat toimenpiteen aikana kirota, huoritella ja solvata työtään tekevää ammattilaista. Eikä kyse ole harvinaisista yksittäistapauksista. Pitkään Suomessa kunnioitettiin vaikkapa lääkäreitä ja opettajia niin, ettei heidän toimintaansa puututtu, vaikka olisi ollut syytäkin. Miten heiluri pääsi singahtamaan aivan toiseen suuntaan? Ei kerro hyvää suomalaisesta sivistyksestä. Korkeakaan koulutus ei auta, jos ei osaa ottaa toisia huomioon ja käyttäytyy kehnommin kuin turhaan parjatut metsäsuomalaiset. Huomenna päättötodistuksen saavalle nuorelle haluaisi antaa lahjaksi toivon näköalan ja uskoa huomiseen. Että he kokisivat epävarmanakin aikana voivansa työllään rakentaa omaa tulevaisuuttaan ja yhteistä hyvää. Että maailma näyttäisi olevan avoinna joka suuntaan, ei pelkästään työkkärin mustaa kuilua kohti. Meri Alaranta-Saukko 3.6
Nykyisin uhkiin liittyvää, todella varhaisen vaiheen tietoa ei ole mahdollista saada. Suomessa on ollut tarve arvioida viranomaisten tiedusteluvaltuuksia jo pidempään. Meriniemen mukaan Suomi on harvoja Euroopan maita, joissa tiedustelulakia ei vielä ole. Digitaalinen ympäristö on laajentanut niin poliisin kuin puolustusvoimienkin toimialuetta. ??Nykyisin salaiset tiedonhankintakeinot edellyttävät, että uhkaava toiminta on edennyt rikoksen valmistelun asteelle tai säädetty rangaistavaksi. Jonkinlainen liityntä uhkaan pitää olla, ja usein esimerkiksi tuomioistuimen lupa. Tiedustelulle on aika korkea kynnys, Meriniemi taustoittaa. Meriniemi vertailee toimivaltuuksien käyttöä verorikoksen ja terrorismin torjunnassa. ??Jos jotakuta epäillään törkeästä veropetoksesta, häneen voidaan kohdistaa televalvontaa. Jos epäillään, että tietty henkilö tulee syyllistymään terrorismiin, televalvontaa ei ole sallittua tehdä. Viranomaiset tarvitsevat valtuudet tiedusteluun, vaikka rikosta ei olisi osoitettavissa, Meriniemi linjaa. ??Esimerkiksi Syyriasta tuleva henkilö voisi syyllistyä terrorismirikokseen. Tai voi olla tilanne, että vieraan maan tiedusteluagentti yrittää rekrytoida suomalaista virkamiestä, jotta tämä syyllistyisi vakoiluun. Tiedustelulailla nämä pystyttäisiin varhaisessa vaiheessa estämään. 6 3.6.2016 Uhat liittyvät terrorismin, vakoilun ja maan- petoksen lisäksi joukkotuhoaseisiin, Meriniemi luettelee. Kerättyä tietoa voidaan käyttää myös parantamaan Suomen neuvotteluasemia kansainvälisessä politiikassa. ??Tiedustelutietoa tarvitaan, jotta valtionjohto pystyy paremmin tekemään Suomen etujen mukaisia päätöksiä. Julkisessa keskustelussa huolta on herättänyt perustuslain yksityisten viestien suojan muuttaminen ja massavalvonta. Meriniemi torjuu pelot. ??Kenen tahansa valvontaan ei haeta lupaa. Tiedustelu ?Massavalvonnasta puhuminen on palturia? Tiedustelulaki antaisi viranomaisten valvoa kohdetta ilman rikosepäilyä Teksti: Juhani Ojalehto Valmisteilla olevan uuden tiedustelulain vaikutus tavallisen ihmisen yksityisyyteen on mitätön, sanoo lain valmistelutyöryhmän sihteeri, sisäministeriön erityisasiantuntija Marko Meriniemi. ??Siitä ei tarvitse olla huolissaan, ellei suunnittele terrori-iskua tai veljeile ISIL:in kanssa, Meriniemi viittaa Lähi-idässä kalifaatin perustaneeseen terroristijärjestöön. Meriniemen mukaan lain tarkoitus olisi laajentaa viranomaisten valtuuksia kansallisen turvallisuuden takaamiseksi. Lisäksi laillisuusvalvonta valvoo, että eduskunnan viranomaiselle myöntämiä resursseja käytetään oikein. Tiedustelun on ajateltu myös olevan kohdistettua: uhkia seulotaan massasta. Kohdentamattomalle tiedustelulle ei Meriniemen mukaan haeta toimivaltuuksia. ??Massavalvonnasta puhuminen on palturia, ja samassa yhteydessa monesti viitataan [Yhdysvaltain tiedusteluvirasto] NSA:han. ??Suomen kokoisella maalla ei ole varaa yhtä laajamittaiseen valvontaan kuin suurvalloilla. Puheet siitä, että viranomaisille säädettäisiin NSA-toimivaltuudet, on harhaanjohtavaa ja populistista. Valmistelussa on kuultu kymmeniä viranomaisia, järjestöjä ja yrityksiä. Meriniemi kertoo muun muassa tietoturvayhtiö F-Securen antaneen kiitosta siitä, että valmisteluun on osallistettu keskeisiä intressipiirejä. Tiedustelulain parlamentaarista seurantaryhmää johtaa keskustan Tapani Tölli. Valmistelu päättyy tämän vuoden lopussa. Jos aikataulu pitää, laki tulee eduskunnan käsittelyyn vuoden kuluttua.
2016 7. Shutterstock Uhat liittyvät terrorismin, vakoilun ja maanpetoksen lisäksi joukkotuhoaseisiin. 3.6
eli matkia jakamistalouden menestyviä yrityksiä. Uutta toimintatapaa leimaavat joukkoista- minen, matala hierarkia ja radikaali avoimuus. 8 3.6.2016 Puoluetoiminta pyörisi maantieteellisten piirien sijaan teemaryhmien ympärillä, ja mukaan olisivat tervetulleita myös löyhästi sitoutuvat puolijäsenet. Uusi puolue on alusta, joka vahvistaa identiteettiä ja voimauttaa ihmisiä ottamaan vastuuta omista asioistaan. Osin ristiriitaisetkin ajatukset ja ryhmät kilpailisivat puolueiden sisällä, ja puoluejohtajan rinnalle nousisi valovoimaisia, omia projektejaan toteuttavia poliitikoita. Tujunen ja Jungner tulivat kokoomuksen ja SDP:n puoluesihteereinä tunnetuksi luovista otteistaan, Apunen taas on suorasanainen kolumnisti. Vaikka pamfletin markkinausko ampuu ajoittain yli, on kolmikon teeseissä pureksittavaa myös keskustan viikon päästä valittavalle puoluesihteerille. Se vaatii erilaisuuden sietämistä.. Puolueiden pitäisi ?uberisoitua. Uhkana on, että valistuneen harkinnan korvaa päiväkohtainen somekuohunta. Kenties puolueiden pelastus löytyy areenan tarjoamisesta keskustelulle. se varsinainen vallankumouksellinen luokka. Unelma keskiluokkaistumisesta on saanut ihmiset ja yhteiskunnat vaurastumaan. Emilia Tervonen Twitterissä Anu Kantola Helsingin Sanomissa Shutterstock Uhkana on, että valistuneen harkinnan korvaa päiväkohtainen somekuohunta. Puolueille mallia yrityksiltä Teppo Säkkinen Puolet kansanedustajista pitäisi panna vaihtoon välivaaleissa, jotta kansalaiset saisivat sanoa sanottavansa hallituspolitiikkaan ja vaalikampanjointi arkipäiväistyisi. Näin esittävät Taru Tujunen, Mikael Jungner ja Matti Apunen Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n pamfletissa ?Pelastakaa puolueet!?. Pamfletti etsii puolueille tarkoitusta myllerryksen keskellä. Ajassa Sanottua Valinnanvapaus ajamassa yli sotepalveluiden, eli häntä heiluttaa koiraa, ja intressi on jotakin muuta kuin hyvät ja riittävät palvelut. Sirpa Paatero Twitterissä Minua ahdistaa uudet sote-kuviot. En minä halua itselleni yhtään lisää vastuuta, minä haluan vain hoitoa, kun sitä tarvitsen. Keskiluokka on yhteiskuntien suuri muutosvoima . Kansanliikkeenä syntynyt puolue kaipaisi uusia välineitä liikuttaakseen kansaa. Muutoksen lähde on tiedon monopolin murtuminen ja teknologian kehitys. Kirjoittajien mukaan meneillään on suurin vallansiirto eliitiltä rahvaalle sitten Ranskan ja Yhdysvaltain suurten vallankumousten
Keskiportaan johdolla sekä mekaniikan ja elektroniikan suunnittelijoilla on vaikea saada vastaavia töitä. Jari Laukkanen Berner tarttui moppiin Finaviassa Pekka Pohjolainen Finavian pitää punnita vahingonkorvausten hakua ja yhtiön entisen johdon ja hallituksen huolellisuutta johdannaissotkussa, katsoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.). Bernerin mukaan on katsottava, onko johto aikanaan laiminlyönyt hallituksen informoinnin. Poliisi epäilee yhtiön entistä johtoa rikoksista. 3.6. Hän katsoo toimineensa itse yhtiön omistajaohjauksessa johdonmukaisesti ja pykälien mukaan eikä pidä keskustelua erostaan ajankohtaisena. Berner sanoi ymmärtävänsä hyvin myös sen, että hänen edeltäjänsä eivät aikanaan halunneet koskea asiaan. ??Kun lähdet siivoamaan sotkua, joudut itse sen keskelle, hän napautti. Finavia teki vuosina 2009?2011 johdannaiskauppoja, joista tuli 34 miljoonan euron tappiot. Selvitystä kaipaa myös suurtappioita aiheuttaneita johdannaisia myyneiden pankkien toiminta. ??Odotamme siis yhtiön hallitukselta sitä, että se katsoo, miten poliisitutkinta etenee ja johtaako se syytteisiin. Berner sanoi tiedotustilaisuudessaan, ettei hän näe valtion puuttuneen Finavian operatiiviseen toimintaan epäsopivasti. Valtiovalta haluaa uusia yrityksiä, mutta kun yritys tarjoaa siihen omaa rahaa, valtio tulee väliin. Raha pitäisi saada käyttää täysimääräisesti yrityksen toimintaan. Viime viikolla Microsoft kertoi irtisanovansa 1?350 henkilöä Suomen älypuhelintoiminnoista. Tampereen toiminta loppuu kokonaan, mutta näköalat ovat Kiilin mukaan suhteellisen hyvät. ??Yritysten yhteydenottoja alkoi tulla heti uutisen jälkeen. Sanottua Välimerestä tulossa suuri joukkohauta. Kansainvälisen yhteisön syytä vahvistaa toimiaan ihmissalakuljetuksen ehkäisemiseksi Libyasta. Antti Kaikkonen Twitterissä Maatalouskriisi syvenee. Komissio on hampaaton. Vastuullisten maiden on toimittava heti. Juha Marttila Twitterissä Ajassa Jos lomitusjärjestelmästä luovutaan, vastaava rahasumma kuluisi kasvaviin sairaskuluihin tuottajien uupumisen vuoksi sekä lisääntyneiden eläinsuojelurikkomusten selvittämiseen. Hilkka Kemppi Helsingin Sanomissa Vesa Moilanen/Lehtikuva Valtio vie puolet irtisanottujen starttirahasta Juhani Ojalehto Kännykkävalmistaja Microsoftin irtisanotuille maksamista starttirahoista valtaosa päätyy valtion kassaan ansiotuloverotuksessa, ihmettelee yhtiön Tampereen yksikön luottamusmies Kalle Kiili (kesk.). Microsoft maksaa yt-neuvotteluissa potkut saaneelle henkilöstölle yli 60?000 euroa tukea uuden yritystoiminnan kehittämiseen. Useamman työntekijän kanssa olemme jo käyneet keskustelua, milloin voisi aloittaa uudessa työpaikassa. ??Karkeasti yli puolet pääsee lähes heti uusiin töihin, Kiili arvioi. Kiilin mukaan parhaat työllistymismahdollisuudet ovat koodaajilla. Kiilin mukaan valtio verottaa tästä noin 60 prosenttia. ??Ei uppoa minun ymmärrykseeni. 2016 9
Kelan tutkija Ville-Veikko Pulkka kertoo, että haastattelupyyntöjä perustulokokeiluun liittyen tulee ulkomailta viikoittain. Pulkan mukaan Kelassa osattiin odottaa, että kokeilu herättää kiinnostusta Euroopassa ja muualla länsimaissa. Sen sijaan Aasian ja Etelä-Amerikan suunnasta tuleva huomio on hieman yllättänyt tutkijatkin. Toimittajia ovat kiinnostaneet luonnollisesti myös kokeiluun valikoituville suomalaisille maksettavat euromäärät. Väärinymmärryksiltäkään ei ole säästytty. Esimerkiksi taiwanilainen tv-kanava tiedusteli Pulkalta, pitääkö hän perustuloa hyvänä politiikkatoimenpiteenä. ??Aika usein joutuu vastaamaan, että poliittiset ratkaisut tehdään jollakin muulla tasolla. Keskustan sisältä on jo vaadittu jopa vuoden määräaikaa shoppailun karsimiseksi. Lisäksi asiakas voisi valita muista valinnanvapauden piiriin tulevista palveluis- ta, jos terveyskeskus arvioi hänen niitä tarvitsevan. Terveyskeskukset kilpailevat laadulla, hinnat ovat samat. Keskustan ryhmänjohtaja Matti Vanhanen muistuttaa, että valinnanvapautta ei välttämättä synny kaikkialle, mutta silti palvelut on turvattava kaikkialla. ??Valinnanvapauden toimivuutta on seurattava ja tehtävä tarvittaessa korjausliikkeitä, Vanhanen vaatii. Perustulokokeilu on tuonut Suomelle enemmän huomiota kuin yksikään maabrändikampanja. LEHDISTÖTIEDOTE Perustulo haastaa jo äitiyspakkauksen Annukka Kaarela Ensi vuonna alkava perustulokokeilu kiinnostaa kansainvälistä mediaa jo yhtä paljon kuin toinen suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän erikoisuus äitiyspakkaus. Valinnanvapaus ei mullista Professori Mats Brommelsin mielestä so- siaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa ei ole tapahtumassa tavallisen ihmisen kannalta järisyttävää mullistusta. ??Ihmiset voivat edelleen turvallisesti kääntyä julkisesti rahoitetun sote-järjestelmän puoleen, hän sanoo. Hallitus määrittelee lähiviikkoina kantansa sote-palvelujen valinnanvapauteen, mistä Brommelsin työryhmä jätti raporttinsa. Sen mukaan valinnanvapaus toteutuisi niin, että asiakas listautuu joko julkisen, yksityisen tai jonkin järjestön ylläpitämään sosiaali- ja terveyskeskukseen määräajaksi. Työryhmä esittää, että paikkaa voisi vaihtaa puolen vuoden välein. Tutkijoiden tavoitteena on toteuttaa tieteellisesti mahdollisimman uskottava kokeilu ja tuottaa siitä mielekästä tietoa poliittisten päättäjien käyttöön. Shutterstock Pentti Manninen. Suurin haaste on ollut saada toimittajat ymmärtämään, että tekeillä on vasta kokeilu, ei perustulon toimeenpano. Jotkut tutkijoille esitetyt kysymykset ovat olleet luonteeltaan hyvin poliittisia. Viime viikolla Pulkka antoi haastattelun taiwanilaiselle televisiokanavalle, ja kuukausi sitten hän kävi Meksikossa senaatin vieraana. 10 3.6.2016 Kiinnostaako perustulo jo enemmän ulkomailla kuin Suomessa? ??Tässä on ehkä sellainen ilmiö, että kun Suomi mainitaan ulkomaisessa mediassa, niin myös suomalainen media kiinnostuu sitä kautta enemmän, Pulkka naurahtaa. Pulkka pitää selvänä, että kokeilu on tuonut Suomelle enemmän myönteistä huomiota kuin mikään yksittäinen maabrändikampanja olisi onnistunut tuottamaan. Kokeilu on nähty ulkomailla ennakkoluulottomana ja kunnianhimoisena tapana etsiä vastauksia nyky-yhteiskunnan asettamiin haasteisiin. Pulkan mukaan ulkomaista mediaa kiehtoo paitsi itse perustulo, myös se, että kokeilussa aiotaan toteuttaa laaja kenttäkoe ihmisillä
Täällä Bryssel Liberalismia vai normienpurkua? EU- ja kotimaan politiikan yksi iskulause on normienpurku. Millaisissa jaksoissa suhdanteet muuttuvat? ??Syklit saattavat olla kymmenen vuoden mittaisia eli aika pitkiä. 3.6. Silloin hinnat ja kysyntä nousivat yhtäkkiä. Samoin Intia on rakentanut paljon. Ala on syklinen, ja syklejä on hiukan vaikea ennustaa. Mikä vaikutus ruokakaupassa myytävien alkoholituotteiden pitoisuuden nostolla on kansanterveyteen? Meidän täytyy varoa, ettei käy kuten hölmöläisten talolle, johon unohdettiin tehdä ikkunat. Kun ?hölmöläiskylän viisain mies Matti. Infrarakentamiseen kuluu nimenomaan metalleja, erityisesti rautaa ja kuparia. Mitä tämä tarkoittaa lasten päivähoidon osalta, kun tarve päivähoitoon kasvaa viikonloppuisin ja iltaisin. Onko nämä haaveet kaivosalan noususta jo haudattava, työ- ja elinkeinoministeriön toimialajohtaja Kirsti Loukola-Ruskeeniemi? Metallin maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet. Sen sijaan liberalismin viljely normienpurun kustannuksella ei ole kehityssuunta, jota haluan tukea. Hannu Takkula europarlamentaarikko Kimmo Rauatmaa/Lehtikuva Suoraan kysyen Sammuiko kaivosalan nousu uudeksi Nokiaksi? Pekka Pohjolainen Vielä joitakin vuosia sitten kaivannaisteollisuudesta kaavailtiin Suomelle uutta menestystekijää, jopa uutta Nokiaa. Varsinkin Talvivaara on osoittautunut kuitenkin suureksi fiaskoksi. Aina kun rakennetaan infraa ja kaupunkeja, kuluu metalleja, ja silloin hinnat nousevat. Mutta nyt rakentaminen on vähentynyt Kiinassakin. Onko vielä toivoa siitä, että kaivosala nousee. Sääntelyn keventämisen ja turhien lakien poistamisen tavoitteena on menetetyn kilpailukyvyn palauttaminen. Turhiksi normeiksi on nostettu arvoperusteiset terveyteen, hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyvät kysymykset. Päätösten sivuvaikutukset näyttävät unohtuneen. Miten käy pienen kyläkaupan, kun aukiolot vapautuvat eikä yrittäjällä ole resursseja vastata kilpailuun. Kyse ei ole niinkään Suomen kaivostoiminnasta tai markkinoista, vaan hinnat ovat globaalisti alhaalla tällä hetkellä. Nousu ennen vuotta 2012 johtui siitä, että Kiina hyvin voimakkaasti rakensi infraa. 2016 11. Nyt hinnat ovat todella alhaalla. Byrokratian keventäminen voi onnistuessaan luoda uusia talouskasvun mahdollisuuksia. Viimeaikaisten ratkaisujen valossa olen kuitenkin huomannut normienpurun sekoittuneen liberalismiin. Toivon, ettei se ole tarkoituksellista. On hyvä muistaa, että jokaisen normin taustalla on jokin syy, ei vain pelkkä halu luoda sääntöjä. Normeja purettaessa täytyy tarkastella alkuperäistä ajatusta ja punnita sen käyttökelpoisuutta tässä hetkessä. Osasta normeja on tullut ajan myötä tarpeettomia, mutta joillekin löytyy vielä perustelut. Siksi normienpurku pelkästä purkamisen ilosta ei ole kestävä ratkaisu. Kauppojen aukiolojen ja alkoholipolitiikan vapauttaminen on esimerkki politiikasta, jossa liberalismi ja normienpurku näyttävät sekoittuneen. Tarinan opetus oli siinä, että ikkunanpaikat pitää suunnitella jo rakennusvaiheessa. Normienpurku tulee tehdä harkiten niillä alueilla, joilla sitä oikeasti tarvitaan. Ehdottoman tärkeää se on maataloudessa, jossa raportoinnista ja byrokratian hallitsemisesta on tullut ruumiillista työtä raskaampaa. näytti, miten ikkuna tehdään, päätyivät hölmöläiset siitä innostuneena sahaamaan ikkunoita niin paljon, että koko talo sortui
Shutterstock Puoluekokouksessa päätetään keskustan kanta muun muassa kesäajan kuoppaamiseen, perheverotukseen, kannabiksen laillistamiseen sekä kolmikannasta luopumiseen. 12 3.6.2016
2016 13. Uutisanalyysi Aikaa aloitteille Puoluekokousaloitteet linjaavat keskustan politiikkaa. Niiden käsittelyssä tulee kuitenkin usein hoppu. Viikon päästä Seinäjoella kokoontuva keskustan puoluekokous linjaa henkilövalintojen lisäksi suhtautumisesta 248 aloitteeseen. Päätettävänä on muun muassa puolueen kanta kesäajan kuoppaamiseen, perheverotukseen, kannabiksen laillistamiseen sekä kolmikannasta luopumiseen. Aloitteista ristiriitaisin lienee ehdotus ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimisesta, jonka selvittämiseen puoluehallitus ehdottaa varovaisen myönteistä kantaa. Keskusta haluaa myös selvittää, voitaisiinko Suomessa sallia intersukupuolisen lapsen sukupuolimerkinnän jättäminen avoimeksi. Vaikka aloitteet on tarkoitettu ensisijai- sesti päivänpolitiikkaa isompien poliittisten linjausten ottamiseen, näkyy niiden sisällössä jättöpäivän poliittinen tilanne. Tällä kertaa esillä on erityisesti ruoantuottajien ahdingon helpottaminen. Lisäksi monessa aloitteessa otetaan kantaa sote-uudistukseen sekä ehdotetaan helpotuksia yrittäjille. Yllättävää on, että syksyn kuumin poliittinen puheenaihe, maahanmuutto, ei juuri näy aloitteissa. Vastauksessaan perheverotusta ehdottavaan aloitteeseen puoluehallituksen aloitevastaus jatkaa Turun puoluekokouksen linjalla. Vastaus on selkeän kriittinen perheverotusta kohtaan, sillä sen katsotaan kohdistuvan sosiaalisesti epäoikeudenmukaisesti erilaisiin perheisiin. Keskustan kanta asiaan näyttää siis pikkuhiljaa muuttuneen penseämmäksi, sillä esimerkiksi vuonna 2010 puoluekokous piti perheverotusta yhtenä vaihtoehtoisena keinona lapsiperheiden tukemiseksi. Järjestöllisten aloitteiden perusteel- la keskustan puoluesihteerin valintatapa saattaa mennä uusiksi. Aiheen nostavat esiin aloitteissaan Lopen Kirkonkylän paikallisyhdistys, joka antaisi puoluevaltuuston päättää puoluesihteeristä, sekä Pirkanmaan Keskustanuoret ja Lauttasaaren Keskustaseura, jotka siirtäisivät asian puoluehallitukselle. Muutoksella halutaan painottaa puoluesihteerin roolia järjestön johtajana ja siirtää vastuu politiikanteosta puolueen puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajistolle sekä luottamushenkilöille. Puoluehallitus ehdottaa aloitevastauksessaan, että aiheesta järjestetään kenttäkysely. Jos uusi valintatapa saa kannatusta, voidaan puoluesihteerin asema laittaa uusiksi Sotkamon puoluekokouksessa 2018. Puoluekokouksiin jätettyjen aloitteiden määrä on viime vuosina ollut 250:n paremmalla puolella, lukuunottamatta Rovaniemen puoluekokousta, jossa aloitteita oli vain 134. ??Kymmenen viimeisen vuoden aikana eniten aloitteita on ollut vuonna 2008 Joensuussa, jossa niitä oli 298, kertoo keskustan poliittinen asiantuntija Ilkka Miettinen. Miettinen vastaa puoluetoimistolla aloitevastausten valmistelusta. Keskustan sääntöjen mukaan aloitteet on jätettävä kolme kuukautta ennen puoluekokousta. Sen jälkeen ne menevät puoluetoimiston ja eduskuntaryhmän kanslian sekä puolueen työryhmien yhteiseen valmisteluun. Niiden käsistä tulevat aloitevastaukset huomioivat puolueen aiemmat kannat sekä hallitusohjelman linjaukset. Lopulta puoluehallitus päättää puoluekokoukselle lähetettävistä vastausesityksistä, jotka julkaistaan puoluekokousasiakirjassa muutamaa viikkoa ennen kokousta. Puoluekokouksessa aloitteista ja niiden vastausesityksistä käydään lähetekeskustelu yleiskeskustelun aikana. Tämän jälkeen aloitteet käsitellään aloitevaliokunnassa ja lopuksi koko tuhatpäisen puoluekokousväen voimin. Aloitteiden merkitys on suuri, koska niihin annetuista vastauksista tulee keskustan virallisia kantoja, joita voidaan muuttaa vain toisen puoluekokouksen päätöksellä. Ne ovatkin puolueen ohjelmien lisäksi keskeinen perusta keskustan poliittisille linjauksille. Siihen nähden aloitteista käydään yllättävän vähän keskustelua itse kokouksessa. Tämä voi johtua siitä, että aloitteita on paljon ja harva puoluekokousedustaja ehtii perehtyä niihin kovin syvällisesti ennen kokousta. Keskeinen ongelma on, että vastaukset valmistellaan tiukalla aikataululla, pääosin suljettujen ovien takana. Olisiko puoluedemokratian kannalta parempi julkaista aloitteet heti niiden jättöpäivän umpeuduttua? Näin keskustalaiset pääsisivät keskustelemaan politiikan linjoista jo hyvissä ajoin ennen puoluekokousta ja ehtisivät muodostaa rauhassa mielipiteensä aloitteista. Miettinen suhtautuu asiaan avoimesti. Hänen mielestään laajempi kenttäkeskustelu vaatisi kuitenkin aloitteiden jättöpäivän aikaistamista. Nykyisellään aloitevastausten sorvaamiseen on aikaa noin kuukausi, sillä niiden täytyy puoluehallituksen käsittelyn jälkeen vielä ehtiä puoluekokousasiakirjaan painettavaksi hyvissä ajoin. Eeva Kärkkäinen 3.6
Puolueen tavoitteena on tuoda ammatillinen koulutus nykypäivään, ryhmää joh- 14 3.6.2016 tava Honkonen linjaa. Yhteiskunta ei ole enää entisensä, eikä ammattikoulutuskaan voi olla. ??Työelämä muuttuu niin, että hyvin harva tekee enää 40 vuoden työuran samassa työpaikassa. Politiikka Ammattikoulu pitää voida aloittaa joka maanantai Keskusta haluaa tuoda ammatillisen koulutuksen nykypäivään Teksti: Annukka Kaarela Kuva: Maria Seppälä Hallitus aikoo uudistaa ammattikoulutuksen vuoden 2018 alussa. Kyse on merkittävästä muutoksesta: uusiksi laitetaan niin rahoitus- ja toimintalainsäädäntö kuin tutkintojärjestelmäkin. ??Oikeastaan yliopistouudistuskaan pari vaalikautta sitten ei ollut näin suuri, kansanedustaja Petri Honkonen vertaa. Honkonen muistuttaa, että ammattikoulutukseen kuluu vuosittain valtion budjetista iso potti, 1,9 miljardia euroa. Lisäksi tutkintojen olisi koostuttava nykyisten opintoputkien sijaan osista eli moduuleista, joita voitaisiin yhdistellä ja räätälöidä tarpeen mukaan. Tavoitteena on aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen. ??Tulisi pyrkiä siihen, että jos työntekijä jää työttömäksi, hänen ei tarvitse tehdä koko tutkintoa alusta alkaen, vaan hän voisi suorittaa tiettyjä moduuleita, joiden. Uusi pätevyys pitää saada nopeasti ja joustavasti. Honkonen nimeää byrokratian yhdeksi suurimmaksi ammattikoulutusta kangistavaksi ongelmaksi. Nuorisoikäluokista puolet käy ammattikoulun. Myös teollisuudella on vahvat intressit uudistuksen suhteen, koska merkittävä osa erityisesti vientiteollisuuden työvoimasta tulee ammattikoulujen kautta. Keskusta asetti jo viime syksynä oman työryhmänsä uudistusta pohtimaan. Työuran aikana tullaan opiskelemaan useita ammatteja, Honkonen ennustaa. Hänen mukaansa yhteiskunnassa ei enää riitä aikaa siihen, että yhtä tutkintoa suoritetaan vuosikausia. Niin tutkintoihin kuin oppilaitosten rahoitukseenkin liittyy liikaa lakeja ja paperinpyörittelyä. ??Ihan kaikesta ei pidä säätää lailla. Toimintalainsäädännön pitää olla sellainen, että se antaa mahdollisuuksia ja ohjaa sopivasti, mutta ei säädä aivan yksityiskohdista. Keskustan mielestä ammattikoulutuk- sessa tulisi siirtyä nykyistä laaja-alaisempiin tutkintokokonaisuuksiin, joita olisi helppo päivittää työelämän tarpeiden mukaan. Lähtökohtana olisi kuitenkin jatkoopintokelpoisuuden säilyminen tutkintoon johtavissa koulutuksissa. Ammattitutkintojen määrää olisi keskustan mielestä vara karsia nykyisestä noin 370:stä huomattavasti
Lauantaina on vuorossa ylioppilaaksi lakitus Tornion yhteislyseon lukiossa. Kaksoistutkinnon suorittaminen vaati Langilta neljän vuoden tiiviit opinnot. ??Ajattelin, että kaksoistutkinto antaisi hyvän pohjan jatkaa eteenpäin. Kesäsuunnitelmiin kuuluu muun muassa puoluekokous Seinäjoella. kautta saadaan pätevyys uuteen ammattiin, Honkonen sanoo. Työssäoppimista halutaan edelleen lisätä. Jos ammattikorkeakoulun ovet eivät vielä aukea, töitä kyllä löytyy, hän uskoo. Työssäoppimista halutaan edelleen lisätä. Nuorten syrjäytymien ehkäisemiseksi opinto-ohjaukseen olisi panostettava nykyistä enemmän. Erilaisia opiskelumuotoja, kuten etäopiskelua ja työn ohella opiskelua, pitäisi pystyä yhdistelemään elämäntilanteen mukaan. Nuorten koulutusta ja aikuiskoulutusta halutaan tuoda lähemmäs toisiaan. Erilaisia nuorille suunnattuja yhden luukun ohjauspalveluita voisi tuoda oppilaitosten kylkeen, Honkonen kaavailee. ??Olennaista tässäkin on, että jos keskeyttäminen uhkaa, toiminnan pitäisi olla sekä henkilöstön että hallinnon osalta sen verran joustavaa, että koulutusta pystytään räätälöimään sillä tavalla, että nuori voi jatkaa opintojaan. Honkosen mielestä myös ammattikoulutuksen rahoitusmallin pitäisi kannustaa oppilaitoksia siihen, että ne pyrkivät saamaan opiskelijat valmistumaan. Hänen mukaansa opetus- ja kulttuuriministeriö on ministeristä riippumatta halunnut rahoituksen suoraan itselleen, mutta keskusta on sen suhteen vastahankaan. ??Se ei mielestäni istu keskustan pirtaan. Meidän lähtökohtamme on se, että pitää löytää sopiva järjestämismalli, oli se sitten osakeyhtiö, kuntayhtymä tai maakunta. Pitää mennä alueiden tarpeiden mukaan. Honkosen mukaan keskusta haluaa säilyttää nykyisen ammattikouluverkon. Nykyisin valtionavut perustuvat pääosin kaksi kertaa lukuvuodessa mitattaviin opiskelijamääriin. Tämä on Honkosen mukaan johtanut siihen, että jotkut oppilaitokset ovat saattaneet jopa vitkutella tutkintotodistusten myöntämistä. Honkonen ei halua vielä lyödä lukkoon kantaansa siitä, mitä kautta ammattikoulujen rahoitus jatkossa hoidetaan. Yhteishaku säilyisi, mutta tarpeen mukaan koulutus pitäisi voida aloittaa vaikka joka maanantai. ??Jos halutaan torjua nuorisopuolen keskeyttämisiä, opiskelun aloittamisen pitäisi olla mahdollista ympäri vuoden, Honkonen linjaa. lajuhlia. Kiinteistömassaa voisi vähentää, jotta rahat menevät koulutukseen, hän toteaa. ??Kaikkien alojen koulutus ei todellakaan ole sidottu seiniin. Loput tarvittavat taidot opitaan käytännön töissä. Kesän ajan Lang työskentelee Outokummun terästehtaan lähettämössä. 2016 15. Koulutuksen maantieteellinen kattavuus riippuu kuitenkin koulutuksenjärjestäjistä. Ammattikoulutkaan eivät säästy koulutukseen kohdistuvilta rahoitusleikkauksilta. Helpommalla olisi selvinnyt, jos olisi käynyt vain toisen koulun, hän naurahtaa. Lang kertoo olevansa pääosin tyytyväinen ammattikouluopintoihinsa. Täällä Keski-Suomessakin on järjestetty koulutusta tarpeen mukaan myös sellaisissa kunnissa, missä ei ole oppilaitosta koskaan ollutkaan. 3.6. Kritiikkiä hän antaa vain etäopintojaksoille, joita koulu on järjestänyt parin viime vuoden aikana säästösyistä. Langin mielestä etäopinnot eivät sovi aloille, joissa opiskelun pitäisi olla käytännönläheistä. ??Jotkut opettajat antoivat tehtäviä netissä tehtäväksi, mutta monesti etäopinnot olivat käytännössä vain lomaa. Opettajat perustelivat, että eihän tästä palkkaa makseta, niin ei voi opettaakaan. Lang kokee, että ammattikouluopinnot antoivat hyvän pohjan työelämään. Pitäisi olla niin, että on vain yksi putki ja sen voi aloittaa milloin vain, rahoitusjärjestelmän sitä estämättä. Keskusta haluaa joustavoittaa myös opis- kelijavalintaa. Syksyksi hän on hakenut insinööriopintoihin. Honkonen toivoo, että koulutuksenjärjestäjät tinkivät mieluummin seinistä kuin kouluverkosta. ??Monilla koulutuksenjärjestäjillä on valtavasti kiinteistöjä. Hyvät eväät työelämään ja jatko-opintoihin Torniolainen Oscar Lang viettää tänä viikonloppuna tup- Oscar Lang lähti opiskeluaikana mukaan Tornion Keskustanuorten toimintaan. Nykyisin niille on eri valtionavut ja toisistaan hieman poikkeavat järjestämistavat. Honkonen ei pidä järkevänä, että yhdessä oppilaitoksessa saatetaan nykyisin järjestää lähihoitajan tutkintoon johtavaa koulutusta niin nuorisoasteella, aikuisopiskeluna kuin työvoimapoliittisena koulutuksenakin. ??Samassa oppilaitoksessa opiskellaan samaan aikaan samoja asioita kolmessa eri putkessa. Perjantaina hän saa käteensä sähkö- ja automaatioasentajan paperit ammattikoulu Lappiassa
Kaikki haaksirikot tapahtuivat Libyan rannikolla. Maailman kuvat Koonnut: Katariina Lankinen Tuhoisia haaksirikkoja. Lähes 700 pakolaisen pelätään kuolleen Välimerellä kolmessa tuhoisassa haaksirikossa. Heidän joukossaan arvioidaan olleen jopa kymmeniä lapsia ja pikkuvauvoja. Äärijärjestö Isisiä ajetaan ahtaammalle Irakissa, missä hallituksen joukot etenivät kohti Isisin hallitsemaa Fallujahia. Kaupungissa uskotaan olevan loukussa kymmeniätuhansia siviilejä. Japanin pääministeri Shinzo Abe tervehti Obamaa Hiroshiman ydinpommituksen uhreille omistetussa Rauhanpuistossa. Obama laski tunteikkaassa tilaisuudessa seppeleen uhrien muistomerkille. Operaatio Fallujahin valtaamiseksi. Tulijoiden joukossa arvioidaan olevan aiempaa enemmän lasten kanssa kulkevia tai raskaana olevia naisia. Tunneli Alppien ali. Sveitsissä avattiin maailman pisin, 57 kilometrin mittainen rautatietunneli. YK:n lastenjärjestön Unicefin arvion mukaan saarroksissa on ainakin 20?000 lasta. 16 3.6.2016. Alppien ali kulkeva tunneli tuli maksamaan 11 miljardia euroa, ja sitä rakentamassa oli 2?400 työntekijää. Tunnelin avasivat Saksan liittokansleri Angela Merkel, Ranskan presidentti Francois Hollande ja Italian pääministeri Matteo Renzi. Tunteikas vierailu. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama halasi ydinpommituksesta selvinnyttä vanhusta vierailullaan Japanin Hiroshimassa
Kukaan ei tunnu häpeävän sitä, että oma maa on ajautunut ulkopuolisten toimijoiden ja taistelujen pelinappulaksi. Vetoamalla muihin voi tietysti aina vältellä omaa vastuutaan. Kristityt puolueet asemoituvat tähän peliin vaihtelevalla tavalla. Saudeja lähellä on sunnimuslimien puolue, joka on samalla myös hyvin länsimyönteinen. Iranilaisten uskottuna toimii etenkin shiialainen Hezbollah. Miten tässä näin on päässyt käymään? Maan maantieteellinen asema on vähintäänkin haastava. Sunnimuftit ottivat juuri kantaa vaalilainsäädännön uudistamiseen. Suurin osa libanonilaisista toimijoita toivoo ulkovaltojen apua syntyneen pattitilanteen ratkaisemisessa. Hallinnassa pysyvä heikkous sen sijaan palvelee joidenkin intressejä. Iranin ja saudien lisäksi Libanonin sisäisiin asioihin vaikuttavat muun muassa Syyria, Ranska ja Yhdysvallat. 2016 17. Maan vakauden säilyttäminen sitä ympäröivien levottomuuksien keskellä on tärkeää. Vaikka Libanonin sisäinen poliittinen epäluottamus on suurta, ei sen sisältä tai naapurustosta löydy tahoja, jotka toivoisivat maan ajautumista sisällissotaan tai osaksi alueen sotilaallisia konflikteja. Presidentin valinnasta vastaava parlamentti on epäonnistunut äänestyksissään jo 39 kertaa. Tämä retoriikka Libanonissa osataan hyvin. Etenkin SaudiArabian ja Iranin keskinäinen perivihollisuus heijastuu Libanoniin. Sunnienemmistöinen Saudi-Arabia ja shiialainen Iran ovat eri puolilla rintamalinjoja muun muassa Jemenin ja Syyrian konflikteissa. Ne ovat tukkanuottasilla myös maailman öljyntuottajien järjestössä OPEC:ssa. Saudeilla ja iranilaisilla on Libanonin poliittisessa kentässä omat luotettunsa, ?veljespuolueensa?, jotka pelaavat Libanonin sisällä Saudi?Iran-kamppailua. Libanon muiden pelikenttänä Libanon on saavuttanut maailmanennätyk- sen hieman kyseenalaisessa ?lajissa?. Rajanaapureina ovat Israel ja Syyria, eivätkä Iran ja Irak ole kovin kaukana. Lähinaapurustossa on paljon vuosikymmenten mittaista vihollisuutta. Syyrian sodan vaikutukset Libanonille ovat olleet moninaiset ja raskaat, mutta varsinai- nen sota ei kuitenkaan ole levinnyt rajan tälle puolen. Libanonilla on kokoaan suurempi alueellinen merkitys. Sen poliittinen siipi istuu Libanonin hallituksessa ja sotilaallinen siipi puolestaan sotii Syyriassa Bashar Al-Assadin rinnalla. Libanonin poliittisessa vallanjaossa maan tärkeimmät tehtävät on jaettu uskontokuntien kesken siten, että presidentinvirka kuuluu maroniittikristitylle. Kristityille kuuluva ykkösvirka on päätynyt maan ulkopuolisten sunnien ja shiiojen keskinäisen kamppailun kiistakapulaksi. Muiden piikkiin laitetaan helposti sellaisiakin asioita, jotka oikeasti olisivat omissa käsissä, jos vain aitoa tahtoa olisi. Satu Mäki-Lassila Beirut beirutinsatu@gmail.com Twitter: @SatuMakiLassila 3.6. Kolmas vuosi ilman presidenttiä on alkanut. Presidentinvalinta on jäänyt Lähi-idän isompien kiistojen panttivangiksi. Presidentin valinnan puolesta lukuisia vetoomuksia on esittänyt myös YK:n pääsihteeri, ja valintaprosessia on käsitelty YK:n turvallisuusneuvostossa asti. Maroniittien arkkipiispa on tuttu vieras Ranskan presidentinpalatsissa
Henkilö . On kiva vetää papin paita päälle ja tuntea, että on kirkon palveluksessa, Risto Leppänen sanoo. 18 3.6.2016
Kirkon jäsenmäärä on heilunut naispappeutta, avioliittolakia ja pakolaisia koskevassa suvaitsevaisuuskeskustelussa. Jutun toinen juuri on kahvitilaisuudessa, jota Risto Leppänen isännöi. Seurakunnassa on 15 500 jäsentä, noin 80 prosenttia kunnan asukkaista. Tällä jutulla on kaksi juurta. Alku on professori Timo Vihavaisen ?Kirkko ja valtio. Oli helppoa ja kiehtovaa lähteä. Hän ehti toimia arkkipiispan esikunnassa viisi vuotta. Hän esimerkiksi kannusti omaa vaimoaan papiksi. ??Lestadiolaisuus on yhä se ilma, jota hengitän. Ajattelen niin, että vaikka minä lähtisin lestadiolaisuudestani, se ei lähde minusta. Kun keskustelu oli voimistumassa, Leppänen sai tarjouksen siirtyä arkkipiispan avustajaksi virastoon. ??Se tuntui siinä tilanteessa hyvältä. -kolumnissa (Kanava 3/2016). Hän kaipasi kirkolta enemmän ryhdikästä omansa sanomansa julistamista eikä niinkään kilpailua vapaaehtoisjärjestöjen kanssa humanitaarisessa työssä. Sitten lietolaiset kosivat, kun kirkkoherra oli jäämässä eläkkeelle. Leppänen hymyilee, että ihminen on heikko arvioimaan, mikä on viisasta, kun rakkaaksi tullut seurakunta kosii. 3.6. Kirkko, ei puuhamaa Kaikkea et ehdi, pitää tehdä vain tärkeitä asioita, Risto Leppänen sanoo Teksti: Pentti Manninen Kuvat: Jari Laukkanen Liedon kivikirkko Turun lähellä on jyhkeää tekoa. Professori aprikoi, että kirkko profiloituu väärällä alalla. Kirkkoon kuuluu runsaat 70 prosenttia kansasta. 2016 19. Siinä vierähti kahdeksan vuotta. Jo hänen avaussanansa kolahtivat: ??En häpeä olla kirkon pappi. Kuka on tämä mies? Risto Leppänen syntyi 39 vuotta sitten Vantaalla lestadiolaiseen kotiin. 1970-luvulla luku oli yli 90. Sen perintö on hänessä ?hyvä ja voimakas?. Matkan varrella seurakuntapappi huomasi, ettei ajattele kaikissa asioissa samalla tavalla kuin liikkeen virallinen ääni. Kesäteologina hän oivalsi, että haluaa kirkon töihin. Hän aloitti pappina Kontiolahdella, mutta siirtyi pian Liedon seurakuntapapiksi. Välillä hän piti opintovapaata, valmisteli väitöskirjaa. Vuonna 2010 Leppänen väitteli tohtoriksi pappien raamatuntulkinnasta. Samoihin aikoihin hän kävi kamppailua oman hengellisen taustansa, lestadiolaisen liikkeen kanssa. Se on rakennettu 1480-luvulla. Risto Leppänen istuu satoja vuosia vanhojen holvien alla ja sanoo, että luterilaisen kirkon pitäisi olla enemmän kirkko, ei mikään puuhamaa. Hän on kirkkoherra, Liedon seurakunnan paimen. Nuorena mielessä väikkyi uskonnonopettajan tai tutki- jan ura
Leppänen kehuu, kuinka äkillisessä hätätilanteessa seurakunnan vapaaehtoisverkostot toimivat nopeasti. Leppäsen omassa viiden hengen perheessä on kevään ajan asunut syyrialaispakolainen Ahmad. ??Hän on rikastuttanut hurjasti meidän elämäämme. Tässä pääsen kirkon ja kirkkovuoden elämän ytimeen. Arkkipiispan kansliassa Leppänen sa- noo oppineensa näkemään kirkon paikan yhteiskunnassa. ??Kirkolla ei ole mitään hävettävää. Kirkko on monessa mukana etsimässä yhteisen hyvän suuntaa. Pitää uskaltaa puhua rohkeammin Jumalasta tässä tyhjyydessä. Kirkon pitää uskaltaa haastaa yhteistä elämää, tuoda sii- 20 3.6.2016 hen arvoja ja se näkökulma, että näistä me emme tingi. ??Joskus pitää uskaltaa puhua heikkojen puolesta niinkin, että se vähän ärsyttää. Liedossa kiukutti, joitakin jopa vihastutti, kun seurakunta majoitti viime vuonna väliaikaisesti 50 pakolaista. Eikö juuri tähän liity se, että kirkko uhkaa profiloitua puuhamaaksi? ??Meidän toiminnassamme on paljon sinänsä kaikenlaista hyvää, Leppänen myöntelee. Hän korostaa kuitenkin, että esimerkiksi hädänalaisten auttamisessa kirkko on perustehtävältään erilainen kuin vaikkapa Suomen Punainen Risti (SPR). ??Kristus kohdataan kärsivässä lähimmäisessä. Meillä on auttamisessa hieman toisenlainen kieli ja tausta, vaikka apu onkin auttajaa tärkeämpää. Siinä pitää olla rohkea. Aina on menossa prosessi, jossa kysytään, mitä kristillinen usko on tässä ja nyt. Konkreettisen auttamisen lisäksi kirkko puhuu ajan rajan ylittävästä toivosta. ??Mutta jos kirkko näyttäytyy ihmisille vain palvelujen järjestäjänä, joka kilpailee ihmisten ajankäytöstä, silloin etäännymme helposti kirkon ytimestä ja paisumme puuhamaaksi. Ehkäpä identiteettini kirkon työntekijänä kasvoi ja vahvistui. Kirkkoherrasta on kiva vetää Liedon aamussa papin paita päälle ja tuntea, että on kirkon palveluksessa. ??Toisaalta ei ole ihan helppo edustaa kuluttamisesta kiinnostuneiden ihmisten keskellä maailmaa, joka kurottautuu näkyvän ulkopuolelle ja edistää asioita, jotka eivät aina ole konkreettisesti nähtävillä ja mitattavissa. On sanottu, että papin pitäisi kulkea Raamattu toisessa kainalossa, sanomalehti toisessa. Kirkon rooli on muuttumassa, se ei ole enää niin vahvasti osa valtiorakennetta, mitä se on joskus ollut. ??Kirkko joutuu miettimään, mikä on sen ydintehtävä. No mikä se on? ??Kirkon pitää uskaltaa olla kirkko. On uskallettava edustaa sitä tehtävää, jonka se on Kristukselta saanut. Ajattelin, että kirkon ydintyö tapahtuu kentällä, seurakunnissa, missä ihmiset kohtaavat ja käyvät keskustelua. En koe olevani hyväntekijä, enemmänkin olemme saamapuolella. Pakolaisten myötä kirkkoherra on havahtunut huomaamaan, että turvapaikkaprosesseja tulisi reippaasti nopeuttaa ja turvapaikanhakijoille pitäisi tarjota pian töitä. On uskallettava sanoa, että kuoleman voittanut Kristus on silta huomiseen. Hänelle seurakuntatyössä vaikutta- vimpia ovat olleet vierailut sairaiden ja kuolevien luona. ??Siinä on tajunnut, että puuhamaa on varmaan tarpeellinen monelle ih-. On tuotava viesti, että tämä on Jumalan maailma ja elämällä on merkitys. Leppänen painottaa, että kirkko ei ole vain sanoja ja puhetta. ??Kirkko on kuollut, jos usko, jota saarnataan ja julistetaan, ei näy kirkon omissa teoissa. Päätti sitten jättää hallinnon kabinetit. ??Hain tänne. Mutta onko Raamattu jo menneen maailman kirja? ??En usko niin. Nykymenosta ei hänen mielestään hyödy kukaan. Kirkolla on semmoista ja tämmöistä toimintaa, päiväkerhoa, harrastustoimintaa, erilaisia piirejä. Kirkko on kuitenkin hiljaisuuden, pyhän läsnäolon paikka, kirkkoherra pohtii. Mikä on kirkon julistuksen ydin? Leppäsen mielestä kirkko punnitaan silloin, kun kaiken toivonsa menettänyt ihminen kysyy, onko enää mitään jäljellä. ??Silloin on uskallettava tuoda toivo kuoleman ja epätoivon maailmaan. Kirkko on kuollut, jos usko, jota saarnataan ja julistetaan, ei näy kirkon omissa teoissa. Lietolaisilla oli väkevä perustelu: pappi menee hukkaan virastossa. Kosittu pohti pitkään