Suomenmaa 03.02.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

2 ? 6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA Stubb tiukassa paikassa Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Alexander Stubb on hankalassa saumassa. 12 Ei pakkoyhdistämistä KOL ei kannata yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen mekaanista yhdistämistä. Jos puolueen kannatus ei nopeasti nouse, puheenjohtajuus voi katketa lyhyeen. s. 4 Kotihoidontuki säilyy Hallitus luopui pitkän venkoilun jälkeen perhepaketista. 7 Vaalikierrokset jo käynnissä Silja Jurvakainenkin tuli tapaamaan Juha Sipilää s. s. Keskustalaiset pitävät päätöstä järjen voittona. Anu Vehviläisen mukaan järki voitti loppumetreillä. s 8.. Yhteistyön ja mahdollisen yhdistymisen on lähdettävä alueilta, Hilkka Kemppi sanoo. TIISTAI 3.2.2015 N:o 11
Tämä tarjonta ei näytä kuitenkaan edistävän työllisyyttä, vaikka muotiteoria niin antaisi ymmärtää. Tietenkään pitkän tähtäimen ennusteita ei voi kokonaan kiistää. Jokaisessa yhteisössä löytyy aina joku, jolta voi kysyä. Puhutaan liikunnasta positiiviseen sävyyn ja rohkaistaan niitä, joilla tiedetään ?käynnistysvaikeuksia. Pakkokeinoja parempi tie olisi kehittää kotona lapsia hoitaneen eläketurvaa ja estää kotona olosta urakehitykselle koituvia ongelmia. LIIKUNNASTA puhuttaessa pitää siis aina ja erikseen vakuutella, kuinka merkittävästä asiasta pohjimmiltaan on kysymys. Työvoimaahan on tarjolla sadoin tuhansin. kaatuminen vähän ennen vaaleja kertoo yhden poliittisen tosiasian kouriintuntuvasti: huonoja uudistuksia ei kannata aloittaakaan. Niiden on saatava seurata mukana. Ja niin edelleen. Suomalaisen työttömän on nyt erityisen vaikea ymmärtää EVA:n raporttia. Samaa tietä sai sitten mennä päivähoito-oikeuden rajoittaminenkin. Kumpaakin hanketta markkinoitiin merkittävinä rakenteellisina uudistuksina. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Maahanmuuttaja ei ole vain talouden numero E linkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n uuden raportin mukaan Suomi ei selviydy ilman maahanmuuton merkittävää lisäämistä. Monella ne liittyvät ajankäyttöön ja resursseihin, mutta yksi haastavimmista lienee edelleen aloituskynnys. Kun pitäisi omistaa vaatteita ja välineitä, eikä oikein osaakaan noita lajeja.... Ikään, sukupuoleen, ulkonäköön tai elämäntilanteeseen katsomatta, mutta ne toki huomioonottaen. Niin kuin keskusta linjauksillaan vetoaa, liikunnallisen elämäntavan vähättelyn aika on vihdoin ohi. Tiedetään myös, että asuminen ja eläminen maksavat pääkaupunkiseudulla niin, että säällistä elämää on huonoilla palkoilla vaikea järjestää. Tämä kysymys ei noussut otsikoihin, kun EVA:n raportista uutisoitiin. Politiikan pitäisi uskoa tämä jo. Senkin takia on tärkeää, että keskusta pitää aihetta poliittisella agendalla. Yksinkertaisesta kävelylenkistäkin voi muodostua liian haastava tehtävä. RATKAISU voisi olla ympäristön tuki. Ja toivottavasti jossain muodossa myös seuraavassa hallitusohjelmassa. VAIKKA liikuntaharrastuksen merkitys tänä päivänä ymmärretäänkin hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta, on esteitä edelleen olemassa. Se ei saa kuitenkaan olla keino polkea palkkoja ja työehtoja. Erityisen tärkeää on, että ongelmilta ei ummisteta silmiä, niin kuin nyt valitettavasti tapahtuu. O ngelmat näkyvät jo pääkaupunkiseudulla. Kun Santeri Alkio sanoi usein lainatut sanat ?älkää unohtako köyhän asiaa?, ei hän varmastikaan tarkoittanut vain suomalaisia. Kansalaisia kannattaa kuunnella allituksen ?perhepoliittisen paketin. Perheet haluavat valita itse sen, minkä kokevat hyväksi. Hallitus kärsi . Ja kaikki hoituu. Reunahuomautuksia EVA:n toiveisiin onkin helppo esittää. Niin sanottujen oikeiden asioiden tärkeyttä ei tarvitse erikseen perustella. Kuva: Jari Laukkanen Kun Santeri Alkio sanoi ?älkää unohtako köyhän asiaa?, ei hän varmastikaan tarkoittanut vain suomalaisia. huonosti palkattuihin töihin. Asenteet liikunnan ennalltaehkäisevien vaikutusten ymmärtämiseksi kaipaavat edelleen kiireellistä päivitystä. Se perustuu aivan liikaa muodikkaaseen perusväittämään, jonka mukaan työmarkkinoille tulevan ihmismäärän kasvu lisää myös työpaikkoja ja työllisyyttä. Erityisesti kotihoidontuen pakkojako vanhempien kesken sai sekä kansalaisilta että kunnilta ja monilta etujärjestöiltä sellaisen palauteryöpyn, ettei hallitus lopulta uskaltanutkaan pysyä aiemmissa puheissaan. Kynnyksen voi tehdä itselleen niin korkeaksi, että homma tyssää ennen alkamistaan. Yksin on helppo nostaa kädet pystyyn. Emme kai halua Suomestakin maata, jossa huonosti palkatut ja huonosti arvostetut työt jätetään tarkoituksellisesti maahanmuuttajille? Emme kai halua Suomestakin maata, jossa kohtuullinen työmäärä ei riitäkään elämiseen, vaan ihmisillä on oltava kaksi tai kolmekin leipäpuuta? Emme kai kuvittele, että voimme tilata ?työperäistä maahanmuuttoa. Lenkkeilijä ei ole enää joutilas lorvailija, vaan oman elämänhallintansa sankari. Risto Luodonpää. jälleen kerran . arvovaltatappion. Miksi. Sellaisesta ohjailusta suomalaisperheet eivät innostu. Terveydenhoito mielletään turhan usein pelkäksi sairaanhoidoksi, jolle ei löydy muuta reseptiä kuin kalliit lääkkeet. Kun luin Suomenmaan juttua Töölönlahden kävelytempauksesta, kiinnitin huomioni heti ensimmäiseen kommenttiin. Maahanmuuttoa tarvitaan lisää myös Suomeen. Perhe, naapurusto, koulu, työpaikka ja niin edelleen. Siinä keskustan liikuntatyöryhmän vetäjä Tuomo Puumala vakuutti, että ?olemme linjaustemme kanssa hirveän tosissamme.? Jos keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä olisi aloittanut puolueen strategisten vaalilinjausten esittelyn samalla kommentilla, olisi ilmausta pidetty vähintäänkin outona ja kummallisena. Mielikuvat siitä, että kaikki liikuntaan ja urheiluun liittyvä on enimmäkseen joutilaiden ajanvietettä, pois jostain tärkeämmästä, elävät edelleen syvässä. Muistan hyvin, kuinka edesmennyt isoäitini kommentoi urheilureissujani jotenkin näin, että ?sinne menette taas tyhjää laukkomaan?. No, niistä agraarikulttuurin ajoista on toki menty reilusti eteenpäin, mutta paljon on vielä asenneilmapiirissä muokkaamista. Tiedetään, että suuri osa maahanmuuttajista työllistyy ?Emme kai halua Suomestakin maata, jossa huonosti palkatut ja huonosti arvostetut työt jätetään tarkoituksellisesti maahanmuuttajille?? H KESKUSTA esitteli viime viikolla liikuntapoliittiset linjauksensa ja avasi (toivottavasti) samalla keskustelun liikunnan merkityksestä kansakunnan hyvinvoinnille. Sellaista keskustelua nimittäin tarvitaan. kuin kaupasta tavaraa ja unohtaa, että inhimilliseen elämään kuuluvat perhe- ja sukuyhteydet, joita ei noin vain voikaan jättää merten taakse. Siinä se ero on. Niiden piti tuoda niin merkittäviä säästöjä, että ne olivat olevinaan Vähättelyn aika on ohi osa kestävyysvajeen korjaamista. Kirjoituspöytälaskelmat olivat kuitenkin niin hataria, että lopulta kotihoidontuen pakollinen puolittaminen isän ja äidin kesken jäi vain tasa-arvoasiaksi. Raportin mukaan väestö ikääntyy, ja työikäisten määrä vähenee nopeaa vauhtia. Selvityksen mukaan Suomeen tarvitaankin noin 34 000 uutta maahanmuuttajaa vuosittain. Kyse on toimeentulosta. Ajatellaanko EVA:ssa, että kyllä valtio kyydin maksaa. Maahanmuuttokysymystä pitäisikin tarkastella paljon laajemmasta näkökulmasta kuin vain talousteorioiden valossa. Keskustaväen on tämä helppo ymmärtää. Maahanmuuton pitäisi siten miltei kaksinkertaistua nykyiseltä noin 18 000 muuttajan tasolta. Ongelma taitaa olla kuitenkin suurempi ja ratkaisut vaikeampia, kuin EVA:n raportti osoittaa. Jos uudistuksiksi tarkoitettuja hankkeita ajetaan vain kansalaisia kuuntelematta, ylimielisyys kostautuu. Niin kävi nytkin. Tätä vielä tärkeämpää on huomata, että suomalaiset arvostavat kotia lapsen ensimmäisten vuosien kasvupaikkana. olevan
?Pönötyksen aika on ohi?, Stubb julisti. Parannetaan tiedon liikkumista lapsen asioissa eri toimijoiden välillä sekä turvataan riittävä ja osaava lastensuojelun henkilöstö sote-uudistuksen yhteydessä; Sosiaaliturvan ja työn yh- teensovittamiseksi järjestetään perustulokokeilu; Yksinelävien asumista ja työssäkäyntiä helpotetaan tehtävän selvityksen mukaisesti; Uudistetaan kuntoutus ja omahoito tukemaan ihmisten terveyttä, jaksamista ja työssäkäyntiä; Helpotetaan vapaaehtois-, järjestö- ja talkootyötä vähentämällä normeja ja sallimalla mm. Työttömyys pahenee ja muutamaa valonpilkahdusta lukuunottamatta investoinnit odottavat. ketä sitten ovatkaan . matkakulujen korvaaminen ja ruoan tarjoaminen. STRATEGINEN hallitusohjelma on johtamisen väline. Se mihin johtaa päätösten siirtäminen tai kokonaan tekemättäjättäminen, on nyt nähty. KESKUSTAN tavoitteena on laatia niin sanottu strateginen hallitusohjelma viitoittamaan edessä olevaa työsarkaa. Se edellyttää sopijoiltaan keskinäistä luottamusta. Voi vain toivoa, että hallitusneuvottelijoilla . Todellisuudessa luku on suurempi muun muassa kertavaikutteisten tulojen karsimisen jälkeen. tarvitaan päätöksiä. Valtion budjetin alijäämän suuruus on kuluvana vuonna virallisesti 4,6 miljardia euroa. Vuoteen 2025 mennessä Suomi on korjattu yhdessä kuntoon. VIISI tavoitettamme, jotka eivät ole parem- muus- tai tärkeysjärjestyksessä, ovat: Kodeissa voidaan hyvin, hyvinvointierot kapenevat; Suomi luovuuden, osaamisen ja uusien oppimisympäristöjen kärkimaaksi; Suomi julkisen sektorin johtamisen, by- Tekemisessä on oltava rohkeutta ja haettava ratkaisuja kokeilujenkin kautta. ?Pohjimmiltaan on kyse myös luottamuksen palauttamisesta päätöksentekoomme.. Näyttää siltä, että vastuunkantajat vaihdetaan.? Karjalainen: ?Mielikuva kokoo- muksen vaikeuksista saa tästä mittauksesta uutta vahvistusta. Tätä mielikuvaa vahvistavat myös (Jan) Vapaavuoren lähtöaikeet. Vapaavuori vetoaa juuri siihen konservatiiviseen kokoomuksen peruskannattajajoukkoon, jota Stubbin liberaalius ja rento tyyli ärsyttävät. Kannatuksen noususta voi maltillisesti iloita, mutta kovin alhainen se vielä on.? Satakunnan Kansa: ?Kokoomuksessa olisi korkea aika painaa paniikkinappulaa ?vaikka gallupit eivät äänestä?. Etenemistä myös seurataan. Tekemisessä on oltava rohkeutta ja haettava ratkaisuja kokeilujenkin kautta. Pitää kyetä tekemään valintoja. Ne kuitenkin ohjaavat ihmisten käyttäytymistä, mikä saattaa merkitä syöksykierteen jatkumista. Jos kannatusluvut eivät paljon nykyisestä muutu, niin Suomeen on tulossa keskustan ja demarien punamultahallitus. tilanne voi aidosti olla olemassa. Kuva: Jari Laukkanen rokratian purkamisen, digitalisaation ja kokeilujen mallimaaksi; Suomi biotalouden, kiertotalouden ja kestävän kehityksen edelläkävijäksi; Koko Suomeen 200 000 työpaikkaa lisää, talous kahden prosentin kasvu-uralle työntekoa ja yrittäjyyttä vahvistamalla, velaksi eläminen loppuu. lyttää, että sote-uudistus rahoitusratkaisuineen on viety maaliin. Suomalaiset pitävät parempaa huolta itsestään ja liikkuvat enemmän. Johtamista ja johtajuutta on kyettävä parantamaan. On asetettava tavoitteet, joihin edetään. Kymmenen vuoden tavoitteet osittuvat vaalikauden tavoitteiksi ja kärkihankkeiksi, joita on yhteensä kolmekymmentä. Samalla kokoomukselta katosi merkittävä osa perinteisiä, konservatiivisia kannattajia. SDP on onnistunut hilaaman kannatustaan ohi kokoomuksen toiseksi suosituimmaksi puolueeksi. Oppositiokausi todennäköisesti myös merkitsee puheenjohtajan vaihtumista. Kansalaisten ahdinko on syvä, ja siihen haetaan vaaleissa muutosta. Taantuman seurauksena verotulot ovat jäämässä alle arvioiduista. Suomen kuntoon laittaminen on vähintään kymmenen vuoden työ. Järjestötyötä ja vapaaehtoistoimintaa helpotetaan. KOTIEN hyvinvoinnin ja hyvinvointierojen vähentämiseksi tulevan hallituskauden aikana huolehditaan, että perheitä autetaan ajoissa ja lastensuojelun tarve vähenee. Tehdään päätökset omaishoitajien yhdenvertaisuuden turvaamiseksi ja vanhusten hoiva järjestetään kodinomaisemmin. Perusterveydenhuollossa ihmiset pääsevät hoitoon tasa-arvoisemmin. Tämä edel- EDELLÄ olevasta johdetut kärkihankkeet ovat: Omaishoitolaki uudistetaan ja tuen maksatus siirretään Kelalle; Perheiden kotipalvelut otetaan aidosti käyttöön. Sillä alkaa olla kiire, ja yleensä kiire suosii virheitä.?. 3.2.2015 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Suomi on korjattu yhdessä kuntoon vuoteen 2025 mennessä Juha Rehula keskustan varapuheenjohtaja SUOMI-LAIVAN köli ui syvällä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että lapset liikkuvat vähintään tunnin päivässä. Kokoomus tuskin mahtuu kolmen kimppaan. Talouden tunnusluvut eivät osoita toipumisen merkkejä. Negatiivisuuden kierteen oikaiseminen ei vain puheilla ja sanoilla muutu . 100-vuotias Suomi ansaitsee vaikeista ajoista huolimatta nykyistä parempaa. Muut lehdet LEHDET OVAT kommentoineet Ylen uusinta puoluegallupia: Demokraatti: ?Stubb ei osannut asettua maan mahtavimman johtajan arvovaltaiseen rooliin, vaan heilui julkisuudessa polvihousuisena jopolla ajelevana poikaviikarina, jota saattoi heitellä vaikkapa tikoilla. Se edellyttää rikki olevan johtamisen kuntoon laittamisesta lähtien sekä selkeitä tavoitteita että päätöksiä. Pohjimmiltaan on kyse myös luottamuksen palauttamisesta päätöksentekoomme. On kyettävä miettimään muutakin kuin seuraavien vaalien voittamista tai yksittäisestä ratkaisusta saatavissa olevia mahdollisia pisteitä. Vapaavuori on siten padonnut kannattajakatoa, mutta nyt tämäkin pato poistuu.? Ilta-Sanomat: ?Kun Stubb otti ohjat Jyrki Kataiselta Lahden hur- moshenkisessä puoluekokouksessa, häntä luonnehdittiin ulkopuolisissa arvioissa puolueelle sekä mahdollisuudeksi että riskiksi. Riski on realisoitunut, ja mahdollisuuden on enää vaikea nousta panemaan riskille nokkiin. Hyvän ajan humputuksiin kuuluvan mainostoimistovetoisen tingeltangelin jälkeen olisi pitänyt löytää mielikuvapolitiikan tilalle vakaumuksiin ankkuroituvaa painavaa asiaa
Aivan kuin taustalta kuiskuttelisi kansanedustaja Eero Lehti. Yhtenä tekijänä kokoomuksen alamäkeen on varmaan myös puoluesihteerin vaihtuminen. Voi olla, että puheenjohtaja ei olisi Taru Tujusen aikana ajanut kokoomusta niin nurkkaan kuin missä se nyt on. Se puoltaisi Paula Risikon valitsemista, jos hän on enää kiinnostunut tehtävästä. Kuva: Jari Laukkanen Stubb sai kokoomuksen rikki KOKOOMUKSEN puoluekokousväki ei viime kesäkuussa Lahdessa voinut arvata millaisessa tilanteessa puolue on tällä hetkellä. Kannatus on painunut pohjalukemiin, ministeri toisensa jälkeen jättää laivan ja julkisuudenhallinta on ihan poskellaan. Tujusella oli poliittista tajua ja uskallusta pitää puheenjohtaja aisoissa. Tujusen uudelle työnantajalle, viestintätoimisto Ellun Kanoillekin se voi olla jo ylivoimainen tehtävä. Vesa Somppi. Esiintyminen on ollut elitististä koheltamista, kolmen pointin hokeminen on alkanut kyllästyttää ja pieleen meni myös Sanni Grahn-Laasosen nostaminen ministeriksi. AIKA ei kuitenkaan ollut otollinen nosto ympäristöministeriksi ja muunkin lähipiirin suosiminen ovat laimentaneet sisäpiirin tuki-intoa. Oma lukunsa ovat Stubbin avoin liputus Suomen Nato-jäsenyydelle ja homoliitoille. Orpo voisi nyt harkita asiaa uudelleen. Kokoomuksella ei vielä koskaan ole ollut naispuheenjohtajaa. Puoluekokousedustajat voivat nyt sanoa menneensä pahasti vipuun. Pitkään ministerinä toimineen sen haukkuminen iskivät lisäaukon kannatukseen. Olisi mielenkiintoista tietää, onko joku neuvonut Stubbia ottamaan tähtäimeensä konsensuksen. Lehdistön entinen suosikkipuolue on nyt rikki. Puoluekokousedustajat latasivat valtavat odotukset sosiaalisessa mediassa huippusuosittuun Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbiin. Hänen tiedettiin olevan pätevä EU-asioissa ja uskottiin oppivat nopeasti kotimaan asiat. Stubb voitti kilpailijansa Paula Risikon ja Jan Vapaavuoren, koska kokoomuksen uskottiin pysyvän Stubbin johdolla seuraavankin hallituksen pääministeripuolueena. elinkeinoministeri Vapaavuoren siirtymisessä Euroopan Investointipankin varapääjohtajaksi ensi syksynä on mukana myös pettymystä siitä, ettei hän päässyt puheenjohtajaksi, vaikka hän kiistää katkeruuden. Tuskallista on varmaan ollut myös seurata Stubbin toimintaa, eikä rivikansanedustajaksi palaaminenkaan houkuta, kun kokoomuksen hallituspaikka ei ole enää itsestään selvä. Stubb ei ole puheenjohtaja- ja pääministerikaudellaan pyrkinytkään tasoittamaan tietä Kehä kolmosen ulkopuolella asuvien suomalaisten kanssa. Voi tietysti olla niinkin, että Stubb ei kuuntele kuin tiettyjä tahoja, ja Tujunen tiesi sen ja lähti. KOKOOMUKSESSA alkavat puheenjohtajan vaihtoviikot, jos vaalitulos jää lähellekään viimeisimmän mielipidemittauksen tulosta eli 16,3 prosenttia (YLE 29.1) ja puolue joutuu oppositioon. Porvariston hillitty charmikaan ei siinä tilanteessa pystyisi enää peittämään pettymystä ja haastajia alkaisi nousta. Viime kesän kakkossija saattoi kuitenkin jättää paloa kisaan. NAISKANSANEDUSTAJISTA Pia Kauma harkitsi jo viime kerralla kisaan osallistumista. Stubbin aiemman ministeripestin perinyt Lenita Toivakka, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä ja viime syksynä eduskuntaan varapaikalta noussut ja paljon julkisuutta saanut Elina Lepomäki olisivat myös varteenotettavia puheenjohtajaehdokkaita. Ulkopuolelta pelastajaksi voi nousta Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. Tehtävä voisi Orpon lisäksi kiinnostaa eduskuntaryhmän miehistä myös kokoomuksen varapuheenjohtajaa Janne Sankeloa ja eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Arto Satosta. Vaaleihin on vielä kaksi ja puoli kuukautta ja Stubbilla on mahdollista selvitä kiirastulestaan. 4 3.2.2015 uutisanalyysi Aika ei kuitenkaan ollut otollinen Stubbille. Oikeistolainen ja suurituloisia suosiva veropolitiikka sekä konsensuk- ENTISEN LEHDISTÖAVUSTAJAN Stubbille. Happamampi Vapaavuori tai asiallisempi Risikko olisivat istuneet paremmin taloustaantuman keskellä kieriskeleville suomalaisille. Vaihdos voisi tapahtua säädetyssä järjestyksessä reilun vuoden kuluttua tai sitten ylimääräisessä puoluekokouksessa aiemmin. Vapaavuori olisi ollut tässä tilanteessa lähes itseoikeutettu Stubbin seuraaja, mutta tuskin palaa hyvästä tehtävästä Luxemburgista johtamaan oppositiopuoluetta. Maatalousministerinä tällä hetkellä toimiva Petteri Orpo oli viime kesänä mukana puheenjohtajakisan kalkkiviivoille, mutta vetosi sitten perhekiireisiinsä ja luopui leikistä
5 3.2.2015 Anttila haluaa puhemiehistöön myös naisia NAISJÄRJESTÖJEN keskusliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila muistuttaa, että uudessa eduskunnassa pitää valita puhemiehistöön edustajat molemmista sukupuolista. Kuluneella vaalikaudella eduskunnan puhemies ja kaksi varapuhemiestä ovat olleet miehiä. Anttilan mukaan kysymys on arvovalinnoista, joilla edistetään tasa-arvoa. . Euroopan parlamentissa vai Suomen eduskunnassa . Pentikäinen aloittelee juuri Maaseudun Tulevaisuuden vastaavana päätoimittajana. Neljäs varamies, kansanedustaja Mirja Vehkaperä kokosi eurovaaleissa 16 100 ääntä. Kuva: Jari Laukkanen. Hänkin on mukana eduskuntavaaleissa. Kuudentena varamiehenä kärkkyy ex-kansanedustaja Timo Kaunisto 8 300 äänellään. Hän on eduskuntaehdokkaana Oulun vaalipiirissä. Viides varamies, uusmaalainen kansanedustaja Antti Kaikkonen sai eurovaaleissa 14 300 ääntä. Lappalainen on kymmenen ensimmäisen varamiehen joukossa ainoa, joka ei pyri eduskuntaan. Yhdeksäs varamies Petri Honkonen keräsi 2 900 ääntä. Hän pyrkii eduskuntaan Keski-Suomesta. Kymmenes varamies on puoluevaltuuston puheenjohtaja, Pirkanmaan Jouni Ovaska, joka sai 2 800 ääntä. HELSINGIN ehdokaskaartissa on monipuolisia osaajia. Riku Eskelinen työskentelee Suomen luonnonsuojeluliitossa ekoenergiavastaavana, Timo Latikka Suomen Ilmailuliiton toiminnanjohtajana ja Markku Vuorinen mediapastorina. Yrittäjäsiipeä edustavat liikunta-alan yrittäjä Anne Majuri ja Anton&Anton -lähiruokaketjun perustaja Niina Hietalahti. SAMANLAISIA valintatilanteita saattaa tulla perussuomalaisille, joiden toinen meppi Sampo Terho tähtää eduskuntaan. Jos Terho onnistuu, hänen paikalleen ovat ensimmäisinä tarjolla kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner ja ex-kansanedustaja Toimi Kankaanniemi. Kumpikin pyrkii eduskuntaan. NUORTA verta listalle tuovat vammaistoiminnan aktiivi Karl-Mikael Grimm ja oikeustieteiden maisteri Juho Satti. Koulutusosaamista edustavat Humanistisen Ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Huttula, sosiaalityötä yliopistossa opettava lehtori Johannes Kananen sekä Metsäteollisuus ry:n koulutuspoliittinen asiantuntija Anne Kettunen. Yhteensä keskusta asettaa Helsingin vaalipiiristä 22 ehdokasta. Keskustan mepeistä Anneli Jäätteenmäki ei tähyile kotoisille vaalikentille. Kuva: Jari Laukkanen Helsingin ehdokkaista neljä vielä julkistamatta HENNA LAMMI SUOMENMAA KESKUSTAN europarlamentaarik- ko Olli Rehn ilmoitti perjantaina pyrkivänsä eduskuntaan Helsingin vaalipiiristä. Rehn toimi kansanedustajana Helsingin vaalipiiristä vuosina 1991?1995. Rehn kertoo käyneensä kovan pohdinnan siitä, kummassa tehtävässä . Naisjärjestöjen keskusliiton vaalitavoitteiden peri- aatteiden mukaisesti vetoan puolueisiin tasa-arvolain tavoitteiden noudattamisesta vaalissa. Anttila puhui aiheesta lauantaina Sannäsissa Naisjärjestöjen keskusliiton hallituksen strategiaseminaarissa. Anttila on keskusliiton hallituksen puheenjohtaja. Sirkka-Liisa Anttila. Hän sai 3 500 ääntä. Kaunisto pyrkii eduskuntaan Hämeen vaalipiiristä. SEITSEMÄS varamies Hanna Kosonen sai 3 900 ääntä. Hän tavoittelee kansanedustajan paikkaa Kaakkois-Suomen vaalipiiristä. Kahdeksantena mepin paikalle kurkottaa Elina Lappalainen. Enemmän olisi halukkaita kun pystymme nimeämään. Piirin viimeiset ehdokkaat nimetään piirihallituksen kokouk- sessa tänään tiistaina. Kaikki nimet eivät ole julkisia vielä nimeämisen jälkeen. Kuva: Jari Laukkanen Eurovaramiehet tulisille hiilille PENTTI MANNINEN HELSINKI EUROPARLAMENTAARIKKO Olli Rehn (kesk.) lähtee huhtikuun eduskuntavaaleihin. Nyt toiveissa on kaksi tai jopa kolme kansanedustajaa. LISTAN tunnetuimpia nimiä ovat koko kansan terveysvalistaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johdosta eläkkeelle siirtynyt Pekka Puska ja keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen. Julkisuudessa näkyneitä ehdokkaita ovat myös keskustanuorten puheenjohtaja Teppo Säkkinen, Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe sekä Yleisradion pitkäaikainen toimittaja Leena Pakkanen. KESKUSTAN kolmas varamies on Mikael Pentikäinen, joka sai vaaleissa 17 700 ääntä. Hän sai eurovaaleissa yli 39 000 ääntä, mutta tähtää nyt eduskuntaan Oulun vaalipiiristä. Kakkosvaramies on Elsi Katainen 19 800 äänellään. Hän pyrkii uusimaan kansanedustajan valtakirjansa Savo-Karjalan vaalipiirissä. Europarlamentaarikko Olli Rehn ilmoitti perjantaina lähtevänsä keskustan eduskuntavaaliehdokkaaksi Helsingin vaalipiiristä. Osa tiedottaa ehdokkuudestaan vasta myöhemmin esimerkiksi työkuvioiden vuoksi. EHDOKASJOUKOSSA on kaksi istuvaa kansanedustajaa: Paula Lehtomäki ja Terhi Peltokorpi. Lehtomäki valittiin edellisissä vaaleissa eduskuntaan Uudeltamaalta, ja Peltokorpi nousi Mari Kiviniemeltä loppukesästä vapautuneelle paikalle. Keskusta sai viime eduskuntavaaleissa Helsingistä läpi vain yhden edustajan Arkadianmäelle. hän voisi paremmin toimia isänmaan hyväksi. Hän perustelee ratkaisuaan muun muassa sillä, että Suomen tilanne on nyt paljon vaikeampi kuin eurovaalien aikana vajaa vuosi sitten. REHNIN ulostulon jälkeen enää neljä keskustan Helsingin piirin eduskuntavaaliehdokasta on julkistamatta. Helsingin piirin toiminnanjohtaja Sinikka Varila kuvailee, että keskustan listalle on ollut tungosta. . Jos hän ja jo aiemmin ehdolle ilmoittautunut europarlamentaarikko Paavo Väyrynen taistelevat itsensä kansanedustajiksi, varamieslistan kärkikaarti joutuu ison valinnan eteen: Pysyäkö Suomessa vai lähteäkö Brysseliin. KESKUSTA sai vuoden takaisissa eurovaaleissa kolme meppiä. Heistä Anneli Jäätteenmäki ei hingu eduskuntaan. Ensimmäinen varamies on entinen europarlamentaarikko ja ex-kansanedustaja Hannu Takkula
6 3.2.2015 Tiilikainen: Hallituspolitiikka on solmussa SAMULI NISSILÄ SUOMENMAA ON HYVÄ, ETTÄ asiantuntijoiden vastustama kotihoidontuen pakkokiintiöinti peruttiin, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen sanoo. Kolmelle vuodelle jakautuva summa on 3 000 euroa. Kunnanjohtaja Jari Penttilän mukaan tuen tarpeellisuutta on säästösyistä mietitty, mutta ainakin toistaiseksi se jatkuu. Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen ei usko, että tonnin vauvaraha vaikuttaisi esimerkiksi asuinpaikan valintaan. . Entä jos kone menee rikki. Entä jos tehtävät eivät aukea. Haluamme profiloitua lapsiperheitä tukevana kuntana, perustelee kunnanjohtaja Anne Heusala. TUOREITA lukuja vauvalahjoja antavien kuntien määristä ei ole. Strategisen ajattelun peräänkuuluttaminen voi toimia keskustelussa samanlaisena sumuverhona kuin vieraskielisten sitaattien viljely. Petri Hakkarainen Kauppalehdessä Kun asiat on ensimmäisestä luokasta asti opeteltu tekemään käsin, ajatus vastausten naputtelusta tietokoneelle tuntuu pelottavalta. Ei politiikka ole rikki. Molemmat puolueet olivat tähän asti jakamassa kotihoitoa äitien ja isien kesken sekä lopettamassa lasten subjektiivisen oikeuden hoitoon. Kristillisdemokraatit ovat nurisseet pitkään kotihoidon jakamista vastaan, mutta vasta vaalien läheisyys sai puolueen uhkaamaan erolla hallituksesta. Puheenjohtaja Päivi Räsänen oli lopulta valmis uhraamaan kahden kuukauden ministerinpalkkansa puolueensa vaalimenestyksen hyväksi. Sekava päätöksenteko osoittaa hänen mielestään, että hallituspolitiikka on solmussa. Tiilikainen kertoo, että keskusta kuuli aikanaan asiantuntijoita ja pystyi noin viikossa arvioimaan, että pakkokiintiöinnissä ei ole mitään järkeä. . Uskon, että sillä voidaan vaikuttaa ilmapiiriin. Tonnilla perheenlisäyksestä onnittelee myös Kuhmoinen KeskiSuomessa. . Kotihoidontuki toimii usein vaihtoehtona työttömyydelle, Taustalla on silti kovaa ideologista kamppailua. Mirja Niemitalo Lännen Mediassa Kuntaselvittäjät ovat yleensä olleet konsultteja ja eläkkeellä olevia virkamiehiä. Pohjoispohjalaisen Pyhäjoen kunnan antama lahjaraha meni pääosin vaunujen ja turvaistuimen hankintaan. Kun toinen lapsi syntyi runsaat seitsemän kuukautta sitten, toisesta kunnan haikararahasta osa kului tuplarattaisiin. . Rahaa on kulunut paljon ja on aika keskustella, mitä vastinetta on saatu. Hannu Katajamäki Maaseudun Tulevaisuudessa Strategia-taikasanan käyttäjä antaa ymmärtää kykenevänsä muita pitkäjänteisempään kokonaiskuvaan. Kestävä ratkaisu talous-, työttömyys- ja velkaongelmiin on määrätietoinen uudistuspolitiikka ja työpaikat, Tiilikainen kirjoittaa. Nyt keskusta odottaa muiden puolueiden ehdotuksia Suomen tavoitteiksi. Sitten on vuorossa keskustelu keinoista, joilla Suomi saadaan kuntoon. Onnistuminen edellyttää Tiilikaisen mielestä muutosta yhteisten asioiden hoidossa. . Jo seuraavana vuonna syntyi yhteensä 14 lasta, ja viime vuonna määrä oli kahdeksan. . Ei vauvaraha varmaan meidän syntyvyyttä ole lisännyt, mutta perheet ovat sitoutuneet paikkakuntaan. Kuva: Jari Laukkanen KESKUSTAN tavoite on muuttaa politiikkaa ratkaisukeskei- apollon tietäjät Kd-palkka säästyi Kunta viestii vauvarahalla lapsiystävällisyydestä LIISA KUJALA,? PÄIVI SEESKORPI HALLITUKSEN hankehautajaiset jatkuivat sunnuntaina, kun perhepaketti kaatui. Kunniaa hankkeen nurinmenosta ottavat kristillisdemokraatit ja sosiaalidemokraatit. Kuntaliiton kyselyn mukaan vuonna 2012 noin neljäsosa kunnista muisti vastasyntyneitä jonkinlaisella lahjalla. Varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta arvioi, että nykyisessä taloustilanteessa määrä saattaa olla jonkin verran vähentynyt. Samun ja Nellin äidin Milja Pulkkisen mielestä Pyhäjoen kunnan lahjoittama haikararaha oli mukava apu lastentarvikehankintoihin. Kuva: Päivi Seeskorpi/Lehtikuva. Miten on mahdollista, että hallituksella virkamiehineen kului puolitoista vuotta saman asian selvittämiseen. Turhan usein s-sanaa tunnutaan käytettävän vain oman eksyksissä olon peittämiseen. Selitykset eivät ole uskottavia, Tiilikainen ihmettelee. Tiilikainen kirjoittaa asiasta Suomenmaan blogissaan, joka on luettavissa Suomenmaan verkkosivuilla. Kimmo Tiilikainen. Raha oli kiva lisä. Sen sijaan hallituspolitiikka ja Suomen johtaminen ovat. denojennus vauvaperheelle kertoo lapsimyönteisestä asenteesta. STT TUHANNEN EURON ?haikararaha? tuli tarpeeseen, kun Milja ja Pauli Pulkkisen perheeseen syntyi esikoinen pari vuotta sitten. Hinta vielä nousee, kun lasketaan kuntien viranomaistyö ja lukuisten kokousten sitomat resurssit. Lastentarvikkeet ovat niin kalliita, Milja Pulkkinen sanoo. Hänen mukaansa kunnan kä- KUNNAN MAKSAMA vauvaraha viestii asukkaille siitä, että lasten syntyminen on arvokas asia. Näin arvioivat STT:n haastattelemat kuntajohtajat. He eivät kuitenkaan usko, että rahalla olisi ratkaisevaa vaikutusta lasten hankintaan. Suurimmalla summalla syntyviä kuntalaisia tervehtii tiettävästi Lestijärvi Keski-Pohjanmaalla. Siellä päätettiin pari vuotta sitten maksaa vauvarahaa, joka on yhteensä 10 000 euroa kymmenen vuoden kuluessa. Päätös syntyi sen jälkeen, kun kuntaan oli vuonna 2012 synty- nyt vain yksi lapsi. Muuttoliike on nuorten parien osalta kääntynyt Lestijärvelle päin, sanoo kunnanjohtaja Esko Ahonen. HALSUALLA Keski-Pohjanmaalla vauvarahaa on maksettu jo parikymmentä vuotta. Paperi ei mene rikki, ellei sitä repäise omin käsin. Anniina Honkanen Savon Sanomissa semmäksi, Tiilikainen kertoo. Keskusta on listannut viisi suurta tavoitetta ja esitellyt 30 konkreettista kärkiehdotusta niitä toteuttamaan. Lisäksi puolue aikoo lähiviikkoina tarkentaa talous- ja veropoliittisia ehdotuksiaan ja kertoa, miten ja mille aloille Suomeen voidaan saada aikaan 200 000 uutta työpaikkaa. . Toiveena on, että uhrimieli muistetaan seuraavassa puoluekokouksessa, kun puheenjohtajan paikkaa täytetään. Vesa Somppi lainat Paikallisilla lisillä höystetty kotihoidontuki kelpaa perinteisemmälle kansanosalle
Viikonloppuna hallitus veti perhepaketin pois valmistelusta. Sen sijaan hän ei itse olisi pystynyt jatkamaan ministerinä, jos hänen olisi pitänyt puolustaa esitystä. työttömyyttä, Vehviläinen kertaa. Myös useat asiantuntijat, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), ovat suhtautuneet kriittisesti hallituksen suunnitelmaan jakaa kotihoidontuki vanhempien kesken. KESKUSTA on vastustanut kotihoidontuen muutoksia alusta asti. Puolue teki pakkokiintiöinnistä välikysymyksen jo puolitoista vuotta sitten. . Varmasti jonkin näköistä vaalipelkoakin voi olla ilmassa, hän sanoo. PERHEPAKETIN vieminen eteen- päin on ollut tärkeintä kokoomukselle. Lauantaina uudistusten toteutuminen alkoi näyttää mahdottomalta, kun SDP:n eduskuntaryhmän kielteinen kanta tuli julkisuuteen. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jouni Backmanin mukaan paketti kaatui, koska se ei enää näyttänyt täyttävän sille asetettuja tavoitteita. Hänen mielestään politiikassakaan ei pidä jääräpäisesti viedä asioita eteenpäin. KRISTILLISDEMOKRAATIT ovat vastustaneet voimakkaasti erityisesti kotihoidontuen muuttamista. Hallituksessa sovittiin niin sanotun rakennepaketin yhteydessä syksyllä 2013, että päivähoitooikeuden rajaaminen ja kotihoidontuen jakaminen molemmille vanhemmille käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Tuolloin kristillisdemokraatit hyväksyi linjan pitkin hampain. Myöhemmin kristillisdemokraattien tuki uudistuksille vesittyi, kun selvisi, ettei kotihoidon tuen jyvittämisellä saavuteta säästöjä. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan muutokset lisäisivät menoja 58 miljoonaa euroa, kun lasten tarve päivähoitoon lisääntyisi ja äitien työttömyys kasvaisi. JULKISUUTEEN on tihkunut monenlaisia tietoja siitä, kuinka lähellä kristillisdemokraattien lähteminen hallituksesta oli asian vuoksi. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vakuuttaa, että hallitus hylkäsi perhepaketin ?yhteisesti ja sovussa?. Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) täsmensi maanantaina STT:lle, ettei hän uhkaillut keskusteluissa hallituksesta lähdöllä. Paine uudistuksen vesittämiseen oli tarpeeksi kova, Vehkaperä arvelee Facebookissa. Lähestyvät eduskuntavaalit vaikuttivat perhepaketin kariutumiseen. Kyselyissä on käynyt ilmi, että enemmistö suomalaisista ei lämpene kotihoidontuen muutoksille. Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.) kuvailee, että on surullista, ettei sovittuja asioita voitu viedä eteenpäin. . Jo sen jättämisen yhteydessä katsoimme, että pakkokiintiöinti vie perheiltä valinnanmahdollisuuden, asettaa perheet eriarvoiseen asemaan, lisää tuntuvasti kuntien menoja ja lisää naisten KESKUSTANAISTEN puheenjohtajan Elsi Katainen syyttää hallitusta sekavasta päätöksenteosta. Tempoileva politiikka on Kataisen mielestä aiheuttanut tavallisten suomalaisten arjessa paljon epävarmuutta. . On hyvä, että järki voitti hallituksessakin nyt loppumetreillä. Edes arvovaltasyistä ei pidä viedä huonoa esitystä eteenpäin, keskustan varapuheenjohtaja Anu Vehviläinen sanoo. Kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) kiteyttää sosiaalisessa mediassa, että suomalaiset lapsiperheet voittivat. VÄLIKYSYMYS, julkinen keskustelu ja kansan enemmistön mielipide kaatoivat hallituksen järjettömän perhepaketin, Vesaisten puheenjohtaja ja kansanedusta- ja Mirja Vehkaperä uskoo. . Kuva: Jari Laukkanen ?Lapsiperheiden voitto? Hallitus ei vie parjattua perhepakettia eteenpäin. Tästä vastuun kantavat kaikki hallituspuolueet ja viime kädessä pääministeri Alexander Stubb (kok.). Hallituspolitiikka on kerta kaikkiaan solmussa. Paine uudistuksen vesittämiseen oli tarpeeksi kova.. 7 3.2.2015 Keskusta on toistuvasti hiillostanut hallitusta kuoppaamaan kotihoidontuen pakkokiintiöittämisen molempien vanhempien kesken. Keskusta iloitsee päätöksestä. HENNA LAMMI SUOMENMAA HALLITUKSEN perhepoliittinen uudistuspaketti lässähti kokoon. Hallituspuolueiden puheenjohtajat sopivat sunnuntai-illan neuvotteluissa, että kotihoidontuen jyvitys molemmille vanhemmille ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus jäävät toteuttamatta. Päätös otettiin keskustassa riemuiten vastaan.
Haluan luottaa korkeakouluihin, että ne itse pystyvät miettimään elinkeinoelämän tarpeen ja koulutuksen sijainnin. KEMPPI toivoo, että selvitystyötä tehdessä Tampereella pidetään mielessä korkeakoulujen kolmikanta: henkilöstö, elinkeinoelämä ja opiskelijat. Kuva: Jari Laukkanen KOL: Ei pakolla yhteen Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhdistymisen on lähdettävä alueilta ANNUKKA KANTOLA SUOMENMAA KESKUSTAN OPISKELIJALIITON KOL:n tuoreella puheenjohtajalla Hilkka Kempillä on kokemusta sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opinnoista. Siihen ei ole olemassa vain yhtä ja oikeaa mallia, vaan eri puolilla Suomea on oltava mahdollisuus erilaisiin ratkaisuihin. KEMPPIKIN suhtautuu innostuneesti Tampereella tekeillä olevaan selvitykseen. Hänen mukaansa korkeakoulujen yhteistyön puute on niin valtava ongelma opiskelijoiden kannalta, että kaikkea yhteistyön kehittämistä on tervehdittävä ilolla. Erityisesti siirtyminen ammattikorkeakoulusta yliopistoon tai päinvastoin on nykyisellään tehty liian hankalaksi. Kempin mukaan Tampereen hanke saattaa parhaimmillaan johtaa esimerkiksi hallinnon yhtenäistämisestä tai tilavuokrista saataviin säästöihin tai opetussisältöjen osittaiseen yhteensovittamiseen. Hän ei ole huolissaan siitä, että se aiheuttaisi yksiköiden sulkemisia tai opiskelupaikkojen vähentämisiä. . Mielestämme ei ole kuitenkaan tarvetta lähteä yleisesti purkamaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen duaalimallia, Kemppi linjaa. ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintojen sisällöt ja tavoitteet lähtökohtaisesti erillään. Korkeakoulujen yhteistyön tiivistämiseen hän suhtautuu KOL:n tavoin myötämielisesti. Puumalan mukaan hallinnollisella yhteistyöllä sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan tukipalveluiden yhdistämisellä voidaan saada aikaan merkittäviä hyötyjä. . Toivon Tampereen esimerkin herättävän muuallakin Suomessa pohdintaa siitä, miten korkeakoulutus kannattaa järjestää. Hän on valmistunut restonomiksi ja on myös viittä vaille valmis taiteiden maisteri. Molemmissa opinnoissa on Kempin mukaan ollut omat hyvät puolensa. Ammattikorkeakoulussa suuntauduttiin vahvasti työelämän tarpeisiin ja alueelliseen kehittämiseen. Vielä opiskelijoita ei ole otettu mukaan selvitystyöhön parhaalla mahdollisella tavalla. . Sieltä valmistuttuaan Kempillä oli valmiit verkostot alueen elinkeinoelämään. Yliopisto-opintojen vahvuuksia taas olivat monitieteellisyys ja laaja-alaisen osaamisen kehittäminen. KOKEMUSTENSA perusteella Kemppi ei innostu ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintojen mekaanisesta yhdistämisestä. . Meidän on lainsäätäjinä pidettävä huoli siitä, ettei lainsäädäntö estä alueen kehitystä tu- kevaa ja suomalaista koulutusta uudistavaa hanketta. Puumalan mielestä tulevalla vaalikaudella voitaisiinkin käynnistää kokeiluja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaisista yhteistyömalleista. . Tampereen projekti on lähtenyt nimenomaan alueen omista toiveista, ei ministeriöstä. Alueiden on saatava itse päättää. 8 3.2.2015 Sekä Keskustan Opiskelijaliitto että Tuomo Puumala haluavat pitää yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnot lähtökohtaisesti erillään. Molemmissa on vahvuutensa, joita ei voi missään nimessä lähteä hukkaamaan, hän näkee. Sen sijaan Kemppi ja KOL kannattavat lämpimästi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisen yhteistyön lisäämistä. Korkeakouluilla ja niiden tut- kinnoilla on merkittävä ero. Tässä pitää edetä maltillisesti ja kaikkia kuunnellen. . Jos samassa kaupungissa on useampi korkeakoulu, on resurssien hukkaa pitää yllä montaa päällekkäistä hallintoa. Paras tapa edetä on alueellisten selvitysten ja kokeilujen kautta. Jopa yhteisen organisaation perustamisen on oltava mahdollista, jos korkeakoulut itse sitä haluavat. . Kunhan kehittämistä ja yhdistämistä tehdään opinnot ja opintosisällöt edellä, kaikki varmasti menee hyvin.. Tampereen korkeakouluhanke lähtee liikkeelle alueen omasta halusta. Hallinnosta vapautuvat resurssit voidaan käyttää koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. OPETUSMINISTERI Krista Kiuru (sd.) kertoi perjantain Helsingin Sanomissa teettävänsä vielä kuluvan hallituskauden aikana selvityksen eri malleista, joilla yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintoja voitaisiin yhdistää. Kokoomus sanoutui välittömästi irti yhdistämispyrkimyksistä. Myös keskustan koulutuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Tuomo Puumala haluaa pitää PUUMALA mainitsee hyvänä esimerkkinä Tampereen korkeakouluhankkeen, jossa kaksi yliopistoa ja ammattikorkeakoulu selvittävät yhteistyön lisäämistä ja jopa yhdistymistä.
Tällä emme tarkoita sitä, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut menisivät yhteen ja meillä olisi vain yliopistoja sen jälkeen, ARENEn puheenjohtaja, Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori Markku Lahtinen korostaa. . talous- ja verolinjausten osalta ja avaamalla sitä, millä aloilla on potentiaalia uusien työpaikkojen syntymiselle, Laaninen kertoo. siihen, että yhdistyminen on viisas ratkaisu, minun on vaikea nähdä, kenellä olisi enemmän viisautta sanoa, että niin ei missään tapauksessa saa tehdä. LAHTISEN kipparoima Tampereen ammattikorkeakoulu on mukana selvityksessä, jossa tutkitaan kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhteistyömahdollisuuksien lisäämistä, jopa yhdistymistä. Toukokuun lopussa valmistuvassa selvityksessä pääpaino on tutkintojen sisältöjen ja tavoitteiden tarkastelussa. . Kuva: Paula Åström ?Maitoa eikä puuta saada liikkeelle, kun tiet pettävät? KANSANEDUSTAJA Timo Korhosen (kesk.) mielestä työttömyyden nurjertamisen pitää olla vaalien jälkeen aloittavan hallituksen tärkein tavoite. Erityisesti pohjoinen Suomi hyötyisi, jos seuraava hallitus ottaa politiikkaa keskeisesti ohjaavaksi periaatteeksi koko maan kehittämisen, sotkamolainen Korhonen arvioi. . Ammattikorkeakoulu ei voi järjestää yliopistotutkintoon kuuluvia opintojaksoja ja päinvastoin. 9 3.2.2015 lyhyesti Laaninen lupaa keskustalta uusi avauksia PIRJO KONTIO SUOMENMAA SUOMEN PANKIN pääjohtaja Erkki Liikanen korosti lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että Suomen julkisen talouden velkaantuminen on saatava laskuun ensi vaalikaudella. Näin turvattaisiin lähipalveluja, kunnostettaisiin teitä ja varmistettaisiin koulutus lähellä kotia esikoulusta ammattiin valmistumiseen asti. Korhosen mukaan Pohjois-Suomen houkuttelevuutta kohentaisivat paremmat liikenneyhteydet. Näillä toimenpiteillä velan osuus kansantuotteesta kääntyisi vaalikauden aikana laskuun. Jos alueellisesti päädyttäisiin SUOMEN ongelmien ratkaiseminen edellyttää kokonaisnäkemystä isoista asioista ja sen mukaisia päätöksiä. Selvityksen perusteella katsomme, onko mahdollista tehdä myös jotakin muuta pidemmälle menevää jossakin vaiheessa. Puut jäävät metsiin, kun tiet pettävät alta, varoittaa kansanedustaja Timo Korhonen. Liikenne- ja tietoliikenneinvestoinneista hyötyisivät myös yritykset. . Kuva: Jari Laukkanen Rehtorit: Lainsäädännön yhtenäistämistä tutkittava ANNUKKA KANTOLA SUOMENMAA SEKÄ Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE että Suomen Yliopistot ry Unifi kannattavat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyön lisäämisen selvittämistä. ARENE esitti jo viime keväänä, että tuleva hallitus käynnistää keskustelun yhtenäisen korkeakoululainsäädännöstä laatimisesta. Esityksen mukaan lainsäädännön olisi annettava tilaa alueellisesti erilaisille toteutusmalleille ja korkeakouluyhteistyölle. . Tämäntyyppisiä asioita pitäisi miettiä uudelleen, Lahtinen sanoo. VÄÄNÄNEN NÄKEE kehittämistä esimerkiksi tilojen ja muiden infrastruktuurien yhteiskäytössä. Lisäksi tiettyjä koulutusohjelmia voisi hänen mukaansa kehittää paremmin yhteensopiviksi, jotta joustava siirtyminen ammattikorkeakoulusta yliopistoon tai päinvastoin olisi mahdollista. Väänäsen mielestä lainsäädännön ei pitäisi estää myöskään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistymistä, jos niillä itsellään on siihen halukkuutta. . Se ei varmasti tapahdu tässä yhdellä päätöksellä, vaan ensin haemme yhteistyömuotoja ja viemme niitä eteenpäin. On ensin määriteltävä tavoitteet ja sen jälkeen haettava ratkaisut, siis keinot, niiden saavuttamiseksi, Laaninen kirjoittaa. Laaninen muistuttaa, että keskusta on tehnyt yhteensä 30 ehdotusta konkreettisista kärkihankkeista, joilla noiden tavoitteiden toteutumista edistetään ensi vaalikaudella. Keskusta tarkentaa lähiviikkoina tavoitteitaan mm. Mutta maiden ja metsien äärelle pitää myös päästä, että talous lähtee pyörimään, kansanedustaja linjaa.. Sekin on tärkeää, miten paljon ammattikorkeakoulutus antaa opiskelumahdollisuuksia yliopistoon, mutta se ei ole pääsasia, Lahtinen sanoo. MYÖS Unifin puheenjohtaja, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen korostaa moni-ilmeisen korkeakoululaitoksen säilyttämistä ja sen kehittämistä. Tulevaisuudessakin korkeakoulujärjestelmässä on oltava niin selkeitä tiedeyliopistoja kuin nykyisiä ammattikorkeakouluja vastaavia korkeakouluja, mahdollisesti myös jotakin siltä väliltä. Niin Väänänen kuin Lahtinenkin toivovat lainsäädännön mahdollistavuuden lisäämistä. Nykyisin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erillislainsäädännöt rajoittavat esimerkiksi opintojen hyväksymistä suoraan yhteisiksi. . Tulot ja menot saataisiin tasapainoon 2020-luvun alussa eli velaksi eläminen loppuisi kokonaan kahdessa vaalikaudessa. Sekä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE että Suomen Yliopistot ry Unifi kannattavat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyön lisäämisen selvittämistä. Katsomme minkälaisilla yhdistelmillä voisimme viedä järkevämmin opintoja eteenpäin niin, että me saisimme synenergiaetuja hyödynnettyä vaikkapa insinöörikoulutuksen ja diplomi-insinöörikoulutuksen toteuttamisessa, Lahtinen kertoo. Tamperelaiset etsivät Lahtisen mukaan myös mahdollisia uusia koulutussisältöjä, jotka toisivat sellaista uutta osaamista, jota yhteiskunnassa tällä hetkellä tarvitaan. Oppilaitosten yhdistäminen yhdeksi organisaatioksi ei ole sekään täysin poissuljettua. . Missään tapauksessa meillä ei pidä olla vain yhdenlaisia korkeakouluja. Korhonen huomauttaa. . Esimerkiksi Hollannissa on yksi lainsäädäntö, ja siellä on sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja määriteltynä samassa laissa. Tärkeintä ARENEn mielestä on, että Suomessa järjestetään tulevaisuudessakin ammatillisesti suuntautunutta korkeakoulutusta, joka antaa valmiuksia työelämään. . Tilanne on nyt sellainen, ettei maitoa saada liikkeelle eikä puita haettua metsistä, kun tiet pettävät alta. Tähän pääseminen edellyttää käsityksemme mukaan valtion osalta menojen jäädyttämistä ja noin kahden miljardin euron sopeutustoimia. . Tähän tavoitteeseen on helppo yhtyä, ja se on lähtökohtana myös keskustan ehdotuksessa strategiseksi hallitusohjelmaksi, muistuttaa keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen. Laaninen kirjoittaa blogissaan, että vaaleissa on kysymys paljon enemmästä kuin vain leikkauslistojen laatimisesta. . Haastamme muita puolueita esittämään oman vaihtoehtonsa velkaantumisen taittamisen aikataulusta ja keinoista. Keskusta esittää, että valtiontalouden alijäämä painetaan ensi vaalikaudella kahteen miljardiin ja kuntatalouden alijäämä noin miljardiin. . Biotalous nousee maasta ja metsistä
Olisiko tässä myös joustojen paikka. Olisiko esimerkiksi jossakin vara joustaa työpaikkojen säilyttämiseksi Suomessa? . Suurelle yleisölle tuntematon ehdokas keräsi VALTAKUNNAN tasolla Mäntyniemi peräänkuuluttaa poliittista rohkeutta silloin, kun on päätöksenteon aika. Nykyhallitukselta puuttuu hänen mukaansa johtajuus ja rohkeus, mikä on näkynyt erityisesti sote-uudistuksessa. Täytyy olla ihmisiä, jotka tietävät, mitä ensihoito tarkoittaa täällä ja mitä se tarkoittaa Espoossa. Eduskunnassa täytyy olla edustajia, jotka sanovat, että tämä ei toimi pitkien etäisyyksien Lapissa. Kuva: Maarit Simoska Turvaa myös heikoimmille Politiikassa ei yllätä enää mikään, Merja Mäntyniemi sanoo keskustan listalla seitsemänneksi eniten ääniä ja jätti taakseen joukon vahvoja vaikuttajia. . 10 3.2.2015 . Jos politiikan suuntaa ei muuteta, hyvätuloiset pärjäävät kyllä, mutta kuka huolehtii kaikista muista. Mäntyniemi näkee kansanedustajan työn palveluammattina. . Hän korostaa, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus on yhä tärkeää. Siksi Mäntyniemi eduskuntaan haluaakin. Puheet eivät ole muuttuneet päätöksiksi. Mäntyniemi on seurannut tilannetta aitiopaikalta, sillä hän on Lapin sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja. . Kysymys on kuitenkin asukkaiden lähipalveluista, Mäntyniemi korostaa. SOTE-ASIOIDEN lisäksi Mäntyniemi aikoo nostaa vaaliteemaksi myös keski-ikäisten naisten jaksamisen työelämässä. Minulla on jo sanottu, että joitakin asioita ei ehkä kannata nostaa esille vaaleissa, sillä niistä ei tule ääniä. . Ikääntyvät ja sairastavat vanhemmat tarvitsevat apua, mutta työelämästä on vaikea irrottautua. . Tässä on hieman sellainen tilanne, että hallitus on rakentamassa asuntomessualueelle hienoa taloa miettimättä, kuka siihen muuttaa asumaan. . Kysehän on maakunnan ja äänestäjien palvelemisesta. Hän haluaa muuttaa maailmaa ja tuoda pohjoisen asioita kansanedustajien tietoisuuteen. . Oletan, että he, jotka minua äänestivät, olen heidät kaikki kätellyt, Mäntyniemi pohtii. MAARIT SIMOSKA ROVANIEMI ELÄMÄNMUUTOS teki Merja Mäntyniemestä lappilaisen viitisen vuotta sitten. Lapin ihmiset eivät ole hiljaisia, joten tällainen puhelias karjalainen sopeutuu hyvin joukkoon, Mäntyniemi naurahtaa. Hän asettui tuoreena rovaniemeläisenä kuntavaaleissa ehdokkaaksi syksyllä 2012. Omassa työpaikassani Finnairilla alensimme palkkoja, jotta työpaikat säilyisivät. Verkostot ja kontaktit pääkaupunkiseudulla ovat edellisen elämäni ansiosta kunnossa, hän toteaa.. Kuinka paljon yhteiskunta säästäisi, jos aikuiset lapset voisivat tehdä lyhennettyä työviikkoa ja huolehtia eri paikkakunnalla asuvista vanhemmistaan, Mäntyniemi kysyy. Mäntyniemen mielestä jokin menee pieleen, jos omaishoitaja saa ympärivuorokautisesta läheisensä hoidosta vähemmän yhteiskunnallista tukea kuin kotona asuva ja tietokoneella istuva nuori. . Sopivatko ohjeet ja lait enää nykyaikaan. Uutta ei synny, jos vaikeistakin asioista ei keskustella, kansanedustajaksi pyrkivä Merja Mäntyniemi sanoo. Uutta ei synny, jos vaikeistakin asioista ei keskustella. Keski-ikäisenä naisena Mäntyniemi sanoo joutuneensa samaan tilanteeseen kuin moni muukin ikäisensä. Nuoruuden haave akateemisesta opiskelupaikasta toteutui Lapin yliopistossa matkailututkimuksen parissa. Kun perheen nuorisokin löysi omat opinahjonsa Rovaniemeltä, ratkaisu tuntui kaikkien kannalta hyvältä. . Mutta eihän asioita niin hoideta, että vaietaan. Me taas täällä maakunnassa joudumme kuitenkin harkitsemaan, mitä käyttäjät tarvitsevat ja vasta sitten rakentamaan niitä seiniä ja byrokratiaa, hän sanoo. Perustuslakivaliokunta joutuu Mäntyniemen mukaan miettimään, toteutuuko kunnallinen itsemääräämisoikeus vai onko potilaan oikeus palveluihin tärkeämpi arvo. MONIA sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä lakeja pitäisi Mäntyniemen mukaan arvioida uudelleen, sillä yhteiskunta on muuttunut nopeasti. . Olen ollut politiikassa niin kauan mukana, että mikään ei enää yllätä. Jatkuvat ytja irtisanomisuutiset uuvuttavat työntekijöitä. SAK:n jäsenenä Mäntyniemi heittää haastetta myös ay-liikkeelle. Palvelevatko ne ihmisten tarpeita, Mäntyniemi kysyy. Eduskunnan täytyisi hänen mielestään säätää sellaisia lakeja, jotka tuovat ihmisille sen turvan, jota he tarvitsevat. Erityisesti Mäntyniemi haluaa puhua niiden ihmisten puolesta, joilla puolestapuhujaa ei ole. Kysymys on valinnoista, joita puolueet tekevät
Halutessasi voit kertoa myös, miten matka on tähän asti taittunut. Se on paitsi talouden myös sosiaali- ja terveysalan ongelma, sanoo Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto. MATKUSTAJATUONTIA kyselytutkimuksella seuraa vuosittain myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL yhdessä Alkon, valtiovarainministeriön ja Valviran kanssa. Elinkeinojen edustajien mielestä viranomaistutkimus ei kuitenkaan anna kattavaa kuvaa, koska haastattelut tehdään puhelimitse satunnaisotannalla sen sijaan, että ne tehtäisiin matkustajalaivoilla. THL julkistaa seurantatutkimuksensa viime vuotta koskevat tulokset maanantaina. Päättäjille tekisi hyvää käydä katsomassa, millaista meno on Viron puolella viinarannassa, Scheiman naurahtaa.. Hiihto- ja kävelykilometrit lasketaan mukaan sellaisinaan, juoksukilometrit saa kertoa kahdella. Tiedot voi ilmoittaa sähköpostilla (kerho@suomenmaa.fi), postitse (PL 52, 90101 Oulu) tai kerhon Facebook-ryhmässä. Lähetä tiedot viimeistään 10. Muutamalla matkaajalla on kannossa olutsalkku. Seuraavaa Tallinnan-lähtöä odottavat matkustajat eivät kuulemma hekään aio palata edellisiä raskaamman juomalastin kanssa. Viron-matkaa ei koskaan ole tullut tehtyä alkoholin hakemista varten, sanovat Oulusta satamaan matkustaneet Henna Luomaranta-Tuukkanen ja Heikki Tuukkanen. Samalla toimialamme terävin kasvu ja työllisyys valuvat sinne, sanoo Matkailu- ja ravintola-ala Maran ekonomisti Jouni Vihmo. . helmikuuta. Ne matkat on tehty erikseen, autolla. Variksen mukaan ulkomailta kerralla tuodun alkoholin määrä on TNS Gallupin kyselyjen mukaan kasvanut jo useamman vuoden. . Siinä haastateltiin noin 3 700:aa matkustajaa Helsingin ja Viron välisillä laivoilla viime vuonna. MAANANTAIAAMUNA Tallinnasta Helsingin Länsisatamaan saapuneilla matkustajilla on paljon kevyemmät kantamukset kuin tuoreesta alkoholin tuontia kartoittavasta tutkimuksesta voisi päätellä. Palvelualojen, kaupan ja panimoteollisuuden kyselyn perusteella 80 prosenttia Virosta palaavista seurueista tuo mukanaan alkoholia. Juomisten hakeminen ei tosin ole ollut silloinkaan matkan pääsyy, hän sanoo. Scheiman ei usko, että Viron matkustajatuonti selittäisi kokonaisuudessaan suomalaisten laskenutta kulutusta ravintoloissa tai oluthyllyillä kotimaassa. Nykymalli on kansantalouden kannalta älytön. Se ei vaikuta omaan kulutukseen Suomessa, eikä matkalle tarvitse lähteä juomisia hakemaan, Suomessa alkoholi on ihan tarpeeksi halpaa, pariskunta tuumaa. KYSELYN teettäjien mukaan matkustajatuonti Virosta syrjäyttää vauhdilla myyntiä Suomessa. Lääkkeeksi ehdotetaan muun muassa alkoholiveron kevennystä ja alkoholin laajemman myynnin sallimista päivittäistavarakaupoissa. . tammikuuta. Erikoissuunnittelija Tuomo Varis ei ennen tulosten julkaisua lähtenyt peilaamaan kahden tutkimuksen tuloksia toisiinsa. Viitteitä suuria viinalasteja kerralla tuovista matkustajista kuitenkin on. Näkemyksemme mukaan näillä keinoilla on päästy leikkaamaan suurimpia eriä ja kaupallista tuontia. TYÖMATKALLE lähdössä oleva helsinkiläinen Samu Scheiman sanoo, ettei aio tuoda tällä kertaa alkoholia lainkaan. . Nimet ja kilometrit julkaistaan lehdessä helmikuun lopussa. Me kuitenkin maksamme Suomessa esimerkiksi tuontiviinan terveysvaikutuksista. . Tullin näkemyksen mukaan tuonnin ohjetasoilla, tehovalvonnalla ja alkoholin terminaaliluovutusten lopettamisella on kuitenkin saa- tu tuloksia. . Alkoholiveron nostot ovat osaltaan vauhdittaneet suomalaisten matkailua Viroon. On siis aika raportoida väliaikatulokset. Ilmoita kerhovastaavalle, paljonko kilometrejä oli koossa tammikuun viimeisen päivän iltana. Matkoilta tuodaan muutama tuliaispullo. määrää on erittäin vaikea arvioida. Nyt siiderilaatikoiden sijaan perässä vedetään matkalaukkuja. Osa tuodusta alkoholista menee valvomattoman harmaan talouden piiriin. He arvelevat tuovansa ulkomailta alkoholia vuodessa alle kymmenen litraa. . Alkoholin verotusta hän pitää silti turhan raskaana. . 11 3.2.2015 Kerholaiset, ilmoittakaa puolivälitulokset! SUOMENMAAN TUHANNEN KILOMETRIN KERHO tuli puoliväliinsä lauantaina 31. Toisaalta myös niiden matkustajien osuus, jotka eivät tuo Viron-reissaajista viisi prosenttia tuo liki puolet matkustajatuonnin alkoholista. Kuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva Osa tuodusta alkoholista menee valvomattoman harmaan talouden piiriin. lainkaan alkoholia, on kasvanut. TULLIVALVONTAJOHTAJA Mikko Grönbergin mukaan ammattimaisten ?trokarien. Julkaisemme osan kommenteista lehdessä. Suomenmaa arpoo kaikkien ilmoittautuneiden sekä väli- ja lopputuloksensa raportoineiden kesken sykemittarin. Pieni osa tuo liki puolet Viron-viinatuliaisista SALLA SALMELA/STT ?Päättäjien olisi hyvä tutustua? HELSINKI MATKUSTAJIEN Virosta Suomeen tuomasta alkoholista jopa puolet saapuu suuria lasteja tuovan pienen ryhmän kyydissä, sanovat kaupan, palvelualan ja panimoiden edustajat. Viron-reissaajista viisi prosenttia tuo liki puolet matkustajatuonnin alkoholista, ilmenee elinkeinojen teettämästä kyselytutkimuksesta
Ei ollut mitään vaikeuksia herätä aikaisin tänä aamuna, vaikka on vapaapäivä, nauraa äiti Sanna-Kaisa Jurvakainen. Kotona seurataan politiikkaa niin tiiviisti, että Siljallekin on tullut selväksi, kuka on Sipilä. Taivalkoskella ja Kuusamossa keskusteltiin vakavista aiheista, tunnelma pysyi leppoisana. Ehdokkaat iloitsivat siitä, että kahvilat, vaalituvat ja lopulta Kuusamon lukion salikin täyttyivät ihmisistä. Tilaisuuksiin saapunut väki iloitsi hyvistä ehdokkaista ja hyvästä yhteishengestä. Kaikkia lämmittivät huikeat gallup-lukemat. Monet puhuttelivat Sipilää tulevaksi pää- ministeriksi, mutta puheenjohtaja varoitti: . Hän toivoo vaalimenestystä myös sosialidemokraateille. . Ajatellaan, että kuution hinta olisi 30 euroa... . Jos nyt kuitenkin, kun on näin isosta kaupasta kyse, vetoaa Sipilä. . Kuva: Maria Seppälä . Miehet tukevat lämpimästi byrokratian karsimista ja muitakin keskustan tavoitteita. AAMUKÄVELYLLE tyttärensä kanssa lähtenyt Mirja Vilmi tuntee monet ehdokkaista jo entuudestaan. Hän iloitsee siitä, että keskustan ohjelmissa koti ja lapset ovat niin keskeisellä sijalla. . Jos ei ole yhteistyötä, ei saada tuloksia aikaan. Päiväkoti on käytössä ja koulukeskus rakenteilla. Aimo Laakkonen halusi korostaa kaikille yhteistyön merkitystä. . Osa liittyisi mukaan matkan varrelta, joku joutuisi kääntymään paluumatkalle jo ennen Kuusamoa. Kaikki kolme kainuulaista ja melkein kaikki pohjois-pohjalaiset ehdokkaat osallistuivat yhteiseen tempaukseen, jota hyvin pian alettiin kuvata todelliseksi hyvän mielen kiertueeksi. Vaalitilaisuuksia järjestettiin viikonvaihteessa kautta maan ja niistä kantautuneet viestit olivat samansuuntaisia: omat joukot ovat hyvin liikkeellä. VAIKKA Kiimingissä, Pudasjärvellä. Se on selevä kenestä tulee pääministeri, sanoo Juuso Runtti. Kuva: Maria Seppälä Hyvän mielen kiertue kokosi Oulun vaalipiirin ehdokkaat matkasivat Oulusta Kuusamoon. PIRKKO WILEN OULU-PUDASJÄRVI KAHDEKSANVUOTIAS Silja Jurvakainen näyttää ylpeänä kännykkäkameran kuvaa, jossa hän poseeraa yhdessä Juha Sipilän kanssa. . En ole koskaan ollut kokoomuksesta innostunut, sosdemien kanssa olisi parempi olla hallituksessa. . 12 3.2.2015 Silja (8) ja Sanna-Kaisa Jurvakainen lähtivät kauppareissulle paljon tavallista aikaisemmin. En sillä hinnalla myis, ilmoittaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vesa Riekki. . Ja pinon korkeus olisi 120 metriä.. Tuota Sipiläähän mekin tultiin katsomaan, sanovat pahimmasta tungoksesta vähän sivussa seisovat Pentti Haipus ja Matti Schönberg. Kuuden pysähdyksen taktiikalla kohti Koillismaata. Oulun vaalipiirin keskustalaiset kansanedustajaehdokkaat nousivat vihreään bussiin. Nyt ei saa kinttaat tippua. Kun kuultiin, että Sipilä joukkoineen on Jäälin ABC:llä lauantaina puoli yhdeksältä, niin sinnehän piti päästä. VARHAIN aamulla piiritoimiston pihalla Juha Sipilä oli linjannut: . Nähtiinhän se sote-sopassakin. VAALITUPA Pudasjärven keskustassa on täyttynyt ääriään myöten. Juha Sipilä havainnollistaa Suomen valtion velkamäärää: . Jos maksettais se halkoina. Erityisesti on syytä nostaa esimerkiksi Pudasjärven suuria hirsirakennushankkeita. Kovaa työtä on tehtävä loppuun saakka. KIIMINKILÄINEN pitkän linjan keskustalainen Juuso Runtti kehuu Sipilän tyyliä ja ihastelee keskustan nousua. Kuva: Maria Seppälä Kuntaliitos tuli, mutta kiiminkiläisinä ja jääliläisinä pysytään, selittävät Matti Schönberg ja Pentti Haipus. Siis sillä hinnalla pitäisi kasata metrisiä halkoja pinoon, joka kiertäisi maapallon ympäri. Kun sillä alalla olen elämäntyöni tehnyt, niin ne asiat ovat aina mielessä. PUDASJÄRVEN Kipinässä Matti Vuolteenaho evästää, että biotaloudesta puhuttaessa pitää nostaa esiin myös puurakentaminen. Sipilä vakuutti, että näin tehdään
Jossain vaiheessa puhettaan Sipilä totesi, että tarvitseeko hänen nyt kaikkea niin yksityiskohtaisesti selittää. Yleisön joukosta kuului heti huutoja ?kyllä meillä on aikaa!? Vaikka tilanne näyttääkin ?älyttömän hyvältä?, keskustalaiset eivät ylpisty. . Osa väestä ehkä tyytyy pelkkään kahviin. Luusuan mielestä politiikassa on nyt mukava toimia. Ja olenhan minäkin täällä ehdokkaana, muistuttaa Juha Sipilä. Mirja Vilmi ehti puhutella useampiakin tuttuja ehdokkaita. Myös Juha Sipilää. ?Onnea toivotin!?. Asummepa missä tahansa, sanoo Mika Määttä. Kuva: Sanna-Mari Talala Reipashenkinen juhla REIPASHENKISEKSI ja fiilistä nostattavaksi kuvailee kunnallisjärjestön puheenjohtaja Mika Määttä Kuusamossa lauantai-iltana järjestettyä vaalijuhlaa. Nuoret kuusamolaiset esiintyjät olivat upeita, mutta upea oli myös ehdokaskaarti. . Kuva: Maria Seppälä . Töitä pitää paiskia! Mutta niitä tehdään nyt hyvillä mielin. keskustaväkeä SIVUMMALLA Keskustan Pudasjärven kunnallisjärjestön tuore sihteeri Merja Luusua suorittaa omia laskutoimituksiaan ja arvelee, että tilaisuuteen varatut 250 makkaraa saattavat riittää. Kuva: Sanna-Mari Talala. Puolue on yhtenäinen ja Pudasjärven valtuustossakin hyvä henki. Kaupunkia kehitetään yhdessä. SISÄLLÄ vaalituvassa esittäytyvät ehdokkaat: Marisanna Jarva, Tuomas Kettunen ja Timo Korhonen Kainuusta, Hannu Takkula, Mirja Vehkaperä, Riikka Moilanen, Matti Leiviskä, Niilo Keränen, Eeva-Maria Parkkinen, Tapani Tölli, Matias Ojalehto ja Jarmo Vuolteenaho Pohjois-Pohjanmaalta. Kyllä siitä joukosta varmasti löytyy jokaiselle sopiva. . Keskusta puolustaa tavallisia arjen sankareita. Ihana tehdä vaalityötä, kun ihmiset ovat näin innostuneita, sanoo Merja Luusua. Ja toiset harmittelivat, että ajankohta ei sovi ja kyselivät tuleeko se Sipilä vielä toisenkin kerran... JUHLASSA tuli selväksi, että keskustan sanoma kiinnostaa. . Kuusamolainen Ulla Parviainen liittyisi joukkoon myöhemmin. . 13 3.2.2015 Juustolan kahvio Pudasjärven Kipinän kylällä täyttyi kuulijoista. Esittäytymisvuorossa ehdokas Tapani Tölli, joka ilmoitti pukeutuneensa vaimon lahjoittamaan mainospaitaan. ?Tässähän on rivi töllejä?. Kuva: Maria Seppälä Juha Sipilän vaalikiertueet ulottuvat koko maahan, mutta omasta vaalipiiristä aloitettiin. Vihreä bussi on taas liikkeellä. Saliin mahtuu yli 200 ihmistä, mutta kahvion puolelta piti kantaa tuoleja lisää, kuvailee Määttä. Jo edellisellä viikolla oli tullut selväksi, että tilaisuus kiinnostaa kuusamolaisia. . Alueen etelälaidan ehdokkaista Antti Rantakangas, HannaLeena Mattila, Eija Nivala ja Juha Pylväs eivät ehtineet kiertueelle mukaan. Siis meitä kaikkia. Minulle tuli lukemattomia puheluita, joissa kyseltiin missä se tilaisuus olikaan ja moneltako se olikaan. Kuva: Maria Seppälä . PORUKKAA oli hyvin
Asiakkaa aat ov ovat tyytyväisiä palvelevat ja luottavat apteekkeihin. apteekkeihin Apteekit palvel lev evat at tasa-arvoisesti tasa arvoisesti kaikkia suomalaisia Hangosta Ivaloon. Siksi vaadimme, että maa- ja metsätalousministeriö peruuttaa Maatalousviraston päättämät tukien maksatusten viivästymiset. Maa- ja metsätalousministeri- KANSANEDUSTAJAT vaativat, että hallitus neuvottelee Suomelle poikkeuksen EU:n valtiontukisäännöksistä. Apteekit ovat erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille korvaamattoman tärkeä lähipalvelu. Apteekkarit ovat suomalaisia yrittäjiä, jotka työllistävät yli 8 000 ammattilaista. Näin siitäkin huolimatta että maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok) antoi lupauksen leikkausten lykkäämisestä. Maataloudelle päätetty noin 20 Kuva: Suomenmaan arkisto ön on myös välittömästi ryhdyttävä korjaamaan maatilojen talouskriisiä, kansanedustajat vaativat. Välineitä löytyy verotuksesta, tukileikkausten perumisesta, lainojen lyhennysaikojen pidentämisestä sekä erilaisista vakauttamisvälineistä (vakauttamislaina). Erityisen suuri vaikutus on maito- ja liha-aloilla sekä perunantuotannossa. miljoonan euron ?kriisipaketti? ja EU:lta tulevat kompensaatiot ovat osoittautuneet täysin riittämättömäksi tilanteessa, jossa kaupat näyttävät maksattavan oman markkinaosuutensa kasvattami- sen viljelijöiden selkänahasta. KESKUSTALAISET varoittavat maatalouden kannattavuusheikennysten yhteisvaikutuksista. . Välillisesti kiista heijastuu myös kaikkeen muuhunkin maatalouteen, kun aiemmin Venäjälle vietyjä tuotteita myydään polkuhinnalla Euroopan ja Suomen sisämarkkinoilla. VILJELIJÖIDEN tukalasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta hallitus leikkasi viljelijätukia myös vuodelle 2015, keskustan kansanedustajat paheksuvat. . Ne neuvovat itsehoitolääkkeiden turvallisessa käytössä. Ja toimivat muun terveydenhuollon tukena, helpottaen sen kuormitusta, ilman ajanvarausta. Näin kotimaista maataloustuotantoa on mahdollista tukea nopeasti. Poikkeus on neuvoteltavissa, koska Suomen maatalouden kannattavuuden romahtaminen täyttää EU:n poikkeustoimenpiteisiin oikeuttavan talouskriisin kriteerit, kansanedustajat korostavat. Kansanedustajat kiirehtivät kilpailulain tulkintojen muuttamista nykyisen markkina-alueen mukaisiksi ja kauppa-asiamiehen tehtävän perustamista. Kauppa-asiamies pystyisi seuraamaan elintarvikeketjun hinnanjakautumisen vaikutuksia ja tarvittaessa puuttumaan niihin.. Viljelijöiden tilanne uhkaa ke- HYVÄT NEUVOT SISÄLTYVÄT HINTAAN APTEEKIT OVAT kustannustehokas ja hyvin n to toimiva osa Asiakkaat suomalaista terveydenhuoltoa. He vaativat hallitukselta toimenpiteitä suomalaisen elintarviketuotannon turvaamiseksi. Kannanoton ovat laatineet keskustan kansanedustajat Jari Leppä, Sirkka-Liisa Anttila, Lasse Hautala, Anne Kalmari, Timo Korhonen ja Eero Reijonen. Venäjän ja EU:n välinen poliittinen pakotekiista kurittaa Suomen maataloutta. Erityisen suuri vaikutus sillä on maito- ja liha-aloilla sekä perunantuotannossa. Lääkemyynnin verot maksetaan Suomeen. Niillä rahoitetaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. apteekkariliitto.? hittyä sietämättömäksi. 14 3.2.2015 Viljelijöiden tilanne on jo sietämätön Keskustan kansanedustajat varoittavat, että maatiloja uhkaa nyt todellinen talouskriisi. PIRJO KONTIO SUOMENMAA KESKUSTALAISET maatalouspoliitikot ovat erittäin huolissaan elintarvikealan tukalasta tilanteesta Venäjä-pakotteiden varjossa
Sama koskee saaristoa. Mäkinen muistuttaa, että poliittisen päätöksenteon pitää katsoa kauas tulevaisuuteen. Hän kertoo Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimuksesta. Siinä 75 prosenttia nuorista ilmoitti unelmatulevaisuutensa sijoittuvan maaseudulle. Suomessa yrittäminen on mennyt aivan älyttömäksi, hän sanoo ja viittaa vaikkapa kampaajien työn säätelyyn. Lääkkeeksi vaivaan Mäkinen luettelee yrittämisen esteiden karsimisen, helpotukset aloitteleville yrittäjille sekä asioiden keskittämisen yhdelle luukulle kokonaiskuvan saamiseksi. PK-yrityksissä on Mäkisen mielestä yksi ratkaisu talouskasvuun. Niistä tärkeimmän ryhmän muodostavat yritykset, joilla olisi töitä tarjolla, mutta jotka eivät uskalla rekrytoinnin epäonnistumisen pelossa palkata ihmisiä. Mäkinen ei halua ajaa mahdollisuuksia perusteettomiin irtisanomisiin, mutta hän tietää, ettei mikään pienyritys kestä maksimissaan kahden vuoden laki- sääteisten irtisanomiskorvausten maksamista. . Työllistämiskynnyksen madaltamiseksi koeaikoja on pidennettävä ja irtisanomissuojaa kevennettävä. EHDOKKAAN yhteydessä on pakko kertoa lampaista sekä koirista, jotka olivat ensin. Tai aivan ensin oli vaimon hevonen, jolle pariskunta oli etsinyt vuosia sopivaa kesälaidunta. Niinpä hän palasi yksinyrittäjäksi. Jo vuonna 2000 Mäkinen oli rekisteröitynyt jääkiekkoagentiksi, ja asiakkaina oli sekä SM-tason pelaajia että ulkomailla pelaavia. Heitä on syytä kuunnella. FAKTA Heikki Mäkinen Asuu Oripäässä Varsinais-Suomessa Keskustan eduskuntavaaliehdokas 2015 Varatuomari ja yrittäjä, Oripään kunnanhallituksen puheenjohtaja Tärkeitä vaaliteemoja: yrittäjyyden helpottaminen, maaseudun ja saariston elinvoimaisuuden säilyttäminen, kotimaisen ruoantuotannon turvaaminen, kuntien itsehallinto, ihmisten oikeusturva ja turvallisuus. Siitä oli hyvä jatkaa. Ajatellun viiden lampaan katraan sijaan tilalla on yli 180 lammasta ja paimenkoiria kolme. Tilan määkijöistä osa on paimennettavia Ahvenanmaalta, osa lihalampaita, joiden lihan Mäkiset kuljettavat suoramyyntiin Lallin Lammas -teurastamon kautta. Paimenkoirafanina lammasfarmari vastaa kennelpiirissään toko- eli tottelevaisuuskoulutuksen järjestämisestä. MAASEUDUN ja saariston elinvoimaisuuden säilyttäminen on Mäkisen toinen tärkeä teema. Hän kysyy, kuka huolehtii kotimaisesta ruokatuotannosta, ruokavarmuudesta ja bioenergian tuotannosta, joiden nimiin kaikki puolueet kilvan vannovat, jos maaseutu hallituksen keskittämispolitiikan takia kurjistuu ja infra rapistuu. . Mäkinen hankki vuonna 2008. Unan myötä alkoi uusi vaihe. Kummallakin on lisäksi kaksi omaa yritystä, joten yrittäjyystuntuma on vahva. . Tavallinen ihminen ei pysty enää käymään oikeutta ilman oikeusturvavakuutuksia, varatuomari Heikki Mäkinen sanoo. Kuva: Raija Kerttula-Rantanen oli hänen osaltaan ohi. Mäkinen myy pelaajia ja hoitaa heidän sopimusasioitaan. NELJÄ VUOTTA sitten Mäkinen asui yrittäjävaimonsa kanssa vielä Paraisilla, ruotsinkielisessä saaristokaupungissa, jonka päätöksenteossa hän vaikutti kokoomuksen edustajana. Hän oli mukana myös maakuntavaltuustossa sekä VarsinaisSuomen Yrittäjien yksinyrittäjätoimikunnassa. . Lopulta löytyi tila, josta tulikin kesäasunnon sijaan uusi koti. Ensimmäisen paimentavan koiransa, bordercollie ?Unan. Piti ostaa tilalle muutama lammas koiran paimennettavaksi. Kun muutimme, luovuin kokoomuksen jäsenkirjasta. Nyt Mäkinen kehuu vahvasti keskustalaisen 1415 asukkaan itsenäisen kotikunnan toimivuutta, palvelurakennetta ja taloutta. Saaristosta lähdön jälkeen Mäkinen ajatteli, että politiikan teko . 15 3.2.2015 Lainlukijasta lainsäätäjäksi Varatuomari vaihtoi lennossa asianajotoimistonsa lammasfarmiin RAIJA KERTTULA-RANTANEN ORIPÄÄ OMASTA asianajotoimistosta yksinyrittäjäksi. Toisin kävi. Byrokratiatalkoot on yksi iso juttu. Kuntauudistus sytytti vaikuttamisen palon ja halun takaisin politiikkaan. NYT Mäkisellä on vaimonsa kanssa yhteinen maatalousyritys. Ryhtyminen jääkiekkoagentiksi. Muutto maalle lammasfarmariksi. Siinä varatuomari Heikki Mäkisen elämän taitekohtia vuosituhannen alusta lähtien. Nyt edessä on miehen omasta mielestä hänen viimeinen suurempi mahdollinen muutos: on aika pyrkiä lainlukijasta lainsäätäjäksi. Suunnitelmallinen realisti katsoi ensin, miten piirin ehdokasasettelu kehittyi. Kun omalta alueelta ei tullut ehdokasta, Mäkinen otti yhteyttä piiriin ja kunnanhallituksen puheenjohtajalle näytettiin vihreää valoa. Hän haluaa tarjota koko kansan hyväksi osaamisensa ja kokemuksensa yrittäjänä ja tavallisten ihmisten, jääkiekkoilijoiden, sekä yritysten asioiden hoitajana. Mäkinen ei pelännyt isoa muutosta, johon tunsi tarvetta 2000-luvun ?hulluina vuosina?, kun hänellä oli palkkalistoillaan kolme juristia ja kaksi sihteeriä Turussa. Lähes ympärivuorokautinen työssäolo sai hänet miettimään, voisiko elämänsä järjestää jotenkin muuten
Jo viiden lehmän omistajia nimiteltiin suuriksi roistoiksi. Toivottavasti Venäjän sydämenkin sivistyneen uuden sukupolven reilut ja rehelliset edustajat jo piankin rakentavat laajasta, rikkaasta valtakunnastaan naapureitaan ja omaakin kansaa arvostavan ja kunnioittavan, rauhan ja rakkauden suvaitsevaisen suurvallan. Mikko Kiio. Monelle sivistys on jotakin sellaista vanhaa ja arvokasta, kenties pysähtynyttä ja pölyttynyttä, joka ei oikein koske tätä maailmaa. Sivistykseen kyllä kuuluvat ne luovan toiminnan saavutukset, joita ihmissuku on historiansa aikana tehnyt ratkoessaan toden, hyvän, oikean, kauniin ja pyhän kysymyksiä. SIVISTYSPERINTEIDEN parhaiden tulosten välittäminen uusille su- kupolville on arvokas tehtävä. Se alentaisi petokorvauksien määrää ja säästäisi veronmaksajien rahoja. Mielipiteet 16 Petopolitiikassa vielä korjattavaa VIIME vuosina petovahingot ovat olleet historiallisen korkealla. Kuva: Antti Leinonen EUROOPAN UNIONI kumppaneineen asetti Krimin rosvouksen ja Ukrainan sodan vuoksi pakotteita osalle Venäjän johtoa. Miten on selitettävissä, että Venäjän johto nyt erittäin epäreilusti ja epäoikeudenmukaisesti kostaa sitä isolle osalle Suomen kansalaisia. Lisäksi ahmojen siirtoistutuksia tukevia toimenpiteitä tulee aktiivisesti selvittää ja istutusten toteuttamista kiirehtiä. Selkeyttä vaatisi myös pakkotilalainsäädäntömme. Perimmiltään myös vapaa sivistystyö on luovuuden kulttuurin palveluksessa. Pitkän ja rasittavan rikostutkinnan pelossa tilanteeseen ei uskalleta reagoida silloinkaan, kun kyseessä olisi selvästi niin sanottu pakkotilaksi tulkittava tilanne. Suomen rikoslainsäädäntö (Rikoslain 4 luvun, 5§) antaa nykyisellään mahdollisuuden pakkotilan nojalla suojata omaisuutta, kuten kotieläintä tai ihmisiä pedon hyökkäykseltä. Se on yksi hartaimpia odotuksiani myös uudelle hallitukselle. Muutoksen osana vapaatavoitteiset sivistysopinnot tulee nostaa (tai palauttaa) arvoonsa. Tähän pitää isänmaan edun nimessä saada muutos. Hänen ansionsa oli tämän käsityksen soveltaminen kansannuorisoon. Pakkotilaan liittyvä lainsäädäntö ja sen käytännön merkitys eivät kuitenkaan ole laajasti kansalaisilla tiedossa. METSÄSTYSLAIN uudistamisen yhteydessä lainsäädäntöä tulisikin muuttaa siten, että suurpedon tullessa pihapiiriin, eläinaitaukseen tai tavattaessa verekseltään porotokasta, pedon lopettamiseen olisi oma erityissäännöksensä. Tällöin peto voitaisiin tilanteen vaatiessa lopettaa erityissäännöksen nojalla laissa määriteltyjen tiukkojen edellytysten täyttyessä. Markus Lohi Poronhoitoalueen suurpetoneuvottelukunnan puheenjohtaja kansanedustaja (kesk.) ?Alkion sanoin nuorison päähän voidaan kyllä panna tietoa kuinka paljon tahansa. Välitys- ja sivistyspedagogiikat eivät ole tasapainossa. Suomessa on siellä täällä upeaa harrastusta opetuksen uudistamiseen ilman, että sivistyshallinto sitä mitenkään tukee. Mutta se pysyy ?makasiinitavarana vain?, ellei älyn toimintaa ole onnistuttu herättämään. Se antaa pohjan uuden luomiselle. Alkio käytti kuitenkin paljon panoksia sen tähdentämiseen, että pelkkä sivistyssaavutusten välittäminen ei riitä. Alkion sanoin nuorison päähän voidaan kyllä panna tietoa kuinka paljon tahansa. Mutta se pysyy ?makasiinitavarana vain?, ellei älyn toimintaa ole onnistuttu herättämään.. Kuva: Maria Seppälä Alkion sivistys: Luomisen väkevä vipusin SANTERI ALKIO omaksui sivistyskäsityksensä suomalaisuusliikkeen uushumanismista. Pommituksesta harva selviää vahingoittumatta. Alkio kehitti nuorisoseuroja varten monia sellaisia toimintoja, jotka eivät vain toistaneet menneen ajan saavutuksia, vaan johtivat nuoret mukaan sivistyksen kuohuvaan muutokseen ja tukivat sitä, että ihminen kykeni antamaan muutokseen oman persoonallisen panoksensa. Monet näistä menetelmistä ovat läheistä sukua asioille, joita sivistysteoria edelleen korostaa. Se pitää palauttaa luomisen väkeväksi vipusimeksi. Seppo Niemelä Kulakkivaino jatkuu ?Kesäkuussa 2014 vahvistettu ahmakannan hoitosuunnitelma onkin hyvin valmisteltu ja erittäin tarpeellinen.. Kymmenet tuhannet maitotilalliset, monen muunkin ammatinharjoittajat ovat nyt toimeentulonsa pahassa ahdingossa. Venäjän johto on ikään kuin keksinyt Suomessa soveltaa Neuvostoliiton ja Stalinin palvojien Pietarin ympäristön inkeriläisiin 1930 kohdistamia, vuo- sikymmeniä armottoman ankarina jatkettuja, murheellisia kulakkivainoja. Kulakeiksi luokiteltiin vähintään 3,2 hehtaaria omistaneet talonpojat perheineen. Tällaisena Alkio antaa hyviä herätteitä taas, kun moni hakee sivistyksestä syvempää sisältöä koulutukseen ja elämään. Sivistyksen ydintä on monen ajattelijan mukaan uutta luova toiminta. Todellinen määrä lienee huomattavasti suurempi, koska vain osa raadoista löytyy. Kohonneet vahingot ovat aiheuttaneet sen, että petokorvauksiin varatut määrärahat eivät ole riittäneet ja maksatus viivästyy kohtuuttomasti. Vuosittain joudumme eduskunnassa taistelemaan määrärahojen saamiseksi lisätalousarvioon, jotta kaikki petovahingot saataisiin korvattua. Ennen muuta kysymys on kuitenkin elinkeinon tulevaisuudesta. KESÄKUUSSA 2014 vahvistettu ahmakannan hoitosuunnitelma onkin hyvin valmisteltu ja erittäin tarpeellinen. Nyt esitetyt toimenpiteet tulisi vain toteuttaa. Ahmakannan hoitosuunnitelmassa sallitaan rajoitetusti ahman rauhoituksesta poikkeaminen metsästyslain 41§:n mukaisin vahinkoperusteisin poikkeusluvin pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kannanhoitoalueen pahimmilla vahinkoalueilla. Vuonna 2014 petojen tappamia poroja löytyi noin 4300. Yliopistoistakin tuli silloin ja edelleen ihmisiä, jotka tietävät paljon, mutta joille ?omintakeinen ajatus on yhtä vieras kuin ikiliikkujan rakenne?. Näkemys on ajankohtainen taas, kun Suomi modernin opetusteknologian koko voimalla syytää nuoriinsa ja kaikkiin ihmisiin ulkopuolelta syötettyä tietoa ja taitoa. Sellaisena Alkiokin sivistyksen näki: se on ?veljeyttä synnyttävä, kansakuntain elämää parantava, uudistava ja voimistava mahti, luomisen väkevä vipusin?. Kuvaus on erinomainen, mutta saattaa yllättää. Tuloksena on Alkion sanoin ?ilmiöitä itsenäisesti arvosteleva, omatakeisesti ajatteleva olento?. OMASSA TULKINNASSANI Suomen henkinen lama johtuu paljolti siitä, että tutkintotavoitteisen pikaopetuksen ahtopaineessa nuoret ja aikuiset turtuvat eivätkä löydä omia luovia voimavarojaan. Samalla teurasmäärät ovat laskeneet, kun porot menevät petojen suihin. Tässä tilanteessa järkevin tapa olisi petokannan harventaminen pahimmilla vahinkoalueilla
Niin helppoja säästöprojekteja ei löydy vientiteollisuudesta kuin kolmern miljardin sote-säästö olisi. Ei tarvita uusia ideoita, vain hyvien käytäntöjen hyödyntämistä ja tunnuslukujen käyttö. Eikä tarvita uutta organisaatiota! Minun kokemukseni johtamisesta on, että ihmiset haluavat tehdä hyvää, jos saavat tietää mitä se on. Motivaation luominen on menestymisen edellytys. Mm. sanotaan, että ?Sairaanhoitopiirien nykyinen poliittinen johtojärjestelmä. Yksinomaan hoitotakuulaki aiheutti yhden prosenttiyksikön nousun. Yhdeksän sairaanhoitopiiriä on tilannut Aalto-yliopistolta ?tunnuslukuprojektin?, joka tähän asti on tuottanut 3 raporttia. Kuva: Maria Seppälä PL 52, 90100 Oulu. Idea ei oikein sovi yhteen kansan oikeuskäsitykseen! LUETTUANI Aalto-yliopiston raportit olen vakuuttunut siitä että kolmen miljardin säästö on täysin mahdollinen. Ministeri Huovisen kannattaisi lukea raportit, ettei hänen tarvitsisi kertoa, että soten punainen lanka on ?integraatio. ?uudistukset ja parannukset?. Kuva: Paula Åström Miksi kotiapu ei ole kunnossa? ÄSKEN UUTISOITIIN Superin selvitys kotihoidon tilasta. Huonokuntoiset vanhukset saavat liian vähän apua. Siksi on voimavarat käytettävä sekä oikein että oikeaan aikaan. Ammattilaisten lisäksi tarvitaan vapaaehtoisia. Erilaisten järjestelyjen kesken ei ole löydetty toimivaa tasapainoa. ON TURHA kuvitella, että juuri nyt jostakin löytyisi runsain mitoin lisää rahaa tai työntekijöitä. olisivat saaneet tarvittavat tiedot, kun vasta Aalto-yliopiston projekti on tuottanut tunnusluvut. Se tosiasia, että tällainen projekti on tarpeellinen kertoo minulle, että sosiaali- ja terveysministerit ja ministeriön virkamiehet ovat pahasti laiminlyöneet kustannusseurantaa ja kiinnos- tuneet vain uudistuksista. Tosiasia on, että sairaanhoitopiirit ovat olleet täysin johtavan ylilääkärin ja toimitusjohtajan ohjauksessa. 2950 miljoonaa on siis hukassa. Vuonna 2013 luku oli 65,6 %. Rahassa se tarkoittaa noin 1,5 miljardia eli sen verran pitäisi säästää, jos halutaan palauttaa sote-kustannukset vuoden 2000 tasolle. Syy kustannusnousuun ovat tuoreiden ministereiden keksimät uudelleenvalintaprojektit, ns. Jossain on vikaa, kun kotona-asuminen kuitenkin on yhteinen tavoite ja ihmisten toive. Nyt ei kuitenkaan pelkkä toive taikka tavoite taida riittää. Kun vaalit lähestyvät, hallituspuolueiden takinkääntö alkoi. Hallitusvastuussa olevat huomasivat, että keskusta on puolue, joka tuntee tavallisen perheen arjen, ja perheet huomasivat että vain keskusta ajaa heidän asiaansa. Kristilliset tosin jälleen kerran yrittivät irtopisteiden keruuta eduskuntaryhmän puheen- johtaja Östmanin lausunnolla, että demarit ovat tulleet heidän linjalleen. Kristilliset ovat itse olleet hallituksessa, ja vasta kun keskusta otti tämän asian hoitaakseen ja kansa sai siitä yksityiskohtaisia tietoja, kristilliset huomasivat, että asia kuuluu perhearvoihin, joita he ovat aina omien sanojensa mukaan vaalimassa. Demarien oli pakko taipua, koska paine kentältä oli niin suuri. Se avaa ihmisten silmät ja he näkevät kaiken todellisessa valossa. Perheet ainakin muistavat kuka on heidän puolella Mauri Moilanen Oulu Kolmen miljardin sote-säästö on mahdollinen JOS sairaiden ja vanhusten hoito ja hoiva nyt olisivat samalla tasolla kuin vuonna 2000, kustannukset olisivat nyt suhteellisesti pienemmät riippumatta siitä, että vanhusten lukumäärä on kasvanut 35%. Syy siihen on, että hoitomenetelmät diagnostiikka, kirurgia, syövän hoito jne. Laitospaikkoja vähennetään. Niistä löytyy hyvää faktamateriaalia, mm. 87 tunnuslukutaulukkoa, kansanvälisiä ja kotimaisia lukuja. MINUN makuuni tekijät esittävät turhan paljon mielipiteitä. Ympärivuorokautista huolenpitoa turvaavista palveluasunnoista on puutetta. Kotihoitoon ei ole kaikissa kunnissa pystytty panostamaan tarvetta vastaavasti. Hoitajat uupuvat. Kirjoita Suomenmaahan. ei näytä edellyttävän palvelutarpeeseen perustuvia analyysejä tai luokiteltavia kustannuslaskelmia. Mistä ?luottamusmiehet. Missä viiden mammuttihoitoalueen organisaatiossa motivaatio ja työilo voisivat kukkia. Ehkä ministeri ja ministeriön diktaattorit voisivat tuntea vallan huumaa, muut eläisivät arjessa mieli maassa. Viiden mammutin idea on osa kokoomuksen aluepoliittista aatetta. Voi olla, että tämä hallituspuolueiden takinkääntö tuli liian myöhään. Kansa luottaa siihen että puheenjohtaja Sipilä kaataa mammutit. Daniel Paro Koivulahti ?Monelle ikäihmiselle käy niin, ettei hän itse tai läheinen huomaa, miten kunto heikkenee tai kotiaskareet käyvät hankaliksi.. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. 17 Kuka onkaan perheiden puolella KESKUSTA on jo pitkän aikaa taistellut perhepaketin kaatamisen puolesta. Jotta kuntayhtymä toimisi ?poliittisena johtojärjestelmänä?, valtuustojen valtaa ja kokouksien määrä sekä valtuutettujen koulutus tulisi nostaa uudelle tasolle. Nyt neljän suuren puolueen johtajat ja hallitus haluavat ottaa vallan pois niiltä, joilla se ei ole ollutkaan ja antaa diktatorista valtaa niille, jotka ovat koko ongelman aiheuttaneet, siis ministereille ja ministeriölle. Samalla laitoshoitoa on radikaalisti vähennetty ja kustannuksia kyetty hillitsemään. MONELLE ikäihmiselle käy niin, ettei hän itse tai läheinen huomaa, miten kunto heikkenee tai kotiaskareet käyvät hankaliksi. jonka tuotto hallituksen papereiden mukaan olisi 50 miljoonaa. Omaiset ja läheisethän ovat jo kokolailla työllistettyjä. Kokemus ja myös tutkimustieto osoittaa, että kotihoitoon ja ylipäätään arkielämässä pärjäämiseen sekä kuntoutukseen kannattaa panostaa tehokkaasti ja riittävän varhaisessa vaiheessa. Tästä tuoretta tietoa saadaan Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiristä ( lyhyemmin Eksote ), jonka tuloksista löytyy tietoa mm. Jos ja kun ei ole tuttua lääkäriä taikka henkilöä, jonka kanssa käytännön asioista voisi puhua, ongelmat kasaantuvat. Aivan liian usein käy niin, että toimeen ryhdytään vasta sitten, kun vanhan ihmisen toimintakyky on jo pahasti heikentynyt. Kotiin tarjottavaa apua toteutettaessa on nyt mietittävä myös työntekijöiden ajankäyttöä ja tehtäviä, jotta he voisivat kokea työnsä mielekkääksi. Pirkko Karjalainen YTL, toiminnanjohtaja (eläkkeellä) kansanedustajaehdokas, Uusimaa, keskusta mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja ?Tosiasia on, että sairaanhoitopiirit ovat olleet täysin johtavan ylilääkärin ja toimitusjohtajan ohjauksessa.. ovat valtavasti kehittyneet. Vuonna 2000 soten nettokustannukset olivat 60,7% kuntien käyttökustannuksista. THL:n viime vuoden lopulla julkistetuista tutkimuksista. Eksotessa on panostettu ikäihmisten kuntoutukseen, henkilöstön koulutukseen ja hyvin toimivaan kotihoitoon. Keski-ja Pohjois-Suomi ja kaikki maalaiskunnat autioitetaan erämaaksi. Eliitti etelässä hoitaa päätöksenteon ja käskynjaon. Urbanisointi-työkaluna se on kuntauudistusta kymmenen kertaa tehokkaampi. Tarkoitus on ilmiselvästi tiivistää asumista suuriin kaupunkeihin. Pelko, että vain keskusta tun- tee perheiden tarpeet ja toiveet, oli heille liikaa. Nyt kansa huomaa vihdoin, että keskusta ajaa heidän asiaa, ja muut puolueet ajavat asiaa, joka tuo helle ääniä
Rönkkö Somero Yhteistyötä, mutta ei yhdistämistä OPETUSMINISTERI Krista Kiuru haluaa selvittää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhdistämistä vielä tämän vaalikauden aikana (Helsingin Sanomat, 30.1.2015). Itse en pidä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteen sulattamista tarkoituksenmukaisena. Vedetään kaikki yhtä köyttä suomalaisen ruoan ja suomalaisen talonpojan puolesta! Vili Hernetkoski Pyhäjärvi (kesk.). Lisäksi karsastan ministeri Kiurun halua selvittää näin laajaa ja tärkeää asiaa turhan hätäisesti. NYKYINEN MALLIMME, jossa yliopistot keskittyvät tieteel- liseen tutkimukseen ja ammattikorkeakoulut osaavan työvoiman tuottamiseen, on pitkälti oikea. Korkeakoulujen välinen yhteistyö on toki kannatettavaa. Raha ei katoaisi siitä välistä yhtään minnekään. Byrokratia kaataa kuitenkin tämän kehutun suoramyynnin, kun sallittu määrä myydään esimerkiksi tinkimaitoa. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tarkkailee äärimmäisen huolellisesti niin maataloustuottajien suoramyyntiä kuin muidenkin elintarvikeyritysten kuten pienleipomoiden toimintaa. KUKA TAI MIKÄ puolustaa ihmisiä, jotka tuottavat pöytäämme maailman puhtainta ruokaa? Loppupeleissä niitä puolustajia olemme me, kuluttajat. Tämä maataan viljelevä talonpoika olisi syvästi kiitollinen, kun me kuluttajat valitsisimme aina ulkomaisen tuotteen sijaan kotimaisia, lähellä tuotettuja tuotteita. Tällöin tulevatkin sukupolvet saavat nauttia aidosta suomalaisesta ruoasta, eikä heidän tarvitse turvautua geenimuunneltuihin soijavatkuleihin, joista ei ole terveydellemme kuin haittaa. Tulevana ja innokkaana maataloustuottajana toivon, että näkymät maatalouden suhteen paranisivat. Haluaisin olla mukana vaikuttamassa viljelijän oikeusturvaan, jotta meillä ei tulisi koskaan tilannetta että ruoka loppuisi. kuten aina ennenkin on maan tapana ollut. Mielipiteet 18 Kansanrintama ja RKP KEVÄÄN eduskuntavaalien jälkeistä hallituksen mahdollista kokoonpanoa laskeskellaan jo puoluetoimistoissa täyttä päätä vaikka kukaan ei sitä ääneen tunnustakkaan. Puoluejohtajat kommentoivat kuin yhdestä suusta, jotta ?katsotaan nyt ensin vaalitulos?, missä he toki ihan oikeassa ovatkin, sillä yhtään paikkaa ei ole luvattu eikä jaettu ennen lopullista ja vahvistettua vaalitulosta. Merkillepantavaa kuitenkin jo nyt on keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän ja sosialidemokraattien puheenjohtajan Antti Rinteen silmiinpistäväkin yksituumaisuus, jota vaalitaktiseksi konsensukseksikin voitaneen kutsua? KESKUSTA/SDP -hallituspohja höystettynä perussuomalaisilla saattaisi toimia nk ?kansanrintama?-hallituksena. Kokoomus on syönyt uskottavuutensa jo useampaankin kertaan hallitusvastuukausinaan, ja tasavallan presidenttikin on arvostellut ja suitsinut ?omiaan. RKP vetoaa ruotsin kielen viralliseen asemaan maassamme sekä tasa-arvolakiin ja 01.01.2015 voimaan astuneeseen uuteen yhdenmukaisuuslakiinkin! Lähes varmaa kuitenkin näyttäisi olevan, että hallitusneuvotteluja tulee johtamaan keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä mutta ottaako hän ulkoministerikseen konkaripoliitikon Paavo Väyrysen (kesk.) onkin jo ihan toinen juttu. Toinenkin konkaripoliitikko, Erkki Tuomioja ( sd.) lienee myös hommaan ehdolla, mikäli kansa vallassaan hänelle niin suo. Raimo ?Rutakon Kojjootti. lähestulkoon kekkosmaisesti ?saatanan tunareiksi!?. RKP otettaneen mukaan hallituskumppaneiden ?kiilapojaksi. Että olihan se vähän raakaa kun tällaisen tempun teimme, mutta tulos on kuitenkin hyvä. MEILLÄ EI tarvittaisi ainuttakaan tanskalaista antibioottikinkkua, eikä ulkomailta tuotuja tonkanhuuhtovesiä, kun meillä tuotetaan tarvittava määrä ruokaa äärimmäisen puhtaasti ja laadukkaasti. Yksi äärettömän mahtava idea olisi suoramyynti, josta kuluttajatkin ovat kiinnostuneita. Juurekset, kasvikset ja vihannekset esillä vakoissaan, käsittelemätön maito asianmukaisissa, yksinkertaisissa pakkauksissaan ja tuore liha kylmätiskissä. Kysymys kuuluukin, mistähän ammattiryhmästä kiristetään? Laskupino tuvanpöydällä hoh- taa valkeudessaan, mutta kun alkaa syöttää viitteitä verkkopankissa ja huomaa, että ei saldo riitä, niin mitä teet. Mitä tekee perheellinen, tuotantoon vasta investoinut maataloustuottaja. Naurattaako kun itkeäkään ei enää jaksa? Samaan aikaan kabinetissa on lasissa konjakit ja keskustellaan kaupan hyvästä tuloksesta. Synergiaetuja on varmasti löydettävissä hallinnossa sekä opetus- ja tutkimustiloissa. josta voisi jokainen tarpeensa mukaan ostaa. Ruisjauhot, vehnäjauhot, ohrajauhot ja muut jauhot tuotaisiin myllyltä säkeissään. Ja raha menisi ainoastaan tuottajan taskuun, jolla katettai- Meillä ei tarvittaisi ainuttakaan tanskalaista antibioottikinkkua, eikä ulkomailta tuotuja tonkanhuuhtovesiä. siin tuotantokustannuksia. Lisäksi sivistysvaltiossa tarvitaan myös tutkimusta aiheista, joilla ei ole välitöntä kaupallista sovellusta. Esko Kiviranta kansanedustaja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsen ?Yksi äärettömän mahtava idea olisi suoramyynti, josta kuluttajatkin ovat kiinnostuneita.? Kuva: Maria Seppälä Talonpoika saattohoidossa SUOMALAINEN talonpoika on ollut äärettömän sitkeä ja voimakas. Yhteisiä tutkimushankkeita löytynee runsaasti varsinkin teknologia-alalla. Jos marraskuussa 2014 julkaistussa pääministeri Stubbin johtaman tutkimus- ja innovaationeuvoston raportissa esitetään lukuisia muutoksia Suomen korkeakoulusektorille. Monet ehdotetuista muutoksista ovat kannatettavia. Korkeakouluissa tulisi olla enemmän yritys- ja työelämäyhteistyötä, ja korkeakouluissa tehtävän tutkimuksen tulisi tukea paremmin myös Suomen vientiteollisuutta ja talouden kasvua. Mutta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistäminen ei ole tähän oikea ratkaisu. Yritysten tarpeisiin tarvitaan sekä käytännön soveltajia, että laadukasta ja korkeatasoista huippututkimusta. Näitä on useimmissa tapauksissa hyvä kouluttaa omissa oppilaitoksissaan. Hän on tehnyt työnsä vuosien tuomalla kokemuksella ja miettinyt aina keinoja selviytyäkseen ongelmista. Aina ei vaan ole ollut niitä keinoja, ja tämä nykyinen tilanne alkaa sumun takaa paljastua sellaiseksi ongelmaksi, jota ei ratkaise kuin todellinen ihme. LAMAUTTAVIA UUTISIA uutisten perään: maidon tuottajahinnan tuleva 12,5 prosentin jyrkkä lasku Valioryhmässä, lihantuottajilla taas ollut jo kauan ongelmia alhaisten tuottajahintojen kanssa. Samaan aikaan Maaseutuvirasto joutuu vaihtamaan peltolohkorekisterinsä uuteen koordinaattijärjestelmään. Luin väitteen, että toimet eivät aiheuta viljelijöille minkäänlaisia ongelmia, mutta kyllähän se on aivan tosi, että varmasti aiheuttaa viljelijöille ainakin huolia tämäkin muutos. KOVA PUHEENSORINA nousi maataloustuottajain keskuudessa S- ja K-ryhmien toteuttamista hinnanalennuksista
Yhteinen ulkopolitiikka oli sen tärkein rakennuspuu. Toinen tärkeä tekijä oli vahvistaa tuon yhteisen ulkopolitiikan voimaksi Naton laajentamista laajentuneen EU:n alueelle. NYT OLEMME todistamassa seuraamuksia. Tavoite saada Nato ja Venäjä rajanaapureiksi ilman pääministerimme ?harmaita alueita. Vastavuoroisuus ei toimi enää, se vaatii käytännön toimenpitei- ?Ajatuskin siitä, että tuo raja olisi spekulaatioiden kohteena Naton ja Venäjän välissä tuntuu pahalta.? Kuva: Paula Åström Ei koskaan enää sotaa Euroopassa EU:N tärkeimmäksi tehtäväksi ja perusteeksi siihen liittymiselle oli sen Eurooppaa rauhoittava merkitys. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. 19 Lakiesitys paperittomien terveyspalveluista hylättävä EDUSKUNNASSA ON käsittelyssä lakiesitys terveyspalvelujen laajentamisesta paperittomille ulkomaalaisille. Tästä päätettäessä on syytä muistaa, että turvapaikanhakijoilla ja muista laillisista syistä Suomessa oleskelevilla on hyvät terveyspalvelut eikä uudistus koske heitä. Lakiesitys laajentaisi terveyspalveluiden tarjoamisvelvoitetta ihmisille, joilla ei ole mitään kytköstä tai sidettä Suomeen. on toteutumassa. Kun tavoitteena aluksi oli Euroopan yhtenäisyys, on tulokseksi muodostumassa jyrkkä kahtiajako. Ajatuskin siitä, että tuo raja olisi spekulaatioiden kohteena Naton ja Venäjän välissä tuntuu pahalta. Se raja tulee säilyttää edelleen kahden toisiinsa luottavan naapurin ystävyyden rajana. Raimo Kareinen mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja ?Maidontuottaja ja viljelijä suosivat sortajaansa suosimalla osuuskauppaa.. vallanahneus. Euroopan unionista piti rakentaa Euroopan jakaja yhdistäjän sijaan. Jäsenyysehdot on jo aikoja sitten unohdettu ja kaikki käy. Nyt on jopa hupaisaa, ellei olisi vaarallista, huoli siitä, että sotilaallinen toiminta on aktivoitumassa rajoillamme. Virossa on USA:n hornetit, Naton jäsenet reunustavat Itämerta paitsi Suomen ja Ruotsin kohdalla. Pääministerimme intoilee Nato-kumppanuudella jne. Missähän maailmoissa elelevät nuokin ihmettelijät. 1300 kilometriä on pitkä pätkä rajaa, jota on sanottu maailman rauhallisimmaksi rajaksi. ?Ei enää koskaan sotaa Euroopassa?, oli sen kantava ajatus. Unelma sodattomasta Euroopasta oli toteuttamiskelpoinen. Kuva: Kristiina Lehto/Lehtikuva PL 52, 90100 Oulu. Olihan vielä tuolloin paljonkin eri maiden päättäjiä, jotka olivat kokeneet sotien kauheudet ja pyrkimys pysyvään rauhaan oli yhteinen. Tavoitteen saavuttamiseksi asetettiin jäseneksi hyväksyttävälle tiukat vaatimukset, mm. Kirjoita Suomenmaahan. Vaatimukset olivat ymmärrettäviä ja poistaisivat eriarvoisuutta Euroopasta. Myöhemmin tullut ajatus pankkiunionista oli myös ymmärrettävä mm. Ikävä todeta, mutta asia on tainnut olla näin jo jonkin aikaa. Jukka Vuorinen Savitaipale SAKSALAISEN KILPAILIJAN tuoma aito kilpailutilanne on pakottanut suuret kotimaiset ketjut alentamaan hintojaan. Hyödyn kerää muu yhteiskunta. yhtenäisen korkopolitiikan taloutta vahvistavana tekijänä. MUTTA SITTEN tuli se ihmisen perushimoista pahin . On perusteltua, että Suomen veronmaksajien työllä kustannetuista palveluista nauttivat ihmiset, jotka osallistuvat verovarojen kartuttamiseen tai muutoin ovat laillinen ja kiinteä osa suomalaista yhteiskuntaa tai joilla on kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat oikeudet saada terveyspalveluja, kuten Sveitsistä, EU- ja Eta-valtioista tulevilla. sekä ostaville asiakkaille että ympärillä toimivalle yhteisölleen. Osuuskaupan juuret ovat syvällä maataloudesta ponnistavassa suomalaisessa yhteiskunnassa. Moderni aika on vaatinut ajanmukaisia otteita, joihin on kuulunut myös voimakas kaupan keskittyminen kahden kauppaketjun toimesta. tä. Sama kuvio on toistunut aiemmin leipä- ja lihatuotteiden hinnoissa. OSUUSTOIMINTA on unohtanut juurensa. Olisiko maaseudun aika tehdä sama osuustoiminnalle. Osuustoiminnan mukaisesti edut pitää jakaa oikeudenmukaisesti. Pienentynyt maatalous ja yksittäiset viljelijät ja maidontuottajat eivät jaksa maksaa koko Suomen ruokalaskun halpuuttamista. KESKUSTA ja sen kannattajat ovat aina olleet vahvasti osuustoiminnassa mukana sen perustamisesta lähtien. Osuuskaupan toiminta on kääntynyt kuitenkin merkittävää osaa keskustan perustan etua vastaan. Mielestäni puolueen pitäisi ottaa asia näkyvästi esille jo oman jäsenistönsä ja puolueen edustaman koko Suomen tasapuolisen huomioinnin takia. Maidontuottaja ja viljelijä suosivat sortajaansa suosimalla osuuskauppaa. talous piti olla kunnossa, ihmisoikeudet ja demokraattinen hallinto olivat niinikään velvoittavia. Näissä maissa meillä on vastavuoroinen oikeus terveyspalveluihin. Maailmassa on lähes kuusi miljardia ihmistä, joilla on huonommat terveyspalvelut kuin meillä, sekä ainakin miljardi ihmistä, joilla olisi akuutti tarve modernille terveydenhuollolle. Suomi ei voi kuitenkaan toimia globaalina sosiaali- ja terveystoimistona. Samalla uudistus lisäisi kuntien tehtäviä nykyisestä, vaikka entisiäkin olisi syytä vähentää. Nykyinen lainsäädäntö velvoittaa tarjoamaan terveydenhuoltopalveluja kiireellisiin tapauksiin. Ketään ei nykyisen lainsäädännön puitteissa jätetä ilman kiireellistä hoitoa, jossa on kysymys hengestä tai vakavan sairauden tilan pahenemisesta. Kun lakiuudistusta perustellaan inhimillisyydellä, tasa-arvolla ja välittämisellä, niin humaanista näkökulmasta nykyinen lainsäädäntö on jo varsin kattava. EDUSKUNNASSA käsittelyssä oleva lakiesitys avaisi paperittomille ulkomaalaisille myös kiireettömiä terveyspalveluita ja ruuhkauttaisi Suomen (erityisesti suurempien kaupunkien) terveyskeskuksia merkittävästi. Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä kolmisen tuhatta paperitonta ulkomaalaista. Kuluttajille on kerrottu, että hinnan alennus tehdään omista katteista tinkimällä. Todellisuudessa on käynyt niin, että hinnan alennuksen kustantaa suomalainen viljelijä, osuustoiminnan alkuperäinen peruspilari. Meidänkin resurssit ovat rajalliset ja palvelut omiin tarpeisiimme suhteutetut. Johonkin on vedettävä raja. TOTEUTUESSAAN lakie tarkoit- taisi, että valtio joutuisi maksumieheksi laittomienkin maahanmuuttajien terveyspalveluihin. Antti Pakkanen kansanedustajaehdokas Hamina Halpuutus sotii osuuskunta-aatetta vastaan OSUUSTOIMINNAN perusajatus on tuottaa etuja ja tuottoja jäsenistölleen . On suurena uhkana, että mikäli terveyspalveluita laajennetaan paperittomille, voi laittomien tulijoiden määrä moninkertaistua nopeasti. Lisäksi tilanne on ongelmallinen poliisinkin kannalta, koska laittomasti maassa olevathan on tarkoitus karkottaa muutoinkin. Nytkö heille pitäisi tarjota lisää palveluita meidän verovaroilla kustannettuna? Lakiuudistus ei ainakaan helpottaisi laittomien maahanmuuttajien vapaaehtoista kotiinpaluuta, vaan päinvastoin lisäisi poliisin tehtäviä karkotustoimissa. Mielestäni lakiesitys tulee hylätä
Koskela 050 527 2129. Pirkanmaan Keskustanuorten vuosikokous pidetään ma 2.3.2015 klo 18 Piiritoimisto Apilassa (osoite: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere). 0503870465 Koski TL, Tupailtamat Nuortentuvalla 21.2. Paluu illalla. Hinta 95 euroa/hlö sisältää edestakaisen matkan ja lipun yläkatsomossa. Paikalla ke-ehdokas Markku Laukkanen. 10-14 . Tarvasjoki. Jouni Koskela alustaa teemalla ?3+1 kirjaa kirjahyllystäni?. Lisätiedot www.vesaiset.fi tai jaana.kytta@vesaiset.fi 040-172 5005.. Mukana mm. alkaen klo 18, Paattisten Op:n kokoustiloissa. Bussimatkan hinta on 60?/ henkilö edestakaisin. ehdokas Hanna Kosonen. Keskustan Rönkönvaaran py:n sääntömääräinen vuosikokous 19.3. 010 315 2001 Keskustanuoret tj. Keskustelussa kaksi kirjaa: Antti Tuuri: Elosta ja maailmasta. Eeva Harjula p. klo 14. Raision Keskustan Vaalitoimisto avataan pe 27.2. klo 13, S-Marketin vier. ent. 040 418 1150. PIRKANMAA Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Aiheena: ?Mistä hyvinvointi-Suomen tarvitseman talouskasvun eväät?. Riittääkö se, että helsinkiläiset voivat keskimäärin hyvin??. 0404181150 / jaana. niemi@keskusta.fi Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. ?tilaisuus Huhtasuon koulukeskus, Jyväskylä. Keskustan Sosiaali- ja terveyspoliittinen seura yhdessä Keskustan eduskuntaryhmän kanssa kutsuvat keskustelemaan ?Terveyttä ja turvaa harvoille vai kaikille. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Ylöjärven keskustanaiset: Sääntömääräinen vuosikokous uimahallin kabinetissa ke 4.2. 12.45-13.00 Ikaalisten Neste, n. klo 12. krs. E-P:n Vesaiset retkeilee 5.3. Mukana keehdokkaistamme Anna Sirkiä, Ulla Huittinen, Annika Saarikko, Esko Kiviranta, Mauri Ikonen ja Olavi Ala-Nissilä. 13.20 Pirkkalan ABC, n. Alkon tila.Lisätietoja kampanjapäällikkö Mari Tuuna, puh. Vaalitilaisuus su 15.2 klo 17- Tervo Huttulan navetta-kylätalo, Hautolahdentie 193. Keskustan eduskuntavaaliristeily 7. . operettilipun ja matkan. 17.00 Länsisatama Bussi 2 Härmä: 09.45 Härmän Kuntokeskus, 10.00 Kauhava Pernaan Portti, 10.15 Lapua Shell Kovero, 10.50 Kuortane Mäyryn Neste, 11.15 Alavus ABC ( pieni kahvitauko ), n. Osallistumismaksu 10. Varaukset suoraan matkatoimistosta (03) 45 800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto. fi. klo 19, Tangokuningas Kyösti Mäkimattila esittelee Keskustan eduskuntavaaliehdokkaat ja viihdyt- Keskustassa tapahtuu tää alkuillan. Paikalla keskustelemassa ovat kansanedustaja Ari Torniainen ja ehdokas Jukka Vuorinen. Taipalsaaren Keskustan retki Savonlinnan oopperajuhlille ke. Näytös alkaa klo 13. Alustajina LKT, kv- terveydenhuollon asiantuntija Mikko Vienonen ja osastopäällikkö, THT Riitta Simoila. klo 18 Keskustan piiritoimistolla, os. Kustantaja Ekrive 2012. Etelä-Savon Vesaiset osallistuu Apassionata-hevosshowhun 7.2. Lähtö Kerimäeltä klo 7. klo 18. 18. VARSINAIS-SUOMI Raisio, Keskustaveteraanien hyvänmielen keilakerho joka perj. klo 18 hotelli Tammerin Vihtorin kirjastossa, Satakunnankatu 13. Loistava ohjelma ja erinomainen tunnelma. 0404181150 / jaana.niemi@keskusta.fi Keskustajärjestöjen keilaustapahtuma sunnuntaina 8.3 klo 14 Hohtokeilassa, Vapaudenkatu 1 8, Lahti. Kokouksessa sääntömääräiset asiat. KARJALA Huttulan py: syys . samana päivänä pidettävän vaalitilaisuuden jälkeen. Keskustan veteraanikerho, Kevätpäivä Perniön Lehmirannan lomakeskuksessa pe 27.3. 14.30 Linnatuuli jossa lounastauko, n. Käsitellään sääntömääräiset syys-ja vuosikokousasiat. Pyörät pyörii eteenpäin ja otetaanhan jälleen lisää askeleita vaalityöhön ja viemään Kaijaa eduskuntaan. klo 17-19. UUSIMAA Porvoo, Kouluilta 3.2. vaaliristeilykyytien aikataulut: Bussi 1 Seinäjoki: 10.00 Isokyrö Uimahalli, 10.15 Ylistaro St 1, 10.35 Seinäjoki ABC, 10.55 Jalastuuli, 12.00 Parkano jossa kahvitauko, n. Pieksämäki ja Etelä-Savo tarvitsee Kaijaa. Mikkeli, Keskustan Heinälahden py:n vuosikokous ja vaalitilaisuus su 22.3.2015 klo 14.00 Honkalinnassa. (Mikkeli, Parkkila). Käsitellään sääntömääräiset asiat, kuten vuoden 2014 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä toiminnantarkastajien lausunto. Keskustan Pirkanmaan piirin yhteystiedot: Jaana Viilo, toiminnanjohtaja, 040 767 3419, jaana.viilo@keskusta. fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Paikka Pikkuparlamentin Kansalaisinfo ma 9.2. klo 16.15 piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. Ystävänpäivätempaukset la 14.2 klo 9-11 Siilinjärvi tori, klo 10-13 Pielavesi tori, klo 10-13 Vieremä Yrittäjätalon aula. Alustuksen otsikkona on ?Globalisaatio ja elintapasairauksien taakka?. Muutama paikka vapaana reitille Vaasa-Laihia-Koskenkorva-Jalasjärvi-Helsinki tai sitten Isokyrö-Seinäjoki-Jalasjärvi -Helsinki. Linja-auton reitti kulkee 6-tietä pitkin. KESKI-SUOMI Keskustan Keski-Suomen piiritoimisto: Piirin tj. 0400 930 483 ja keskustanaisten, sekä keskustanuorten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Myös päivälliset ja lounaat voi varata etukäteen edullisempaan ennakkohintaan. / hlö¶. Tied. Mukana kansanedustajaehdokkaat Petri Honkonen, Sari Hovila, Tuulia Ikkelä-Koski, Satu Koskinen, Ilkka Kemppainen, Joonas Könttä, Petri Neittaanmäki, Mauri Pekkarinen ja Lauri Oinonen. ETELÄ-SAVO Keskustajärjestöt Yhteiskunnallinen lukupiiri to 5.2. klo 19 Cafe Misakossa, Hevostie 2, Orimattila Tupailta vaalituvalla Vapaudenkatu 15, Lahdessa ke 18.2 klo 18 teemana on viininmaistajaiset. Omaksi iloksi, kaverille, lahjaksi. Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, 050 366 4143. Tampere, MSL-Tampereen kaikille avoin N23-kulttuurikerho ma 23.2. Linja-auto lähtee klo 8.35 matkahuollosta. Bussi kulkee Mikkelin kautta. katsomaan jääkiekon liigaa Tappara - Kärpät ?otteluun Tampereelle. Kommenttipuheenvuorot kansanedustaja Terhi Peltokorpi ja sosiaalityön lehtori, VTT Johannes Kananen. Mukana ke-ehdokkaat Olavi Ala-Nissilä, Esko Kiviranta ja Raija Eeva. Turku, Paattinen py, Vuosikokous Op:n kokoustiloissa ti 17.3. Puhutaan myös tulevista vaaleista. Kansanedustaja Aila Paloniemi tavattavissa ke 4.2. Ke Tapani Tölli ja ke-ehdokas Marisanna Jarva tavattavissa pe 6.2. klo 18 Cafe Mokassa. klo 10-12 Keskustan teltta torilla. Keilahallilla klo 14-15. Ke-ehdokas Heikki Mäkinen tarjoilee ohrapuuroa Kyrön torilla ke 4.2 ja 18.2 klo. Mukana Point Collegen toimitusjohtaja Sari Gustafsson, kansanedustaja Antti Kaikkonen, kansanedustajaehdokkaat Armi Lindell (vas.), Timo Virtala (vihr), Elias Erämaja (kok.) ja Outi Lankia (kesk) sekä sdp:n ja rkp:n kaupunginvaltuutetut. Linja-auton reitti ja aikataulu ilm. Pauliina MaukonenKärkkäinen p. 13.00 Oritupa (Orivesi) ruokapaussi. Voit varata matkasi suoraan piiristä Jaanalta 0440817373/ jaana.kvist@keskusta.fi. Keväinen Riika 3.-6.5.2015 tervetuloa tutustumismatkalle Tallinnaan, Pärnuun ja Riiaan! Ensimmäinen yö laivassa Helsingistä Tallinnaan ja kaksi yötä Riiassa, jossa kaupunkiin tutustuminen oppaan johdolla. Maakuljetukset koko matkan suomalaisella nykyaikaisella turistibussilla. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Kaija Väänäseltä puh. 044 369 9603 tai kaija.vaananen@keskusta.fi. Ilmoittaudu pian, mutta viimeistään 25.3.2015. KAINUU Kajaani. / hlö. Makkaratarjoilu. Savonrannan Keskusta: Vaalitilaisuus Rönkkötalolla 19.3. klo 18.30 Koskenkylän koulu, Loviisantie 1328. Aiheena paikalliset koulukysymykset, lukiouudistus ja toisen asteen ammatilliinen koulutus. Tervetuloa Eurajoen Hevoskasvatusyhdistyksen järjestämään leikkimieliseen Shetlanninponien agility-kilpailuun, Eurajoen raviradalle, Köykäntie 30. Mitä uusin tutkimus kertoo. Olemme myös Facebookissa. SATAKUNTA Muistutus: henkilöilmoitukset piiritoimistoon sähköisesti tai paperilla tammikuun loppuun mennessä, kiitos. Eurajoki, Hevoskasvatusyhdistyksen talvirieha su 15.2. Su 22.2. Lähtö Kerimäeltä klo 7. Päivän aikana radalla myös lasten keppihevosten estekilpailu, hevosajelutusta, talutusratsastusta islannihevosilla, makkaran paistoa padan äärellä, lettuja, lämmintä mehua ja kaakaota ym. Varmistaaksesi haluamasi hyttiluokan, varaa matkasi mahdollisimman aikaisin. klo 18 Mitä kouluun kuuluu. Iltamalippu 20 euroa sis. ruokailu ja kahvit.Lippumyynti etukäteen Anne Niemelä-Laaksonen, 050 3602960 ja Jyrki Anttila, 0400 615 894. Vehmaa, Keskustan vaalistartti pe 27.2. myöhemmin. ja ilm. 17.00 Länsisatama,. Bussi 3 Vaasa: 09.35 Vaasa Kaupungintalo, 10.00 Laihia matkahuolto, 10.05 Jakkula, 10.35 Ilmajoki Shell Koskenkorva, 11.00 Jalasjärvi ABC, 12.00 Parkano jossa kahvitauko, n. 14.30 Linnatuuli jossa lounastauko, n. 17.00 Länsisatama Nurmo Hyllykallion Keskusta. Kahvi klo 18. Nurmijärvi: Ti 10.2. Bussi kulkee Mikkelin kautta. Matti Vanhanen. klo 15-18 Tervetuloa! järjestää Kustavin ja Taivassalon Keskusta. Turku, Paattinen py, Vaalitilaisuus to 17.3. klo 10- Klaukkalan markkinat, keskustan teltalla uusmaalaisia ke-ehdokkaita ja hernerokkaa. Keskustan Tikkurilan py:n johtokunnan kokous 19.3.2015 Tikkurilan uimahallin kabinetissa klo. Lähtö Mikkelin matkakeskukselta 9:05. 010 315 2000, järjestösihteeri ja Keskustanaiset tj. Kokoa joukkue (max 4 hlö) ja haasta ehdokkaat keilakisaan. klo 13. Tasakatu 2-4, II-kerros, ma 16.2.2015 klo 18.00. Tarvasjoen Keskustanaisten johtokunnan kokous ma 9.2. ja Vesaiset tj. Keskuskatu 11 A, 60100 Seinäjoki, 3. alkaen klo 11. klo 18.30 tupailta Lepsämässä Päivi ja Juha Riihimäellä, Luotolantie 9. Alustajana tj. Keskustelemme Keski-Suomen tulevaisuudesta, työllistämisestä ja työllistymisestä sekä mietimme yhdessä, miten saadaan Suomi Kuntoon! Keskustelua alustavat Aki Teiskonen ja Erkki Kalmari Keski-Suomen ja Laukaan yrittäjistä. Matti Vanhanen ja Iikka Kantola. mukavaa puuhastelua! Mukana keskustan eduskuntavaaliehdokkaita. Lähtö Mikkelin matkakeskukselta 9:05. Kokouksessa keskustellaan myös Keskustan naisosaston lakkauttamisesta. Tupapäivä Lemin Kotalahdessa (os. Kotalahdentie 136) su 15.2. Paikalla eduskuntavaaliehdokkaita. Vesaisten Hämeen piirin sääntömääräinen kokous ti 10.2.2015 klo 19 Cafe Misakossa, Hevostie 2, Orimattila. Tervetuloa. Keskustan Etelä-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. 0503745416, juha.iso-aho@keskusta.fi PÄIJÄT-HÄME Vesaiset, Hämeen piirin sääntömääräinen kokous ti 10.2. Aurakatu 16. Mahdollisesti pieni tauko ennen Helsinkiä, n. Tied. ja vuosikokoukset to 12.2.2015 klo 19.00 Matti ja Riitta Huttusella Tevaniementie 11. Kansanedustajaehdokas Pasi Kivisaaren keskusteluilta Hyllykalliolla ti 10.2. ravintola Torpparintuvassa. Nainen miljoonabisneksessä. Kilpailu järjestetään osana Laskiaisrieha -tapahtumaa. Voittajajoukkueen julkistaminen klo 15 jälkeen vaalituvalla. Osallistumismaksu on 20 . A-L Westinen 28.2 mennessä. klo 18-20, Vimman Teatteri-tilassa os. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen. Tampere, MSL-Tampereen kaikille avoin luento- ja keskustelutilaisuus to 19.2. klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. klo 14.0015.30. 20 HELSINKI Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry:n lounastilaisuus ti 3.2. Jouni Koskela alustaa Pirkanmaan tulevaisuudesta. Mukana ehdokkaat Pekka Pöyry ja Merja Rehn. ITÄ-SAVO Itä-Savon Vesaiset osallistuu Apassionata-hevosshowhun 7.2. Kustantaja Otava 1999 ja Merja Rehn: Yritä perässä. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kansanedustajaehdokas ja Pirkanmaan keskustanaisten puheenjohtaja Minna Sarvijärvi alustaa ajankohtaisista asioista. Kahvitarjoilu. Tampere, MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 9.2. Härmä-Lapua-Kuortane -Alavus on täynnä. Elina Suoranta p.040 721 0636. Lämpimästi tervetuloa Elinkeino- ja työllisyysiltaan Laukaaseen pe 6.2. klo 18 (hotelli Vuolake, Suolahdentie 84). kello 18. Lopuksi karaoketanssit klo 0.30 asti. Esko Ahon tie Peltolan tuvasta suuriin saleihin. klo 15. sis. klo 17 Kuka kuuntelee omaishoitajaa-tilaisuus, Eduskunnan Kansalaisinfo, Helsinki la-su 7.-8.2. Keskustan Eduskuntavaaliristeily 2015, Baltic Queen ma 9.2. Ota rohkeasti yhteyttä. Varaa samalla matkatoimiston järjestämä linja-autokuljetus. Ilmoittautuminen mielellään 6.3 mennessä Jaanalle p. klo 18 kirjastotalo Metson Toivonen-salissa (alakerta). klo 19, OP kerhohuone. Turku, Turun Seudun py:n keskustelutilaisuus ma 16.2. 160 e. Ikaalisten matkatoimistosta voi tierustella vähääsiä hyttipaikkoja ja kyytiä merja.rintamaki@netikka.fi tai 0400-338418. Merja Rintamäen 7.2. Kahvitarjoilu. ETELÄ-POHJANMAA Merja Rintamäen risteelykyyteille on mahrollisuus hypätä 7.-8.2 kyytikapasiteetin lisääntyes. Mukana myös alueen ke-ehdokkaita. Taivassalo, vaalitilaisuus, paikalla Keskustan eduskuntavaaliehdokkaita Ketarsalmen Kievari, Hylkiläntie 45, 23310 Taivassalo 1.3. klo 18 Hannan tuvassa Kiilletie 2 B 13. Kansanedustajaehdokas Paula Sihdon maakunnallinen tukiryhmä kokoontuu ti 10.2. Hintsan makasiinissa. Raisio, Kesk. Ilmoittautumiset ja lisätiedot etela-savo@vesaiset.fi tai 0407585180. Pieksämäki, Eduskuntavaaliehdokas Kaija Viljakaisen tukiryhmän kokous Pieksämäen Järjestötalolla os. Monica Lamberg ja Santeri Lampi alustavat poliittisesta viestinnästä. Tied. Kahvitarjoilu. Raisio, Keskustajärjestöjen kk- palaveri ke 18.2. Keskustellaan eduskuntavaaleista. Keskustan eduskuntavaaliristeily 7.-8.2. Maksu suoritetaan auditorion aulassa klo 11-12 ennen tilaisuuden alkua. Esityksenä operetti Iloinen leski, joka alkaa klo 19. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati. kiljunen@keskusta.fi. KYMENLAAKSO KOUVOLA, Ummeljoki py, vuosikokous ti 10.2 klo 18 pankkilan alakerrassa, Jalavatie 1. Paluu illalla. Hinta 95 euroa/hlö sisältää edestakaisen matkan ja lipun yläkatsomossa. 8.2. Ilmoittautuminen mielellään 15.2 mennessä Jaanalle p. Alustajana ke Esko Kiviranta. klo 12 ravintola Vltavan Havel-kabinetissa, Elielin aukio 2. puh 040 7072952 iltaisin. Vuoden seinäkalenteria saatavissa piiritoimistolta hintaan 10 ?. Ilmoittautumiset ja lisätiedot ita-savo@vesaiset.fi tai 0407585180. Savonrannan Keskusta: Vaalitilaisuus Savonrannan Salen edessä 19.3. klo 10-13. Mukana mm. klo 12 Verhoilu Idefix 20 ?vuotta, keskustelutilaisuus työn ja yrittäjyyden yhteiskunnallisesta merkityksestä, Niemeläntie 2, Äänekoski ma 9.2. Alustuspuheenvuoron käyttää Helsingin ke-ehdokas, professori Pekka Puska. Lisätiedot QR-koodista. Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. Tärkeää. Lähdemme risteilylle bussilla, jonka lähtöpaikka on Iisalmi ja matkareitti kulkee 5- tietä pitkin. ehdokas Hanna Kosonen. Erot kasvavat, mitä teemme. 8.7.. Puheenjohtajana Koskenkylän vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja, lehtori Kirsi Nurkkala. klo 15.30. POHJOIS-SAVO Keskustan vaalitapahtumia PohjoisSavossa: pe 6.2 klo 9- Suonenjoki tori, markkinat. Retken hinta n. Piipahda toi- mistolta hakemassa tai soittele Tuijalle 040 415 8759. POHJOIS-KARJALA Keskustan Kontiolahden paikallisyhdistyksen yleinen kokous Kontiolahden kunnanvirastolla 5.2.2015 klo 18.30 alkaen. Veteraanien keilakerho Raision Keilahallilla joka perj. Ilmoita osallistumisestasi 20.3. mennessä Juhanille (juhani.tynjala@ gmail.com) tai Sirpalle (044-062 2266). ETELÄ-HÄME Hämeenlinna markkinat ti 3.2. Näytös alkaa klo 13. Hinta 60 ?/hlö meno-paluu