Suomenmaa 02.09.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 32 / 2.9.2016 / 4,80 ? Hallituksen puolustaja Ahvenanmaan kansanedustaja Mats Löfström istuu oppositiossa, mutta painaa salissa vihreää nappia Ajassa Perustulo ottaa nyt ensiaskeliaan Reportaasi Kulttuuri keitä suomalaiset Muslimit ovat? Pappiloiden kulttuuriperintö lahoaa
Habiba Ali on yksi heistä. s. sisältö 2.9. 2016 Allahin palvelijat Muslimien määrä Suomessa kasvaa. 24 2 2.9.2016
16 2.9. 32 Johannes Hilosen evakkotaival kesti yhdeksän vuotta s. Alueilla on erityispiirteensä. Jokainen niistä tekee omannäköisensä soten. Juha Rehula s. 14 Hallituksen esitys perustulokokeilusta hermostutti opposition s. 37 Topographica valokuvakokoelma, Y/l: 368, Oulun maakunta-arkisto Moni lapsi sijoitettiin koulukotiin väärin perustein s. 6 Vanhat pappilat kaipaavat arvostusta, ostajaa ja remonttia s. 2016 3. 30 Sosiaalinen media linkittää maaseutuyhteisöjä tiiviimmiksi s
Kokoomus ilkkui keskustalle sosiaalisessa mediassa heti listan julkaisemisen jälkeen, että ?20 normia purettuna on parempi kuin 200 listattuna?. Kokoomuksen temppu hallituskumppania kohtaan oli halpamainen. Puolueen julkitulo kertoo tässä yhteydessä tosin enemmän sen julkaisijasta kuin kritiikin kohteesta. Sattumaa tai ei, kokoomusta lähellä olevan ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen on myös teilannut keskustan byrokratiatalkoot. Luontevaksi jatkoksi keskustan eduskuntaryhmä julkaisi viime viikolla 202 uutta keinoa turhan sääntelyn keventämiseksi. ainakin osittain. Tämä työ jatkuu. Keskusta keräsi kansalaispalautteen pohjalta kaksi vuotta sitten ensimmäiset 101 ehdotusta. Tätä työtä on ollut helppo tukea, sillä valtaosa kansalaisista suhtautuu lämpimästi normien purkamiseen. Vastustamalla ylimääräistä sääntelyä ja huonoja normeja puolueet eivät menetä ääniä . osa innokkaammin, osa vähemmän innokkaammin. perustettu 1908 . Jotta asiat olisivat paremmin, päättäjien on pystyttävä siirtymään vaalipuheista tekoihin. Keskusta aloitti norminpurkutalkoot kolme vuotta sitten. Puolue on sen jälkeen kannustanut kansalaisia aktiivisesti ilmiantamaan huonoja ja turhia sääntöjä. Byrokratia on niin vaikea taiteenlaji, että sen kaikkia vaikutuksia on lähes mahdotonta arvioida etukäteen. Toisaalta on hyvä muistaa, että politiikassa mikään ei ole helpompaa kuin ampua alas muiden tuottamia ideoita. Päätoimittaja Juha Määttä Normien purkaminen Suomessa tai EU:ssa ei saa eikä tarvitse olla yhden puolueen tehtävä. Pääkirjoitus Älä ammu byrokratian purkajaa T urhaa byrokratiaa ja turhia säännöksiä vastustavat kaikki puolueet . Jos tähän on tahtoa, niin sopivat perustelut löytyvät kyllä kivuttomasti. Normien purkaminen Suomessa tai EU:ssa ei saa eikä tarvitse olla yhden puolueen tehtävä. pikemminkin päinvastoin. Byrokratiaa ei poisteta pelkillä juhlapuheilla. Samalla puolue ehdotti byrokratiatalkoiden laajentamista myös Euroopan unioniin. Tähän mennessä keskusta on esittänyt yhteensä 303 erilaista korjausideaa. Hyviä ideoita kaivataan kansalaisten elämän helpottamiseksi, ei politiikan tekemiseen.. Osa näistä korjausehdotuksista on tähän päivään mennessä ehditty jo korjata. Normien purkaminen oli myös puolueen yksi keskeisistä vaalilupauksista kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Niiden perimmäisenä tavoitteena on kansalaisten arjen helpottaminen, yritystoiminnan sujuvoittaminen, työllistämisen keventäminen ja maatalousbyrokratian kitkeminen. 4 2.9.2016 Keskustan aktiivisuus sääntely-Suomen purkutalkoissa ei ole herättänyt muissa puolueissa pelkästään myönteisiä ajatuksia. Hänen mukaansa purkamisehdotukset ovat huonoja, kunnianhimottomia ja keskittyvät liiaksi maatalouteen. Normien purkamista kohtaan esitetty kritiikki on varmasti aiheellista
Tutkijat Ville Pitkänen ja Jussi Westinen ovat selvittäneet näiden tutkimusten perusteella puolueiden imagojen kehitystä vuodesta 1992 lähtien. Puolueiden imagot ja mielikuvat on tiivistetty tutkimuksessa neljään ulottuvuuteen. Ne ovat ylimielisyys, ihmiskeskeisyys, tehokkuus ja kyky uudistaa yhteiskuntaa. Se kertoo, miten vahvasti ihmiskeskeisyys hallitsee kansalaisten mielikuvaa Sdp:stä. Pitkänen ja Westinen ovat löytäneet lainalaisuuden, joka antaa keskustalle paljon pohtimisen aihetta. Keskusta on koettu ylimieliseksi silloin, kun puolue on hallituksessa kokoomuksen kanssa. Vastaavasti punamultayhteistyö tartuttaa keskustaan Sdp:n myönteisiä ominaisuuksia kuten ihmiskeskeisyyttä. Myös viime vaalien jälkeen keskusta on muuttunut kansalaisten silmissä ylimielisemmäksi puolueeksi. Keskustaa ei ole pidetty samaan aikaan sekä ihmisläheisenä että ylimielisenä puolueena. Se ei kuitenkaan ole puolueen menestystä haitannut, koska se on ykkönen myös yhteiskuntaa uudistavana puolueena. Mutta puolueilla on myös pysyviä ominaisuuksia, jotka eivät riipu hallitusasemasta. Kansalaisten mielestä kokoomus on jo pitkään ollut ylimielisin puolue. Vastaavasti vahva ihmiskeskeisyyden mielikuva ennakoi myös hyvää vaalitulosta. Tässä riittää puolueelle pohtimista. Mitä ylimielisemmäksi keskusta koetaan vaalien aikaan, sen huonommin se uurnilla menestyy. Toimittajalta Ihmisläheinen vai ylimielinen keskusta Suurimmat puolueet ovat teettäneet jo 1970-lu- vun alusta lähtien tutkimuksia, joissa selvitetään kansalaisten mielikuvia puolueista. 2016 5. Kun puolue on hallituksessa kokoomuksen kanssa, siihen tarttuvat myös kokoomuksen kielteiset ominaisuudet, erityisesti ylimielisyys. Hallituksessa olevat puolueet koetaan ylimielisemmiksi kuin oppositiopuolueet. Se koettiin tällä mittarilla ykköseksi jopa Lipposen kaudella, jolloin Sdp kilpaili kokoomuksen kanssa myös ylimielisyydessä. Kun kumppanina oli Sdp vuosina 2003?2007, sen ylimielisyys väheni pääministeriasemasta huolimatta. Toisaalta keskustan arvosanat myös tehokkuudesta ja yhteiskunnan uudistamiskyvystä tapaavat nousta silloin kun puolue on yhteistyössä kokoomuksen kanssa. Keskustan mielikuvaa näyttää leimaavan mielen- kiintoinen paradoksi. Tämä on oikeastaan aika rohkaiseva viesti alkiolaiselle ihmisyyttä ja sen kehitystarvetta korostavalle puolueelle. Timo Laaninen Se, mikä onnistuu sosiaalidemokraateilta, ei keskustalta onnistu. Viime vuosina se on pudonnut tällä mittarilla selvästi keskustan ja kokoomuksen taakse. Sdp on pitänyt pitkään kyselyiden ykköstilaa ihmiskeskeisimpänä puolueena. Ihmiskeskeisyydessä kokoomus häviää Sdp:lle ja keskustalle myös puolueen omien kannattajien mielestä. Sdp kilpaili Paavo Lipposen pääministerikaudella kokoomuksen kanssa ykköstilasta yhteiskunnan uudistamisessa. Jompikumpi ominaisuus korostuu kansalaisten mielikuvissa ajankohdasta riippuen. 2.9. Tulosten perusteella suurimpien puolueiden imagoissa on sekä pysyviä että säännönmukaisesti vaihtelevia piirteitä. Puolueiden mielikuvat riippuvat jonkin verran siitä, ovatko ne hallituksessa vai oppositiossa
Mitä suurempi otos olisi, sitä kalliimmaksi kokeilu tulisi. Mukaan ovat kuitenkin pääsemässä vain Kelan työttömyysturvaetuuksia saavat 25?58-vuotiaat. Kokeilusta ei siten selviä, miten esimerkiksi työssäkäyvät reagoisivat perustuloon. Samalla osallistujien määrä on supistunut 10?000 henkilöstä viidennekseen. Keskustaministeri myöntää, että kokeilu ei ole kovin laaja, koska rahaa ei ole varattuna enempää. Nyt rahaa palaa 20 miljoonaa euroa. ??Toivon, että hallitus voisi vielä myöhemmin arvioida kokeilun jatkoa ja laajentamista. Oli odotettua, että hallituksen esitys nostattaa tunteita, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo. Vehviläinen kuvaa hallituksen esitystä konkreettisena askeleena kohti perustuloa. ??On tärkeää, että on jotain, josta lähteä liikkeelle. 6 2.9.2016 Esiselvityksessä maalailtiin, että koeryhmä poimit- taisiin pienituloisista: työttömistä, itsensä työllistäjistä, mikroyrittäjistä, pätkä- ja silpputyöläisistä. Aika, raha ja laki tulivat vastaan. Vuosina 2017 ja 2018 tehtävään kokeiluun osallistuvat saavat kuukaudessa 560 euroa puhtaana käteen, eikä kokeilusta voi kieltäytyä. Tarkoitus on selvittää, lamauttaako vai kannustaako vastikkeeton perustulo ihmisiä. Kokeilun yksityiskohdat ovat aiheuttaneet jupinaa. Opposition mielestä nyt kokeillaan väärin. ??Torsohan siitäkin tuli, perustulokokeilusta, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi AlankoKahiluoto harmitteli sosiaalisessa mediassa. Alanko-Kahiluodon mielestä hallituksen esitys perustulokokeilusta pettää kaikki siitä annetut lupaukset. Viime viikolla julkaistu perustulomalli poikkeaa siitä, mitä Kelan johtama tutkimusryhmä esitti esiselvityksessään maaliskuussa. Muutokset ovat kuitenkin selitettävissä. Nyt saamme relevanttia tietoa vain työttömien ryhmästä, Vehviläinen jatkaa. Kaikille vastikkeetta maksettu perustulo kuulostaa yksinkertaiselta idealta, mutta toteuttaminen on haastavaa. Tutkimusryhmän johtaja Olli Kangas muistuttaa Kelan blogissa, että perustulon istuttaminen suhteellisen monimutkaiseen sosiaalipoliittiseen ympäristöön on hankalaa.. Ainutlaatuisen perustulokokeilun toteuttaminen ei ole niin helppoa kuin opposition puheesta ymmärtää. ??Perustulo herättää näkökulmia ja ristiriitoja. Uutisanalyysi Torso vai ei? Hallituksen perustulokokeilu on puutteistaan huolimatta uraauurtava Hallitus löi viime viikolla faktat pöytään: Perustulokokeiluun valitaan satunnaisotannalla 2 000 työtöntä
2016 7. Tämä on käsittämättömän kovaa maabrändäystä, hän hehkuttaa. Henna Lammi On tärkeää, että on jotain, josta lähteä liikkeelle. Shutterstock 2.9. sen puutteista huolimatta. ??Suomessa ei ole ymmärretty, kuinka edistyksellisiä tässä maailman silmissä ollaan. ??Mutkia suoristettiin, jotta kokeilu voisi alkaa suunnitelman mukaisesti, Kangas kirjoittaa. Esiselvityksessä esimerkiksi pohdittiin, että kokeiluun osallistuville maksettaisiin erisuuruista perustuloa, jotta saataisiin selville erilaisten summien aktivoiva vaikutus. Hallitus hautasi ajatuksen, koska se olisi todennäköisesti kaatunut eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Vihreät ovat nähneet perustulokokeilussa jopa salaliittoteorian: hallitus haluaa kokeilun epäonnistuvan, jotta vihreille tärkeää uudistusta ei jatkossa ehdotettaisi. Vehviläisen mielestä ajatus on tuulesta temmattu. Myös keskusta on puhunut perustulosta pitkään. ??Tuskin perustuloa olisi kirjoitettu hallitusohjelmaan, jos asian ei haluttaisi etenevän. Tukea tulee myös asiantuntijoilta. Ajatushautomo Tänkin toimitusjohtaja Markus Kanerva kuvailee Helsingin Sanomissa (27.8.) perustulokokeilua uraauurtavaksi
Niiden kautta mahdollisimman moni pääsee osalliseksi ohjelmasta. Juhlavuosi avataan uudenvuoden aattona Helsingissä järjestettävällä juhlalla, johon suomalaiset pääsevät osallisiksi myös television välityksellä. Vuoden kruunaa talvisodan muistopäivästä 30. Keskustassa kiinnostaa ihmisten arki. joulukuuta 2017.. Juhlavuoden pääajatus on vahvistaa suomalaisten yhteenkuuluvuutta ja hakea potkua tulevaan, 100-juhlavuosihankkeen hallituksen puheenjohtaja, valtiosihteeri Paula Lehtomäki tiivistää. 8 2.9.2016 Kuka tahansa voi ehdottaa pientä tai suurta tekoa liitettäväksi Suomi 100 -ohjelmaan. Lehtomäen mukaan ohjelmaan on hyväksytty reilu kaksi tuhatta hanketta. Juhlabudjetti on 19 miljoonaa euroa. . Verkkosisällöt ovat Lehtomäen mukaan eduksi. Ohjelmaehdotuksia tulee kymmeniä viikossa. Miksei? Hanna Kosonen Twitterissä Gallupeissa sekin viesti, että vuoden 2019 eduskuntavaaleissa keskustan, demareiden ja kokoomuksen järjestys voi olla mikä tahansa. Seppo Kääriäinen Twitterissä Anni Reenpää / Lehtikuva . Menussa yhdistyvät luontevasti perinteet ja nykyaika, keittiömestari Kim Palhus kuvaa satavuotiaan Suomen juhlamenua. Satavuotias Suomi juhlii monin ilmein Anja Manninen Sata vuotta täyttävän Suomen juhlavuo- desta tulee innostava, iloinen ja moni-ilmeinen. Sen tärkeimpiä raaka-aineita ovat muun muassa lohi, sienet, peruna ja karitsa. . Juhlinnassa katsotaan historiaan, tähän päivään ja tulevaan. Juhlavuotta ennakoi jo tällä viikolla julkistetun valtion ensi vuoden talousarvion, budjettikirjan, juhlahenkinen kuvitus. Viime viikolla julkistettiin Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlamenu. Ajassa Sanottua Ne, jotka lukevat hallituksen esityksen perustulokokeilusta, huomaavat, että kokeilun neulominen sosiaaliturvajärjestelmän tilkkutäkin sisään on vaatinut valtavasti työtä. Heikki Hiilamo THL:n blogissa Norminpurku nyhräystä? Pienetkin parannukset auttavat ihmiseloa. marraskuuta käynnistyvä itsenäisyyden juhlaviikko, joka huipentuu Suomen itsenäisyyspäivään 6. Ajatus on tarjota ja kannustaa suomalaisia juhlistamaan satavuotiasta itsenäistä Suomea sillä tavalla kuin he itse kokevat parhaaksi, Lehtomäki sanoo. Lehtomäki kertoo, että liikkeelle ovat lähteneet monenlaiset suomalaiset ei puolilla maata ja ulkomailla. Mielikuvituksen käyttö on sallittu ohjelmaesitysten laadinnassa, kunhan oh- jelmat ovat hyvän tavan mukaisia ja liittyvät Suomen itsenäisyyteen. Ohjelmaehdotusten hyväksynnässä on painotettu avoimuutta ja saavutettavuutta
Lisäksi tietenkin on aina ihmisiä, joiden mielestä eläimistä välittäminen nyt vaan on naurettavaa heppatyttöjen hommaa. Emma Kari Facebookissa Ajassa Eläinaktivistien agenda ui voimalla Suomen mediaan. Tavis ei tajua mitä elikoille oikein olisi pitänyt tehdä. Ilkka Ahtiainen Twitterissä SUOMI FINLAND 1. Terho ihmetteli, että oppositiopuolueet vastustavat nyt esityksiä, joita vielä viime hallituskaudella itse ajoivat. ??Varsinkin talouspolitiikan osalta oppositio on vienyt pölhöpopulismin niin ennen näkemättömiin korkeuksiin, että se kulkee jo täysin todellisuudesta irtautuneella kiertoradalla, hän lateli. 2.9. Kehitysapu oli tämän vuoden suurin leikkauskohde. Ei sekään estänyt, puheenjohtaja Timo Soini kannusti väkeään. ??Eikä gallup estä yhtään mitään, jos tehdään töitä. Sekä Soini että eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho käyttivät puheissaan runsaasti aikaa osoittaakseen, että perussuomalaisten kädenjälki näkyy hallituksen politiikassa. ??Olemme pitäneet pieni- ja keskituloisten puolta, mutta samalla takoneet Suomen taloutta kuntoon, jotta velkaantuminen pysähtyisi. Tätä kysymystä erityisesti nuoret sukupolvet pohtivat yhä kiivaammin. Jenni Haukio Seurassa Jotenkin ajatuksena tuntuu olevan, että empatia eläimia kohtaan on jotenkin ihmisiltä pois. 2016 9. Myös puoluetuista on leikattu, kuten olemme pitkään vaatineet, Terho ylpeili. Rajuin kritiikki satoi kohti oppositiota. Sanottua Oikeus vapauteen . Ei estänyt. lk Jussi Nukari / Lehtikuva Tykit kohti oppositiota Eeva Kärkkäinen Perussuomalaisten eduskunta- ryhmä kokoontui alkuviikosta kesäkokoukseensa Poriin matalien kannatuslukujen saattelemana. ??Estikö kuntavaalikannatus meitä saamasta 17,7 prosenttia eduskuntavaaleissa. Entä eurovaalikannatus. eikö se ihmisen lisäksi yhtä oikeutetusti kuuluisi myös eläimelle
Kansa ei halua lyhentää edustajiensa lomia Eeva Kärkkäinen Eduskunnan syysistuntokausi alkaa tiis- taina 6. Metalliliiton valtuusto vahvistaa sen 10.6.. huhtikuuta 2015: Hallitustunnustelija Juha Sipilä (kesk.) aloittaa tuloksetta päättyvät neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta. 30. heinäkuuta: Uusi yritys entisen valtakunnansovittelijan Juhani Saloniuksen avustuksella. Neuvottelut alkavat jälleen. 29. syyskuuta: Hallitus esittelee niin sanotut pakkolait. kesäkuuta: PAMin ja Metalliliiton hallitukset hyväksyvät neuvottelutuloksen. Oppositio ja palkansaajaliike kimpaantuvat. 18. EK näyttää vihreää valoa omille jäsenliitoilleen. 31. Kansanedustajat palaavat töihin 2,5 kuukauden tauon jälkeen. Kesätauon lisäksi eduskuntatyö on pysäyksissä viikon ajan pääsiäis- ja syyslomien aikaan sekä 1,5 kuukauden ajan joulu-tammikuussa. Vaikka edustajien pitkiä lomia parjataan usein julkisuudessa, ei istuntotaukojen lyhentämistä vaatinut kansalaisaloite saanut tuulta alleen. Elokuun lopussa umpeutunut aloite keräsi 1845 kansalaisen allekirjoitukset vaadittujen 50?000 sijaan. Aloitteen mukaan kansanedustajille riittäisi nykyisten yhteensä 4,5 kuukauden mittaisten istuntotaukojen sijaan 30 arkipäivän vuosiloma. Perustelujen mukaan pitkät istuntotauot vaikeuttavat kansanedustajien työtä, koska tehokas työaika on epäsuhtainen verrattuna työmäärään. ??Nykyinen istuntotauko on peruja ajoilta, jolloin kansanedustajilla oli varsinainen palkkatyö ja istuntotaukoja vaadittiin niissä olleiden tehtävien hoitoon, aloite linjaa. Kansalaiset taitavat tietää, että istuntotauoissa on kyse muustakin kuin lomailusta. Ne tarjoavat etenkin maakuntien kansanedustajille mahdollisuuden tavata kotiseutunsa väkeä ja siten pysyä paremmin tehtäviensä tasalla. Pitkä tie kilpailukykysopimukseen Koonnut: Pekka Pohjolainen Kuva: Kirsi Ervasti, shutterstock 19. kesäkuuta: Hallitus kertoo sopimuksen kattavuuteen kytketyistä veronkevennyksistä. Elokuun loppu: Lisää liittoja, muun muassa pankkiala ja apteekkiala mukaan. 14. kesäkuuta: Sopimus allekirjoitetaan. Veroalennusten suuruusluokka jätetään auki odottamaan vielä mahdollisesti mukaan tulevia liittoja. 3. syyskuuta: Palkansaajien suurmielenosoitus Helsingissä. 10 2.9.2016 31. helmikuuta: Neuvottelutulos kilpailukykysopimuksesta (kiky) syntyy. 17. syyskuuta: Sipilä jää odottamaan työmarkkinaosapuolilta yhteistä ehdotusta. Neuvottelut käynnistyvät uudelleen 28.1. 2. maaliskuuta: Palvelualan ammattiliitto PAM taipuu soveltamisneuvotteluihin. tammikuuta 2016: EK ilmoittaa halustaan palata neuvottelupöytään. toukokuuta: Soveltamisneuvottelujen määräaika päättyy, osa venyy jatkoajalle. 2. joulukuuta: Neuvottelut kariutuvat, kun EK vetäytyy neuvotteluista vastavetona AKT:n ulosjäännille. 28. Neuvottelut kariutuvat 20.8. 8. tammikuuta: Sipilä ilmoittaa pakkolakien valmistelun jäädyttämisestä. 19. syyskuuta
Väyrynen uhkasi erota varapuheenjohtajan tehtävästä, ellei puolueen aatteellinen ja aluepoliittinen linja muutu. Väyrysen kapina johti Keskustapuolueen aluepoliittisen otteen tiukentumiseen. konkreettisten purkuehdotusten asemesta. Yhdessäkään ei ehdoteta sääntelyn lopettamista kokonaan tai kokonaisen toimialan sääntelytaakan olennaista keventämistä. Toinen ongelma on se, että osa ehdotuksista on yksinkertaisesti huonoja. Niiden jälkeen sitä päästiin tehostamaan. Olen ihmetellyt, missä ovat nyt nuoret väyryset. Suomessa harjoitetaan keskustan johdolla ennen näkemättömän rajua keskittämispolitiikkaa, vaikka eduskuntavaaleissa puolue ajoi aluepolitiikan suunnanmuutosta keskittävästä metropolipolitiikasta maakuntien kehittämiseen. Nuoret ovat hiljaa. Blo- gissasi kävit niistä jokaisen läpi varsin kriittisesti. Niissä vaaditaan asioiden ?tarkastelua. Jos liiketoiminta perustuu julkiselle tuelle, ei lomakkeita, seurantaa ja takaisinperintää voida välttää. Siihen vaikutti myös EEC-vapaakauppasopimuksen solmiminen. Olen edistyksellinen ja radikaali: pureudun ongelmien juuriin enkä kaihda ennakkoluulottomiakaan otteita oikeina pitämieni tavoitteiden ajamiseksi. Tosiasioihin perustuvassa ?Urho ja hänen kisällinsä. Suomen kannalta maatalous on vähämerkityksinen toimiala. tulen 70 vuoden ikään. En tunne itseäni vanhaksi, enkä vanhoilliseksi. Olen alkiolaisen ihmisyysaatteen kannattaja. 2016 11. Siinä missä vasemmisto ajoi EEC-suojalakeja, Keskustapuolue vaati aluepolitiikan tehostamista sen vuoksi, että vapaakaupan tiedettiin edistävän alueellista keskittymistä. Aluepolitiikan kiistat vaikuttivat siihen, että syksyllä 1975 toimeenpantiin ennenaikaiset eduskuntavaalit. -näytelmässä 27-vuotias Keskustapuolueen varapuheenjohtaja Paavo Väyrynen tapaa marraskuussa 1973 presidentti Urho Kekkosen selvittääkseen, voisiko hänen suunnittelemansa Keskustapuolueen sisäinen ?vallankumous. Ehdotukset ovat myös monesti epämääräisiä. vahingoittaa maan asioiden hoitoa. Mikä keskustan ideoissa mättää, ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja, valtiotieteiden tohtori Heikki Pursiainen? Keskustan sääntelyn purkamisehdotuksissa on kolme keskeistä ongelmaa. Ensimmäinen on kunnianhimon puute. Nyt on alkanut murrosvaihe, jossa meillä on mahdollisuus palauttaa edes osa menetetystä itsenäisyydestämme. Nuorten on kannettava vastuunsa Suomen tulevaisuudesta. Paavo Väyrynen europarlamentaarikko Suoraan kysyen Miksi keskustan ehdotukset eivät kelpaa, Heikki Pursiainen? Henna Lammi Keskusta julkaisi 202 esitystä normien purkamiseksi. Täällä Bryssel Missä ovat nuoret väyryset? Tänään 2.9. Järkevätkin ehdotukset ovat pieniä viilauksia olemassaolevaan sääntelyyn. Keskusta-aatteen lippua ovat kantaneet vain Sirkka-Liisa Anttilan ja Mauri Pekkarisen kaltaiset vanhemman polven poliitikot. Nuorten radikalismia tarvittaisiin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jossa vahvat voimat ovat suistamassa Suomea Paasikiven ja Kekkosen linjalta, ja kehityspolitiikassa, jossa Suomi on viety taantumuksen tielle. Eurooppa-politiikassa menneisyyden juoksuhaudoissa eläneet lyhytnäköiset poliitikot veivät meiltä itsenäisyyden. Liian monet ehdotukset esimerkiksi tarkoittaisivat sääntelyn lisäämistä sen vähentämisen sijaan. Kolmas ongelma on maataloustukiin liittyvän byrokratian ylikorostaminen. Menettelyjä voidaan virtaviivaistaa, mutta julkisella tuella elävä ei koskaan pääse byrokratiasta eroon. 2.9. Tukiin liittyvä byrokratia on myös väistämätöntä
Uutiskuva 12 2.9.2016
2016 13. Jaakko Martikainen Taistelu kentän puolesta Eeva Kärkkäinen Tanssija-koreografina tunnettu taitolentäjä Sami Saikkonen työnsi maanantaina pienkonetta Malmin lentoasemalla. Lentokentän puolustajat vaativat tuoreessa kansalaisaloitteessa helsinkiläisen siviililentokentän toiminnan ja kulttuuriympäristöarvojen turvaamista lailla. Kuukauden vireillä ollut aloite on kerännyt taakseen jo yli 26?000 allekirjoitusta. Lentokentän kohtalosta on väännetty kättä vuosia. Valtio on päättänyt vetäytyä toimintoineen lentoasemalta vuoden 2016 loppuun mennessä, sillä Helsingin kaupunki haluaa alueen asumiskäyttöön. Lentokentän säilyttämistä perustellaan paitsi ilmailuliikenteen tarpeilla, myös kulttuurihistorialla. Malmin lentokenttä on valtakunnallisesti merkittävä rakennushistoriallinen ympäristö, ja se valittiin maaliskuussa Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon. 2.9
Harvaan asutun alueen asiat saa helposti yhdelle foorumille. Monet seuraavat entisten kotipaikkakuntiensa tapahtumia ja puheenaiheita Facebookista käsin ja ovat tavallaan mukana yhteisössä. 14 2.9.2016 . Oikeasti some kutistaa välimatkoja monella tavalla. Vanhojen valokuvien ympärille on puolestaan kehittynyt yli tuhannen ihmisen Facebook-ryhmä. Siellä on lukuisia vanhoja kuvia Pyhäjoen seudulta 1920-40-luvuilta. Kunnan ydinvoimakeskustelu on luonnollisesti käynyt kuumana Facebookissa. . Joskus somessa sanotaan sellaistakin, mitä ei kasvotusten välttämättä sanottaisi, Vehkala tietää. Käyttämättömiä mahdollisuuksia maaseudulla toki vielä on. Yleensä ottaen ne jutut, mitä puhutaan kylänraitilla ja nuorisoseuroilla, ovat nyt myös verkossa. Pienellä Facebook-haulla selviää, että kunnat näkyvät käyttävän sosiaalista mediaa myös sisäisessä viestinnässä. Maalla vapaa-ajan asioista suuri osa on somessa, ja se on mielestäni hyvä asia. Lisäksi eri sukupolvien ihmiset ovat luonnostaan tekemisissä sen kautta, mikä luo aitoa yhteisöllisyyttä, Vehkala toteaa. Sosiaalinen media on tietysti vaikuttanut yhteisöllisyyteen kaikkialla, missä sitä käytetään laajemmin. . Li-. Olen itse kesäasukkaana kahdessa eri kunnassa. Pyhäjoki on kaikkiaan hyvä esimerkki siitä, miten moninaista yhteisöllisyys ja keskustelu voi olla verkossa. Etenkin tuulivoimalat ja muut suuremmat hankkeet aiheuttavat paljon verkkokeskustelua maaseutupitäjissä. . Oikeastaan kaikki maaseudun asiat ovat siirtyneet verkkoon, Elina Vehkala Maaseudun Sivistysliitosta sanoo. Sosiaalisesta mediasta . Hakutuloksista löytyy pitkät listat nuorisotoimea, kulttuuritoimea, liikuntatoimea ja niin edelleen. Vuorotteluvapaalla MSL:n Pohjois-Suomen aluepäällikön tehtävistä olevan Vehkalan mökkikunta Pyhäjoki on hyvä esimerkki some-yhteisöllisyydestä. . Hyvää Pyhäjoesta -ryhmässä jaetaan paljon mukavia asioita. etenkin sen suosituimmasta palvelusta Facebookista ? löytyy muun muassa kyläryhmiä, harrastuspiirejä, kylätoimintaa ja kirpputoreja. . Ilmiöt Peukku maaseudulle Sosiaalinen media on auttanut vahvistamaan yhteisöllisyyttä maaseudulla. Viestimällä arki ja juhla pyörivät helpommin, ja siinä sivussa myös kuntakuva voi kirkastua. Teksti: Sami Korkala KUVA: MARIA SEPPÄLÄ . Toivoisin, että esimerkiksi kesäasukaskirjeet näkisi myös somessa. Asukkaat voivat olla eri foorumeilla päätöksenteon apuna ja viestiä keskenään vielä tiiviimmin yhteisistä asioista. Harkittua some-strategiaa ja perinteisempää markkinointia ja tiedottamista yhdistelemällä kunnat ja kylät saavat itseään esille huokeasti.
Se on tavallaan oikeuskin, Vehkala sanoo. 2.9. Sitä kautta saamme paljon kommentteja ja keskustelua, mistä on apua päätöksenteossa ja ideoinnissa. Osin samoja uutisia julkaistaan kunnan sivuilla ja Facebookissa. . Sen avulla olen itse saanut varaussoitot puolta vähemmäksi. Lepistö lähtee usein koulutuksissaan aivan perusasioista eli siitä, miten sosiaalisen median työkaluja yleensä ottaen voi käyttää hyödyksi. . Kun vaikkapa yhteisistä talkoista innostuu vielä tekemään jutun Facebookiin, talkoisiin on muidenkin helpompi tulla seuraavalla kerralla, Lepistö näkee. Hänen mielestään kyläyhdistyksillä on edelleen hyvä olla kotisivut, joilla on pysyvämpiluonteinen materiaali kuten perusasiat, yhteystiedot ja historia. . 2016 15. Jo Facebookin ryhmiin kuuluminen on sinällään yhteisöllisyyttä. Etenkin vanhemmassa ikäpolvessa on niitä, jotka eivät ole verkossa millään tavalla ja voivat vieroksua tietotekniikan käyttämistä. . Somettaminen tulee minulta aika luonnostaan työn ohessa, Manninen sanoo. Muutama minuutti ennen haastattelua hän oli tviitannut linkin juttuun Tyrnävän ennakkoluulottomasta viljelykokeilusta. . Myös muut toimijat kunnassa käytävät somea ahkerasti. Persoonaa laitetaan peliin, mutta luonnollisesti tietyissä rajois- Kaikki eivät hallitse some-työkaluja, mutta heitä ei saa unohtaa. sa. Moni on innostunut koulutuksissa Facebookin mahdollisuuksista ja perustanut oman tilin. Facebookia ja kunnan kotisivuja päivittävät monet eri henkilöt, jotta viesti pysyy raikkaana. Kunnan strategia- ja kaavatyö sekä esityslistat ovat esillä myös somessa. . Esimerkiksi Tyrnävällä pelloille tehdyn viirupöllötaideteoksen ilmakuva on ollut esillä valtakunnan mediassa. . Esimerkiksi kylätalojen varaamisessa olen neuvonut käyttämään Googlen kalenteria. Sekin kertoo kunnastamme jotain, kun viljelijä ehdottaa itse tuollaisen taideteoksen tekemistä pelloilleen, Manninen naurahtaa. Kyläyhdistyksille some-koulutuksia jär- jestänyt satakuntalainen it-alan yrittä- jä Auli Lepistö on itsekin kyläyhdistysaktiivi. . Kaikki eivät hallitse some-työkaluja, mutta heitä ei saa unohtaa. Mannisen mielestä tyrnäväläiset näyttävät somessa itseltään. . Esimerkiksi Siemenperunakeskus ja kirkkoherra Timo Liikanen, joka on videoinut livenä saarnojaan Periscopen kautta. Yrittäjiä on rohkaistu somen käyttöön muun muassa kunnan Tyrnävä Tarjottimelle -hankkeeseen kuuluvalla somemarkkinointikurssilla. Omannäköinen ja luonteva viestintä kan- taa pitkällä tähtäimellä parhaiten. Hänellä on mikroblogipalvelu Twitterissä noin 500 seuraajaa ja Facebookissa tuhatkunta kaveria. . Tyrnävän kunnanjohtaja Marjukka Manninen on tuonut kunnalle näkyvyyttä ahkerana sosiaalisen median käyttäjänä. säksi kunnat pystyisivät paremmin kohtaamaan esimerkiksi alueensa nuoret yrittäjät somen avulla. Tyrnävän kunnanjohtaja Marjukka Manninen on ahkera somettaja, mikä tuottaa hänelle ja kunnalle positiivista näkyvyyttä. Tuntuu, että Facebookin kautta saamme asiat tehokkaimmin nopeasti tietoon. Etenkin nuoret tavoittaa hyvin somen kautta. Myös media voi poimia jutunaiheita somesta. Me teemme Tyrnävällä asiat omalla tavallamme, ja se näkyy tietysti viestinnässä muutenkin. MSL:n ajatuksena on, että verkko on arkinen työkalu kaikkialla asuville ja kaikenikäisille suomalaisille
Jos jo kyselyyn vastaaminen aiheuttaa tuollaisia reaktioita, näistä asioista pitää todellakin puhua. Hän toivoo, että väitöstutkimus raivaa tietä yleiselle keskustelulle. . Ja avatkoot ihmiset asioita perheiden ja sukujen sisällä nyt, kun kertojia on vielä elossa. Riutamaan, 59, isovanhemmat ovat lähtöisin luovutetusta Karjalasta. Ja päinvastoin. Teksti: Sami Korkala Kuva: Maria Seppälä Ei virallisen Suomen kertomus esimerkillisestä karjalaisten asuttamisesta ole kuin osa totuutta. Mietin, et-. Toisenlaisissa kertomuksissa taas evakkolasten kiusaaminen on jättänyt syvät arvet ja vaikuttanut heikentävästi heidän myöhempään hyvinvointiinsa. 16 2.9.2016 Riutamaa uskoo, että evakoiden kokemuksia voidaan hyödyntää myös pakolaislasten kotouttamisessa. . Juurista ei kotona paljoa puhuttu. . Väitöstutkimuksen evakkolasten kasvukokemusten tunnemuistoista tehnyt Eeva Riutamaa näkee, että kaltoin kohdeltujen evakkojen ääni ei ole päässyt kuulumaan tarpeeksi. . Johannes Hilonen oli Talvisodan syttyessä yhdeksänvuotias. Sellanen ol? Suomi Hyväksytyksi tulemisen tunteet ovat kantaneet Karjalan evakkolapsia myöhemmässä elämässä. Vilho ja Sanni Hilonen olivat perheineen yhdeksän vuotta evakossa. Yleensä ottaen hyväksytyksi tulleet evakkolapset ovat menestyneet hyvin myös myöhemmässä elämässään. Moni sanoi, että muistojen avaaminen oli kivuliasta, itketti ja piti nukkua yön yli. Lähden siitä, että lapsen kokemus hädästä on universaali. Kun äitini sai tietää tutkimusaiheestani, hän kertoi minulle hävittäneensä murteensa niin hyvin, ettei kukaan saanut tietää hänen taustojaan. Hyväksytyksi tuleminen on erittäin tärkeää, ja ihmettelen, mistä kaikenlainen vihapuhe kumpuaa. Onko suomalaisten kodeissa vaalittu kenties katkeruutta, sitä en tiedä. Kyselytutkimusta tehdessään Riutamaa huomasi osuneensa johonkin olennaiseen.
Kodin menetys saattoi näkyä joissain perheissä pitkään melankolisuutena. Hilonen ei ole jäänyt hautomaan kokemuksiaan. Lapsena piti olla Suojärvellä pikkuisen peloissaan, ja herkistyn vähän liiaksikin, kun puhun niistä asioista. Onneksi karjalaisilla on ollut toisensa. Kylään rakennettiin myös tsasouna (yläkuva). tä millaisista palasista äiti on koonnut identiteettinsä, kun hän menetti kielen, ortodoksisen uskonnon ja kotiseudun, Riutamaa ihmettelee. Patoutunut suru ja katkeruus saattavat näkyä vielä sukupolvien päästä. . Voi olla, että vasta kolmas tai neljäs sukupolvi alkaa oireilla. En ole kokenut juuri ryssittelyä tai muutakaan. On siitä evakko- ja sota-ajasta jäänyt tietynlaisia traumoja painolastiksi. Hän on kirjannut niitä muistiin suvulleen ja kertonut niistä muun muassa Oulun Karjalaseuran tilaisuuksissa. . Ja kun ostan vaikkapa uuden puvun, niin mietin, että onpahan ainakin yksi puku nyt. Hänen vanhemmilleen evakkovuodet olivat raskaita. Eivät ihmiset meitä kiusanneet, mutta elämä kiusasi. Tappeluitakin tuli, ja piti lähteä pois, etteivät seipäät alkaneet viuhua, Hilonen sanoo. . Kaikki saattaa pamahtaa heidän niskaansa vaikkapa masennuksena ja ahdistuksena. Johannes Hilonen, 86, kuuluu enem- mistöön. Tasapainoilu vertaisryhmien ja integroimisen välillä on herkkä asia myös nykypäivän kotouttamisessa. . Pitkä poika sujahti kuitenkin uuteen ympäristöön aina helposti. . Maasta oli kova kysyntä, ja oli pitkään epävarmuutta siitä, mihin voimme asettua. Kansakoulu meni pätkissä, ja kahdeksanhenkisen perheen asuinpaikat vaihtelivat Keski-Suomesta Pohjois-Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle, Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Meidän oli helppo sopeutua kielen, uskonnon ja kulttuurin puolesta. Hiloset asettuivat lopulta Pohjois-Karja- lan Valtimoon 1940- ja 50-luvun taitteessa. Heidän oli vain pakko pärjätä, Hilonen sanoo. Sanotaan, että kerran evakko on aina evakko. Välillä rakennettiin, välillä asuttiin yksiötä pienemmässä majoituksessa. . Nykypäivän maahanmuuttajat ovat aika tavalla eri asia. Karjalaiseen tapaan siellä kyläiltiin paljon naapureissa, eikä karjalaisia halvennettu millään tavalla. . Valtimossa oli enimmillään puolitoistatuhatta siirtokarjalaista, oli se tavallaan tietynlainen turvaverkko. Hilosen isä Vilho lahjoitti mailtaan tontin ortodoksisen rukoushuoneen, tsasounan rakentamista varten. . Välirauhan aikana palattiin vielä poltetun kodin raunioille ja yritettiin aloittaa elämä uudelleen Suojärvellä. Vertaisryhmät ovat todella tärkeitä, Riutamaa sanoo. Toisaalta uudet tulokkaat on hyvä pystyä integroimaan yhteisöön tehokkaasti. Sinne monet muutkin suojärveläiset raivasivat maatilat tiettömälle ?kyl- Jopa noin miljoonalla suomalaisella on arvioiden mukaan juuret menetetyssä Karjalassa. mälle tilalle?, siis käytännössä umpimetsään. Evakkolapset, jotka jo kodeissaan kokivat yksinäisyyttä, ovat vanhetessaan vaarassa eristäytyä. Yhteiskunnallisesti tärkein tehtävä on tukea vanhempien jaksamista ja uuteen yhteisöön liittymistä, Riutamaa sanoo väitöstutkimuksen tiedotteessa. KM Eeva Riutamaan väitöskirja Maan korvessa kulkevi . Johannes Hilosen arkistot Eivät ihmiset meitä kiusanneet, mutta elämä kiusasi. Karjalan evakot Talvisodan syttyessä evakkoon lähti yli 400 000 suomalaista. Jatkosodan aikana monet kotiseudulleen palanneet joutuivat uudelleen evakkoon. Sodassa menetettyjen alueiden väestö uudelleenasutettiin pysyvästi. Noin kymmenen prosenttia evakoista oli ortodokseja. Valtimosta löytyi lopulta sija Suojärveltä evakkoon lähteneille Hilosille. 2016 17. Lapsen kokemus perheensä erilaisuudesta ja kasvuympäristön ulkopuolelle jäämisestä jättää negatiiviset tunnemuistot, joilla on yhteys myöhempään hyvinvointiin. Hän on niitä evakkoja, jotka ovat tulleet hyväksytyksi ja selvinneet elämässään hyvin. Laatokan Karjalan Suojärveltä yhdeksän vanhana talvisotaa karkuun lähteneen Hilosen evakkoaika kesti yhdeksän vuotta ja käsitti kaikkiaan yhdeksän muuttoa. . Evakkolasten kasvukokemusten tunnemuistot ja hyvinvointi tarkastetaan 2.9. Turun yliopistossa. 2.9. Ainoat ongelmat olivat Veneheitossa, siellä isommat pojat haukkuivat meitä ortodoksitaustaisia ryssänpenikoiksi
Haavoittuneita on arviolta sata. Maailman kuvat Koonnut: Katariina Lankinen Isku Jemenissä. Ainakin 71 ihmistä kuoli maanantaina pommi-iskussa armeijan koulutusleiriin Jemenin Adenissa. Mielenosoittajat vaativat pääministeripuolue Syrizaa huolehtimaan paremmin maahan tulleiden pakolaisten ja siirtolaisten turvallisuudesta. 18 2.9.2016. YK:n turvallisuusneuvostossa käytiin kolmas salainen, suuntaa antava äänestys maanantaina. Viranomaisten mukaan iskun tekijä ajoi autolla päin uusien alokkaiden ryhmää. Rakennuksen katto romahti, ja monet uhreista hautautuivat raunioihin. Guterres on kerännyt eniten ääniä kaikilla äänestyskierroksilla. Valinnan tekee YK:n yleiskokous turvallisuusneuvoston kokoamalta ehdokaslistalta. Louisa Gouliamaki ?Avatkaa raja!. Tuhannet ihmiset kokoontuivat maanantaina Ateenassa järjestettyyn mielenosoitukseen, jolla haluttiin ilmaista tukea turvapaikanhakijoille. Äärijärjestö Isis ilmoittautui iskun tekijäksi. Kyseessä oli verisin isku Adenissa yli vuoteen. Mafiakytköksiä. Italiassa huippusyyttäjä Franco Robert vaatii maan viranomaisia varmistamaan, ettei mafia pääse käsiksi KeskiItalian maanjäristyksen jälkeisiin jälleenrakennusprojekteihin. Mafiaan kytköksissä olleiden yritysten aiemmat puutteelliset rakennustyöt vuoden 1980 maanjäristyksen vaikutusalueella olivat syyttäjän osasyy viimeviikkoisen maanjäristyksen aiheuttamiin tuhoihin. Guterres johdossa. Portugalin entinen pääministeri Antonio Guterres johtaa YK:n pääsihteerikilpaa, uutistoimisto AFP:n YKdiplomaattilähteet kertovat
Tällaiset pienet, varmastikin viattomat harha-askeleet voivat eskaloitua suuriksi konflikteiksi, ellei tilanteisiin puututa heti. Jos haluamme mennä tapaamaan Israelissa asuvia ystäviämme, lennämme Kyproksen kautta. Pääkaupunkeja ei yhdistä moottoritie . Interim tarkoittaa väliaikaista. sotilastankeille ei ole haluttu luoda liian hyvää ajoreittiä, eikä tielle vallitseville olosuhteissa juuri tarvetta olisikaan. Hankala naapuruussuhde Libanonilla ja Israelilla on yhteistä rajaa 79 kilometriä. Epätoivotut liikkeet raja-alueen ilmatilassa ovat samoin myös uhka rauhalle. Ulkopolitiikka vaikuttaa Lähi-idässä paitsi infrastruktuuriin, myös karttoihin ja urheiluun. Arabimaiden kartoissa Israelia ei näy. Lyhyessä konfliktissa kuoli yli tuhat libanonilaista, ja rajaseudulla poltettiin paljon maaperää. Molemminpuolisella vihanpidolla on pitkä historia, ja se liittyy tiiviisti koko alueen levottomaan historiaan. Huonot suhteet konkretisoituvat liikkumisessa. Libanonin ja Israelin välillä ei ole lentoliikennettä. Molempien valtioiden alue on täynnä mielenkiintoista arkeologiaa, historiaa ja kirkkojen historiaa . Pääkaupungista toiseen on linnuntietä vain reilut 200 kilometriä, maanteitse kiertäen 300?400 kilometriä. Rauhanturvaoperaation nimi on United Nations Interim Forces in Lebanon (UNIFIL). Libanonilaiset itse eivät voi mennä Israeliin eivätkä israelilaiset tulla Libanoniin ilman erityislupaa. YK:n rauhanturvaajat valvovat Libanonin ja Israelin välistä rajaa. Niin lähellä, mutta niin kaukana. Mailla ei vielä koskaan ole ollut normaalia diplomaattisia suhteita, vaan niillä on vihollissuhteet. Viimeksi vuonna 2006 Israel miehitti eteläistä Libanonia. 2016 19. kiitos tästä kuuluu suomalaisillekin. Suomalainen sotilastarkkailija kuoli kymmenen vuotta sitten virkatehtävissään, joten ilman suomalaisuhreja tehtävää ei ole suoritettu. Rion olympialaisissa Libanonin ja Israelin joukkueet joutuivat konfliktiin, kun niiden olisi pitänyt matkustaa kisojen avajaisiin samalla bussilla. Libanonilaisille tilanne oli sietämätön, ja he estivät israelilaisten tulon samaan bussiin. Kahden pinta-alaltaan ja väestömäärältään samankokoisen maan sopuisammassa yhteiselossa olisi paljon potentiaalia. Maiden välillä lentäminen tapahtuu kolmannen maan kautta. jo tässä teemassa olisi valtava matkailupotentiaali erinomaisella ruokatraditiolla höystettynä. Voisiko Välimeren itälaita jonakin päivänä olla yhtä suosittu turistikohde kuin sen länsilaita on tänään? Uskoisin, että valtaosa molempien maiden kansalaisistakin olisi sisimmässään kiinnostunut näkemään myös elämää rajan toisella puolen ja maistamaan naapurin versiota yhteisestä ruokaperinteestä. Rauhallinen rinnakkaiselo ei toistaiseksi ole mahdollista, kun alueelliset jännitteet ja historian sotaisa painolasti kasautuvat kahden pienen maan väliselle, lyhyelle rajanpätkälle. Satu Mäki-Lassila Beirut beirutinsatu@gmail.com Twitter: @SatuMakiLassila 2.9. Tällä hetkellä siellä palvelee reilut 300 suomalaista naista ja miestä. Raja on nyt Lähi-idän rauhallisimpia . Hänen ja hänen menehtyneiden kollegojensa muistoa kunnioitettiin tänä kesänä pidetyssä tilaisuudessa Etelä-Libanonissa. Jatkuva jännite rajan pinnassa on syy siihen, miksi väliaikaiseksi tarkoitettu operaatio on jatkunut jo yli 30 vuotta. Rajaseudulla harrastetaan paljon maanviljelystä, ja paimenet liikkuvat eläinten mukana ? joskus toisen osapuolen mukaan väärälle puolelle astuen. Väliaikaiseksi tarkoitettu operaatio on jatkunut jo vuodesta 1982 alkaen. Rauhan turvaaminen Libanonin ja Israelin välisellä rajalla on Suomen suurin rauhanturvaoperaatio
Vaikeissakin tilanteissa on vielä paljon teh- 20 2.9.2016 tävissä. Meidän täytyy saada itsetunto ja yhteistyökyky takaisin. Elokuisessa Maarianhaminassa navakka tuuli kurmuttaa puita ja sateenvarjoja. Tapauksen saama julkisuus säikäytti tehtaan norjalaisomistajat pelkäämään maineen menettämistä suomalaisten kuluttajien silmissä. Lisäksi tehtaanjohto, viljelijät ja työntekijät onnistuivat löytämään keinoja kustannusten karsimiseksi. Kansanedustaja on sipsitehtaan säilymisestä erittäin iloinen. Henkilö Melkein kepulainen Ahvenanmaan kansanedustaja istuu perinteisesti samassa eduskuntaryhmässä RKP:n kanssa. Kyse oli paitsi tehtaan 107 työntekijästä, myös saaren kuljetusalan ja perunanviljelijöiden tulevaisuudesta, yhteensä yli 250 työpaikasta. Löfström kumppaneineen onnistui. Mats Löfströmiä houkutti valita toisin. Teksti ja kuvat: Eeva Kärkkäinen Helmikuussa 2016 Ahvenanmaan kansanedustaja Mats Löfström, 32, sai puhelun kesken maanpuolustuskurssin. Luurin toisessa päässä oli Taffelin sipsitehtaan henkilöstöjohtaja, joka ilmoitti, että tehtaan omistajat olivat kertoneet koko henkilöstöä koskevien yt-neuvottelujen alkamisesta. ??Koko tehdas oli lakkautusuhan alla, Löfström muistelee puoli vuotta myöhemmin maarianhaminalaisessa ravintolassa. Puhelusta alkoi tiivis rupeama, jonka aikana alueen vaikuttajat Löfström etunenässä käänsivät jokaisen kiven 45 vuotta sipsejä valmistaneen tehtaan pelastamiseksi. Vetoapua tuli myös Suomen hallitukselta. Suomesta ryhmään kuuluvat keskustan ja RKP:n nuorisojärjestöt. Löfström matkusti NCF:n kokouksiin ympäri Pohjolaa ja solmi suhteita tuon ajan nuorisovaikuttajiin. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen, RKP:n ex-puheenjohtaja Carl Haglund, Ruotsin keskustan puheenjohtaja Annie Lööf ja europarlamentaarikko Fredrick Federley sekä Norjan keskustan puheenjohtaja. Hänen mielestään tapauksesta voisi ottaa oppia laajemminkin. ??Me suomalaiset emme saa luovuttaa liian helposti. Toisinaan ilma on täynnä tiivistä vesitihkua, välillä isot pisarat rummuttavat katukiveykseen. Ahvenanmaan keskustaa edustava Löfström puhuu työstään innostuneesti. Historian nuorin Ahvenanmaata edustamaan valittu kansanedustaja ei putkahtanut tehtävään sattumalta. Paikalliset keskustalaiset kiinnittivät nuoreen kykyyn huomiota jo tämän toimiessa yläasteikäisenä maakunnan nuorisoparlamentissa. ??En olisi nyt tässä, jos en olisi lähtenyt mukaan keskustanuoriin, Löfström pohtii. Ahvenanmaan poliittinen nuorisojärjestötoiminta ei ollut kovin vilkasta, joten Pohjoismaiden keskustanuorista (NCF) tuli nuorukaiselle tärkeä järjestö