alv 10%) KUUSI KOVAA RITARIA TUOMAS GERDT PAAVO KAHLA LAURI TÖRNI PUNAINEN PARONI HANS-ULRICH RUDEL STUKA-ÄSSÄ 70 17 71 -2 10 3 PA L. 9,80 € (sis. V K O 20 21 -4 1
4 20 56 Lauri Törni Hans-Ulrich Rudel Paavo Kahla
050 590 3964, toimitus@suomensotilas.fi • Ulkoasu: Matti Vartiala, puh. 64 Viimeinen ritari 4 Lauri Törni 20 Stuka-ässä Hans-Ulrich Rudel 30 Augustus Agar 42 Punainen paroni Manfred von Richthofen 56 Taivaan ritari Paavo Kahla 64 Tuomas Gerdt – Viimeinen ritari 73 Vapaudenristin Mannerheim-risti 78 Viktorian risti 79 Pour le Mérite 81 Rautaristi. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. 040 589 4547 • Kustantaja: Kustannus Oy Suomen Mies, Toimitusjohtaja Kai Ahotupa, puh. 0400 418 705 • Kirjapaino: PunaMusta • ISBN 978-952-9872-83-1 Julkaistava aineisto. TÄSSÄ EXTRASSA SUOMEN SOTILAAN RITARIT Postiosoite: Döbelninkatu 2, 6 krs., 00260 Helsinki • etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi • Teksti: Timo Säyrinen • Toimitus: Jaakko Puuperä, puh
4 SUOMEN SOTILAAN RITARIT O SA ST O TÖ RN I PE RI N N EK IL TA
Kolmen armeijan kapteeni, on hänestä joskus sanottu. Mutta Törnin arvoa isänmaalle se ei muuta. 5 SUOMEN SOTILAAN RITARIT . Eikä Törnin ylennyksestä kapteenia vastaavaan Waffen SS:n arvoon (Hauptsturmführer) ole virallisia dokumentteja. TEKSTI: TIMO SÄYRINEN Mannerheim-ristin ritari 144 Lauri Törni on eräs tunnetuimpia suomalaisia sotilaita. Hänen sotatiensä kulki Suomen armeijan, talvisodan ja jatkosodan läpi, siihen sisältyi kaksi reissua Saksaan ja lopulta vankilatuomion jälkeen eri käänteiden kautta matka Yhdysvaltain armeijaan. Ilmaisu on sikäli virheellinen, että Yhdysvalloissa hänet ylennettiin vielä majuriksi. Talvisodan hangilta Vietnamin viidakoihin LAURI TÖRNI. Ritariristinsä arvoinen mies. Myös suomalaisesta upseeriluettelosta hänet haluttiin poistaa. Tämä tosin tapahtui postuumisti
Helikopterit lähestyivät laskeutumisaluetta vuortenhuippujen alapuolella lentäen. Toisessa oli Shining Brass -operaatioon kuuluva kenttäkomentaja, erikoisjoukkojen kapteeni Larry Thorne sekä vietnamilainen helikopterimiehistö. Thornen UH-34 kiersi kuitenkin edelleen aluet. Vietnamin sodassa ei ollut rintamalinjoja, ja Vietkongin sissejä saattoi tavata melkein missä vaan. Tiedusteluryhmät, joiden univormuissa ei ollut mitään kansallisuuteen viittaavaa, lennätettäisiin Laosin rajan liepeille. Operaation alussa mukana olleiden kahden amerikkalaisen tulitukikopterin lentäjät olivat kääntyneet jo takaisin, koska eivät halunneet lähteä seikkailemaan vuorten väliin huonossa säässä. Sää oli huononemaan päin. Thornen eli suomalaisen Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnin johtaman operaation tarkoitus oli paikantaa Laosin puolella kiemurteleva Pohjois-Vietnamin perustama Ho Tshi Minhin tie. Tulitus ei aiheuttanut vaurioita eikä myöskään vastatoimia: tehtävänä oli lennättää tiedusteluryhmä tavoitteeseen. Lennon aikana helikoptereita ammuttiin maasta parista kohtaa. Törnin helikopteri lensi sen yli, kun ylikersantin johtama tiedusteluryhmä juoksi viidakkopöheikköön ja katosi näkyvistä. Helikopterit nousivat ilmaan ja alkoivat suunnata takaisin tukikohtaa kohti. Vihreät miehet Laos oli puolueeton maa, joten sekä Ho Tshi Minhin tietä että amerikkalaisten tiedustelutehtävää ei ollut virallisesti olemassa. Ensimmäisessä helikopterissa oli Yhdysvaltain erikoisjoukkojen, vihreiden barettien, kouluttama ja johtama tiedusteluryhmä Iowa. Pilvet puskivat päälle ja roikkuivat matalalla viidakon peittämien vuorten yllä. Mutta lentoreitti oli tuttu; Thorne ja Cessnan lentäjä olivat lentäneet alueella ennenkin. Se oli huoltoreitti, jota pitkin siirtyi miehiä ja materiaalia Vietkongille, Etelä-Vietnamin hallintoa vastaan taisteleville kommunistiterroristeille. Jonkun matkaa niiden edellä lensi Cessna O-1 -tulenjohtokone. Kehnosta säästä huolimatta Törni havaitsi etukäteen tiedustellun laskeutumispaikan, ja ensimmäinen UH-34 laskeutui leijuntaan hieman maanpinnan yläpuolelle. 6 SUOMEN SOTILAAN RITARIT O SA ST O TÖ RN I PE RI N N EK IL TA 18.10.1965, Kham Duc, Etelä-Vietnam T uhannenviidensadan hevosvoiman Wright-Cyclone-tähtimoottorit jyrisivät, kun kaksi Sikorsky UH34 -helikopteria nousi ilmaan ja käänsi nokkansa länteen kohti joidenkin kymmenien kilometrien päässä sijaitsevaa Laosin rajaa
SUOMEN SOTILAAN RITARIT 7 KOHTI KOHTALOA. LAURI TÖRNI. Larry Thorne Kham Ducin tukikohdassa valmiina nousemaan helikopteriin 15.10.1965
Lauri oli jo pienestä pitäen kiinnostunut urheilusta ja harrasti muun muassa uintia ja hiihtämistä. Helikopteri kaartoi itään kohti edelleen heikkenevää säätä ja pimenevää iltaa. Kahdesta helikopterista palasi tukikohtaan vain yksi, joka oli joutunut laskeutumaan maastoon odottamaan sään paranemista. . Ensimmäisen kosketuksensa sotaan Törni sai talvisodan alkamispäivänä Raudussa, kun Neuvostoliiton tykistökeskitys osui jääkäripataljoonan asemiin. Nyrkkeilytaitoa Törni ajoittain hyödynsi myöhemmin myös kehän ulkopuolella. Yöllisessä taistelussa Törnin ryhmä tuhosi kasapanoksilla puna-armeijan kuorma-auton ja muutamia sotilaita poteroihinsa. Pataljoonan komentaja majuri Aarnio kysyi vapaaehtoisia harhautushyökkäykseen, jonka tarkoitus oli vetää mottilaisten huomio puoleensa ennen varsinaista hyökkäystä. Se ei poistuisi ennen kuin saisi radioilmoituksen, että tiedusteluryhmä olisi turvassa. Neuvostoliiton maahanhyökkäys häämötti. Hänen isänsä sanoi Laurin olleen ”sotahullu” jo pienenä. Nuorukaisena Törni liittyi tietysti myös suojeluskuntapoikiin. Poika Viipurista Lauri Allan Törni syntyi Viipurissa 28.5.1919 merikapteeni Jalmarin ja tämän vaimon Rosan perheeseen. Palvelus päättyi 16.10.1939, minkä jälkeen hänet määrättiin heti ylimääräisiin harjoituksiin kymmenientuhansien muiden lailla. Varusmiespalvelukseen hän hakeutui vapaaehtoisena vuonna 1938. Vaikuttaa siltä, että taipumus ei ainakaan heikentynyt Laurin varttuessa. ”Ei naurattanut enää”, muisteli Törni myöhemmin. Toinen, joka kuljetti Thornea, katosi kymmenien vuosien ajaksi. Nuoruudessaan hän harrasti myös nyrkkeilyä, sillä oli ilmeisesti innostunut olympiakultamitalisti Sten Suvion saavutuksista; Suvion veli oli alivuokralaisena Törnien kodissa 1930-luvulla. Törnin palveluspaikaksi tuli jääkäripataljoona 4 ja tehtäväksi talousaliupseeri. O SA ST O TÖ RN I PE RI N N EK IL TA SA -K U VA . Panssarijoukkueen johtaja saa tehtävän. Kaikki oli kunnossa. Lauri Törni siskojensa Salmen ja Kaijan kera. Viimeinen lento Radio rätisi noin viiden minuutin päästä. Tulikaste Varsinaisen tulikasteensa Törni sai tammikuussa Laatokan Karjalassa, Kitilän motissa olleita puna-armeijan joukkoja vastaan. 8 SUOMEN SOTILAAN RITARIT ta. Yksi sotilas kaatui. LAURI TÖRNI
SUOMEN SOTILAAN RITARIT 9
Alikersantin johtoon! No, se ei talvisodassa ollut täysin ainutkertaista. Öisessä taistelussa hänen joukkonsa tuhosi useita panssarivaunuja ja konekivääripesäkkeitä. Majuri Aarnio, joka oli otettu Törnin aikaisemmasta neuvokkuudesta, antoi komppanian tämän johtoon. Niillä oli myös yhteinen kurssijulkaisunsa. O SA ST O TÖ RN I PE RI N N EK IL TA. Törni ei puhunut ruotsia mutta johti joukkoa taistelussa tulkin avulla, LAURI TÖRNI . Siksi hänestä tiedetäänkin paljon vähemmän kuin luullaan ja kerrotaan. Suomi liittyi sotaan kolmea päivää myöhemmin, kun Neuvostoliitto oli pommittanut useita Suomen paikkakuntia. Hän palasi heinäkuun lopussa Suomeen muutaman muun kanssa. Panssarivänrikki Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 22.6.1941. Taistelijan sielu vaati toimintaa ja vaarallisia tilanteita, eikä häntä Neuvostoliiton ystäväksikään varmasti voinut luonnehtia. . Reserviupseerikurssit 44 ja 45 olivat ensimmäiset varsinaiset sotakurssit. Upseeritappiot olivat valtavia, ja komppaniat kuihtuivat usein taisteluvahvuudeltaan joukkueen tai kahden kokoisiksi, jopa pienemmiksi. Upseerinvakansseja ei riittänyt kaikille suomalaisille. Vänrikki Törni sai johtoonsa panssarivaunujoukkueen. merkeillä ja ennen kaikkea omalla esimerkillään. SS-Untersturmführer Törni 1941. Eikä Törni pahemmin puhunut myöhemminkään. Vapaaehtoisten salainen värvääminen oli alkanut Suomessa huhtikuussa 1941. Kesätöihin Saksaan Käytyään Niinisalossa reserviupseerikurssin 45 (helmikuusta huhtikuun loppuun 1940) liikeapulaisen nimikkeellä kurssijulkaisussa tituleerattu Törni totesi talvisodan päättyneeksi ja kotikaupunkinsa jääneen Neuvostoliiton puolelle uutta valtakunnanrajaa. Törnin osalta palautuksen yhden syyn on sanottu olleen se, ettei hän puhunut saksaa. Taistelijan taival oli alkanut lupaavasti. Törni ilmoittautui vapaaehtoisena ja siirtyi kesäkuussa Saksaan koulutettavaksi. Pari päivää myöhemmin jääkaripataljoona 4 siirrettiin Lemetin mottia vastaan. Osasto oli 1. Mutta kohtalo oli päättänyt toisin: Törni ei päässyt Saksan itärintamalle. Kului vuosi. Törni määrättiin astumaan palvelukseen kevyt osasto 8:aan. Törnin palatessa Suomeen oli Suomen armeijan hyökkäys Laatokan Karjalaan ollut käynnissä parisen viikkoa. Mahdollisuus tositoimiin aukeni Saksan Waffen-SS:n riveissä. SS-koulutusyksikön johto ei ilmeisesti pannut merkille, ettei Törni puhunut kovin paljon suomeakaan: hänen luonteellaan panostettiin enemmän tekoihin kuin puheisiin. Pataljoonalle alistettiin ruotsinkielinen, taisteluissa kulunut, käytännössä vajaan joukkueen vahvuinen komppania, jonka päällikkö oli sairastumisen vuoksi poissa pelistä. divisioonaan kuuluva pataljoonaan verrattava liikkuvaan sodankäyntiin tarkoitettu joukkoyksikkö. 10 SUOMEN SOTILAAN RITARIT Puolitoistatuntinen taistelu päättyi menestyksekkäästi ilman omia tappioita
Törni hyökkäsi sen majoitusalueelle konepistoolilla ja käsikranaatein. Miehistöt eivät menneet mukana, joten Törni kuului jälleen oikeaan jalkaväkeen. Suomalaisia T-28 panssarivaunuja Karhumäessä 6.12.1941. jääkäriprikaatille. Suomen armeijassa panssarivaunut olivat harvinaisia. SUOMEN SOTILAAN RITARIT 11 . Rauhan ajan organisaatioon kuulunut panssaripataljoona liitettiin 1. Vänrikki Törni sai johtoonsa panssarivaunujoukkueen. On kerrassaan ihme, että hänen panssarivaunujansa ei tuhottu tuota taktiikkaa käytettäessä: taistelualueen maasto ei ole panssarivaunujen käyttöä suosivaa eikä T-26:n tai T-28:n panssarointi suojannut kuin korkeintaan kiväärikaliiperisilta aseilta. Vastassa oli puna-armeijan jalkaväkeä. Törni toimi suomalaisesta panssaritaktiikasta hieman poiketen: usein hän ajatti vaunujansa tuettavan jalkaväen kärjessä ja otti ensimmäisenä taistelukontaktin vastapuoleen. Jatkosodan alussa panssarivaunuja oli käytössä 86. Tiedustelu pitäisi kai hoitaa huomaamattomasti. Törnin joukkueeseen kuului kaksi sotasaalisvaunua, lyhyellä 76 millin tykillä aseistettu T-28 ja T-26, jossa oli 45-millinen, ja kaksi niin ikään 45-millisellä aseistettua BA-10-sotasaalispanssariautoa (joissakin lähteissä puhutaan kolmesta panssarivaunusta ja kolmesta -autosta). Hänen on sanottu myös joskus panssarivaunujen liikkeen hidastuessa – vaunujen maastoliikkuvuus ei ollut kaksinen – napanneen pikakiväärin ja pussillisen käsikranaatteja kainaloonsa ja lähteneen jatkamaan taistelua jalkamiehenä. Kohdealueella sattui olemaan puna-armeijan jalkaväkiyksikkö. Kertomusversiosta riippuen 20, 39 tai 48 puna-armeijan SA -K U VA . Määrä kasvoi hiljalleen, kun talvisodassa sotasaaliiksi saatuja vaunuja kunnostettiin ja uusia vaunuja saatiin sotasaaliiksi. Karhumäen valtauksen jälkeen joulukuussa 1941 kevyt osasto 8:n panssarikalusto siirrettiin 1. Luutnantti Törni 1944.. Liekö ajateltu, että kun mies on käynyt Saksassa, niin siitähän tulee helpommin panssarimies. Hänen ensimmäinen taistelutoimensa uudessa tehtävässä oli kahden oman komppanian väliselle alueelle suuntautunut tiedusteluretki. Salamasotaa Törnin vaunujen käyttötapa oli mikromittakaavassa samantyylistä kuin saksalaisten panssaritaktiikka, mutta maasto ja sota olivat erilaisia. Osasto tuki oman jalkaväen hyökkäystä Prääsän–Petroskoin suunnalla. Kahden miehen partio, Törni ja lähetti, lähtivät tehtävään. jääkäriprikaatiin. Tällä ei kuitenkaan vaikuttanut olevan taistelusuorituksia heikentävää vaikutusta. Ratkaisu oli ehkä erikoinen, sillä Törnillä ei ollut vaunukoulutusta. Muualla panssarivaunuja oli muutamia erillisiä pieniä yksikköjä
Törni ja Pitkänen olivat melko läheisiä ja he toimivat yksissä jonkun aikaa Törnin Saksasta paluun 1945 jälkeenkin. Heidän suhdettaan on kuvattu jopa ystävyydeksi.. 12 SUOMEN SOTILAAN RITARIT . Vasemmalta oikealle: Jalkaväkirykmentti 33:n kapteeni Railio, jääkärikomppanian päällikkö luutnantti Törni ja varapäällikkö luutnantti Holger Pitkänen
Suomen puolella palkkion kuittaajakandidaatteja ei löytynyt. Komppania siirtyi autokuljetuksena puolentoista kilometrin päähän kenttävartiosta, ja Törni jakoi yksikkönsä kahteen kahden joukkueen vahvuiseen osaan. Komppaniaan siirretyille sotilaille Törni järjesti kahden kuukauden koulutusjakson ennen kuin katsoi heidät taistelukelpoisiksi. Törnin komppaniasta oli kaatunut kuusi ja haavoittunut 12 sotilasta. divisioonaan kaksi jääkärikomppaniaa, joista toisen päälliköksi luutnantti Törni määrättiin. Jääkärikomppania perustettiin uudestaan joulukuussa 1943, Törni jälleen päällikkönä. 13 SUOMEN SOTILAAN RITARIT sotilasta kaatui. Legendat jäivät muiden sanoitettaviksi. Törnin komppaniasta puuttui muodollinen kuri tervehtimisineen ja kantapäiden kopautteluineen. Hänen taistelutoimiensa menestyksen karttuminen tarkoitti, että vapaaehtoisia riitti. Myöhemmin todettiin vihollisia olleen yli 300! Aluksi Törnin 120 miehen komppanian liike jumiutui tulitukseen. Kolmen miljoonan lomakarkuri Maaliskuussa 1942 Törni hiihti vanginsieppaustehtävässä miinaan ja haavoittui. divisioona viimeisenä heinäkuun alussa. päivänä 1944 aamuyöllä käytiin Kuusiniemen taistelu. Näissä tehtävissä komppania päätyi pariin kertaan torjumaan päälle puskevan puna-armeijan hyökkäyksiä jälleen menestyksekkäästi. Sotaa oli käyty myös kesän 1941 ja 1944 välillä. Komppanian päästyä taistelukosketukseen kävi ilmi, että arvioitu vastapuolen 60 miehen vahvuus oli väärä. Nämä osastot iskivät kahdesta suunnasta kenttävartion suuntaan. Yhtymiä siirrettiin kriittisemmille alueille Laatokan Karjalaan, näistä Fagernäsin 1. Taistelu oli ohi aamuyhdeksän aikoihin. divisioonan komentaja, kenraalimajuri Uno Fagernäs kehottikin Törniä keventämään koulutusta, sillä nämä miehet eivät olleet enää alokkaita. Mutta suomalaiset hyökkäsivät metri metriltä eteenpäin, tukivat toisiansa, vaihtoivat painopistettä. Suomi kävi ristin myöntöhetkellä taistelua elämästä ja kuolemasta. Taistelu oli aluksi satunnaista kahakointia, kunnes puhelinyhteys kenttävartioon katkesi. Hoito ja toipilasvaihe kestivät kesäkuulle. Taistelupaikalle saapui sen kestäessä divisioonan komentaja kenraalimajuri Fagernäs. Puna-armeijan sotilaita jäi kentälle 83 ja sotavangiksi 32. Puuristi liittyi toiseen ja ritariristejäkin jaettiin. Juhannuksen aikoihin hän sai Vaasan sotasairaalasta kotiloman, jolta hän ei palannut. Törnin komppaniaa käytettiin divisioonan irtautumisen aikana jälkijoukkona, irtautumisen suojausyksikkönä. Törni erikoistui partio-, hävitysja tiedusteluretkiin, joiden kestäessä hän aiheutti puna-armeijalle yleensä varteenotettavia määriä sotilasja kalustotappioita ja toi tietoa. Yhtä kaikki Törnin yksikkö aiheutti punaarmeijan linjojen takana vahinkoa siinä määrin, että neuvostoliittolaiset lupasivat kolmen miljoonan markan palkkion sille, joka tuo hänet heille elävänä tai kuolleena. Komppania lakkautettiin kesällä, mutta Törni jatkoi partisaanintorjuntaosaston johtajana. Rauha Kun Neuvostoliiton suurhyökkäys alkoi, Suomelle kävi mahdottomaksi ja tarpeettomaksikin pitää hallussaan Maaselän kannasta. Täysillä. Asemasodan aikana pienehkötkin taistelut herättivät ylempien johtoportaiden mielenkiinnon. Toistamiseen divisioonankomentaja esitti Törniä ristin saajaksi kesällä 1944, ja tästä tuli ritari numero 144 päivämäärällä 9.7.1944. Lopulta neuvostosotilaat ajettiin pakosalle, kun toinenkin suomalaiskomppania liittyi taisteluun. Hänellä oli tilaisuus seurata Törnin komppanian taistelua. Törnillä oli mahdollisuus valita sekä tiedustelutehtäviensä että komppaniansa henkilöstö vapaaehtoisista. Asemasodan uni oli menneen talven lunta. Mistään Tuntemattoman sotilaan jermurevohkasta ei ollut kyse. Kuusiniemi oli Seesjärven rannassa sijaitseva kenttävartio, jota miehitti kolmisenkymmentä suomalaista sotilasta. SA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. Itse Törni ei teoillaan kehuskellut. Mutta sisäinen miesten motivaatiosta nouseva kuri oli kova. Oletettavasti Törni piti kuria epävirallisillakin menetelmillä. Ritariristi Maaliskuun 18. Tammikuussa 1943 perustettiin 1. Esitystä ei hyväksytty. ”Karkuria” oltiin melkein jo etsintäkuuluttamassa, kun kävi ilmi, että Törni oli yksikössään Maaselän kannaksella, jonne hän oli ilmoittautunut viipymättä sairaalasta päästyään. Törnin kaltaisille miehille asemasotakaan ei ollut unta ja puhdetöiden vuoleskelua. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G LAURI TÖRNI. Hieman puolenyön jälkeen vartio joutui puna-armeijan hyökkäyksen kohteeksi. Jääkärikomppaniasta muodostui reilun sadan miehen vahvuinen yksikkö. Törnin jääkärikomppania sai tehtävän iskeä hyökkääjä pois kenttävartion alueelta. Koulutusjakso oli rankka, ja 1. Seurauksena Fagernäs esitti Törnille Mannerheim-ristiä. Järven toisella puolen oli vihollisen alue
Tolvajärven pohjoispuoli, heinäkuu1944. Tasavallan presidentti Paasikivi armahti Törnin ehdonalaiseen vapauteen vuoden 1948 lopussa. Organisaatio oli Saksan salaisen poliisin Gestapon hieman ennen jatkosodan loppua perustama. Sodan viimeisinä päivinä Törni ylennettiin kapteeniksi. Organisaation avulla Törni päätyi Saksaan tammikuussa 1945. Samalla meni sotilasarvo. Hän oli työttömänä. He palasivat heinäkuussa Suomeen väärennetyin henkilöpaperein. TÖRNI KESKELLÄ. Törni sai kuusi vuotta kuritushuonetta ja menetti kansalaisluottamuksensa. Perikato Kotiuttamisen jälkeen Törni siirtyi Vaasaan vanhempiensa luokse. Atlantin taa ja takaisin Sotilaan ammatti oli ainoa, mihin Törni halusi ryhtyä. Matkan viimeinen vaihe oli uinti norjalaisesta rahtilaivasta Yhdysvaltojen Alabaman etelärannikolle. SA -K U VA. Huolimatta pyynnöistään päästä Lapin sotaan hän ei sinne päässyt. Mutta Törni otti kontaktin Marttisen miehiin ja elätti itsensä erilaisilla hanttihommilla, kunnes hänelle myönnettiin siirtolaisen asema syksyllä 1953. Taistelussa kenraalimajuri Raappanan johtamat joukot tuhosivat kaksi puna-armeijan divisioonaa. Syyte: maanpetos. Suomessa se ei enää ollut mahdollista. Käytännössä järjestön toiminnaksi muodostui pakoreitin organisoiminen sellaisille henkilöille, joilla oli Neuvostoliiton taholta erityistä pelättävää: asekätkentäja muissa erityistehtävissä olleille upseereille, paenneille saksalaisille sotavangeille, balteille ja monille muille. Torjuntavoitto, josta ei sodan päättymisen jälkeisessä ilmapiirissä kovasti julkisuudessa puhuttu. Joidenkin mukaan hän osallistui taisteluihin. Osallistuminen Suomen hallinnon kaatamiseen pyrkivän Suomelle vihamielisen valtion organisaation toimintaan. WaffenSS:n taannoinen jäsenyys ei työnhaussa tuohon aikaan auttanut. Iltahämärissä on saatu kosketus viholliseen, jolloin komppanian päällikkö pitää lyhyen neuvottelun joukkueenjohtajien kanssa. Hänellä oli yhteyksiä asekätkentäjuttuun osallistuneisiin Yhdysvaltoihin siirtyneisiin ”Marttisen miehiin”, ja näiden myötävaikutuksella Törnin tie johti Ruotsin ja Venezuelan kautta Yhdysvaltoihin vuonna 1950. Törnin vaiheista Saksassa toisen maailmansodan loppuvaiheissa on useita eri versioita. Maanpetturi Joitakin viikkoja vihollisuuksien virallisen päättymisen jälkeen Törni karkasi erään suomalaisen aseveljensä kanssa brittien Pohjois-Saksassa sijainneelta sotavankileiriltä. Törni ei kärsinyt koko tuomiotaan. Saksan vastaisiin sotatoimiin kelpuutettiin myös entisiä SS-miehiä, mutta Törniä ei. Sen alkuperäinen tarkoitus oli organisoida vastarintaliike Suomessa siltä varalta, että kommunistit ottaisivat vallan ja puna-armeija miehittäisi maan. 14 SUOMEN SOTILAAN RITARIT Viimeisenä jatkosodan aikaisena taistelutoimenaan Törni osallistui Ilomantsin taisteluun sen loppuvaiheessa. Maaliskuussa 1946 niin kutsuttu punainen Valpo, kommunistien läpisoluttama Valtiollinen poliisi pidätti Törnin. Selitys ei auttanut. Valtiollinen poliisi pidätti Törnin. Virallista dokumenttia tästä ei kuitenkaan ole olemassa niin kuin ei oikeastaan mistään Törnin tekemisistä Kolmannen valtakunnan viime hetkinä. Laiton maahantulijahan hän aluksi oikeasti oli. Se on hyvinkin mahdollista, ylennyksiä jaeltiin perikadon hetkillä melkoisen vapaamielisesti. Mutta sodanaikaisten tuttaviensa kautta hän sai yhteyden Sonderkommando Nordiin. Alkoi toinen Saksan reissu, mutta nyt kohdemaa oli häviävä kortti, kun keväällä 1941 sen tähti oli ollut vielä nouseva. SS-Hauptsturmführeriksi eli kapteeniksi hänet ylennettiin yleisesti toistetun tarinan mukaan 15.4.1945. Törni myönsi etsineensä mahdollisuutta taistella Neuvostoliittoa vastaan mutta vailla aikomusta vahingoittaa Suomea
Kolme C-teamiä puolestaan Special Forces Groupin, joka voitaisiin suomentaa erikoisjoukkojen rykmentiksi. Ateamia johti yleensä kapteenin arvoinen upseeri. Ylikersantti Larry Thorne 1955. Yhdysvaltojen armeijaan Törni liittyi tammikuussa 1954. Kuin enne. Koneen viiden hengen miehistöstä kaksi oli pelastettu pari päivää haaverin jälkeen, mutta kolme oli edelleen kateissa. Erikoisjoukkojen etsintäpartio koottiin kahdesta A-teamistä. Viimeksi mainittu toimi Törnin esimiehenä erikoisjoukkojen palvelusaikana Saksassa. Kumpikin mainittu joukko oli 1950-luvun lopussa ryhmitetty Länsi-Saksaan. Neljä A-teamiä muodosti B-teamin ja kolme B-teamiä C-teamin. Vaikka tehtävän sotilaallinen merkitys ei ollut suuri, sai Törni siitä runsaasti mainetta ja kuuluisuutta Yhdysvaltain armeijassa. A-teamin tarkoitus oli operoida vastapuolen linjojen takana, ja sen yhtenä tärkeänä roolina oli värvätä ja organisoida paikallisväestöä taistelemaan vihollista vastaan. A-ryhmää Erikoisjoukoissa Törni toimi A-teamin johtajana. O SA ST O TÖ RN I PE RI N N EK IL TA O SA ST O TÖ RN I PE RI N N EK IL TA. Victor Charlie Vuoden 1962 lopusta alkaen Törni kävi Yhdysvalloissa jalkaväen upseerikurssin. maahanlaskudivisioonassa ja myöhemmin erikoisjoukkojen 10th Special Forces Groupissa. Kesällä 1962 Törni sai komennuksen Iraniin. Kapteeniksi Törni ylennettiin 41-vuotiaana marraskuun lopussa 1960. Tälle ajalle sattui ikävä episodi, jossa Törniä epäiltiin perättömän ilmiannon perusteella Neuvostoliiton vakoojaksi. Hän suoritti 35-vuotiaana 12-viikkoisen peruskoulutusjakson, jonka jälkeen hän kävi vuoristoja talvisodankäynnin kurssin. Yhdysvaltojen kansalaisuuden Törni sai vuonna 1955. LAURI TÖRNI . SUOMEN SOTILAAN RITARIT 15 Epäilemättä tämä edellytti Marttisen miesten ja heidän amerikkalaisten taustavoimiensa lobbausta. Vaikkei hän sitä voinut tietää, oli siinä myös kohtalon ivaa. Arvioitiin, että yksi A-team kykeni organisoimaan jopa 1 500 paikallisen sotilaan joukon. Sen jälkeen Törni palveli aluksi 11. A-team oli erikoisjoukkojen pienin taktinen yksikkö, jonka vahvuus tuohon aikaan oli seitsemän miestä. . Paavo Kairinen, Lauri Törni, Olavi Alakulppi ja Aito Keravuori. Eräitä Marttisen miehiä nostamassa veljesmaljan. Jupakka johti tutkintaan, jonka seurauksena hänet vapautettiin epäilyistä. Iranilaiset ja länsisaksalaisten vuoristojoukkojen keväällä lähettämät etsintäpartiot eivät olleet onnistuneet tehtävissään. Syksyllä 1954 hänet hyväksyttiin Yhdysvaltain uusien erikoisjoukkojen, niin kutsuttujen vihreiden barettien, koulutuskurssille. Yhdysvaltojen armeijaan Törni liittyi tammikuussa 1954. Eläteltiin vielä toiveita heidän elossa olostaan. Taktiikkaa käytettiin myöhemmin muun muassa Vietnamin sodassa enemmän tai vähemmän menestyksellä – vaikkei siellä varsinaisia rintamalinjoja muodostunutkaan. Tehtävän kokonaisvastuu oli toisen A-teamin päälliköllä, mutta Törnin ryhmä löysi kohteena olevan lentokoneenhylyn ja myöskin kolmen kadoksissa olleen miehistönjäsenen maalliset jäännökset. Koneen hylky sijaitsi vuorella neljän kilometrin korkeudessa, joten tehtävään tarvittiin miehiä, joilla oli vuoristoja talvikokemusta. Kyseessä oli tammikuussa Zagros-vuoristoon pakkolaskun tehneen Yhdysvaltain armeijan tiedustelukoneen miehistön etsintä. Edellinen toimitti jälkimmäiset alas vuorelta, ja jälkimmäiset saivat näin asiaankuuluvat hautajaisja siunausmenot
O SA ST O TÖ RN I PE RI N N EK IL TA. 16 SUOMEN SOTILAAN RITARIT Ja syytä olikin: Törni luultavasti kaikista maailman ihmisistä olisi viimeisenä sellaiseen tehtävään ryhtynyt. Kyseessä oli operaatio CIDG (Civilian Irregular Defence Group), jonka tavoitteena oli kiistää kommunistisissien – Vietkongin (VC, Victor Charlie) – kontrolli Vietnamin maaseudulla. Alla olevaa lentokonetta ja miehistöä Thornen joukko etsi Iranissa: DeHavilland Canada DHC-3 Otter. Kyseessä oli siis myös eräänlainen hearts and minds -operaatio. Siitä tehtävästä ritari ei enää palannut. Törnin taitoja tarvittaisiin nuorempien erikoisjoukkosotilaiden kouluttamiseen. Törni teki kaksi palveluskomennusta Vietnamiin, joista jälkimmäiseltä hän ei palannut. Mutta hän halusi takaisin sotaan. Törnin A-team sijoitettiin aluksi Chau Lang -nimiseen kylään, myöhemmin ryhmä siirtyi Tinh Bieniin samalle alueelle. Vietnamin sodassa ei ollut harvinaista, että Vietkong soluttautui puolustajien joukkoon tai lahjoi vastapuolta pettämään oman joukkonsa. . Toisaalta Groupin esikuntapäällikkö sanoi Törnille tämän taistelleen jo riittävästi. Majuriksi Törni ylennettiin 16.12.1965, ja Yhdysvaltain armeija julisti Törnin kaatuneeksi 19.10.1966. Moni lähtikin aikanaan amerikkalaisten mukaan ja pakeni vielä sodan jälkeen kommunistien hirmuvaltaa. Ensimmäisen komennuksen aikana Törni toimi A-teameineen maan eteläosassa, Mekong-joen suistossa lähellä Kambodžan rajaa. Harvinaista kaiketi sen sijaan oli, että komentajat näkivät tällaisen riskin ja varautuivat miinoittamalla omia asemiaan. Viimeinen matka Noin puolen vuoden komennuksen jälkeen Törni palasi Yhdysvaltoihin. Seuraavat kuukaudet Törni järjesti aktiivista Kambodžan vastaisen rajan valvontaa ja väijytyksiä Vietkongille – saattoivat hänen joukkonsa käydä rajan tuollakin puolella. Helmikuussa 1965 hänet siirrettiin takaisin CIDGoperaatioon, ja myöhemmin keväällä hän palveli 5th Special Forces Groupin esikunnassa Nha Trangissa. On sanottu, että Törnin siirto esikuntaan johtui ainakin osin hänen erimielisyyksistään erään alaisensa kanssa, tai pikemminkin alaisen joutumisesta pariksi päiväksi sairaalaan nyrkkitappelun seurauksena. Pariin otteeseen piti torjua Vietkongin hyökkäyksiä, joskus ilmavoimienkin tulitukeakin käyttäen. Yhden kerran Törni räjäytti taivaan tuuliin omaan puolustusryhmitykseensä kuuluneen bunkkerin, kun sen miehistö käänsi kesken taistelun aseet omia vastaan. Operaatioon kuului jo aiemmin mainittu väestön sotilaskoulutus kuin erilaiset rakennusprojektitkin: erikoisjoukkojen pioneerit rakensivat muun muassa kouluja, sairaaloita, siltoja, kirkkoja ja paljon muuta siviiliyhteiskuntaa tukevaa. Vuoden 1963 lopusta alkaen Törni teki kaksi palveluskomennusta Vietnamiin, joista jälkimmäiseltä hän ei palannut. Larry Thorne Iranin Zagrosvuoristossa 1962. Syksyllä Törni sai silti tehtäväkseen erään Shining Brass -operaatioon kuuluvan tiedusteluosaston johtamisen. Saavuttuaan ensin mainittuun hän ensimmäisenä tekonaan kävi repimässä alas viidakossa joidenkin kilometrien päässä liehuneen Vietkongin LAURI TÖRNI lipun, jonka hän oli havainnut kiikareilla
O SA ST O TÖ RN I PE RI N N EK IL TA. 17 SUOMEN SOTILAAN RITARIT . Erikoisjoukkojen Larry Thorne Vietnamin sotanäyttämöllä
Michael Cleverleyn teos kertoo: ”Vaikka Törni oli taistelussa aggressiivinen ja silminnähden huimapäinen johtaja, ennen tehtäväänsä hän oli säntillinen suunnittelija. Törni ja Marja Kops Ruotsissa vuodenvaihteessa 1949–1950. Lähtiessään Amerikkaan Törni lupasi palata Marjansa luokse joskus. . Toisen maailmansodan loppuvaiheen olosuhteissa tehdyt henkilökohtaiset ratkaisut eivät aina ole mustavalkoisesti arvioitavissa. Juridiikan kannalta tapaus lienee yksiselitteinen, mutta entä moraalin, arvojen ja asenteiden kannalta. Artikkelin yhtenä lähteenä ollut J. Yksikön juhlallisuudet järjestetään Larry Thorne Plazalla. Mikä sitten on Törnin ja de Gaullen ero. Siitä huolimatta, että hän taisteli avoimesti omia maanmiehiään ja maansa valtiosäännön mukaan valittua hallitusta vastaan ja sai tästä poissaolevana kuolemantuomionkin. Ja tietysti asema. Niin sanottua normaalin ihmisen yksityiselämää Törnillä ei ollut. Tuhannet hänen maanmiehensä seurasivat häntä. Vanhempiinsa ja sisaruksiinsa Törni piti sentään enemmän tai vähemmän aktiivisesti yhteyttä kirjeitse. Silloin neito oli ollut jo pitkään naimisissa ja kahden lapsen äiti. Törni saattoi vaikuttaa tapahtumien kulkuun paljon vähemmän ja joutui myös tekemään ratkaisunsa paljon vähäisemmän tiedon varassa. Usein tuntui siltä, että hän pystyi ennakkoon näkemään tilanteet, joihin hänen miehensä joutuisivat.” Legenda elää Entäpä Törnin paljoltikin kritisoitu siirtyminen Saksan, silloisen Suomen vihollismaan palvelukseen tammikuussa 1945. Hänen nimensä on hakattu Malmin hautausmaalla sijaitsevan sukuhaudan hautakiveen. Törnin kannalta ikävä mutta ei varmaankaan kovin vaikeasti ennustettavissa ollut asia. Nykyään kukaan poliittisesti korrektisti ajatteleva tuskin pitää de Gaullea maanpetturina. Tietenkin se, että de Gaulle loikkasi sodan myöhemmin voittaneiden puolelle, Törni hävinneiden, ja voittajat useimmiten määrittävät jatkossa vallitsevan arvomaailman. Kihloihinkin he menivät. Niin hän palasikin, 1950-luvun lopussa. Yhdysvaltojen armeijassa 10th Special Forces Groupin päärakennus on nimetty Larry Thornen mukaan. Törni ei arvostanut itänaapuriamme, varsinkaan kun hänen syntymäkaupunkinsa oli jäänyt rajan väärälle puolelle, vieläpä kahteen kertaan. Luunpalasia oli mahdoton erottaa toisistaan, joten kaikki saivat yhteishautauksen 26.6.2003 Arligtonin sankarihautausmaalla. Verrataanpa Törniä vaikkapa ranskalaiseen kenraaliin ja myöhempään presidenttiin Charles de Gaulleen: jälkimmäinen jätti huomiotta oman laillisen hallituksensa kesäkuussa 1940 Saksan kanssa tekemän aseleposopimuksen ja siirtyi Britanniaan jatkamaan Saksan vastaista taistelua. Tai ainakin se on paljon helpompaa jälkikäteen kuin tapahtumahetkellä. Oleskellessaan Ruotsissa armahduksensa jälkeen hän kuitenkin rakastui Marja Kops -nimiseen naiseen. Samaten hän oli miehiään kouluttaessaan tasapuolisen vaativa ja täsmällinen. KA RI KA LL O N EN LAURI TÖRNI O SA ST O TÖ RN I PE RI N N EK IL TA Yhdysvaltojen armeijassa 10th Special Forces Groupin päärakennus on nimetty Larry Thornen mukaan.. 18 SUOMEN SOTILAAN RITARIT Suomalais-amerikkalainen retkikunta löysi Törnin maalliset jäännökset heinäkuussa 1999. Ilman hänenlaisiaan lippumme tuskin liehuisi vapautta. Parhaat taistelijat palkitaan vuosittain Larry Thorne -palkinnolla. Suomessa Lauri Törnin muistotilaisuus järjestettiin 17.7.2003 Huovinrinteen varuskunnassa. Osasto Lauri Törni Perinnekilta ry asensi Törnin helikopterin onnettomuuspaikalle teräksisen muistolaatan 3.3.2004. Helikopterin vietnamilainen miehistö tunnistettiin DNA:n avulla vasta vuonna 2003, Törni hammaskartan ja aihetodisteiden avulla
LARRY THORNEN HAUTAJAISTILAISUUS 26.6.2003 Arlingtonin hautausmaalla Washington D.C.:ssä.. Pysy matkassa. SUOMEN SOTILAAN RITARIT 19 Kapteeni Törni! Törnin Suomen armeijan virallisen sotilasarvon palauttamisesta keskusteltiin vuosikausia. Suomen Sotilaan toimitus haluaa kiittää tietokirjailija Kari Kallosta hänen ystävällisestä ja sotilaallisen ripeästä avustaan ja neuvoistaan tämän kirjoituksen laadinnassa. Ja vaikkei olisikaan, niin ritariristinsä väärti taatusti. Korkeimman oikeuden jäsen, oikeusneuvos Jussi Tapani totesi vuonna 2019: ”Kun syytetty tuomitaan menettämään kansalaisluottamuksensa, hän menettää samalla sotilasarvonsa. Ensi vuonna ilmestyy Suomen Sotilaan erikoisnumero, jossa selvitetään vielä askarruttavat Törniin liittyvät mysteerit – ehkä lopullisesti. Tämä tarkoittaa käänteisesti sitä, että kansalaisluottamuksen palauttaminen armahduksen kautta palauttaa automaattisesti sotilasarvon.” Tämän mukaan Törni olisi edelleen virallisesti myös Suomen armeijan kapteeni. Ilman hänenlaisiaan lippumme tuskin liehuisi vapautta