VK O 20 24 -2 5 KOTISEUDUN TURVANA NORJAN MALLIIN. alv 10%) Paikallisjoukoista Suomeen kodinturvajoukot. PEKKA TOVERI: UKRAINAN OPIT 9 78 95 29 87 29 23 70 17 71 -2 40 1 PA L. V K O 20 21 -5 2 9,90 € (sis. 70 17 71 -2 10 4 PA L
TILAA NYT SUOMEN SOTILAS Kuusi tuhtia numeroa: 72 euroa/vsk Soita kestotilaus (03) 4246 5334 Voit tilata myös sähköpostitse: tilaajapalvelu@atex.com www.facebook.com/suomensotilas www.suomensotilas.fi SA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G
Organisaatio olisi oma puolustushaara tai aselaji kussakin puolustushaarassa (maa, meri ja ilma), jota johtaisivat virkavastuulla ammattisotilaat. 040 589 4547 • Kansikuva: Jussi Mäkinen, Tore Ellingsen • Kirjapaino: PunaMusta • ISBN 978-952-9872-92-3 T ässä julkaisussa on pyritty kattavasti esittelemään naapurimaidemme kodinturvajärjestelmiä. Yhteiskunnan tulisi kyetä toimimaan kaikissa olosuhteissa. Meillä tulisi olla kyky harjoitelluilla ja toiminta-alueensa hyvin tuntevilla joukoilla nopeasti lyömään vihollisen aktiivisia yksiköitä, jotka pyrkivät tuhotöihin. Paikallisjoukko – Maakuntajoukko – Kodinturvajoukko n Suomen Sotilas vieraili Heimevernetin esikunnassa helmikuussa ja haastatteli paikallisia upseereita Norjan kodinturvasta ja sen tulevaisuudesta. Selvityksen myötä on tullut ilmeiseksi, että yhteiskunnan kokonaisturvallisuus edellyttää eri viranomaistahojen ja vapaaehtoisten organisaatioiden kanssa tehtävää säännöllistä ja jatkuvaa yhteistyötä. SUOMEN SOTILAAN KODINTURVAJOUKOT Postiosoite: Döbelninkatu 2, 6 krs., 00260 Helsinki • Teksti: Risto Penttinen, Max Liikka, Kari Selén, Olavi Jantunen, Agilolf Kesselring, Reima Pensala, Pia Lindell, Pekka Toveri, Juha Särestöniemi • Kustantaja: Kustannus Oy Suomen Mies, toimitusjohtaja Kai Ahotupa, puh. välineet olisivat valtion varastoissa nopeasti käyttöön saatavissa. Joukkojen henkilöstön varustus olisi kotisäilytyksessä kuitenkin niin, että aseet ja ampumatarvikkeet sekä viesti-, pioneeri-, ym. Pohjoismaissa toiminnassa korostuu viranomaisjohtoisuus ja virkavastuu yhdistettynä vapaaehtoisuuteen ja säännölliseen harjoitteluun. Kodinturvajärjestelmää eniten muistuttava osa Suomessa ovat paikallisjoukkojen niin sanotut maakuntajoukot. Kodinturvajärjestelmällä kyettäisiin parhaimmillaan yhdistämään viranomaistoimintoja vapaaehtoisuuteen edellä kerrotulla tavalla äärimmäisen kustannustehokkaasti. Paikallistuntemuksen omaava asukas pystyy tunnistamaan tavallisuudesta poikkeavan. Käsityksemme mukaan Norjan Heimevernetin malli voisi olla meille toimiva ratkaisu. Pataljoonassa voisi olla räätälöidysti eri tasoisia yksiköitä, jotka olisi varustettu jalkaväkiaseistuksella. Meillä tulisi olla kaikkialla kyky suojata kansalaisia, yhteiskunnan tärkeitä toimintoja, infrastruktuuria ja liikenneyhteyksiä sekä turvaamaan sotilaalliset kohteet ja joukkojen perustaminen lyhyellä varoitusajalla. 0400 418 705 • Ulkoasu: Matti Vartiala, puh. Tarvitaan koko yhteiskunnan osallistumista ja auttavia käsiä, niin naisia kuin miehiä. Meillä tulisi olla kyky koko valtakunnan kattavasti luoda tilannekuvaa. Niiden määrä on kuitenkin mitättömän pieni mahdollisuuksiin nähden. Vedensaanti, ruoka, sähkö, lämpö, telekommunikaatio ja liikkuminen sekä mahdollinen evakuointi tulee saada turvattua. Mihin tarvittaisiin kodinturvajoukkoja. Organisaatio rakentuisi aluejärjestelmälle, jossa maa olisi jaettu selkeisiin alueisiin esimerkiksi aluetoimistojen johtamiin piireihin. Meillähän ei sellaista enää ole ollut vuoden 1944 jälkeen. Monien tulisi kyetä voida jatkaa arkitöitään häiriöistä huolimatta. Merkittävää julkista valtaa käyttäisi viime kädessä sotilasvirassa palveleva ammattisotilas. Tätä ei sotaväki yksin pysty tekemään. Kussakin piirissä olisi yksi tai useampi ammattisotilaan johtama pataljoona, jossa olisi apuna vapaaehtoisten reserviläisten esikunta. Tulisi olla myös kyky jatkuvaan harjoiteltuun yhteistoimintaan siviiliviranomaisten, kuten poliisin, pelastustoimen, terveydenhuollon, sosi aalitoimen ja kuntien kanssa muissakin kuin sotilaallisissa kriiseissä. kai.ahotupa@suomensotilas.fi
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023 KA RO LI N E LI LL EM O / FO RS VA RE T. 4 SUOMEN SOTILAAN KODINTURVAJOUKOT Hallitus parantaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja selvittää siihen liittyen vapaaehtoisten alueellisten ja paikallisten joukkojen sekä muiden kokonaisturvallisuuden toimijoiden roolia ja asemaa
Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. 76 Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan 82 Naisten Valmiusliitto maanpuolustuksen asialla 86 Suojeluskunnat Suomenmaassa 94 Oliko suojeluskuntajärjestö itsenäinen?. 5 SUOMEN SOTILAAN KODINTURVAJOUKOT Julkaistava aineisto. 10 Ukrainan aluepuolustusjoukot ja kansalliskaarti 16 Kodinturvajoukot länsinaapureissamme 26 Kodinturvajoukot kotiseudun tukena ja turvana Norjan malliin 30 Hemvärnet Ruotsia puolustamassa 34 Heimevernet nyt ja tulevaisuudessa 37 Norjan Heimevernet osallistuu laadukkaan tilannekuvan luomiseen 38 Saksan kodinturvajärjestelmä ja reservi 42 Sodan ajan joukkojemme määrä 54 Alueellinen puolustusjärjestelmä ja paikallisjoukot 56 Tehostettua kriisivalmiutta vapaaehtoisella panostuksella 68 Miten me voisimme tehdä tämän. KODINTURVAJOUKOT 6 Mitä hallitusohjelman maanpuolustuslinjaukset tarkoittavat
. Mitä hallitusohjelman maanpuolustuslinjaukset tarkoittavat. Kokonaisturvallisuus ja kyberuhkat Hallitusohjelma: Suomi huolehtii puolustuskykynsä ylläpidosta ja kehittämisestä ottaen huomioon turvallisuusympäristön muutokset. PU O LU ST U SV O IM AT. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa on useita kohtia, jotka liittyvät vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden järjestelyihin. Suomella on valmius vastata niin sotilaalliseen painostukseen, hybridisodankäyntiin kuin laajamittaiseen sotilaalliseen hyökkäykseenkin. TEKSTI: RISTO PENTTINEN, KTM, MAJURI RES. 6 SUOMEN SOTILAAN KODINTURVAJOUKOT H allitusohjelman (20.6.2023) lainaukset on otettu luvuista 8.2 Uskottava maanpuolustus Suomen turvallisuuden perustana, 8.5 Kyberturvallisuus, informaatioturvallisuus ja hybridiuhkien torjuminen sekä 10.1 Kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistetaan. Tässä jutussa poimimme keskeisiä hallitusohjelman kohtia teemoittain ja pohdimme, mitä ne tarkoittavat ja kuinka ne voivat mahdollistaa kodinturvatyyppisen toiminnan Suomessa
Hallitus toteuttaa ulkopuolisen tutkimushankkeen Venäjän laaja-alaisesta vaikuttamisesta Suomeen 2000-luvulla. Yhteistyötä Ruotsin kanssa syvennetään edelleen. Eriasteisten kriisien väliset raja-aidat hämärtyvät, ja sotilaallisia ja muita ei-sotilaallisia hybriditoimenpiteitä voidaan kohdistaa Suomeen samanaikaisesti. Arvioidaan turvallisuusselvityksen käyttöalan laajentamista kattamaan erityisesti kriittisen infrastruktuurin ja teknologian parissa työskentely. Hallitus painottaa ja kehittää edelleen Puolustusvoimien kansainvälistä yhteistoimintaa.. Hallitus laatii kyberpuolustusdoktriinin sekä selkeyttää ja tarkentaa Puolustusvoimien roolia kyberpuolustuksessa. Suomen Sotilaan kommentti: Hallitusohjelmaan sisältyy kattava ja merkittävä yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarkistuspiste vastauksena Venäjän aggressioon. Hallitus laatii kansallisen turvallisuuden strategian. Suomi varautuu hybridiuhkiin ennakoivasti. Yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittisen infrastruktuurin suojaamista parannetaan. Suomi panostaa yhteistyöhön erityisesti Yhdysvaltojen, Ruotsin, Norjan ja Ison-Britannian kanssa. 7 SUOMEN SOTILAAN KODINTURVAJOUKOT Toteutetaan kaikilla hallinnonaloilla häiriöja kriisitilanteiden sääntelyn kokonaistarkastelu. Hybridiuhilla tarkoitetaan laaja-alaista häirintää ja vaikuttamista, jonka päämääränä on heikentää yhteiskuntien toimintaa ja päätöksentekoa. Kansalaisten valmius toimia kyberuhkia vastaan edellyttää laajaa tietoisuutta ja osaamista. – – Suomi kehittää pohjoismaista puolustusyhteistyötä ja Nordefcon (Nordic Defence Cooperation) roolia. Kansainvälinen yhteistyö Hallitusohjelma: Hallitus kehittää Suomen kansainvälistä puolustusyhteistyötä ilman ennakkorajoituksia. Yhteiskunnan kokonaisturvallisuusstrategia uudistetaan vastaamaan uuden turvallisuusympäristön vaatimuksia. Parhaimmillaan tietoiset kansalaiset ovat ikään kuin immuuneja erilaiselle ilkeämieliselle vaikuttamiselle. Kriittisen infrastruktuurin tietojen avoin jakaminen arvioidaan uudelleen huomioiden kansallinen turvallisuus. Kokonaisturvallisuuden käsite sekä hybridivaikuttamisen torjunta korostuvat entisestään. Hallitus uudistaa kansallisen kyberturvallisuusstrategian vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Tiedusteluja valmiuslainsäädäntö päivitetään mahdollistamaan hybridiuhkien tehokas torjunta. Eri siviiliviranomaisten ja Puolustusvoimien yhteistoiminta sekä kansalaisten kyky toimia eri valmiustilanteissa on yhä tärkeämpää. – – Keskeinen osa hybridiuhkia ovat kyberhyökkäykset ja informaatiovaikuttaminen. Sektorilainsäädännön päivitystyö toteutetaan samanaikaisesti valmiuslainsäädännön uudistamisen kanssa eli syksyyn 2025 mennessä. Valmiuslain kokonaisuudistuksella rakennetaan tarvittavat toimivaltuudet kriisien johtamiseen ja varautumiseen siten, että yhteiskunnan toimintaedellytykset turvataan poikkeusoloissa. Sotilaallinen yhteistyö Itämeren ja arktisen alueen Nato-maiden kanssa vahvistuu Nato-jäsenyyden myötä. Kartoitetaan yhteiskunnan haavoittuvuudet vieraiden valtioiden laaja-alaiselle vaikuttamiselle ja korjataan puutteet
Tämä antaa erinomaisen mahdollisuuden yhteistyön kehittämiseen paikallispuolustuseli kodinturva-asioissa sekä kumppanimaidemme kokemusten hyödyntämiseen. Nato-jäsenyyden nähdään myös tuovan reserviläisille uusia tehtäviä ja mahdollisuuksia. Hallitus mahdollistaa palvelusturvallisuus huomioiden varusmiespalveluksen suorittamisen ja kertausharjoituksiin osallistumisen diabeetikoille sekä arvioi muiden terveyssyistä vapautettavien henkilöiden mahdollisuuksia osallistua maanpuolustuskoulutukseen. Tämä on tärkeä viesti: kaikki voivat osallistua yhteiseen asiaan kykyjensä mukaan. Mahdollistetaan evp-sotilaan ja reserviläisen palveleminen Puolustusvoimien normaalija poikkeusolojen tehtävissä sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Reservin koulutus Hallitusohjelma: Hallituskaudella reservin kertausharjoitusten määrä pidetään toimintaympäristön vaatimusten edellyttämällä tasolla. Hallitus kehittää asevelvollisuutta sekä laajentaa kutsunnat koskemaan koko ikäluokkaa parlamentaarisen työryhmän raportin mukaisesti. Suomen Sotilaan kommentti: Hallitusohjelmassa halutaan selvästi lisätä sekä reserviläisten että varusmiespalvelusta suorittamattomien kansalaisten osallistumismahdollisuuksia maanpuolustukseen. Hallitus kehittää siviilipalvelusjärjestelmää tarkoituksenmukaisemmaksi parlamentaarisen työryhmän raporttia hyödyntäen ja kytkien palveluksen nykyistä selkeämmin kokonaisturvallisuuden toimintamalliin. Suomen kansallinen puolustuskyky perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon. Kansalaisten asema maanpuolustuksessa Hallitusohjelma: Hallitus arvioi Nato-jäsenyyden vaikutukset asevelvollisuuteen sekä vapaaehtoisten reserviläisten ja palkatun henkilökunnan osallistumisen Naton yhteiseen puolustukseen ja toimintaan sekä tekee tarvittavat päätökset. 8 SUOMEN SOTILAAN KODINTURVAJOUKOT Suomen Sotilaan kommentti: Norja ja Ruotsi kuten myös Britannia kuuluvat Suomen tärkeimpiin sotilaallisiin kumppaneihin, ja kussakin näistä maista toimii vapaaehtoiseen sitoumukseen pohjautuvat sotilaallisen puolustuksen joukot eli kodinturvajoukot ja Army Reserve. Hallituksen tavoitteena on kasvattaa vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutuvien naisten määrää 2 000:een vaalikauden lopussa. Samalla hallitus varmistaa harjoitusten laaK JO SV O LD / FO RS VA RE T
Puolustusselonteossa käsitellään myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kehittyvä asema, tehtävät, tavoitteet ja resurssit. Ampumataito on yksi maanpuolustuksen perustaidoista. Ulkoampumaratojen määrän tavoite on noin 1 000 ampumarataa vuosikymmenen loppuun mennessä. Lisäksi työssä arvioidaan mahdollisia vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyviä lainsäädännön kehittämistarpeita. Selvityksen perusteella valmistaudutaan tarvittaviin toiminnallisiin sekä lainsäädännöllisiin uudistuksiin vuodesta 2025 alkaen. Hallitus parantaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja selvittää siihen liittyen vapaaehtoisten alueellisten ja paikallisten joukkojen sekä muiden kokonaisturvallisuuden toimijoiden roolia ja asemaa. Puolustusministeriö asetti 21.12.2023 poikkihallinnollisen työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella esitys vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitteista. Työryhmän toimikausi on 1.1.–30.9.2024. Hallitusohjelman mukaan puolustusselonteossa määritellään pidemmän aikavälin tavoitteet Suomen puolustukselle Natossa. Ampumisharjoittelun turvaaminen Hallitusohjelma: Hallitus vaikuttaa EU:n lyijynkäyttökiellon (osana REACH-asetusta) valmisteluihin siten, ettei se haittaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä. Tarvittaessa perustetaan parlamentaarinen työryhmä selvittämään maanpuolustuksen kehittämistarpeita. Toisessa vaiheessa kutsutaan työhön mukaan keskeiset vapaaehtoisen maanpuolustuskentän järjestöt. Selvitetään sotilaskäyttöön soveltuvien varusteiden, tarvikkeiden ja aseiden verovähennysoikeuden luomista, siltä osin kuin ne soveltuvat kriisiajan käyttöön ja ovat yhteensopivia Puolustusvoimien tai MPK:n järjestämän maanpuolustuskoulutuksen vaatimusten kanssa. Hallitus turvaa Suomen ampumaratojen toiminnan ja edistää uusien ampumaratojen perustamista…. Työryhmässä ovat edustettuina puolustusministeriö, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos sekä keskeisimmät vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvät järjestöt. Hallitus toimii aktiivisesti ampumaratojen saamiseksi pois rajoituksen piiristä, eikä hyväksy EU:n lyijynkäyttökiellon ja -rajoitusten laajentamista luoteihin. Vapaaehtoinen maanpuolustus ja maanpuolustusvalmiuksia tukeva urheiluammunta tulee rajata kiellon soveltamisalan ulkopuolelle. Työ toteutetaan kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäisessä vaiheessa selvitetään virkamiesvalmisteluna vapaaehtoisen maanpuolustuksen muutosja uudistustarpeet Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen näkökulmista. Selvityksessä käsitellään Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen roolia paikallisjoukkojen kouluttajana, paikallisjoukkojen koulutusja muodostamismallia, kokonaisturvallisuuden koulutusvastuukysymyksiä sekä Naton vaikutusta vapaehtoiseen maanpuolustukseen. Suomen Sotilaan kommentti: Maanpuolustusta harrastavien reserviläisten keskuudessa on ollut huolta ampumaratojen saatavuudesta ja rajoituksista, joten varmasti reserviläiset tervehtivät näitä hallituksen tavoitteita tyytyväisinä. Painopiste on kiväärija toiminnallisten ratojen riittävässä määrässä koko maassa. Parannetaan maanpuolustuksen kanssa yhteistyössä toimivien kolmannen sektorin yhdistysten ja järjestöjen koordinaatiota ja luodaan mahdollisuus heidän kouluttamiensa henkilöiden rekisteröintiin näiden tavoittamiseksi tarvittaessa. Kuinka työ etenee. Juuri nyt on siis oikea aika tuoda esille ajatuksia ja ehdotuksia valmistelun pohjaksi! Hallitusohjelmassa halutaan selvästi lisätä sekä reserviläisten että varusmiespalvelusta suorittamattomien kansalaisten osallistumismahdollisuuksia maanpuolustukseen. Selvityksen tulokset sisällytetään valmisteilla olevaan valtioneuvoston puolustusselontekoon. Hallitus turvaa Suomen ampumaratojen toiminnan ja edistää uusien ampumaratojen perustamista ottaen huomioon alueellisen tarpeen ja arvioiden mahdolliset lainsäädäntötarpeet huomioiden keskeisten maanpuolustus-, reserviläis-, ampumaurheilu-, ja metsästysjärjestöjen sekä viranomaisten tarpeet. Suomen Sotilaan kommentti: Tätä kohtaa lukiessa tulee väkisinkin mieleen, että kodinturvajoukkojen eli vapaaehtoisesti harjoittelevien paikallisjoukkojen sekä siviiliyhteiskunnan valmiutta parantavien organisaatioiden aihepiiristä on kyse. Puolustusministeriö asetti jo joulukuussa 2023 työryhmän selvittämään ja kehittämään asiakokonaisuutta. SUOMEN SOTILAAN KODINTURVAJOUKOT 9 dukkaan toteutuksen ottaen huomioon varusmiesten koulutuksen sekä Nato-jäsenyyteen liittyvän toiminnan volyymin nousun. Erityisen hyvä asia on varaamisen mahdollistaminen ei-sotilaallisiin tehtäviin, mikä toisi motivaatiota ja tavoitteellisuutta siviilivalmiuden koulutukseen. Hallitusohjelman linjausten konkretisoiminen on käynnistynyt. Sujuvoitamme ampumaratoja koskevia ympäristölupaprosesseja sekä lainsäädäntöä
TEKSTI: PEKKA TOVERI, KENRAALIMAJURI EVP W IK IM ED IA C O M M O N S. 10 SUOMEN SOTILAAN KODINTURVAJOUKOT Ukrainan aluepuolustus joukot ja kansalliskaarti
11 SUOMEN SOTILAAN KODINTURVAJOUKOT Vapaaehtoistoiminnalla on Ukrainan itsenäisyyden aikana ollut suuri merkitys maanpuolustuksessa, mikä korostui Krimin valtauksen jälkeen vuonna 2014. Ukrainan aluepuolustus joukot ja kansalliskaarti. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen uudelleen itsenäistynyt Ukraina peri mittavan määrän sotilaallista kalustoa. Neuvostoliiton aikana Ukrainaan oli sijoitettu puna-armeijan toisen portaan joukkoja, joilla oli tarkoitus täydentää Naton-vastaisessa sodassa Keski-Euroopassa kärkenä hyökkääviä ensimmäisen portaan joukkoja
Maavoimat organisoitiin uudelleen vuoden 2015 lopussa perustamalla neljä alueellista johtoporrasta. Muun muassa panssarivaunuja oli noin 6 500. Paikalliset viranomaiset tukivat myös ensimmäisten aluepuolustusjoukkojen, kuten Dnipro 2 -pataljoonan, perustamista. Aluepuolustusjoukot maavoimien tukena Krimin valtauksen jälkeen nopeasti muodostetut aluepuolustusjoukot liitettiin vuodesta 2015 alkaen maavoimiin. Kun Ukrainan parlamentti syrjäytti Janukovytšin alkuvuodesta 2014 ja Venäjä valtasi kostoksi Krimin, Ukrainan asevoimat kykenivät saattamaan nopeasti taisteluvalmiiksi vain noin 6 000 sotilasta. Ukrainan asevoimilla oli kuitenkin kädet täynnä töitä, kun se yritti saada omat joukkonsa taisteluvalmiiksi, joten monet vapaaehtoiset värväytyivät erilaisiin vapaaehtoisjoukkoihin. Juuri itsenäistynyt ja talousvaikeuksista kärsinyt Ukraina ei kuitenkaan kyennyt ylläpitämään näin suurta sotilaallista voimaa. 12 SUOMEN SOTILAAN KODINTURVAJOUKOT U krainaan oli sijoitettu viisi armeijaa ja armeijakunta, yhteensä 21 divisioonaa. Asevoimien panssarija tykistökalustosta vain noin kolmannes oli käyttökunnossa. Supistamista ei ehditty laittaa toimeen, mutta siitä huolimatta Ukrainan asevoimien taisteluvalmius romahti vuoteen 2014 mennessä. Vapaaehtoisjoukkojen varustus ja koulutustaso vaihteli suuresti, mutta ne osallistuivat taisteluihin Donbassissa vuosina 2014–2015. Kun rintamalinjat jäätyivät ja taistelu laantuivat Minskin sopimuksen solmimisen jälkeen vuonna 2015, Ukraina alkoi kehittää asevoimiaan suuremmilla resursseilla. Aktiiviprikaatit alistettiin alueellisten johtoportaiden alaisuuteen, ja samalla maavoimiin muodostettiin aktiiviprikaatien lisäksi reserviprikaateja.. Osa näistä joukoista oli paikallisia, esimerkiksi Donbass-pataljoona, osa poliittisten puolueiden ja ryhmittymien perustamia, kuten Aidarja Asovpataljoonat. Riittämättömästi resursoiduilla asevoimilla ei ollut varaa koulutukseen ja harjoituksiin, ja kaluston ylläpito oli heikkoa. Asevoimissa oli vuonna 1996 lähes puoli miljoonaa henkeä mutta vuonna 2012 enää noin 215 000, samaan aikaan puolustusbudjetin osuus bruttokansantuotteesta putosi lähes kolmesta prosentista vain yhteen prosenttiin. Aluepuolustusjoukkojen pataljoonia perustettiin useita kymmeniä. Kun Venäjä laajensi konfliktia Itä-Ukrainaan ja Venäjän luomat separatistijoukot pyrkivät valtaamaan Donbassin, tuhannet ukrainalaiset halusivat värväytyä puolustamaan maataan. Puolustusbudjetin BKT-osuus nousi tasaisesti ja saavutti neljä prosenttia vuonna 2020. Aluepuolustuspataljoonat organisoitiin moottoroiduiksi jalkaväkipataljooniksi, ja ne liitettiin maavoimien prikaateihin. Tällainen joukko olisi tietenkin ollut täysin kykenemätön puolustamaan Ukrainaa Venäjän hyökkäykseltä. Putinin tuella presidentiksi vuonna 2010 valittu Viktor Janukovytš valmisteli asevoimien pienentämistä jopa vain noin 50 000 sotilaan vahvuiseksi
Pataljoonia perustettiin 27 kappaletta. Krimin miehitystä seurannut sota Donbassissa nosti kuitenkin esiin tarpeen muodostaa joukko, joka voisi tukea siviiliturvallisuusviranomaisia yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidossa ja kriittisen infrastruktuurin suojaamisessa. Jokainen neljästä alueellisesta johtoportaasta sai aluksi yhden aluepuolustusprikaatin, mutta niitä alettiin perustaa nopeasti lisää. Tammikuussa 2022 alueellisista joukoista tuli uusi aselaji Ukrainan asevoimiin. Operatiivinen reservi 1 oli tarkoitettu aktiivija reserviprikaatien täydentämiseen määrävahvuisiksi ja Operatiivinen reservi 2 tukijoukkojen ja aluepuolustusjoukkojen perustamiseen. 13 SUOMEN SOTILAAN KODINTURVAJOUKOT Resurssien vähäisyyden vuoksi aktiiviprikaatit olivat kuitenkin vain 30–60 %:n vahvuudessa ja reserviprikaateissa oli vain 10 %:n miehitys. Prikaatien määrä on kasvanut jo 32:een, ja niiden varustusta on parannettu. Myöhemmin kansalliskaartia on kasvatettu perustamalla uusia joukkoja, samalla sen vahvuus on kasvanut noin 90 000 kaartilaiseen. Se, että aluepuolustusjoukot olivat kuitenkin jo olemassa, mahdollistivat kuitenkin niiden nopean laajentamisen. Pataljoonien oli määrä olla noin 500 sotilaan vahvuisia. Ongelmana ei ollut vapaaehtoisten määrä vaan kaluston ja varusteiden vähäisyys sekä pätevien kouluttajien ja johtajien puute. Lennokkien lisäksi joka prikaatille on hankittu mm. Aluepuolustusjoukkoihin sai värväytyä kuka tahansa 18–60-vuotias Ukrainan kansalainen tai ulkomaalainen, joka oli asunut Ukrainassa vähintään viisi vuotta. Pataljoonassa olisi esikunta, kolme kiväärikomppaniaa, tukikomppania, tiedustelujoukkue, viestijoukkue, pioneerijoukkue ja materiaalihuoltojoukkue. Prikaatien lisäksi aluepuolustusjoukkoihin perustettiin nopeasti alueellisten ja paikallisten sotilasviranomaisten johtoon pataljoonia, puolustuskomppanioita ja puolustusosastoja. Venäjän hyökkäyksen jälkeen noin neljännes kansalliskaartin joukoista organisoitiin neljäksi raskaaksi prikaatiksi tukemaan maavoimien taistelua. Joukkojen täydentämiseksi määrävahvuisiksi sotatilanteessa muodostettiin 230 000 sotilaan reservijoukot, jotka jaettiin kahteen kategoriaan. Aseistus oli kevyttä jalkaväkiaseistusta, raskainta aseistusta edustivat 23 mm:n ZSU-23-ilmatorjuntatykit, meillekin tutut ”Sergeit”, sekä 82 mm:n kranaatinheittimet. Joukkoja oli tarkoitus käyttää rauhan aikana virka-aputehtävissä avustamassa esimerkiksi luonnonkatastrofeissa ja suuronnettomuuksissa. Kansalliskaarti perustetaan uudelleen Ukrainan kansalliskaarti perustettiin maan itsenäistymisen myötä vuonna 1991, mutta se lakkautettiin asevoimien supistamisen myötä vuonna 1999. Sota-aikana joukkojen tehtävänä oli selusta-alueiden valvonta, kriittisten kohteiden suojaaminen, vastaerikoisjoukkotoiminta ja mahdollisessa miehitystilanteessa vastarinnan jatkaminen vihollisen selustassa. Aluksi perustettiin aluepuolustuspataljoonia, jotka koottiin vuodesta 2020 alkaen aluepuolustusprikaateiksi. Tavoitteena oli perustaa 150 pataljoonaa 25 aluepuolustusprikaatin alaisuuteen. Kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa 2022, alueellisten joukkojen perustaminen oli vielä pahasti kesken. Prikaateilla oli ytimenä pieni koulutettu kaaderijoukko. kuuden 120 mm:n kranaatinheittimen tuliyksikkö. Kansalliskaarti perustettiin uudelleen vuosina 2014–2015, ja muutamassa vuodessa se kasvoi 60 000 sotilaan vahvuiseksi. Alueellisia joukkoja alettiin perustaa uudestaan vuodesta 2018 alkaen. Kansalliskaarti oli sisäministeriön alaisuudessa, ja joukot organisoitiin lähinnä erityistehtävien mukaisiksi yksiköiksi, esimerkiksi vastaterrorismiyksiköiksi tai ydinvoimaloiden suojausyksiköiksi. Puolustuskomppanioiden kokoonpanoon kuului komentojoukkue ja neljä suojausjoukkuetta, yhteensä noin 120 sotilasta. Joukoilla olisi ollut 10 000 henkilön kaaderi, jota täydennettäisiin liikekannallepanossa 130 000 vapaaehtoisella reserviläisellä. Maaliskuussa 2022 suuressa osassa aluepuolustusprikaateista oli 4–6 pataljoonaa, joissakin jopa kahdeksan. Kansalliskaartin joukot olivat Kiovassa olevan esikuntansa alaisuudessa, mutta operatiivisesti ne alistettiin alueellisille johtoportaille. Toukokuussa 2022 aluepuolustusjoukoissa oli jo 300 000 sotilasta. Tuhansia vapaaehtoisia, joukossa Donbassin jäätyneen konfliktin veteraaneja, värväytyi joukkoihin. Vain osa kaaderista oli koulutettu, ja moni prikaateista oli olemassa vain paperilla. Puolustusosastojen kokoonpanoon kuului puolestaan komentojoukkue, yhdeksän jalkaväkijoukkuetta ja huolto-osia, yhteensä noin 280 sotilasta. M A RI EN KO A N D RE W /A P/ TT Kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa 2022, alueellisten joukkojen perustaminen oli vielä pahasti kesken.
Esimerkiksi Sumyn ja Tšernihivin kaupungit joutuivat venäläisten saartamiksi, mutta aluepuolustusjoukot kykenivät pitämään kaupungit hallussa, kunnes venäläiset joutuivat vetäytymään. Joukot tositoimissa Aluepuolustuksen joukkoja oli alun perin tarkoitus käyttää vain omilla alueillaan paikallispuolustuksen suojaustehtäviin, mutta Venäjän hyökkäys muutti tilanteen nopeasti. Ukrainan länsiosissa aluepuolustusjoukot toimivat näissä tehtävissä, mutta alueilla, joihin venäläiset etenivät, joukot joutuivat usein koviin taistelutehtäviin. Varustepuutteet ja johtajien kokemattomuus ja osaamattomuus ovat osaltaan tuoneet haasteita. Rintamalinjojen vakiintuessa keväällä 2022 osa aluepuolustusjoukkojen prikaateista ryhmitettiin Valko-Venäjänja Venäjän-vastaisille rajoille mahdollisten uusien hyökkäysten varalta. Esimerkiksi painopistealueilla käydyissä kovissa taisteluissa aselajiyhteistyön osaamattomuus on aiheuttanut turhia tappioita. Joukkoja pyritään vah. Moni vapaaehtoinen värväytyi kotiseutunsa puolustukseen, ja taistelut kaukana kotoa ovat olleet henkisesti raskaita. Useilla alueilla aluepuolustusjoukot jäivät toimimaan venäläisten selustaan, jossa ne tiedustelivat ja tekivät ylläköitä venäläisiä vastaan, ne tuhosivat etenkin huoltokuljetuksia ja venäläisten hylkäämää raskasta kalustoa. Useimmissa prikaateissa oli lisäksi panssarivaunukomppania ja tiedustelukomppania. Tämän lisäksi kansalliskaartiin kuului neljä vapaaehtoispataljoonaa, viisi yleisen järjestyksen turvaamiseen tarkoitettua prikaatia ja yksi rykmentti, yksi prikaati ja neljä pataljoonaa kuljetusten suojaamiseen ja joukko erillisiä prikaateja, rykmenttejä ja pataljoonia. Osa joukoista kärsi suuria tappioita, mikä on myös syönyt joukkojen moraalia. Operatiivisissa joukoissa oli lisäksi erikoisjoukkorykmentti. Kun Venäjä siirtyi Donbassissa raskaan tykistötulen tukemiin hyökkäystaisteluihin, aluepuolustusjoukkoja jouduttiin keskittämään muilta alueilta kuluttaviin puolustustaisteluihin Donbassissa. Aluepuolustusjoukkojen toiminta pakotti venäläiset sitomaan joukkoja oman selustansa puolustukseen. Aluepuolustusjoukoilla on kuitenkin ollut suuri merkitys Ukrainan maavoimien vahvistamisessa ja yli 1 000 kilometriä pitkän rintamalinjan puolustamisessa. Useiden venäläisten ohittamien asutuskeskusten puolustus oli aluepuolustusjoukkojen käsissä. EF RE M LU KA TS KY. 14 SUOMEN SOTILAAN KODINTURVAJOUKOT Vuoden 2023 lopulla kansalliskaartiin kuului seitsemän operatiivista prikaatia, joissa kussakin oli 3–5 jalkaväkipataljoonaa, tykistöpatteristo ja ilmatorjuntapatteristo. Hostomelin lentokenttä huhtikuussa 2022. Pääosa aluepuolustusjoukkojen prikaateista on rintamalla
Ukrainassa Venäjän hyökkäys pakotti kuitenkin käyttämään aluepuolustusjoukkoja raskaissa maataisteluissa operatiivisten joukkojen tapaan, mikä on aiheuttanut näihin tehtäviin kouluttautumattomille ja varustetuille joukoille suuria tappioita. Kansalliskaartin joukoilla on myös ollut tärkeä rooli maavoimien vahvistamisessa heti Venäjän hyökkäyksen alusta lähtien. Norjassa kodinturvajoukoilla on puolestaan erittäin korkeatasoisia yksiköitä, joihin on sijoitettu erikoisjoukkotaustaisia reserviläisiä vaativiinkin virka-apuja taistelutehtäviin. Alueellisten joukkojen perustamisen yhteydessä niille suunnitellut tehtävät sekä rauhan aikana että paikallispuolustuksessa muistuttavat meillä paikallispuolustukseen tarkoitettujen maakuntajoukkojen tehtäviä. Ne voisivat muodostaa Puolustusvoimien paikallisjoukkojen kovan ytimen, valmiusjoukon, jota voitaisiin käyttää niin rauhan ajan kuin sodan ajankin vaativiin tehtäviin. Aika toimia Meillä olisi paikallisjoukkojen hyödyntämisessä kehitettävää. Joukot tarvitsevat kykyä panssarintorjuntaan, ilmatorjuntaan sekä epäsuoraan tuleen. Kaartin operatiiviset prikaatit ovat ottaneet osaa taisteluihin eri rintamalohkoilla. Vapaaehtoisten paikallisjoukkojen käyttöä ja suorituskykyjä voisi myös laajentaa nykyisestä hyödyntäen reservistä löytyvää osaamista. Kolmanneksi, reservin monipuolista osaamista tulee hyödyntää entistä paremmin sekä Puolustusvoimien omissa tehtävissä että muiden viranomaisten tukemisessa. Monipuolinen koulutus tärkeää Vapaaehtoisilla on ollut merkittävä rooli Ukrainan puolustamisessa aina Krimin valtauksesta lähtien. Esimerkiksi Yhdysvalloissa useissa osavaltiossa kansalliskaarti tukee siviiliviranomaisia ja yksityistä puolta kyberpuolustuksessa, ja useammassa osavaltiossa viranomaisten CBRN-valmiusjoukko tulee reservistä. Meillä Ukrainan kokemuksista voi ottaa myös oppia.. Vihollisella on sodassa myös sanansa sanottavana. Tässäkin voitaisiin hyödyntää reserviläisiä nykyistä enemmän, esimerkiksi määräaikaisissa tai osa-aikaisissa tehtävissä. Siksi meilläkin paikallisjoukkojen koulutukseen, mukaan lukien johtajakoulutus, ja varustamiseen on syytä panostaa. Joukkojen organisoinnissa ja varustamisessa tulisi huomioida myös tarve ja kyky saada raskasta tulitukea, jos sitä tarvitaan. Mahdollisia rajoituksia henkilöstön käyttämiseen vaativissa virka-aputehtävissä tulisi puolestaan vähentää lainsäädäntöä kehittämällä. Molemmilla joukoilla on ollut myös tärkeä rooli selustan puolustamisessa. Molemmat kyvyt ovat tietenkin tärkeitä myös sotatilanteessa. nopean toiminnan prikaati oli tärkeässä roolissa venäläisten ensimmäisen portaan lyömisessä ja Venäjän maahanlaskujoukkojen toisen portaan maahanlaskun estämisessä. Kansalliskaartilla on samankaltaisia ongelmia kuin aluepuolustusjoukoilla värväämisessä, varustamisessa ja koulutuksessa. Venäjän erikoisjoukot eivät ole kyenneet sodan aikana merkittävimpiin operaatioihin Ukrainan selusta-alueilla. Vapaaehtoiset maanpuolustajat tarjoavat myös mahdollisuuksia valmiuden parantamiseen. Koulutuksen tulisi olla monipuolista ja käsittää myös vaativaa taistelukoulutusta. Osasyynä voi olla, että paikallispuolustuksella ei ole omaa johto-organisaatiota. Nyt meillä on oikea hetki pohtia, miten kehittää vapaaehtoista paikallispuolustusta vastaamaan uusia uhkia. Ukrainassa paljon käytetyt lennokit ja droonit tulee ottaa mukaan koulutukseen. SUOMEN SOTILAAN KODINTURVAJOUKOT 15 vistamaan ja niiden koulutusta ja varustusta parantamaan. On siis varauduttava ja koulutettava joukot monipuolisesti. Tulisi pohtia avoimin mielin nykyisten maakuntajoukkojen kehittämistä esimerkiksi pohjoismaisten kodinturvajoukkojen suuntaan. Sodan pitkittyessä ja tappioiden kasvaessa uusien vapaaehtoisten värvääminen on vaikeutunut, mikä on tehnyt tappioiden korvaamisesta haastavaa. Asiat ovat junnanneet maakuntakomppanioiden perustamisen jälkeen paljon paikoillaan. Ensinnäkin, sotaan mennään sillä joukolla ja varustuksella, mikä sodan syttyessä on kasassa. Tilaisuuteen olisi syytä tarttua. Nyt tehtävät on sälytetty kiireisille joukko-osastoille ja niiden aivan liian pienille aluetoimistoille, joilla ei ole aitoa kykyä johtaa ja kehittää paikallispuolustusta. Lisäksi tarvittaisiin resurssien varaamista joukkojen varustamiseen ja jatkuvaan koulutukseen. Tässä esimerkiksi maakuntakomppanioita on hyödynnetty aivan liian vähän. Paikallisjoukot ovat myös erinomainen keino hyödyntää ihmisten halua osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja siviiliviranomaisten tukemiseen erilaisissa rauhan ajan kriiseissä. Tämä edellyttää tietenkin Puolustusvoimien henkilökunnan lisäämistä paikallisjoukkojen koulutus-, hallintoja johtotehtäviin. Ne ovat erinomaisia välineitä alueiden ja kohteiden valvontaan selustan puolustuksessa mutta myös tärkeitä välineitä taistelukentällä, jossa niiden hyödyntäminen ja torjuminen korostuu. Muissa Pohjoismaissa kodinturvajoukoilla on varustus kotona ja joukot saadaan esimerkiksi kohteiden suojaustehtäviin tai erikoisjoukkojen torjuntaan muutamissa tunneissa. Toiseksi, niitä taistelutehtäviä, joihin joukkoja lopulta joudutaan käyttämään, on vaikea ennalta tarkasti nähdä ja suunnitella. Esimerkiksi kun Venäjä teki maahanlaskun Hostomelin lentokentälle Kiovan lähellä, Kansalliskaartin 4. Venäjän uhka on kasvattanut kiinnostusta maanpuolustukseen, resursseja on saatavilla ja poliittista tahtoa toiminnan tukemiseen niin resursseilla kuin lainsäädännölläkin löytyy. Meillä Ukrainan kokemuksista voi ottaa myös oppia
Sen sijaan ne ovat kiinteä osa maidensa puolustusta ja pyrkivät kanavoimaan vapaaehtoisen tahdon ja valmiuden mahdollisimman tehokkaasti puolustuskyvyn tukemiseen. TEKSTI: RISTO PENTTINEN, KTM, MAJURI RES.. Maakuntajoukot vastaavat tehtäviltään ja toimintaperiaatteiltaan monella tavalla kodinturvajoukkoja. Kuten taulukon luvuista ilmenee, naapurimaidemme kodinturvajoukkojen vahvuudet ovat sekä absoluuttisina lukuina että erityisesti suhteellisina osuuksina sodan ajan joukkojen vahvuuksista selvästi suuremmat kuin Suomen maakuntajoukot. 16 SUOMEN SOTILAAN KODINTURVAJOUKOT KODINTURVAJOUKOT LÄNSINAAPUREISSAMME Suomen Sotilas -lehdessä 5/2023 Jaakko Puuperä kävi perusteellisesti läpi vapaaehtoisen maanpuolustuksen vaiheita 1990-luvun alusta lähtien. Seuraavassa esitellään lyhyesti Pohjoismaiden kodinturvajoukot sekä Viron Kaitseliit. Taulukkoon sivulla 39 on koottu vertailutietoa Pohjoismaiden kodinturvajoukoista, Viron Kaitseliitista ja Suomen maakuntajoukoista. Ansiokkaassa kirjoituksessaan hän myös käsitteli syitä sille, miksi Suomeen ei ole luotu useissa maissa toimivia kodinturvajoukkoja vastaavaa vapaaehtoisten vahvaan sitoutumiseen perustuvaa organisaatiota. Sen jälkeen esitän ajatuksia Suomelle soveltuvasta mallista. Sotilaalliseen toimintaan keskittyvien kodinturvajoukkojen kanssa tiiviissä yhteistyössä toimii usein joukko muita vapaaehtoisorganisaatioita eri kokonaismaanpuolustuksen tehtävissä sekä kodinturvajoukkojen tukena. Näissä organisaatioissa on paljon yhtäläisyyksiä mutta myös joitakin olennaisia eroja, joita tässä pyritään kuvaamaan. Ensin päivitän verrokkimaissamme Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Virossa toimivien kodinturvajärjestelmien perustietoja. Kodinturvajoukot eivät siis ole mitään outoja, maiden viranomaisista irrallisia vapaaehtoisten muodostamia sotilaallisia järjestöjä. Suomessa on vahva maanpuolustustahto ja edelleen melko kattava varusmiespalvelus. Pienet maakuntajoukkomme Kun Suomessa sodan ajan Puolustusvoimien vahvuus on noin 280 000 sotilasta, maakuntajoukkoihin sitoutuneiden noin 5 000 reserviläisen osuus kokonaisvahvuudesta on noin kaksi prosenttia. Vahvuuksien vertailun tarkoitus ei ole arvostella Suomen puolustusratkaisuja, vaan lähinnä päinvastoin. M A D S SU H R PE TT ER SE N / FO RS VA RE T T ässä kirjoituksessa jatkan samasta aiheesta. Kiteyttäen voisi sanoa, että Pohjoismaiden kodinturvajoukot ovat maidensa alueellisen puolustuksen keskeisiä osia, ja niiden tehtäviä ovat muun muassa strategisten kohteiden suojaaminen, alueen valvonta ja toiminta vihollisen erikoisjoukkoja vastaan. Taulukon jäsenmäärissä on otettu huomioon ainoastaan kyseisten organisaatioiden sotilaallisten joukkojen vahvuudet. Kodinturvajoukkoja käytetään myös siviiliviranomaisten tukemiseen esimerkiksi luonnonkatastrofeissa ja onnettomuuksissa. Toki on huomattava, että muiden Pohjoismaiden kodinturvajoukkojen suuri osuus vahvuuksista selittyy pitkälti näiden maiden viime vuosikymmenien päätöksistä pienentää sodan ajan puolustusvoimiaan ja siirtyä valikoivaan varusmieskoulutukseen. . Mitä termillä ”kodinturvajoukot” tarkoitetaan. Siksi on perusteltua arvioida, että Suomessa olisi mahdollista sitouttaa nykyistä noin 5 000 henkilöä merkittävästi suurempi joukko säännölliseen vapaaehtoiseen harjoitteluun sotilasjoukon osana. Kodinturvajoukot ovat nopeassa liikekannallepanovalmiudessa. Mitä kodinturvajoukot ovat
Norjan Heimevernetin nopean toiminnan innsats-joukko (HV-08) harjoittelemassa kaupunkitaistelua vanhalla Kvernelandin tehtaalla.. SUOMEN SOTILAAN KODINTURVAJOUKOT 17
Hemvärnet koostuu pääasiassa henkilöistä, jotka ovat saaneet perussotilaskoulutuksensa varusmiespalveluksessa. Sen varustus on jatkuvasti parantunut ja keski-ikä alentunut. Keskeinen järjestö on Frivillig Befälsutbildning, jolla on laaja kurssitarjonta reservin ja Hemvärnetin päällystölle, muiden vapaaehtoisorganisaatioiden jäsenille sekä erikoishenkilöstölle.. Hemvärnetillä on lentoja merellisiä yksiköitä, jotka osallistuvat merivalvontaan ja tilannekuvan luomiseen yhteistyössä tiedustelukomppanioiden kanssa. Ruotsin Hemvärnetistä osa on kuuden tunnin ja valtaosa vuorokauden valmiudessa. Sen jälkeen vahvuutta on asteittain pienennetty, samalla kun varustusta on modernisoitu ja parannettu. Kodinturvajoukkoihin kuuluu myös pioneeri-, kuljetusja kranaatinheitinjoukkueita sekä muun muassa kemiallisilta, biologisilta ja radioaktiivisilta uhilta suojautumiseen erikoistuneita CBRN-joukkueita. Erityisesti 2000-luvulla Ruotsin puolustusvoimien suurten muutosten myötä Hemvärnetin kokoa pienennettiin. Kurssijärjestelmä on luotu mahdollistamaan reserviläisen urapolku ja tehtävissä eteneminen. Lisäksi kurssivalikoimaan kuuluu esimerkiksi esikuntatyöskentelyyn, tiedusteluun ja eri aseisiin keskittyviä kursseja. Sen lisäksi kodinturvajoukkoihin on sijoitettu henkilöstöä ilman varsinaista sotilaallista koulutusta tiettyihin erikoistehtäviin, kuten sairaanhoitajiksi ja koiraohjaajiksi. Hemvärnetin kokonaisvahvuus oli suurimmillaan 1980-luvulla jopa 120 000 miestä ja naista. Näin nopean valmiuden mahdollistaa jatkuva joukkona harjoittelu ja varusteiden säilytys kodeissa. Oman koulutuksensa lisäksi Hemvärnetin jäsenet voivat osallistua useiden muiden vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen koulutukseen. Samoin kuin muiden Pohjoismaiden kodinturvajoukkojen organisaatioihin myös Hemvärnetiin kuuluu oma taistelukoulu, Hemvärnets Stridsskola. Hemvärnetin tehtävät ovat alusta lähtien olleet paikallispuolustukseen liittyviä. Rauhan aikana Hemvärnet tukee esimerkiksi poliisia ja pelastusviranomaisia luonnonkatastrofeissa, metsäpaloissa ja tulvissa, muissa suurissa onnettomuuksissa, pandemioissa ja kadonneiden etsinnässä. Insats-yksiköt ovat liikkumiskykyisiä ja paremmin varustettuja, ja niitä voidaan käyttää vaativissa tehtävissä, joissa tarvitsee kohdistaa useiden yksiköiden voimaa. Niiden käytössä on muun muassa telakuorma-autoja (bandvagn), maastoautoja ja erikoisvarusteltuja pikkubusseja. Pääasiassa Hemvärnetin joukot ovat vartioja insatskomppanioita, joista vartiokomppaniat on tarkoitettu paikallisiin tehtäviin. Jäsenet ovat sitoutuneet vuosittaiseen vähimmäisharjoitteluun. Vuonna 2023 Hemvärnetiin kuuluu noin 23 000 sotilasta, mikä on lähes puolet koko Ruotsin sodan ajan joukkojen vahvuudesta. Suuri valmius Hemvärnetin joukot ovat osa Ruotsin valmiusjoukkoja, ja ne saadaan valmiuteen jopa tunneissa. Se järjestää suuren määrän kouluttajaja johtamistaidon koulutusta ryhmän, joukkueen, komppanian ja pataljoonan tason johtajille. Tärkeänä tehtävänä on ollut pääjoukkojen liikekannallepanon tukeminen sekä varusvarastojen vartiointi ja turvaaminen. 18 SUOMEN SOTILAAN KODINTURVAJOUKOT FÖ RS VA RS M A K TE N Ruotsin Hemvärnet Ruotsin Hemvärnet perustettiin vuonna 1940 toisen maailmansodan riehuessa Ruotsin naapurimaissa
Suurin osa kodinturvahenkilöstöstä suorittaa osan asevelvollisuudestaan vuosittaisissa harjoituksissa kodinturvassa. Kiinnostus liittyä Hemvärnetiin ja osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kasvoi merkittävästi, kun geopoliittinen tilanne kiristyi syksyllä 2021 ja erityisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Ruotsin Hemvärnetistä osa on kuuden tunnin ja valtaosa vuorokauden valmiudessa.. Tavoitteena nostaa vahvuus 30 000:een. Maan koko sodan ajan vahvuus (noin) 280 000 64 000 75 500 73 000 30 60 000 Organisaation osuus koko sodan ajan vahvuudesta 2 % 35 % 60 % (ml. SUOMEN SOTILAAN KODINTURVAJOUKOT 19 Suomi: Maakuntajoukot Ruotsi: Hemvärnet Tanska: Hjemmeværnet Norja: Heimevernet Viro: Kaitseliit Perustettu 2008 1940 1946 (toiminta), 1949 (virallinen) 1946 1918, uudelleen 1990 Asema Puolustusvoimien joukkoja Osa maavoimia Rauhan aikana osa puolustusministeriötä Oma puolustushaara Puolustusministeriön alaisuudessa Vahvuus (noin) 5 000 23 000 43 000 40 500 18 000 Erityispiirteitä Yksiköt ovat osa paikallisjoukkoja. Noin 13 000 eli 35 % sitoutunut vähintään 24 tunnin harjoitteluun vuosittain. avtalsorganisationer, kuten Lottorna ja Punainen risti. Hemvärnet partioi Tukholman eteläisessä saaristossa. Hemvärnet tekee yhteistyötä useiden muiden vapaaehtoisorganisaatioiden kanssa erilaisissa sotilaallisissa ja muissa kokonaisturvallisuuteen liittyvissä tehtävissä. Muut ns. Useita vapaaehtoisista koostuvia yhteistyöorganisaatioita, ns. Hjemmeværnetin reservi) 55 % 25 % Pohjoismaiset kodinturvaorganisaatiot, Kaitseliit ja maakuntajoukot vertailussa Lähteet: Puolustusvoimien, Hjemmeværnetin, Hemvärnetin, Heimevernetin, Kaitseliitin sekä maiden puolustusvoimien wwwsivut. . Tämän lisäksi osa sitoutuu lisäharjoitteluun. Yhteistyö on ollut pitkää ja tiivistä esimerkiksi Ruotsin Lotta-järjestön, Punaisen Ristin ja koirakouluttajien järjestön kanssa. Hjemmeværnetin reservi. Maakuntajoukot eivät muodosta varsinaista organisaatiota
Heimevernet jatkaa osaltaan Norjan vastarintaliikkeen perinnettä. Niillä on käytössään kahdentyyppisiä joukkoja: 207 paikallista HValuetta, jotka hoitavat perinteisiä paikallispuolustuksen tehtäviä, kuten vartiointia ja tärkeiden siviilija sotilaskohteiden suojaamista, sekä 12 erikoistehtäviin koulutettua innsats-yksikköä, joilla on suuri liikkuvuus ja toimintakyky sekä maalla että merellisissä tehtävissä. HV-alueet toimivat nimenomaan paikallisesti, mutta innsats-yksiköitä voidaan tarpeen vaatiessa käyttää eri puolilla maata. Tämä antaa kuvan kustannustehokkaasta koulutuksesta ja kustannuksiin nähden merkittävästä panoksesta valmiuteen. 20 SUOMEN SOTILAAN KODINTURVAJOUKOT Norjan Heimevernet Norjan Heimevernet perustettiin toisen maailmansodan ja saksalaismiehityksen jälkeen vuonna 1946. Laajan maantieteellisen peittonsa ansiosta Heimevernetillä on tärkeä merkitys puolustusvoimien ja paikallisen väestön välisessä yhteydenpidossa, vaikka joukkojen vahvuus onkin pienentynyt. Kodinturvajoukkojen toimintamenot ovat noin 1,4 miljardia kruunua, mikä vastaa noin 1,5 %:n osuutta Norjan puolustusbudjetista. Heimevernetin tehtäviä ovat alueellinen ja paikallinen puolustus, paikalliset operaatiot, omien ja liittolaismaiden joukkojen tukeminen, kokonaispuolustuksellinen yhteistoiminta alueellisesti ja paikallisesti sekä siviiliviranomaisten tukeminen. JO A KI M FU RU N ES / FO RS VA RE T. Loput 99 % ovat siviilejä, jotka suorittavat osan asevelvollisuudestaan Heimevernetissä tai ovat vapaaehtoisesti halunneet sitoutua kodinturvajoukkoihin. Innsats-yksiköiden osuus kokonaisuudesta on noin 3 000 sotilasta. Heimevernet on oma puolustushaaransa osana Norjan puolustusvoimia Forsvaretia, ja se toimii yhdessä muiden Forsvaretin ja liittolaismaiden yksiköiden kanssa. Vuonna 2023 Heimevernetin vahvuus on noin 40 000 sotilasta eli noin 65 % koko Norjan sodan ajan joukoista. Tämä vastaa noin 1,5 % koko Heimevernetin vahvuudesta. Norjan kodinturvaa uudistettiin vuosina 2005– 2006 merkittävästi. Organisaation vahvuus pieneni 83 000 sotilaasta noin 45 000 sotilaaseen, samalla varustusta parannettiin ja vaativimpiin tehtäviin tarkoitetut erikoiseli innsats-yksiköt perustettiin. Vaikuttimena oli tahto varmistaa, ettei maata koskaan enää miehitettäisi. Vain vähän palkkaväkeä Heimevernetissä palkattua henkilöstöä on 403 sotilasta ja 133 siviiliä ja lisäksi noin 80 varusmiespalvelusta suorittavaa. Heimevernet jakautuu 11 HV-piiriin, jotka kattavat koko maan. Piireillä on vastuu puolustuksesta alueellaan