RIIPPUMATON SOTILASAIKAKAUSJULKAISU VUODESTA 1919 6/2025 • 14,90 € PEKKA TOVERIN ANALYYSI UKRAINASTA KIRKKOHERRA LÖYSI ITSENSÄ STASIN LISTALTA 76 73 35 -2 50 6 P A L. V K O 20 26 -0 5 6 41 48 87 67 33 58 2 5 6 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Kaikkialla ei haluta puolustaa maata
TILAA NYT SUOMEN SOTILAS 82 euroa/vuoden mittainen tilaus Soita kestotilaus (03) 4246 5334 Voit tilata myös sähköpostitse: tilaajapalvelu@atex.com www.facebook.com/suomensotilas www.suomensotilas.fi SA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G
040 554 8862 Ulkoasu ja taitto Matti Vartiala kalevantuli@saunalahti.fi puh. Suomen Sotilas uudistuu vuonna 2026. Silloin Suomi eli YYA-illuusiossa. 0400 418 705 Tilaushinnat alkaen Kestotilaus 82 € / 10 nroa + Digilehti Määräaikainen 101 € / 10 nroa + Digilehti Opiskelija/Varusmiestilaus (kestotilaus) 77 € / 10 nroa + Digilehti Ulkomaan (EU-maat) kestotilaus 12 kk 98 € / 10 nroa + Digilehti Kestotilaus Digilehti 35 € / 3 nroa Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Ainakin kymmenet tuhannet kutsuntaikäiset ukrainalaismiehet ovat lähteneet maasta sotaa pakoon. Itänaapurin panssaritkin oli parasta nähdä rauhan telavaunuina, jos halusi välttää poliittisen ”hyllyttämisen”. Tutkimusten mukaan maanpuolustustahto pohjaa muun muassa siihen, että kotimaa koetaan poliittisesti ja henkisesti puolustamisen arvoiseksi. Vapaa, demokraattinen Suomi, jossa kaikilla on mahdollisuus menestyä ja kukoistaa eikä ketään jätetä oman onnensa nojaan – sellaista maata suomalaiset ovat olleet valmiita suojelemaan. Poliitikkojen energia kului DDR:n tunnustamisen valmisteluun. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 1/2026 ilmestyy tammikuussa 2026. Aineistopäivä 17.12.2025. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Ennen kuin Venäjä miehitti Krimin vuonna 2014, Ukraina oli tunnettu lähinnä korruptiosta ja poliittisesta epävakaudesta. SUOMEN SOTILAS 6 • 2025 3 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Reijo Ruokanen Päätoimittaja 040 3424350 reijo.ruokanen@suomensotilas.fi Kerrankin Suomi loistaa Paras tapa säilyttää puolustustahto korkealla on pitää Suomi puolustamisen arvoisena.. Välineistä ei ole juuri ole hyötyä, jos niille ei ole käyttäjiä. Kiitämme kaikkia lukijoitamme kuluneesta vuodesta. Juuri nyt vaikuttaa siltä, että maa ei ole noista ajoista parempaan kehittynyt. Määräaikaistilausta ei voi perua. Ei Suomessakaan ole aina oltu kovin innokkaita isänmaan puolesta tappelemaan. Korkea maanpuolustustahto on välttämätön edellytys sille, että hallitus voi kasvattaa puolustusmäärärahoja. 040 589 4547 Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa puh. Tämä voi olla iso tekijä Ukrainan taistelijapulan taustalla. Tämä ei ole valtavan yleistä tutkituissa maissa. Rintamalle päätyneistä yhä useampi karkaa. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 tilaajapalvelu@atex.com Toimitusjohtaja Kai Ahotupa kai.ahotupa@suomensotilas.fi puh. Sitten jotain ihan muuta: Vuoden vaihtuessa on tapana ryhtyä kiittelemään. 18). Jos yhteiskuntaan ei luoteta, ei sitä haluta puolustaakaan. 1970-luvulla maanpuolustushalukkuus oli noin puolet nykytasosta. Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakausmedia ry:n jäsen 2.12.2025 Kovin monessa kansainvälisessä vertailussa emme ehkä juuri nyt pärjää, mutta maapuolustustahdossa Suomi on listojen kärkipäässä. Ovat vastakin. Toivotamme erinomaista joulua ja entistä parempaa uutta vuotta. Yli 80 prosenttia haastatelluista on valmis itse osallistumaan puolustustehtäviin omien kykyjensä ja osaamisensa mukaan. 040 342 4350 Toimituspäällikkö Ari Pakarinen ari.pakarinen@suomensotilas.fi puh. Paras tapa säilyttää puolustustahto korkealla on pitää Suomi puolustamisen arvoisena. Niiden avulla turvataan se, että maanpuolustajilla on välineet, joilla puolustaa. Riippumatta siitä, millä menetelmällä ja kuka mittaa, suomalaisten valmius suojella kotimaataan on poikkeuksellisen korkea etenkin läntisen Euroopan maihin verrattuna (s. Kyse ei ole vain yleisen tason maanpuolustustahdosta. Suomen Sotilas pitää tavasta kiinni. Ukrainassa podetaan asepulaa, mutta myös taistelijapula on ongelma. 0400 418 705 Päätoimittaja Reijo Ruokanen reijo.ruokanen@suomensotilas.fi puh. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Siitä enemmän sivuilla 6–7
Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI Pekka Toveri: Ukrainan sota syksyllä 2025 s. s. HISTORIA 56 Stasi, Kekkonen ja Kreisky 64 Nuorisopoliitikot DDR:n salaisen poliisin tietolähteinä RESERVILÄISET 68 Reserviläiset opiskelivat suunnittelua Naton malliin 80 Maanpuolustusjärjestöjen superviikonloppu Tampereella TURVALLISUUS 70 Kun vihollinen hyökkää kartta aseenaan Etukansi: Puolustusvoimat/Niilo Poutanen. 60 BU N D ES W EH R / JA N A N EU M A N N Ukraina: Jalkaväki ja panssarit yhä avainroolissa s. Tilaajarekisteri. UKRAINA 46 Ukraina: Jalkaväki ja panssarit yhä avainroolissa 54 Onko EU-parlamentista hyötyä Ukrainalle. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. 44 Ukrainan kiusaajasta uudeksi tukijaksi. 46 JYVÄLLÄ 6 Suomen Sotilas uudistuu 8 Puolustusvoimat siirtyy Nato-kaliipereihin 9 Käsiaseuudistus etenee Italia osallistuu Suomen puolustukseen 10 Alankomaat luottaa suomalaisiin aluksiin 11 Black Hawk -helikopterista drooni Sodan ajan pullopostia 12 Entistä parempi Abrams tulossa Sakaaleja Saksaan ja Alankomaihin 14 Venäjä suojaa panssarihaupitseja drooneilta Ruotsi sai uusimmat Gripenit 16 Suomalaiset luottavat Natoon ja pelkäävät suursotaa MAANPUOLUSTUS 18 Suomalaisten puolustustahto pysyy korkeana 21 Miesten asevelvollisuudella laaja tuki 22 Ruotsi on edellä ja jäljessä 23 Euroopassa into vähissä 76 Naisten osaamista kehitetään NASTA-harjoituksissa LÄHI-ITÄ 24 Melkein sotaa kolmella rintamalla TAKTIIKKA & TEKNIIKKA 30 Droonimuuria rakentamassa UNKARI 34 Mikä Unkaria vaivaa. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. 36 Toimittaja Stasin kanssa saunassa Varusmies-lehden päätoimittaja tarjoutui yhteistyöhön Itä-Saksan tiedusteluorganisaatioiden kanssa. Julkaistava aineisto. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu
Mikä Unkaria vaivaa. 8 Entistä parempi Abrams tulossa Suomalaisten puolustustahto pysyy korkeana Euroopassa into vähissä. 12 s. Puolustusvoimat siirtyy Natokaliipereihin s. 34 s. 18 s
Lyhyempi on parempi Mieli tekisi kertoa, mistä meitä on kehuttu, mutta hyödyllisempää on kertoa, mistä meitä on arvosteltu. Me lyhennämme artikkeleitamme tinkimättä sisällön määrästä. Vielä tänä vuonna ilmestymiskertoja on ollut kuusi. Olemme lyhentäneet juttujen keskipituutta pitkin vuotta, mutta meillä on yhä liian monta liian pitkää juttua joka lehdessä. Suomeksi se tarkoittaa, että vuonna 2026 Suomen Sotilas ilmestyy painettuna lehtenä kymmenen kertaa. Suomeksi se tarkoittaa, että yritämme palvella nykyistä tasapuolisemmin eri aihealueista kiinnostuneita lukijoitamme. Toisesta esimerkistä käyköön lehden alussa oleva makasiiniosio, joka kantaa nimeä Jyvällä. Kädessäsi on vuoden kuudes ja viimeinen numero. 6 SUOMEN SOTILAS 6 • 2025 S uomen Sotilaan ilmestymiskertojen määrä kasvaa 66,67 prosentilla ensi vuonna. Suomen Sotilaan pitää muuttua sen mukana, mutta aihetta huoleen ei ole.. On hankala olla eri mieltä niiden kriitikoiden kanssa, jotka muistuttavat meitä ylipitkistä jutuista. Tähän asti historiasta on voinut olla nolla artikkelia tai viisi artikkelia tai mitä tahansa siitä välistä joka numerossa. Siihen tulee muutos. Miksi moinen uudistus. Siksi, että kahden kuukauden ilmestymisväli ei sovellu aikaan, jossa turvallisuuspolitiikka voi joutua koetukselle hyvin lyhyellä varoitusajalla. Korjaavaakin palautetta olemme saaneet aika lailla, osin pyynnöstämme, osin ilman pyyntöä. Olemme toimituksessa tutkineet huolellisesti yleisömme mieltymyksiä ja listanneet sen odotuksia. Kahden kuukauden ilmestymisväli on myös aivan liian pitkä, jotta painettu Suomen Sotilas voisi tarjota lukijoilleen ajantasaista analyysia maailman ja erityisesti Euroopan tilanteesta ja tapahtumista. Valaisemme asiaa yhdellä esimerkillä: poikkeustilanteiden ulkopuolella julkaisemme sotahistoriasta joka numerossa yhden artikkelin. Laatua pyrimme nostamaan. Aihevalikoimaamme tulee pieniä tasapainottavia muutoksia. Ilmestymistiheyden muutos on osa laajempaa Suomen Sotilaan uudistusta. Olemme sitä jo kehittäneet, mutta muutostyö jatkuu Suomen Sotilas uudistuu Maailma muuttuu
Kun paljon uusitaan ja kasvetaan ja korjataan ja ties mitä, niin nousevatko hinnat. Voi myös olla, että numerokohtainen juttumäärämme hieman vähenee nykyisestä. Sivumäärän supistamista ovat pyytäneet useat lukijamme. Vuositasolla sivumäärämme kasvaa jonkin verran. Otamme valikoimaamme joitain uusia juttutyyppejä, joita avaamme tarkemmin sitä mukaa, kun ne lehdessä ilmestyvät. Kunhan sivusto taas toimii normaalisti, palaamme päivittäiseen verkkouutisointiin. Otamme aina ilolla palautetta vastaan. Lehden sivumäärä todennäköisesti supistuu hieman sen myötä, että pisimpiä juttuja lyhennämme aika voimakkaasti ja keskipitkiäkin hieman. Se on vähän, mutta jos sisältö ei miellytä tai on peräti vastenmielistä, eurokin on liikaa. Toimituksen tehtävä on huolehtia siitä, että sisältö miellyttää. 7 SUOMEN SOTILAS 6 • 2025 JY VÄLL Ä ensi vuonnakin. Maksaako tämä jotain. Vanhasta kokemuksesta tiedämme toimituksessa, että mikään itaikataulu ei pidä paikkaansa, mutta yritämme silti. Olennainen muutos on myös verkkopalvelumme uudistus. Korjaavasta yleensä oppii, kehuista tulee hyvä mieli. Kyllä. Suomen Sotilas on ensi vuonnakin poikkeuksellisen edullinen aikakauslehti. Heidän mielestään satasivuinen Suomen Sotilas on turhan raskas pala kerralla nautittavaksi. Laittakaa näkemyksiänne ja ajatuksianne sähköpostiini: reijo.ruokanen@suomensotilas.fi Palataan niihin sähköposteihin tuonnempana. Meillä on ollut jatkuvia teknisiä ongelmia nykyisen sivuston kanssa. Tilaaja maksaa lehdestään 8,20 euroa kappaleelta ja saa samalla täyden käyttöoikeuden verkkopalveluumme maksumuurin taakse. Vanha hinta, 72 euroa, on voimassa tämän vuoden loppuun. Reijo Ruokanen Vastaava päätoimittaja Vuonna 2026 Suomen Sotilas ilmestyy painettuna lehtenä kymmenen kertaa.. Vuositilauksen hinta nousee kymmenellä eurolla. Paljon muutakin uutta on tulossa. Ensi vuonna vuosikerta siis maksaa 82 euroa. Tarkoitus on, että Jyvällä -osio on joka numerossa ainakin kymmenen sivun mittainen. Olemme käynnistäneet ison sivustoremontin, jonka on tarkoitus valmistua viimeistään helmikuun ensimmäisellä viikolla
Uusia joukkokohtaisten aseiden, konekiväärin ja raskaan konekiväärin kaliipereja ovat 7.62x 51mm ja 12.7x 99 mm. Kuorma kasvaa ja vähenee Taistelijan kantamus ja kuormitus ovat kasvaneet muun muassa pimeätoimintavälineiden, aseeseen kiinnitettävien lisälaitteiden sekä uusien suojavarusteiden käyttöönoton myötä. JY VÄLL Ä 8 SUOMEN SOTILAS 6 • 2025 P uolustusvoimat on tutkinut viime vuosien aikana, millaisia ominaisuuksia eri käsiaseilla pitää olla tulevaisuudessa. Muutos toteutuu kokonaisuudessaan noin 10 vuoden aikana. . Nykyistä, raskaampaa luotia pidetään edullisena metsämaastossa, koska se on oksiin osuessaan Puolustusvoimat siirtyy Nato-kaliipereihin Puolustusvoimat siirtyy käyttämään uusissa käsiaseissa Nato-standardin mukaisia kaliipereita: 5.56x45 mm, 7.62x51 mm, 9x19 mm ja 12.7x99 mm. Lisäksi pienemmän rekyylin, suoremman lentoradan ja matalampien patruunakustannusten takia ampumataidon oppiminen on nykyistä helpompaa. . SA KO PU O LU ST U SV O IM AT. Pienempi ja nopeampi 5.56x45 mm:n luoti läpäisee paremmin eri materiaaleja kuin nyt käytössä oleva 7.62x39 mm alle 200 metrin etäisyyksillä. Uusi kaliiperi keventää aseen ja ampumatarvikkeiden kokonaispainoa ja vähentää osaltaan taistelijan kuormitusta. Rynnäkkökiväärin uusi kaliiperi on 5.56x45 mm. Sako ARG 40 GP tulee olemaan Suomen puolustusvoimien taistelijan perusase. Nykyinen rynnäkkökivääri ja päivän ampumatarvikkeet painavat 8,9 kg. Siirtymällä kevyempään aseeseen ja ampumatarvikkeisiin voidaan painoa keventää jopa 3,5 kg. Nykyisistä aseista ei luovuta, mutta ne jaetaan eri joukoille siten, ettei patruunakirjo ja aseiden kunnossapito tule liian haastavaksi. Uuden kaliiperin luodin suurempi lentonopeus ja suorempi lentorata lisäävät osumatodennäköisyyttä, mikä korostuu etenkin ammuttaessa tuntemattomalle etäisyydelle tai liikkuvaan kohteeseen. Rynnäkkökiväärillä on kyettävä vaikuttamaan aina 600 metriin saakka. Suomalaisessa ympäristössä käsiaseiden ampumaetäisyydet ovat lähes aina alle 200 metriä ja tyypillisesti alle 100 metriä. Pistoolin kaliiperina säilyy 9x19 mm. Vallinnat on nyt tehty
Normaalioloissa joukot harjoittelevat ja kouluttautuvat yhdessä kansallisten joukkojen kanssa. SA KO SA KO . Sakon valmistaman 5.56 mm:n rynnäkkökiväärin kenttäkokeet aloitetaan ensi vuonna. Siirtymällä kevyempään aseeseen ja ampumatarvikkeisiin voidaan painoa keventää jopa 3,5 kg. Italia on jo aiemmin osallistunut FLF Finland -joukkojen suunnittelutyöhön. Vahventamista tullaan harjoittelemaan säännöllisesti myös rauhan aikana. Kenttäkokeiden tulokset määrittävät aseen tarkempia vaatimukKäsiaseuudistus etenee Italia osallistuu Suomen puolustukseen U .S . Nykyisten käsiasekaliiperien (7.62x39 mm, 7.62x53R ja 12.7x108 mm) käyttöä jatketaan, mutta näiden kaliiperien aseille ei tehdä enää jatkohankintoja. lokakuuta 2025. SUOMEN SOTILAS 6 • 2025 9 sia ennen lisähankintoja. Puolustusministeri Guido Crosetto ilmoitti Italian olevan mukana joukon toiminnassa. Italian maavoimien Freccia-rynnäkköpanssarivaunu Balkan Sentinel -harjoituksissa Bulgariassa kesäkuussa 2025.. Uusien aseiden kehittämistä ja hankintaa suunniteltaessa otetaan huomioon aseen ominaisuuksien lisäksi muun muassa ampumatarvikkeet, harjoitusampumatarvikkeet, optiset tähtäimet, pimeätoimintavälineistö sekä lipasvaihtoehdot. Aseiden hankinta jatkuu koko 2030-luvun. Nato-ampumatarvikkeita on käytössä ja varastoituna lähes kaikilla liittolaisja kumppanimailla, ja niiden tuotantokapasiteetti länsimaissa on myös merkittävästi suurempi. Kehitystyön vaatimuksiin liittyvät myös koulutuksen sekä kunnossapidon ja varastoinnin vaatimukset. A RM Y . I talia osallistuu Naton eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen (Forward Land Forces, FLF) toimintaan Suomessa. Italialla on varsin vahvat puolustusvoimat Euroopan mittakaavassa. suuntavakaampi. Uudet kaliiperit otetaan käyttöön aseita uusittaessa vaiheittain. Niitä pitää olla varastossa valmiiksi mutta saatavissa myös sodan aikana. Nykyisistä aseista ei luovuta, mutta ne jaetaan eri joukoille siten, ettei patruunakirjo ja aseiden kunnossapito tule liian haastavaksi. Maavoimajoukot kuuluvat Naton operatiiviseen suunnitteluun ja turvallisuustilanteen muuttuessa joukkoa voidaan kasvattaa aina prikaatin vahvuiseksi. N ato-kaliipereihin siirtyminen mahdollistaa uusien henkilöja joukkokohtaisten käsiaseiden hankintojen valmisteluiden jatkamisen. Uusi rynnäkkökivääri tullee palveluskäyttöön vuosikymmenen vaihteessa. Aikaisemmin FLF:n toimintaan Suomessa ovat ilmoittaneet osallistuvansa kehysvaltio Ruotsin lisäksi Iso-Britannia, Ranska, Tanska, Norja ja Islanti. Maavoimajoukkojen FLF-harjoitustoimina alkaa Suomessa vielä kuluvan vuoden aikana. FLF on osa Naton yhteisen puolustuksen rauhan ajan tehtäviä. Käynnissä oleva käsiaseuudistus koskee rynnäkkökiväärien lisäksi konekiväärejä, kerta-automaattisia tarkkuuskiväärejä ja M10-tarkkuuskiväärejä. Nato-yhteensopivien ampumatarvikkeiden saatavuus on huomattavasti parempi kuin 7.62x39 mm:n ampumatarvikkeilla, joita on Euroopassa käytössä enää hyvin vähän. Merkittävästä erosta ei ole kyse. Patruunahuolto helpottuu Ukrainan sota on osoittanut, että käsiaseiden patruunoita kuluu paljon. Sama kaliiperi yhdessä liittolaisten kanssa mahdollistaa yksinkertaisemman patruunahuollon niin rauhan ajan harjoituksissa kuin poikkeusoloissa. Asiasta sovittiin maiden puolustusministerien keskusteluissa 22. Sakon 5.56 mm:n rynnäkkökiväärin kenttäkokeet aloitetaan ensi vuonna. Tämän vuoksi on tärkeää, että kotimaassa ja Pohjoismaissa on tuotantokykyä meidän käyttämiemme käsiaseiden kaliipereille. Konekiväärien osalta päätökset tehdään vuosien 2026–2028 aikana
10 SUOMEN SOTILAS 6 • 2025 JY VÄLL Ä Hollannin merijalkaväki (RNLMC) on valinnut suomalaisen Marine Alutech Oy:n valmistaman Watercat M14 -meriuiskon (Jurmo-luokka Merivoimissa) uudeksi nopeaksi maihinnousuja joukkojenkuljetusalukseksi. Uudenmallinen Watercat M14 (LAC) -vene. Watercat M14 -alustyyppi sopii tähän konseptiin erinomaisesti keveyden, matalan syväyksen ja monikäyttöisyyden ansiosta. Alankomaat ovat osa JEF-joukkoja (Joint Expeditionary Forces), joiden käytännön toiminnan painopiste on Pohjois-Euroopassa, Pohjanmerellä ja Itämerellä. Kehityssuunta noudattaa Naton Littoral Strike -periaatteita, jotka korostavat kykyä toimia matalissa vesissä, saaristoalueilla ja logistisesti haastavissa olosuhteissa. Hollanti luottaa suomalaisiin aluksiin M erijalkaväen tavoitteena on siirtyä modulaariseen ja hajautettuun merijalkaväkijoukkojen toimintamalliin, jossa painopiste on nopeassa reagoinnissa, pienemmissä yksiköissä ja kyvyssä toimia hajautetusti rannikkoja saaristo-olosuhteissa. Kauppa liittyy Hollannin kokonaisvaltaiseen meri jalkaväen rakennemuutokseen ja suorituskyvyn kehittämiseen. M A RI N E A LU TE C H . RN LM C. Suomen saaristotaisteluun kehitetty alusteknologia tarjoaa Alankomaille valmiin, koetellun ratkaisun, joka tukee Naton yhteistoimintaa ja lisää eurooppalaista strategista autonomiaa
SUOMEN SOTILAS 6 • 2025 11 S ikorskyn uusi S-70 UHawk on ulkoisesti tuttu Black Hawk -helikopteri, mutta ilman lentäjiä ja tuulilasia. RNLMC:n nykyiset LCU Mark II -maihinnousuveneet (pituus 36 m, kuljetuskapasiteetti 65 tonnia) ovat parhaillaan modernisoinnin alla ja palvelevat raskaammissa kuljetustehtävissä 2030-luvulle asti. Nemo kykenee ryöppyammuntaan, jolloin jopa kuusi kranaattia iskee samaan maaliin yhdenaikaisesti. LO C KH EE D M A RT IN . . Alus kykenee kuljettamaan noin 16–20 sotilasta tai viisi tonnia rahtia. Sikorsky S-70 UHawk. Koelennot aloitetaan ensi vuonna. Robottikopteri voi kuljettaa sisäisesti reilun kolmen tonnin kuorman ja samaan aikaan neljä tonnia ulkoisella rahtikoukulla. UH-60L:n etuosa on suunniteltu kokonaan uudelleen asentamalla simpukkaovet ja ramppi koneen ohjaamon tilalle. Lisäksi aluksilta voidaan operoida partioivia räjähdelennokkeja. Malcolm Neville ja kirje äidille. Prototyyppi luotiin MATRIX-autonomiajärjestelmän avulla UH-60Lmallista, josta Yhdysvaltain maavoimat on luopunut osana puolustusvoimien laajempaa uudistamissuunnitelmaa. Miehittämättömästä ilmaaluksesta on tällä hetkellä olemassa prototyyppimalli. Luettavassa kunnossa olleet kirjeet on toimitettu miesten jälkeläisille. Ramppi mahdollistaa miehittämättömien maa-ajoneuvojen (UGV) ajon koneesta maastoon. Kaksi Ranskaan matkannutta australialaista sotamiestä lähetti merimatkalta pullopostia. Kuukautta myöhemmin Malcolm Neville kaatui taistelussa 28 vuoden iässä. Toinen miehistä, sotamies Malcolm Neville, kirjoitti äidilleen, että ruoka laivalla oli oikein hyvää ja mieli iloinen. A ustralia lähetti sotilaitaan kohti Euroopan sotatantereita ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1916. Ammunta on mahdollista aluksen liikkeen aikana. Yksi tulivoimainen asevaihtoehto on Patria Nemo 120 mm:n kranaatinheitintorni. Asejärjestelmän 360 astetta kääntyvä torni on miehittämätön, ja aseella voidaan ampua myös suora-ammuntaa. Patria Nemo kykenee ryöppyammuntaan, jolloin jopa kuusi kranaattia iskee samaan maaliin yhdenaikaisesti. Se on nopea, erittäin ohjattava ja kykenee rantautumaan hyvin matalassa vedessä, mikä tekee siitä ihanteellisen pienten iskuryhmien, erikoisjoukkojen tai raskaammalla kalustolla varustettujen merijalkaväkiryhmien siirtoon. Sodan ajan pullopostia . Jurmo-luokan vene voidaan varustaa esimerkiksi 12,7 mm:n konekiväärillä tai 40 mm:n kranaattikonekiväärillä. Toinen kirjoittaneista kaveruksista, 37-vuotias sotamies William Harley selvisi sodasta ja palasi kotiin. Suomalaisille kehitetty Watercat M14 on kehitetty suomalaisen rannikkosodankäynnin vaatimuksiin. Black Hawk -helikopterista drooni tila hyötykuormakäyttöön. Nyt yli sata vuotta myöhemmin pulloposti on löytynyt Australian lounaisrannikolta. Näin on saatu koko kuormatila sekä aiempi ohjaamoJEF on Ison-Britannian johtama kymmenen maan . D EB BR O W N PA TR IA. Watercat M14 -hanke täydentää raskaampaa kapasiteettia tarjoamalla taktisen, nopean vaihtoehdon muun muassa iskuosastoja evakuointitehtäviin. Alankomaiden, Islannin, Ison-Britannian, Latvian, Liettuan, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron – muodostama monenvälinen puolustusyhteistyön kehys. Nemo pystyy ampumaan kolmen laukauksen sarjan 12 sekunnissa ja 10 laukausta minuutissa
Moottoriratkaisu takaa paremman polttoainetalouden, pidemmän toimintasäteen, pienemmän lämpöjäljen ja hiljaisemman ajon. Kehitteillä olevan M1E3:n tavoitteena on kevyempi, liikkuvampi ja teknologisesti tulevaisuuden sodankäyntiin optimoitu taistelujärjestelmä 2030-luvun taistelukenttää varten. Yhdysvaltain panssarivaunujen kehityskulku M4 Shermanista AbramsX:ään. Tekoälypohjainen tilannetietoisuus ja taistelunjohtojärjestelmä hyödyntää sensorifuusiota sekä miehitettyjen ja mie. Tekoälyä taisteluun Uusi aktiivinen suojausjärjestelmä (APS) on kehitetty nykyisen Trophy-järjestelmän pohjalta. Se on täysin uudistettu verrattuna aiempaan M1A2 SEPv4 -versioon. M1E3 perustuu AbramsX-teknologiseen demonstraattoriin, kuvassa alla. SEPv4versio on sekin parasta mahdollista tällä hetkellä. Ratkaisu pienentää tornin painoa ja kokoa. A RM Y RE C O G N IT IO N Julkisesta mediavirrasta voi saada mielikuvan siitä, että taistelupanssarivaunu on vanhentunut ja jäänyt drooniteknologian voittokulussa häviölle. Näin ei ole, vaikka droonit ovat nyt ainakin hetkellisesti voitolla ase–vasta-asekilpailussa. Abrams tulossa Entistä parempi TH E O D D TA N K PO ST ER . Täysin uutta on automaattinen latausjärjestelmä, joka mahdollistaa kolmen hengen miehistön nykyisen neljän sijaan. M1E3 Abrams käyttää dieselsähköistä hybridivoimansiirtoa, joka on merkittävin tekninen muutos koko Abrams-sarjan historiassa. Tavoitteena on vähentää M1A2:n 70–80 tonnin painosta yli 10 tonnia ja parantaa liikkuvuutta merkittävästi.. Vaunun passiivisen suojan tasoa säädetään modulaarisella panssarisuojalla, joka voidaan mukauttaa uhkakuvien mukaan. M1E3 perustuu AbramsX-teknologiseen demonstraattoriin, ja sen ytimessä on joukko uusia teknologiaratkaisuja. M1 Abrams -taistelupanssarivaunun uusin kehitysversio on M1E3. Samalla automaattilataus tuottaa suuremman tulinopeuden vaunun pääaseella. JY VÄLL Ä 12 SUOMEN SOTILAS 6 • 2025 M uun muassa Yhdysvallat kehittää edelleen taistelupanssarivaunukalustoaan. . Avoin järjestelmäarkkitehtuuri mahdollistaa tulevaisuudessa nopeammat ohjelmistoja sensoripäivitykset
Optiona on 248 lisäajoneuvon tilaus. Ampumatarvikkeiden syöttösiltoja on kaksi, joten ampumatarvikevaihto on nopeaa. Pyöräalustainen ajoneuvo mahdollistaa joukkojen itsenäisen operatiivisen liikkuvuuden. . Se on erinomainen ominaisuus pieniä drooneja tulitettaessa. Sarjatuotanto ja käyttöönotto tähtäävät 2030-luvun alkuun, jolloin vaunu korvaa asteittain sekä SEPv3että SEPv4-sarjat. Tornissa on pääaseena Rheinmetallin 30 mm:n MK 30-2/ABM-konetykki, jolla voi ampua kertatulta, sarjatulta (200 ls/min) ja ryöppyjä (600 ls/min). M1E3:n prototyyppi toimitetaan vuoden 2025 loppuun mennessä, ja kenttätestit alkavat 2026. Aseeseen on saatavana aikautettava sirpaleammus, jolloin kranaatin sirpaleviuhka on kuin sirkkelinterä taivaalla. M1E3 edustaa siirtymää kohti kevyempää, energiatehokasta ja verkottunutta panssarisodankäyntiä, joka hyödyntää tekoälyä, robotiikkaa ja hybridiratkaisuja. Vaunu voidaan myös varustaa järjestelmällä, joka tunnistaa vaunua kohti avattavan tulen ja siten nopeuttaa tuleen vastaamista. U .S . Tämä tarkoittaa nopeita siirtoja pitkiäkin matkoja ilman lavettikuljetuksia. RH EI N M ET A LL. Aseeseen on saatavana aikautettava sirpaleammus, jolloin kranaatin sirpaleviuhka on kuin sirkkelinterä taivaalla. Tavoitteena on vähentää M1A2:n 70– 80 tonnin painosta yli 10 tonnia ja parantaa liikkuvuutta merkittävästi. Kokonaistilauksen arvo on 3,41 miljardia euroa. hittämättömien järjestelmien yhteistoimintaa. Yhdysvaltain maavoimat näkevät sen paitsi seuraajana Abrams-sarjalle myös alustana tulevien miehitettyjen ja miehittämättömien taisteluajoneuvojen yhteiskäytölle taistelukentällä. SUOMEN SOTILAS 6 • 2025 13 S aksan ja Alankomaiden puolustusvoimat hankkivat yhteistuumin Schakal-panssariajoneuvoja. A RM Y Sakaaleja Saksaan ja Alankomaihin Vaunujen suojaa voidaan parantaa tarvittaessa lisäpanssaroinnilla ja automaattisella torjuntajärjestelmällä panssarintorjuntaohjuksia, singon laukauksia ja räjähdelennokkeja vastaan. Yhdysvaltain maavoimien M1A2 SEPv3 Abrams Egyptissä syksyllä 2025. Schakal pohjautuu 8x8 Boxer -pyöräajoneuvon alustaan ja telalavettisen Pumarynnäkköpanssarivaunun torniin. Kyseessä on jalkaväen taisteluajoneuvo, joka pohjautuu 8x8 Boxer -pyöräajoneuvon alustaan ja telalavettisen Puma-rynnäkköpanssarivaunun torniin. Saksan asevoimille ajoneuvoja toimitetaan 150 ja Alankomaille 72 kappaletta
Siksi verkon kannattaa olla kaukana vaunusta. Vaunun päällä olevilla häirintälähettimillä voi olla hyvä suojaava vaikutus. Niin FVP-droonin kuin raskaamman partioivan räjähdelennokin ohjausja kuvasignaaliyhteys heikkenee ilman häirintäänkin, kun drooni tulee lähemmäksi maanpintaa korkealta ilmasta. X -P A LV EL U. TE LE G RA M Pokrovskin alueelle Ukrainaan on tämän syksyn aikana ilmestynyt venäläisiä panssarihaupitseja, joiden yllä ja ympärillä on metalliverkkoa. Kauempana räjähtäessä kranaatin panssaria puhkaiseva kuparisuihku pisaroituu ja läpäisy heikkenee merkittävästi. Verkon etäisyydellä on iso merkitys suojan kannalta. Moneen lennokkiin häirintälähettimet kuitenkin purevat. JY VÄLL Ä 14 SUOMEN SOTILAS 6 • 2025 L isäsuojauksia on asennettu Ukrainan taisteluihin toimitettaviin venäläisiin 152 mm:n 2S19M2 Msta-S -panssarihaupitseihin. Tämä on tilanteen pakottamaa, sillä maastoajossa kevytrakenteinen verkko kehikkoineen särkyisi helposti. Sen läpäisy on maksimaalinen, kun se räjähtää koskettaessaan panssaria. Suojaukseen kuuluu varsin iso häkkirakennelma tornin ympärillä ja päällä sekä elektronisen häirinnän lähettimet häkkirakenteeseen kiinnitettynä. Sen tarkoitus on viedä drooni-iskuilta teho. Tätä räjähdeteknologiaa käytetään muun muassa kylkimiinoissa. Lähettimien häirintä puree hyvin lennokkeihin, kun häirintäetäisyys on hyvin pieni. Tuliasemassa vaunun miehistö voi hakea lisäsuojaa ajamalla vaunun ammuntaa varten tiheikköön, joka estää droonia iskemästä vaunun alaosiin. Ontelopanos uhkana Tavanomaisin räjähde lennokeissa panssaroituja ajoneuvoja vastaan on ontelopanos. Verkkorakenne antaa suojaa onteloammusta vastaan, mutta muovautuvaan penetraattoriin (Explosively Formed Penetrator, EFP) perustuvaa ampumatarviketta vastaan verkot ja häkit eivät toimi. Elektronista häirintää kierretään kuitenkin muun muassa Starlink-internetyhteyden kautta, jolloin radiotaajuushäirinnän taajuuskaista on väärä. Jostain syystä myös tornin edessä verkko on tarpeettoman lähellä panssaria. Etäisyys tehostaa metalliverkkosuojausta erityisesti partioivia räjähdelennokkeja vastaan, jotka iskevät maaliinsa tyypillisesti noin 30–45 asteen syöksykulmalla. Vaunun tornin kattava metalliverkko onkin noin metrin päässä vaunun kannesta. Venäjä suojaa panssarihaupitseja drooneilta Jostain syystä myös tornin edessä verkko on tarpeettoman lähellä panssaria. Vaunun alustaa katiskasuojaus ei kata, ja suojaverkko on varsin lähellä tornin kylkeä
Aseistusvaihtoehdoista mainittakoon esimerkiksi eurooppalainen Meteor-ilmataisteluohjus ja GBU-39 SDB -liitopommi. E-malli on varustettu tehokkaammalla moottorilla, aktiivisella elektronisesti keilaavalla antennimatriisitutkalla (AESA-tutka) ja monipuolisilla elektronisen sodankäynnin järjestelmillä. . Ruotsi on tilannut yhteensä 60 yksipaikkaista JAS 39E -hävittäjää, jotka on määrä toimittaa pääosin vuosien 2026 ja 2027 aikana. Miehitettyjen ja miehittämättömien ilma-alusten yhdistelmä on myös mahdollinen. Ruotsi saa ennusteen mukaan Gripen E -kalustonsa täyteen operatiiviseen vahvuuteen ennen vuotta 2030. Saab Gripen E ilmasta pintaan -asekuormassa. Unkarin ja Tšekin ilmavoimat lentävät vuokratuilla koneilla. Ruotsi sai uusimmat Gripenit SA A B SA A B. Ruotsin puolustusvoimat on saanut käyttöönsä ensimmäiset JAS 39 Gripen -hävittäjien E-versiot. Myös Filippiinit mahdollisesti hankkii Gripen-hävittäjiä. Uusin koneversio tarjoaa merkittävästi parannettua suorituskykyä verrattuna aiempaan Gripen C/D -versioon. 15 SUOMEN SOTILAS 6 • 2025 S aab toimitti ensimmäisen Gripen E -koneen Ruotsin puolustusvoimien materiaalilaitokselle (FMV) jo lokakuussa 2023, ja vuonna 2025 Ruotsin ilmavoimat on ottamassa ne aktiiviseen palveluskäyttöön. Koneessa on neljä RBS-15-pintatorjuntaohjusta sekä kolme MBDA Meteorja kaksi IRIS-T-ilmataisteluohjusta. Kone oli myös ehdokkaana Suomen ilmavoimille HXhävittäjähankinnan yhteydessä. Konekaupat on jo vahvistettu Perun ja Kolumbian kanssa. Ruotsin lisäksi JAS 39 Gripen -hävittäjiä käyttävät Etelä-Afrikka, Thaimaa, Brasilia. Koneita luovutettiin kuusi kappaletta. Ruotsi voi vielä kasvattaa Gripen E -hävittäjälaivastoaan vuoden 2030 alkuun saakka. Seuraaja jo suunnittelussa Vaikka Gripeneiden kysyntä on kasvussa, Ruotsi etenee jo uuden sukupolven hävittäjälentokoneen suunnittelussa. Saab on saanut tilauksen tulevan hävittäjäjärjestelmän konseptitutkimuksen jatkamisesta. Ruotsin puolustusvoimien materiaalilaitos (FMV) teki Saabin kanssa reilun 250 miljoonan euron arvoisen tutkimusja kehittämissopimuksen, joka kattaa vuodet 2025–2027. Ukraina allekirjoitti lokakuun lopussa aiesopimuksen 100–150 Gripen E:n hankinnasta. Tällä hetkellä sarjatuotanto on käynnissä Saabin Linköpingin tehtaalla. Ruotsi on onnistunut viemään JAS 39 Gripen -hävittäjiä useisiin maihin, ja koneen vienti on laajenemassa edelleen vuonna 2025 useiden uusien sopimusten ja neuvottelujen ansiosta. Tässä vaiheessa ei ole selvää, tuleeko Ruotsin ilmavoimien nykyiselle Gripen-hävittäjälle miehitetty seuraaja vai johtavatko meneillään olevat tutkimukset ratkaisuun, jossa erilaiset miehittämättömät ilma-alukset vastaavat ilmasodankäynnistä niin puolustuksen kuin hyökkäysvoimankin osalta. Lisäksi Saabin ja Ruotsin väliseen sopimukseen liittyy optio lisätilauksista. Vienti vetää hyvin Gripen E on uusin sukupolvi Saabin monitoimihävittäjästä
Silloin vain kolmasosa vastanneista luotti siihen, että mikään ulkopuolinen valtio ei uskaltaisi hyökätä Nato-jäsenen kimppuun. JY VÄLL Ä 16 SUOMEN SOTILAS 6 • 2025 . Yhdysvaltain ilmavoimien CV-22B Osprey Southern Griffin 25 -harjoituksissa. Vajaa kolmasosa (31 %) ei pidä uhkaa ajankohtaisena ja viidesosa (22 %) ei osaa sanoa kantaansa. U .S . Halli, elokuu 2025. Miehistä 48 prosenttia luottaa Naton pelotevaikutukseen, naisista vain 28 prosenttia. Luottamus Naton turvatakuisiin on toipunut keväästä, jolloin Donald Trumpin siirtyminen Yhdysvaltain presidentiksi horjutti joidenkin suomalaisten turvallisuudentunnetta. Sodan laajenemisen pelko on selvästi yleisempää naisilla (57 %) kuin miehillä (37 %) ja korostuu matalammin koulutetuissa ryhmissä. L ähes puolet suomalaisista (46 %) pelkää Ukrainan sodan laajenevan lähitulevaisuudessa eurooppalaiseksi suursodaksi. Natolla vahva kannatus Viime keväänä kaksi kolmasosaa suomalaisista suhtautui Nato-jäsenyyteen Suomalaisten selvä enemmistö on pysynyt Nato-myönteisinä, ja luottamus Naton turvatakuisiin on jopa vahvistunut edellisestä mittauksesta, vaikka samaan aikaan moni pelkää Ukrainan sodan eskaloituvan suursodaksi, käy ilmi EVAn syksyn 2025 Arvoja asennetutkimuksesta. A RM Y. Kolmasosa (32 %) suhtautuu turvatakuiden luomaan pelotteeseen epäillen, ja liki yhtä moni (30 %) ei ota asiaan kantaa. Yhdysvaltain maavoimien kersantti Matthew Bothe Arctic Forge 25 -harjoituksissa Sodankylässä helmikuussa 2025. A IR FO RC E . Suomalaiset luottavat Natoon ja pelkäävät suursotaa U .S . Nyt 38 prosenttia arvioi Naton olevan niin järeä pelote, ettei kukaan tohdi koskea liittouman jäsenmaihin
Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Vaisuinta Nato-myönteisyys on alle 4 000 asukkaan kunnissa (43 %) ja vasemmistoliiton kannattajissa (44 %). Siihen ei juuri ole tullut muutosta. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Vastakkaisella kannalla on 19 prosenttia. Ero ei kuitenkaan heijasta suoranaista Nato-vastaisuutta, vaan pikemminkin epävarmuutta kansainvälisen turvallisuusympäristön ennustettavuudesta. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Tiedot kerättiin 7.10.–20.10.2025. Vain 10 prosenttia suhtautuu siihen kielteisesti. Vaikka Nato nähdään tärkeänä turvallisuustekijänä, omaan puolustukseen tukeudutaan silti vankasti. Kaksi kolmesta (66 %) on sitä mieltä, että Suomen on kaikissa oloissa kyettävä vastaamaan itse turvallisuudestaan, muista ei ole siihen apua. Epäluulo liittolaisapua kohtaan on yleisintä perussuomalaisten (64 %) ja vasemmistoliiton (59 %) kannattajien keskuudessa. U .S . Donald Trumpin siirtyminen Yhdysvaltain presidentiksi horjutti joidenkin suomalaisten turvallisuudentunnetta. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. N A VY Näin kysely tehtiin. Jäsenyyden kannalla on 67 prosenttia vastanneista. 17 SUOMEN SOTILAS 6 • 2025 myönteisesti. Tulokset perustuvat 2 038 henkilön antamiin vastauksiin. Nato-kumppaneiden apua epäilee niukka enemmistö: 53 prosentin mielestä Naton jäsenyys ei takaa liittolaisten auttavan Suomea todellisessa kriisissä, kun taas 28 prosenttia luottaa solidaarisuuteen. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Ahvenanmaa). . Myönteisintä suhtautuminen on kokoomuksen äänestäjien keskuudessa (90 %), ja enemmistö puoltaa jäsenyyttä lähes kaikkien puolueiden kannattajissa. Syksyn tutkimuksessa kannatus on noussut yhden prosenttiyksikön verran
Asevelvollisuus saa myös vahvan kannatuksen. 18 SUOMEN SOTILAS 6 • 2025 MA ANPUOLUSTUS Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat puolustaa maataan kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Vuonna 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, maanpuolustustahto oli hieman korkeampi. Vastakkaista mieltä oli seitsemän prosenttia vastanneista. Silloin samaan kysymykseen vastaSuomalaisten puolustustahto pysyy korkeana . Tulos on käytännössä sama kuin vuosina 2023 ja 2024. Tahtoa mitattiin muun muassa kysymyksellä ”Jos Suomeen hyökättäisiin, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?” Kyselyyn vastanneista 78 prosenttia oli sitä mieltä, että kaikissa tilanteissa pitää maata puolustaa. TEKSTI: REIJO RUOKANEN Maanpuolustustahto ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?” *) Kysely tehtiin sekä henkilökohtaisina haastatteluina että paneelikyselynä. Loput 15 prosenttia eivät osanneet sanoa, mitä mieltä ovat. M aanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuore tutkimus kertoo, että suomalaisten maanpuolustustahto on lähes ennätyskorkealla
PU O LU ST U SV O IM AT. Vastaajien ikä vaikuttaa myös. Kaikkein hanakimmin Suomea puolustavat perussuomalaisten kannattajat, joiden lukema on 87 prosenttia. Alle 25-vuotiaiden lukema on 60 prosenttia. Edellisen kerran nykylukemissa oltiin vuosina 2014 ja 2015. SUOMEN SOTILAS 6 • 2025 19 si ”kyllä” peräti 83 prosenttia kyselyyn osallistuneista. Silloin maanpuolustustahtoa nosti se, että Venäjä valtasi Krimin. Ei-vastaajien määrä oli nykytasolla. Peräti 87 prosenttia miehistä on sitä mieltä, että hyökkääjää vastaan puolustaudutaan aseilla, vaikka lopputuloksesta ei olisikaan takeita. Yli 50-vuotiaista vastaajista aseelliseen puolustautumiseen uskoo 83 prosenttia. Maanpuolustustahto ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?” *) Kysely tehtiin sekä henkilökohtaisina haastatteluina että paneelikyselynä Miehet ovat selvästi valmiimpia tarttumaan aseisiin kuin naiset. Muut sijoittuvat noiden kahden ikäryhmän väliin puolustushalukkuudessaan. Jotakuta voi yllättää se, että vihreidenkin kannattajista 80 prosenttia on aseellisen puolustautumisen kannalla. Sukupuoli erottaa Miehet ovat selvästi valmiimpia tarttumaan aseisiin kuin naiset. Vasemmistoliiton tukijoista sen sijaan vain 61 prosenttia pitää ajatusta kannatettavana. Naisista 68 prosenttia on samaa mieltä. Keskusta (86 prosenttia) ja kokoomus (84 prosenttia) kolkuttelevat kannoilla
Heistä 68 prosenttia on valmis itse osallistumaan puolustustehtäviin. 20 SUOMEN SOTILAS 6 • 2025 Itsekin mukaan Henkilökohtaista maanpuolustustahtoa MTS mittaa kysymyksellä ”Jos Suomeen hyökätään, olisitteko itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan?” Tähän suomalaiset ovat vastanneet vähintään 80-prosenttisesti ”kyllä” jo vuosikymmenten ajan. Miehistä 85 prosenttia on valmis itse osallistumaan hyökkääjän torjumiseen. Vasemmistoliiton kannattajien halukkuus on selvästi alhaisinta. Alimmillaan halukkuus on 77 prosenttia ja korkeimmillaan 81 prosenttia. SDP:n kannattajiin (79 prosenttia) eroa on jo jonkin verran. Varttuneemmat ovat hieman valmiimpia kuin nuoret aikuiset. Naisten lukema on 75 prosenttia. Niin tänäkin vuonna. Ikä ei aiheuta suurta vaihtelua halukkuutteen osallistua henkilökohtaisesti puolustukseen. Perussuomalaisten, keskustan ja kokoomuksen kannattajat ovat vain hieman perässä. Kaikkein valmiimpia tarjoamaan oman panoksensa Suomen puolustamisen ovat vihreiden kannattajat, joista peräti 91 prosenttia vastasi kysymykseen myöntävästi. FO RS VA RE T. Henkilökohtainen maanpuolustustahto ”Jos Suomeen hyökätään, olisitteko itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan?” *) Kysely tehtiin sekä henkilökohtaisina haastatteluina että paneelikyselynä Vasemmistoliiton kannattajien halukkuus on selvästi alhaisinta. Kahdeksan vastaajaa kymmenestä sanoi ”kyllä”. Vastakkaista mieltä tänä vuonna oli kahdeksan prosenttia vastaajista