R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 6/2 1 7 • 1 3 , 5 € SUOMI 100 | PRESIDENTTITENTTI | TUNTEMATON JÄÄKÄRI -MIEHESTÄ HÄVITTÄJÄLENTÄJÄKSI MARSKIN ULKOPOLITIIKKA VUODEN SOTILAS: ALPO RUSI JA KYLMÄNSODAN HAAMUT VUODEN SOTILAS: ALPO RUSI JA KYLMÄN SODAN HAAMUT VUODEN SOTILAAT
noin kello 2200. Lähtö perjantaina 15.6.2018 Helsingistä Mannerheimin Ratsastajapatsaalta klo 0800. Matkaa hoitaa Vihdin Liikenteessä Helena Kuosmanen. Paluu Helsinkiin sunnuntaina 17.6. Yhden hengen huoneen lisähinta on 55 €. Sovellamme Vihdin Liikenne Oy:n erityisehtoja matkan peruuntumistilanteissa. Tutustumme matkalla myös Rautakorven luolastoon Viipurin pohjoispuolella, jossa toimi kesäkuussa 1944 Viipurin taistelun aikana kaupungin puolustajat ilman ampumatarvikkeita jättänyt IV armeijakunnan kenttämakasiini. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat, rekisteritunnus 4074/00/Mj Mv. Matkanjärjestäjä pidättää oikeuden mahdolliseen ohjelman ja hinnanmuutoksiin, koska Venäjän vuoden 2018 hintoja ei ole vielä saatavilla. Matkan hintaan sisältyy kahden yön majoitus aamiaisella, illallinen ja keittolounas Hotelli Losevskajassa, retkikahvit sekä lounas Ravintola Espilässä, Venäjän ryhmäviisumi, rekisteröintimaksu hotellissa, sisäänpääsy sotamuseoihin matkanjohtajan ja asiantuntijaoppaiden palvelut sekä ohjelman mukaiset kuljetukset Vihdin Liikenteen turistibussilla. Matkan hintaan ei sisälly laskutuslisää 5 €/ lasku, henkilökohtaista matkavakuutusta eikä alkoholijuomia aterioilla. Matkan hinta 520 €/hlö kahden hengen huoneessa. Venäjän vuosiviisuminhaltijoille on alennus matkan hinnasta 76 €. Matkanjohtajana ja asiantuntijaoppaana toimii Göran Lindgren ja panssarisodan asiantuntijaoppaana Kari Kuusela. Menomatkalla tutustutaan Sturm-rynnäkkötykkiin Haminassa ja lauantaina nähdään näyttävä taistelunäytös Kuuterselässä. Lähde rynnäkkötykkien telanjäljille Suomen Sotilaan lukijamatkalle 15.–17.6.2018 Rynnäkkötykkipataljoonan ja saksalaisen SturmgeschützBrigade 303:n sekä Erillisen panssarikomppanian kesän 1944 kohtalonpaikoille Kuuterselässä, Talissa, Ihantalassa, Vuosalmella ja Viipurissa. Ilmoittautumiset: Puhelimitse 09-444 774 tai sähköpostitse myynti@vihdinliikenne.fi Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat Albertinkatu 22-24 A 2 00120 Helsinki Tarkempi ohjelma tarkistettavissa www.suomensotilas.fi Lukijamatkalle mars!
Sosiaalidemokraatit olivat hävinneet syksyllä vaalit ja yrittäneet aseellista kapinaa jo marraskuussa esikuvanaan bolševikkien vallankaappaus Pietarissa. Se on hyvä muistaa myös tammisunnuntaina 2018 ja sunnuntaita seuraavina arkipäivinä tulevinakin vuosisatoina. Samaan aikaan laillisen järjestysvallan aloittaman venäläisten aseistariisunnan kanssa nousi maan poliittinen vasemmisto-oppositio aseelliseen kapinaan pyrkimyksenään kaataa vasta joulukuussa itsenäiseksi julistautuneen nuoren valtion demokraattisesti valittu johto. Vaikka voittajat toimivat julmasti ja saivat kirjoittaa historian, ei tulisi unohtaa, että ilman vapaussoturien työtä olisivat voiton saaneet tahot, jotka ajoivat kansanvallan sijasta proletariaatin diktatuuria. Punakaartit syntyivät. Tammisunnuntaina 1918 jouduimme traumaattiseen ja traagiseen veljessotaan. Sata vuotta sitten sekin asia oli toisin. Myös presidentin valtaoikeudet ovat muuttuneet dramaattisesti. Tosin kun mediaa seuraa, ei voi olla ihmettelemättä, kuinka mitättömistä ongelmista voidaankaan tehdä otsikoita, kun elämästä on tullut liian monille liian helppoa. He olivat esittäneet listan vaatimuksia yhteiskunnallisista uudistuksista käyttäen vipunaan väkivaltaista ulkoparlamentaarista painostusta. Veri virtasi. Mutta Suomi on muuttunut sadassa vuodessa paljon. Mutta presidentti on yhä mielipidejohtaja niin halutessaan. Hyvään suuntaan kyllä. Aineistopäivä 2.1.2018. Nimittäin tilanteessa, jossa valtaa ei käytä kukaan, on se sillä, joka sen ottaa. Samoina hetkinä tulee sata vuotta siitä, kun laillisesti vaaleilla valitun eduskunnan enemmistön luottamusta nauttineen senaatin sotavoimakseen nimittämät suojeluskunnat aloittivat maan vapauttamisen entisen emämaan rauhattomista ja kurittomista sotajoukoista. Tänään Suomen saavutettua sadan vuoden iän ovat ongelmamme kovin erilaisia ja kovin paljon pienempiä. Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu. Suojeluskuntien pohjalle rakennettiin nykyiset Puolustusvoimat. Kapina rankaistiin kohtuuttoman julmasti niin kuin sisällissodassa usein käy, jos kapinan häviää. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@jaicom.com Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus: 72,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 91,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 67,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Vapaussota ja kapina muuttuivat sisällissodaksi vapaussoturien noustessa senaatin asevoimana taisteluun kapinallisia vastaan. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 1/2018 ilmestyy helmikuussa 2018. Armon annettiin kuitenkin lopulta käydä oikeudesta. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Knuuti, Jukka • Lappi, Ahti Lindblom, Tom • Mäkelä, Pekka Rundgrén, Eerikki • Särestöniemi, Juha Valve, Tuomo • Virkki, Pekka Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Sotilas myös Facebookissa 30.11.2017 Satavuotias Suomi valitsee presidentin ja samalla Puolustusvoimiensa ylipäällikön seuraavaksi kuudeksi vuodeksi tammisunnuntaina 2018. Minkälaiseen onnelaan se sitten olisi johtanut, sitä voi käydä katsomassa vaikkapa itärajan takana. Samaan aikaan vasemmisto jatkoi itse aseistautumistaan. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Ilman voittajien viisautta ja laupeutta, joka ei tietystikään pese pois tehtyjä rikoksia ja julmuuksia sisällissodassa ja heti sen jälkeen, meillä ei olisi sellaista Suomea kuin meillä tänään vuosisata myöhemmin on. Ja toisen kauden presidentin ei enää tarvitse murehtia jatkokauttaan. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Kapinoitsijat – ne heistä, jotka olivat jääneet eloon ja Suomeen – saivat osallistua jo seuraavana keväänä järjestettyihin eduskuntavaaleihin, ja hävinneetkin pääsivät näin mukaan rakentamaan oikeudenmukaista tasa-arvoista Suomea, jossa tänään elämme. Sosiaalidemokraatit saivat kaikki vaatimuksensa läpi, paitsi eivät yhtä: vaatimustaan suojeluskuntien aseistariisumisesta. SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Olisi silti harhaa kuvitella, ettei haasteita olisi ja että toimintaympäristömme mahdollistaisi loputtomiin sen, että valtaosa väestöstä voi soittaa suutaan ja nostaa verorahoista elantonsa yhä harvempien tuodessa rahaa kirstuun. Määräaikaistilausta ei voi perua. jaakko.puupera@suomensotilas.fi Tammisunnuntaina. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin käydyistä sodista, jälleenrakennuksesta ja vaaran vuosista emme olisi selvinneet tekemättä lujasti töitä – yhdessä, jos kohta ei aina ollen kaikesta samaa mieltä
Julkaistava aineisto. Jos emme itse kykene tekemään päätöksiä, tulee joku muu ne varmasti tekemään jatkossakin puolestamme. Oikeita ongelmia tässä maassa nimittäin on, mutta ne tahtovat jäädä sukupuolineutraalin tasa-arvokeskustelun jalkoihin, ja näin asiat vaan tapahtuvat – tai mikä pahinta – mitään ei tapahdu. Toisen kauden presidentti voisi nykyvaltaoikeuksienkin puitteissa ottaa kopin vakavassa kriisissä. Ulkomaalaisten maakaupat syyniin 38 Keskeyttäneiden määrä vakiintunut Saab toimittaa panssarintorjuntaohjuksia Kansa ei kannata Natoa 39 Britit arvioivat Patrian AMV:tä Suora linja Venäjälle Punapistetähtäimiä rynnäkkökivääreihin 40 Maailmalta – Pekka Mäkelä PRESIDENTINVAALIT 2018 44 Presidentinvaalit – Pekka Virkki SUOMEN SOTILAAT 48 Tuntematon jääkäri – Jaakko Puuperä 74 Vuoden Suomen sotilas, Alpo Rusi – Pekka Virkki 81 Tästä ei sitten puhuta tai teidät tapetaan! – Ahti Koskinen SILMINNÄKIJÄ 62 SS-komppanianpäällikön taistelulähetistä hävittäjälentäjäksi – Kari Kuusela 73 Haft-Hohladung 3 kg – Kari Kuusela KNUUTI 90 Miksi eläkeläisdiplomaateista tulee Nato-jäsenyyden kannattajia. – Jukka Knuuti Palvelukortti sivulla: 88 Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI PIDÄ JYVÄLLÄ s. Siksi demokratiamme näyttää satavuotiskynttilöiden valossa kovin halvaantuneelta. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. SUOMI 100 6 Sadan vuoden uni – Aki Pulli 76 Mannerheimin linja – Antti Matikkala 85 Pitkän tien lyhyt tarina – Eerikki Rundgrén IIVI 27 Vapaa maa, vapaa sana – Iivi Masso JYVÄLLÄ 28 Turvallisuuskatsaus 35 Hallituksen uusi turvallisuusstrategia Suomen kokonaismaanpuolustuksen konsepti kerää kehuja 36 Venäjän lähettiläs varoitti Suomea Natosta E-urheilijat Urheilukouluun Ilmavoimat testasi ilmasta maahan -kykyään 37 Kotimaisia luotisuojaliivejä Puolustusvoimille Patria investoi Viron puolustusteollisuuteen MPK:n sotilaallinen koulutus osaksi Puolustusvoimia. Tästähän meillä on jo kokemusta. Vaikkei kriisi olekaan vuosien 1918, 1939 tai 1944 kaltainen, voi siitä tulla yhtä kohtalokas – tai jopa kohtalokkaampi – jos asioihin ei puututa nyt. Tilaajarekisteri. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. 28 S uomi näyttää yhä kärsivän vuoden 1919 valtiosääntöoikeudellisesta valuviasta. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. Haluttiin vakautta ja luotiin järjestelmä, joka ei pysty muutoksiin. SA -K U VA
TUNTEMATON JÄÄKÄRI Johan Edvard ”Eetu” Vähäsarjan elämä. Jos kahta viimeistä ei ole, ensimmäinenkin menettää merkityksensä, Aki Pulli muistuttaa Suomi 100 kronikkansa toisessa osassa. 6 HALUSI HÄVITTÄJÄÄSSÄKSI, PÄÄTYI SS-MIEHEKSI Klas Erik Forss on yksi viimeisistä. SADAN VUODEN UNI SUOMI 100 Pienen, ympäristöstään riippuvaisen valtion hyvinvoinnin edellytys on ketteryys, luotettavuus ja johdonmukaisuus. s. SSmies ja hävittäjälentäjä kertoo tarinansa.
Saksa ehti lyödä Venäjän ennen romahdustaan syksyllä. Keväällä 1918 saksalaiset ja venäläiset olivat solmineet aselevon ja venäläiset poistuivat kaupungista rauhallisesti jäiden lähdettyä.. SUOMI 100 6 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O Sadan vuoden uni Vuoden 1919 valuvika ja… n Ryhmäkuva Esplanadilla keväällä 1918. Oikealla toisen luokan rautaristillä palkittu saksalainen Itämeren divisioonan sotamies. Saksalaiset ovat juuri vallanneet Helsingin paikallisten suojeluskuntalaisten tuella. Vasemmalla vapaussoturi valkoisten tunnukset lakissaan ja hihassaan, hänestä oikealle venäläinen ja saksalainen matruusi ja toinen suojeluskuntalainen huopahatussaan
7 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 Vuosisata hukattuja tilaisuuksia ja hyvää säkää Satavuotias Suomi on selvinnyt läpi ankarienkin aikojen, mutta onko se menestynyt niin hyvin kuin itsellemme uskottelemme, ja miltä näyttää tulevaisuus, seuraavat sata vuotta. Miten meni niinku omasta mielestä?. Onko Suomeen syntyminen lottovoitto, torvensoitto, aamun koitto ja olisiko varaa parantaa jatkossa. Onko Suomi selvinnyt vuosisadan yksin vai nimenomaan yhdessä
Suomen kuninkaaksi valittu Hessenin prinssi Friedrich Karl ilmoitti olevansa estynyt ottamaan kruunua vastaan. Saksan tappio näytti tulleen yllättävän monelle suomalaiselle yllätyksenä. 8 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SUOMI 100 OSA II Kuningashaaveista tasavallaksi, Mannerheimista Niinistöön . Kuningaskuntatiellä olisi ollut muitakin vaihtoehtoja. Tietysti voimakas sitoutuminen Saksaan ja saksalaisaatelisen, jolla ei ollut mitään historiallista yhteyttä Suomeen, valinta Suomen kuninkaaksi voidaan mieltää vääräksi päätökseksi, kuten pian valinnan jälkeen ilmenikin. Tanskalaisvaihtoehto jäi vain epäviralliseksi spekulaatioksi keväällä 1918. Jälkikäteen on usein puhuttu kuningasseikkailusta monarkiaprojektin kohdalla, mutta ajankuvaan sovitettuna ei varsinaisesti voida puhua seikkailusta vaan täysin laillisesta ja tuona aikana normaalista valtiomuodosta ja sen tavoittelusta. Suomesta oli tulla Saksan protektoraatti aivan kuten Baltiastakin. TEKSTI: AKI PULLI S aksan sotilaallinen ja sisäinen romahdus marraskuussa 1918 ja vain alle puoli vuosisataa kestäneen keisarikunnan julistaminen tasavallaksi aiheutti Suomessa perustuslaillisen kriisin. Se oli vaihtoehto, jota ei koskaan katsottu loppuun Saksan kannan ja Suomessa vallinneen saksalaissuuntauksen vahvuuden takia. Ympärysvaltojen puolesta jo varhain puhunut ja Saksan tappiosta varoitellut Manner heimkin kannatti tanskalaista prinssia Suomen kuninkaaksi, mutta saksalaistahot olivat vaatineet juuri saksalaisen kuninkaan valintaa. Suomen itsenäisyysjulistus oli tuolloista poliittista ilmapiiriä heijastellen tasavaltalainen, mutta jatkuvuuden nimissä niin vuoden 1772 laki kuin myös useimmat autonomian. Norja oli valinnut vuonna 1905 Tanskan prinssi Axelin kuninkaakseen
E. Taustalla toisessa pöydässä valiokunnan sihteeri Hjalmar Kahelin. Vuoden 1919 perustuslain valuvikoja korjaillaan vielä lähes vuosisata myöhemmin. Kokko, Eero Erkko, Tekla Hultin (ei näy), Pekka Pennanen, Elias Tukia, Wilhelmi Malmivaara, F. P. SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 9 SU N D ST RÖ M ER IC , H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O EDUSKUNNAN PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN KOKOUS SÄÄTYTALOSSA VUONNA 1918. O. Poliittisten suuntausten aallonharjalla ratsastaminen tuli kalliiksi, ja lopulta Suomesta tuli vuonna 1919 uuden tasavaltalaisenemmistöisen eduskunnan nahkapäätöksellä tasavalta, jossa presidentillä olisi lähes monarkin asema rajoittamattomine kausineen. Haluttiin perustuslaki, joka estää voimakkaat muutokset. Ennen pois. Silti perustuslaki mahdollisti presidentti-instituution merkittävän väärinkäytön, kun riittävän vallanhaluinen henkilö tulisi valituksi, ja siksi se ei ollut jälkikäteen tarkasteltuna onnistunut. G. Edellisen vuoden trauma oli syvä. Toimiiko se vieläkään. A. Suomen malli oli suurine presidentin valtaoikeuksineen kuitenkin poikkeuksellisen vaikea ja riskialtis poliittinen yhtälö. Bergroth, Onni Rantasalo, J. W. Tammisunnuntain 2018 presidentinvaalissa on ainakin joulukuussa 2017 arvioiden jotakin, joka muistuttaa jotenkin Kekkosen aikoja… etäisesti toki. Kansallisen sovinnon kannalta merkittävää oli sallia kapinapuolue sosiaalidemokraattien osallistuminen vaaleihin. Antila ja Lauri Ingman. Ståhlberg, hänestä vasemmalla (myötäpäivään) R. Wrede, Ernst Estlander, G. Pöydän päässä selin puheenjohtaja K. Raja Sinänsä tasavaltalaisuuden ja perustuslaillisen monarkian välillä ei kannata tehdä suurta eroa, sillä molempia löytyy maailman toimivimpien poliittisten järjestelmien joukosta. Toki voidaan sanoa, että Suomella kävi tuuri ja entiseen vapaussoturiin Urho Kekkoseen asti presidentit joko käyttivät valtaansa hyvin vastuullisesti tai jopa delegoivat sitä merkittävässä määrin, kuten Kyösti Kal lio talvisodan aikana Mannerheimille. aikana hyväksytyt lait tukivat monarkiaa, ja näiden perusteluiden myötä Suomestakin piti tuleman kuningaskunta. Sellainen myös saatiin. Rosenqvist, A. J. Wuorimaa, Santeri Alkio, Antti Juutilainen, J. Länsivallat olivat tunnustaneet Suomen jo vuonna 1919, kun Saksa oli kadonnut kuvioista ja nuori valtio oli järjestänyt katseenkestävät eduskuntavaalit maaliskuussa. Vaikka punaisten kohtelu vankileireillä edellisenä vuonna heti sodan jälkeen oli ollut alle kaiken arvostelun, oli olojen vakauduttua leirejä tyhjennetty reippaaseen tahtiin ja annettu lopulta alun silmittömän teloitushuuman laannuttua armon käydä oikeudesta ellei ollut todella merkittävää henkilökohtaista syyllisyyttä osoitettavissa
Enin osa Suomeen jääneistä oli suomensukuisia pakolaisia Itä-Karjalasta ja Inkerinmaalta. Suomi oli saanut itäpuolelleen kansojen vankilan. Tarton rauhan solmimisen lokakuussa 1920 piti taata Suomelle pysyvä rauhantila, vaikka rauhanehdot olivat monelle raskaat. Kapinoitsijoita ja vakoilijoita Voimassa olevasta rauhantilasta huolimatta Moskovassa perustettu ja sinne asettunut Suomen kommunistinen puolue oli Venäjän bolshevikkien hyväksynnällä valmis väkivaltaisiin toimiin Suomen alueella. Valitettavasti suomalaisessa populaarikulttuurissa tuon ajan pakolaiskriisiä tunnetuimmin käsittelee totuutta turhankin paljon manipuloiva elokuva Raja 1918, jonka ainakin teoriassa pitäisi perustua Kai Donnerin autenttisiin kokemuksiin. Niin kutsuttu Läskikapina Lapissa Sallan-Savukosken alueella oli tästä merkittävin osoitus. Joidenkin mielestä hyvityksenä Suomi oli saanut Petsamon, joka oikeastaan oli pitänyt antaa Suomelle jo vuonna 1864 tehdyn Siestarjoen asetehtaan alueen luovutuksen yhteydessä aluevaihtona. Voittajien porsastelu ylitti saksalaisten upseerien sietokyvyn rajat. Pakolaistulva alkoi tasaantua vasta vuonna 1922, kun bolševikit vahvistivat entisestään ulkorajansa vartiointia ja maasta poistuminen kävi hyvin vaikeaksi. Suomi oli luopunut paikallisväestön tahdon mukaisesti maahan liitetyistä Repolasta ja Porajärvestä sekä lopettanut tuen inkerinmaalaiselle Kirjasalon tasavallalle ja evakuoi sen asujaimiston ja sotaväen Suomeen. SUOMI 100 10 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 tumistaan muutoin jopa varsin kovaotteiset saksalaiset olivat välillä joutuneet puuttumaan voittajien toimintaan vankileireillään ja niiden ulkopuolella. Myöskään Karjalassa ei tilanne ollut täysin rauhoittunut, koska taloudellinen tilanne Karjalan työkansan kommuunikRO O S RA FA EL , H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O …lustraatio, on tänäkin päivänä Suomessa paitsi lopettamatta myös aloittamatta.. Joka tapauksessa Suomessa oli vuosina 1918–1922 valtava pakolaiskriisi, kun Venäjän poliittisissa mullistuksissa kymmenet tuhannet ihmiset pakenivat Suomeen, osa jäi ja osa jatkoi matkaa eteenpäin. Aikamoisen irvikuvan se kuitenkin luo valkokankaalle historiallisesta todellisuudesta ja valkoisesta Suomesta. Meno olikin paikoin melkoista
H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O si muuttuneessa Itä-Karjalassa oli huono ja väestö tyytymätöntä. Vuoden 1922 jälkeen raja alkoi kuitenkin Petsamoa lukuun ottamatta pääosin olla rauhallinen ja ylitykset suuntaan ja toiseen olla harvinaisia, vaikka esimerkiksi Salmissa Manssilan ja Rajakonnun välissä kulki valtionraja ja rajaa lähinnä olevista taloista saattoi kysellä kuulumisia yli rajan. Kesällä 1930 Lapuan liike oli valtansa huipulla. Kommunistilakien vauhdittamiseksi Lapuan liike järjesti 7.7.1930 talonpoikaismarssin, johon osallistui noin 12 000 liikkeen kannattajaa. Näin ollen rajaa ei voinut rauhansopimuksesta huolimatta pitää erityisen rauhallisena, sillä varusteita, aseita ja asekuntoisia miehiä virtasi välillä niin suuntaan kuin toiseenkin. 11 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 TALONPOIKAISMARSSI Turuntien (Mannerheimintien) ja Arkadiankadun kulmassa. Taustalla valmistumassa oleva Eduskuntatalo. Karjalan työkansan kommuuni eli myöhempi Karjalan tasavalta oli suomalaiskommunistien, vuoden 1918 sodan häviäjien, johtama puoliautonominen valtio bolševistisen Venäjän yhteydessä, ja revanssihenki oli paikoittain silläkin suunnalla kova. Suomalaiset aktivistit eivät halunneet jättää kansannousua tukematta pelkän ”häpeärauhan” takia. Yllä pikkukuvassa osanottajia kenraali Mannerheimin kanssa Suurkirkon portailla. Kansa oli noussut kommunisteja vastaan. Petsamossa ylitettiin rajaa monistakin syistä, ei vähiten
Moni pidätetyistä kuoli epäselvissä olosuhteissa, ja rajavartioston puolella keskiössä epäiltynä ollut Jalmari Pajakka, joka jo Läskikapinan aikaan oli toiminut epäilyttävästi, ammuttiin pidätettynä ollessaan. 12 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SUOMI 100 historiallisista ja perheasioihin liittyvistä. Suomen puolella moni asiaa koskeva arkistotieto avautui vasta vuonna 2013, ja Venäjän puolella saadaan arkistojen avautumista vielä odotella. Asia tulikin ilmi niin kutsutun Petsamon suuren vakoilujutun yhteydessä syksyllä 1939, kun yli sata petsamolaista siviilija sotilashenkilöä pidätettiin tietojen vuotamisesta. Vuonna 1920 perustettu Suomen sosialistinen työväenpuolue SSTP oli eräs tällainen. Sen perustamiseen antoi sysäyksen äärivasemmiston jääminen tappiolle sosiaalidemokrattien sisäisessä valtataistelussa. Suo siellä, vetelä täällä Lisäksi oli laillista tai sen rajamailla liikkuvaa poliittista toimintaa, jota harjoitettiin erilaisten järjestöjen ja yhdistysten nimissä. Petsamon suuren vakoilujutun lopullista tulkintaa saadaankin varmaan vielä odottaa. Petsamossa rajavartiointi alkoi olla molemmin puolin sellaista, että ylityksestä tuli vaikeaa oikeastaan vasta Kolosjoen nikkelikaivoksen rakennustöiden ja Stalinin vainojen alla 1930-luvun lopulla. Kommunistien toiminta Suomessa ei suinkaan loppunut vuoden 1918 tappioon tai rajan sulkeutumiseen vuonna 1922. Näin n Mäntsälän kapinan osallistujia, osa suojeluskuntaopuvuissaan, majoitettuna tilapäisessä majapaikassaan ullakolla sunnuntaina 6.3.1932 juuri ennen kapinan raukeamista. Se oli nimellisesti laillisen toiminnan suojissa tapahtuvaa, ammattimaisempaa ja organisoidumpaa ja siksi myös vaikeampaa paljastaa. Suomen kannalta myös riski tiedon vuotamisesta väärälle puolelle oli todellinen. Rajan ylittävään kauppaan ja kanssakäymiseen muuallakin kuin Petsamossa liittyi monenlaista tiedonhankintaa, sabotaasia ja muuta ikävää. Myös kolttasaamelaisten elämäntapaan kuulunut vapaa liikkuvuus alueella ei kovin hyvin taipunut rajojen ylikulun vaikeutumiseen. Suojeluskunnat – jotka olivat osa puolustuslaitosta – ei lähtenyt organisaationa mukaan kapinaan.. Muitakin hämäriä kuolemantapauksia sattui viranomaisten käsissä, näiden osallisuudella tai ihan muista syistä
Vuonna 1923 puolueen kansanedustajat pidätettiin ja organisaatio lakkautettiin, mutta jatkossakin kommunistit osallistuivat eduskuntavaaleihin peiteorganisaatioin. SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 13 kommunistit ja vasemmistososialistit saivat oman organisaationsa, joka osallistui vuoden 1922 vaaleihin peiteorganisaationsa STK:n kautta. Alla: Suojeluskuntien antama sotilaskoulutus oli ratkaisevassa osassa, kun Suomi joutui sotaan syksyllä 1939. Talouden ylikuumenenminen ja lopulta vuoden 1929 syksyn Wall Streetin pörssiromahdus sysäsi liikkeelle maailmanlaajuisen laman, ja Euroopassakin se lisäsi erilaisten populististen liikkeiden suosiota. SSTP:n puolueohjelman kirjoitti Moskovasta käsin Otto Ville Kuusinen. Ilman sitä olisi voinut käydä toisin.. Vakinainen sotaväki oli tarvittaessa valmis kukistamaan kapinan asevoimin. Erillisinä omina organisaatioinaan kommunistien vallankumouksellinen toiminta ehkä olisi ollut helpompi kontrolloida ja SDP pitää voimakkaammin äänestyslippumarxilaisena ilman vallankaappausmarxilaista vaikutusta. Monin paikoin tilanne muistutti 2010-lukua, koska liikkeet usein ratsastivat yhden tai korkeintaan muutaman yhteiskunnallisen ongelman laajalla kritisoinnilla. Suomessa tällainen liike oli antikommunismilla ratsastanut Lapuan liike, jonka toiminta huipentui niin kutsuttuun Mäntsälän kapinaan helmi-maaliskuussa 1932. Äärivasemmisto oli vuodesta 1928 alkaen herättänyt laajemminkin pahennusta yli poliittisen kentän, ja sen lojaliteetti rajan takaa tulevalle kiihotukselle ja Kominternin vallankumouksellisille ihanteille nähtiin uhkana yhteiskuntajärjestykselle. Kapinaa pidetään yleisesti suurimpana uhkana itsenäisyyden alkuvuosiYllä: Laillisen yhteiskunnan voimannäyttöä Helsingissä Mäntsälän kapinan aikana 6.3.1932. Voimannäyttö riitti, sen käyttöön ei jouduttu. He saivat tasaisesti hieman yli 10 %:n kannatuksen, kunnes Lapuan liikkeen ulkoparlamentaarisesta painostuksesta vuonna 1930 säädettiin niin kutsutut kommunistilait, joilla äärivasemmiston toimintaa rajoitettiin paino-, kokoontumisja yhdistymisvapauteen puuttumalla. Se sai vajaat 15 % äänistä ja 27 kansanedustajaa. Kommunistilait avasivat myös SDP:n vasemman sivustan kommunistimieliselle solutukselle, ja SDP:n sisällä onkin ollut aina meidän päiviimme asti oma Moskova-mielinen klikkinsä
Todellinen riski olisi ollut, jos painostus olisi onnistunut ja siitä olisi tullut pysyvä käytäntö vaikuttaa maan asioihin. Reunavaltioyhteistyö eli laaja puskurivaltioliittokunta laajentumishaluisen bolševistisen Venäjän ja sittemmin Neuvostoliiton hillitsemiseksi epäonnistui. Sotilaallinen yhteistyö Viron kanssa jatkui kuitenkin salaisesti, joskin sen tulokset olivat lopulta Suomelle negatiivisia, kun niukkoja maanpuolustusmenoja resursoitiin salaisen yhteistyön varassa olleisiin järjestelyihin, jotka sitten eivät toteutuneet. Reunavaltiopolitiikka, toisin kuin Suomessa usein ymmärretään, voidaankin jakaa useaan eri projektiin. Tunnuslauseena ehdotuksissa oli "VAPAA,VANKKA, VAKAA". Lapualaisten tavoitteena ei varsinaisesti edes ollut vallankaappaus vaan asialleen ymmärtäväisten henkilöiden saaminen avainpaikoille avoimella painostuksella. Vaakunan uudistustyö eteni hitaasti ja se unohtui sotavuosina. Suomi ei ole koskaan selviytynyt yksin. Suomen liittoutumattomuuspolitiikan ja sotilaallisen varustelun laiminlyömisen oletettiin edistävän rauhaa, mutta nämä olettamukset ajoivat lahjakkaasti ja lopullisesti karille Viipurin pamauksen 444-vuotispäivänä vuonna 1939, kun Suomeen kohdistettiin suurvallan resursseilla modernin totaalisen sodan periaatteiden mukainen hyökkäys. Rahaa tuhlattiin osin juuri meripuolustusyhteistyön vuoksi laivasto-ohjelmaan, joka ei koskaan haukkunut hintaansa. Taiteilija Germund Paaerin piirtämissä luonnoksissa varsinainen vaakunakilpi olisi ollut Suomen vanhan leijonavaakunan kaltainen, mutta lisäksi vaakunassa olisi ollut kilvenkannattajina kaksi heraldista karhua, arvokruununa suurruhtinaan kruunu sekä jalustana havuja. Yhtä mahdollista on, että lapualaisten kannattamat hahmot, kuten kenraali Rudolf Waldén pääministerinä tai liikkeen tuella presidentiksi valittu Pehr Evind ”UkkoPekka” Svinhufvud, olisivat viime kädessä toimineet laillisen ja eduskuntavetoisen yhteiskuntajärjestyksen palauttamiseksi eivätkä menneet mukaan ainakaan äärimmäisiin lapualaisten vaatimuksiin, mutta tämä jää arvailuksi. Lisäksi oli erilaisia löyhempiä ja tiiviimpiä kahden tai useamman toimijan samaan periaatteeseen nojaavia yhteistyökuvioita, kuten Suomen ja Viron suunnittelema Suomenlahden sulkumahdollisuus, jolla olisi estetty neuvostolaivaston pääsy Suomenlahdelta Itämeren pääaltaaseen. Ainoa, mikä olisi voinut ehkäistä sodan, olisi ollut antautuminen. Talvisodassa Suomen pelasti maan parantunut elintaso, koulutus ja hyvinvointi, joka oli hitsannut kansakunnasta yhtenäisen kahdessakymmenessä vuodessa katkeran sisällissodan jälkeen. 14 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SUOMI 100 en sisäiselle järjestykselle. SA -K U VA. Vuosista 1919–20 alkaen oli niin kutsuttu Baltian Entente, Baltian maiden vetämä reunavaltioyhteistyökuvio, jota seurasi puolalaisvetoinen Intermarium. Virallisesti Suomi lopetti reunavaltioyhteistyön vuonna 1935 Neuvostoliiton mieliksi. Kapina laantui, ja siitä suuri kiitos kuuluu suojeluskunnille, jotka pysyivät puolustuslaitoksen osana uskollisena lailliselle yhteiskuntajärjestykselle Sota 1930-luvulla myös maailmanpoliittinen tilanne kiristyi. Se taas VAPAA,VANKKA, VAKAA Valtioneuvosto asetti vuonna 1934 komitean suunnittelemaan tasavallalle täysvaakunaa eli suurta valtakunnanvaakunaa. Olettamukset siitä, että Stalinin aluevaihtoihin suostuminen olisi jotenkin voinut ehkäistä sodan, ovat spekulaatiota. Lähde: Wikipedia. Se, olisiko moinen onnistuessaan tuhonnut Suomen vapaan yhteiskuntajärjestyksen vai olisiko kyseessä ollut vain demokratiaan epäsopiva ulkoparlamentaarinen vallankäyttö, joka olisi jäänyt väliaikaiseksi, jää ikuisesti selvittämättä. AUKEAMAN KUVASSA Suomalaista jalkaväkeä Saijan maastossa 21.2.1940
Muuten Suomen tilanne maaliskuusta joulukuuhun 1940 oli äärimmäisen tukala Neuvostoliiton painostuksen ja rauhanehtojen vihamielisen tulkinnan johdosta. VIIPURI ON MENETETTY. Suomen pelastikin vuoden 1940 syksyllä uudelta sodalta vain Saksan vaikutusvalta liittolaiseensa Neuvostoliittoon. Myös mahdollisuus Britannian ja Ranskan edes vaatimattomasta osallistumisesta Suomen tukemiseen sotilaallisesti olisi riskeerannut diktaattorin huolella vaaliman suunnitelman saada länsimaiden viha keskittymään liittolaiseensa Hitleriin. 15 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 olisi tarkoittanut Viron, Latvian ja Liettuan kohtaloa kyydityksineen, teloituksineen ja kansalaisyhteiskunnan selkärangan taittamisineen totalitaarisen miehitysdiktatuurin hyväksi. Venäjän karhu ei onnistunut valtaamaan Viipuria talvisodassa, mutta kysymys oli enää vain päivistä. Puolassa reilun kahden viikon viivytys hyökkäyksessä oli saanut länsivallat julistamaan sodan vain Saksalle. Jatkosodassa puna-armeija otti tahtomansa.. Se, että Suomessa valtaan olisivat päässeet vuodesta 1918 asti kostoa hautoneet muutamat Stalinin vainoista selviytyneet telaketjukommunistit ja Suomen vapaata yhteiskuntaa sisältä päin nakertanut viides kolonna, ei asiaa todellakaan olisi parantanut. Raskaan välirauhan 1940 jälkeen Suomi oli erittäin pahassa tilanteessa. Viivytys sekä kommunistit ja vasemmistososialistit vakuuttanut taru, jonka mukaan Itä-Puolan sorretut valkovenäläiset ja ukrainalaiset vain vapautettiin ja näin estettiin Saksan laajeneminen idemmäksi, johtivat siihen, että Stalinin osallisuus Puolan veriseen pilkkomiseen ei ole saanut laajaa kansainvälistä vastareaktiota vielä tänä päivänäkään. Stalin oli taipunut rauhaan vain saadakseen ulkopoliittisen hengähdystauon, sillä sodan pitkittyminen olisi vaarantanut arvokkaat länsisuhteet
Neuvostoliitto jyräsi sodan lopulla kaikki maat, jotka se pystyi. Sitä paitsi mikään muu maa ei tuolloisessa poliittisessa tilanteessa olisi halunnut tai edes kyennyt riittävästi tukemaan Suomea tahi vaikuttamaan Stalinin politiikkaan. 16 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SUOMI 100 Taas Saksa Suomi tukeutui vähitellen Saksaan ja vältti Stalinin uuden valloitusyrityksen. Kokkosalmi, Kiestinki 4.8.1941. Ei Puolakaan kyennyt, ja se oli sentään Ranskan ja Britannian liittolainen vuonna 1939, mitä Suomi taas ei ollut. Jos Suomi keväällä 1941 olisi kieltänyt Saksan joukkojen kauttakulkuoikeudet Lapin halki tai kategorisesti kieltänyt sotatoimet Neuvostoliittoa vastaan Suomen alueen kautta, olisi Saksa varmuudella valloittanut Suomen ja siinä sivussa mahdollisesti Ruotsinkin tai ainakin osia Ruotsista. Jos se olisi tullut, olisi suomalainen veri vuotanut jo vuodenvaihteessa 1940–41 vielä täysin keskeneräisellä Salpalinjalla, ja maan mahdollisuudet puolustautua talvisodan kokemuksista oppinutta Neuvostoliittoa vastaan olisivat olleet jopa edellistä talvea huonommat. Tosin on epätodennäköistä, olisiko Suomi edes ilman talvisotaa kyennyt pysymään Ruotsin ja Sveitsin tapaan erossa eurooppalaisesta suursodasta, sillä yksikään toinen Saksan ja Venäjän laajentumishaluisten imSA -K U VA SA -K U VA. Saksa ei ollutkaan Suomen kannalta perustavaa laatua oleva olemassaolon uhka, kuten Stalinin Neuvostoliitto, tai ainakaan sitä ei sellaiseksi koettu. Raja olisi saattanut siirtyä pikemminkin Tornionjokeen kuin Kymijokeen. Aivan kuten Euroopan historian kannalta toisen maailmansodan siemenet kylvettiin ensimmäisen maailmanperiumien välitilaan joutunut valtio ei siihen kyennyt. Ja myös onnistunut. Näin Suomi olisi kokenut Norjan ja Tanskan kohtalon muttei välttämättä sotaa seuranneessa rauhanteossa olisi välttynyt idän rautasaappaan lopulliselta laskeutumiselta maan alueelle. Saksa oli suomalaisille myös kulttuurisesti helppo yhteistyökumppani – ei kansallissosialismin tähden, vaan siitä huolimatta. Siinä mielessä lähentyminen Saksaan 1940–41 oli Suomelta viisas ja ainoa oikea ratkaisu säilyttää itsenäisyys ja kansallista liikkumavaraa, vaikka Saksa tuolloin olikin paljon brutaalimpi diktatuuri kuin edellisellä kerralla vuonna 1918. 23.8.1939 solmittu Molotov–Ribbentrop-sopimuksen salainen lisäpöytäkirja sen saneli, ja sen jälkeen ainoa asia, joka esti Suomen täydellisen alistumisen Stalinin valtaan joko sopimusteitse tai sotilaallisen valloituksen kautta, oli talvisodan ihme eli suomalaiset itse, yhdessä ulkomailta valuneen materiaalisen ja moraalisen tuen kanssa. Skylla ja Kharybdis Jatkosotaan mennessä Suomi siis ei ollut ajopuu, vaan taidokkaasti Skyllan ja SAKSALAISIA SS-MIEHIÄ tutustumassa suomalaisten pudottamaan lentolehtiseen. sodan rauhanteossa, Suomen kannalta jatkosodan siemenet kylvettiin talvisodan rauhanteossa. Kova oli myös Bulgarian kohtalo
SIELLÄ JOSSAIN Kiestingin ja Louhen välillä 10.1.1942. Sen sijaan se, mihin asti joukkojen olisi ylipäätään tullut edetä, ei ole helposti vastattavissa. Jatkosotaan osallistumisen osalta on vaikea osoittaa Suomen poliittista päätöksentekoa kohtaan kritiikkiä, varsinkin kun sotatoimia ei aloitettu, eikä edes saksalaisten annettu aloittaa laajamittaisia sotatoimia Suomen pohjoisosista Neuvostoliittoa vastaan ennen kuin punailmavoimat pommittivat Suomen kaupunkeja 25.6.1941. Kovin kritiikki voidaan kohdistaa sodan tavoitteiden asetteluun ja niiden toteuttamiseen, ennen kaikkea hyökkäysvaiheen massiivisten omien tappioiden osalta. Miksi ei edetty pidemmälle ja osallistuttu aktiivisesti Leningradin saartamiseen tai kukistamiseen. Toisaalta, idea mahdollisesta neuvottelupantista ei ollut huono, varsinkin kun länsiliittoutuneiden Stalinille antaman avun määrä ja laatu ei ollut vielä tiedossa. Tässä on vedossa 37-millinen Bofors-tykki.. Hyökkäys oli pakko lopettaa joulukuun alussa 1941. Jäkiviisastellen on esitetty mitä huimimpia teorioita suomalaisten kyvystä nähdä tulevaisuuteen ja pysyä varovasti pois näistä hankkeista. Mikäli Neuvostoliitto olisi tuolloin pidättynyt sotatoimista Suomen aluetta vastaan tai kohdistanut ne vain saksalaisiin sotilaskohteisiin Suomessa, olisi Suomen tilanne ollut moraalisesti huomattavasti tukalampi. Armeija oli täysin riittämättömästi varustettu ja ylimobilisoitu. Piti ottaa huomioon myös se, että Suomella ei olisi äännekkäitä puolestapuhujia, jos Saksa häviäisi sodan. 17 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 Kharybdiksen välillä luoviva pienen purren laivuri, jonka tavoitteena oli pienin pohjakosketuksin ja täristävin karien ylityksin välttää joutuminen kummankaan hirviön saaliiksi. Siksi nyt valittu etenemislinja Aunuksen ja Maaselän kannaksen osalta tuntui järkevältä ja oli tarkkaan pohdittu resurssien suhteessa Saksan toiveisiin ja vaatimuksin. Kansainvälisoikeudellisesti hyväksyttävä Tarton rauhan rajalinja ei ollut sellaisenaan erityisen puolustettavissa oleva, joten Laatokan pohjoispuolellakin olisi minimissään pitänyt turvautua Kannaksen tapaan linjan suoristamiseen valloittamalla vihollisaluetta sopivilta osin. Suomalaisten oli helppo toimia näin myös siksi, että Suomi oli saavuttanut vuoden 1941 lopulla kaikki sotilaalliset tavoitteet, jotka oli sovittu – Saksa ei yhtäkään. Sen sijaan vain käsittämättömän harva Suomen poliittisessa tai sotilaallisessa johdossa ymmärsi, että Yhdysvaltojen liittyminen sotaan ja Saksan sodanjulistus sille sinetöi samalla kolmannen valtakunnan Suomella ei riittänyt sotilaallista kapasiteettia... Nyt kuitenkin voitiin hyvällä omallatunnolla todeta sotatilan alkaneen ja aloittaa jo hyvin valmisteltu hyökkäys. Mutta vielä tarvittiin yli kolme vuotta, monta vetoa ja paljon verta sekä hikeä ennen kuin Suomi selviytyi ulos sodasta kuin koira veräjästä. Hyökkäys oli päättynyt ja sota käytännössä hävitty. Totuus on kuitenkin toinen. Suomella ei riittänyt sotilaallista kapasiteettia, siksi ei edetty pidemmälle
Syyskuussa saatiin aikaiseksi aselepo ja Suomi painostettiin aloittamaan sotatoimet entisen liittolaisen Suomessa olleita joukkoja vastaan. Suomi sai jäädä toistaiseksi. Suomessa ei myöskään omaksuttu ennen suurhyökkäystä saksalaisten jo paljon aiemmin itärintamalla menestyksekkäästi soveltamaa ohuen etulinjan taktiikkaa, jossa tarkoituksena on antaa etulinjan joustaa ja kuluttaa läpimurtoon vääjäämättä muutenkin pääsevää vastustajaa syvyydessä tykistöllä, sulutteilla, panssarintorjunnalla ja vastahyökkäyksillä. Suomalaiset saivat lopulta saksalaisten voimakkaalla avulla viivytettyä hyökkääjän aikataulua, ja Stalinin oli keskitettävä voimansa Suomenlahden etelärannalle, jossa hyökkäys oli pysähtynyt Narvan suunnalla. Toinen vaikea kysymys on siviiliväestön kohtelu. Karmivinta on se, että lähimmästä kenraalikunnasta ei olisi kovin helpolla löytynyt parempaakaan, onneksi sentään nuorissa eversteissä ja nuorimmissa kenraaleissa oli maailmanluokan osaajia. Nuorten osaksi jäi jälleen kantaa vastuu ja vanhojen ottaa kunnia. Piinkova valtiomies hän oli loppuun asti, mutta sotilaana hän oli sotansa jo sotinut. Nuorukaisille kuolla kuului… Puna-armeija valtasi Viipurin aikataulussa. Suomi kävi ensimmäisen maailmansodan kasvattien voimin edellistä sotaa. Selvää on, että suomalaiset viranomaiset kohtelivat muita kuin miehitettyjen alueiden suomensukuisia asukkaita ala-arvoisesti ja syrjivästi. Kohtalon kesästä häpeän syksyyn Jos poliittinen johto teki sen, mitä oli tehtävissä, ei Suomen sodanjohto ollut jatkosodassa ajan tasalla. Vastuu virhearvioista on yksiselitteisesti kovin yksinvaltaisesti sotaa johtaneella Mannerheimilla. Neuvostoliiton sotavoimien aktiivinen auttaminen, kuten Aleksandr Mari neskon S-13-sukellusveneen huoltaminen ja aseistaminen, kuului välirauhan SUOMALAISET JOUKOT ylittämässä Simojokea 6.10.1944 edetessään kohti Kemiä. Talvisodassa se oli jo tulla kalliiksi mutta riitti, jatkosodassa ei enää. Puna-armeija ei myöskään ollut vieläkään oppinut eristämään taistelualuetta ilma-aseella, vaikka sillä olisi ollut siihen kaikki mahdollisuudet. SA -K U VA. Suomalaiset saivat keskittää rauhassa joukkonsa Viipurin pohjoispuolelle, ja Stavkalla loppui aika pohjoisella suunnalla. Tuli kiire Berliiniin. Asemasotavaiheen laakereillaan lepääminen, vuoden 1943 keväästä alkaen väistämättömänä pidetyn suurhyökkäyksen edellyttämien puolustustoimien laiminlyönti sekä liian vähien joukkojen pitäminen Kannaksella, kun hyökkäyksen painopistealue alkoi olla selvä, oli koitua kesällä 1944 koko maan tuhoksi ja maksoi monta turhaa suomalaisuhria. Näin ollen turvallisuuden kannalta tietty varovaisuus ja eristäminen oli perusteltua, mutta ihmisoikeuksien, yleisen inhimillisyyden ja toisaalta vihamielisen aineksen vähentämisen kannalta olisi ollut järkevää pyrkiä kohtelemaan muitakin kuin suomensukuisia mahdollisimman hyvin ja ennen kaikkea välttämään turvallisuuden kannalta ei-välttämätöntä erottelua, eristämistä ja kiusantekoa. Tilanne vakiintui vasta heinäkuussa. Yhtä lailla tosiasia on, että ei-suomensukuisen väestön käännyttäminen lojaaliksi suomalaiselle hallinnolle olisi ollut yhtä lailla ylivoimainen tehtävä, koska itänaapuri on aina hallinnut propagandan ja mielien myrkyttämisen. ALLA STUKA-SYÖKSYPOMMITTAJAT lähdössä pommituslennolle Talin siltoja tuhoamaan. Immolan lentokenttä 28.6.1944. Amerikkalaisten ja brittien sota Normandiassa eteni surkeasti, ja Stalin näki tilaisuutensa tulleen painopistesuunnassa Suomenlahden eteläpuolella. Suomi oli nyt hyvin erilainen maa kuin aiemmin. Lähes 80-vuotias ratsuväkiupseeri ei ollut enää vuonna 1944 oikea mies johtamaan sotatoimia. 18 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 SUOMI 100 kohtalon ja koko idän seikkailun epäonnistumisen
19 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 ehtoihin. Suomessa käytiin nyt sisäpoliittista taistelua perustuslaillisen järjestyksen kumoamiseksi. Suomettunut Suomi Neuvostoliitto alkoi panostaa kommunistien ohella muihinkin hevosiin kilpailussa Suomen sisäpoliittisesta vallasta. Samalla voidaan myös sanoa Suomen välttäneen kommunismiin pakotettujen maiden vuonna 1989 aloittaman itsetutkiskelun ja poliittisen syyllisyyden analysoinnin. Vaaran vuodet on kuitenkin harhaanjohtava termi, sillä vaara ei niiden päätyttyä suinkaan mihinkään kadonnut. Joukkoon mahtui myös häikäilemättömiä pelureita, jotka eivät kaihtaneet liittoutua perustuslaillisuuden kumoamista haluavien kommunistien kanssa omaa valtapohjaansa laajentaakseen ja joille vallankäyttö oli machiavelliläistä inhorealismia. Voidaan sanoa, että Suomi vältti Tšekkoslovakian kohtalon olla viimeinen Euroopan vapaa maa, jossa Stalinin tukemat kommunistit kaappasivat vallan. Tunnetuin ja tuhoisin näistä tapauksista oli Wilhelm Gustloffin torpedoiminen. Tällainen prosessi, jolla on myös yleisesti käytössä oleva nimi, lustraatio, on tänäkin päivänä Suomessa paitsi lopettamatta myös aloittamatta. Länsi luovutti Suomea koskevissa asioissa päätäntävallan liittolaiselleen Stalinille. Suomettuminen eli maan edun uhraaminen isomman edessä nöyristelyyn ja ulkopoliittisen lyömäaseen käyttö sisäpoliittisten vastustajien suuntaan ei ollut tietenkään maailman tai edes SuoSA -K U VA. Tällaisista hahmoista merkittävin oli Urho Kekkonen, jolle valta ei ollut väline poliittisten tavoitteiden saaKuinka itsenäisiä lopulta olemme olleet. vuttamiseksi vaan toiminnan ainoa tavoite. Sotasyyllisyysoikeudenkäynti, asekätkentäjuttu sekä tietysti punaisen Valpon ja neuvostoliittolaisten tahojen omavaltaiset toimet, ihmiskaappaukset sekä laittomat pidätykset ja Neuvostoliitolle luovutukset osoittivat, kuinka laajasti Suomessa valtaa oli liukunut pois laillisuusperiaatetta kunnioittavista käsistä. Vaaran vuodet Neuvostoliitto saneli rankasti Suomen asioita. Vain suomalaisten kommunistien mahdollinen vallankaappausuhka häipyi vuoden 1948 jälkeen, kun YYA-sopimus solmittiin ja kommunistinen Valpo otettiin laillisen poliittisen vallan alle. Tätä kautta Suomestakin tuli osallinen eteläisen Itämeren terrorisotaan, jossa venäläiset sukellusveneet torpedoivat saksalaisia evakkolaivoja ja aiheuttivat maailmanhistorian suurimmat yksittäiset henkilötappiot merellä. Turhaan ei jatkosodan jälkeistä aikaa Suomessa vuoteen 1948 asti kutsuta vaaran vuosiksi. Siirryttiin vaaran vuosista vähitellen suomettumisen aikaan. Kamppailun osapuolet joutuivat tukeutumaan Stalinin Suomessa oleviin edusmiehiin. Sen mukana upposi mahdollisesti jopa yli 10 000 ihmistä, joista noin 5 000 lapsia. Vertailun vuoksi Titanicin mukana meni 1 512 ja Estonian mukana 852 henkeä. Uskottavimmat arviot liikkuvat 9 000 ja 10 000 välillä
Kuvaavaa suomettumisen asteelle on presidentti Urho Kekkosen päiväkirjamerkintä 17.12.1979. Kekkosen seuraaja Mauno Koivisto ei tiettävästi juurikaan tehnyt mitään merkittäviä ulko-, eikä välttämättä monia sisäpoliittisiakaan päätöksiä konsultoimatta ensin samaista Vladimirovia – jonka uraan mahtui muun muassa KGB:n ”märkien operaatioiden” eli salamurhista vastaavan toiminnan johto. Neuvostoliiton olympiajoukkueen kisakylä Espoon Otaniemen teekkarikylässä. 20 SUOMEN SOTILAS 6 • 2017 men historiassa uusi ilmiö. Joukkueen majapaikan seinässä Neuvostoliiton tunnukset ja kuva Josef Stalinista. Ensin suoran väkivallan uhan ja ulkoisen painostuksen kautta, sittemmin paljon hienovaraisemman, suomalaisten vaikuttajayksilöiden turhamaisuutta hivelevän kotiryssätoiminnan kautta. O LY M PI A -K U VA O Y, H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O. Suomen sisäisestä turvallisuudesta vastaavasta Valposta tehtiin kommunistien ulossavustuksen jälkeen pikkuhiljaa ”presidentin poliisi” eli poliittinen turvallisuuspoliisi. HELSINKI OLYMPIALAISET 1952. Suomen tapauksessa sillä oli kuitenkin erityinen merkitys, sillä sen sijaan, että se olisi ollut yksi politiikan suunta, jonka menestyksestä olisi demokratian oloissa kilpailtu vapaissa vaaleissa, se hiipi suomalaiseen yhteiskuntaan takaportin kautta ilman demokraattista valtuutusta kansalaisilta. Kuten kaikki epäterveet ja pakotetut ilmiöt se alkoi välttämättömyydestä, mutta kun laajemmat kerrokset tulivat mukaan ja kasvoi poliittinen sukupolvi, joka ei muusta tiennytkään, tuli suomettumisesta selkäydinreaktio, ja se mädätti koko suomalaisen poliittisen kulttuurin aivan huipulle asti. Siinä hän mainitsee sopineensa KGB:n ja Neuvostoliiton suurlähetystön korkean edustajan Viktor Vladimirovin kanssa siitä, että keskustapuolueen puheenjohtaja vaihdetaan Johannes Virolaisesta Paavo Väy ryseen, samalla he olivat keskustelleet myös sopivista puoluesihteereistä. Kateus, pelko ja häpeä Suomessa yksittäisten poliitikkojen ja virkamiesten muodostamien laumojen lisäksi myös organisaatioita suomettui