R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 6/2 1 4 • 1 3 , 5 SOTA PINNAN ALLA ILMAPUOLUSTUKSESTA OHJUSTORJUNTAAN | ISIS JA NOUSEVAN PUOLIKUUN VALTIO
75 vuotta talvisodasta Suomen Sotilas kiittää veteraaneja. Ville Kaarnakarin romaaneista sanottua: "Sotakirjailija Ville Kaarnakari taitaa faktan ja fiktion sekoittamisen." – Länsiväylä "Kaarnakari kirjoittaa älykkään sujuvasti ja lukijaa koukuttavalla tavalla. Tarinaa ei voi jättää kesken, vaan lukemista on jatkettava viimeiselle sivulle saakka." – Ammattisotilas "Vanha jännitysromaanin arvostelukriteeri täyttyy, sillä luin kirjan loppuun yöunesta tinkien." – Helsingin Sanomat UU TU US Ville Kaarnakari HAKARISTIN LEIMAAMA Erittäin jännittävä ja kuohuttava romaani suomalaisista SS-miehistä – ja rohkea keskustelunavaus jälkiviisaasta tuomitsemisesta
Nyt haaveissa on yli satametrisen alustyypin hankkiminen Merivoimille, vaikka Maavoimien uuden taistelutavan edellyttämän materiaalin ja koulutuksen rahoitus on jäämässä riittämättömäksi samaan aikaan, kun ilmapuolustuksen uusiminen on edessä. Suomi on jälleen yksin, tällä kertaa vielä omasta tahdostaan. Nyt olisi priorisoitava, koska kaikkeen varat eivät riitä. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Tilaushinnat alkaen 1.3.2013 Kestotilaus: 67,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 86,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 62,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Kirjapaino: Printall AS, Tallinna www.printall.ee Seuraava numero 1/2015 ilmestyy helmikuussa 2015. Tavoitteena on Venäjän imperiumin palauttaminen eli entisten vasallien saaminen takaisin Venäjän kontrollin alle. Venäjä käyttäytyy aggressiivisesti pyrkien horjuttamaan vastustajansa tasapainoa ja sieppaamaan röyhkeästi aloitteita. Määräaikaistilausta ei voi perua. Olemme myös syyllistyneet takavuosina samanlaisiin strategisen tason virhehankintoihin, joita teimme ennen sotia. Teemmekö taas panssarilaivaakin suuremman virheen. Se on ydinasevaltio ja sotilaallinen suurvalta avaruudessa sekä erittäin osaava elektronisessa sodankäynnissä, hybridisodassa ja moderneissa informaatio-operaatioissa. Ne upseerit, jotka rohkenevat yrittää tuoda asiantuntijanäkemystään esille saavat niskaansa poliitikkojen syytökset poliittiseen päätöksentekoon sekaantumisesta. Tänään, 75 vuotta myöhemmin, puolustuskykymme uskottavuus arvioidaan edelleen Moskovassa eikä Helsingissä. Aineistopäivä 9.1.2015. Tilanne on erittäin vakava, mutta poliittinen johtomme ei osaa taata edes riittäviä määrärahoja maanpuolustukseen saati, että se tekisi päätöksen siitä, liitymmekö Natoon vai emmekö liity. Kertausharjoituksiin ei ole ohjattu rahaa ja vapaaehtoistyötä ei ole haluttu hyödyntää. Virheinvestointien uhka kasvaa, kun poliitikot eivät määritä, mihin ollaan menossa. Me taas olemme laiminlyöneet puolustuksemme, eikä meillä ole edes sitä ratkaisevaa vahvuutta, jonka koulutettu reservi ja suojeluskunnat toivat maallemme seitsemänkymmentäviisi vuotta sitten. Venäjä ei ole Neuvostoliitto, mutta se panostaa yhä enemmän asevoimiinsa. Meitä ei pidetty Moskovassa uskottavina. Poliitikkojen höpinät Nato-optiosta ovat vain keino työntää pää pensaaseen ja vältellä vastuuta vaikeassa kysymyksessä näin vaalien alla. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Itänaapurimme on hyökännyt jo toiseen naapurivaltioonsa muutaman vuoden sisällä, ja se miehittää anastamiaan alueita. Vanhan johtamisopin mukaan tärkeintä on tehdä päätös, vaikka väärä, koska sekin on parempi kuin olla päättämättä ollenkaan. Jos talouspakotteita ei jatketa ja vahvisteta, häikäilemätön, ketterä ja sotateknisesti läntistä teknologiaa vastaan hyvin varustautunut Venäjä on pian uhka koko Euroopalle. Samaan aikaan kun Suomen valtiojohto työntää päätään syvemmälle puskiin, ”Uusi Venäjän doktriini” vaatii Venäjän vaikutusvallan palauttamista naapurivaltioissa harkitulla, laajalla ja monipuolisella informaatiosodalla. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Tempoileva puolustuspolitiikka tulee kalliiksi. Se on myös toistuvasti loukannut ilmatilaamme ja käyttäytyy uhkaavasti kansainvälisillä areenoilla. Suomella saattaa olla viimeiset hetket tehdä päätös siitä, päätämmekö asioistamme jatkossakin itse. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Bergqvist, Jaakko • Knuuti, Jukka Kuusela, Kari • Lappi, Ahti Lindblom, Tom • Mäkelä, Pekka Rundgrén, Eerikki • Valve, Tuomo Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Sotilas myös Facebookissa 30.11.2014 75 vuotta sitten Suomi oli sodassa. SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Jouduimme sotaan, koska olimme jääneet sotilaallisesti ja poliittisesti yksin ja koska olimme laiminlyöneet puolustuskykymme. Mutta eikö virkamiehen tehtävä, velvollisuus ja oikeus vapaana kansalaisena ja veronmaksajien palvelijana ole kertoa päättäjille ja omistajille faktat, vaikka ne eivät olisikaan kivoja kuulla. jaakko.puupera@suomensotilas.fi Päätös. Puolustusvoimiemme johdon on tällaisessa tilanteessa mahdotonta kehittää Puolustusvoimia pitkäjänteisesti ja kustannustehokkaasti
Palkkioksi isänmaa jakoi linnatuomioita isänmaallisille asemiehille. Ase poskelle ja tasajyvälle! Suomen Sotilaan jyvällä näkyy, mitä maailmalla tapahtuu. Suojeluskuntalaiset pelastivat maansa vielä viimeisen kerran, vaikka itse järjestö lakkautettiin. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. – Mikko Patokallio ja Juha Saarinen 70 VUOTTA SITTEN 60 Suojeluskuntalaiset asekätkijät pelastivat Suomen – Lauri Väättänen 81 Red Ball Express – kun huolto ratkaisi sodan lännessä – Kari Kuusela SUOMEN SOTILAS KOEAJAA 66 Kuuspyörävedolla voittoon – Kari Kuusela 74 Kemsulla ajossa – Kari Kuusela KIRJAT 88 Sota 2016 – Jukka Knuuti KNUUTI 90 Putinin-Molotovin-Ribbentroppin sopimus – Jukka Knuuti Palvelukortti sivulla: 89 Kannen kuva: Försvarsmakten Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI. Tilaajarekisteri. 70 vuotta sitten toteutettu täysin laillinen aseiden hajavarastointi, jonka kommunistit nimesivät asekätkennäksi, toteutettiin käytännössä suojeluskuntalaisten hartiavoimin. Julkaistava aineisto. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Sivut 25–39. JYVÄLLÄ 60 TAKTIIKKA & TEKNIIKKA 6 Ohjuspuolustus ratkaisee – Ahti Lappi 19 Hornetin jälkeen – Jaakko Puuperä 20 Uusi sodankuva – Jaakko Puuperä 24 Tähdet kertovat – Jaakko Puuperä JYVÄLLÄ 25 Turvallisuuskatsaus: Kimin Low Tech UAV – ISIS – Terrorismin uhka taas kasvussa 28 Maailmalta – Jaakko Bergqvist 31 Maanpuolustus – Pekka Mäkelä 33 Turvallisuus – Pekka Mäkelä 35 Venäjä – Pekka Mäkelä 38 Vuoden Suomen Sotilas: eversti Ahti Lappi – Jaakko Puuperä 39 Kari kommentoi – Venäjä uhkaa! – Kari Kuusela TAKTIIKKA & TEKNIIKKA 40 Ruotsin vedenalainen ase Itämerellä – Aleksei Kettunen 44 Ei sukellusvenettä Suomelle – Aleksei Kettunen 46 Sukellusvene eilen ja huomenna – Aleksei Kettunen 84 Tilanne Suomenlahdella – Tom Lindblom 87 Gabriel Suarez villistä lännestä – Tom Lindblom KANSAINVÄLINEN POLITIIKKA 55 Islamilaisen valtion uhka – Mikko Patokallio ja Juha Saarinen 57 Mikä ISI on. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Onko siis itsepetosta puhua itsenäisestä puolustuksesta ja liittoutumattomuudesta, kun todellisuudessa kaikkien länsimaiden – kenties Ranskaa lukuun ottamatta – sodankäynnin avaimet ovat Washingtonissa. Lisää Facebookissa 24/7/365. Tänä päivänä olemme entistä riippuvaisempia. ASEKÄTKENTÄ pelasti Suomen vuotta sitten olimme kenties suvereenimpia kuin tänään, mutta silloinkin olimme täysin riippuvaisia ulkomaiden tuesta ja kansainvälisistä suhteista
Itämeren kiristynyt tilanne, Venäjän uhittelu ja ruotsalaisten sähläily ovat nostaneet jälleen keskustelun myös Suomen meripuolustuksen tilasta. Get Kicks on 6X6! 40. Mikä on sukellusveneaseen tulevaisuus maailman seitsemällä merellä ja Itämereksi kutsutussa murtovesialtaassa. Kyse on kuitenkin paljon suuremmasta päätöksestä kuin pelkästä konetyypin valinnasta. Tämä peli rokkaa. GMC Sotien todellisia ratkaisijoita eivät ole aina seksikkäät panssarit ja lentokoneet. Miehittämättömät taivaanrannan takaa laukaistavat aseet ovat korvaamassa uhkakuvana miehitetyn koneen. Pitäisikö puolustusratkaisummekin vastata tähän uuteen uhkaan. Onko Suomella enää mahdollisuuksia puolustautua nykyaikaisia uhkia vastaan yksin, kun se ei onnistunut 70 vuotta sittenkään. ST EF A N KA LM , C O PY RI G H T SA A B A B Ohjuksia vai hävittäjiä. Raha ei riitä kaikkeen, varsinkaan yksin. Emme kokeneet vauhdin huumaa, mutta sitäkin enemmän sitä, mitä voi kokea vain vanhan sotilasajoneuvon puikoissa. 6 66 SUKELLUSVENESOTAA ITÄMERELLÄ Sukellusvenejahti kuohutti mediaa ja Itämeren aaltoja syksyllä. Mutta omalla tavallaan seksikäs oli kyllä koeajamamme kuusipyörävetoinen työjuhtakin, jolla lännen pyörät pyörivät voittoon 70 vuotta sitten. Päätöksen tekee vaikeaksi resurssipula ja se, että sotilaat eivät saa poliitikoilta ja kansalta päätöstä, liittoudummeko vai pysymmekö yksin. Suomella on edessä ilmapuolustuksen suurhankinta – Hornetin korvaaminen. Tarvitsisiko Suomikin sukellusveneitä
Ilmasodan muutos näkyy Yhdysvalloissa vahvasti. Perinteisen ilmassa käytävän ” dog-fightingin” aika alkaa olla amerikkalaisessa katsannossa ohi. Moniin tehtäviin kehitetään miehittämättömiä koneita ja osa ilma-asevaikutuksesta korvataan kaukovaikutteisilla täsmäaseilla, jota voidaan laukaista maalta, mereltä tai horisontin takaa ilmasta. Torjuntahävittäjien sijaan kehitetään mahdollisimman taistelunkestäviä lentäviä häiveaselavetteja, jollainen Suomeenkin harkittava F-35 on. Uudessa ilmasodan kuvassa ohjuspuolustuksen tarve kasvaa ja maalien määrä vähenee.. YHDYSVALTAIN toisen ilmatorjuntarykmentin kolmannen patteriston miehet keskustelevat Patriot-ohjuspatterin rutiiniluontoisen tarkastuksen jälkeen Turkissa Gaziantepin sotilastukikohdassa. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 6 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 ILMAPUOLUSTUKSESTA Mitä Hornetin jälkeen. Tällaista tukea Suomikin voisi jäsenenä saada. Ohjukset ovat osa Naton tukea jäsenelleen Turkille epävakaassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa
7 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 OHJUSPUOLUSTUKSEEN Syksyllä julkisuudessa puhuttiin edessä olevasta Hornetien korvaamisesta uudella konetyypillä. A IR FO RC E. > n TEKSTI: AHTI LAPPI, EVERSTI EVP U .S . Täsmäaseiden käyttöönotto on tehnyt ilmapuolustuksen tehtävän entistä vaikeammaksi. Todellisuudessa kyse on kuitenkin paljon suuremmasta asiasta kuin pelkästä uuden lentokoneen hankinnasta. Ohjukset ja miehittämättömät ilma-alukset ovat korvanneet miehitetyt koneet ja torjuntaohjukset ovat korvanneet hävittäjät. Ilmasodassa on parin vuosikymmenen aikana tapahtunut radikaali muutos, joka on mullistanut myös ilmapuolustuksen
Vietnamin sodassa lennettiin yli 3 000 taistelulentoa miehittämättömillä koneilla, joten kyseessä ei ole ihan uusi juttu. Yhdysvallat vei ensimmäiset puhtaasti sotilaalliset satelliitit avaruuteen vuonna 1960. Tiedustelutekniikka on edistyksellistä, kiinteiden kohteiden salaaminen on liki mahdotonta, mikään ei pysy enää piilossa. SENIOR AIRMAN, eli vanhempi lentosotamies Jason Atwell varmentaa laserohjattavan Paveway II liitopommin siivekkeiden toimivuuden MQ-9 Reaper UAV/UCAV (Unmanned Aerial Vehicle, miehittämätön ilma-alus, UCAV = aseistettu miehittämätön ilmaalus) -koneen asekuormausharjoituksessa 432. 8 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A S trateginen ilmasota on muuttunut täysin viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan aikana. Aiemmin muun muassa Vietnamin ja Lähi-idän sodissa käytetyt televisioja laser-ohjattavat täsmäpommit vaativat hyvät olosuhteet, ja niiden laukaisuetäisyys oli rajoitettu enimmillään kymmenen kilometrin luokkaan. Konetyyppi itse kuvassa oikealla, on yhä käytössä, mutta nykyään se toimii horisontin takaa laukaistavien asejärjestelmien lavettina ja muissa tehtävissä kuin suorissa pommituksissa. A IR FO RC E VIIMEISET PERINTEISET POMMITUKSET B-52-koneilla tehtiin Vietnamin sodassa joulukuussa 1972. Niillä on saavutettu reaaliaikainen ja pitkäkestoinen tiedusteluja valvontakyky. Strategiset (miehitetyt) tiedustelukoneet on korvattu satelliiteilla ja miehittämättömillä tiedustelukoneilla. Laserohjattava pommi alkaa olla jo vanhempaa kalustoa, mutta se toimii hyvin miehittämättömän ilma-aluksen aseena kun vastustajalla ei ole toimivaa ilmatorjuntaa. Vasemmalla kuvassa B-52:n esiisä, toisen maailmansodan työjuhta B-17. Esimerkiksi mekanisoidun venäläisen jalkaväkirykmentin ilmatilaan tällaisella yhdistelmällä ei olisi mitään asiaa.. Strategiset pommikoneet on sittemmin pääosin korvattu taktillisilla ballistisilla ohjuksilla ja risteilyohjuksilla. Viimeiset perinteiset pommitukset B52-koneilla tapahtuivat Vietnamin sodassa joulukuussa 1972 – USAF:n (US Air Force, Yhdysvaltain ilmavoimat) suuret koneja miehistötappiot vaikuttivat osaltaan miehittämättömien hyökkäysaseiden kehitykseen. Satelliittiohjautuvilla täsmäaseilla on saavutettu miltei täydellinen jokasään hyökkäyskyky ja suuri osumatarkkuus kiinteisiin kohteisiin. Pitkän kantaman taktisilla täsmäaseilla on saavutettu strateginen ulottuvuus (yli 1 000 kilometriä) ja tuhoU .S . Miehitettyjen lentokoneiden käyttöä riskialttiisiin tiedusteluja hyökkäystehtäviin on oleellisesti vähennetty. huoltolaivueessa
vaikutus myös kiinteisiin maaleihin. Vuoden 1991 Irakin sodassa käytettiin vielä paljon vanhempia täsmäaseita, jolloin eri asetyyppien laukaisuetäisyyksien teoreettinen keskiarvo oli 12,3 kilometriä, mutta vuoden 2003 sodassa uuden tekniikan ansiosta 47,4 kilometriä. Miehittämättömän ilmailun rooli kasvaa varsinkin epäsymmetrisessä sodassa, mutta UAV ja UCAv ovat yhä hyvin helppoja maaleja. N A VY Uhka on siirtynyt taivaanrannan taakse. TIEDUSTELULENTUEEN MQ-1 Predator miehittämätön ilma-alus lähtee lennolle lokakuussa 2013. Konevalintaa oleellisempaa on kuitenkin kokonaisuus eli se minkälainen ilmaja ohjuspuolustuksen konsepti ja doktriini Suomessa omaksutaan. GPS-ohjaus tai Venäjällä paremminkin GLONASS-ohjaus voidaan sijoittaa jopa 152 tai 155 mm:n kranaattiin. Venäjällä on jo käytössä oma läntistä GPS-järjestelmää vastaava satelliittipaikannusjärjestelmä GLONASS, jolla on jo varustettu ensimmäiset risteilyja tykistöohjukset (SS-21 Tochka-U, Iskander-M). Robotiikkakaan ei ole ilmaista. 9 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 U .S . Venäjä on palaamassa myös miehittämättömään ilmailuun, jonka kehitystyössä se oli aikanaan – Neuvostoliiton parhaina vuosina – pitkällä. JAS:sta oli laaja selvitys lehtemme kuluvan vuoden ensimmäisessä numerossa. 324. PE TE R LI A N D ER , C O PY RI G H T SA A B A B VENÄJÄN ISKANDER-M on ”aeroballistinen” tykistöohjusase, jonka torjuminen asettaa ohjuspuolustukselle kovia teknillisiä haasteita. JAS GRIPEN on varteenotettava vaihtoehto Hornetin seuraajaksi. Uhka on siirtynyt taivaanrannan taakse. Ero on ilmapuolustuksen kannalta merkittävä. UAV yksikön elinkaarikustannus voi pahimmillaan olla suurempi kuin vastaavan miehitetyn järjestelmän.. Venäjän ilmavoimien käytössä on myös käytännössä kaikkia vastaavia moderneja täsmäaseita, joita Yhdysvalloiltakin löytyy. Kehitys on kuitenkin alalla nopeaa. Ladun avaaja Teknisen kehityksen kärjessä on Yhdysvallat, mutta muutkin maat kehittelevät vastaavia järjestelmäkokonaisuuksia
Myös taisteluja kuljetushelikopterien merkitys on vähentynyt, osittain tehokkaan ilmatorjunnan takia. Yhdysvalloilla on tällä alalla vielä toistaiseksi pitkä etumatka, mutta se alkaa kaventua. Vuoden 1991 sodassa tehtiin 109 897 taistelulentoa, vuonna 2003 alle puolet siitä (41 404). Luoko PAK FA:n haaste uuden tarpeen kaartotaistelukykyisille hävittäjille myös lännessä vai jääkö Venäjän ilmavoimien toivo vain haaveeksi, johon raaka-ainetuottajakehitysmaaksi taantuneen entisen suurvallan resurssit eivät riitä?. Ilmaja ohjuspuolustuksen haasteet Ilmapuolustuksen näkökulmasta Irakin sotien vuosina 1991 ja 2003 vertailu tuo esille mielenkiintoisia kysymyksiä. Miehitetyt rynnäkkökoneet ja taisteluhelikopterit on osittain korvattu tykistöohjuksilla ja -raketeilla, kuten Venäjän BM-30 Smerch ja Yhdysvaltain MLRS. Tämä selittyy sillä, että tavallisten ”tyhmien” pommien määrä väJATKUU SIVULLE 12 > PUNATÄHTI on palannut Putinin kaudella niin taivaalle kuin ohjuspuolustukseenkin. Sen ohjukset ja PAK FA -hävittäjä haastavat Yhdysvaltojen ilmasotakuvan. Miehitettyjen maalien (lentokoneiden, helikoptereiden) määrä supistui rajusti samalla kun niiden torjuntaetäisyys kasvoi. Taktiset tiedusteluja tulenjohtokoneet on korvattu miehittämättömillä koneilla (UAV Unmanned Aerial Vehicle), joita joskus kutsutaan myös lennokeiksi (Yhdysvalloissa RQ-1 Predator, RQ-7 Shadow 200). Venäjä on niin ohjuskuin ilma-aluskehityksenkin johtavia maita maailmassa. Aseistetuilla miehittämättömillä ilma-aluksilla (UCAV, Unmanned Combat Air Vehicle, esimerkiksi MQ-9 Reaper ”Hunter-Killer”) tulivaikutusta on voitu saada aikaan, kun vastustajalla ei ole tehokasta ilmatorjuntaa. UCAV on yhä kovin herkkä ilmatorjunnalle. Lentävät robotit eivät ole asevaikutuksessa korvanneet vielä miehitettyä konetta, mutta sen ovat tehneet kaukovaikutteiset asejärjestelmät. 10 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Venäjänkin on pakko panostaa miehittämättömään ilmailuun, sillä taktisen tason ilmasota on muuttunut
PU O LU ST U SV O IM AT. Kalusto poistetaan palveluskäytöstä parin vuoden kuluttua. Ohjuspatterin hallitsema ilmatila (500 000 km²) on suurempi kuin Suomen pintaala. BUK-M1 (VAS.) on Suomen ilmapuolustuksen ainoa asejärjestelmä, jolla on mahdollista torjua myös tykistöohjuksia ja -raketteja. 11 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 S-400 TRIUMF (ALLA) on Venäjän uusin pitkän kantaman torjuntaohjusjärjestelmä, jolla korvataan vanha S-200-kalusto (SA-5)
Yhdysvalloissa organisaatiot uudistettiin täysin. Painopiste ohjuspuolustukseen! Persianlahden sodan huonot kokemukset ballististen ohjusten torjunnassa mullistivat amerikkalaisten ilmapuolustusajattelua. Ohjus on asennettu modifioidulle kotimaisella Pasialustalle. 12 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A heni 95 % samalla kun täsmäaseiden osuus lisääntyi 5,8 prosentista 68,3 prosenttiin koko ilma-aseen käyttämästä ampumatarvikemäärästä! Ensimmäisessä Irakin sodassa noin 95 % ilmahyökkäyksissä käytetyistä aseista laukaistiin lyhyen kantaman ilmatorjunta-aseiden vaikutusetäisyydeltä, mutta vuoden 2003 sodassa vain 33 %. Niistä 84 % (TLAM, 802 ohjusta) laukaistiin laivasta, loput ilmasta (CALCM,153 ohjusta). Satelliittiohjautuvien (GPS) täsmä/etäaseiden laajamittainen käyttö (vajaa 8 000) merkitsi osumatarkkuuden paranemista ja esteetöntä jokasään hyökkäyskykyä. Myös tykistörakettien (MLRS) käyttö oli merkittävää, niitä ammuttiin 857. Merkittävää on, että myös ilmaja ohjustorjunta integroitiin, syntyi Air and SKYSHIELD on Rheinmetallin 35 mm:n ammustentorjuntajärjestelmä, joka on suunniteltu pienten kohteiden suojaamiseen täsmäaseita vastaan. Army Space and Missile Defense Command). Irakin ilmatorjunnan ulottuvilla oli lisäksi suuri määrä miehittämättömiä tiedusteluja tulenjohtokoneita sekä UAV:ita. Risteilyohjusten määrä lisääntyi kolminkertaisesti. Kotialueella ohjusten torjuntavastuu annettiin vuonna 2002 omalle organisaatiolle (Missile Defense Agency). Miehittämättömien ilmamaalien osuus kasvoi Irakin sodissa rajusti. Konetappiot vähenivät samassa suhteessa. Vuoden 2003 sodassa miehittämättömiä maaleja oli 27-kertainen määrä (8 658) ja ballistisia maaleja 13-kertainen määrä (414). PU O LU ST U SV O IM AT RANSKALAISET CROTALE ilmatorjuntaohjukset ovat palvelleet Suomen ilmatorjuntaa jo pitkään. Kuva Lohtajan ampumaleiriltä.. Vuoden 1991 sodassa Irakin ilmatorjunnalla oli vain 317 miehittämätöntä maalia (risteilyohjus) ja 32 ballistista maalia (tykistöohjus ATACMS). Maavoimissa yhdistettiin 1.10.1997 ohjusja avaruuspuolustus (U.S
Miehitettyjen lentokoneiden ja helikopterien torjuminen ei ole ilmapuolustukselle mikään teknillinen ongelma, korkeintaan resurssikysymys. Maavoimien ilmaja ohjuspuolustus on ilmatorjunnan vastuulla. Järjestelmä esiteltiin Moskovan ilmailunäyttelyssä elokuussa 2013.. Tänä päivänä Venäjä on Israelin, Ranskan ja Yhdysvaltojen ohella johtava ilmatorjuntaohjusteknologian maa. Avaruuskomponentti on kuvassa mukana; tätä varten maavoimiin muodostettiin oma yhteistoimintaorganisaatio (Army Space and Information Operation Element), joka pitää yhteyttä avaruussotaorganisaatioon (U.S. Eri sotanäyttämöille synnytettiin omat organisaationsa, joiden tehtävänä on taktillisten ohjusten ja ilma-aseen torjunta. Kolmenkymmenen viime vuoden aikana käydyissä sodissa alivoimaisen osapuolen hävittäjillä ei ole ammuttu alas yhtään viholliskonetta. Ilmatorjuntaohjuksilla on ammuttu alas yli 2 000 lentokonetta ja helikopteria. Ohjuksilla kyetään torjumaan kaikkia ilmamaaleja, myös ballistisia ohjuksia. Kaukaa maasta, laivasta tai ilmasta laukaistavien täsmäaseiden takia ilmaja ohjuspuolustuksen vaikutuspiirin tulee yhä enemmän vain miehittämättömiä n S-350 VITJAZ on Venäjän uusin ohjusjärjestelmä, jolla korvataan vanha S-300PS-kalusto. Ensimmäiset ilmatorjuntaohjukset saatiin palveluskäyttöön Yhdysvalloissa 60 vuotta sitten vuonna 1954, Neuvostoliitossa vuotta myöhemmin. Missile Defense (AMD). Ballististen ohjusten torjunta on noussut esille myös Euroopassa. Ilmapuolustus on ollut ilmatorjunnan vastuulla. Kehitys Venäjällä on ollut samansuuntaista. Viidenkymmenen viime vuoden aikana käydyissä tärkeimmissä sodissa ilmatorjunnan osuus lentokoneiden ja helikoptereiden taistelutappioista on ollut noin 87 %, alivoimaisella puolella 97 %. Maavoimiin perustettiin vuonna 2001 avaruussodan operatiivisia tukiryhmiä (Army Space Support Team), joita on käytetty Afganistanissa ja Irakissa. SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 13 Ilmasodassa on tapahtunut mullistus, ja sitä kaivataan myös Suomen ilmapuolustuksessa. Uusia aseita uusia uhkia vastaan Miehitettyjä koneita ei tarvitse riskeerata, kun sekä hyökkäyksessä että puolustuksessa voidaan käyttää ohjuksia. Space Command)
Tilanne tuli tutuksi jo vuosikymmeniä sitten merivoimissa, josU S N A VY RISTEILYOHJUKSET ja täsmähakeutuvat ballistiset ohjukset ovat korvanneet pitkälti suoran ilmavaikutuksen tarpeen. Amerikkalaiset määrittelivät pahimmaksi ilmauhaksi taktilliset ballistiset ohjukset, risteilyohjukset ja UAV:t, joita vastaan ryhdyttiin kehittämään aivan uusia asejärjestelmiä. 2000-luvulle tultaessa Venäjällä on kehitelty useita uusia ohjusjärjestelmiä, joista S-400 Triumf on jo tullut palveluskäyttöön ja lyhyemmän kantaman S-350 Vitjaz on pian tulossa. Näillä ohjusjärjestelmillä voidaan torjua kaikkia maalityyppejä. Resursseja tarvitaan enemmän kuin ennen. Venäjällä tämä oli tiedostettu jo aiemmin, nyt se huomattiin lännessäkin. Sen apuna voidaan käyttää Patriot-ohjusjärjestelmän PAC-3-versiota. Ranskalla on käytössä seitsemän ja Italialla kolme ohjusyksikköä. Israelissa on operatiivisessa käytössä ARROW II -torjuntaohjusjärjestelmä, jonka avulla pitäisi kyetä torjumaan ohjushyökkäykset Iranin tai Syyrian suunnalta. Samalla maalien kokonaismäärä kasvaa. Täsmäpommien, ohjusten ja UAV:iden torjumisesta on tullut välttämätöntä, kun itse laukaisulavetti ei ole torjuttavissa. Ilmapuolustus on kulutussotaa. Jokaista maalia pitäisi tulittaa, jokainen tuhota. 14 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A maaleja. Maavoimien käyttöön vuonna 1990 tullut, Suomessakin oleva Buk-M1-ohjusjärjestelmä soveltuu myös rajoitetusti ”aeroballististen” tykistöohjusten ja -rakettien torjumiseen – testattu on. Maalien kokonaismäärä vähenee ja niiden tarkkuus kasvaa.. Yhdysvalloissa on suunniteltu maavoimien käyttöön soveltuva aluesuojausjärjestelmä THAAD (Terminal High Altitude Area Defense), jonka ensimmäiset ohjusyksiköt ovat juuri tulleet palveluskäyttöön. Puhutaan myös ammustentorjuntajärjestelmistä. Tätä ohjusjärjestelmää tarjottiin myös Suomelle 2000-luvun alussa. Hyvään torjuntatulokseen pääseminen vaatii erilaisten ilmamaalien tuhoamiseen kykeneviä torjunta-aseita, etupäässä ohjuksia. Ilmapuolustuksella ei ole enää pelotusvaikutusta, kun vastassa on vain robotteja. Kaikki huomasivat, ettei vanhanaikaisella tekniikalla menesty modernissa ilmasodassa ja että uusien uhkien (maalien) torjumiseen tarvitaan enemmän ilmatorjuntaa kuin hävittäjätorjuntaa. Kaikilla voidaan torjua myös muita ilmamaaleja. Venäjä on ilmatorjunnan edelläkävijä Venäjä on ollut edelläkävijä ilmatorjuntasektorilla, koska sillä on jo aiemmin ollut käytössään kehittyneitä torjuntaohjusjärjestelmiä: A-35 Moskovan suojana (nykyisin A-350), S-300PS (SA-10) ilmapuolustusjoukkojen käytössä ja S-300V (SA-12) maavoimien suojana. Kaikkien ilmasotien äiti Persianlahden sota vuonna 1991 aiheutti muutoksen ilmapuolustuksen teknillisessä kehittämisessä. Läntisessä Euroopassa vain Ranskalla ja Italialla on ballististen ohjusten torjuntakyky SAMP/T-järjestelmän (Mamba) ansiosta. 100 prosenttinen torjunta on mahdotonta. Vastustaja ilmasta iskee ilmapuolustuksen torjuntaetäisyyden ulkopuolelta ja päätyö miehittämättömien projektiilien torjunnassa jää ohjuspuolustukselle. Ne voidaan luokitella kahteen kategoriaan: taktillisten ballististen ohjusten torjuntajärjestelmät ja erilaisten täsmäaseiden torjuntaan soveltuvat hyvin lyhyen kantaman torjunta-aseet. Ballististen ohjusten torjuntajärjestelmät ovat teknillisesti kehittyneitä ja kalliita. Sadan prosentin torjuntavarmuus on kova haaste, melkein mahdoton
THAAD yhdessä AEGIS johto, valvontaja aseohjausjärjestelmän kanssa mahdollistanee tulevaisuudessa entistä tehokkaamman kerroksellisen ja verkottuneen puolustuksen luomisen. Amerikkalaiset tekivät 2000-luvun alussa mielenkiintoisen ratkaisun ottamalla laivaston Phalanx-torjuntajärjestelmän maavoimien käyttöön (LBWS, Land-Based Phalanx Weapon System) Irakissa. Asejärjestelmä asennettiin ajoneuvoalustalle, ja sitä on käytetty onnistuneesti tukikohtien suojana rakettien torjunnassa. Sota-alusten torjunta-asejärjestelmät ovatkin olleet verrattain kehittyneitä. n Alueellisen korkeatorjunta (THAAD Terminal High Altitude Area Defense) -ohjusjärjestelmän onnistunut testilaukaisu. Järjestelmät ovat olleet Israelissa kovassa ja menestyksekkäässä käytössä.. Torjunta-asejärjestelmä Iron Dome on osoittautunut käyttökelpoiseksi palestiinalaisten laukomien rakettien torjumisessa. U S A RM Y sa uhkana olivat meritorjuntaohjukset. Israelilla on eniten käytännön kokemuksia ammusten torjunnasta. 15 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 IRON DOME on ylittänyt Israelissa odotukset ammustentorjuntajärjestelmänä. Pariisin ilmailunäyttelyssä esiteltiin kesäkuussa 2013 israelilaisten uusin torjuntaohjusjärjestelmä David’s Sling. Järjestelmällä on torjuttu huomattava määrä palestiinalaisterroristien raketti-iskuja
Ylivoimainen hyökkääjä voi panna kapuloita rattaisiin, kukaan ei hyökkää alivoimalla. 16 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 TAK TIIKK A & TEKNIIKK A Ammustentorjuntajärjestelmiä on kehitelty muuallakin. Venäjällä on jo ennestään siihen sopivia aseita, kuten Pantsir ja Kashtan. Ballististen maalien ja täsmäaseiden torjuntakykyä hävittäjillä ei ole. Samalla ilmatorjunta menettää korkeatorjuntakyvyn, joka sillä on ollut yli 30 vuotta. Se on teknillisesti mahdollista jokasään torjuntaan soveltuvilla ilmatorjuntaohjuksilla, joita meillä ovat uusin NASAMS II FIN (ITO VENÄJÄN BM-30 SMERCH (ALLA) JA YHDYSVALTAIN ATACMS (VAS.) ovat tykistöohjuksia, joilla on korvattu hävittäjäpommittajat ja rynnäkkökoneet. Buk-M1 on ainoa asejärjestelmä, jolla voitaisiin torjua myös tykistöohjuksia ja -raketteja, mutta se on suunniteltu poistettavaksi parin vuoden kuluttua palveluskäytöstä. Vallankumousta kaivataan Tärkeiden kohteiden suojaaminen edellyttää kykyä torjua risteilyohjuksia ja täsmäpommeja. Tätä kykyä ei meillä kaikilta osin ole ollenkaan eikä miltään osin riittävästi. Historiassa palataan taaksepäin samaan aikaan, kun uhkakuva kehittyy juuri päin vastaiseen suuntaan. Sitä tarjottiin myös Suomelle 2000luvun alussa.. Ohjuspuolustuksesta voidaan puhua tuskin ollenkaan. Pääkaupungin suojaaminen korkealta ja kaukaa suoritettavia ilmahyökkäyksiä vastaan vaikeutuu. Hävittäjäkone puolustaa vain ollessaan ilmassa, eikä ilmapäivystys pienellä konemäärällä ole pitkäaikaisesti mahdollista. SAMP/T (YLLÄ) on taktillisten ohjusten torjuntaan soveltuva ohjusjärjestelmä. Uusimpia ovat maavoimien tela-alustainen ohjusjärjestelmä Sosna-R sekä merivoimien Palma, josta on suunniteltu sekä 30 mm:n tykkiversio että hybridiaseversio tykille ja ohjuksille. Pääosa resursseista on kohdennettu ilmavoimiin, ilmatorjunnan osuus on jäänyt vähemmälle. Suomen ilmapuolustusdoktriini kaipaa päivitystä Tehtävänsä toteuttamiseksi ilmapuolustuksella täytyy olla kyky havaita ja torjua miehittämättömiä koneita (UAV), risteilyja tykistöohjuksia sekä erilaisia täsmäpommeja. Ilmapuolustuksella tulisi olla kyky torjua tällaisetkin maalit. Se on palveluskäytössä Ranskassa ja Italiassa. Sellaisia ovat kohdesuojaukseen tarkoitettu Rheinmetallin 35 mm:n Skyshield ja Oerlikonin 35 mm:n laivastoversio Millennium. Hävittäjillä voidaan torjua tavanomaisia ilmamaaleja, myös risteilyohjuksia. Suomen ilmapuolustuksen rakenne on hyvin konventionaalinen
Itse asiassa kone ei ole torjuntahävittäjä vaan ilmaherruuden omaavan osapuolen käyttöön tarkoitettu monipuolinen lentävä aseja järjestelmälavetti. F-35 voi olla Suomen seuraava hävittäjähankinta. Viimeistään Hornetien korvauspäätöksen lähestyessä tulisi käydä aito ja vakava pohdinta siitä, voiko Suomi enää puolustaa aluettaan ja väestöään yksin liittoutumattomana. A IR FO RC E. Vastaako se Suomen tarvetta ja onko meillä enää varaa seuraavan sukupolven hävittäjään, ovat nyt olennaisia kysymyksiä. 17 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 Ensimmäisessä Irakin sodassa noin 95 % ilmahyökkäyksissä käytetyistä aseista laukaistiin lyhyen kantaman ilmatorjunta-aseiden vaikutusetäisyydeltä, mutta vuoden 2003 sodassa vain 33 %. U .S
Tämän artikkelin kirjoittaja, Suomen Sotilaan avustaja ja ilmapuolustusasiantuntija, eversti evp Ahti Lappi on tunnettu ilmasotahistorioitsija ja entinen ilmatorjunnan tarkastaja. Resurssejahan meillä on. Ilmasodassa on tapahtunut mullistus, ja sitä kaivataan myös Suomen ilmapuolustuksessa. Ilmaja ohjuspuolustuksessa tarvittavan suorituskyvyn analysointi osoittaa, mitä teknillisiä järjestelmiä tarvitaan. Sirpale-elementtikoostumus on aika lailla eksoottinen, koska Buk suunniteltiin toimimaan niin isokokoisia ”pehmeitä” maaleja (lentokoneet ja helikopterit) kuin pienikokoisia ”kovia” maaleja (eri asejärjestelmien projektiilit kuten ballistiset ohjukset) sekä pintamaaleja (alukset) vastaan. Maavoimilla ja merivoimilla tulisi tietysti olla tämän lisäksi omaa taktillisen tason ilmatorjuntaa. Hornethävittäjien hankinnan ja päivityksen kustannukset olivat liki viisi miljardia euroa, sama määrä uusia hävittäjiä maksaa 2020-luvulla ehkä 10–12 miljardia euroa. Muut asejärjestelmät ovat paljon halvempia. Torjuntahävittäjillä ei ongelmia ratkaista, pitää vain selvittää mihin tarkoitukseen ja kuinka monta niitä tulevaisuudessa tarvitaan. Ilmaja ohjuspuolustuksen saattaminen ajan tasalle vaatisi vähemmän rahaa, henkilöstöä ja infrastruktuuria. TAK TIIKK A & TEKNIIKK A 18 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 12) ja päivitetty CROTALE NG (ITO 90M). Kuvassa kaatopaikalle kärrätty Buk-ilmatorjuntaohjuksen taistelukärjen koulutusversio (inertti eli kärki ei sisällä räjähdysainetta). Resursseja pitäisi kohdentaa sellaisten torjunta-asejärjestelmien hankintaan, joilla saavutettaisiin kyky torjua edellä kuvatut uhat. Järjestelmä täydentää hienosti ilmatorjuntaamme, mutta ei pysty korvaamaan Buk-järjestelmää suorituskyvyssä. SUOMEN UUSI NASAMS -JÄRJESTELMÄ käyttää samaa AMRAAM-ohjusta kuin Hornet-hävittäjät. Se romuttaisi Puolustusvoimien muun kehittämisen, mikä ei ole järkevää eikä tarpeellista – kustannustehokkaampia vaihtoehtoja on. Paljon enemmän. Puolustusvoimien hankintamäärärahat vuonna 2014 olivat 470,4 miljoonaa euroa, joten hävittäjähankinta veisi kaikki määrärahat yli 20 vuoden ajalta. Uloimpana ovat kuutionmuotoiset, niiden alla suuntaissärmiön/suunnikassärmiön/ parallelepipedin muotoiset (kaksi kärjistään yhdistettyä kolmiota), niiden alla taas kuutionmuotoiset, niiden alla ø8 mm ja ø12 mm kuulanmuotoiset ja alimpana esisirpaloitu ø1-2 mm teräslanka. Ohjusyksikön voi ostaa parin hävittäjän hinnalla, eikä niitä edes tarvita monta. Lappi kutsuttiin joulukuussa 2014 vuoden Suomen Sotilaaksi. Tällainen on muun muassa Buk, joka meillä on joutumassa nyt romuttamoon. Valtakunnan strateginen ilmapuolustus on ilmavoimien vastuulla, joten ilmavoimilla pitäisi olla johdossaan myös korkeatorjuntakykyisiä pitkän kantaman ohjusyksiköitä. Suojattavia kohteita on paljon, joten torjunta-aseitakin tarvittaisiin nykyistä enemmän. Suurikokoisesta maalista, jollainen esimerkiksi MH-17 oli, pitäisi löytyä näiden kaikkien jälkiä. Ohjusyksiköiden ylläpitokulut ja henkilöstön tarve ovat myös pienet hävittäjäkoneisiin verrattuna. Buk-ohjuksella ammuttiin alas mahdollisesti myös malesialainen matkustajakone MH-17. NASAMS:n johtamisjärjestelmä on erittäin edistyksellinen.. Niillä voitaisiin myös suojata ilmavoimien omia tukeutumisalueita, jopa lentotoimintaa. n Nykyaikainen ilmatorjuntaohjus soveltuu hyvin myös ohjusten torjuntaan. Kuvan toimitti Suomen Sotilaalle Aleksei Kettunen. Sen tilalle ei ole luvassa mitään vastaavaa
IL M A VO IM AT , M IK KO M A LI N IE M I Mitä Hornetin tilalle. Kyseessä on koko puolustusjärjestelmäämme vaikuttava valinta. EHDOTUS ohjuspuolustusvastuun antamisesta ilmavoimille on looginen: ilmavoimien henkilöresurssit ovat moninkertaiset kovin alasajettuun ilmatorjunta-aselajiimme verrattuna, resursseja vapautuu lentokaluston määrän supistuessa ja ilmavalvontaja johtamisjärjestelmä on ilmavoimien vastuulla jo nyt. Ennen kuin ratkaisuja tehdään, tulisi päättää, pysyykö Suomi jatkossakin sotilasliiton ulkopuolella vai liittoudummeko me. Onko tätä vaihtoehtoa tutkittu vai mennäänkö vanhoilla. Pelkkä höpinä olemattomasta Nato-optiosta ei riitä. Yksin emme voi saavuttaa koskaan samoja tehoja kuin yhdessä liittolaisten kanssa. Olemme Suomen Sotilaassa tutkineet ja kirjoittaneet paljon siitä, mitä erilaiset valinnat maksaisivat Suomelle. Nyt on suunniteltu Hornetin korvaamista uudella lentokonetyypillä. Kyse on paljon suuremmasta asiasta kuin siitä, mikä hävittäjätyyppi valitaan. n KOMMENTTI • JAAKKO PUUPERÄ. Entä jos lähtisimmekin hakemaan jotain toisenlaista kokonaisuutta. 19 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 HORNETILLE ETSITÄÄN SEURAAJAA . Huonokin päätös on usein parempi kuin ei päätöstä ollenkaan. ILMASOTA on kenties sen historian mullistavimman muutoksen kourissa. Tarvitaan päätöksiä. Pitäisikö Suomessakin nyt tutkia ennakkoluulottomasti sitä, miten meidän taivaalliset tarpeemme olisivat parhaiten toteutettavissa. Säästyvät rahat voisi käyttää ilmasta ilmaan -ohjusjärjestelmiin, ballistisiin tykistöohjuksiin ja miehittämättömiin ilma-aluksiin sekä kestävään johtamisja valvontajärjestelmiin hyvän tilannekuvan takaamiseksi. Sekin on päätös, että ei liittouduta. TULEVAN HÄVITTÄJÄHANKINNAN hinnalla voisi hankkia vaihtoehtoisesti esimerkiksi pienemmän määrän hävittäjiä – liittoutuneena jopa hyvin pienen määrän – joka riittäisi rauhan ajan koulutukseen sekä ilmatilan valvontaan ja liittolaisavun vastaanottokyvyn ylläpitoon. Se minkälaista, on pitkälti riippuvaista muun muassa siitä, olemmeko jatkossakin yksin vai voimmeko nojata liittolaisiin joidenkin järjestelmien ja kokonaisuuksien osalta. OLI RATKAISU Suomen tulevaksi ilmapuolustusja pitkän kantaman tulenkäytön konseptiksi sitten se tai tämä ja olipa Suomi sitten liittoutunut tai liittoutumaton, joudumme joka tapauksessa käyttämään jatkossakin ilmapuolustukseen rahaa
Suomen rajalliset puolustuspanostukset edellyttävät keskittymistä siihen sodan kuvaan, joka on turvallisuutemme kannalta keskeisin. Se ei ole mahdollista ilman Nato-päätöstä. Puolustuksemme voi olla joko tehokas, uskottava ja verkottunut tai tehoton ja itsenäinen. Tarvitsemme pitkäjänteistä puolustuskyvyn kehittämistä. SODAN KUVA TÄSMÄLLINEN n TEKSTI: JAAKKO PUUPERÄ. 20 SUOMEN SOTILAS 6 • 2014 SODANK ÄYNTI Sota Venäjän kaltaista häikäilemätöntä, ketterää ja teknisesti kehittynyttä vastustajaa vastaan olisi aivan erilainen kuin sota, jota länsi käy kehitysmaiden terroristiliikkeitä vastaan