V K O 20 22 -5 1 ahvenanmaa – pidettävä! suomen meripuolustajat. RIIPPUMATON SOTILASAIKAKAUSJULKAISU VUODESTA 1919 5/2022 • 13,50 € RADALLA: BARRETT M82A1 nato, bundeswehr ja suomi 76 73 35 -2 20 5 PA L
Älykkäästä Carl-Gustafista on tullut entistäkin älykkäämpi.. Carl-Gustaf M4 TAATTUA TARKKUUTTA www.saab.fi Teknologia kehittyy vauhdilla. Sen tehokkuutta lisäävät entisestään älytähtäinjärjestelmät ja se pystyy käyttämään myös ohjelmoitavia ampumatarvikkeita, tuoden uusimman teknologian kirjaimellisesti sotilaiden käden ulottuville. Tulevaisuuden haasteisiin suunniteltu Carl-Gustaf® M4 hyödyntää näitä innovaatioita jo tänään. Asejärjestelmien on pysyttävä kehityksessä mukana ja tarjottava uusinta teknologiaa hyödyntäviä ominaisuuksia. Saabin thinking edge periaatteen takana on yli 80 vuoden perinteet ja teknologinen kehitys, minkä avulla voimme tarjota innovatiivisia, monen roolin asejärjestelmiä. Ohjelmoitavat ampumatarvikkeet ovat vain yksi esimerkki innovaatioista, jotka mullistavat jalkaväen taisteluympäristön
Lopulta tulee laskun paikka. Venäjällä uskotaan, että talvi pelastaa sen taas. Se on myös yksi syy, miksi hämmennymme. Sen tulevat estämään viimeistään ydinaseen takana istuvat sotilaat, jos niin pitkälle koskaan mentäisiin. Hyödyllisten idioottien hyväksikäytöstä. Se tekee huijauksesta uskottavampaa mutta ei muuta sitä, että se on vain savuverho ja paperitiikeri, taktinen jekku vailla kestävää strategista mahdollisuutta menestykseen. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Pelottelua keinoilla, jotka eivät kuulu enää nykymaailmaan. Kreml tarjoaa Pandoran lipasta. 1) Se on hyökkäyssotansa poliittisesti ja sotilaallisesti hävinneen Venäjän viimeinen keino. Yhteistoimintamiesten kohtalo tulee olemaan kova. 5) Onnistuessaan Putinin ydinasebluffi avaa Venäjälle jatkossa houkuttelevan ja Kremlin lyhyttä peliä pelaavien taktikoiden silmissä loputtomalta näyttävän tien painostaa Yhdysvaltojen ydinasesateenvarjon ulkopuolelle jääneitä ydinaseettomia naapurimaitaan ja jatkaa Hitlerin tavoin rankaisematta naapuriensa alistamista, yksi kerrallaan. Venäjä pelaa pokeria. Määräaikaistilausta ei voi perua. Saksan, Unkarin ja miksei Italiankin toivotaan taipuvan sään kylmetessä keventämään pakotteita tai ainakin estämään niiden Ukrainalle antaman aseellisen ja sotilaallisen tuen kasvu. Muut kortit on pelattu ja hävitty. 2) Ydinsodalla uhkaamalla Venäjä yrittää venyttää ja viivyttää lännen täyttä tukea Ukrainalle . Ydinsotaa Venäjä ei aloita, eikä Putinkaan, ei edes vaikka haluaisi. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Jos jätämme sen huomiotta, paljastuu maailmalle ja kenties venäläisillekin, että tsaarilla ei ole vaatteita. 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala puh. 0400 418 705 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus: 72,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 91,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 67,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Me voimme päättää yhdessä, onko tämä syksy ja lähitulevaisuus vapaan maailman vai venäläisen maailman. Meillä ei ole yhteistä kieltä Venäjän nykyjohdon kanssa. Se on taktisesti näppärän pokeripelurin bluffi, johon bluffaaja uskoo hieman itsekin. Asioiden kääntämistä ylösalaisin, goebbelsiläisiä silmänkääntötemppuja ja show’ta. Siihen on yhtä monta syytä kuin siihen, miksi houkutus uskoa Moskovan paksua pajunköyttä kasvaa Euroopassa lämpötilan laskiessa. Se tie on kuitenkin lyhyt. 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa puh. Housuun laskeminen voi lämmittää hetken, mutta sitten tulee kylmä. SUOMEN SOTILAS 5 • 2022 3 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Ahvenainen Jouko • Anttila, Mikko Janhunen, Jukka • Kesselring, Agilolf Knuuti, Jukka • Kuusela, Kari Lappi, Ahti • Lindblom, Tom Mattila, Jukka I • Ojanen, Arto Panschin, Vladimir • Rundgrén, Eerikki Salmi, Seppo • Sinkkonen, Jarmo Säyrinen, Timo • Toveri, Pekka Valve, Tuomo • Virkki, Pekka Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakausmedia ry:n jäsen PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 10.10.2022 Putinin ydinasekortti on tyyppiesimerkki venäläisestä maskirovkasta – harhautuksesta, huiputuksesta ja hämäyksestä. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Aineistopäivä 31.10.2022. Ydinase on pidäke, joka takaa Venäjän koskemattomuuden, ja nyt se yrittää kokeilla kepillä jäätä; voisiko ydinaseella uhkaamalla myös valloittaa naapurimaita. 6) Onnistuessaan Venäjä saa sitä pelkäävät ja siitä hyötyvät pysymään sen takana tai jopa siirtymään sen leiriin. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 tilaajapalvelu@atex.com Päätoimittaja Jaakko Puuperä puh. Jos taivumme Kremlin maskirovkan edessä, sodan laajenemisen ja ydinsodankin uhka kasvaa. Kreml on jäänyt ajan ansaan, samalla kun meidän on vaikea ymmärtää ja uskoa, että moskoviittien käsitys siitä, miten kansakunnat menestyvät, on täysin erilainen kuin meidän. Putinin ydinasebluffi on tehokas ase, jos annamme sen vaikuttaa. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 6/2022 ilmestyy joulukuussa 2022. Se voi olla myös joku ”ystävistä”, esimerkiksi shakkipelinsä hallitseva Kiina. Se olisi syytä ymmärtää myös Berliinissä, Ankarassa, Budapestissä, Delhissä ja Pekingissä. Sitä ei kannata avata. Miksi Putin käyttää ydinasekorttiaan tilanteessa, jossa Venäjä on itse hyökännyt jälleen oikeudettomasti naapurimaansa kimppuun, vaikka Venäjää ja venäläisiä ei todellisuudessa uhkaa kukaan tai mikään muu kuin Kremlin hallinto ja maan tuhatvuotinen degeneroitunut taloudellinen ja poliittinen kulttuuri. jaakko.puupera@suomensotilas.fi Syksy saapuu Moskovaan. Ja se on myös syy, miksi Venäjä toimii niin kuin se toimii. Venäjälle maailma on nollasummapeli ja vaurauden takaa omistuksessa oleva pinta-ala, kun meille menestys on win–win-peliä, joka syntyy yhteistyöstä, vapaudesta ja kaupasta. Ydinasekortin käyttö tilanteessa, jossa Venäjä on ajanut itsensä nurkkaan, on samaa sarjaa oman kaasuputken räjäyttämisen, siviilien raiskaamisien ja joukkomurhien sekä hyökkäyksen kohteiden fasisteiksi leimaamisen kanssa. Vaalimaalla on syvempi raja kuin olemme halunneet uskoa. Ydinasepelottelulla on kuusi kärkeä. 3) Uhkaamalla ydinsodalla ja sodan laajenemisella tarjotaan lännen ja muunkin maailman heikoimmille lenkeille hyvä tekosyy vetäytyä Venäjän hyökkäyssodan tuomitsijoiden rintamasta. 4) Bluffin mahdollisesti epäonnistuessa Putin voi yrittää esiintyä ainakin kotiyleisölleen suurmiehenä, joka pelasti Venäjän ja koko maailman tuholta ja esittää itsensä ja Venäjän fasistisen, Venäjää piirittävän lännen uhrina ja koko ”venäläisen moninapaisen maailman” sankarina. Shakkipeliin sillä ei ole kykyä. Joku vaatii näyttämään kortit, ja Putinin taival päättyy, niin kuin päättyi Saddam Husseinin, Muammar Gaddafin ja Adolf Hitlerinkin tie
Julkaistava aineisto. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointi-tarkoituksiin. – Jorma Jussila NATO 63 Täysin integroitu Bundeswehr – Agilolf Kesselring ÄSSÄT 76 Suomalaiset miinaritarit – Timo Säyrinen KNUUTI 90 Type Tampella – Jukka Knuuti Kannen kuva: U.S. Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI s. Marine Corps Sgt. Tilaajarekisteri. Armando Elizalde. 16 PYSY JYVÄLLÄ AHVENANMAA 6 Sadan vuoden uhka – Vesa Pynnöniemi 11 Kansainliitto 1919–1946 – Vesa Pynnöniemi JYVÄLLÄ 14 Turvallisuuskatsaus Koonnut Aleksei Kettunen : 16 Puolustukseen 20 % lisää rahaa 17 Puolustusvoimien suojavarustusja kenttäradiohankinnat 18 Lisää ampumatarvikkeita Puolustusvoimille Suomi tukee Ukrainaa 19 Patrialle uusi panssariajoneuvotilaus Slovakiasta 20 F-35:n kokonaishinta uhkaa karata 21 Maailmalta SOTAHISTORIA 30 Kipeä totuus punapartisaanien terrorista – Kari Kallonen UKRAINA 34 Puoli vuotta sodassa – Aki Pulli 39 Taistelija – Aki Pulli 41 Slava Ukraini – Kunnia isänmaa – Pekka Virkki RADALLA 44 Barrett M82A1 – Mikko Anttila 53 4 Gun Tactical – Mikko Anttila TURVALLISUUS 58 Kuka valvoisi poliisin aseistusta. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu
44 s. 63. 34 Bundeswehr, osa Natoa Puoli vuotta Ukrainan sotaa RADALLA: BARRETT M82A1 s. s
6 SUOMEN SOTILAS 5 • 2022 AHVENANMA A SADAN VUODEN UHKA Vieraat vallat Ahvenanmaalla Rauhansaaret ovat pistooli ohimoillamme . TEKSTI JA GRAFIIKKA: VESA PYNNÖNIEMI W IK IM ED IA
Valtio, joka hallitsisi Ahvenanmaata, voisi laivastolla, suojatuilla miinoitteilla ja rannikkotykistöllä sulkea pääsyn Pohjanlahdelle ja kontrolloida saarten etelänpuoleista Itämerta. Tuleeko Ahvenanmaasta ongelma seuraavaksi Natolle. A hvenanmaa on aina ollut strategisesti tärkeä tekijä Itämeren merenkulun hallinnalle ja turvallisuudelle, tietysti aivan erityisesti Suomen, Ruotsin ja Venäjän silmissä. Suojaisat merikuljetusreitit olivat Suomelle elintärkeitä. SJ Ö H IS TO RI SK A M U SE ET , TU KH O LM A . 7 SUOMEN SOTILAS 5 • 2022 Ahvenanmaa on ollut Suomelle pitkälti vaiettu turvallisuusongelma jo yli sata vuotta. Ahvenanmaan omistuskysymys ratkaistiin lopulta ensimmäisen maailmansodan voittajien tuotteessa, Kansainliitossa. Ja sitä se on yhä. Venäjän, Ruotsin ja Saksan sotajoukkojen vierailut jäivät lyhyiksi ensimmäisen maailmansodan aikana – mutta toisinkin olisi voinut käydä. Saksalainen lentokone on laskeutunut meren jäälle. Hyökkääjälle saaret olisivat erinomainen ponnahduslauta maihinnousulle joko Suomeen tai Ruotsiin, vähintäänkin saarten valtaaja pystyisi uhkaamaan alueen merenkulkua. Toisen maailmansodan voittajavaltojen luomus Yhdistyneet kansakunnat (YK) on täysin epäonnistuneen Kansainliiton ei niin kovin onnistunut seuraaja. maaliskuuta 1918.. Ahvenanmaa jäi pistooliksi Suomen ohimolle ja Ruotsinkin. Ahvenanmaa on hyvin lähellä Ruotsia, vain muutaman kymmenen kilometrin päässä. Saariryhmän maantieteellinen sijainti teki siitä strategisesti tärkeän itsenäistyneelle Suomelle ja Ruotsille. Alla saksalaisten maihinnousu Eckerön postitalon luona 5
Linnoittaminen oli tosin kielletty puolisen vuosisataa aikaisemmin kansainvälisellä sopimuksella Venäjän häviämän Oolannin eli Krimin sodan jälkeen. Maakunnan asukkaat halusivat Suomen itsenäistyessä mieluiten liittyä Ruotsiin, jossa kielija kulttuuripoliittisista syistä ajatusta kannatettiin; myös saariryhmän sijainti Tukholman edustalla vaikutti asiaan. Viikkoa aikaisemmin jäitä pitkin saapunut Uudenkaupungin suojeluskunta valtasi Godbyn kylän venäläisiltä ja torjui sitten takaisinvaltausta yrittävien Turun punakaartilaisten hyökkäyksen. Samaiset britit, jotka olivat pääosapuolena painostaneet aikoinaan demilitarisoimaan tuolloin Venäjälle kuuluneen Ahvenanmaan. Tosin Ahvenanmaa oli demilitarisoitu jo vuonna 1856, eli sen ei olisi pitänyt muodostaa uhkaa Ruotsille, mutta sodissahan tilanteet muuttuvat. Lopulta, vaikka Ahvenanmaalla oli molempien suomalaisosapuolten lisäksi sekä Venäjän, Ruotsin että Saksan sotilaita ja laivastoa, olosuhteiden muuttuessa ulkomaiset joukot lähtivät saarilta ilman taisteluja. Saksalaisille tuli lähtö, kun keisarikunta romahti loppuvuodesta 1918. helmikuuta 1918. ja 19. Se veti puoleensa sodassa keskenään yli sata vuotta sitten olleita suurvaltoja: Venäjä oli linnoittanut saaret ensimmäisen maailmansodan sytyttyä. Demilitarisointi oli ja on Ahvenanmaallakin vain pala paperia, joka ruudin palaessa palaa mukana. Halu Ruotsiin Ahvenanmaalaisten pyyntöön jäädä vuonna 1809 osaksi Ruotsia ei ollut suostuttu, vaan saaret oli liitetty muun Suomen mukana Venäjään osana Suomen suuriruhtinaskuntaa. 8 SUOMEN SOTILAS 5 • 2022 AHVENANMA A Eipä siis ihme, etteivät Venäjän vallan alta päässyt Suomi ja aikaisempi emämaa Ruotsi olleet ainoat Oolannista kiinnostuneet valtiot. Saksa tähysi Ahvenanmerelle ja Saaristomerelle, kunnes maailmansodan loppuminen sen tappioon käänsi tilanteen. Venäläisten sotilaiden vallankumouskokous Ahvenanmaan Jomalassa keväällä 1917.. Venäjän ja Saksan välillähän oli jo rauha, ja venäläisten vetäytymisestä oli sovittu. Ruuti palaa rauhan saarilla Ainoa Ahvenanmaan tilanteeseen liittynyt aseellinen yhteenotto käytiin lähinnä mannersuomalaisten kesken 17. Väestö oli . Venäjän laivasto oli ensimmäisen maailmansodan päätyttyä ajettu Suomenlahden pohjukkaan, Saksa oli poistunut pelistä, ja britit olivat pari purjehduskautta Itämeren merivalta. Marraskuun 1917 bolševikkivallankaappauksen ja kevään 1918 Brest-Litovskin rauhansopimuksen jälkeen venäläissotilaat odottivat paluuta kotiin. Venäjä sai Britannialta ja Ranskalta luvan linnoittaa Ahvenanmaata ensimmäisen maailmansodan aikana, ja sinne sijoitettiin venäläisiä sotilaita. Jäljelle jäi kaksi pohjoismaista naapuria, joista kumpikin piti saariryhmää elintärkeänä – ja ahvenanmaalaisilla itselläänkin oli oma osansa onneksi vain sanalliseksi jääneessä taistelussa
9 Turku Maarianhamina Mariehamn Tukholma KÖKAR FÖGLÖ SOTTUNGA KUMLINGE BRÄNDÖ LUMPARLAND LEMLAND VÅRDÖ ECKERÖ HAMMARLAND FINSTRÖM SUND JOMALA GETA SALTVIK Märket R U O T S I S U O M I Kansainliiton ratkaisuun vaikuttaakseen Suomi korosti, että saaret erottaa Ruotsista meren syvänne, kun taas Suomen rannikon suuntaan on koko matkalla yhtäjaksoinen saaristo. Demilitarisoidun alueen raja Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskevassa sopimuksessa, joka allekirjoitettiin Genevessä 1921. 50 km SUOMEN SOTILAS Bogskär Ahvenanmaan kysymys – Ålandsfrågan 1921 A h v e n a n m e r i S a a r i s t o m e r i VIIMEISET SUOMALAISET. Märketin luodolla on Suomen läntisin kohta, se sijaitsee valtakuntien rajalla. Eteläisin maa-alueemme on Bogskärin luodolla, joka jäi Ahvenanmaan demilitarisoidun alueen sisälle. Manner-Ahvenanmaalta on matkaa Ruotsiin vain nelisenkymmentä kilometriä, Suomen manner on paljon kauempana. Suomalaisia upseereita itsenäisyyden alussa Ahvenanmaalla Eckerön postija tullikonttorirakennuksen edustalla. M A RG A RE TA LI EV O SE N KO KO EL M A
Elettiin puolin ja toisin vahvan nousevan nationalismin aikakautta. Venäläisiä riisuttiin aseista ja suojeluskuntalaiset harhautettiin ovelasti poistumaan Ahvenanmaalta. Ahvenanmaallakin oli kyse suurvaltapolitiikasta ja ensimmäisen maailmansodan suuresta pelistä. Äänestyksen tuloshan olisi ollut selvä. Muutamaa päivää aikaisemmin Maarianhaminaan oli tullut ruotsalaisaluksia evakuoimaan halukkaita Ruotsiin. Saksahan otti ratkaisevalla tavalla osaa Suomen vapautukseen hallituksen joukkojen eli valkoisten puolella, eikä Ruotsilla ollut muuta mahdollisuutta kuin vetäytyä Ahvenanmaalta. Suomi taipui sen verran, että eduskunta sääti Ahvenanmaan itsehallintolain, mutta irtautumista kannattaville se ei riittänyt. Suuri sota Kapteeni Johan Fabritiuksen johtama Uudenkaupungin suojeluskunta lannisti venäläissotilaat helposti: ensimmäisessä yhteenotossa kuoli yksi suojeluskuntalainen, ei yhtään venäläistä. He olivat jättäneet kuninkaalle kirjelmän, jossa sanottiin Ahvenanmaan kansan voivan saa. Pitäisikö saarten kuulua Suomelle vai Ruotsille. Syksyllä 1917 saarilla syntyi Ålandsrörelsen-kansanliike ajamaan liittymistä Ruotsiin, johtohahmoina olivat Johannes Eriksson, Julius Sundblom ja Carl Björkman. 10 SUOMEN SOTILAS 5 • 2022 AHVENANMA A ruotsinkielistä, eikä sadan vuoden kuluttuakaan tuntenut kovin suurta yhteenkuuluvuutta suomalaisten kanssa. Puulaatikossa näkyy 210 mm:n ammuksia. Helmikuun 19. Godbyssä puolensa pitäneillä valkoisilla oli venäläisiltä vallattuja tykkejä, joiden ammunnan tuloksista ilmoitti taistelun aikana nuori telefonisti eli sentraalisantra Ingeborg Johansson oman henkensä uhalla, kun kuulat lentelivät puhelinaseman seinien läpi. Vaikka maailmansodan loputtua saksalaisja venäläissotilaatkin olivat kaikonneet, Ahvenanmaan kysymykseen ei vielä ollut lopullista vastausta. Esitettiin myös kansanäänestystä; sen Suomen hallitus torjui, kun taas Ruotsin mielestä asukkaiden tulisi saada itse päättää. Ahvenanmaalle jääneiden venäläissotilaiden ja mantereelta saapuneiden Suomen laillisen hallituksen joukkojen eli suojeluskuntalaisten ja kapinaan nousseen vasemmiston punakaartilaisten toimet herättivät levottomuutta. Samalla asetuttiin saariryhmän suojaksi – ja tosiasiallisesti valmistauduttiin siihenkin, että läsnäolo jäisi pysyväksi. Venäläinen rannikkotykki Boxön saaressa Ahvenanmaan pohjoispuolella. Kolmikko toimi aktiivisesti: suuri enemmistö ahvenanmaalaisista kirjoitti nimensä liittymistä puoltavaan adressiin, joka luovutettiin Tukholmassa kuningas Gustaf V:lle tai meikäläisittäin kotoisasti Kustaa V:lle. Ruotsi oli lähempänä, eikä vain maantieteellisesti. Operaatio jouduttiin kuitenkin keskeyttämään jo maaliskuun alussa, kun kaksi saksalaista taistelulaivaa, Rheinland ja Westfalen, ilmestyivät paikalle ja saksalaisjoukot nousivat maihin miehittämään saaria. Tämäkin linnake hävitettiin: aseistus, rautatiekiskot ja kasarmirakennukset vietiin pois ja perustukset räjäytettiin loppukesällä 1919. Kiivaasta kiväärien ja tykistön tulituksesta huolimatta kaatuneiden määrä ei nytkään noussut kuin muutamaan mieheen. Mantereella pitkään riehunut kieliriita ja suomalaisuusaatteen nousu antoivat aiheen pelätä, että oma kieli ja kulttuuri olivat vaarantumassa. Ruotsin hallituksessa etenkin meripuolustusministeri Erik Palmstierna oli vahvasti sotilaallisen väliintulon kannalla. Tilanne uhkasi kärjistyä nopeasti. Separatististen suunnitelmien ohella ahvenanmaalaiset pyrkivät vaikuttamaan sen puolesta, että maakunta saisi itsehallinnon, jos se jäisi Suomen yhteyteen. päivän taistelussa parin sadan punakaartilaisen joukossa oli myös joitakin venäläisiä. Venäjän suunta piti saada turvattua myös rauhanteon jälkeen, jotta joukkoja vapautuisi länsirintamalle, jossa amerikkalaisten tulo oli muuttamassa voimatasapainon lopullisesti Saksan tappioksi. Ahvenanmaanretkeen osallistuivat panssarilaivat Thor, Sverige ja Oscar II. RE IN H O LD H A U SE N /S VE N SK A LI TT ER AT U RS Ä LL SK A P I FI N LA N D JATKUU SIVULLE 12 >. Saksan intressi oli tietysti muu kuin suomalaisten siniset silmät, se kävi maailmansotaa, jonka ratkaisun hetket olivat käsillä keväällä 1918
Kansainliittoa arvosteltiin Eurooppa-keskeisyydestä ja siitä, että se syntyi maailmansodan voittajavaltioiden ehdoilla. Vaihtuvia jäsenmaita oli neuvostossa aluksi neljä. 1926: Saksa pääsi Kansainliittoon. Kansainliitto 1919–1946 Maailmanrauhan puolustaja epäonnistui päätehtävässään . 1931–32: Mukdenin välikohtaus Kiinassa, Japanin hyökkäys. Italia miehitti alueen ja erosi Kansainliitosta. Kansainliitto tuomitsi sotatoimet ja asetti Italialle talouspakotteita, jotka jäivät merkityksettömiksi. Wilson sai kuitenkin Nobelin rauhanpalkinnon. Turvallisuuslausekkeistaan huolimatta Kansainliitto osoittautui hampaattomaksi muissa kuin pienissä konflikteissa; alkajaisiksi Ahvenanmaan kysymyksessä ja Huippuvuorten sopimuksessa, joissa se tavallaan onnistui 1920-luvun alussa. Päätösten toteuttaminen – tärkeimpänä hyökkäyksen kohteeksi joutuneen valtion auttaminen – jäi jäsenvaltioiden harteille ja kunkin oman harkinnan mukaisesti. Esimerkiksi vuonna 1922 käyttöön otettu Nansenin passi vailla kansalaisuutta oleville pakolaisille auttoi satojatuhansia ihmisiä jatkamaan elämäänsä entisen kotimaan ulkopuolella. 1933: Saksa erosi Kansainliitosta Hitlerin valtaannousun jälkeen. Toisen maailmansodan aikana Kansainliiton toiminta hiipui. 1918: Wilsonin idealistinen 14 kohdan ohjelma, jossa kansojen yleinen yhteenliittymä takaisi suurille ja pienille kansoille alueellisen koskemattomuuden takuut. joulukuuta, mutta puna-armeijan hyökkäystä Suomeen tämä äärimmäinen vastalause ei pysäyttänyt. LI BR A RY O F C O N G RE SS. Alun perin passi tarkoitettiin kommunistihallintoa paenneille venäläisille. Kansainliitto epäonnistui Japanin pysäyttämisessä. TEKSTI: VESA PYNNÖNIEMI Se oli sota, jonka piti lopettaa sodat. 1927: Suomesta neuvoston vaihtuva jäsen kolmeksi vuodeksi. Kansainliiton 42 perustajajäsenen joukossa olivat Pohjoismaista Norja, Ruotsi ja Tanska. 1935–37: Italian hyökkäys Abessiniaan eli Etiopiaan. Kansainliitto perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen ajamaan aseidenriisuntaa, ratkaisemaan valtioiden välisiä kiistoja, edistämään elinolosuhteita, terveyttä ja työoloja sekä puolustamaan sotavankien, pakolaisten ja Euroopan vähemmistöjen oikeuksia. . Sotia kumpikaan ei ole estänyt. Kuten seuraajallaan YK:lla silläkään ei ollut omia asevoimia. Oli järjestöllä toki muitakin onnistumisia. 1939: Kansainliitto erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään 14. Neuvoston pysyvinä jäseninä olivat Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta, Italia ja Japani, myöhemmin myös Saksa. 1919: Kansainliitto perustettiin osana Versailles’n rauhansopimusta. 1920: Ensimmäinen yleisistunto Genevessä. Japani erosi Kansainliitosta. Järjestö lakkautettiin vuonna 1946, ja se siirsi varansa sekä toimintansa YK:lle. 11 SUOMEN SOTILAS 5 • 2022 K ansainliitto pohjautui kollektiivisen turvallisuuden periaatteeseen. Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson oli aktiivisesti perustamassa rauhanjärjestöä, mutta USA jäikin ulkopuolelle, kun eristäytymispolitiikkaa kannattanut senaatti ei ratifioinut sopimusta. 1936–39: Espanjan sisällissodassa Kansainliitto jäi sivustakatsojaksi, kun Saksa, Italia ja Neuvostoliitto sekaantuivat sotaan. 1921: Kansainliitto ratkaisi Ahvenanmaan omistuskysymyksen Suomen hyväksi. Woodrow Wilson (1856–1924) kuvattuna vuonna 1918. Toisen maailmansodan jälkeen sen työtä on jatkanut Yhdistyneet kansakunnat. Suomessa kasvoi luottamus Kansainliiton kykyyn toimia rauhan takaajana. Suomesta tuli Kansainliiton jäsen. 1934: Neuvostoliitto liittyi Kansainliittoon
Kustaa V puolestaan vastasi antaneensa jo kaksi vuotta aikaisemmin vakuutuksen, ettei hänen puoleltaan lyötäisi laimin mitään, mikä voisi auttaa saariryhmän yhdistämistä vanhaan emämaahan. elokuuta 2022 tukialuksenaan Helsingissäkin vieraillut Yhdysvaltain 6. Kansanliikkeen edustajat olivat hakeneet tukea myös Lontoosta ja Pariisin rauhankonferenssista, joten Ahvenanmaan kysymys tunnettiin ulkovaltojenkin piirissä. Separatistien johtajista toimittaja Sundblom ja varatuomari Björkman pidätettiin, ja he saivat kesäkuussa 1920 syytteen valtiopetoksen valmistelusta. Toisaalta Ullmannilta monien historioitsijoiden tavoin tahtoo unohtua tosiasia, että kaikkien ammattitaitoisten yleisesikuntien tehtävä on laatia erilaisia sotasuunnitelmia, jos ei muuten, niin jo pelkästään taidon ylläpitämiseksi ja kaiken varalta. Suomalaiset lentokoneet eivät saaneet lupaa lentää Ruotsin poikki osallistuakseen Norjan talvilentokilpailuun, vaikka reitti Maarianhaminasta Kristianiaan (nykyiseen Osloon) ei käynyt yhdenkään linnoitusalueen yli. Sodan uhan alla tai sotatilassa demilitarisoidusta Ahvenanmaasta tulisi jatkossa myös Naton ongelma. laivaston maihinnousutukialus USS Kearsarge. Kilpajuoksussa Ahvenanmaalle virtaisi suomalainenkin veri.. Naapurimaiden väliset suhteet alkoivat olla huonolla tolalla. Nootteja vaihdettiin, ja Ruotsi kutsui suurlähettiläänsä kotiin. Syytetyt tuomittiin syyskuun alussa mutta armahdettiin kohta kansainvälisen painostuksen vuoksi. Yhden sankari on toisen petturi Suomen lehdistö oli Ruotsin pyyteitä vastaan, ja ”ahvenalaisten lähetystön” kumarrusmatkaa moitittiin kovin sanoin. Historioitsija Magnus Ullmanin mukaan Ruotsin yleisesikunta valmistautui Ahvenanmaan miehitykseen, jopa sotaan. TULEVAT LIITTOLAISET suomalaiset rannikkojääkärit ja Yhdysvaltain merijalkaväki nousevat maihin Suomen merivoimien Jehu-maihinnousuveneistä Russarössä 12. 12 SUOMEN SOTILAS 5 • 2022 AHVENANMA A vuttaa kansallisesti pysyvän turvallisuuden ja onnen vain ruotsalaisen valtikan suojassa. Eriksson välttyi pidätykseltä, koska oli tuolloin Ruotsissa
Sen näkee sitten aikanaan. Perintö Tukholmassa oli jo vuoden 1918 lopussa solmittu Suomen, Ruotsin ja Saksan välinen sopimus Ahvenanmaan saarille rakennettujen linnoitusten ja muiden sotilaallisten varustusten hävittämisestä räjäyttämällä, purkamalla ja pois viemällä. Separatistien johtajat, valtiopetostuomiostaan vapautetut Sundblom, Björkman ja Genevessä saarelaisten kannan Ahvenanmaan kysymykseen esittänyt – mutta pettymään joutunut – Eriksson nousivat maakuntansa johtopaikoille. Mukaan luettiin sotilaspuhelin(sähkölennätin-) verkot, kenttävarustukset ja piikkilanka-aidatkin. Ahvenanmaan demilitarisoinnista tarkkoine aluerajoineen sovittiin vuonna 1921 tehdyllä sopimuksella Suomen, Saksan, Tanskan, Ruotsin, Britannian, Ranskan, Italian, Latvian ja Puolan kesken ja vielä erikseen Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuonna 1940, kun maahamme sotaa julistamatta hyökännyt Neuvostoliitto pakotti Suomen talvisodan päätteeksi rauhaan. Pohjoismaiden yhteistyötä ulkopoliittinen sanasota hankaloitti ikävällä tavalla: epäluulo Suomen ja Ruotsin välillä jäi kytemään seuraavien vuosien, jopa vuosikymmenten ajaksi. Kun Ruotsi ja Suomi ovat tulevaisuudessa Naton jäseniä, voi Ahvenanmaan ongelma periytyä Natonkin ongelmaksi. Ruotsi koki venäläisten jättämät linnoitukset uhkana itselleen. Molemmat sopimukset estävät Suomea rakentamasta alueelle mitään kiinteitä puolustuslaitteita, sotilaslentokenttiä tai muita sotilaallisiin tarkoituksiin suunniteltuja laitteita. Kasarmien ja patterien väliset tiet ja rautatiet oli niin ikään tehtävä sotilastarkoituksiin kelpaamattomiksi. Lähteet: Sjöhistoriska museet, Tukholma Museovirasto Helsingin kaupunginmuseo Magnus Ullman: Örlogshistoriska Episoder. Perusperiaatteena on kuitenkin, että sopimuksen allekirjoittajavallat jättäisivät sotatilanteessakin Ahvenanmaan sotatoimien ulkopuolelle. Hävitettäviä linnoituksia oli kymmenessä paikassa: Sålis, Frebbenby, Mellantorp, Kungsö, Korsö, Herröskatan, Brottö-Storklobb, Kökar, Boxö ja Hamnö. Toisaalta saavutetun laihan sovun seurauksena Ahvenanmaa jäi pistooliksi Suomen ja Ruotsin ohimoille. Alue oli vastedes pidettävä linnoittamattomana. Sotatilassa ahvenanmaalaisten puolesta virtaisi mannersuomalainen ja -ruotsalainen veri. Rakennuksia, siltoja ja yleishyödyllisiin tarkoituksiin soveltuvia johtoja tai vedenalaisia kaapeleita voitiin sentään jättää tuhoamatta. 1997 Suomen asetuskokoelma N:o 152/1919 Suomalaiset sanomalehtiuutiset 1917–24 Wikipedia U .S . Venäjän sota Ukrainassa ei anna olettaa, että Venäjä kunnioittaisi mitään sopimuksia. Todellista aseidenriisuntaa jo ennen Kansainliiton perustamista. Kansainliiton vankka kannattaja, Ruotsin moninkertainen pääministeri Hjalmar Branting ei henkilökohtaisesti voinut hyväksyä tätä ratkaisua mutta sanoi Ruotsin tunnustavan neuvoston päätöksen. Kenties Nato-jäsenyys kuitenkin nostaa kynnyksen loukata Ahvenanmaankin demilitarisointia Venäjälle niin korkeaksi, että onnellisten saarten kupla säilyy puhkeamattomana. Neuvoston päätöksellä Suomi sai pitää Ahvenanmaan, mutta saarelaisten kieltä ja kulttuuria oli kunnioitettava. Eduskuntaa vastaavien maakuntapäivien ensimmäinen täysistunto oli 9.6.1922, ja nykyään kesäkuun 9. Kuitenkin, ellei kiistaan olisi löytynyt kaikkia osapuolia – ahvenanmaalaiset mukaan lukien – edes jotakuinkin tyydyttävää kompromissia, seuraukset olisivat voineet olla vieläkin kauaskantoisempia. Ruotsin ja Suomen välille kärjistyneen kiistan ratkaisusta tuli ensimmäinen merkittävä saavutus vasta perustetulle Kansainliitolle. Konsulaattihan sillä jo Ahvenanmaalla on. päivää juhlitaan Ahvenanmaan itsehallintopäivänä. SUOMEN SOTILAS 5 • 2022 13 Laiha lohtu Konflikti raukesi kuitenkin neuvottelemalla. Järjestö otti Britannian aloitteesta asian käsiteltäväksi ja ratkaisi erimielisyyden kesäkuussa 1921. Sotatilanteessa Suomella on vuoden 1921 sopimuksen mukaan oikeus miinoittaa Ahvenanmaan vesiä ja sijoittaa alueelle sen puolueettomuutta uhkaavan hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellisia joukkoja. Sellainen on sadan vuoden perintömme. Lisäksi listalla olivat radioasemat Kasbergetillä, Prestöllä ja Lotsbergetillä Maarianhaminan luona sekä Eckerön ja Granbodan lentoasemat. Ahvenanmaan demilitarisointi alkoi uudelleen huhtikuussa 1919. Diplomaattisen voiton saavuttanutta Suomen valtuuskuntaa johti Carl Enckell. M A RI N E C O RP S Ahvenanmaan ongelma voi periytyä Natonkin ongelmaksi.
Maat pääsivät tällä erää tulitaukoon 17.9.2022. 14 SUOMEN SOTILAS 5 • 2022 JY VÄLL Ä K eski-Aasiassa Kirgisistanin ja Tadžikistanin rajavartijat ajautuivat tulitaisteluun syyskuun puolivälissä. Kirgisistanin hätätilaministeriön mukaan 140 000 kirgiisiä on paennut Batkenin alueelta. Kirgisistanin viranomaisten mukaan 18.9.2022 mennessä 59 maan kansalaista oli kuollut yhteenotoissa; Tadžikistanin viranomaisten mukaan puolestaan ainakin 35 tadžikkia sai surmansa maiden rajalla. Yhteenotto sai alkunsa, kun Kirgisistanin rajavartijat syyttivät tadžikeja maita erottavan rajan ylittämisestä aitaamattomalla raja-alueella. Surmansa saaneiden joukossa kerrotaan olleen myös siviilejä. Keski-Aasian maiden välit ovat tulehtuneet, ja ne kiistelevät erityisesti rajankulusta ja vedestä hedelmällisessä Ferghanan laaksossa. Konfliktien siemenet kylvettiin Neuvostoliiton aikana, jolloin rajat keinotekoisesti jakoivat yhteisöjä ja kansoja alueella. Kirgisistanin ja Tadzikistanin rajavartijoiden välillä jälleen yhteenottoja Syyskuun yhteenotot olivat vakavimmat sitten viime vuoden, jolloin rajakahakat vaativat parikymmentä kuolonuhria ja noin 15 haavoittunutta rajan kummankin puolin. Kirgisistan syytti rajanaapuriaan myös taisteluhelikopterien ja lennokkien käytöstä. Pitkittynyt kuivuus ja ilmastonmuutos on kiihdyttänyt resurssikamppailua.. Etnisten jännitteiden lisäksi alueen maat kilpailevat vedestä maanviljelyksen ja sähköntuotannon tarpeisiin. Muutamassa päivässä yhteenotot kärjistyivät sarjaksi tulitaisteluita, jotka vaativat yhteensä 100 kuolonuhria rajan kummallakin puolella ennen kuin maat pääsivät kireään tulitaukoon. Taistelut keskittyivät Batkenin ja Lakshshin alueille, jossa kumpikin osapuoli tulitti toistensa rajakyliä muun muassa Grad-raketinheittimin, panssarivaunuin ja kranaatinheittimin. Tadžikistan puolestaan väitti Kirgisistanin rajavartijoiden aloittaneen tulituksen ilman syytä
Hän vaati ratkaisemaan konfliktin rauhanomaisesti. Nyt jälleen leimahtanut konflikti on Euroopalle kiusallinen, sillä Azerbaidžhanin energiavarannot nähdään yhtenä korvikkeena Venäjältä tulArmenia vaati Venäjältä aseellista tukea, sillä mailla on keskinäinen puolustussopimus.. Vuonna 2020 maat sotivat VuoristoKarabahissa 44 päivää. Taistelut kestivät kaksi päivää (13.–15.9.) Sotkin, Vardenisin, Jermukin ja Gorisin alueilla. YK:n pääsihteeri kehotti osapuolia lopettamaan tilanteen kärjistämisen, ja Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken soitti sekä Armenian pääministeri Nikol Pašinjanille sekä Azerbaidžhanin presidentti Ilham Alijeville. Vierailunsa yhteydessä Pelosi syytti Azerbaidžania viimeisistä väkivaltaisuuksista. Armenia vaati Venäjältä aseellista tukea, sillä mailla on keskinäinen puolustussopimus. YK, Yhdysvallat, Ranska ja Venäjä vaativat vihollisuuksien lopettamista. Armenian ja Azerbaidzhanin välillä uusia taisteluita Taisteluiden keskellä 14.9. Azerbaidžan torjui syytökset jyrkästi. K aukasuksella olevien Armenian ja Azerbaidžhanin välillä puhkesi taisteluita syyskuun toisella viikolla. Kaikkiaan taistelut, joissa kumpikin osapuoli käytti tykistöään ja raketinheittimiä, ovat vaatineet yli 200 kuolonuhria, joista Azerbaidžhan kertoi 71 olevan sen sotilaita. Jerevanissa tuhannet armenialaiset vaativat samalla pääministeri Nikol Pašinjanin eroa ja syyttivät tätä liian lepsusta suhtautumisesta Azerbaidžhania kohtaan. Oman diplomaattisen ulottuvuutensa konfliktiin toi Yhdysvaltojen senaatin puhemies Nancy Pelosi, joka vieraili Jerevanissa Armenian kansanmurhan muistomonumentilla. Venäjä välitti tuolloin aselevon ja lähetti alueelle 2 000 rauhanturvaajaa. Jerevanissa muistellaan 1,5 miljoonaa armenialaista, jotka kuolivat maailmansodassa turkkilaisten vainoissa. 15 SUOMEN SOTILAS 5 • 2022 Venäjällä on kummassakin maassa sotilastukikohtia – on väitetty, että Kirgisistanin Kantissa sijaitsevasta venäläistukikohdasta on lähetetty sata tuvalaista sopimussotilasta taistelemaan Ukrainaan – mutta viimeisimmässä konfliktissa sillä on ollut vain sivustakatsojan rooli. Azerbaidžhan onnistui Turkilta hankkimillaan opeilla ja asejärjestelmillä murtamaan vuosikymmeniä kestäneen pattitilanteen Vuoristo-Karabahissa. Venäläiset viranomaiset kehottivat osapuolia lopettamaan taistelut, ja presidentti Putin soitti kummankin maan presidentille 18.9.2022 ja kehotti maita välttämään toimia, jotka kärjistäisivät tilannetta lisää. menettäneensä 50 sotilasta kaatuneina ja Armenia 49. Azerbaidžhan ilmoitti jo 13.9. Sodassa kuoli yli 6 500 ihmistä, ja se päättyi Azerbaižhanin voittoon
Turkin läheisen liittolaisen vahvistuminen on kasvava huoli Venäjälle, jonka oma asema on heikentynyt Ukrainan sodan takia myös Kaukasuksella. Lisäys käytetään pääosin puolustuskyvyn materiaaliseen vahvistamiseen toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. Puolustukseen 20 % lisää rahaa Talousarvioesitys sisältää myös 272 miljoonan euron varautumisen hävittäjähankinnan mahdollisiin valuuttakurssitappioihin. A Z ER BA IJ A N D EF EN SE M IN IS TR Y V altioneuvosto on antanut 19.9.2022 eduskunnalle hallituksen esityksen valtion talousarvioksi vuodelle 2023. Puolustusvoimien toimintamenot nousevat talousarvioesityksessä 137 miljoonaa euroa. Puolustushallinnon määrärahoiksi esitetään 6,1 miljardia euroa, mikä on miljardi euroa (20 %) kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Pääosin lisäys aiheutuu toimintaympäristön muutoksista johtuvista tasokorotuksista Puolustusvoimien toimintamenoihin, puolustusmateriaalihankintoihin sekä maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen. YK:n operaatiolle ukrainalaisten helikopterien poistuminen maasta on kivulias menetys: Ukrainalla oli Kongossa yhteensä kahdeksan Mi17ja Mi24-helikopteria, jotka muodostivat kolmanneksen koko operaation helikopterikannasta. Ukrainalaiset rauhanturvaajat kotiin Kongosta U kraina on kutsunut Kongossa YK:n operaatioon osallistuvat rauhanturvaajansa takaisin auttamaan taistelussa venäläisiä vastaan. Kongon parlamentin puolustusvaliokunnan jäsen Jacques Ndjoli totesi 18.9.2022 Ukrainan 250-henkisen rauhanturvaajaosaston lähdön olevan suhteellisen vakava menetys YK:n operaatiolle. Tilanne vahvistaa Turkin asemaa Venäjän ja myös Euroopan suuntaan, sillä Eurooppa tarvitsee vaihtoehtoisia energianlähteitä. PU O LU ST U SV O IM AT. Ukraina ilmoitti joukkojensa vetämisestä maaliskuussa, ja syyskuussa viimeisetkin ukrainalaiset ovat palanneet kotimaahansa. Talousarvioesitys sisältää myös 272 miljoonan euron varautumisen hävittäjähankinnan mahdollisiin valuuttakurssitappioihin. Lisäyksellä vahvistetaan Puolustusvoimien henkilöstömäärää, parannetaan materiaalin kunnossapidon tasoa ja nostetaan kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten määrää. Ensi vuoden talousarvioesitys sisältää puolustusmateriaalihankintoihin 1,6 miljardia euroa, joka on 765 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Tässä valossa Pelosin Turkissa ja Azerbaidžhanissa suuttumusta aiheuttaneet puheet armenialaisten kansanmurhasta ja Bakun syyllisyydestä Vuoristo-Karabahin konfliktin uudelleenleimahtamiseen voivat heijastua Turkin ja Azerbaidžhanin suhteissa sekä Yhdysvaltoihin että EU:hun. 16 SUOMEN SOTILAS 5 • 2022 JY VÄLL Ä leelle energialle
Taskusarjan M05-kuvioidut taskut lisäävät taistelijan varustuksen häiveominaisuuksia. Hankittavilla kenttäradioilla täydennetään joukkojen taktista johtamista sekä tulenkäytön johtamista. Suojaliivi suojaa käyttäjäänsä erilaisilta ulkoisilta uhilta, erityisesti luodeilta ja sirpaleilta. Production Oy:ltä seitsemällä miljoonalla eurolla. Suomen Sotilas on esitellyt C.P.E.:n tuotteita, ja aikaisemmista numeroistamme voit lukea myös M17-liivin testituloksista. Puolustusministeriö päätti 14.9.2022 uusien kenttäradioiden hankinnasta Puolustusvoimille israelilaiselta Elbit Systems C4I and Cyber Ltd -valmistajalta 24,48 miljoonalla eurolla. Puolustusvoimien suojavarustusja kenttäradiohankinnat PUOLUSTUSVOIMAT jatkaa taistelijoiden henkilöballistisen suojavarustuksen parantamista hankkimalla lisää M17-luotisuojaliivejä suomalaiselta C.P.E. Liiviin voidaan kiinnittää varustetaskuja ja reppupaneeli, joihin voidaan pakata ja sijoittaa tehtävän edellyttämää henkilökohtaista varustusta ja välineitä. 17 SUOMEN SOTILAS 5 • 2022 M17-suojaliivissä on huomioitu taistelijan varustuksen tarpeet ja vaatimukset. Suojaliivissä on huomioitu taistelijan varustuksen tarpeet ja vaatimukset. Kenttäradiot toimitetaan Puolustusvoimille vuosina 2022–2024. Hankittavat laitteet ovat yhteensopivia aiemmin hankittujen Maavoimien käytössä olevien kenttäradioiden kanssa. lippaat, heitteet, ensiapuvälineet). Hankinnalla korvataan myös joukkojen käytöstä poistuvaa analogista kenttäradiokalustoa.. Hankintojen kotimainen työllisyysvaikutus on arviolta 70 henkilötyövuotta. Ne mahdollistavat taistelijan henkilökohtaisen taisteluvarustuksen kiinnittämisen suojaliiveihin (mm. Samalla suomalaiselta Finn-Savotta Oy:ltä hankitaan 13 miljoonalla eurolla varustetaskusarjoja, joita käytetään kaikissa nauhakujallisissa kantolaitteissa ja suojaliiveissä
18 SUOMEN SOTILAS 5 • 2022 JY VÄLL Ä Lisää ampumatarvikkeita Puolustusvoimille PUOLUSTUSVOIMAT hankkii Leopard 2 -taistelupanssarivaunujen 120 mm pääaseiden ampumatarvikkeita saksalaiselta Rheinmetallilta 14,1 miljoonalla eurolla. Hankinnan työllistävä vaikutus Suomessa on 19,2 henkilötyövuotta. Hankinnan työllistävä vaikutus Suomessa on 19,2 henkilötyövuotta. . dettu olevan ainakin Suomen toimittamia 122 H 63 -kenttähaupitseja, raskaita 120 KRH -kranaatinheittimiä, raskaita 112 RSKES APILAS OKR -kertasinkoja, XA-180/185 Pasi -panssariajoneuvoja ja -ampumatarvikkeita. Tämä on kahdeksas puolustustarvikeavun lähetys Suomelta Ukrainalle. Kenttätykistölle hankitaan 155 mm:n ammuskuoria ja onteloperiä Nammo Lapua Oy:ltä noin viidellä miljoonalla eurolla. Suomi tukee Ukrainaa TASAVALLAN presidentin 1.9.2022 allekirjoittamalla päätöksellä Suomi lähettää Ukrainalle lisää puolustustarvikeapua. Koulutusta johtavan Ison-Britannian mukaan tavoitteena on kouluttaa noin 10 000 ukrainalaiselle vapaaehtoiselle sotilaan perustaidot tämän vuoden aikana. Hankinta rahoitetaan valtion toisesta lisätalousarviosta, joka sisälsi lisärahoitusta nopeasti käynnistettäviin puolustusmateriaalihankintoihin. Ampumatarvikkeita käytetään 155 PSH K9 FIN -panssarihaupitseissa sekä 155 K 83-97ja 155 K 98 -kanuunoissa. Kenttätykistölle hankitaan 155 mm:n ammuskuoria ja onteloperiä Nammo Lapua Oy:ltä. Elokuussa tiedotettiin Suomen osallistuvan myös Isossa-Britanniassa Ukrainan asevoimille annettavaan koulutustukeen lähettämällä noin 20 kouluttajaa. Vaikka Suomen Ukrainalle annetun puolustustarvikeavun sisällöstä ei ole julkista tietoa, on Ukrainassa tekemiemme julkisista lähteistä saatujen ja paikan päällä tehtyjen havaintojen mukaan toTämä on kahdeksas puolustustarvikeavun lähetys Suomelta Ukrainalle. Avun perillemenon takaamiseksi avun sisällöstä, toimitustavasta tai aikataulusta ei tiedoteta tarkemmin. PU O LU ST U SV O IM AT
Slovakian ajoneuvot varustetaan slovakialaisen EVPU-valmistajan miehitetyllä Turra-30-asetornilla, jonka aseistuksena on 30 mm:n GTS-30/Aautomaattikanuuna (lisenssivalmistettu 2A42-neuvostokanuuna) 7,62 mm:n PKT-konekiväärillä ja kahdella panssarintorjuntaohjuksella (luultavasti Rafael/Eurospike Spike-LR). AMVXP on vuonna 2001 esitellyn alustapohjaisen perus-AMV:n vahvemmin suojattu modulaarinen isoveli. Sopimuksen mukaisesti Patria valmistaa kahdeksan ensimmäistä AMVXPajoneuvoa ja toimittaa ne Slovakialle syyskuussa 2023. Teollinen yhteistyö on tärkeää, koska Slovakia tarvitsee yhteensä noin 400 8x8-panssariajoneuvoa lähitulevaisuudessa, ja todennäköisempiä hankintoja tulevat olemaan Partian AMV, AMVXP tai AMV:n puolalainen KTO Rosomak -lisenssiversio. Monikansallinen Boxer-hanke, jota Suomen Sotilas on seurannut jo lähes kahden vuosikymmenen ajan, on kärsinyt jatkuvista teknisistä ja laadullisista ongelmista, eikä se ole aidosti kilpailukykyinen esimerkiksi Patrian tuotteiden kanssa. Patria tarjoaa sitä niin Slovakian valitsemana uintikykyisenä 28-tonnisena kuin 32-tonnisena uintikyvyttömänä versiona. Patrian voitto tuli kevättalven 2022 ajoneuvoja asejärjestelmätestien tulosten myötä. Tarjouskilpailuun osallistui neljä muuta kilpailijaa: tšekkiläinen Pandur II-, romanialais-espanjalainen Piranha Vsekä amerikkalaiset LAV 6.0/LAV-700-panssariajoneuvot. Suomen Sotilas on tutustunut molempiin ajoneuvoihin myös koeajoissa. Loput 68 ajoneuvoa kootaan Slovakiassa luultavasti paikallisen KONŠTRUKTA Defence -valmistajan johdolla vuosina 2024–2027. Slovakian teollisuuden osuus koko sopimuksesta on 43 %, mikä tarkoittaa laajaa teollista yhteistyötä Patrian ja slovakialaisten alan yritysten välillä. Hankinnan taustalla on vuonna 2017 Suomen ja Slovakian aloittama yhteinen tutkimusja tuotekehityshanke, jonka puitteissa Patrian vuonna 2013 esittelemän AMVXP-8x8panssariajoneuvon pohjalta kehitettiin nyt ostetun ajoneuvon prototyyppi. 19 SUOMEN SOTILAS 5 • 2022 S lovakia allekirjoitti 30.8.2022 Bratislavassa sopimuksen Patrian kanssa 76:n AMVXP-8x8panssariajoneuvon hankinnasta 447 miljoonalla eurolla BOV 8x8 -ohjelman puitteissa. Toinen Patrialle tarjoutuva tilaisuus löytyy Sloveniasta, joka ilmoitti 15.9.2022 vetäytyvänsä saksalaisjohtoisesta GTK Boxer -panssariajoneuvo-ohjelmasta ja mitätöivänsä 281 miljoonan euron sopimuksen 45:n Boxer-8x8-ajoneuvon hankinnasta. Peruutetun Boxer-hankinnan todennäköisimpia vaihtoehtoja ovat Patrian AMV tai sen puolalainen KTO Rosomak -lisenssiversio. Patrialle uusi panssariajoneuvotilaus Slovakiasta Patrian voitto tuli kevättalven 2022 ajoneuvoja asejärjestelmätestien tulosten myötä.
Korkeammat korot euroalueella vuorostaan nostavat Suomen pääomakustannuksia, sillä Suomen F-35-hankinta rahoitetaan ottamalla valtiolle 10 miljardia euroa lisää velkaa. Ensimmäisten Suomelle toimitettavien 17. F-35-hankinta on tehty valtioiden välisenä Foreign Military Sales (FMS) -kauppana, jonka ehtojen mukaisesti Yhdysvaltojen puolustushallinto toimii Suomen F-35-ostoagenttina yhdistämällä amerikkalaiset ja kaikkien ulkomaalaisten FMS-ostajien hankinnat yhdeksi kokonaisuudeksi neuvotellen sille parhaimmat mahdolliset ehdot. Valuuttakurssiriskiin on varauduttu jakamalla maksut 10 vuoden ajalle, ja hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 sisältää puolustusbudjetin osana 272 miljoonan euron varauksen F-35-hankinnan mahdollisiin valuuttakurssitappioihin. Tuleva Nato-jäsenyys voi todennäköisesti pienentää kokonaiskustannuspaineita. Esimerkiksi kiristyvä kansainvälispoliittinen tilanne tai avoin sota nostavat aina kysyntää, ja jos alalla ei ole riittävää kapasiteettia ja kilpailua, lähtee hinta karkuun. Korkeammat korot voivat vaikuttaa F-35-hankintaan kahdella tavalla. tuotantoerien hävittäjien vasta lähivuosina. 20 SUOMEN SOTILAS 5 • 2022 JY VÄLL Ä I lmavoimien F-35-hävittäjähankinnassa on uusia kustannuspaineita, jotka johtuvat euron heikkenemisestä dollariin nähden, korkeasta inflaatiosta ja nousevista koroista. tuotantoerän hävittäjien yksikköhinnat selviävät vasta loppuvuodesta 2022 ja muiden Suomelle toimitettavien 18.–22. Voimistunut inflaatio on riskitekijä, koska se voi nostaa yksikköhintoja. Korkeammat korot Yhdysvalloissa nostavat valmistajien kustannuksia ja siten Suomen maksamia hintoja. Suomi teki päätöksen 64:n F-35Ahäivemonitoimihävittäjän hankinnasta 10 miljardin euron kokonaisbudjetilla joulukuussa 2021. Kaikkien kustannuslaskelmien ja päätösten pohjalla olleiden lopullisten HX-tarjousten viimeisenä jättöpäivänä 29.1.2021 yhdellä eurolla sai 1,21 dollaria, mutta nyt sillä saa vain noin yhden dollarin. Yhdysvaltoihin on jyvitetty maksettavaksi 9,4 miljardia euroa, ja luonnollisesti amerikkalaisten tuotteiden ja palvelujen hinnat maksetaan dollareissa, joten euron ja dollarin välisellä valuuttakurssilla on merkitystä. F-35:n kokonaishinta uhkaa karata Voimistunut inflaatio on riskitekijä.. Meneillään oleva sota ei asiaa helpota. FMS-menettelyn puutteena on kuitenkin se, ettei sopimusta solmittaessa voitu sopia tarkkoja kappalehintoja, koska ne eivät olleet silloin vielä tiedossa. Joka vuosi on siis neuvoteltava uusi sopimus, jolloin hinnatkin saattavat muuttua. Koska F-35-hävittäjät eivät ole saavuttaneet Yhdysvaltojen käytössä täyttä operatiivista valmiutta, lainsäädäntö estää niiden hankinnan monivuotisilla sopimuksilla. Suomi vuorostaan maksaa näistä palveluista muutaman prosentin FMS-provision