R I I P P U M A T O N S O T I L A S A I K A K A U S J U L K A I S U V U O D E S T A 1 9 1 9 • 4/2 1 3 • 1 3 , 5 MAALLA: UUSI TAISTELUTAPA | KEMIALLINEN TAPPAJA | ILMASSA: ”MERSUN” PUIKOISSA Suomen MERSUT 70 vuotta
Monterra 6GB:n sisäiseen muistiin on esiladattu Euroopan ulkoiluja maastokartta. Monterrassa on suuri ja kirkas 4” monikosketusnäyttö, GPS/GLONASS -satelliittipaikannus, kolmiakselinen kompassi, joka sisältää kiihtyvyysmittarin, gyron ja barometrisen korkeusmittarin. ) SA KU VA all-in-one Garmin Monterra – all-in-one GPS. Android-sovellukset tuovat ulkoiluun aivan uuden aspektin – olipa kyseessä retkeilyyn tarkoitettu suosikkisovellus tai ammattikäyttöön tehty erikoissovellus. Monterra ® uutuus uutuus me no y2 00 82 01 3 Akku Bluetooth Monikosketusnäyttö Kamera Vesitiivis Wi-Fi Android suomen sotilas4-2013 garmin-monterra.indd 1 21.8.2013,34 9.27. SUOMEN SOTILAAN KALENTERI 2014 SUOMEN SOTILAAN KALENTERI 2014 ”70 vuotta torjuntavoitosta”Rajoitettu painos! 9,90 . Tilaus toimitetaan marraskuussa. (+ toimituskulut 3,90 . Android-käyttöliittymä langattomin Wi-Fi, Bluetooth ja ANT+ ominaisuuksin. 8 megapikselin automaattisesti tarkentavalla kameralla voi ottaa paikkatiedon sisältäviä valokuvia sekä HD-videota. Uutta on myös UV-sensori sekä radio
Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Bergqvist, Jaakko • Kettunen, Aleksei Knuuti, Jukka • Kuusela, Kari Lappi, Ahti • Lindblom, Tom Mäkelä, Pekka • Rundgrén, Eerikki Valve, Tuomo Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Sotilas myös Facebookissa 6.9.2013 SUOMALAISIA huolestuttaa. Yhteisöllisyys ja maanpuolustustahto tapetaan. Sitten on taas pakko. Ja kyllähän meistä suomalaisista on siihen. Kansalaisista tehdään itsekkäitä ja passiivisia alamaisia. Maakunnallinen paikallislehti kirjoittaa etusivullaan paikkakunnan palokunnan uudesta autosta eikä velkakriisin vaikutuksesta alueen työllisyyteen. Ei vaikka maalla onkin pitkä historia kansalaisyhteiskuntana, tai ainakin suuresta vallankumouksesta on kauan. Asialle ei kuulemma voi tehdä mitään. Ollaan me vaan toista maata. Tavallinen suomalainen tuntee syyllisyyttä, jos ei osaa vastata mielipidekyselyyn valtion velanotosta tai Nato-jäsenyydestä. Ja hyvä niin. Huoli johtaa parhaimmillaan varautumiseen, ennakointiin ja uhkien torjumiseen. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. TALKOOHENKEÄ on yhä, niillä keillä on. Ollaanhan me. Halukkaita ja kyvykkäitä pitää vaan motivoida ja kannustaa työhön yhteiseksi hyväksi. Edes suomalaisten fyysinen ja henkinen kunto ei ollut sellainen kuin talvisotakiiltokuvassa. Jos moni nuori mies tänään kärsii ylipainosta, heikosta lihaskunnosta ja psyyken häiriöistä, niin ennen sotia raakattiin vielä useampi palveluksesta esimerkiksi lapsuusiän aliravitsemuksen seurauksien tai tuberkuloosin vuoksi. Esimerkiksi tavallista eteläranskalaista EU-kansalaista ei valtion asiat juuri kiinnosta. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Mutta sotaa edeltänyt Suomi oli silti aineellisesti ja henkisesti jakautuneempi kuin tämän päivän Suomi. Jopa turvallisuuspalvelut ostetaan yksityisyrityksiltä yhä kalliimmalla. Aineistopäivä 23.9.2013. URBAANIT , kansainväliset ja hyvin koulutetut nykysuomalaiset ovat erilaisia kuin menneen maatalousyhteiskunnan kyläyhteisölliset ihmiset. ERÄÄN TÄLLAISEN itsensä toteuttavan ennusteen mukaan yhteisöllisyys on katoamassa Suomesta. MEISTÄ MONI olisi valmis ja kyvykäs kantamaan kortensa kekoon yhteiskunnan tuottavuuden ja turvallisuuden parantamiseksi, mutta jostain syystä poliitikkojen ja virkamiesten rälssi torjuu kansalaisten talkooavun. Mutta jos murehtiminen ajaa vain itseään toteuttavaan ”ei tästä kuitenkaan mitään taaskaan tuu” -ennusteeseen, on se turhaa. Sen mukaan olemme individualistisia omaan napaan tuijottajia, vailla yhteistä näkemystä yhteisestä hyvästä. TALKOIDEN aika tulee viimeistään sitten, kun raha loppuu. Lintsareita tai heikkoja oli menneissäkin sukupolvissa. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Ilmoitusmyynti Markkinointi Kela, Markku Salomaa Puh: +358 (0) 45 855 4725 markku(at)markela.fi Kirjapaino: Printall AS, Tallinna www.printall.ee Seuraava numero 5/2013 ilmestyy marraskuussa 2013. jaakko.puupera@suomensotilas.fi Huoli. ENTÄS MUUALLA. Ostamme kiltisti alati kasvavilla veroilla palveluita, vaikka ne heikkenevät ja kallistuvat, kun palveluita ulkoistetaan yrityksille. Vastaavan espanjankielisen lehden levikki on pienempi koko espanjalaisella kielialueella. Suomalaiset ovat siis kiinnostuneita yhteisistä asioista. ME SUOMALAISET koemme yhä yhteisvastuuta. Määräaikaistilausta ei voi perua. TOISIN ON Pisa-tutkimuksen mallimaassa Suomessa. SUOMEN SOTILAS 4 • 2013 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Onkohan näin. Eikä yhteisten asioiden tarvitse olla kaikille yhteisiä. Talkoohenkeä ja kuntoa löytyi silloinkin vain osasta kansaa. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@kustantajapalvelut.fi Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Toimituspäällikkö Petri Välkki gsm 040 707 7550 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Markkinointi myynti@suomensotilas.fi Tilaushinnat alkaen 1.3.2013 Kestotilaus: 67,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 86,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 62,00 €/vsk RES/RUL: 62,00 €/vsk MPKL: 57,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Samaan aikaan ulkoistusta hallinnoivan virkakoneiston yläpää paisuu ja kallistuu ja muutama yritys rikastuu. Esimerkiksi Suomen Sotilasta lukee pitkälti toistakymmentä tuhatta tuiki tavallista suomalaista. Esimerkiksi pohjoismaisen mallin mukaiset kodinturvajoukot eivät olisi pois ympäristönsuojelusta tai syrjäytyneiden auttamisesta. Näin on ollut aina ja kaikkialla
Se ei ole tuottavaa eikä se ole markkinataloutta. PUOLUSTUSVOIMAT 6 Jalkaväki uusiksi! – Maavoimat muutoksessa osa III – Petri Välkki 11 3vai 4-jako. Ratkaisu löytyy hallinnonalojen sisältä. On myönnettävä, ettei ulkoistamalla aina saavuteta tehoa ja että on asioita, joita ei voi ostaa. Rakennemuutokseen tarvitaan nyt taitavaa kirveen käyttöä. Muuten rakennemuutos epäonnistuu ja tuottavuus heikkenee. TÄSSÄ NUMEROSSA: Julkaistava aineisto. – Petri Välkki 14 Kolmin aina kaunihimpi. O n ymmärrettävä päätösten todelliset kustannusvaikutukset koko yhteiskunnalle eikä vain omalle hallinnonalalle tai eturyhmälle. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Juustohöylällä se ei onnistu. Tilaajarekisteri. – Petri Välkki JYVÄLLÄ 19 Turvallisuuskatsaus – Kiina & Intia – Nigeria 21 Maailmalta 21 Puolustusvoimat 25 Kotirintamalla 27 Maailman tapahtumia 27 Historian hämärästä 29 Venäjä 31 Varusvarasto KAKSI KARIA 34 Kari Suomalainen – Johtopäätöksiä 32 Kari kommentoi – Suomalainen sotahistoria TURVALLISUUS 36 USA:n ulkoistettu vakoilu – Tapaus Snowden, BFAH ja FISA – Jaakko Bergqvist ILMASOTA 40 Taistelupari Mersun puikoissa – Markku Salomaa 46 ”Taistelukertomus” 20.8.1943 – Markku Salomaa 53 Gustav kakkosesta kutoseen – MT-452 ja simulaattori – Markku Salomaa 57 Erkinheimot Etelä-Pohjanmaalta – Sodan kova hinta yhdelle perheelle – Markku Salomaa 60 Afrikan tähdenlento Hans-Joachim Marseille – Markku Salomaa TAKTIIKKA & TEKNIIKKA 64 Kemiallinen kuolema Syyriassa – Markku Mesilaakso 69 Kemiallisten aseiden hävittäminen hidasta – Markku Mesilaakso KOEAJOSSA 71 Faitterien Ferret – Pieni, ketterä, mutta kesy – Kari Kuusela 74 Suomalaiset Ferretit – Kari Kuusela 75 Ferretin tekniikkaa – Kari Kuusela 79 Ferret ajossa – Kari Kuusela SOTARETKELLÄ 85 Partisaanisotaa Pohjois-Karjalassa – Eerikki Rundgrén KNUUTI 90 Suomen ilmavoimat ohitti Ruotsin Lisämateriaalia Nettilehdessä G WWW.SUOMENSOTILAS.FI Palvelukortti sivulla: 91 Kannen kuva: SA-kuva SA -K U VA. Esimerkiksi passin luovutus, ilmatilan varmentaminen tai rataverkon ylläpito ovat liian kriittisiä tehtäviä huutokaupattavaksi , varsinkaan jos ulkoistaminen ei edes tuo todellisia säästöjä. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Sieltä missä yhä useampi virkamies ostaa palveluita yhä harvemmilta firmoilta. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. On opittava erottamaan ylläpitokulut ja investoinnit toisistaan. – Petri Välkki 13 Kommentti: Riittävätkö rahat
6 40 PU O LU ST U SV O IM AT. Komppania, joukkueet ja ryhmät muuttuvat, ja samalla myös taistelijaparit poistuvat historiaan. osa 3 Miten jalkaväen kuraporras muuttuu. Maavoimien uudistettutaistelutapa ulottuu jokaiseen taistelijaan saakka. 70 Maavoimat muutoksessa Koeajossa Faitterien FERRET Tällä kertaa testiryhmämme käsissä on suomalaisillekin rauhanturvaajille tuttu Ferret, joka oli englantilaisten runsaasti maailmallakin käyttämä pieni, ketterä tiedusteluajoneuvo. Messerschmitt Bf 109 70 vuotta Suomessa Sotamersut ilmestyivät Suomen omissa väreissä sotataivaallemme 70 vuotta sitten . Suomen Sotilas otti kahden ”koelentäjän” voimin tyypit Vantaan ilmailumuseon uudenkarheasta Messerschmitt Bf 109 G-2 simulaattorista
6 SUOMEN SOTILAS 4 • 2013 Suomen Sotilaassa 1/2013 alkanut artikkelisarja Maavoimien uudesta taistelutavasta jatkuu. Maavoimat muutoksessa osa 3. Petri Välkki esittelee komppania-, joukkueja ryhmätason suuren uudistuksen
> TEK S TI: PE TRI VÄLKKI KUVAT: PUOLUS TUSVOIMAT. Myös aseistus ja varustus lisääntyy sekä paranee, mikäli rahat riittävät suunniteltujen hankintojen toteuttamiseen. Samalla kun sodan ajan koko vahvuus laskee, kasvaa miesmäärä organisaation alimmalla tasolla ryhmissä ja joukkueissa. Uusiksi menevät myös vuosikymmenien takaa tutut ryhmä-, joukkueja komppaniaorganisaatiot. SUOMEN SOTILAS 4 • 2013 7 PUOLUSTUSVOIMAT Uusiksi! Komppania, joukkue ja ryhmä: Jalkaväen kuraportaan suuri muutos Maavoimat uudistaa taistelutapaansa
Muutos aloitetaan alueellisista ja paikallisista joukoista, ja se koskee niin prikaateja (muuttuvat taisteluosastoiksi, lue enemmän numerosta 2/2013) kuin komppanioita, joukkueita ja ryhmiä. Uudistuksessa pyritään joustavampaan, suorituskykyisempään, monipuolisempaan ja aikaisempaa taistelunkestävämpään organisaatioon. Ryhmään lisätään myös muuta aselajiosaamista, tulivoimaa sekä modernia varustusta. Ryhmä muodostuu jatkossa siis kolmesta kolmihenkisestä solusta. Ryhmä Aikaisempi 1+7:n (ryhmänjohtaja + 7 taistelijaa, 4 taistelijaparia) kokoinen ryhmä kasvaa yhdellä taistelijalla yhdeksänhenkiseksi. 8 SUOMEN SOTILAS 4 • 2013 PUOLUSTUSVOIMAT M aavoimat uudisti kokonaan jalkaväkiorganisaationsa. Suuri muutos on siirtyminen klassisesta taistelijaparista kolmihenkiseen soluun. Jatkossa jo ryhmätasolla on siis aikaisempaa paremmin koulutettuja taistelijoita. I 3 hengen solu Ryhmänjohtaja Tarkka-ampuja Rynnäkkökiväärimies (viestimies) II 3 hengen solu Rynnäkkökiväärimies (pioneeri) Konekivääriampuja Rynnäkkökiväärimies III 3 hengen solu Vararyhmänjohtaja Konekivääriampuja Taistelupelastaja Aikaisempaan verrattuna ryhmässä on erikseen viesti-, pioneeri-, taistelupelastajaja tarkka-ampujakoulutuksen saaneet taistelijat. Samalla myös ryhmän ”ta. Tällä sinänsä yksinkertaisella ja itsestään selvältä kuulostavalla tavalla pyritään kasvattamaan ryhmän kykyä itsenäiseen toimintaan ja entistä vaativimpien tehtävien suorittamiseen
Joukkue Uudistetun taistelutavan joukkueet ovat aikaisempaa selkeästi suorituskykyisempiä ja tulivoimaisempia. SUOMEN SOTILAS 4 • 2013 9 vallisille” rivimiehille suunnitellaan aikaisempaa parempaa koulutusta, jossa pyritään oman päätehtävän paremman hallinnan lisäksi kehittämään henkilöstön osaamista ja valmiuksia pioneeritaidoissa, ensiavussa, viestinnässä ja niin edelleen. teoreettinen noin 700 laukausta minuutissa, käytännön tulinopeus (vyön vaihdot mukaan lukien) noin 250 laukausta minuutissa Ampumatarvikkeen tehollinen kantama olosuhteista ja maalityypistä riippuen noin yksi kilometri. ase ilman vyölaatikkoa 7,8 kiloa, vyölaatikko täytenä 3,4 kiloa (100 patruunaa) Tulinopeus: .............. > Konekivääri 7.62 KK PKM Kaasurekyyliperiaatteella toimiva sarjatulta ampuva automaattiase. Käyttö: .......................jalkaväkijoukkojen ryhmäkohtainen tulitukiase (ryhmässä kaksi asetta) Valmistusmaa: ..............................Venäjä Kaliiperi: ..................................... Ryhmä muodostuu jatkossa siis kolmesta kolmihenkisestä solusta.. Vahvuus on kasvanut noin 40 henkeen. Käytännöllinen käyttömaksimietäisyys Suomen oloissa noin 600 metriä, ilman lisävarusteita. Suomen Sotilas koeampuu asetta parhaillaan ja esittelee sen myöhemmissä numeroissa. 7,62x53R Lähtönopeus: ...............noin 835 metriä sekunnissa Pituus: ............................119 senttimetriä (piipun pituus 645 millimetriä) Paino: .......................................... Uudistettu ryhmä ja sen koulutus tähtää myös siihen, että ryhmä voi tarvittaessa jakautua helpommin soluittain kolmeen eri tehtävään
jääkärijoukkue, joissakin kokoonpanoissa orgaanisesti tai tehtäväkohtaisesti) Lisää tavaraa ja aseistusta Uusi taistelutapa lupaa enemmän ja parempaa varustusta. Komppania Taisteluosastoihin koulutetaan jatkossa kaksi erityyppistä jalkaväkikomppaniaa: jääkärikomppania ja jääkärikomppania (haj), eli hajautettu jääkärikomppania. jääkäriryhmä (9 henkeä) IV 2. Tehtävien ja kaluston monipuolisuus voisi edellyttää neljättä ajoneuvoa ja muutamaa lisämiestä ainakin ilmatorjuntakonekiväärille ja miksei johtamisenkin tueksi. Käyttö: .....................jalkaväen taistelun tukeminen epäsuoralla tulella Valmistusmaa: ...............................Suomi Kaliiperi: ...........................81 millimetriä Kokonaispaino: ......56 kiloa (putki 20 kiloa, tuki 19 kiloa, vastin 17 kiloa) Putken pituus: ..........1 200 millimetriä Tulinopeus: ................18 20 laukausta minuutissa Ampumaetäisyys: .....0,15,8 kilometriä Ampumatarvikkeet: ....... jääkärijoukkue VII (4. Ryhmässä on jatkossa kaksi konekivääriä, tarkkuuskivääri, pimeänäkökiikareita ja radio(ita). jääkärijoukkue VI 3. Kevyt kranaatinheitin 81 KRH Kevyt kranaatinheitin on jalkaväkikomppanian raskain orgaaninen asejärjestelmä. Komppaniassa on KRHjoukkue, jolla on kolme putkea. jääkärijoukkue V 2. Tässä kuten muissakin organisaatioissa on huomattava, että nämä ovat vasta alustavia kaavailuja. Hajautettu jääkärikomppania valmistautuu tarvittaessa toimimaan täysin hajautettuna ja mahdollisesti jopa eristettynä. Tärkeimpiä kehityskohteita ovat johtaminen, pimeätoimintakyky ja tulivoima. sirpalekranaatti, savuammus, latausharjoitusammus JATKUU SIVULLE 12 >. Jääkärikomppania (haj) taas muistuttaa vanhaa sissikomppaniaa, ja se käyttää kaikkia sissitoiminnan taistelutapoja. Tavallinen jääkärikomppania taistelee aikaisempaa joustavammin, koska se pytyy vaihtamaan asemia ja valmistelemaan paremmin sekä tukeutumaan pienempiin pesäkkeisiin. Huomiota herättää varmasti monissa lukijoissa ajoneuvojen vähäisyys (3 kuljettajaa) sekä johto-osan pienuus, vaikka joukkuetta pitäisi käyttää myös hajautetusti. 10 SUOMEN SOTILAS 4 • 2013 PUOLUSTUSVOIMAT Joukkueen muodostaa: I Johto-osa (3 henkeä): joukkueenjohtaja, joukkueen varajohtaja, viestimies II Tulenjohtoryhmä (5 henkeä) III 1. jääkäriryhmä (9 henkeä) V 3. Komppanian muodostaa: I Komentojoukkue II Huoltojoukkue III Kevyt KRH-joukkue IV 1. jääkäriryhmä (9 henkeä) VI Kuljettajat (3 henkeä) Joukkueen organisaatio mahdollistaa aikaisempaa paremmin hajautetun toiminnan, onhan joukkueen johtajalla nyt käytettävissä jopa yhdeksän erillistä partiota. Kalustoa on suunniteltu tässä esitetyn mukaisesti. Kalusto on suunniteltu uusiksi niin ryhmän, joukkueen kuin komppaniankin osalta. Tulevaisuus näyttää, mitä ja kuinka paljon todella saadaan. Kummatkin koulutetaan uuden taistelutavan mukaisesti
NYT VALITTUA NELIJAKOA voidaan pitää perusteltuna: taisteluosastolla ja sen komppanioilla on useampia yksiköitä hajautettavaksi taistelukentälle. Aikaisempaa pirstaleisempi taistelukenttä edellyttää aikaisempaa joustavampia ratkaisuja, jolloin kaavamaiset kaksi rinnan yksi takana -kaltaiset taktiikat menettävät merkitystään. Arviointi miten siinä onnistutaan, on tässä vaiheessa kuitenkin vaikeaa, koska uudistus on kesken. Eikä siitä ole kovin kauan, kun Suomessa oli nelijakoinen organisaatio. Toisaalta vahvuutena oli pienempi määrä johtamisen portaita tai pikemminkin johdettavia yksikköjä. Tämä taas edellyttää entistä parempaa koulutusta, johon taas tarvitaan resursseja, joita ei ole… rajattomasti. Siksi ei ole enää niin tärkeää käytetäänkö kolmi-, nelivai mitä jakoa. Lisää tukevia osia tarvitaan Pyhän kolminaisuuden loppu. PERINTEINEN perustaktiikka on ollut, että esimerkiksi pataljoonan taistelussa sen vastuualueella kaksi komppaniaa on rinnan ja kolmas niiden takana valmiina taistelemaan reservinä ja hyökkäyksessä koukkaamaan tai puolustuksessa tukemaan puolustusta, jos vihollinen pääsee murtoon. Säästöä ja tehoa saadaan organisaation johdossa. JOKA TAPAUKSESSA olisi hyvä muistaa se tosiasia, että tukevan osan vahvuus on kasvanut suhteessa taistelevan kiväärijalkaväen määrään jo yli sadan vuoden ajan, ja kasvu on ollut viimeiset 70 vuotta kiihtyvää. 11 SUOMEN SOTILAS 4 • 2013 KUTEN AIKAISEMMIN esitellyssä (2/2013) taisteluosastossa, niin myös komppaniassa siirrytään pääsääntöisesti kolmijaosta nelijakoon. Aikaisemmin jako on ollut hyvin hallitseva: joukkueessa on kolme ryhmää, komppaniassa kolme joukkuetta, jääkäripataljoonassa kolme jääkärikomppaniaa ja niin edelleen. Tämä tullaan varmasti huomioimaan Suomenkin maavoimien organisaatioiden jatkokehittämisessä niin alakuin ylätasollakin. Kolmijaosta luopuminen on herättänyt jonkin verran keskustelua, ihmetystä ja jopa kritiikkiä. PV 3vai 4-jako. Kolmijaon heikkous oli myös sen heikko taistelunkestävyys. HAASTEENA nelijaon kasvattamassa organisaatiossa on, että myös jalkaväkikomppanioita tukevien joukkojen suorituskykyä ja/tai kapasiteettia (pioneereja, viestiä, epäsuoraa tulta, huoltoa) tulisi kasvattaa vähintään samassa suhteessa kuin jalkaväkijoukkoja. Komppaniassa on jatkossa tehtävästä riippuen kolmesta neljään joukkuetta. KOLMIJAKOINEN organisaatio on ollut selkeä, toimiva ja perusteltu, mutta muuttuneen sodankäynnin takia se ei välttämättä enää ole paras vaihtoehto, jos se on ollut sitä todellisuudessa koskaan, sillä massamaiset suoraviivaiset hyökkäykset selkeitä rintamalinjoja vastaan eivät ole olleet todellisuutta enää vuosikymmeniin. Uudistettu taistelutapa korostaa tehtävätaktiikkaa, ja joukot toimivat aikaisempaa itsenäisemmin, joten taisteluosastojen johto-osien määrä vähenee suhteessa johdettaviin joukkoihin. Koska samalla siirrytään vielä aikaisempaa hajautetumpaan ryhmitykseen, haasteet vain kasvavat
Komppanian panssarintorjuntakykyä vahvistaa omat lähipanssarintorjuntaohjukset. Tärkeää olisi, että kentällä olisi jatkossa riittävä määrä kouluttajia, koska asevelvollisten suoritusvaatimukset monipuolistuvien tehtävien täyttämiseksi kasvavat. Osaamista ja kalustoa ei voida hankkia ilmaiseksi. Komppanialla on yhteensä 18-24 konekivääriä, 9-12 tarkkaampujaa, 3-4 12,7 mm:n ilmatorjuntakonekivääriä sekä oma kranaatinheitinjoukkue, jolla on kolme kevyttä 81 mm:n kranaatinheitintä. Tarkkuuskivääri 8.6 TKIV 2000 (Sako TRG-42). Useissa kohdin on kuitenkin vielä paljon mietittävää, suunniteltavaa ja hiottavaa, jotta kokonaisuus saadaan toimivaksi. Suorituskykyä löytyy Uudistetun taistelutavan mukainen joukkojen organisaatio ja suunniteltu varustus antaa hyvät edellytykset kehittää tehokkaat, toimivat ja joustavat taistelujoukot. Erityisen paljon tullaan vaatimaan johtajilta soluja partiotasolta organisaation huipulle asti. Suorituskykyä saadaan, jos resurssit riittävät. Kiitämme yhteistyöstä Maavoimien esikuntaa ja prikaatikenraali Petri Hulkkoa. Käyttö: .................henkilömaaleja sekä materiaalia vastaan (esimerkiksi kevyesti panssaroidut ajoneuvot, aseja johtamisjärjestelmät) Ominaisuudet: ........lippaallinen kertatulikivääri, jossa muun muassa säädettävä poskituki ja perälevy Valmistusmaa: ...................Suomi Kaliiperi: ............................. 12 SUOMEN SOTILAS 4 • 2013 PUOLUSTUSVOIMAT Joukkueessa on vähintään kuusi konekivääriä, kolme tarkka-ampujaa sekä yksi 12,7 mm:n ilmatorjuntakonekivääri (ItKK). 8,6x70 (.338 Lapua Magnum) Paino: ...................ase noin 7 kiloa (ilman lipasta) Lipas: ..........................5 patruunaa Tulinopeus: ........8-10 tähdättyä laukausta minuutissa Tehokas ampumaetäisyys: .........yli 1 000 metriä Suorituskykyä saadaan, jos resurssit riittävät. Lisäksi joukkueella on käytössä tehtävän mukaisesti muun muassa lämpötähystimiä, kevyitä kertasinkoja, panssarimiinoja sekä kylkija viuhkapanoksia. Haasteita tulee olemaan varustukseen tarvittavan rahoituksen saaminen, koulutusjärjestelmän luominen, johtamistavan ja -järjestelmän kehittäminen ja reserviläisten ainakin osittainen kouluttaminen uudistettuun taistelutapaan. Osaamista ja kalustoa ei voida hankkia ilmaiseksi. Huollolta uusi taistelutapa tulee vaatimaan paljon osaamista, henkilöstöä ja logistista kykyä
Toivottavasti uudistettu pienempi ja ketterämpi armeija saadaan varustettua nyt paremmin. Se kuulostaa huolestuttavalta. Myös virtalähdehuollon ja energian tarve kentällä kasvaa, erityisesti kylminä vuoden aikoina. Hajautettu taistelutapa edellyttäisi myös tarkoituksenmukaisempia majoitusvälineitä (telttoja, laavuja), naamiointija suojatarvikkeita, maastoajoneuvoja, vaatteita ja kantolaitteita. MYÖS HAJAUTETUN taistelutavan optimointi edellyttäisi esimerkiksi hajautettujen jääkärikomppanioiden jokaiselle kolmihenkiselle partiolle kyseisiä varusteita. Suunnitellusta kokonaisuudesta saadaan kaikki hyöty irti vain, jos suunniteltuja varusteita saadaan joukoille riittävästi. Jo joukkuetasolla voidaan puhua ihan eri suorituskyvystä, kun käytössä on ryhmää kohden useita radioita, pimeänäkölaitteita ja/tai lämpötähystimiä. Uudistunut huoltojärjestelmä (esitellään myöhemmin lehdessämme) edellyttää taistelijoille muun muassa termospulloja ja keittimiä ruokahuollon toteuttamiseksi. Kolmihenkisiä partioita komppaniassa on 27–36, joten jokainen komppania tarvitsee kymmeniä radioita, pimeänäkölaitteita ja/tai lämpötähystimiä. USEITA HANKINTAOHJELMIA on julkistettu, mutta tietoja todellisista hankintamääristä ei ole saatavilla. Ja itse itseään ruokkiva kehä on valmis… Riittävätkö rahat. Puretun suuren kenttäarmeijamme joukoilla kun ei useimmiten ollut lähellekään määrävahvuista viestikalustoa. Aiemminhan joukkueessa ei ole ollut useimmiten mitään muuta viestivälinettä kuin tulenjohdon kalusto, jos sitäkään. UUDISTETTU taistelutapa edellyttää vielä paljon suunnittelua varustepuolella. Toivottavasti ne ovat riittäviä, sillä muuten joukoista tulee paperitiikeri-joukkoja, minkä perusteella sodan ajan vahvuutta on aikaisemminkin pienennetty. TEK S TI: PE TRI VÄLKKI. Nyt useiden näiden kohdalla ei ole vielä tiedossa hankintaohjelmia. Muuten partioiden kyky itsenäiseen toimintaan heikkenee oleellisesti. Tällöinkin niitä on vain joka kolmannella taistelijalla, ja pimeätoiminnan osalta tarve olisi saada pimeäkiikari jokaiselle taistelutehtävässä olevalle miehelle, myös ajoneuvonkuljettajille, sillä sanotaanhan, että heikoin lenkki määrää ketjun vahvuuden. NYKYAIKAINEN sodankäynti edellyttää muun muassa pimeätoimintakykyä ja aikaisempaa parempaa johtamiskykyä. SUOMEN SOTILAS 4 • 2013 13 KOMMENTTI UUDISTETUN taistelutavan suurimman kompastuskiven muodostaa todennäköisesti rahoitus eli varusteiden saatavuus
Se voi olla myös psykologisesti kestävämpi kuin taistelupari. Myös huollollisesti ja kalustoon liittyvissä asioissa taistelijaparit ovat jakaneet keskenään muun muassa keittimet, termospullot, kirveet ja sahat. Nyt taisteluparin rinnalle tulee kolmas pyörä: taistelupari korvautuu kolmen hengen solulla. Myös monessa muussa tehtävässä on perusteltua, että taistelijat eivät toimi ja liiku yksinään (esimerkiksi viestiyhteyksien rakentaminen, suluttaminen, partiointi ja huoltokuljetukset), koska yksinäinen taistelija on alttiimpi tapaturmille ja vihollisvaikutukselle, kädet loppuvat helposti kesken vaativissa töissä ja paria tarvitaan myös mahdollisiin suojaustehtäviin. 14 SUOMEN SOTILAS 4 • 2013 PUOLUSTUSVOIMAT T aistelijapari-järjestelmässä taistelijaparit ovat tukeneet toistensa liikkumista tulen alla. Myös konekiväärin ja/tai sinkojen tehokasta taktista käyttöä edesauttaa kolmen taistelijan solu. Solu pystyy huomattavasti aiempaa paremmin erillistehtäviin kuten tähystyspaikan perustamiseen (tähystäjä, kirjuri/ viestimies, suojamies) tai vartiopisteen pyörittämiseen. TEK S TI: PE TRI VÄLKKI. Taistelijapari-järjestelmä siirtyi ansaitulle eläkkeelle uudistetun taistelutavan myötä. Solu on taistelunkestävämpi, tulivoimaisempi ja esimerkiksi tulen alla tehokkaampi. Ja on sillä ollut merkittävä psykologinenkin merkitys. Kehiin astui kolmas pyörä. Kaveria ei jätetä. ”Mene sinä, minä suojaan” on kaikille sotaväen käyneille tuttu hokema. Kolme on enemmän Uudistettu kolmen hengen solu on hyvä ratkaisu, monessakin mielessä. Kolme henkeä mahdollistaa paremmin myös esimerkiksi evakuoinnit ja tavaroiden siirrot, kun kaksi kantaa ja yksi suojaa. Kolmen hengen solut mahdollistavat paljon paremmin ryhmän nopean ja tehokkaan hajauttamisen. Kolmin aina kaunihimpi. Yksin meistä jokainen murtuu ajan kanssa. Kolme henkeä pystyy myös pidempään pitämään yllä taisteluvalmiutta eri tehtävissä, koska se kykenee kantamaan enemmän tarvikkeita sekä jakamaan lepo/ vartiointiaikaa kahden hengen sijasta kolmen hengen kesken
I Johtaja, tähystäjä (varalla kaksi sinkoa) II 1. Mikään näistä ei synny itsestään. Joustavuus taas on mahdollista vain, jos joukko on riittävän osaavaa. Tarvitaan koulutusta ja harjoittelua, standardisoituja ratkaisuja sekä yhteenhitsatun solun yhteistä dynamiikkaa. Tarvitaan taas niitä vanhan ajan hyviä korpraaleja ja kärkitaistelijoita. Vaihtoehtoja tulee entistä enemmän; yksi liikkuu kaksi ampuu, kaksi liikkuu yksi ampuu, kuka ampuu ketkä liikkuvat. Nyt johtaja/tähystäjä voi keskittyä omaan tehtäväänsä: tulenkäytön johtamiseen, tähystämiseen ja asemanvaihdon määräämiseen. Jo pelkästään niinkin yksinkertainen asia kuin perinteinen ”tuli ja liike” vaatii parempaa kommunikointia ja koulutusta kuin aikaisemmin. Partio myös kestää paremmin tappioita ja pysyy taistelukykyisenä. Ennen oli selkeää: kun toinen liikkui, niin toinen ampui. Soluista tulisi saada kykeneviä itsenäiseen toimintaan, mikä edellyttää koulutusta. Nyt ryhmässä on nimetty ryhmänjohtaja ja varajohtaja, mutta kolmannen solun kohdalla lienee päättämättä, miten asia ratkaistaan. Partio on tulivoimaisempi, pystyy ampumaan useammasta tuliasemasta ja vaihtamaan asemia nopeammin. I Johtaja, tähystäjä/suojamies/a-tarvikkeen kantaja (RK) II KK-ampuja (KK) III Lataaja, suojamies/a-tarvikkeen kantaja, vara-ampuja (RK) Konekiväärin tehokas käyttö edellyttää kykyä kantaa ja toimittaa konekiväärille paljon a-tarvikkeita sekä edesauttaa konekiväärin liikettä ja asemien vaihtoa. ampuja (kaksi sinkoa) III 2. Partio on tulivoimaisempi, pystyy ampumaan useammasta tuliasemasta sekä suojaamaan omaa toimintaansa ja vaihtamaan asemia nopeammin. Mitenkäs nyt. ampuja (kaksi sinkoa) Aikaisemmalla kahden hengen partiolla haasteena oli sinkojen kantaminen, käyttökuntoon laitto, tähystäminen ja nopea asemanvaihto. Oheiset partiokokoonpanot esimerkkejä.. Aiemmin kaavamaisista tekniikoista siirrytään monella tasolla vaativimpiin tekniikoihin ja joustavampaan toimintaan. Myös sivustojen ja kk:n katvealueiden suojaaminen partion rynnäkkökiväärimiesten avulla tehostaa kk-partion toimintaa. 15 SUOMEN SOTILAS 4 • 2013 Koulutustarve kasvaa Kolmen hengen solu vaati kuitenkin aikaisempaa enemmän koulutusta miehistölle ja erityisesti johtajille, jotta siitä saadaan kaikki hyöty irti. Erityisesti hajautetussa toiminnassa voisi ajatella, että jokaisessa kolmen hengen solussa pitäisi olla johtajakoulutuksen saanut taistelija. Ampujat taas sinkojen käyttökuntoon laittoon, ampumiseen ja tarvittaessa välittömästi sen jälkeen aseman vaihtoon (ennen he joutuivat toimimaan tähystäjänä taistelijaparille) johtajan käskyjen mukaan. Sinkopartio KK-partio Taistelijoiden koulutus, taistelutekniikat ja partioiden kokoonpanot ovat kehitystyön alla
Partio pystyy taistelijaparia pitkäaikaisempaan toimintaan, on tulivoimaisempi sekä kykenee kantamaan mukanaan enemmän a-tarvikkeita. Valmistusmaa: .............Suomi Kokonaispaino: ...........2,5 kiloa Räjähdysainemäärä: ..1,3 kiloa Projektiilit: ...................yli 900 kpl, yksittäisen projektiilin massa 0,5 grammaa, sirpaleviuhkan leveys on noin 60 astetta Laukaisu: .......................sähkötai räjäytysletkusytytyksellä Viuhkapanos VP 2010. Jatkossa joka ryhmässä on tarkka-ampuja, joukkueessa siis kolme ja komppaniassa 9-12! Hyvin koulutetut, oikein käytetyt ja tuetut tarkka-ampujat voivat olla merkittävä tulivoima komppanialle. Tähän saakka tarkka-ampuja kun on usein ollut kuljettajien kanssa telttaa lämmittämässä… Tarkka-ammunta arvoonsa TEK S TI: PE TRI VÄLKKI I Johtaja, tähystäjä (RK) II Ampuja (TA-kivääri) III Suojamies/viestimies (RK) Kolmen hengen TA-partio on hyvin perusteltu peitteisessä maastossamme, jossa suojamiehen sekä tähystäjän/johtajan/maalittajan merkitys korostuu. Käyttö: ..........................Tukikohtien ja ryhmitysten suojaaminen hajautetussa/sissitoiminnassa vihollisen henkilöstöä ja panssaroimattomia ajoneuvoja vastaan. 16 SUOMEN SOTILAS 4 • 2013 TA-partio PUOLUSTUSVOIMAT U udistuksen yhteydessä tarkka-ammunnan ja -ampujien merkitys tulee kasvamaan. Haasteellista tulee olemaan tarpeeksi monen tarkka-ampujan riittävän koulutustason saavuttaminen sekä johtajien kouluttaminen näiden taistelijoiden mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Toiminta perustuu suunnattuun sirpalevaikutukseen. Oppia tähän on varmasti haettu maailmalta nykyisistä kriisipesäkkeistä, historiasta ja muuttuneesta sodankuvasta
Riittävästi miehitetyllä ja taktisesti oikein käytetyllä ilmatorjuntakonekiväärillä voidaan tehdä edes jotain pintamaaleja, maahanlaskuja ja helikoptereita vastaan.. 12.7 ITKK 96 on vyösyöttöinen, kaasurekyyliperiaatteella toimiva sarjatulta ampuva raskas konekivääri. Ase on tehokas, mutta sen tehokas käyttäminen vaatii koulutusta ja sitoo käytännössä useamman taistelijan. Ilmatorjunnan heikkous uusissa joukoissa arveluttaa muutenkin. Joukkojen omassa lähiilmatorjunnassa ja tulitukena maamaaleja vastaan. Vaikka ItKK:lle tulisi sen vaatima vähintään viisihenkinen ryhmä, jota voitaisiin vahvistaa tarvittaessa kuljettajalla, jää komppanian ilmasuoja kovin heiveröiseksi pelkän “Itkon” varassa. Sen käyttö ajoneuvon kehälavetilla tai tukikohtajalustalla on mahdollista. Miehiähän kyllä riittää ja Sergeitäkin, ainakin toistaiseksi. Ominaisuudet: .. SUOMEN SOTILAS 4 • 2013 17 U usien joukkueiden raskain ja tulivoimaisin ase on 12,7 mm:n ilmatorjuntakonekivääri. noin 80 kiloa (ase 25 kiloa, joustokehto 20 kiloa, tukikohtajalusta 24 kiloa, vyölaatikko täynnä 11 kiloa (50 patruunaa) Tulinopeus: ...... pia, kaivattaisiin. Onko se ajateltu vain ajoneuvokäyttöiseksi, jolloin kulloinkin kyydissä olevat toimivat sen käyttäjinä. Venäjä Kaliiperi: ........... Mistä aseeseen löytyy joukkueesta koulutetut miehet. 12,7x107 Pituus: ................ Valmistusmaa: .. 157 senttimetriä Paino: .................. Eikös ilmauhan rooli ole ollut viimeisimpien sotien valossa pikemminkin kasvussa kuin laskussa. Olkapääohjuksia tai vaikkapa vanhoja hävitysuhan alla olevia Sergeitä, mieluiten molemTEK S TI: PE TRI VÄLKKI Ilmatorjuntakonekivääri 12.7 ITKK 96 Käyttö: ............... 700-800 laukausta minuutissa teoriassa, käytännön tulinopeus noin 100 laukausta minuutissa, vyön vaihdot huomioiden Luodin lähtönopeus: ..............850 metriä sekunnissa Tehokas ampumaetäisyys: ...ilmamaalit 1 500 metriä, pintamaalit 2 000 metriä Käytettävät ampumatarvikkeet: ..panssarisytytys tai panssarisytytyspatruuna valojuovalla Panssariluodin läpäisy 10-30 millimetrin terästä, riippuen ampumaetäisyydestä ja iskukulmasta Kuka ItKK:n puikkoihin. Saadaanko puolituumaisesta näin kaikki sen teho irti vai käykö sille niinkuin monissa harjoituksissa on nähty: jää kuljetuslaatikkoon kuorma-auton lavalle! Toivottavasti aseen käyttäjät ja käyttö pohditaan tarkoin, jottei sille käy samoin kuin aikaisemmin usein tarkka-ampujille: aseet ja miehet ”unohdetaan” tukikohtaan tai johonkin takamaastoon, kun niille ei ole osoitettu tehtävää, resursseja ja käyttäjiä tai annettu koulutusta tulivoimaisen ja monipuolisen aseen käyttömahdollisuuksista varsinkin joukkueenjohtajalle. Siksi hieman hämmentää se, että organisaatiossa ei näytä olevan laitettu joukkueen isoimmalle aseelle käyttäjiä. Ainakin varmaa on, että uhka kasvaa ja lentokorkeus laskee, jos vastaosapuoli tietää, ettei sen ilmaasetta uhkaa muu kuin mieskohtainen ilmatorjunta
Valmistusmaa: .........Ruotsi/Iso-Britannia (Saab Bofors Dynamics/Thales Air Defence) Kaliiperi: ......................102 millimetriä Pituus: ...........................100 senttimetriä Paino: ............................12,5 kiloa (ohjus 6,5 kiloa) Nettoräjähdeainemäärä: ...1,8 kiloa/ohjus Vmax=...........................275 metriä sekunnissa Lentoaika: ...................1,8 sekuntia (400 metriä) / < 2,5 sekuntia (600 metriä) Ampumaetäisyys: ..........................20-600 metriä Itsetuhomekanismi: ...................... Se soveltuu myös rynnäkkövaunujen, kevyiden ajoneuvojen ja asepesäkkeiden tuhoamiseen. Ominaisuudet: ..........NLAW on kertakäyttöinen panssarintorjunta-ase, jonka käyttöperiaate on ammu ja unohda (PLOS/OTA ja DA). 5,6 sekuntia/1 000 metriä Kolme ammuntamenetelmää: ...ennustettu lentorataohjaus (PLOS), kattohyökkäysmoodi (OTA), suorahyökkäysmoodi (DA) Läpäisy: ...............................................>500 millimetriä (ontelopanos) Ohjuksessa voidaan käyttää myös valonvahvistinta NLAW VV3X (Patria) Varastointiaika: ..............................noin 20 vuotta Hinta: ..................................................noin 20 000 euroa 102 Raskas lähipanssarintorjuntaohjus NLAW (102 RSLPSTOHJ NLAW). 18 SUOMEN SOTILAS 4 • 2013 PUOLUSTUSVOIMAT Käyttö: ..........................Ohjus on tarkoitettu ensisijaisesti lähietäisyyksille raskaita panssarimaaleja vastaan. Aseella voidaan ampua kaikista ampuma-asennoista, ja vastamassaperiaate mahdollistaa ampumisen suljetusta tilasta
JY VÄLL Ä 19 SUOMEN SOTILAS 4 • 2013 KIINAN uutistoimistot seurasivat tiiviisti Vikrantin vesillelaskua. Intia on pyrkinyt omalta osaltaan uudistamaan asevoimiaan: laivaston osalta tämä on näkynyt uusien sukellusveneiden ja pinta-alusten hankintana sekä investointeina uusiin asejärjestelmiin.. Kiinan laivaston amiraali Yin Zhuo rauhoitteli maanmiehiään toteamalla, ettei Kiinan tule olla huolissaan Intian lentotukialuksesta: ”Tukialusryhmällä he [intialaiset] haluavat Tyynelle valtamerelle. Kiinan valtiontelevisio kommentoi, että kotimaisuusväitteistä huolimatta lentotukialus on todellisuudessa kansainvälistä tuotantoa. Jos he tulevat sinne, se koskettaa Kiinaa. Vikrant tulee korvaamaan vuonna 1959 valmistuneen Viraatin, joka vuoteen 1985 palveli Ison-Britannian laivastossa nimellä HMS Hermes. Ennen Vikrantia maan ainoa lentotukialus on ollut INS Viraat. Sen lentokalusto koostuu brittivalmisteisista Sea Harrier -koneista. Lentotukialus INS Vikrant vahvistaa Intian laivaston läsnäoloa maan aluevesillä sekä pyrkii torjumaan Kiinan laivaston hegemoniapyrkimykset Aasian merillä. Lentotukialuksen lentokalusto koostuu venäläisvalmisteisista MIG-29hävittäjistä. Kiinan vahvistunut laivasto on viime aikoina seilannut yhä kauemmas maan aluevesiltä. KIINAN JA INTIAN suhteet ovat ajoittain olleet jännittyneitä rajariitojen vuoksi. Viimeksi huhti-toukokuussa Kiinan ja Intian asevoimien vastakkainasettelu Pohjois> Kiinan ja Intian Kamppailu Isosta valtamerestä I ntia laski vesille ensimmäisen kotimaassa valmistetun lentotukialuksensa elokuussa. Intian odotetaan täydentävän lentotukialuslaivastoaan Venäjällä rakennetulla lentotukialuksella, vuonna 2014 palvelukseen astuvalla INS Vikramadityalla. Intian puolustusministeriön mukaan aluksen moottorit ovat General Electric Co.:n valmistamia. VIKRANTIN varsinainen käyttöönotto tapahtuu vuonna 2018. Maiden välisen rajan kulusta kiistellään Himalajalla. Lentotukialuksillaan Intia pystyy osoittamaan valtaansa Intian valtamerellä ja laajemmin Itä-Aasiassa. INS Vikrantin valmisti Intian valtion omistama Cochin Shipyard -telakka. Sen vesillelasku on nähtävä osana Aasian kilpavarustelua, jonka on käynnistänyt Kiinan kasvava puolustusbudjetti. Mutta sotilaallinen vastus he eivät meille ole”. Sen alukset ovat osallistuneet merirosvojen torjuntaan Somalian rannikon tuntumassa ja edenneet Japanin saarien välistä Tyynelle valtamerelle. KIINAN LAIVASTO aloitti syyskuussa 2012 koulutusharjoitukset Ukrainasta vuonna 1998 hankitulla (entinen neuvostolaivaston lentotukialus Riga, ukrainalaisittain Varjag) ja viime vuosina täysin modernisoidulla Liaoning -lentotukialuksellaan
Kiina on rahoittanut satamahankkeita Intian perivihollisen Pakistanin maaperällä sekä Sri Lankassa. Väkivaltaisuuksissa on kuollut tuhansia nigerialaisia. Kiina on Intialle maan tärkein kauppakumppani. Mikäli hän on kuollut, olisi tämä takaisku Nigerian radikaali-islamisteille. Yhdysvallat on luvannut Shekaun pidätykseen johtavista tiedoista 7 miljoonan dollarin vihjepalkkion. NIGERIAN radikaali-islamistisen liikkeen Boko Haramin johtajan Abubakar Shekaun uutisoitiin elokuussa saaneen surmansa turvallisuusjoukkojen kanssa käydyssä tulitaistelussa. Intian 15 sukellusveneen laivasto on pitkälti vanhentunut. Samalla Kiinan laivaston läsnäolo Intian aluevesien tuntumassa on lisääntynyt. Intian mukaan 40-50 miehen kiinalaisjoukkue eteni 19 kilometriä Intian puolelle rajaa. Onnettomuus tapahtui 16 vuotta vanhalla venäläisvalmisteisella diesel-käyttöisellä INS Sindhurakshakilla. Kiina kiisti rajaloukkauksen. Toisaalta Boko Haram -liike koostuu useista alaryhmistä, eikä yhden miehen kuoleman uskota johtavan toiminnan loppumiseen.. Onnettomuudessa sai surmansa 18 merisotilasta. VÄLIKOHTAUSTA seurannut vastakkainasettelu päättyi, kun maiden diplomaatit päättivät tarkastella tilannetta laajemmasta maiden välisten suhteiden näkökulmasta. 20 SUOMEN SOTILAS 4 • 2013 JY VÄLL Ä Himalajalla sijaitsevalla Depsangin tasangolla (5 000 metrin korkeudessa) päättyi kolmen viikon jälkeen rauhanomaisesti osapuolien vedettyä joukkonsa kiistellyltä alueelta. INTIALAISET turvallisuusasiantuntijat ovat huolestuneet Kiinan kasvavasta läsnäolosta Intian valtamerellä. Intia ja Vietnam tekevät yhteistyötä öljyn etsinnässä ja poraamisessa Etelä-Kiinan merellä. INTIA on viime vuosina toteuttanut joukon laivastoharjoituksia Yhdysvaltojen, Japanin, Vietnamin ja Singaporen kanssa Itä-Kiinan ja Etelä-Kiinan merillä. Onnettomuuden syyksi epäillään sukellusveneen torpedojen tai ohjusten räjähdystä tuntemattomasta syystä. Taloudellisista intresseistä huolimatta suhteet pingottuivat uudelleen kesäkuussa, kun Intia siirsi Sukhoi Su-30MKI -hävittäjiä lähelle maiden rajaa. Alus tuhoutui täysin kahdessa räjähdyksessä ja niitä seuranneessa tulipalossa. Tämän alaisuudessa Boko Haram on kiihdyttänyt terroristikampanjaansa Nigeriassa. Nigerian armeijan mukaan hän olisi menehtynyt maan koillisosassa 30.6.2013 käydyssä tulitaistelussa saamiinsa vammoihin. Kiina vastasi siirtämällä omia Shenyang J-11 (Flanker B+) -hävittäjiään tiibetiläisille lentokentille. Aiemmin esitetyt väitteet Shekaun kuolemasta ovat osoittautuneet vääriksi. Intialainen sukellusvene räjähti satamassa INTIAN LAIVASTO kärsi kivuliaan takaiskun 13.8.2013, kun yksi sen sukellusveneistä räjähti mumbailaisessa satamassa. Armeijan tietojen mukaan Shekau olisi viety haavoittuneena Kameruniin, jossa tämän uskotaan kuolleen joskus 25.7.–3.8.2013 välisenä aikana. Sukellusvene oli palannut viime vuonna Venäjältä, jossa sukellusvenettä oli modernisoitu kahden ja puolen vuoden ajan. Nigerian radikaaliislamistien johtohahmo kuollut. SHEKAU nousi Boko Haramin johtajaksi vuonna 2009. Kyseessä oli vakavin takaisku Intian laivastolle sitten vuoden 1971 sodan Pakistania vastaan, jolloin pakistanilaisten onnistui upottaa fregatti INS Khukri