PA L. RIIPPUMATON SOTILASAIKAKAUSJULKAISU VUODESTA 1919 3/2026 • 14,90 € OSTIKO SUOMI TURHIA ASEITA. VK O 20 26 -2 1 76 73 35 -2 60 3 Pekka Toveri: Ukraina on niskan päällä droonisodassa JUHA MÄKELÄN ANALYYSI IRANIN SODASTA Mikko Hyppönen siirtyi tietoturvasta droonijahtiin
TILAA NYT SUOMEN SOTILAS Vain 82 euroa 10 numeroa = vuoden mittainen tilaus Soita kestotilaus (03) 4246 5334 Voit tilata myös sähköpostitse: tilaajapalvelu@atex.com www.facebook.com/suomensotilas www.suomensotilas.fi SA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G
0400 418 705 Päätoimittaja Reijo Ruokanen reijo.ruokanen@suomensotilas.fi puh. Puolustusvoimia on arvosteltu myös hankintojen viivästelystä. Järkevää olisi hankkia meridrooneja. Viisaasti toimimalla turvallisuus olisi parantunut ja rahaa olisi säästynyt valtavasti. Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakausmedia ry:n jäsen 3.4.2026 Taas on se aika vuodesta, kun kaikkien alojen asiantuntijat ja erikoismiehet alkavat isoon ääneen kysellä Suomen varustautumisesta. Se, mikä on uutta tänään, voi olla kahden vuoden kuluttua jo täysin vanhentunutta. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 tilaajapalvelu@atex.com Toimitusjohtaja Kai Ahotupa kai.ahotupa@suomensotilas.fi puh. Suomeen osuneet droonit ovat kiihdyttäneet keskustelua. 040 342 4350 Toimituspäällikkö Ari Pakarinen ari.pakarinen@suomensotilas.fi puh. Meillä onneksi on alan yrityksiä ja lisää syntyy kaiken aikaa. SUOMEN SOTILAS 3 • 2026 3 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Vastuullista on vastata väitteisiin ja kysymyksiin asiallisesti ja tietoa jakaen. Jos vääriä väitteitä ei ammuta alas, ne jäävät eloon. Onneksi poliitikot eivät saaneet päättää. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Yleensä he kyseenalaistavat hävittäjähankinnan. Eettisesti valveutuneet arvostelijat muistavat myös mainita Daavidin lingon. Kansanedustajat patistelivat sotilaita nopeasti ostoksille. 0400 418 705 Tilaushinnat alkaen Kestotilaus 82 € / 10 nroa + Digilehti Määräaikainen 101 € / 10 nroa + Digilehti Opiskelija/Varusmiestilaus (kestotilaus) 77 € / 10 nroa + Digilehti Ulkomaan (EU-maat) kestotilaus 12 kk 98 € / 10 nroa + Digilehti Digilehti 6 kk / 30 € 12 kk / 45 € Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Sama koskee Merivoimien hankintaa. Reijo Ruokanen Päätoimittaja 040 3424350 reijo.ruokanen@suomensotilas.fi Viisaat koolla Onneksi poliitikot eivät saaneet päättää.. Määräaikaistilausta ei voi perua. Eduskunnan puolustusvaliokunta tuohtui viime kesäkuussa, kun sille selvisi, että Suomessa on vain tuhat droonia, lähinnä koulutusta varten. Hävittäjän hinta on elinkaaren aikana satoja miljoonia. Tästä kaikesta lisää sivuilla 14–15. Muun muassa sanomalehti Kaleva päätyi pääkirjoituksessaan jo asiaa pohtimaan. Olennaisinta on silti varmistaa, että kriisin koittaessa Suomessa kyetään droonien massatuotantoon. Hetken päästä niihin uskovien määrä on kaksinkertaistunut ja sitten taas kaksinkertaistunut ja niin edelleen. Helposti päivitettävien droonien perusvarasto on tarpeen. Aiemmin kritiikkiä perusteltiin vaikka vaarinhousuilla, mutta nyt hymynkare suupielessä selitetään, että drooneilla voisi hoitaa saman homman kuin F-35:lla. Pohjanmaa-luokan korvetit ovat näiden yleisviisaiden mielestä vanhanaikaisia ja kalliita kuin fan. Nyt meillä ei ole satoja tuhansia drooneja vanhentumassa varastoissa. Eri puolustusjärjestelmien merkitys konkretisoituu esimerkeillä. Niillähän Ukrainakin on kurittanut venäläisiä. Se lienee kaikkitietävien kriitikoidenkin mielestä hyvä asia. Droonit maksavat enintään kymppitonneja kappale. Kriitikkoa voi neuvoa ottamaan yhteyttä Iraniin. Helpointa olisi ohittaa kyseenalaistukset niihin reagoimatta, mutta kovin vastuuntuntoista se ei olisi. Sillekään ei enää ole tarvetta, koska Israel toimi julmasti Gazassa. 040 554 8862 Ulkoasu ja taitto Matti Vartiala kalevantuli@saunalahti.fi puh. Kirjapaino: Printall Seuraava numero 4/2026 ilmestyy toukokuussa 2026. Aineistopäivä 7.4.2026. Ukrainakin voi kertoa, ovatko torjuntaohjukset ollenkaan tarpeellisia, vai voiko kaiken hoitaa halvoilla drooneilla. 040 589 4547 Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa puh. Sieltä voi kysyä, olisiko tehokkaalle ilmapuolustukselle ollut käyttöä
Julkaistava aineisto. DROONIT 16 Droonien vihollinen UKRAINA 22 Ukrainan ylivoimaa droonisodankäynnissä 26 Rauhanneuvottelut eivät edisty LÄHI-ITÄ 28 Iranin sota ei ratkea sotimalla TAKTIIKKA & TEKNIIKKA 34 USA:n nyrkki merellä 38 Maihinnousutukialukset vievät raakaa voimaa Persianlahdelle 56 Kyberja ICT-varusmiehet esittelivät innovaatioitaan ÖLJY 40 Tankkerisota sai maailman paniikkiin 45 Millainen Hormuzinsalmi on. Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI Droonien vihollinen s. 7 Uusi Naton johtamisyksikkö Suomeen 8 Suomen ja Ruotsin panssarit valloittavat Eurooppaa 9 AWACS-koneet ensi kertaa Suomessa Toinen Pohjanmaa-korvetti vesille keväällä 10 Uusi panssari Pohjanmaalta Nato-tason suojausta 12 Suomalaisyritys kehitti taistelukentän droonitehtaan 13 Suomalaisten luottamus USA:han romahti Suomalaissukset ruotsalaistaistelijoille 14 Tuliko ostettua turhia vehkeitä. Tilaajarekisteri. N A VY JYVÄLLÄ 6 Haulikonpatruunoilla droonien kimppuun F-35:n tutkat vaarassa. 16 U .S . Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointi-tarkoituksiin. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. 47 Uhkapeliä Suomenlahdella STRATEGIA 48 Pärjääkö teorialla tosisodassa. Etukansi: Heidi Koivunen. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. kerran HISTORIA 58 Salattu kapina 65 Kansannousut eivät enää toistu TIETOVISA 66 Tunnetko sotapäälliköt. TURVALLISUUS 52 Maanpuolustusväki koolla 49
USA:n nyrkki merellä s. 34 Juha Mäkelä: Iranin sota ei ratkea sotimalla Persianlahden arabimaat joutuivat sijaiskärsijöiksi, kun Irak ja Iran kävivät sotaan toistensa kauppalaivastoja vastaan. 3.3.2026. 28 Yhdysvaltojen iskukyky Iraniin kohdistetussa hyökkäyksessä on suurelta osin kahden lentotukialusosaston varassa. s. ■ MV-22B Osprey -kuljetuskone.. 40 Lentotukialus USS Abraham Lincoln (CVN 72) osallistuu Operaatio Epic Furyyn. Tankkerisota 1980–1988 s
◉ DCM sijoitetaan Riihimäelle. Vaikka henkilöstö on suomalainen, yksikkö on Naton osa ja toimii Naton standardien, järjestelmien ja johtosuhteiden osalta täysiverisenä liittouman toimijana. Tehtävät miehitetään suomalaisella henkilöstöllä. Mikkeli ja Rovaniemi ovat jo aiemmin saaneet omansa. DCM on käytännössä NCISG:n ”etäsolmu” Suomessa. Esikuntaan osallistuvat Suomen ja Ruotsin lisäksi ainakin Iso-Britannia, Italia, Ranska, Tanska, Norja ja Islanti. Suomessa sijaitseva DCM tukisi erityisesti JFC Norfolkin alaisia joukkoja ja rakenteita. Ruotsi toimii FLF-joukkojen kehysvaltiona. Rovaniemelle on tulossa ruotsalaisjohtoinen Naton eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen monikansallinen esikuntaosa. Perustettava joukko tukee FLF Finland -taisteluosaston toimintaa, harjoituksia sekä Naton puolustuksen vahvistamista kriisin ja sodan aikana. Yksikkö työllistää noin 60 henkilöä. Rovaniemen pysyvä FLF-esikuntaosa nostaa Naton läsnäoloa Lapissa, tarjoaa valmiin komentorakenteen nopeasti vahvistettaville maavoimien joukoille ja sitoo pohjoisen Suomen suoraan liittokunnan maapuolustuksen etulinjaan. Se siis perustetaan nimenomaan Pohjois-Euroopan ja arktisen alueen High North -operaatioiden teknisten johtamisjärjestelmien selkärangaksi. SUOMEN SOTILAS 3 • 2026 7 N aton johtamisjärjestelmäyksikkö, Deployable CIS Module (DCM) sijoitetaan Riihimäelle. Uusi Naton johtamisyksikkö Suomeen ■ Kuva: Naton Cold Response 26 -harjoitus kokoaa noin 25 000 sotilasta Norjaan ja noin 7 500 sotilasta Suomeen 14 eri maasta. Se suunnittelee, tuottaa ja ylläpitää Naton johtamisjärjestelmiä. Tämä merkitsee käytännössä taistelunjohtamisen ja esikuntien johtamisverkkojen, palvelimien, salattujen yhteyksien ja tietoturvallisen tiedonsiirron toteutusta. Yksikkö on kuitenkin osa Naton komentorakennetta ja oikeutettu Naton yhteisrahoitukseen. Henkilöstö tulee Naton jäsenmaista, Suomi vahvasti mukaan lukien, eli kyse on monikansallisesta esikunnasta, joka rakentuu vaiheittain. A IR FO RC E. DCM kuuluu NATO Communications and Information Systems Groupin (NCISG) alaisuuteen. Se tuottaa tietoliikenneja tietojärjestelmäpalvelut Naton joukkojen ja johtoportaiden johtamisen tueksi Suomessa sekä tarvittaessa koko liittokunnan laajuisesti. Sen tarkoitus on varmistaa, että Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen maavoimaratkaisut ovat yhtenäinen, koordinoitu osa Naton laajempaa peloteja puolustuskonseptia, ei irrallisia kansallisia suunnitelmia. U .S . FLF-esikuntaosa on operatiivistaktisen tason johtoporras, jonka suunnittelua ja käyttöä Mikkelin MCLCC koordinoi osana laajempaa Naton pohjoista maavoimakokonaisuutta. Kaksi muuta Nato-johtoporrasta Suomeen perustettiin syyskuussa 2025 Mikkeliin Naton maavoimien alueellinen johtoporras, MCLCC, Multi Corps Land Component Command. FLF-esikunta Rovaniemelle Rovaniemen Forward Land Forces Multinational Staff Element muodostaa pysyvän Naton maavoimajoukkojen esikuntaosan pohjoiseen Suomeen. MCLCC Mikkelissä johtaa liittokunnan maavoimia ja synkronoi kansallisten maavoimien operaatioita Naton pohjoisella alueella, mukaan lukien harjoitusten suunnittelu, valmistelu ja johtaminen
Suomen tilaus on 161 ajoneuvoa Pasi-sarjan korvaajaksi. Suomen valttikortti Suomalaisjohtoinen Common Armoured Vehicle System, CAVS-ohjelma on kasvanut nopeasti alueellisesta hankkeesta seitsenjäseniseksi maaryhmäksi, johon kuuluvat Suomi, Latvia, Ruotsi, Saksa, Tanska, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta. ”Ysikymppisiä” käyttää jo kymmenen maata, joista kahdeksan kuuluu Natoon. Valmistettujan vaunujen määrä on jo reilusti yli 1 000 kappaletta. Saksan suunniteltu kokonaistarve on kuitenkin jopa 3 500 vaunua. Ohjelman tavoitteena on vähentää kustannuksia ja varmistaa täydellinen yhteentoimivuus liittolaisten välillä. Suomi, Ruotsi, Norja, Alankomaat, Liettua ja Viro allekirjoittivat aiempaan aiesopimukseen liittyen marraskuussa 2025 sopimuksen teknisistä järjestelyistä, joka luo raamit useiden satojen vaunujen yhteishankinnalle. Molempien ajoneuvojen osalta suuret vaunumäärät laskevat hankintaja huoltokustannuksia. Yhteistyötä CV90-käyttäjien yhteinen ”User Club” mahdollistaa operatiivisten kokemusten jakamisen ja yhteisen tuotekehityksen samalla tavoin kuin CAVS-yhteistyö. ■ Patria 6x6.. ◉ Suomalaisen Pasi-vaunun uusin sukupolvi, Patria 6x6, on ollut todellinen menestys Nato-maissa. Siitä on tehty jo lähes 2 000 tilausta tai varausta. Liittolaiset voivat tukeutua isäntämaan varastoihin ja huoltoon. Latvia myös valmistaa ajoneuvoja lisenssillä ja samalla varmistaa itselleen korjausja huoltoosaamisen. Suomi puolestaan on ottanut johtavan roolin panssaroiduissa pyöräajoneuvoissa ja Ruotsi rynnäkköpanssarivaunujen osalta. Uusimpia ostajia ovat Tšekki ja Slovakia, jotka ovat valinneet moderneimman CV90 Mk IV -sukupolven korvaamaan vanhaa neuvostokalustoa. Suomen ja Ruotsin panssarit valloittavat Eurooppaa ■ BAE Systems Hägglundsin CV90 Mk IV . Suurimpia hankintoja on Saksan puitesopimus, joka kattaa 876 ajoneuvoa neljänä eri varianttina. Suomalaisen ja ruotsalaisen panssarimenestyksen ytimessä on huipputuotteiden lisäksi monikansallinen yhteistyö. Maiden hankintojen yhteismäärä on noin 400 vaunua eri vaunuvariantteina. Ruotsi tarvitsee 425 ajoneuvoa. Samoin saavutetaan tuotannollinen ja huollollinen resilienssi, kun monet ostajamaat joko valmistavat vaunut itse tai luovat oman huoltoja ylläpitojärjestelmänsä. CAVS-ohjelman tuote on tutun Pasi pyöräajoneuvon uuden sukupolven versio, Patria 6x6 tai toiselta nimeltään XA-300, -vaunu. Hankinnat kattavat perusversion, kuljetuspanssarivaunun ja sen lisäksi esimerkiksi komento-, ambulanssi-, viestiasemasekä kranaatinheitinajoneuvoja. Latvia hankkii kokonaisuudessaan 256 ajoneuvoa, joista osa on jo operatiivisessa käytössä. Ruotsalainen ässä Ruotsissa valmistettava, nykyään brittiläisomisteinen BAE Systems Hägglundsin Combat Vehicle 90, CV90, on vakiinnuttanut valta-asemansa Euroopan modernina rynnäkköpanssarivaununa. 8 SUOMEN SOTILAS 3 • 2026 S aksa hallitsee Leopard 2 -vaunullaan Euroopan taistelupanssarivaunumarkkinaa vahvasti. Samanlaisen läpimurron on tehnyt ruotsalaisvalmisteinen CV90-rynnäkkövaunu. Harjoituksissa ja erityisesti kriisiaikana logistinen joustavuus paranee
Hän toimii koneessa weapons controllerina, eli tekee käytännössä taistelunjohtajan tehtäviä. ◉ ■ Ilmavoimien F/A-18 Horneteja ja Naton E-3A Sentry AWACS -tutkavalvontakone lentämässä yhteistoimintakierroksia Suomen ilmatilassa 3.3.2026. PU O LU ST U SV O IM AT. Ensimmäisellä tehtävälennolla Suomen ilmatilassa yhteensovitettiin kansainvälisiä ja suomalaisia käytänteitä ja harjoiteltiin toimimista suomalaisten lentoosastojen kanssa Suomessa. Tutkavalvontakone myös ilmatankattiin Suomessa. Samalla käynnistettiin neljännen ja viimeisen monitoimikorvetin valmistus. IL M A VO IM AT AWACS-koneet ensi kertaa Suomessa Toinen Pohjanmaa-korvetti vesille keväällä ■ Ensimmäinen Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetti Raumalla. Aluksen varustelu jatkuu kevättalvella Rauma Marine Constructionsin (RMC) kokoonpanohallissa, ja vesillelasku tapahtuu kevään aikana. Alukset on suunniteltu käytettäviksi pitkään 2050-luvulle asti. SUOMEN SOTILAS 3 • 2026 9 N aton E-3A Sentry AWACS (Airborne Warning & Control System) -tutkavalvontakone osallistui ensimmäistä kertaa maaliskuun alussa Ilmavoimien päivittäiseen lentotoimintaan. Laivue 2020 -hankkeen tavoitteena on toimittaa kaikki neljä Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettia Merivoimien käyttöön tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Kolmannen Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetin rakentaminen alkoi vuonna 2025, ja köli laskettiin Rauman telakalla tammikuussa 2026. Mukana lennolla oli myös vääpeli Aleksi Härkönen, joka on ensimmäinen suomalainen E-3A Sentryn miehistöön kuuluva jäsen. ◉ M erivoimille rakennettavan Pohjanmaa-luokan toisen monitoimikorvetin rungon koonti valmistui vuodenvaihteessa Rauman telakalla. Yhteistoimintalennoille Suomen ilmatilassa osallistui tutkavalvontakoneen lisäksi F/A-18 Horneteja Karjalan ja Lapin lennostoista
Markkinaa löytyy kyllä.” Ekmanin mukaan SCATA käy jo neuvotteluita useiden eri asiakkaiden kanssa. Siitä on uudelle valmistajalle kovasti hyötyä. SC AT A A B. Täällähän on konepajoja ja autoihin liittyvää muun muassa moottoriurheilun vuoksi.” Mutta onko uudelle panssaroidulle ajoneuvolle markkinoita. Jos tilauksia tulee, sarjatuotanto Pietarsaaressa aloitetaan 2027. Uusi panssaroitu ajoneuvo SCATA MK1 on tarkoitus esitellä Pariisissa Eurosatory-puolustusmessuilla kesäkuun puolivälissä. Sen päälle Pietarsaaressa rakennetaan panssaroitu ajoneuvo, joka voidaan varustaa asiakkaan toiveiden mukaan. Hän on viime vuonna perustetun SCATA Ab:n toimitusjohtaja. ”Suomessa on osaamista ja valmistusta, mutta monissa muissa maissa ei ole. ”Me hyödynnämme Pohjanmaan osaamista. Suomessahan on ennestään jo kaksi valmistajaa, Sisu ja Patria. SCATA on messuilla päähallissa Texeliksen osaston yhteydessä. Moottori, vaihdelaatikko ja akselit ostetaan ulkoa. ◉ Uusi panssari Pohjanmaalta SCATA MK1 Nopeaa tahtia selittää osaltaan se, että ajoneuvo rakennetaan ranskalaiselle Texelis Celeris -alustalle Pietarsaarelainen SCATA AB esittelee uuden panssaroidun ajoneuvon puolustusalan messuilla Ranskassa kesäkuussa. 10 SUOMEN SOTILAS 3 • 2026 M arkkina on olemassa”, sanoo Viktor Ekman. Pariisin messuilla on tarkoitus luoda uusiakin kontakteja. Nopeaa tahtia selittää osaltaan se, että ajoneuvo rakennetaan ranskalaiselle Texelis Celeris -alustalle, jota muun muassa Ranskan armeija jo käyttää. Yhtiö on nuori, mutta vauhti on kova
V-pohja suojaa Kuljetuspanssariajoneuvoversiossa on kahden hengen miehistö ja tilat kahdeksalle jalkaväen taistelijalle. Sarjatuotannon edut Ranskalainen ajoneuvoalusta on edullinen ratkaisu. Hyötykuorma ajoneuvolla on 4,5 tonnia. Ajoneuvo voidaan aseistaa sisältä ohjattavalla asejärjestelmällä, RWS-asetornilla (Remote Weapon Station/System). Moottorina on Cummins ISL 8.9 kuusisylinterinen turbodiesel Allison 3200SP -automaattivaihteistolla. Tyypillisesti tällaisissa asetorneissa on 7,62 mm:n tai 12,7 mm:n konekivääri tai 40 mm:n kranaattikonekivääri. Pikaisesti vilkaistuna ajoneuvo on hyvin paljon puolustusvoimilla käytössä olevan Sisu GTP:n kaltainen. Moottori tarjoaa 375 hevosvoimaa ja vääntöä 1 781 Nm (newtonmetri). Ranskalaisrunko sijoittuu hinnassa puhtaan siviilialustan ja täysin räätälöidyn sotilasalustan väliin. SC AT A A B. Istuimet ovat räjähdyksen shokki-iskua vaimentavat, joka on tyypillistä kaikissa moderneissa sotilasajoneuvoissa. 11 SUOMEN SOTILAS 3 • 2026 S CATA Mk1 (Sophisticated Combat Automotive and Tech nical Assembly) on 4×4-luokan noin 18 tonnia painava miinasuojattu (MRAP, Mine-Resistant Ambush Protected) kuljetuspanssariajoneuvo, jota voidaan varustella eri tarkoituksiin ja erikoistehtäviin. Miinasuojauksena ajoneuvossa on irtolattia ja niinsanottu V-pohja, joka ohjaa miinaan ajettaessa räjähdyspaineen vaunusta ulospäin. Panssarointi suojaa käytännössä 7,62×39 panssariluodeilta sekä 6 kg trotyyliräjähteeltä (TNT) sen räjähtäessä pyörän tai rungon alla. Samalla koeteltu alustaratkaisu lyhentää kehitysaikaa ja vähentää teknisiä riskejä. Ajoneuvon valmistaja voi keskittyä omaan erityisosaamiseensa panssaroinnin ja muun ajoneuvosuunnittelun osalta. Suojaustasoa on mahdollisuus lisätä ostajan vaatimusten mukaisesti. Mitat ovat näiden vaunujen välillä aika yhtenevät: SCATA on kuitenkin noin 60 senttimetriä pitempi ja hieman painavampi. Alustan valmistaja tukee myös asiakkaan rungon, sähköjärjestelmien ja tehtäväkohtaisen erikoisvarustelun integrointia, mikä nopeuttaa prototyypistä tuotantoon siirtymistä. Ajoneuvon tyhjäpaino on 14 tonnia. ◉ NATO-tason suojausta ■ Ranskalainen Texelis Celeris -ajoneuvoalusta on edullinen ratkaisu. Alusta täyttää sotilasajoneuvon vaatimukset, mutta hyödyntää sarjatuotannon mittakaavaetuja ja valmiiksi standardoituja komponentteja. Suojaustaso täyttää Nato-standardin STANAG 4569 kakkostason ballistisen ja 2a/2b miinasuojauksen. Alusta on ranskalainen Texelis Celeris, pitkällä akselivälillä toteutettu kaksiakselinen, nelivetoinen pohja. ■ Pikaisesti vilkaistuna SCATA Mk1 on puolustusvoimilla käytössä olevan Sisu GTP:n kaltainen
Jos yksi drooni menettää yhteyden tukiasemaan, se voi välittää signaalinsa toisen droonin kautta ohjaajalle tai kontille. Kontit ovat helposti naamioitavissa ja liikuteltavissa. 3. Konttiratkaisu mahdollistaa hajautetun valmistuksen. Konttitehtaan droonit voivat vaihtaa toimintataajuutta lennon aikana häirinnän väistämiseksi. Tuotanto on hajautettu useisiin paikkoihin. 12 SUOMEN SOTILAS 3 • 2026 S ensofusion on suomalainen teknologiayritys, joka tunnetaan droonien havaitsemisja häirintäteknologiastaan. Tällöin alueella olevat AIRFENCE-järjestelmät tunnistavat droonin omaksi, jolloin ne eivät aktivoi häirintää tai vastatoimia tätä laitetta kohtaan. Kun taistelukentällä huomataan tarve muutokselle, esimerkiksi taajuuksien muuttamiseen, muutos voidaan tehdä ohjelmistoon ja tulostaa päivitettyyn drooni-malliin tuntien sisällä. Kontti hyödyntää 3D-tulostusta, jolloin droonien rungot ja komponentit voidaan tulostaa paikan päällä. Kun drooni valmistetaan konttitehtaassa, siihen integroidaan suoraan AIRFENCE yhteensopiva teknologia. Suomalainen merikonttiin rakennettu droonitehdas on vastaus modernin sodankäynnin haasteisiin: droonien tarve on valtava, mutta toimitusketjut ovat haavoittuvia. Perinteiset kuljetukset ovat alttiita iskuille, mutta konttitehdas tarvitsee vain raakamateriaalia. Konttitehdas-konsepti on suora vastaus Ukrainan sodasta saatuihin oppeihin, joissa droonien kulutustahti on ennennäkemätön. 1. 2. Konttitehtaassa valmistetut droonit muodostavat konttien kanssa yhteisen tietoverkon. Näin taistelunkestävyys paranee. Sen kuljettaminen on helpompaa ja tiiviimpää kuin valmiiden, tilaa vievien droonien. Sen sijaan, että droonit valmistettaisiin yhdessä tehtaassa kaukana rintamalta, ne valmistetaan siellä, missä niitä tarvitaan. Yhdessä tehtaassa voidaan kolmen sotilaan miehistöllä valmistaa 50 droonia vuorokaudessa.◉ Lue myös Sensofusionin tutkimusjohtajan Mikko Hyppösen haastattelu sivuilla 16–21. Sensofusionin toiminta-ajatus on integroida droonit osaksi elektronisen sodankäynnin ja valvonnan verkkoa. Suojaa omalta torjunnalta Taistelukentällä oma droonitorjunta saattaa vahingossa pudottaa omia drooneja. Tämä tekee järjestelmästä erittäin vaikean torjua pelkällä elektronisella häirinnällä. Suomalaisyritys kehitti taistelukentän droonitehtaan SE N SO FU SI O N. Droonitehdas on merikonttiin rakennettu tuotantolinja. Tehdas ei tuota vain fyysistä ”rautaa”, vaan drooneihin asennetaan suoraan Sensofusionin omat tietoliikenneja sensoriratkaisut. Drooni voi itse toimia myös lentävänä sensorina, joka havaitsee muita drooneja maassa olevien AIRFENCE-laitteistojen tavoin. Kun drooni valmistetaan Sensofusionin yksikössä, se saa digitaalisen ”sormenjäljen”. Yrityksen tunnetuin tuote lienee AIRFENCE-järjestelmä, joita on toimitettu muiden muassa Lähi-itään ja Ukrainaan joukkojen suojaksi. Kolme kriittistä ratkaisua Konsepti ratkaisee kolme kriittistä ongelmaa. Yhtiön uusin tuote on droonitehdas, eli Mobile Manufactoring Unit (MMU)
Kyseessä on modernit sotilassukset, lempinimeltään ”Nato-sukset”. Hankinta on sisällöltään hyvin lähellä Suomen puolustusvoimien aiempaa Natosuksi -hankintaa samalta valmistajalta. • Puolet (49 %) suomalaisista on sitä mieltä, että Yhdysvaltojen presidentti Trump on lyhyessä ajassa muuttanut maansa Euroopan ystävästä Euroopan vastustajaksi. Perussuomalaisten äänestäjistä näin ajattelee 64 prosenttia ja kokoomuksen äänestäjistä 35 prosenttia. • Suomalaisten valtaenemmistön (73 %) mielestä Yhdysvallat on epävakaa ja arvaamaton. Aiemmin Ruotsi hankki 5 000 paria suksia ja kyse on jatkohankinnasta, jonka koko on 10 000 suksiparia. Haastattelut toteutettiin lokakuussa 2025, joten Venezuelan tai Iranin tapahtumat eivät ole vaikuttaneet näkemyksiin. • Neljäsosan (25 %) mielestä Trumpia tukeva MAGA-liike on tullut jäädäkseen, koska se puuttuu aitoihin ongelmiin. Ruotsin hankintaan sisältyy suksien lisäksi Peltosen valmistamat sauvat sekä Nordigrip/Kuusamon Uistimen siteet, jotka on sovitettu Ruotsin puolustusvoimien saappaille. ◉ Suomalaissukset ruotsalaistaistelijoille. • Puolet (51 %) pitää Yhdysvaltoja laajentumishaluisena suurvaltana. Tekniikan Maailma on testannut Natosukset numerossaan 4/2024. U .S . Kaksi vuotta aiemmin näin ajatteli vielä puolet pienempi joukko. A RM Y R uotsin puolustusvoimat hankkii suomalaisia sotilassuksia KSF Sport Oy:ltä. Juttu on luettavissa TM:n verkkosivuilla. SUOMEN SOTILAS 3 • 2026 13 E linkeinoelämän valtuuskunnan EVAn tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät enää luota Yhdysvaltoihin. Sukset ovat voiteluvapaat, jotta suksi toimii taistelukentällä kelillä kuin kelillä sään vaihteluista riippumatta. EVAn tutkimuksen tulokset perustuvat 2038 haastatellun vastauksiin. ◉ Suomalaisten luottamus USA:han romahti ■ Yhdysvaltalaisia sotilaita Sodankylän lentokentällä DEFENDER 24 -harjoituksessa toukokuussa 2024. Osuus on 27 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden 2023 mittauksessa
■ TEKSTI: JARMO SINKKONEN, YE-EVERSTILUUTNANTTI EVP Tuliko ostettua turhia vehkeitä. Collaborative Combat Aircraft (CCA) -konsepti, eli miehittämättömät siipimiehet (”loyal wingman”), on keskeinen osa tulevaisuuden ilmasotaa. Hävittäjäkoneilla on paljon tehtäviä, joita droonit eivät kykene suorittamaan. Yhdysvaltain ilmavoimat pyrkii saamaan ensimmäiset CCA-järjestelmät käyttöön arviolta vuosikymmenen vaihteessa. Miehittämättömien ”siipimiesten” käyttöönotto tehostaisi merkittävästi myös Suomen ilmavoimien iskukykyä. F-35 ei ole pelkästään lentokone, vaan se on verkostokeskeisen sodankäynnin solmu, joka kykenee keräämään, prosessoimaan ja jakamaan tietoa reaaliajassa kaikille puolustushaaroille. F-35 Oltiinko Suomessa liiaksi kiinni vanhanaikaisen ilmasodan kuvassa, kun tehtiin päätös korvata nykyinen F/A-18 Hornet -kalusto Lockheed Martin F-35A Lightning II -monitoimihävittäjällä. RA FA EL ■ Daavidin linko -järjestelmän koeammunta.. Halvemmat droonit voivat toimia myös harhamaaleina. Onko kritiikeille perustetta. Puolustusvoimien suurimpiin hankintoihin kuuluvat F-35-hävittäjät, Pohjanmaa-luokan korvetit ja Daavidin linko -torjuntajärjestelmä. Daavidin lingon saama arvostelu pohjautuu lähinnä Israelin toimiin Gazassa. Ei. Vaikka droonit eivät voi korvata F35:n suorituskykyä ilmaherruuden saavuttamisessa ja ylläpidossa, droonit tulevat toimimaan miehitetyn koneen alaisuudessa eri tehtävissä tukena. F-35-koneiden johtamat droonit toteuttavat erityisen riskialttiita tiedustelutai hyökkäystehtäviä. 14 SUOMEN SOTILAS 3 • 2026 F 35ja korvettikritiikki perustuu droonien vahvaan panokseen niin Ukrainassa kuin osin Persianlahdellakin. Lisäksi hävittäjäkoneen etuja ovat nopeus ja suuri asekuorma. Näiden droonien hinta on karkeasti kolmannes F-35:n hinnasta, joten hankinta olisi varsin iso kauppa. Samoin Australiassa operatiivinen käyttöönotto tapahtunee lähivuosina. Ovatko ne käyneet tarpeettomiksi jo ennen toimitusta. Drooneilla on kuitenkin yhä kasvava rooli ilmasodankäynnissä. Hävittäjänlentäjä tekee myös päätöksiä, joihin tekoäly ei vielä kykene. Hankinta saattaa tulla kyseeseen 2040-luvulla
Daavidin lingon valinta on tehty järjestelmän teknisen kehittyneisyyden, hankintaresurssien ja suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuvuuden perusteella. Pohjanmaa-luokan alusten tehtäväkenttä on laaja: merialueiden valvonta, alueloukkausten torjunta, meriyhteyksien turvaaminen ja monenlaisten hyökkäysten torjunta. Pohjanmaa-luokan aluksilla on suojaamiseen tarvittavat suorituskyvyt erityisesti yhdessä liittolaisten kanssa operoitaessa. Suurin osa David’s Sling / Daavidin linko -ohjusjärjestelmän julkisesta kritiikistä kohdistuu siihen, että Suomi ostaa asejärjestelmän Israelilta. Liittolaismaiden joukkojen keskittäminen Suomeen tapahtuisi suuressa määrin meritse. Pinta-aluksia tarvitaan vientija tuontikuljetusten suojaamiseen. Ei ole. Drooneilla tähän ei kyetä kuin vain osittain. Pakkasella kylmä vesi jäätyy painolastiksi samalla kuorruttaen droonin sensorit. Daavidin linko Tarvitaanko sitä Daavidin linkoakaan, joka Israelin valmistamana on eettisesti hankala ase. Kova merenkäynti ja talvella jääkansi estää meridroonien käytön. Onko Suomen päätös pitäytyä edelleen suurissa sota-aluksissa vanhaa ajattelua. Kriitikoiden mukaan asekaupat tukevat epäsuorasti Israelin armeijaa ja maan harjoittamaa palestiinalaisalueiden miehitystä. Ukrainan sota ja 12 päivän sota sekä Iranin sota ovat osoittaneet ballististen ohjusten torjuntakyvyn välttämättömyyden. Samoin merisavu jäätyy sensoreihin. ■ Miehittämättömät siipimiehet – loyal wingmen – ovat keskeinen osa tulevaisuuden ilmasotaa. Tarvitaan. Pinta-aluksia tarvitaan myös oman toimintavapauden ylläpitämiseksi vihollisen miinoittaessa väyliä ja kapeikoita esimerkiksi ilmasta. ◉ ■ Pohjanmaa-luokka, havainnekuva. SUOMEN SOTILAS 3 • 2026 15 Pohjanmaa-korvetit Suomessa Merivoimien strateginen hanke korvaa seitsemän poistuvaa alusta neljällä Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetilla. Meridrooneilla on runsaasti rajoitteita ja niillä ei kyetä kaikkiin välttämättömiin meripuolustuksen tehtäviin. Pohjanmaa-luokan alukset toimivatkin tulevaisuudessa todennäköisesti ”emäaluksina” miehittämättömille järjestelmille. Niissä on hangaaritila lennokeille ja kyky operoida vedenalaisia drooneja, jotka suorittavat esimerkiksi miinanetsintää tai sukellusveneiden paikantamista emäaluksen pysytellessä turvallisen etäisyyden päästä. Ukrainan sodassa Venäjän Mustanmeren laivasto on lamautettu kuitenkin pääosin meridrooneilla. Merimiinoitus on Suomen merivoimien strateginen asejärjestelmä vihollisen pintaja vedenalaisen toiminnan häiritsemiseksi ja estämiseksi. A N D U RI L. PU O LU ST U SV O IM AT Ukrainan sota ja 12 päivän sota sekä Iranin sota ovat osoittaneet ballististen ohjusten torjuntakyvyn välttämättömyyden. Katanpää-luokan raivaajia ei voida korvata drooneilla, mutta droonit tuovat miinanraivaukseen lisätehoa
Sen hinta on 160 000 euroa plus arvonlisävero.. 16 SUOMEN SOTILAS 3 • 2026 ■ Airfence 7 on Sensofusionin päätuote
Mutta me tarvitsemme edelleen kykyä kaukovaikuttamiseen. Pikkuhiljaa tämä skaala on muuttunut aika laajaksi. Ukrainan sodassa ruvettiin ensin nimenomaan kaupallisilla drooneilla tiputtelemaan kranaatteja vihollisen asemiin. DROONIEN VIHOLLINEN Mikko Hyppönen oli maailman tunnetuimpia tietoturvan tutkijoita ja lähettiläitä, kunnes hän viime kesänä päätti siirtyä Sensofusion-yhtiöön, joka torjuu drooneja. Vuosikymmeniä on rakennettu ilmatorjuntaa, joka toimii tosi hyvin, kun torjutaan pommikoneita tai hävittäjiä tai ohjuksia. Toisessa menetettiin hävittäjän lisäksi pilotti. Kyllä me edelleen tarvitsemme merivoimat, me tarvitsemme perinteiset ilmavoimat, me tarvitsemme myös perinteisen ilmatorjunnan, vaikka se ei drooniin kovin hyvin tepsikään.” Drooneilla ei saavuteta ilmaherruutta. ”Riippuu droonista. Siellä on pommitus drooneja, jotka yleensä on oktokoptereita, hyvin samannäköisiä kuin mitä Suomessakin käytetään maanviljelyssä esimerkiksi lannoitukseen, jotka sitten kantaa jo kymmenien kilojen kuormia. Sitten kun tulee sata tai tuhat kohdetta kerralla, niin tilanne muuttuu. Sitten siinä on tämä hintaepäsuhta. ”Ei samanlaista, ei. Näillä tehdään kahdeksankymmentä prosenttia Ukrainan pommituksista.. Tyhmää ampua kymppitonnin droonia puolen miljoonan ohjuksella. Se on aika lyhyen matkan toimintaa, mutta drooneilla on tietysti se etu, että niitä voi lähettää melkein rajattoman määrän kerralla. Kun drooni on lentävä, niin silti skaala on iso. 17 SUOMEN SOTILAS 3 • 2026 ■ TEKSTI: REIJO RUOKANEN • KUVAT: HEIDI KOIVUNEN Mikko Hyppönen, tekikö Suomi tyhmästi ostaessaan F-35 -hävittäjät. Tyhmää ampua kymppitonnin droonia puolen miljoonan ohjuksella. Tämä on suurin yksittäinen mullistus, mitä on nähty vuosiin. Ääriesimerkki tästä on se, että Ukraina on menettänyt kaksi hävittäjää torjuessaan hävittäjillä venäläisten drooneja. ”Droonit ovat muuttaneet sodankäynnin kuvaa merkittävästi. Hyppönen uskoo, että ehkä jo parin vuoden kuluttua tekoäly korvaa ihmisen droonien ohjaimissa ja tappajarobotit ovat täyttä totta. ” Millaisia drooneja on tarjolla meidän kimppuumme. Tarvitaanko niitä ollenkaan
Osa näistä siivellisistä drooneista ei oo aseita vaan ne on tiedusteludrooneja. Se, että me kyke■ Mikko Hyppönen Sensofusionin pajalla.. Käytän mieluummin termiä droonivartio. Yritin selittää, että siitä kun se ensimmäinen drooni tekee reiän siihen metalliaitaan, sitten toinen drooni tulee siitä reiästä. Nämä ovat kaksi eri asiaa. Paljonko maksaa vedenalainen drooni. Ukrainan sodassa on tähän mennessä meidän tietojen mukaan yhden kerran upotettu venäläisten sukellusvene vedenalaisella droonilla. Mikä sellainen droonimuuri on. ”Kyllä, jos se drooni tietää, missä se on. Eli nytkin voidaan lähettää suuria määriä näitä pommeilla varustettuja yksisuuntaisia lennokkeja, jotka toimii hyvin pitkälti kuin ohjukset. Ne droonit voi ihan hyvin tulla mereltä laivasta.” Jos ei muuria, niin mitä sitten. Sata miljoonaa euroa. Lentävien droonien skaala on siis laaja. Tai sitten pyritään tiputtelemaan niitä ilmasta. Ja niiden lisäksi on maaja meridrooneja. Ja sitten havainnollistin kartalta, että tosiaan on tämä itäraja, ja on tämä meriraja kanssa. ”En tykkää koko sanasta. Sitten on näitä siivellisiä, pitkän matkan drooneja, jotka ovat käytännössä lennokkeja. Eli periaatteessa naputellaan kohde, lyödään taivaalle ja se hoitelee loput itse. Joku ihan oikeasti kerran kysyi, eikö Venäjän rajalle vaan voisi vetää korkean metalliaidan, joka vaikka roikkuisi säähavaintopalloilla kilometrin korkeudella. Ei se varmaan ihan halpaa ole, mutta on se varmaan aika paljon halvempi.” Ursula von der Leyen on puhunut droonimuurista, joka tarvitaan. Ne saattavat olla etukäteen vain koordinaatilla ohjelmoituja: lennät tuonne ja törmää tuolle alueelle, jolloin niillä ei välttämättä ole pilottia sitten enää ollenkaan. Niiden häirinnässä pyritään siihen, etteivät ne tiedä omaa sijaintiaan. Hyvin iso osa sodan kuvasta tehdään siis nykyään drooneilla. Muuri luo mielikuvan, että johonkin tiettyyn paikkaan rakennetaan joku kiinteä pysyvä este. Viime päivinä on nähty Lähi-Idässä tosi selkeästi, miten se vaikuttaa sodankäynnin kuvaan. ”Tarvitsemme nyt a) kykyä havaita droonit, jotta kykenemme varoittamaan drooniuhasta ja sitten b) kyvyn estää niiden droonien toiminta. Paljonko maksaa sukellusvene. Se ei ole oikein kestävä malli
Drooneja ohjataan radion sijaan valokuidulla. Ukraina innovoi droonien käytön. ”Perinteinen ilmatorjunta, jossa ammutaan tykillä alas, toimii, jos niitä tulee yksittäisiä kappaleita. Airfence 7 on meidän päätuote. ”Joo. ”Kyllä. Esimerkiksi venäläinen Geran lentää 200 kilometrin tuntinopeutta. Jos hyökkäyksessä on 2 500 droonia, sen torjunta sitten maksaa 2,5 miljoonaa euroa. Se oli venäläisten innovaatio, mutta ukrainalaiset kopioivat sen hyvin nopeasti. Jos väestöä kyetään varoittamaan Suomessa ilmauhasta, he voivat hakeutua suojaan. Siellä tehdään miljoonia drooneja vuodessa. SUOMEN SOTILAS 3 • 2026 19 Tässä on se ongelma, että mitä matalammalla drooni tulee, sitä helpommin se jää katveeseen.” Kun on uhka havaittu, miten se torjutaan. ”Vähintään kaksinkertainen määrä, että pystytään torjumaan.” Torjuntadroonin hinta voi olla esimerkiksi viisisataa euroa. Tällaista kykyä havaita droonit meillä ei nyt ole. Sen hinta on 42 500 euroa plus alv.” Teidän laitteenne havaitsevat lähestyviä drooneja muun muassa radioliikenteen perusteella, mutta kaikki drooneja ei ohjata radiolla. Mutta siinä ne edut sitten olivatkin. Ilmeinen ensimmäinen steppi on se, että otetaan radioliikenne pois ja korvataan jollain muulla viestintävälineellä. Vaikuttaa halvalta verrattuna siihen, että käyttäisimme ohjuksia tai hävittäjiä.” Sensofusionissa valmistatte laitteita, joilla nämä droonit voi havaita kaukaa ja niiden lentoa voi häiritä. Lennetään torjuntadroonilla päin lähestyviä drooneja. Toisin kuin useimmissa Euroopan maissa, meillä jokaiselle löytyy turvallinen paikka mihin voi mennä, jos tällainen uhka on olemassa. ■ Pieneen drooniinkin mahtuu kaksi kilometriä valokuitua.. Sillä voi myös häiritä radioliikennettä. Jos tulee sata hyökkäävää droonia, pitääkö meillä olla kaksisataa torjuntadroonia tai neljäsataa. Olen kuvailut, että nuo Geranit on niin kuin autotallin ovia, joihin on ruuvattu mopon moottori.” Montako torjuntadroonia tarvitaan. Kun tulee paljon, tarvitaan torjuntadrooneja ja radiohäirintää. Siinä jää puolesta tunnista tuntiin aikaa toimia. Valtaosa drooneista sekä lentävistä että maatai meridrooneista ohjataan radioteitse.” Paljonko maksaa. Se on ensimmäinen asia, mikä pitää panna kuntoon: kyky havaita drooniuhka.” Kuinka kaukaa se pystytään havaitsemaan. Kun valokuitudroonilla mennään vaikka tien nemme huomaamaan, on kaikkein tärkein asia. ”Hinta on 160 000 euroa plus arvonlisävero. Se on siis kiinteästi asennettava droonintunnistuslaite, joka etsii droonien radioliikennettä. Nythän tällä hetkellä Ukraina on aivan ylivoimaisesti Euroopan suurin droonien valmistajamaa. ”Juuri näin on tapahtumassa. Kuitudroonilla voidaan lentää tosi matalalla, mikä on selvä etu. Airfence mini on tämän pikkuveli, yhden sotilaan versio. Kun nämä radiohärintäja radiotunnistuslaitteet, kuten meidän laitteemme toimivat tosi hyvin, niin sitten pitää keksiä jotakin, joka kiertää sen. Valokuidulla ohjattavat droonit ovat painavia, akku tyhjenee nopeasti ja hyötykuorma on pieni. ”Jos iso drooni lentää korkealla ja siinä on tehokas radio, se havaitaan 200 kilometrin etäisyydeltä. Kuidulla saadaan paljon parempi kuvanlaatu kuin radiolla
Eli meiltä ei saa näitä drooneja. ”Me valmistamme kyllä torjunta drooneja, mutta me emme myy niitä. Venäjä ei kyennyt torjumaan niitä. Mene tuohon suuntaan, ylitä raja, tutustu tilanteeseen, päätä mitä teet. Pitää paikkansa. ”Jos perusongelma on tämä linkki pilotin ja droonin välissä, niin otetaan se pilotti pois. Ilmadroonien lisäksi venäläiset käyttävät yhä enemmän maadrooneja rahtikuljetuksiin. Sitten ukrainalaiset tuhoavat niitä maadrooneja nelikoptereiden iskuilla. Nythän tällä hetkellä Ukraina on aivan ylivoimaisesti Euroopan suurin droonien valmistajamaa. Hinta on 2,1 miljoonaa euroa plus alv. Seuraava steppi on, että niissä on tekoäly ohjaajana.” Mitä ehkä seuraavaksi. Siellä voi tehdä lentäviä drooneja tai vaikka maadrooneja, jos tarvitaan niitä. Sijoitetaan ne oikeisiin paikkoihin rajalle, rannikolle, kriittisten kaupunkien lähelle. Meridroonit ovat taistelleet jo keskenään, ja ilmadroonit tiputtelevat toisiaan. Venäjä käyttää nyt tuhansia drooneja viikossa. Jos pitää tappaa, niin tapa.” Eli siis tappajarobotti. Tämän takia ollaan menossa kohti tekoälydroonia, jolla on vaan missio. Idea on nimenomaan se, ettei osteta varastoon tuhansia drooneja vanhenemaan, vaan hankitaan valmistuskyky. Jos halutaan enemmän drooneja, hankitaan enemmän kontteja. Ukraina innovoi droonien käytön. Ne voi olla siellä vaikka vuosikymmenen, kunnes tarvitaan niiden toimintakyky käyttöön. Siellä on mukana peruskomponentit eli moottori, ohjausjärjestelmä, radiot ja roottoreita ja renkaita.” Sehän muuttaa varustautumisen ajattelun aika voimakkaasti, koska kuka tahansa voi hankkia näitä kyvykkyyksiä. ”Kyllä. Eivätkö venäläiset olleet tulleet ajatelleeksi. Ukraina aiheutti Venäjälle isoja tappioita sodan alussa Bayraktar-drooneilla, jotka olivat jo vanhentuneita. ”Kyllä. Kuitudrooneja vastaan sitten isketään tekniikalla, jolla pyritään havaitsemaan kuidut ja katkomaan ne tai tiputetaan niitä ilmaista kineettisesti ilmantorjuntamenetelmillä tai torjuntadrooneilla.” Te ette myy torjuntadrooneja. Meiltä saa kontin, jossa on droonitehdas. Jos tulee tiukka paikka, strategisiin paikkoihin on sijoitettuna pikkutehtaita, joissa esimerkiksi kahden tai kolmen varusmiehen ryhmä kykenee tekemään viisikymmentä torjuntadroonia päivässä.. Jos tulee tiukka paikka, strategisiin paikkoihin on sijoitettuna pikkutehtaita, joissa esimerkiksi kahden tai kolmen varusmiehen ryhmä kykenee tekemään viisikymmentä torjuntadroonia päivässä. Me myymme droonitehtaita.” Te myytte kontin, jossa näitä voi valmistaa. Sitten ei ole mitään mitä voisi katkoa tai häiritä tai tehdä mitään muutakaan. ”Juuri niin. Me voimme lähettää netin kautta tai vaikka USB-tikulla droonitehtaisiin kokonaan uudet piirustukset. Siellä tehdään miljoonia drooneja vuodessa.” Tilanne on muuttunut. 20 SUOMEN SOTILAS 3 • 2026 ylitse, ensimmäinen auto, joka siitä ajaa, katkaisee kaapelin