JATKOSODAN ASEET 1941 RIIPPUMATON SOTILASAIKAKAUSJULKAISU VUODESTA 1919 3/2021 • 13,50 € 76 73 35 -2 10 3 PA L. V K O 20 21 -3 2 2 1 3 6 41 48 87 67 33 58 VENÄJÄ EXTRA 100 vuotta BURATINO: TULIHELVETTI IDÄSTÄ Hyökkäys Pietariin 1918-1941 VENÄJÄ KÄY EPÄREILUA KYBERSOTAA PANSSARISOTAA 1941
Seuraa meitä Twitterissä ja Facebookissa: @SaabFI. Yhdessä ne muodostavat lyömättömän parin niin suorituskyvyn, kustannustehokkuuden kuin huoltovarmuuden osalta. Gripen E ja GlobalEye tarjoavat ainutlaatuista suorituskykyä haastavimpiin tehtäviin. Looginen yhtälö Suomelle.. Johtoja valvontalentokone GlobalEyen kyky valvoa maa-, merija ilmatilaa samanaikaisesti takaa, että tilannekuva on aina vastustajaa edellä. Gripen E on maailman uudenaikaisin hävittäjä, joka on alusta alkaen suunniteltu alueemme vaativiin uhkakuviin ja olosuhteisiin. 1 + 1 = 3 Lue lisää osoitteessa www.saab.fi. Gripen E & GlobalEye
Kriittisesti. Entä jos ne johtavat harhaan. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Se tuntuu turvalliselta, kun vastaukset ovat aina tuttuja. Hae omasi ja lähde kanssamme kesämatkalle 80 vuoden takaisiin kesän ja syksyn 1941 hyökkäysvaiheen kunnian ja kärsimyksen päiviin. Muutoin kuin nimensä osalta vuoden 1941 sota tuntuu olevan kuitenkin yhä poliittisesti suomalaisia vuoden 1918 sodan tavoin kahteen ääripäähän jakava teema. Mutta proosa ei ole koskaan totta. SUOMEN SOTILAS 3 • 2021 3 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Yhdessä ne muodostavat lyömättömän parin niin suorituskyvyn, kustannustehokkuuden kuin huoltovarmuuden osalta. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 4/2021 ilmestyy syyskuussa 2021. Gripen E on maailman uudenaikaisin hävittäjä, joka on alusta alkaen suunniteltu alueemme vaativiin uhkakuviin ja olosuhteisiin. Siitä sen sijaan jaksetaan veivata, oliko Suomi Saksan liittolainen vai ihan vaan niinku kaveri. Hyvä niin. Viihteen – laadukkaankin – tehtävä on vain viihdyttää. 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala puh. Ei ikinä. Gripen E & GlobalEye. Mutta entä jos ne vääristyvät ja yksipuolistuvat. Ja varo yhden lopullisen totuuden julistajia. Toinen ääripää tosin tuntuu olevan tänään muodikkaampi. Surkeimmillaan ihmisille on syötetty näennäistutkimuksen valekaapuun käärittyjä, yksipuolisia, tarkoitushakuisia kassamyyntimenestyksiä, joissa ei ole piitattu edes historiatieteen menetelmäopin vähimmäisvaatimuksista, lähdekritiikistä puhumattakaan. 0400 418 705 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus: 72,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 91,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 67,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Tapahtumien taustoihin, virheisiin ja onnistumisiin ymmärtäen niitä ihmisiä, jotka joutuivat tekemään päätöksiä nopeasti ilman kristallipalloa. Niinpä myös kesällä 80 vuotta sitten alkaneesta jatkosodasta – sen sankareista ja uhreista, syyllisistä ja syyttömistä – elää yhä kovin todellisuudesta vieraantuneita käsityksiä. Jos keisarilla ei olekaan vaatteita. Muistaen, että historiasta ei saada koskaan lopullista totuutta ja siinä on aina kaikkien tieteiden tavoin oltava tilaa keskustelulle ja uusille näkökulmille. Suomalaisten kuva jatkosodasta muistuttaa ikävä kyllä useammin Väinö Linnan Tuntematonta sotilasta kuin jatkosodan historiaa. Jatkosodan nimestä emme sentään riitele. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Gripen E ja GlobalEye tarjoavat ainutlaatuista suorituskykyä haastavimpiin tehtäviin. Seuraa meitä Twitterissä ja Facebookissa: @SaabFI. Kaupallisen median tavoitteena taas on usein viime kädessä vain tuottaa omistajilleen tulosta kovassa kilpailussa eloonjäämisestä. Ja toisaalta suuri yleisö haluaa kaikkialla maailmassa uskoa puutteellista tai joskus harhaistakin historiakuvaansa tukevan viihteen olevan totta. Ole kriittinen. Ei edes hyvä historiallinen romaani, elokuvista nyt puhumattakaan. Eikä se ole viihteen tai taiteen tehtävä, eikä Väinö Linnan tai kenenkään muunkaan kirjailijan vika tai heikkous. Voitolla loputtomassa uuvuttavassa valheen ja harhaluulojen asemasodassa. Yhden kuvan jatkosodan hyökkäysvaiheesta – juoksuhautojen välistä, ei-kenenkäänmaalta – saat 120-sivuisesta Suomen Sotilaan Jatkosota -erikoisjulkaisusta. Kertomus, jota ei saa kyseenalaistaa. Metsä katoaa puilta. Johtoja valvontalentokone GlobalEyen kyky valvoa maa-, merija ilmatilaa samanaikaisesti takaa, että tilannekuva on aina vastustajaa edellä. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Sen löydät lähimmästä hyvin varustetusta Lehtipisteestäsi. Kansakunnat tarvitsevat suuria yhteisiä kertomuksia. Siksi myös proosaa, viihdettä ja taidetta myydään häikäilemättä totuutena. Entä jos kertomuksesta tuleekin vallanpitäjien tai valtaan pyrkivien poliittisesti motivoitu irvikuva todellisuudesta. Entä jos ne eivät ole enää totta nimeksikään. Aineistopäivä 14.6.2021. Kyllä niistä parhaimmillaan voi saada ihan kivan, helposti nieltävän paketin ja kuvan jonkun tapahtuman kulusta, mutta ikävystyttävän usein ei edes sitä. 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa puh. Mutta kovin moni muu saattaa ostaa ehkä valmiiksi harhaista historiakuvaansa vahvistavan näytelmän totuutena. Määräaikaistilausta ei voi perua. Hän nauttii viihteen viihteenä, taiteen taiteena ja tieteen tietona. Ajopuuteoriat on sentään jo upotettu. Vahvistamaan harhoja. Pyrkien parhaamme mukaan objektiivisuuteen. Molemmissa ääripäissä ollaan aivan yhtä syvällä omassa poterossa. jaakko.puupera@suomensotilas.fi PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Tuntematon jatkosota 1 + 1 = 3 Lue lisää osoitteessa www.saab.fi. Vahvistusharhana. Parhaimmillaankin historiaan perustuva taideteos tai viihdetuote rajaa huomion kohteeseensa ja korostaa yksityiskohtia. Toisaalta olisi tietysti kohtuutonta odottaa, että kaikilla tavallisilla, hyvin koulutetuilla, fiksuilla ihmisillä olisi historiatieteellistä perusosaamista tai edes riittäviä tietoja menneisyydestä, minkä avulla suhtautua heille tarjottaviin tarinoihin kriittisesti. Kyllä, Tuntematon sotilas on hyvää maailmanluokan kaunokirjallisuutta, ja taidokkaasti kustannustoimitettuna siitä tuli merkittävä sodan hävinneen kansakunnan tarpeita tyydyttänyt laastari usein niukkaan suomalaisen kodin kirjahyllyyn. Se ei hämää sitä, jolla on kriittinen ja hyvä historiakuva. Etsitään yhdessä totuutta. Haemme vastauksia myös kipeisiin kysymyksiin. Vika ei ole siinä, ettei asiaa olisi tutkittu, vaan siinä, kuinka se on julkisuudessa suurelle yleisölle tarjoiltu ja kuinka kansa on sen halunnut lukea. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@jaicom.com Päätoimittaja Jaakko Puuperä puh. Looginen yhtälö Suomelle.. Tavallisille, kansainvälisesti vertaillen hyvin koulutetuille, arkikiireissäänkin usein ihailtavalla tavalla historiasta kiinnostuneille suomalaisille tarjoillaan näin objektiiviseen totuuteen pyrkivän tutkimuksen tuottaman tiedon sijaan liian usein vain isoja otsikoita kulloinkin muodissa olevaan poliittiseen makuun. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Anttila, Mikko • Janhunen, Jukka Kesselring, Agilolf • Knuuti, Jukka Kuusela, Kari • Lappi, Ahti Lindblom, Tom • Masso, Iivi Mattila, Jukka I • Mäkelä, Pekka Ojanen, Arto • Panschin, Vladimir Rundgrén, Eerikki • Sinkkonen, Jarmo Säyrinen, Timo • Valve, Tuomo Virkki, Pekka Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakausmedia ry:n jäsen 4.6.2021 Sodan ensimmäinen uhri on totuus
Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. Unternehmen Schlussstein – Agilolf Kesselring JYVÄLLÄ 19 Turvallisuuskatsaus 22 Ennätysmäärä naisia haki vapaaehtoiseen asepalvelukseen Ylijäämäbetoni valmiusharkoiksi Puolustusvoimiin perustetaan Johtamisjärjestelmäkoulu 24 Oma laite mukaan sotaharjoitukseen MPK:lle uusi toiminnanjohtaja Kiinalaiset eduskunnan tietojärjestelmän kimpussa 25 Ilmatankkausletku putosi metsään Upseeriliitot viimein lyijyammusrajoituksia vastaan Reserviläisliitolle uusi toiminnanjohtaja 26 Lopulliset tarjoukset HX-hankkeeseen – Aleksei Kettunen Suomi ja Ruotsi käsiaseyhteistyöhön Maailmalta – Pekka Mäkelä 32 Eversti Jyri Paulaharju on poissa – Kari Kuusela PALAUTTEET 31 Palautteet IIVI 33 Sirutettu kansa – Iivi Masso VENÄJÄ EXTRA 34 Venäjä pyrkii jatkuvaan valmiuteen – Vladimir Panschin 40 TOS-1 Buratino ja sen jälkeläiset – Jarmo Sinkkonen 48 Kybersotaa – Jouko Ahvenainen 80 VUOTTA SITTEN 52 Millä Suomi hyökkäsi. Pysy jyvällä! s. – Timo Säyrinen 61 Unohdetut sankarit – Timo Säyrinen 64 Mosurin morsian ja muut työkalut – Timo Säyrinen ja Jaakko Puuperä 81 Asesuunnitelija Aimo Lahti – Timo Säyrinen ja Jaakko Puuperä 82 Panssarisotaa 1941 – Timo Säyrinen ja Jaakko Puuperä 86 T-26. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. 19 Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI SOTAHISTORIA 6 Lakikivi. Sotasaalisvaunulla sotaan – Timo Säyrinen 100 VUOTTA SITTEN 90 Lotta Svärd – Miia-Susanna Koski 60 VUOTTA SITTEN 96 Sikojenlahden maihinnousu – Kari Kuusela KNUUTI 110 Korkean tason asiantuntemattomuutta – Jukka Knuuti Kannen kuva: SA-kuva. Julkaistava aineisto. Tilaajarekisteri. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä
52 s. Suomen Sotilas kävi paikan päällä maihinnousurannoilla Kuubassa ottamassa selvää siitä, kuinka yhden suurvallan vihreät miehet ottivat köniinsä sotilaallisesti luokattoman huonolta vastustajalta. s. 34 Venäjä pyrkii jatkuvaan valmiuteen. s. 96 Sikojenlahden maihinnousu 1961 Materiaalitilanne jatkosodan alussa Millä Suomi hyökkäsi
Muurmannin rata Petroskoin kohdalla 1941 – se olisi ollut hyökkäyksen todellinen päämäärä myös vuonna 1918.. 6 SUOMEN SOTILAS 3 • 2021 SOTAHISTORIA LAKIKIVI Unternehmen Schlussstein . TEKSTI: AGILOLF KESSELRING
Talvisodan vääjäämätön seuraus. Piti valita Neuvostoliiton ja Saksan väliltä. Uudet löydökset avataan 103 vuotta myöhemmin ensimmäisenä Suomen Sotilaassa.. Myös toinen maailmansota oli jatkosota. Se oli yhtäältä vaikea, toisaalta ainoa mahdollinen. Avustajamme everstiluutnantti, tohtori Agilolf Kesselring löysi Saksasta kadonneeksi luullun arkiston operaatiosta, joka ei koskaan toteutunut. Alkoi jatkosota. Se oli suuren onnettomuuden, ensimmäisen maailmansodan, jatkosota. Neuvostovalta ei olisi ehtinyt nähdä edes yksivuotispäiväänsä. Vielä suurempi onnettomuus. 7 SUOMEN SOTILAS 3 • 2021 Taistelu Venäjän yhteydestä länteen Suomi oli tehnyt valintansa 80 vuotta sitten. Suomi valitsi Saksan ja samalla revanssin. Schlussstein on tunnettu jo 1960-luvulta mutta ei täysin. Saksan mielenkiinnolle Suomea kohtaan löytyi malli ja jatko ensimmäisen maailmansodan lopulta – tuolloin toteutumatta jäänyt operaatio Schlussstein Venäjän länsiyhteyden katkaisemiseksi. Nyt sen tilalle tulisi operaatio Silberfuchs, jonka johdossa oli vieläpä sama mies kuin vuonna 1918, suomalaisille tuttu saksalainen upseeri, Nikolaus von Falkenhorst. Operaatio Schlussstein olisi onnistuessaan muuttanut reilu vuosisata sitten historiaa
Toukokuun 17. Toukokuun 16. 8 SUOMEN SOTILAS 3 • 2021 SOTAHISTORIA O peraatio Schlussstein (Pietaria vastaan) ei toteudu lähiaikoina. Jo 1960-luvulla löydetyistä Schlusssteiniin liittyvistä Saksan merivoimien papereista syntyi uusi kuva operaatiosta, joka Bolševikkidiktatuuri pelastui. Nykyään hänet tunnetaan Suomessa paremmin kenraalieverstinä, joka vastasi operaatio Barbarossan alkaessa kesällä 1941 Saksan Wehrmachtin joukoista Norjassa ja PohjoisSuomessa. Elokuussa 1918 valmiiksi saaduista erittäin salaisista Schlussstein-käskyistä puuttuivat enää vain päivämäärät. Syyskuun lopulla 1918 operaation valmistelu keskeytettiin, ja 46 päivää keskeytyspäätöksen jälkeen matruusien kapina Kielissä johti Saksan keisarikunnan kaatumiseen ja heti perään aselepoon ja seuraavana kesänä Versailles’n rauhaan. Sen seurauksena neuvostovalta kesti Pietarissa seuraavat 73 vuotta, syntyi Neuvostoliitto, työväenluokan ”paratiisi”, jossa murhattiin omaa kansaa, hyökättiin naapurimaihin ja joka toisen maailmansodan lopputuloksena hallitsi toisena supermahtina melkein puolta maailmaa. Suomessa vasemmiston aseellinen kapina ja vallankaappausyritys johtivat veriseen sisällissotaan ja kapinan kukistamiseen. Todellinen vallanpitäjä Helsingissä oli kuitenkin Saksan kenraali Suomessa, kenraalimajuri, kreivi Rüdiger von der Goltz ja hänen vahva sotatoimiyhtymänsä. H O FF M A N N , W O LF F, Z IM M LE R / M U SE O VI RA ST O. Leninin bolševikkidiktatuuri pelastui. Goltzin Itämeren divisioonan ensimmäinen Schlusssteinia koskeva käsky on päivätty Mannerheimin paraatia seuranneelle päivälle. päivänä 1918 Helsingissä järjestettiin kenraaliluutnantti, vapaaherra Gustaf Mannerheimin voitonparaati. Vuoden 1918 alussa edessä oli pitkä nälänhädän ja silmittömän väkivallan sisällissotatalvi. päivänä 1918 annetulla käskyllä perustettiin maantieteellinen retkikunta Falkenhorst (Geografische Expeditionsstaffel Falkenhorst), todellisuudessa kapteeni evp. Nikolaus von Falkenhorstin tiedusteluosasto. Pohjan perukoilla päätös saattoi olla yksi lähihistoriamme kohtalokkaimmista hetkistä. Ensimmäisenä marraskuun 1917 bolševikkivallankaappauksen jälkeisenä vuonna Leninin luoma Neuvosto-Venäjä oli vielä erittäin hauras sisäisesti ja ulkoisesti. Mutta asiat olisivat voineet mennä toisinkin. Itse asiassa suunnitelmaan palattaisiin reilu kaksi vuosikymmentä myöhemmin, vuoden 1940 jälkimmäisellä puoliskolla. Valmistelu lopetetaan.” Näin lukee Saksan itäisen sotatoimialueen Ober-Ostin ylipäällikön, sotamarsalkka, Baijerin prinssi Leopoldin käskyssä 27. syyskuuta 1918. Käskyn alussa tilannetta toukokuussa 1918 kuvataan seuraavasti: ”Brittiläis-ranskalaiset joukot ovat näennäisesti miehittäneet Muurmannin rataa Kemissä, Kantalahdessa ja Aleksandrovskissa.” Tämän jälkeen valmisteltiin Saksan armeijan marssi Pietariin yksityisiin taktisiin käskyihin asti. Sota levisi myös Venäjästä irtautuviin maihin, Suomeenkin. Lakikivi Falkenhorst oli vuonna 1918 lähetetty Berliinistä Suomeen juuri tätä tiedustelutehtävää varten
”Schlussstein” ei tarkoita pelinappulaa – kuten usein on väitetty – vaan päätetai lakikiveä. Konkreettisesti lakikivi tarkoitti kuitenkin Kronstadtin linnoitusta Retusaarella, venäjäksi Kotlinin saarella, Pietarin edustalla. Sivistyssanakirjamääritelmän mukaan lakikivi on arkkitehtuurin termi ja tarkoittaa holvin korkeimmassa kohdassa eli lakipisteessä holviruoteiden yhtymäkohdassa olevaa kiveä. 9 SUOMEN SOTILAS 3 • 2021 nähtiin ennen sitä todisteena Ludendorffin selkäänpuukotusteoriasta (saks. Mappien luultiin tähän asti tuhoutuneen Saksan maavoimien Potsdamin arkiston (Heeresarchiv) palossa Potsdamin pommituksessa 14.4.1945. Meristrategisesti katsottuna Pietarin miehitys olisi ollut lakikivi Isosta-Britanniasta Murmanskin kautta Pietariin ja sieltä Mustanmeren Bosporinsalmeen ulottuvassa kaaressa. On tärkeä muistaa, että Saksan merivoimien . Löysin viime vuonna saksalaisarkistoista ”uutta”, tuolloin 102 vuotta vanhaa materiaalia Schlusssteinista. Kronstadt Operaation nimi, Schlussstein (kirjoitettiin aikakauden saksalaisen tavan mukaan aikalaisasiakirjoissa kolmella peräkkäisellä s-kirjaimella tai saksalaisella kaksois-s:llä ß ja vanhalla saksalaisella alkukirjain-s:llä), oli Saksan keisarillisten merivoimien pääesikunnan päällikön, amiraali Henning von Holzendorffin ehdotus. Alla aukeaman kuvassa suomalaisia punakapinallisia – nyt punavankeina juuri vapautetussa Helsingissä, odottamassa kuljetusta ja kohtaloaan Suomenlinnassa tai jossakin muussa Helsingin edustan sotilassaaressa. Rüdiger von der Goltz. Monesta kuvan saksalaisesta merisotilasta tulisi noin puoli vuotta myöhemmin itse punakaartilaisia.. Mutta ne olivat olleet kaikki vuodet toisaalla, josta ne nyt tutkimustyön tuloksena löytyivät. Jos lakikivi puuttuu, holvi romahtaa. Dolchstoßlegende, suoraan käännettynä tikarinpistolegenda)
10 SUOMEN SOTILAS 3 • 2021 SOTAHISTORIA päävihollinen oli Ison-Britannian laivasto ja operaation suunnittelusta vastasi Saksan keisarin merivoimat. Keisarillisille merivoimille oli perustettu elokuussa 1918 uusi johtoelin nimeltään merisodanjohto (Seekriegsleitung) amiraali Reinhard Scheerin alaisuudessa. Oserkin rautatieasemalta on enää 10 kilometriä Pietarin keskustaan. Heineccius puolestaan oli johtanut kahden divisioonan nopeaa hyökkäystä Liivinmaan kautta helmikuussa 1918. V. Kaksi divisioonaa oli tarkoitettu itse Pietariin. Kenraaliluutnantti Ludwig von Estorffin Generalkommando z. Boedickerille alistettiin kriisin hetkellä lisäksi Itämeren laivastojohdon (Befehlshaber der Ostsee) alukset, joukossa Suomen vapaussodassa hallituksen joukkojen saamasta Saksan-avusta tutut risteilijä SMS Kolberg ja panssarilaiva Beowulf, 24 miinaraivaajaa, 16 torpedovenettä, 24 moottorivenettä ja yksi vesilentokoneiden emotai tukialus (Flugzeugmutterschiff) peräti neljällä lentokoneella. Hänellä oli käytettävissään kaksi armeijakuntaa, molemmat kahdella jalkaväkidivisioonalla. Miten tämä liittyy Suomeen maailmansotien aikakaudella 1918–1944. Estorff oli osallistunut Riianlahden suurten saarten valtaukseen (operaatio Albion) divisioonan komentajana. Schlusssteinin tärkeydestä kertoo se, että yksi hänen ensimmäisistä tehtävistään oli erikoisosasto Boedickerin perustaminen. Itämeren divisioonan piti edetä rautatietä pitkin Terijoelta Rajajoen kautta Oserkin rautatieasemalle asti. Päivämäärä on erittäin kiinnostava, sillä se on sama, jota Ludendorff kutsui ”Saksan maavoimien mustaksi päiväksi” Amiensin taistelussa kärsityn murskatappion vuoksi. SAKSALAINEN RISTEILIJÄ KOLBERG Helsingin satamassa vapaussodan voitonparaatin aikaan. Joint-operaatio Laivastoerikoisosasto Boedickerin tehtävänä oli Kronstadtin linnakkeen vaimentaminen sekä tulituen antaminen maavoimille molemmilla Suomenlahden rannikoilla. Tartossa käytiin keisarillisen laivaston Sonderverband Boedicker -erikoisosaston ja Armeeoberkommando 8:n kanssa 27. Seuraava tehtävä Kronstadt?. erikoistehtäviin varattu armeijakunta) piti edetä Narvasta rautateitse Pietariin ja tykistökenraali Konstanz von Heinecciuksen Generalkommando 6:n vastaavasti Pihkovasta. elokuuta 1918, ja siihen kuului kolme dreadnought-taistelualusta (Schlachtschiffe). Saksan merisodanjohto alisti jo iäkkäälle mutta yhä tarmokkaalle 72-vuotiaalle Baijerin prinssille lisäksi laivastoerikoisosasto Boedickerin (Marinesonderverband Boedicker). Sperrbrechereitä on myöhemmin kutsuttu Saksan kamikaze-laivoiksi, ja miehistöt olivat laivaston kovimman luokan hurjapäitä. Lippulaivana oli SMS Ostfriesland, ja sen rinnalla sotivat SMS Nassau ja SMS Thüringen sekä kolme pientä risteilijää, SMS Regensburg, SMS Strassburg ja SMS Stralsund. Vara-amiraali Friedrich Boedickerin osasto koottiin Kielissä 8. Mistä mystisessä operaatiossa oli kyse. Strateginen isku Operaation johto oli Ober-Ostilla eli sotamarsalkka prinssi Leopold von Bayernilla, joka oli Baijerin kuningas Ludwig III:n nuorempi veli, rautainen ammattisotilas eikä asemassaan vain syntyperänsä puolesta. Lisäksi Oberste Heeresleitung eli Hindenburgin ja Ludendorffin Saksan ylin sodanjohto alisti Schlusssteinia varten Suomessa olevan kenraalimajuri, kreivi Rüdiger von der Goltzin Itämeren divisioonan, jossa oli tuolloin enää noin 5 000 miestä. Kokonaisuudessa viidestä Ober-Ostin Schlusssteiniin varaamasta divisioonasta kolmen divisioonan oli suunnitelman mukaan tarkoitus jatkaa rautateitse Muurmannin rataa pitkin ja kohdata britit. Kyse oli muunnelluista rahtialuksista, jotka ajaessaan miinakenttään räjäyttivät miinoja aiheuttamansa melun, magneettikentän ja vedenpaineen avulla. Yksi kiinnostavimmista yksityiskohdista on kolmen Sperrbrecherin – SMH Rio Pardo, SMH Santa Cruz ja SMH Lothar – käyttö. b. Itämeren divisioonan tehtävässä oli kyse ensiksi noin 10 kilometrin nopeasta hyökkäyksestä, jolla ei ollut välttämättä edes tarkoitus valloittaa Pietaria. Alle viikko tämän jälkeen 14.8.1918 Ludendorff kutsui Saksan ja Itävallan keisarin läsnä ollessa sodan tilannetta epätoivoiseksi. 60:n (60
Saksalaiset sotilaat etenevät resiinoilla rataa pitkin kohti Pasilaa 1918. Ensimmäinen maailmansota oli rautatiesota. H O FF M A N N , W O LF F, Z IM M LE R / M U SE O VI RA ST O. Hyökkäys Oserkiin oli suunniteltu toteutettavaksi samalla tavalla. 11 SUOMEN SOTILAS 3 • 2021
12 SUOMEN SOTILAS 3 • 2021 SOTAHISTORIA elokuuta 1918 viimeiset keskustelut ja vaihdettiin yhteysupseerit. Tarkoituksena oli myös siirtää torpedoja moottoriveneitä Nevan kautta Laatokalle. Helsingin valtauksen ja muualla Suomessa punaisia vastaan käytyjen taistelujen opit näkyvät vahvasti Schlusssteinin suunnitelmissa. Vuonna 1553 englantilainen merenkävijä Richard Chancellor ”löysi” Vienansuun ja Vienanjoen (Severnaja Dvina) ja pääsi ensimmäisenä englantilaisena Moskovaan Iivana IV Julman hoviin. Jos toimeenpano aloitettiin Saksan maavoimien ”mustana päivänä”, jolloin tiedettiin jo, että sota länsirintamalla oli hävitty, mikä oli Schlusssteinin tarkoitus. Myös Helsingissä käytiin Itämeren divisioonan kanssa elokuun loppupäivinä viimeiset käytännölliset merija maavoimien yhteistyötä koskevat asiat läpi. Vuoden 1918 lakikivi. Iivana Julma perusti Arkangelin luostarin läheisyyteen kaupungin, vaikka reitti oli toki ollut aina jossain määrin tiedossa. Katsottiin, että vain suomalaisella vuoristoprikaatilla olisi kykyä tätä tehtävää varten. Yllätyshyökkäykset tapahtuisivat samanaikaisesti maalla Suomenlahden eteläja pohjoispuolella sekä merellä Kronstadtia vastaan. Englannissa ajateltiin, että Chancellor oli heidän oma Kristoffer Kolumbuksensa, joka noin 60 vuotta tämän jälkeen olisi myös löytänyt ”uutta maata”. Taistelualukset jäisivät varmistuksena ja uhkana Pietarin edustalle. Painopiste Jäämerellä Tarkemmin katsottuna operaatio Schlusssteinissa ei kuitenkaan ollut kyse vain Kronstadtista tai Pietarista vaan yhteydestä Murmanskista Pietariin – strategisesti Venäjän yhteydestä länsivaltioihin. Itämeren divisioonan kärkenä olisi taistellut Ahvenanmaalta, Nauvosta ja Lahdesta tuttu mecklenburgilainen jääkäripataljoona 14. Kronstadtin linnoitus 1750 – nimeltään tässä Kronschloss – jonka alla Käkisalmen, Viipurin, Narvan, Lappeenrannan, Haminan ja Tallinnan linnoituksia. Luostari oli arkkienkeli Mikaelin mukaan nimetty, 1100-luvun hansaliiton suuren kilpailijan Novgorodin kaupungin perustama ja hallitsi jo silloin reittiä Jäämereltä. Suomalaisten tehtäväksi oli päätetty pääasiassa Suomen rajojen vartiointi. Kelataan ajassa vaatimattomasti noin viisisataa vuotta taaksepäin ymmärtääksemme Pietarin ja Muurmannin radan strategisen merkityksen. M U SE O VI RA ST O. Itämeren divisioonan isku tapahtuisi nopealla yllätyshyökkäyksellä, jossa pääroolissa olisivat polkupyöräjääkärit ja panssarijunat. Viisi vuotta sen jälkeen, kun englantilaiset ”löysivät” Arkangelin reitin, Moskovan Iivana IV sai miehitettyä lyhyeksi ajaksi Liivinmaan sodassa (1558–1561) myös osan Itämeren rannikkoa: Narvan. Hansaliiton merimahLI BR A RY O F C O N G RE SS . Vain vuoristoprikaatille – sellainen todella kuului Suomen nuoriin asevoimiin vuonna 1918 – oli annettu tehtäväksi hyökätä pohjoiselle Muurmannin radalle. Yksi tärkeimmistä asioista oli rannikon maakarttojen saanti laivastolle niin, että laivaston tykistö ja maavoimat ”puhuisivat samaa kieltä”. Sieltä kuljettiin siis jo kautta aikain rantoja pitkin Atlantin pohjoisrannikolle. Operaatio Schlusssteinin hyökkäyskäskyt ovat säilyneet Itämeren divisioonan osalta
Kronštadt) -niminen huippumoderni linnoitus. Venäläiset matkustavat herroiksi, kun itävaltaiset sotavangit ajavat resiinaa Äänisen rannalla Murmannin radalla, Petroskoin ulkopuolella vuonna 1915. Kannattaa vielä muistaa, että Apraksinin ura oli lähtenyt nousuun, kun hän oli Arkangelin kuvernööri. Toisaalta tämän ajanjakson vuoksi Arkangelista kehittyi pitkäksi aikaa Venäjän tärkein kauppasatamakaupunki, ja erityisesti Englannin kauppiaiden rooli pysyi vahvana seuraavien 300 vuoden ajan. Venäjälle ei jäänyt saappaanmittaa jalansijaa Itämerellä. Arkangelista tuli Venäjän tärkein yhteys länsimaisiin liittolaisiin, kun Itämerta hallitsi Saksa ja Bosporinsalmea sen aseveLUILLE RAKENNETTU RATA. Se ei ollut enää pelkästään pohjoiseurooppalainen toimija. Nyt Ruotsi hallitsi koko Suomenlahtea. Ja muistettiin vuonna 1918. Tämä muistetaan Venäjällä yhä. Iivana Julman sisäänpäin kääntyneen takapajuisen Moskovan Venäjästä oli tullut Pietari Suuren kautta yksi viidestä eurooppalaisesta mahdista. Suomessa pitkänävihana (ei tule sekoittaa pikkuvihaan ja isoonvihaan 1700-luvulla) tunnetun pohjoismaisen 25-vuotisen sodan tavoite oli eristää Venäjä Itämereltä. Samoihin aikoihin Retusaarelle rakennettiin Kronstadt (ven. Rääveli eli nykyinen Tallinna pyysi Ruotsin kuningas Juhana III:n apua. Ratatyöt alkoivat jo 1914 vaikka virallinen aloituspäivämäärä on vasta vuodelta 1916. Täyssinän rauhasta 1595 lähtien Ruotsin kuningas ei ollut vain Ruotsin kuningas ja Suomen suuriruhtinas vaan vuoteen 1710 asti myös Viron herttua. Vuonna 1714 Hangon edustalla Riilahden meritaistelussa Venäjän yliamiraali Fjodor Matvejevitš Apraksin sinetöi Venäjän aseman Itämeren mahtimaana. Arkangelin asema alkoi kuitenkin muuttua, kun Pietari I Suuri hävitti Ruotsin kuninkaan Kaarle IX:n vuonna 1611 rakennuttaman Nevanlinnan (Nyenskans) suuressa Pohjan sodassa ja perusti Pietarin vuonna 1703. Elämän rata – kuoleman rata Kun Venäjän keisarillinen Itämeren laivasto oli ensin lyöty toisella puolella maapalloa Venäjän–Japanin itämaisessa sodassa ja Saksa sai vuosikymmen myöhemmin ensimmäisessä maailmansodassa Itämeren haltuunsa sotilaallisesti, Arkangelin sataman strateginen merkitys alkoi taas kasvaa. Sotavankeja käytettiin orjatyövoimana ja heidän kohtelunsa oli samaa tasoa kuin Leninin ja Stalinin vankileirien saaristoon joutuneiden seuraavina vuosikymmeninä.. Vuonna 1617 solmitun Stolbovan rauhan myötä Ruotsi sai Inkerinmaan ja Käkisalmen läänin. Juhana valloitti Räävelin ja Narvan takaisin vuonna 1561. 13 SUOMEN SOTILAS 3 • 2021 ti – virallisesti saksalainen ritarikunta – sai kuitenkin vielä silloin pidettyä Riian
Kola) Kantalahteen (ven. Historioitsija Anne Applebaumin tutkimuskirjan Gulag. Belomorsk). Olhava (ven. Volhov, silloinen rautatieasema Zvan. Muurmannin rata 27.10.1941. Molemmat saatiin valmiiksi vuonna 1916. A History (2004) mukaan Vienanmeren kanavan työmaalla kuoli 126 000 pakkotyöläisestä noin 25 000. Radan pohjoista osiota Kuolasta (ven. Vasta alkuvuonna 1916 alettiin rakentaa radan viimeistä puuttuvaa osiota Kantalahti–Sorokka. Kuolleisuus oli suurinta Petroskoin ja Sorokan välisellä osuudella, jossa työskenteli noin 40 000 keskusvaltojen sotavankia pakkotyöläisinä. Rata Pietarista päättyi sinne. 14 SUOMEN SOTILAS 3 • 2021 SOTAHISTORIA li Turkki. Petrozavodsk) kulkivat loppuvuonna 1915. . Soroka, nyk. ka) sijaitsee Olhavanjoen – ikivanhan Laatokasta Mustallemerelle kulkeneen viikinkireitin – varrella noin 120 kilometriä Pietarista itään. Vuodesta 1916 lähtien aseet ja ampumatarvikkeet odottivat Romanov-na-Murmanen satamassa radan valmistumista. Sodan paineen alla Venäjän viimeinen keisari Nikolai II sai vuosina 1915–1917 rakennutettua Muurmannin radan. Tärkein syy radan rakentamiseen oli länsimaiden aseavun saanti. Käppäselän kylän ja aseman välisessä maastossa. Stalinin myöhempi, paljon tunnetumpi Vienanmeren kanava -suurprojekti (1931–1933) Ääniseltä Vienanmerelle on siis käytännössä suora jatke Nikolai II:n Muurmannin rata -hankkeelle. Käytännössä radan ensimmäistä eteläisintä osaa Olhava–Petroskoi alettiin rakentaa heti sodan alussa kesästä 1914 lähtien, ja ensimmäiset junat Pietarista Petroskoihin (ven. Rakennustapakin oli sama. Kandalakša) alettiin rakentaa vuonna 1915 samanaikaisesti kuin melkein 400 kilometriä pitkää osiota Petroskoi–Sorokka (ven. Virallisesti työt alkoivat 3. Suurprojektin toteutti noin 60 000 itävaltalaista ja saksalaista sotavankia, joista noin 25 000 kuoli rakennusvaiheen aikana. Kuolleiden lukumäärä on siis suunnilleen sama kuin saksalaisen historioitsija Reinhard NachtigaSA -K U VA. Tyynellemerelle Vladivostokiin oli liian pitkä, hidas ja kehno rautatieyhteys. Kuitenkin tulevaisuudessa sen olemassaolo vaikuttaisi strategisesti. Muurmanin rata valmistui siis kokonaisuudessaan vasta vuoden 1917 alussa eikä enää ehtinyt vaikuttamaan ensimmäisen maailmansodan itärintamalla ratkaisevalla tavalla. Yllä: Sergei Prokudin-Gorskin valokuva itävaltalaisista sotavangeista rakentamassa Murmannin rataa Itä-Karjalan Kontupohjan Käppäselässä – tarkemmin ilmeisesti Kivatsussa. marraskuuta 1916, samana päivänä, kun tsaari perusti Romanov-na-Murmanen, maaliskuun 1917 vallankumouksesta lähtien ilman hallitsijasuvun nimeä Murmanskina tunnetun satamakaupungin aina jäättömän vuonon perukoille. Prokudin-Gorskinilla oli keisari Nikolai II:n harvinainen erikoislupa matkustaa kielletyillä alueilla – sotavankien todellinen elämä – ja monen kuolema – oli propagandakuvaa karumpi. Alla: Pioneerit panostavat ratakiskot rotuulilla
Muurmanin radasta oli tullut länsimaiden – erityisesti Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen – ja Venäjän yhteyden lakikivi, Schlussstein. marraskuuta 1916 venäläisen lipun alla seilannut SS Baron Driesen räjähti Arkangelin satamassa. Jos Venäjän hallitus ei tekisi mitään, tämä tarkoittaisi uutta sotaa Venäjää vastaan: ”Vihollinen ei saa saada Muurmannin rataa käsiinsä. Vuonna 1916 ”Suomen ratkaisu” eli Suomen itsenäisyys ja liittosopimus oli Arkangelin ongelmaan kuitenkin vielä liian hidas, mutta tarjolla oli myös suoria keinoja: 26. päivänä 1918 Ludendorff teki Saksan ulkoministeriölle selväksi, että tämä olisi käytännössä mahdollista vain Saksan johdon alla. Päävihollisena länsi Maaliskuussa 1918 kenraalimajuri Rüdiger von der Goltzin Suomeen suunnitellun sotaretken yhteydessä Ludendorff antoi Holzendorffille seuraavan päämäärän: venäläisten sotilaiden aseistariisumisen lisäksi pitäisi saada aikaan jatkuva paine Pietaria kohti Suomenlahden pohjoispuolella. Murmansk Saksan ylimmälle armeijajohdolle Muurmannin radan valmiusaste jäi kuitenkin pitkäksi ajaksi epäselväksi – näin toteaa Schlusssteiniin perehtynyt saksalainen historioitsija Winfried Baumgart vuoden 1970 tutkimuksessaan. Suomen rauhanneuvotteluissa NeuMeidän etumme on, että Suomi saa radan ja ympärysvallat heitetään ulos!. Jalkaväenkenraali Erich Ludendorff selitti Suomen strategisen merkityksen Arkangeli–Pietarin yhteydellä Saksan merivoimien pääesikunnan päällikkö, amiraali Henning von Holzendorffille. Mannerheimin talonpoikaisarmeija sotisi siis rinta rinnan Trotskin puna-armeijan kanssa ympärysvaltoja vastaan! Se olisi voinut olla Mannerheimille, entiselle Venäjän armeijan kenraalille, länsisuuntautuneelle aristokraatille ja kosmopoliitille vaikea paikka. Saksassa pelättiin, että Muurmannin radan myötä brittien sotilaallisen materiaaliavun merkitys Venäjälle kasvaisi. Schlusssteinia koskevat viittaukset suomalaisissa tutkimuksissa (Tuomo Polvinen, Pertti Luntinen, Seppo Hentilä) pohjautuvat suorasti tai epäsuorasti Baumgartin tutkimuksiin. Suunnilleen samanaikaisesti Mannerheimin voitonparaatin kanssa keisari Wilhelm II totesi (21.5.1918), että britit on poistettava Arkangelista ja Muurmannin radalta. Suomalaisen historioitsijan Matti Lauerman jääkärihistorian raamatussa Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27: Vaiheet ja vaikutus vuodelta 1966 lukee viitaten Arkangelin satamaan: ”Selvittämättä on jäänyt, mikä osuus näillä miehillä [jääkäreiden pommareilla] mahdollisesti on ollut eräihin Pohjois-Venäjällä sattuneisiin arvoituksellisiin räjähdysonnettomuuksiin.” Vuonna 1966 sekä Schlusssteiniin että Arkangelin tapahtumiin liittyvää tutkimusta ei vielä ollut paljoakaan. Suhteellinen kuolleisuus oli tsaarin ajan suurhankkeessa noin tuplasti suurempi verrattuna usein aiheesta kauhisteltuun Stalinin aikaan. Saksan ulkoministeriössä oltiin taas sitä mieltä, että suomalaisten ja venäläisten yhteistoiminta Murmanskissa brittejä vastaan olisi suositeltavaa. Saksan tiedustelutietojen mukaan Muurmannin rata olisi ollut mahdollisesti toiminnassa jo vuonna 1915. – – Meidän etumme on, että Suomi saa radan ja ympärysvallat heitetään ulos!” Viikkoa myöhemmin Ludendorff ehdotti Saksan ulkoministeriölle, että Suomen pitäisi edetä Karjalaan ja Murmanskiin ilman, että tästä kerrottaisiin Venäjälle. Saksan näkökulmasta ainakin Arkangelin sataman logistinen kyky oli poistettava. Jääkäripataljoona 27:n alkuvaiheessa tämä Saksan strateginen ajattelu oli olennainen. Näin ollen Suomessa toukokuussa 1918 saavutetun voiton jälkeen Pietariin kohdistuva sotilaallinen suunnittelu oli luonnollista. Sen voi halutessaan tarkastaa teoksesta Die Murmanbahn. Baumgartin tutkimus on kuitenkin osittain puutteellinen, koska yli 50 vuotta sitten hänellä ei ollut suurinta osaa Itämeren divisioonan arkistolähteistä käytettävänään. Se olisi ollut strategisen tason voitto. Kesäkuun 22. SS Baron Driesenin räjähdyksen jälkeen Arkangelin sataman strateginen merkitys romahti pitkäksi aikaa lähes olemattomaksi ja toisaalta juuri valmistuneen Murmanskin sataman ja Muurmannin radan merkitys kasvoi. Die Verkehrsanbindung eines kriegswichtigen Hafens und das Arbeitspotential der Kriegsgefangenen 1915–1918. 15 SUOMEN SOTILAS 3 • 2021 lin teoksessa vuodelta 2001 esille tuotu Muurmannin radan sotavanki-pakkotyöläisten kuolleisuus. Suomalaislähteiden kautta ei nykypäivään asti ole päästy eteenpäin (lisää lehtemme tulevissa numeroissa, joista kerromme muun muassa jutussa Jäämeren jääkäripommareista)
Parhain Muurmannin legioonan pääpaikaksi muodostui ”Kandalaksa” eli Kantalahden taajama Muurmannin radan varrella. Tietyt perusasiat eivät ole sadassa vuodessa muuttuneet, yhteys on edelleen tärkeä myös sotilaallisesti.. 16 SUOMEN SOTILAS 3 • 2021 SOTAHISTORIA vosto-Venäjän kanssa Saksan pitäisi vaikuttaa sillä tavalla, että Suomi saisi Jäämerellä alueen Muurmannin radan länsipuolelta. Kuitenkin molempien monarkioiden poliittinen ja sotilaallinen johto oli valmis liittoutumaan vaikka itsensä saatanan kanssa taistelussa toisiaan vastaan. Suomalaisten olisi saatava Muurmannin radan käyttöoikeus sekä poikkirata omalle rannikolle. Vuonna 1918, kun Venäjä oli jo lyöty ja sen kanssa oli tehty ensin aselepo ja sitten rauha, Saksan päävihollinen oli selvästi Iso-Britannia. Jotkut liittävät siihen selityksenä anakronistisesti vielä fasismin, jolla asia myydään ymmärtämättömälle, isoja otsikoita ja helppoja vastauksia janoavalle yleisölle, olivathan saksalaisetkin mukana. Reaalipolitiikkaa Suomessa nähdään – erikoista kyllä – edelleen ja yhä enenevässä määrin vuoden 1918 tapahtumat vain sisällissotana eli ideologisena taisteluna porvariston ja sosialistien välillä. Toki venäläisten – punaisten tai valkoisten – poistaminen Suomesta tuki strategiaa, mutta vain niin kauan, kun suomalaisista – punaisista tai valkoisista – ei tulisi Ison-Britannian liittolaisia. heinäkuuta 1918, että olisi yritettävä saada Neuvosto-Venäjä kutsumaan Saksa yhteiselle sotaretkelle Murmanskiin maihin nousseita brittejä ja muita ympärysvaltojen joukkoja vastaan. Näin olisi myös vuonna 1941. Sekä Vilhelm (Wilhelm) II että Yrjö (George) V inhosivat viimeistään heinäkuun 1918 tsaarin perheen murhan jälkeen Venäjän bolševikkeja eli punaisia ja aistivat bolševismin voiman ja vaaran. Näin oli kaikkialla, tietenkin myös Suomessa. Historioitsijoille on tullut tavaksi selittää vuoden 1918 tapahtumia lähes yksinomaan sisäisellä eripuralla tai käyttäen muodikasta vihapuhekäsitettä. Suuremmassa mittakaavassa Suomen vapaustaistelussa ja punakapinassa, joka johti sisällissotaan, oli kyse valtavasta aseellisesta valtataistelusta: maailmansodasta, jonka tapahtumakulussa suomalaisten sosiaalisilla suhteilla tai agitaatiolla ja vihapuheella ei ollut tuon taivaallista roolia. Sodan sumussa Vuonna 1918 Suomi oli strategisesti tärkeä nimenomaan maantieteellisen aseman eli Venäjän ja Britannian pohjoisen kulkureitin takia. NeuvostoVenäjän hallitus ei suostunut saksalaisten ehdotukseen. Historiallisesti katsottuna tämä on kukkua, tai armollisemmin sanottuna se ei vastaa historian kronologiaa eikä lähteitä. Saksan läsnäolossa Suomessa ei ollut mitään ideologista, eikä kysymys ollut myöskään suomalaisten sinisistä silmistä vaan Saksan strategisista tavoitteista sodassa Britanniaa, Ranskaa ja enenevässä määrin myös Yhdysvaltoja vastaan. Ja varmasti aristokratiaa ja monarkkeja peittelemättömästi vihanneet sosialistit olivat olleet kaikille aristokraateille ja kruunupäille vastenmielisiä jo vuosikymmeniä ennen sotaa. Rata oli jo ensimmäisessä maailmansodassa strategisesti tärkeä yhteys, ja vielä tärkeämmäksi se muodostui toisessa maailmansodassa. Me kun tiedämme, mitä tapahtui, ja saamme sellaista tietoa tapahtuneesta, jota aikalaiset eivät vielä voineet tietää. Saksan suuressa päämajassa Belgian Spassa päätettiin 2. Ideologia oli yhtä toissijaista kuin loppumetreillä koko Venäjän tulevaisuus. Aseet ja ampumatarvike apu olisi tässä tapauksessa annettava. Jos tämä ei onnistuisi, suomalaiset olisi lähetettävä sotaretkelle Murmanskiin. Jälkiviisaudessa on imelä maku, ja niin sotahistorioitsijoiden kuin nojatuolikenraaleiden ja kolpakkostrategien on helppo todeta jälkeenpäin, mitä olisi pitänyt tai voinut tehdä
maaliskuuta ensimmäiset yhteenotot Tampereen taistelussa Aitolahdella, ja 1. Alun perin suunnitelmissa oli kolme hyökkäyssuuntaa: Sortavalasta Petroskoihin komentajana ratsumestari Oskar Kuula, everstiluutnantti Carl Wilhelm Malmin hyökkäys Kuhmoniemestä Uhtuan kautta kohti Vienan Kemiä ja jääkäriyliluutnantti Kurt Martti Walleniuksen Kuusamosta Kantalahteen tai jopa Petsamoon suunniteltu hyökkäyssuunta. SUOMEN SOTILAS 3 • 2021 17 ten informoiduillekin aikalaisille sodassa tieto on aina hajanaista, epävarmaa, ristiriitaista, puutteellista ja usein jopa väärää. jälkeen. Suomesta oli tulossa Ison-Britannian ja Saksan taistelukenttä maailmansodassa. huhtikuuta lähti Saksan laivaston erikoisosasto (Sonderverband Meurer) Danzigin satamasta. huhtikuuta, samana päivänä, kun Tampereen keskusta-alueen valtaus alkoi. Entä suomalainen näkökulma. Se oli itse asiassa pikemminkin kyynisen käytännöllinen. Muurmannin, Itä-Karjalan ja Vienan suunnan operoinnin syy oli siis taatusti jokin aivan muu kuin Suur-Suomi-aate, joka tuskin edes ruotsinkielistä aristokraattia tai Vaasan senaattiakaan kauheammin elähdytti. Operatiivisesti tai jopa strategisesti Saksan ja Ison-Britannian näkökulmasta katsottuna motiivi operaatioille idässä oli selvä tuolloin, ja se on sitä yhä: Muurmannin rata, yhteys Venäjältä länteen. Walleniuksen joukot taistelivat rajalla punaisia vastaan 23. Ei kovin ideologista eikä yksinkertaista. Erittäin kiinnostava on hyökkäyksen ajankohta. Malmin retkikunta ylitti rajan jo 21. Vaasan senaatti teki yksimielisesti poliittisen päätöksen liittää Itä-Karjala Suomeen sotilaallisesti. maaliskuuta 1918. Mannerheimin eli Vaasan senaatin joukot olivat sitä paitsi ennen saksalaisten joukkojen tuloa alakynnessä. huhtikuuta 1918. Mannerheimin päämajassa annettiin hyökkäyskäsky viimeistään 25. Jälkeenpäin todellisuus näyttää aina niin paljon selvemmältä. Ullmannin väitöskirja vuodelta 1961 todistaa, että kesällä 1918 Pohjois-Venäjällä oli vain 7 400 brittiä, 1 000 ranskalaista, 1 350 italialaista, 1 200 serbialaista ja 4 000 venäläistä ja suomalaista. Itämeren divisioona nousi Hangossa maihin 3. Kesäkuun 1918 lopussa oltiin Saksassa sitä mieltä, että Muurmannin radalla, Kuolan niemimaalla ja Arkangelissa reunavaltioilla olisi jopa yli 50 000 miestä. Näistä 12 600 olisi brittejä, ranskalaisia ja italialaisia, lisäksi olisi 3 500 serbialaista ja yli 24 000 eri maiden punakaartilaisia, joukossa myös suomalaisia. maaliskuuta, ja epäonnistunut hyökkäys Vienan Kemiä vastaan tapahtui 9. Mutta vuoden 1918 tapahtumien kulku oli todellisuudessa monimutkaisempi ja vähemmän ideologinen. …ja Saksan tarpeet Kun asioita katsoo korkeammalta kukkulalta, maisema näkyy paremmin. maaliskuuta, ja huhtikuun puolivälissä Mannerheim määräsi joukon palaamaan Suomen puolelle. Brittien ja neuvostovenäläisten suhteita vuosina 1917–1921 tutkineen yhdysvaltalaisen historioitsija Richard H. Punaisia suomalaisia taisteli siis brittien rinnalla, jotka olivat sodassa punaisia venäläisiä ja heidän kanssaan rauhan tehneitä saksalaisia ja myös valkoisia suomalaisia vastaan. Näihin kuuluneista suomalaisista punaisista sotilaista perustetun reilun tuhannen miehen Muurmannin legioonan tarina löytyy suomalaisen historioitsija Jukka Nevakiven vuoden 1970 tutkimuksesta ja tietenkin Kari Kuuselan kertomana Suomen Sotilaan numerosta 1/2020. Mannerheim käski Walleniuksen siis takaisin Ison-Britannian uhkauksen takia, mutta vasta Helsingin valtauksen 12.–14.4. Kokonaisuudessa siis vain noin 15 000 miestä. Suomalaisen historioitsija Jukka-Pekka Pietiäisen mukaan samana päivänä Britannian hallitus ilmoitti Vaasan hallitukselle, että hyökkäystä Muurmannin radalle seuraisi Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen sodanjulistus. Suomalainen näkökulma… Kerrataan vielä, mitä suomalainen historioitsija Jouko Vahtola kirjoitti tapahtumien kulusta vuonna 1988 ilmestyneessä kirjassaan Suomi Suureksi – Viena Vapaaksi. Suomessa punaiset ajoivat – varmasti Jos lakikivi puuttuu, holvi romahtaa.. Tässä yhteydessä on otettava huomioon se, että tiedustelutiedot ja oikea tilanne Pohjois-Venäjällä paikan päällä eivät olleet yhtenevät. Pelkästään Arkangelissa sotilaiden määrä olisi vähän alle 10 000 miestä. Samaan aikaan Suomessa alkoivat 23. Schlussstein mainitaan Suomessa usein vain hämärästi ohimennen Suur-Suomi-aatteen ja Mannerheimin miekkavalaksi kutsutun päiväkäskyn (23.2.1918) yhteydessä, koska käskyssä mainitaan Vienan Karjala. Vuoden 1918 miekkavala tunnetaan tietenkin ennen kaikkea siksi, koska marsalkka Mannerheim palasi siihen jatkosodan kolmannessa päiväkäskyssään heinäkuussa 1941. Tulevaisuutta ei tiedä kukaan. Mikä se sitten oli
Lopulta Kielin punainen matruusikapina alkoi muun muassa SMS Ostfrieslandilla, SMS Nassaulla ja SMS Thüringenillä, jotka oli nimenomaan tarkoitettu Kronstadtin eli punaisten matruusien tukikohdan valtaukseen. 18 SUOMEN SOTILAS 3 • 2021 SOTAHISTORIA tietämättään – Ison-Britannian asiaa ja valkoiset – moni heistäkin sitä tajuamatta – Saksan asiaa, samalla kun Venäjällä IsoBritannia veljeili valkoisten ja Saksa punaisten kanssa. Syyt olivat strategisia eivät ideologisia. Sodan jälkeen tarkoittaa ennen seuraavaa sotaa. Schlusssteinin – aivan kuten Saksan operoinnin keväällä 1918 Suomessa – ainoana todellisena strategisena tavoitteena oli yksinkertaisesti vain poistaa ympärysvaltojen mahdollisuus toimia Saksan itäisellä sotatoimialueella ja katkaista Venäjän valkoisten ja brittien yhteys poistamalla Muurmannin ratayhteys ja kiistämällä näin pohjoisten satamien, eritoten aina sulan Murmanskin käyttö tienä länteen. Toki hekin halusivat vahvistaa imperiuminsa jalansijaa pohjoisessa, kun Saksa oli lyöty pelistä ja Venäjä oli sisällissodassa, mutta ikkuna oli jo sulkeutumassa. Ylläpidettiin ja kehiteltiin vanhoja suunnitelmia – lakikiveä – Neuvostoliiton Jäämeren satamien sulkemiseksi heti. (Lue lisää Saksan, Baltian maiden ja Suomen vaiheista Itämeren piirissä lehtemme vuosien 2019 ja 2020 numeroista). Sodan jälkeen oli vain tauko ennen seuraavaa sotaa. Saksan näkökulmasta taas Muurmannin rataan ja Tampereelle oli hyökättävä samaan aikaan, kun Saksa tekisi erittäin riskialttiin maihinnousun Suomen punaiselle alueelle Hankoon. Iso-Britannia tarvitsi Venäjällä valkoisia Saksan-vastaisen sodan jatkamista varten ja Suomessa punaisia Muurmannin radan suojelemiseen Saksan joukkoja vastaan, ettei Britannia–Venäjä-yhteys vaarantuisi. Se oli käytännöllisen kyynistä tai realistista operatiivista suunnittelua hallinnon poliittisiin ja strategisiin tavoitteisiin. Siihen Saksa tarvitsi taas Suomea, ja se tiesi Suomen olevan jälleen pakkoraossa, jossa se tarvitsisi Saksaa. Ultima ratio Regis. Tavoitteena olisi estää Venäjältä/Neuvostoliitolta vastaisuudessa osallistuminen kahden rintaman sotaan Saksaa vastaan yhdessä länsivaltojen kanssa. Yhteysupseereiden tehtävä on ollut kautta aikojen operaatioiden koordinointi! Niin oli vuonna 1918 ja myös vuonna 1941. Länsirintamalla johtoportaissa sodan häviämisen tiedettiin jo kesällä olevan vain ajan kysymys. Siinäkään ei vihreän veran ääreltä katsoen ollut mitään poliittista tai ideologista. Syyskuun lopussa vuonna 1918 aikaikkuna sodalle Jäämeren läheisyydessä sulkeutui myös sään vuoksi. Välimeren strategia oli törmännyt seinään (ks. Miksi se olisi. Mannerheim kielsi tunnetusti maailmansotien jälkeisessä omaelämänkerrassaan kaikkien vuoden 1918 yhteisten operaatioiden olemassaolon. Keisarin upseereista tuli ensin tasavallan ja sitten Führerin sotilaita. Talven lähestyminen vei viimeisenkin mahdollisuuden saavuttaa parempi asetelma idässä. Vuonna 1918 Saksa vei ja Suomi vikisi. Näin he myös pelastivat neuvostovallan kahdesti ratkaisun hetkellä. Uusi yritys oli 80 vuotta sitten. Vuonna 1941 asetelma oli hieman tasa-arvoisempi, mutta olisi naiivia kuvitella, että suurvallan ja pikkuvaltion suhde voisi koskaan olla täysin tasa-arvoinen. Ensimmäisen maailmansodan idässäkin ratkaisivat amerikkalaiset lännessä Ranskan mutaisilla kuoleman kentillä, niin kuin he tulisivat ratkaisemaan seuraavankin. Suomen Sotilas 2/2021), ja Merileijonasta oli luovuttu, kenties käytännössä mahdottomana. Ensin tehtiin yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa ja vielä uudestaankin, mutta tehtiin myös suunnitelmia sen varalle, että joudutaan sotaan idässä. Sotilaat tekevät työtä hallinnolleen, useimmiten sitä kyseenalaistamatta. Saksalaiset sotilaat vuosivat idässä verta vielä pitkään osin aselepoehtojen ja Versailles’n rauhan epäselvien vaatimusten vuoksi ja alkuun ympärysvaltojen vaatimuksesta. Palaamme siihen. Oliko se yhteensattumaa. Itämeren divisioonan esikunnassa taas toimi jääkäriyliluutnantti Aksel Woldemar Falkenberg Mannerheimin päämajan yhteysupseerina. Muutama aihetodiste: Mannerheimin esikunnassa oli Ludendorffin yhteysupseerina majuri Werner Crantz, ja Suomen päämajan yhteysupseerina toimi Saksan maavoimien ylimpään sodanjohtoon (Ludendorffin OHL) kuulunut ratsumestari Mauritz Gripenberg. Satumainen – todellisuudessa järkyttävän rähjäinen – Petroskoi, Muurmannin radan asema, ei ollut millään tavoin tärkeä vuonna 1918 Suomelle tai Suur-Suomi-haaveillekaan. Loppu on historiaa. Operaatio Hopeaketun (Unternehmen Silberfuchs) suunnitelmista strategisesti tärkeänä osana Barbarossaa ja koko sotaa vastasi nyt kenraalieverstinä sama mies, joka oli lähetetty jo vuonna 1918 kapteenina Muurmannin rataa koskevalle tiedusteluretkelle. Pysy mukana. Yhdysvaltojen voima kasvoi nopeammin kuin Saksa pystyi siihen vastaamaan. Operaatiot rytmitettiin yhdessä niin hyvin kuin ajan johtamisvälineet ja olosuhteet mahdollistivat. Saksan laskettua aseensa lännessä marraskuussa 1918 Leninin puna-armeija aloitti jälleen hyökkäyksen saksalaisia vastaan idässä. Jo pelkästään suomalaisten ja saksalaisten yhteysupseerien olemassaolo kuitenkin todistaa, että totuus taisi olla toinen. Niinpä myös saksalaiset sotilaat jatkoivat sodan jälkeen suunnittelua, kuinka luotaisiin Saksalle parempi strateginen asema Isoa-Britanniaa vastaan mahdollisessa tulevassa sodassa. Täydellinen romahdus lännessä vei kuitenkin siltä lakikiven ja romautti koko rakennelman. Vaikka operaatio Schlussstein jäi toteuttamatta, suunnitelma jäi ja heräsi taas eloon 23 vuotta myöhemmin, kun Saksan vaihtoehdot Isoa-Britanniaa vastaan alkoivat olla vähissä. Aikaikkuna Loppukesän ja alkusyksyn 1918 lyhyessä aikaikkunassa Saksan ylimmälle johdolle aukesi hetkeksi mahdollisuus täydelliseen – jollei jopa lopulliseen – voittoon itärintamalla. Sodan jälkeen tarkoittaa ennen seuraavaa sotaa.. Kesällä 1919 britit jatkoivat siitä, mihin saksalaiset olivat jääneet. Ikkuna sulkeutui
Kumpikin osapuoli pitää aluetta omanaan. UUTTA oli nujakoinnin nopea leviäminen asevoimien väliseksi yhteenotoksi Kirgisia ja Tadžikistan kahakoivat rajalla ja ulottuminen muille rajapaikkakunnille. Kirgisian mukaan tadžikkijoukot hyökkäsivät Kapchagain, Min-Bulakin ja Vuorokauden kestäneet taistelut vaativat yli 40 kuolonuhria.. Kahakka alkoi 28.4.2021 ja kesti vuorokauden ennen kuin maat sopivat tulitauosta. Väestö pakeni alueiden välissä sijaitsevista kirgiisikylistä, ja ihmisten jälkeensä jättämät asunnot, kaupat ja ajoneuvot poltettiin. Nyt yhteenotto laajeni kranaatinheitintuleen ja hyökkäyksiin rajapisteille. Yhteenoton taustalla oli vuosia kestänyt jännitteiden kärjistyminen rajaseudulla asuvien yhteisöjen välillä. Tadžikkijoukkojen kerrottiin ottaneen haltuunsa alueita tieosuudella, joka johtaa Kirgisiassa sijaitsevasta Tadžikistanin Vorukhin enklaavista Tadžikistaniin. 19 SUOMEN SOTILAS 3 • 2021 JY VÄLL Ä H uhtikuun lopussa Kirgisian ja Tadžikistanin rajalla puhkesi aseellinen yhteenotto, joka oli vakavin alueella sitten Neuvostoliiton hajoamisen. Aiemmin jännitteet ovat purkautuneet kivienviskelyn muodossa, mutta viime aikoina myös yksittäisinä laukauksina rajan yli. Nyt kyläläisten tappelu johti kummankin maan asevoimien tulitaisteluun. Kimmokkeen huhtikuun lopun yhteenotolle antoi kiista Kok-Tashin vedenottopaikasta. Vuorokauden kestäneet taistelut vaativat yli 40 kuolonuhria (33 kirgiisiä) ja rajan molemmin puolin yhteensä lähes 200 haavoittunutta. Ennenkuulumatonta kranaatinheittimien käyttö rajalla ei ole: Kirgisia on syyttänyt naapurimaataan kranaatinheittimillä tehdystä rajavalvonnasta jo aiemmin, tammikuussa 2014 ja toukokuussa 2020. Kirgiisipakolaiset, joiden lukumääräksi arvioidaan lähes 20 000, pakenivat Batkeniin, joka on alueen päähallintokaupunki. Tadžikkikyläläiset olivat pystyttämässä paikalle valvontakameraa, mitä kirgiisit vihaisesti vastustivat. Kirgisian kansallisen turvallisuusneuvoston mukaan tadžikit turvautuivat myös raskaiden konekivääreiden ja kranaatinheittimien käyttöön. KAHAKKA ALKOI Kok-Tashin kirgiisikylästä. Vedenottopaikka on alueella, jossa maiden välinen rajankulku on epäselvä. Suukopu johti kivien viskelyyn. Kylä on ollut jännitteiden keskiössä aiemminkin; tammikuussa 2013 kyläläisten ja läheisen Chorkuhin tadžikkikylän poikajoukon välillä syttyi tappelu kaupassa
Kasvua puolustusmenoissa oli tukholmalaisen Kansainvälisen rauhantutkimuksen instituutin (SIPRI) mukaan 2,6 %. Siellä puolustusmenot ovat kasvaneet 41 %. Toisena on Myanmar, jossa armeija kaappasi hiljattain vallan ja sotilashallinnon vastaisissa mielenosoituksissa on kevään aikana kuollut yli 700 ihmistä. P uolustusmenot kasvoivat viime vuonna maailmanlaajuisesti kahdella triljoonalla dollarilla edellisvuoteen (2019) verrattuna. Viiden eniten asevoimiinsa sijoittavan maan ykköspaikkaa hallitsi Yhdysvallat, jonka menot vastasivat 39 % koko maailman puolustusmenoista, kasvua edellisvuoteen oli 4,4 %. KONFLIKTIN ytimessä on entinen Neuvostoliiton mielivaltainen sisäinen hallinnollinen raja, joka vuonna 1991 muuttui vasta itsenäistyneiden Kirgisian ja Tadžikistanin valtionrajaksi. Saudi-Arabia supisti menojaan 10 %. Vuorokausi väkivallan puhkeamisesta maat sopivat tulitauosta. Rajankäynnistä sopiminen on ollut maiden välillä hidasta, mutta Kirgisian presidentti Sadyr Japarov on yrittänyt kiirehtiä sopimista Tadžikistanin ja Uzbekistanin kanssa. Todennäköistä kuitenkin on, ettei taistelu KokTashin vedenottopaikasta tule jäämään viimeiseksi välienselvittelyksi rajalla. Aiemmin keväällä Kirgisia ehdotti, että se ottaisi Vorukhin enklaavin hallintaansa ja luovuttaisi sitä vastaan alueita Tadžikistanille rajalta. Paikalliset kahakat pakottivat maiden pääkaupungit puuttumaan kasvavaan väkivaltaan. Tadžikistanin presidentti Emomali Rahmon teki harvinaisen vierailun Vorukhiin huhtikuun alussa ja ilmoitti, ettei Vorukhin asemasta tultaisi koskaan keskustelemaan. Puolustusmenojaan karsineiden maiden joukossa on joitain yllättäjiä. Esimerkiksi keväällä 2021 Tigrayn maakunnassa sisällissotaan ajautuneessa Etiopiassa vähennystä oli 15 %. Tämä suututti tadžikkinationalisteja, jotka totesivat, että Vorukh ja alueet sen ympärillä ovat aina kuuluneet Tadžikistaniin. Mainittakoon lisäksi sijalla 11 oleva Azerbaidžan, joka viime vuoden lopussa voitti Armenian Vuoristo-Karabahissa käydyssä sodassa pitkälti turkkilaisilta hankkimiensa lennokkien ansiosta. Amerikkalaisten etumatka seuraavaksi tulleeseen Kiinaan on merkittävä, sillä Kiinan menot olivat ”vain” 13 % koko maailman sotilasmenoista. Kamerunissa vähennystä oli 11 %, vaikka englanninkielinen separatistiliike haluaa itsenäistyä ranskankielisestä valtaväestöstä, ja Mosambikissa, jonka pohjoisessa Cabo Delgadon maakunnassa ISIS-terroristiliikkeeseen kytkeytyvät kapinalliset ovat ryhtyneet aseelliseen taisteluun Maputon hallintoa vastaan, oli vähennystä 24 %. NIINPÄ YHTEISÖJEN suhteet olivat kireät jo ennen nyt puhjenneita yhteenottoja. Tšadissa puolustusmenot ovat kasvaneet 31 %. Tiet ja vesiväylät kulkevat ristiin rastiin, ja vain vähän yli puolet maiden 970 kilometriä pitkästä rajasta on sovittu. Suurin puolustusmenojaan leikannut maa oli Libanon, joka vähensi menojaan huikeat 59 %. Kolmantena on Tšad, jonka presidentti Idriss Déby sai huhtikuussa surmansa taistelussa kapinallisia vastaan. 20 SUOMEN SOTILAS 3 • 2021 JY VÄLL Ä Dostukin raja-asemille ja valtasivat Kojogarin ja Bulak-Bashin rajapisteet. Yllättäen useampi Afrikan maa on vähentänyt asehankintojaan, joskin eräiden kohdalla nykytilanne todennäköisesti ennakoi menojen pikaista kasvua. Kymmenen suhteellisesti puolustusmenojaan eniten kasvattaneiden joukossa on kaksi EUja Nato-maata, sijoilla yhdeksän ja kymmenen olevat Romania ja Unkari. Intian, Venäjän ja Ison-Britannian sotilasmenot olivat lähes tasoissa (Intia 3,7 %, Venäjä 3,1 % ja Iso-Britannia 3 %). Tadžikistanin puolella julistettiin uutissulku, joten tadžikkien kärsimistä tappioista ei ole tietoa. Kärjessä on Uganda, jossa poliittinen tilanne on jännittynyt ja puolustusmenot ovat kasvaneet 46 %. Sen sijaan on mielenkiintoista tarkastella puolustusmenojen suhteellisia kasvattajia. Puolustusmenot kasvoivat vuonna 2020 Amerikkalaisten etumatka seuraavaksi tulleeseen Kiinaan on merkittävä.