RIIPPUMATON SOTILASAIKAKAUSJULKAISU VUODESTA 1919 2/2026 • 14,90 € AUTTAJISTA ON TULLUT ISKUJEN KOHDE SODASSA PA L. VK O 20 26 -1 6 76 73 35 -2 60 2 NÄITÄ MIINOJA VENÄJÄ KÄYTTÄÄ SODASSA Näin muuttuu suomalainen univormu Pekka Toverin Ukrainaanalyysi
TILAA NYT SUOMEN SOTILAS Vain 82 euroa 10 numeroa = vuoden mittainen tilaus Soita kestotilaus (03) 4246 5334 Voit tilata myös sähköpostitse: tilaajapalvelu@atex.com www.facebook.com/suomensotilas www.suomensotilas.fi SA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G
Tärkeintä on olla eri mieltä. 040 589 4547 Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa puh. Tässä on erityisesti kunnostautunut vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela. Kirjapaino: Printall Seuraava numero 3/2026 ilmestyy huhtikuussa 2026. 0400 418 705 Tilaushinnat alkaen Kestotilaus 82 € / 10 nroa + Digilehti Määräaikainen 101 € / 10 nroa + Digilehti Opiskelija/Varusmiestilaus (kestotilaus) 77 € / 10 nroa + Digilehti Ulkomaan (EU-maat) kestotilaus 12 kk 98 € / 10 nroa + Digilehti Digilehti 6 kk / 30 € 12 kk / 45 € Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Kannattaa katsoa, kuinka paljon Irlantia tai Itävaltaa kuunnellaan Euroopan turvallisuuskysymyksissä. Näkyvimpien vastaväittäjien joukoissa on Erkki Tuomiojan ja Paavo Väyrysen kaltaisia entisiä eturivin poliitikkoja. Määräaikaistilausta ei voi perua. Suomen Sotilaan uudistusprosessi on lähtenyt liikkeelle odotetusti. Se, että olemme huolehtineet ja huolehdimme omasta puolustuskyvystämme, antaa näkemyksillemme uskottavuutta ja painoarvoa. Parempaan päin olemme siis menossa. Olennaista on, että enemmistö ymmärtää, ettei liittoutumattomuus enää olisi realistinen vaihtoehto. Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakausmedia ry:n jäsen 20.2.2026 Kenellekään ei ole tullut yllätyksenä, että menneitä aikoja kaipailevat suomalaiset ovat voimistaneet Nato-kritiikkiään. Liittoutumattomalla Suomella ei todennäköisesti olisi siinä prosessissa merkittävää roolia, jos olisi roolia ollenkaan. SUOMEN SOTILAS 2 • 2026 3 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Jossain vaiheessa Euroopan on avattava keskusteluyhteys Venäjän kanssa. Rakennamme uuden yhteistyökumppanin kanssa entistä ehompaa digitaalista Suomen Sotilasta. Se asia ei muutu, vaikka vaalien lähestyessä moni poliitikko haluaisikin muuta uskotella. Sitten ihan muuta asiaa. Hölmöjä mielipiteitä Suomeen mahtuu kyllä. 040 554 8862 Ulkoasu ja taitto Matti Vartiala kalevantuli@saunalahti.fi puh. 0400 418 705 Päätoimittaja Reijo Ruokanen reijo.ruokanen@suomensotilas.fi puh. Yhtä vähän yllättää se, ettei heillä ole esittää mitään tolkullista vaihtoehtoa puolustusliitolle. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Naton jäsenenä Suomella on merkitystä. Heitä säestävät erilaiset tutkijat, joista monien erikoisosaamisalue ei liity maanpuolustukseen eikä kansainväliseen politiikkaan. Jos Suomi ei olisi Naton jäsen, olisimme täysin yksin täysin arvaamattoman Venäjän naapurina. Ennustaminen on vaarallista, mutta otamme riskin ja arvioimme, että viimeistään maaliskuun lopussa uusi sivusto on toiminnassa. Aktiivinen ulkopolitiikkamme ei olisi mahdollista, jos emme olisi sotilaallisesti uskottava. Samanlaista varjonyrkkeilyä harrastavat he, jotka haluavat, että Suomi peruu hävittäjäkaupat ja jättää ostamatta Daavidin lingot Israelista. Oman mausteensa keskusteluun antavat he, joiden mielestä Suomen pitäisi varautua perumaan jäänmurtajakaupat USA:n kanssa. Juuri nyt se on pois käytöstä, mutta onneksi ongelma on väliaikainen. Roolimme Euroopan turvallisuuden edistämisessä olisi äärimmäisen pieni, jos sitä olisi ollenkaan. Välien kiristyessä meillä ei olisi ketään, kenen puoleen kääntyä. Reijo Ruokanen Päätoimittaja 040 3424350 reijo.ruokanen@suomensotilas.fi Diletantit asialla. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Demokratiassa heitä myös saa hölmöinä pitää ja hölmöiksi kutsua. Aineistopäivä 6.3.2026. Demokratian parhaisiin puoliin kuuluu se, että jokaisella on oikeus olla hölmö. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 tilaajapalvelu@atex.com Toimitusjohtaja Kai Ahotupa kai.ahotupa@suomensotilas.fi puh. 040 342 4350 Toimituspäällikkö Ari Pakarinen ari.pakarinen@suomensotilas.fi puh. Painetun lehden muodonmuutos on toteutettu, mutta verkkopalvelumme kanssa olemme ajautuneet teknisiin vaikeuksiin
Julkaistava aineisto. Etukansi: Suomen Sotilas, Puolustusvoimat. 14 Harmaasta palveluspuvusta aitoon taisteluasujärjestelmään PU O LU ST U SV O IM AT JYVÄLLÄ 6 EVA: Suomalaiset suhtautuvat vastahakoisesti ajatukseen puolustusverosta 7 Suomelta uusi apupaketti Ukrainaan Tanska tilaa sadoilla miljoonilla ammuksia 8 Hälytysajoneuvoille vihreä aalto koko maassa 9 EU joustaa Ukrainan aseostoissa Kybervarusmiespalveluksesta suoraan korkeakouluun Ukraina saa uudet Boforsit 10 Norjan uudet raketinheittimet 11 Kiina valmistautuu avaruussotaan Sotilastiedustelun katsaus on julkaistu Puolasta miinavaltio 12 Trump-luokka toisi taistelulaivat takaisin PUOLUSTUSVOIMAT 14 Harmaasta palveluspuvusta aitoon taisteluasujärjestelmään 34 Pelisäännöt eivät enää suojele auttajia 40 Puolustusvoimat ottaa tekoälyloikan UKRAINA 22 Neljä vuotta täynnä Ukrainan sotaa – teknologioiden kamppailu kiihtyy LÄHI-ITÄ 28 Polttopisteessä Iran, Syyria ja Libya MIINAT 44 Näitä miinoja Venäjä käyttää sodassa TURVALLISUUS 50 Salata ja manifestoida – hybridiaseen erityispiirre KOLUMNI 54 USA auttaa, mutta ei ilmaiseksi HISTORIA 56 Rahtikoneet päihittivät Neuvostoliiton RESERVILÄISET 64 Sysmän talvikurssi tarjosi osallistujille todellisen talven TIETOVISA 66 Kuinka hyvin tunnet sotakirjat ja -elokuvat. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI s. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointi-tarkoituksiin. Tilaajarekisteri
s. Toteutuessaan se pahimmassa tapauksessa aiheuttaa koko Lähi-idän laajuisen eskalaatiokierteen sekä globaalin öljykriisin. 12. Siten se voi valmistaa, varastoida sekä käyttää sotatoimissaan henkilöeli jalkaväkimiinoja. s. N A VY Suomalaiset suhtautuvat vastahakoisesti ajatukseen puolustusverosta Trump-luokka toisi taistelulaivat takaisin s. 28 U .S . 44 Venäjä ei ole sitoutunut Ottawan henkilömiinat kieltävään sopimukseen. Polttopisteessä: Iran, Syyria ja Libya USA:n sotilaallisen iskun uhka Irania vastaan säilyy korkeana. 6 s
Suomi on päättänyt nostaa puolustusmäärärahojen tason vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Verotusta liian ankarana pitävien osuus on kasvanut edelliseen, keväällä 2023 tehtyyn mittaukseen verrattuna seitsemän prosenttiyksikköä. tammikuuta 2026. Kun vastaajia pyydetään valitsemaan eri vaihtoehdoista paras tapa rahoittaa kasvaneita puolustusmenoja, lähes puolet (48 %) pitää parhaana keinona valtion muiden menojen karsimista. Uutta puolustusveroa parhaana rahoituskeinona pitää 15 prosenttia, ■ Suomen ensimmäinen F-35Amonitoimihävittäjä JF-501 saapui Ebbingin tukikohtaan Fort Smithiin Arkansasiin 20. Verotus liian ankaraa Torjuvaa suhtautumista veronkiristyksiin selittää suomalaisten näkemys verotuksen ankaruudesta. Tällaisen veron käyttöönoton torjuu lähes puolet (46 %), ja kolmannes (31 %) ei ota veroon kantaa. Enemmistön (56 %) mielestä verotus Suomessa on kaiken kaikkiaan liian ankaraa, kun 30 prosenttia suomalaisista ei pidä verotusta liian ankarana. SG T. PA TR IC IA TE A RE EVA: Suomalaiset suhtautuvat vastahakoisesti ajatukseen puolustusverosta Suomalaiset rahoittaisivat puolustusmenojen kasvua mieluummin karsimalla valtion muita menoja kuin kiristämällä verotusta, selviää EVAn syksyn 2025 Arvoja asennetutkimuksesta. Koneyksilö JF-501:n siirtolento Lockheed Martinilta Texasista koulutustukikohtaan Arkansasiin käynnisti Ilmavoimien F-35-hävittäjien toimitukset. Kotitalouksien kukkaronnyörit ovat tiukalla, sillä kustannusten kasvu on tuoreessa muistissa, ja tulevaisuuden taloustilanne epävarma. 6 SUOMEN SOTILAS 2 • 2026 N eljäsosa (23 %) suomalaisista katsoo, että Suomessa tulisi ottaa käyttöön uusi ja erillinen puolustusvero, jonka tuottoa voi käyttää ainoastaan maanpuolustukseen liittyviin menoihin. Suomi on päättänyt nostaa puolustusmäärärahojen tason vähintään kolmeen prosenttiin… nykyisten verojen korottamista 14 prosenttia ja lisävelanottoa viisi prosenttia. U .S . A IR N AT IO N A L G U A RD / TE C H . ”Puolustusmenojen kasvattamiselle löytyy laajaa ymmärrystä, mutta suomalaiset eivät kannata lisämenojen rahoittamista veronkiristyksillä tai velkaantumisella. Puolustusveroa on julkisessa keskustelussa ehdotettu rahoittamaan kasvavia puolustusmenoja. Suomalaiset vaativat päättäjiltä kykyä karsia valtion muita menoja, kun panostusta puolustukseen lisätään”, toteaa tulosanalyysin kirjoittaja, EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.. Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa suhtautuminen puolustusveroon on muita kriittisempää. Puolustusvero kerää kannatusta ja vastustusta tasaisesti eri puolueiden äänestäjiltä
Yhteensä Suomi on toimittanut Ukrainaan puolustusmateriaalia jo 3,2 miljardin euron arvosta. Sopimus kattaa useiden eri ampumatarviketyyppien toimitukset. ◉ https://www.eva.fi/blog/2026/01/28/ suomalaiset-suhtautuvat-vastahakoisesti-ajatukseen-puolustusverosta/ Mikä seuraavista olisi paras tapa rahoittaa kasvavia puolustusmenoja (%) Säädetään uusi, erillinen puolustusvero 15 14 48 5 17 20 40 60 Korotetaan nykyisiä veroja Karsitaan valtion muita menoja (ei veromuutoksia) Otetaan lisää velkaa Ei osaa sanoa S uomi on tehnyt päätöksen uudesta Ukrainan puolustusapupaketista. ◉ Tanska tilaa sadoilla miljoonilla ammuksia T anska ja Rheinmetall ovat allekirjoittaneet seitsemän vuoden puitesopimuksen ammusten toimittamisesta Tanskan puolustusvoimille. Sopimuksen arvo on satoja miljoonia euroja. Ahvenanmaa). Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. helmikuuta. Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. SUOMEN SOTILAS 2 • 2026 7 Näin kysely tehtiin Tulokset perustuvat 2 038 henkilön antamiin vastauksiin. Operatiivisista syistä sekä avun turvallisen perillemenon takaamiseksi avun tarkemmasta sisällöstä, toimitustavasta tai aikataulusta ei tiedoteta tarkemmin. Tasavallan presidentti Alexander Stubb päätti asiasta hallituksen esityksestä 5. Järjestyksessään 32. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Näihin kuuluvat keskiraskaan kaliiperin ammukset jalkaväen taisteluajoneuvoihin ja itseliikkuviin ilmatorjuntatykkeihin, 120 mm ammukset taistelupanssarivaunuihin sekä 155 mm ammukset tykistölle. Paketti sisältää muun muassa Ukrainatukiohjelman puitteissa hankittua materiaalia suomalaiselta puolustusteollisuudelta. apupaketin sisältämien suorituskykyjen arvo on noin 43 miljoonaa euroa. Tiedot kerättiin 7.10.–20.10.2025. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Rheinmetall AG:n toimitusjohtaja Armin Pappergerin mukaan Tanskan tilaus on tärkeä paitsi liikevaihdon myös luottamuksen takia: ”Rheinmetall pitää tätä vahvistuksena asemalleen yhtenä maailman johtavista ampumatarvikevalmistajista.” ◉ Suomelta uusi apupaketti Ukrainaan U N IT ED 24 M ED IA RH EI N M ET A LL. Avussa on huomioitu sekä Ukrainan tarpeita että Puolustusvoimien resurssitilannetta
Testatusti toimii Liikennevaloetuuspalvelua on testattu viime vuodet tiiviissä yhteistyössä sen tuotantopilottivaiheessa, jossa on ollut mukana useita kaupunkeja ja hyvinvointialueita. Tämä osoittaa järjestelmän toimivuuden käytännössä, ja sen vaikutus näkyy erityisesti ruuhkaisilla osuuksilla, joissa jokainen hetki pelastusja ensihoidon yksiköille on ratkaisevaa”, Juho Neuvonen kertoo. Uusia kaupunkeja ja hyvinvointialueita liitetään palveluun vaiheittain tuotantovaiheen edetessä, kun niiden järjestelmät on testattu käyttövalmiiksi. Pilottivaiheessa mukana olleissa risteyksissä ei ole sattunut yhtään hälytysajoon liittyvää onnettomuutta. ”Tuotantopilottivaiheessa on ollut mukana noin 700 risteystä ja 300 hälytysajoneuvoa. Kansallisessa liikennevaloetuuspalvelussa kaikki liikennevalot ja hälytysajoneuvot toimivat keskenään yhteensopivasti – myös eri kaupunkien ja alueiden rajojen Ambulanssit, paloautot ja ensihoidon yksiköt ajavat pian risteyksistä ”vihreässä aallossa” sujuvasti läpi koko maan. Tavoitteena on nyt aikaansaada maanlaajuisesti pelastusja ensihoidon yksiköille vihreää valoa liikennevaloista toisiin ja ■ Liikennevaloasentajia Porvoontiellä vuonna 1966 (vuodesta 1967 Itäväylä). ”Kansalliseen liikennevaloetuuspalveluun ovat tervetulleita liittymään kaikki kaupungit, kunnat ja hyvinvointialueet. Kansallinen liikennevaloetuuspalvelu on siirtymässä tämän vuoden aikana asteittain tuotantovaiheeseen eri puolilla Suomea, ja virallisesti se on käytössä heinäkuusta 2026 alkaen. Hälytysajoneuvoille vihreä aalto koko maassa FO TO RO O S/ H EL SI N G IN KA U PU N G IN M U SE O. apu paikalle turvallisesti ja nopeasti”, sanoo Fintrafficin tuotepäällikkö Juho Neuvonen. Kesällä 2026 käyttöön tuleva järjestelmä nopeuttaa pelastustyötä ja vähentää riskejä vilkkaissa risteyksissä. 8 SUOMEN SOTILAS 2 • 2026 F intrafficin uusi kansallinen liikenne valoetuusjärjestelmä tunnistaa hälytysajoneuvon sijainnin ja vaihtaa valot automaattisesti sen kulkua tukeviksi. Ajoneuvojen ohitettua risteyksen valot palaavat normaaliin toimintaan, ja tavallisen liikenteen kulku jatkuu ilman äkkijarrutuksia tai vaaratilanteita
Kun talvi on ollut tavallista kylmempi, miljoonat siviilit ovat joutuneet palelemaan tavalla, jota YK pitää humanitaarisena kriisinä. Liikennevalojen omistajat – kaupungit, kunnat ja valtio – huolehtivat ohjauslaitteistosta ja järjestelmien ylläpidosta. Kyseessä on Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkoulun, Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteinen hanke, joka vahvistaa Suomen kyberresilienssiä yhdistämällä käytännön varusmiespalveluksen ja korkeakoulutuksen saumattomaksi poluksi nuorille kyberosaajille. Palvelun tuotannosta ja ylläpidosta vastaa Fintraffic. Valmistajan mukaan 2024 julkistettu järjestelmä on mukautettu taistelukentältä saatuihin oppeihin. Keskitetty ratkaisu säästää yhteiskunnan resursseja, kun ylläpidettävänä on yksi kokonaisuus, jonka kustannukset jaetaan tasapuolisesti käyttäjien kesken. Tieto liikkuu suojatussa ja salatussa viranomaisverkossa. ◉ Kybervarusmiespalveluksesta suoraan korkeakouluun PU O LU ST U SV O IM AT. ◉ EU joustaa Ukrainan aseostoissa W IK IM ED IA C O M M O N S Ukraina saa uudet Boforsit R uotsi ja Tanska ilmoittivat tiistaina lahjoittavansa Ukrainalle ilmatorjuntajärjestelmiä noin 250 miljoonan euron arvosta. Venäjä on iskenyt alkuvuonna erityisesti Ukrainan energiainfrastruktuurin. Ranska on ajanut tiukkoja rajoituksia EU:n ulkopuolisille hankinnoille, kun taas muut maat ovat kannattaneet suurempaa avoimuutta läheisille kumppaneille, kuten Britannialle, Kanadalle ja Norjalle. Jatkossa myös poliisin liittyminen palveluun mahdollistetaan yhteisellä kehitystyöllä. Ruotsin osuus on 200 miljoonaa euroa. Palvelun käyttäjät, kuten pelastuslaitokset ja ensihoitoyksiköt, vastaavat omien ajoneuvojensa laitteistosta ja kuljettajien perehdyttämisestä. EU:n jäsenvaltiot ovat viikkokausia kiistelleet siitä, kuinka paljon aseistusta Kiova voi ostaa lainarahalla EU:n ulkopuolelta tai Ukrainan omasta teollisuudesta. SUOMEN SOTILAS 2 • 2026 9 yli. Ukraina saa myös luvan hankkia aseita muualta, jos EU-maiden valmistajat eivät kykene toimittamaan tarvittavia aseita riittävän nopeasti. Tanska kuittaa laskusta loput. Tulevaisuudessa vastaavaa joustavaa väylää kyberosaajille suunnitellaan laajennettavan mahdollisesti myös yliopistoihin. Palveluksessa suoritetut opinnot voidaan hyväksyä osaksi tutkintoa palvelustodistuksen avulla. ◉ BA E SY ST EM S ■ TRIDON Mk2. Kuvassa Saksalainen Patriot-järjestelmä. Tämä mahdollistaa muiden muassa keskeisten Patriot-ilmatorjuntaohjusten hankkimisen Yhdysvalloista. EU-maat sopivat asiasta aiemmin helmikuussa. Lahjoituksen avulla Ukraina voi halutessaan perustaa oman ilmatorjuntapataljoonan. ◉ ■ Ukrainalla on kriittinen pula Patriotjärjestelmän käyttämistä Pac-3 -ohjuksista. Se kykenee torjumaan risteilyohjuksia ja pitkän kantaman drooneja. K ybervarusmiespalveluksen suorittaneille tarjotaan suora väylä tietoja viestintätekniikan insinööriopintoihin. U kraina voi käyttää uutta 90 miljardin euron (118 miljardin dollarin) lainaa ostaakseen suuremman osuuden aseista läheisiltä liittolaisilta, kuten Britannialta, jos nämä maat osallistuvat rahoitukseen. Palvelua voivat ensivaiheessa käyttää pelastuslaitokset ja ensihoitoyksiköt hälytysajoneuvojensa liikkumisen sujuvoittamiseen. Rahoilla hankitaan Ukrainalle ruotsalaisen Boforsin valmistama TRIDON Mk2 -liikkuva ilmatorjuntatykistöjärjestelmä
Norjan valinta eriyttää sen Suomesta ja Ruotsista, jotka käyttävät amerikkalaista raketinheitinkalustoa. Luonteva jatko tälle olisi ollut M142 HIMARS, joka on samaa tekniikkaa pyörälavettisena. Kertalataus on kaksinkertainen HIMARSiin verrattuna. Muutoinkin USA-suhde on muuttunut epävarmemmaksi. Norjalaisraketinheittimien käytön painopistealue tullee oleman Norjan pohjoisosissa sekä Suomen ja Ruotsin Lapissa. Etelä-Korea on ollut tässä suhteessa joustavampi ja on valmis teknologian siirtoon sekä nopeampiin toimitusaikatauluihin. Jo olemassa oleva korealaisyhteistyö helpottaa huoltoa ja koulutusta, sillä Hanwhalla on vakiintunut huoltoverkosto Norjassa. Lisäksi heittimellä voi ampua CTM290-ballistisia tykistöohjuksia. Tärkeimmät ampumatarvikkeet ovat 230 ja 239 mm ohjautuvat raketit, joiden kantama on 80 tai 160 kilometriä. Chunmoo-raketinheittimessä on kaksi rakettisäiliötä, joihin on saatavissa erityyppisiä raketteja sekä tykistöohjuksia. Toisaalta valinta lähentää Norjaa Viron ja Puolan kanssa, jotka ovat myös tilanneet Chunmoo-järjestelmiä. Kehitteillä on myös 500 km kantaman ohjuksia, joihin Norja on ilmaissut kiinnostuksensa. HIMARSin suunnittelun lähtökohtana onkin ollut ilmakuljetteisuus, joka ei Norjan näkökulmasta ole tarpeellinen ominaisuus. Kertalataus on kaksinkertainen HIMARSiin verrattuna.. Synergiaa Naton sisällä siis löytyy. Chunmoo voittaa HIMARSin tulivoimassa. 10 SUOMEN SOTILAS 2 • 2026 H ankinta käsittää 16 kappaletta pyöräajoneuvoalustaista raketinheitintä, jotka toimitetaan Norjaan vuosina 2028–2031. Järjestelmä ampuu tavanomaisia ohjaamattomia 131 mm raketteja, jotka on tarkoitettu aluemaaleja vastaan. Päätökseen liittynee myös geopoliittinen painotus. Sopimuksen arvo on 780 miljoonaa euroa. HIMARSille olisi ollut jo valmiiksi osaavat käyttäjät. Norja on aiemmin käyttänyt telalavettisia M279-heittimiä, jotka on luovutettu Ukrainaan. Asejärjestelmän verrokkeja ovat Puolustusvoimien 298 RSRAKH 06 (M270 MLRS) tai Ukrainassa tunnetuksi tullut M142 HIMARS. Miksi Chunmoo voitti. Nyt valinnan päädyttyä pyöräajoneuvoon syynä on saattanut olla operatiivisen liikkuvuuden korostuminen vaatimusmäärittelyssä. Itse raketinheitinajoneuvo on 31 tonnin 8x8 maastokuorma-auto. Yhdysvallat on olH A N W H A A ER O SP A C E lut tarkka siinä, mitä ohjustyyppejä ja kuinka suuria määriä se myy ulkomaille. Norjalla on käytössään Hanwhan valmistamia K9 -panssarihaupitseja (Suomessa 155 PSH K9 FIN). ◉ Norja hankkii eteläkorealaisen K239 Chunmoo -raketinheitinjärjestelmän. Ohjuksen kantama on 290 km. Norjalaiset tuntevat amerikkalaisen M270-raketinheittimen. Norjan uudet raketinheittimet Chunmoo voittaa HIMARSin tulivoimassa
TPG1000C-järjestelmä kykenee ampumaan yhteensä minuutin kestävän 20 gigawatin pulssisarjan. Venäjän laaja-alainen vaikuttaminen, hybriditoiminta, on voimistunut Euroopassa. Samoin Lähi-idässä on tapahtunut merkittävä voimasuhteiden muutos. Suomi irtautui ensimmäisenä sopimuksesta, velvoitteet päättyivät 10. U .S . Itämeri on noussut kansainvälisen politiikan tapahtumien keskiöön. ◉ N O RT H W ES T IN ST IT U TE O F N U C LE A R TE C H N O LO G Y Kiina valmistautuu avaruussotaan Sotilastiedustelun katsaus on julkaistu sotilaallinen suorituskyky ei ole lisääntynyt merkittävästi Suomen lähialueella. Suomi ja Puola tekivät sisällöllisesti saman päätöksen palauttaa henkilömiinat asearsenaaliinsa, mutta Puola etenee Suomea nopeammin miinojen massatuotantoon. Se aloittaa henkilömiinojen tuotannon ja varastoinnin erityisesti osana itärajansa linnoitusja estetöitä. Kiina on onnistunut kehittämään erittäin voimakkaan suurtehomikroaaltoaseen, jolla voidaan lamauttaa tai tuhota matalan kieroradan satelliitteja. N A VY ■ TPG1000Cjärjestelmä. Viimevuotisen yhdysvaltalaisraportin mukaan Kiinan avaruusoperaatiot ovat kasvaneet 620 prosenttia vuodesta 2015 lähtien. Venäjä pyrkii palauttamaan suurvalta-asemansa, ja sota Ukrainassa jatkuu. ◉ Itämeri on noussut kansainvälisen politiikan tapahtumien keskiöön. Järjestelmä kykenisi uhkaamaan ainakin matalan kiertoradan satelliitteja, esimerkiksi Starlinksekä Suomen puolustusvoimille hankittavia Iceye-satelliitteja. Katsaus on saatavilla sivustolla sotilastiedustelukatsaus.fi. tammikuuta 2026. Puola vapautui sopimuksen velvoitteista 20. Turvallisuusympäristö on monimutkaistunut. Viro, Latvia ja Liettua ovat aloittaneet kansalliset prosessinsa, mutta eivät ole jättäneet YK:lle irtautumisilmoitustaan. Varmuutta aseen todellisesta suorituskyvystä ei ole. ◉ T ammikuussa ilmestynyt Sotilastiedustelun julkinen katsaus päivittää turvallisuusriskejä ja voimasuhteita. Puolalainen yhtiö Polska Grupa Zbrojeniowan ja sen tytäryhtiön Belman tuotantotavoite on jopa 1,2 miljoonaa miinaa vuodessa. ■ Tanskan laivaston Iver Huitfeldt -luokan fregatti KDM Niels Juel (runkonumero F363) Itämerellä syksyllä 2025.. Luku sisältää kaikentyyppiset miinat. Tavoitteena on hankkia yhteensä 5–6 miljoonaa henkilöja muita miinoja. Kiinan satelliittien nykymäärä on jo yli 1000 kappaletta. Venäjän asevoimareformi jatkuu, mutta toistaiseksi sen K iina rakentaa avaruussodankäyntikykyään parantaakseen tiedusteluaan, mahdollistaakseen pitkän kantaman iskut ja tuhotakseen vastustajiensa satelliitteja mahdollisessa konfliktissa. helmikuuta 2026. 11 SUOMEN SOTILAS 2 • 2026 Puolasta miinavaltio P uola on irtautunut Ottawan miinakieltosopimuksesta. Lisäksi globaalia turvallisuustilannetta määrittää voimapolitiikan paluu ja jännitteiden kasvu maailmanlaajuisesti
12 SUOMEN SOTILAS 2 • 2026 G olden Fleet -vision tavoite on palauttaa Yhdysvalloille kiistaton merellinen ylivoima sekä elvyttää laivanrakennusteollisuus. Operatiivisen käyttökelpoisuuden ja valtavien kustannusten vuoksi monet asiantuntijoista suhtautuvat Trumpin suunnitelmaan varauksellisesti tai suorastaan vastustavat sitä. Pituudeltaan Trumpluokan alus olisi noin 260 metriä pitkä. Tavoitteena on alustyyppi, joka herättää pelkoa vihollisissa ja kunnioitusta liittolaisissa. Kyseessä ei siis alun perin ole ollut merivoimien sisältä noussut vaatimus. Presidentti Trumpin Golden Fleet -konseptissa erittäin suurilla taistelulaivoilla on päärooli. Trump-luokan taistelulaivakonsepti syntyi presidentti Trumpin poliittisesta ja symbolisesta aloitteesta, joka kytkettiin vasta jälkikäteen USA:n merivoimien käynnissä olevaan tulevaisuuden laivastotutkimukseen. Taistelulaivaluokan ensimmäinen alus on jo nimetty: USS Defiant (=uhmakas). Miehittämättömät meridroonit, niin pinta-alukset kuin sukellusveneetkin, olisivat kooltaan ja toimintasäteeltään täysin eri luokkaa kuin nykyiset, Ukrainan sodasta tunnetut järjestelmät. Kyseessä on siis varsin kookas laiva. Merisodankäynnin ja sota-alusten tulevaisuuden kehitysnäkymät saivat valtavirrasta poikkeavia näkökulmia Yhdysvalloista. Trumpin taistelulaivoissa on kyse presidenttivetoisesta hankkeesta, jossa myös symboliikka, teollisuuspolitiikka ja henkilöbrändi ovat keskeisessä roolissa. Visiossa pääroolia näyttelevät erittäin suuret Trump-luokan taistelulaivat Donald Trumpin mukaan laivojen suunnittelussa on otettu huomioon estetiikka ja suuri koko. Trump-luokka toisi taistelulaivat takaisin. Vastinetta rahalle. Keskikokoiset alukset jäisivät vähäisempään rooliin. Sodan aikana Trump-taistelulaivat eivät kykenisi toimimaan yksin merellä, vaan niitä tukisivat laaja kirjo miehittämätöntä robottikalustoa
48 kpl pystysuoraan ampuvia ohjuslaukaisusiiloja. 2 suurikokoista helikopterihangaaria. Molemmissa 20 laukaisuvalmista ohjusta. Toistaiseksi teknologia on kokeiluasteella. Lentävien droonien torjuntajärjestelmä. N A VY U .S . 2 kpl RIM-116 lämpöhakuisten lähitorjuntaohjusten lavettia. 80 kpl pystysuoraan ampuvia ohjuslaukaisusiiloja. Trump-luokan arvioitu hinta on ensimmäisen aluksen osalta jopa 22 miljardia dollaria, ja seuraavienkin alusten hinnaksi tulisi noin 12–13 miljardia dollaria. AN/SLQ-32(V)7 SEWIP Block 3 elektronisen sodankäynnin valvontaja torjuntajärjestelmä. SPY-6 ohjustorjunnan tutkajärjestelmä, jossa 4 etuja takaviistoon osoittavaa antennia. Pituus: ................260–270 m Leveys: ...................32–35 m Uppouma: .. Alukselle on suunniteltu 128 kappaletta ohjuslaukaisusäiliöitä, joihin voidaan ladata erilaisia ohjuksia. 2 kpl MK 38 Mod 4 kaukoohjattavaa konetykkiä. ◉ Laaja lentokansi, joka mahdollistaa V-22 Osprey kääntyväroottorisen kuljetuskoneen operoinnin. Alusluokan aseistamista ydinasein on pohdittu. Aluksen omasuojaa tukee vahva elektronisen häirinnän välineistö. 2 kpl 300–600 kilowatin laserasetta. Alukseen sijoitettavat 300–600 kW laseraseet on tarkoitettu ensisijaisesti drooniparvien ja ohjusten torjuntaan. Aseella voi ampua alikaliperiammusta. N A VY. 2 kpl MK 38 Mod 4 kaukoohjattavaa konetykkiä. Tutka havaitsee jopa ballistiset ja hypersooniset ohjukset. 2 kpl 127 mm:n MK 45 miehittämätön tykkitorni. nopeus: ....30+ solmua Miehistö: ...............650–850 V-22 Osprey Trump-luokan arvioitu hinta on ensimmäisen aluksen osalta jopa 22 miljardia dollaria. 32 megajoulen raidetykki. Ohjelman tavoitteena on rakentaa 20–25 Trump-luokan taistelulaivaa. n. Futuristiset aseet Laivan keskeinen asejärjestelmä koostuu 12 hypersoonisten ohjusten laukaisusiiloista, jotka mahdollistavat iskut arviolta 3 000 kilometrin etäisyydelle saakka. Raidetykki on sähkömagneettiseen kenttään perustuva ase, jonka kantama olisi jopa 300 kilometriä. 13 SUOMEN SOTILAS 2 • 2026 Esimerkiksi Suomessa rakenteilla oleva Pohjanmaaluokka ei ole edes puolta Trump-laivan pituudesta, ja uppoumaltaan USS Defiant sisaraluksineen olisivat lähes kymmenen kertaa suurempia. Niiden lisäksi suunnitelmaan kuuluu kaksi perinteistä viiden tuuman tykkiä, mutta laivan tykistön pääase olisi 32 megajoulen raidetykki. 32 000 tonnia Max. Lisäksi alus varustettaisiin omasuojaja lähitorjuntaohjusjärjestelmällä. 12 kpl hypersoonisten ohjusten laukaisusiiloa. U .S
Nykyajan sotilaspuvut on suunniteltu sulautumaan ympäristöön. Ratsumiehet pukeutuivat muodikkaasti korkeaan hattuun, dolmaaniin eli lyhyeen rintamuksesta vaakasuorin nyörein koristeltuun niin sanottuun luurankotakkiin, värikkäisiin ratsastushousuihin ja pitkiin saappaisiin. Univormun tarve syntyi, kun taisteluissa kentällä piti oppia erottamaan omalla puolella oleva vihollisesta, mihin tarkoitukseen yhtenäinen asustus oli hyvä tunnusmerkki kentän olosuhteisiin. Tämän jälkeen vihollinen pystyikin yhtäkkiä tähtäämään kaukaakin värikkäisiin kohteisiin. Alun perin univormu tarkoitti sotilaspukua, sotilasyksikön yhdenmukaista vaatetusta. Suomen armeija perustetaan Helmikuun vallankumous Venäjällä vuonna 1917 jätti myöhemmin samana vuonna itsenäistyneen Suomen sekavaan tilaan. Tunnista vihollinen univormusta Ennen sotilaspuvuilla pyrittiin päin vastoin erottautumaan. Sen seurauksena perustettiin kaksi aseistautunutta ryhmittymää, Selkeästi erottuvista ja riemunkirjavista sotilaspuvuista on siirrytty maastoon sulautuviin ja olosuhteisiin sopeutuviin taistelijan asuihin. Seuraavaksi suomalainen taistelija pukeutuu yhteispohjoismaiseen univormuun. Omat vaatteensa tuovien palkkasotilaiden aika oli ohi ja valtiolliset armeijat saivat yhdenmukaiset sotilaspuvut. Räätäleillä piti kiirettä etenkin nousevassa suurvallassa Ruotsissa. ■ Aliupseerin lakki m/22. Räikeät värit ja liehuvat sulat auttoivat erottamaan omat vihollisesta taistelun melskeessä. Euroopan suurvallat rakensivat 1600-luvun lopulla kolmikymmenvuotisen sodan kaaoksen jälkeen pysyviä ja järjestäytyneitä armeijoita ammattisotilaineen. 14 SUOMEN SOTILAS 2 • 2026 U nivormu, latinan sanasta uniformis, on jonkin tietyn joukon yhdenmukainen puku. Kuningas Kustaa II Aadolf oli jo 1620-luvulla lähettänyt Keski-Eurooppaan rykmenttejä samanlaisissa keltaisissa ja sinisissä takeissa, kunnes 1690 Ruotsissa otettiin käyttöön sininen univormu. M IK KE LI N KA U PU N G IN M U SE O T ■ TEKSTI: ARI PAKARINEN • KUVAT: SUOMEN SOTILAS, MUSEOVIRASTO, PUOLUSTUSVOIMAT Harmaasta palveluspuvusta aitoon taisteluasujärjestelmään. Perinne säilyi myös Suomalaisessa ratsuväessä pitkään ja luurankotakit ovat perinneasuja edelleen. Juuri 400 vuotta täyttäneen Porin prikaatin Kustaa II Adolfin käskystä 16. helmikuuta 1626 perustettu Kuninkaallinen Porin Rykmentti pukeutui keltasinisiin takkeihin. Värivillitys loppui taistelukentällä kuitenkin kerrasta, kun savuton ruuti keksittiin 1800-luvun lopulla
Suomen armeija perustettiin 25. tammikuuta 1918, kun suojeluskunnat julistettiin hallituksen asevoimiksi, ja kenraali Carl Gustav Emil Mannerheimista tuli niiden ylipäällikkö. Jääkäriliikkeen tavoitteena oli ollut Suomen vapauttaminen Venäjästä. Tammikuussa 1918 eduskunta käsitteli lakivaliokunnan mietintöä vahvan, ainoastaan laillisten viranomaisten käskettävissä olevan järjestysvallan aikaansaamiseksi. Kun maa oli ilman armeijaa, näistä kahdesta oli valittava Suomelle oma sotaväki. Kun armeija oli perustettu juuri vapaussodan alla, niin oli selvä, että armeijan varusteet ja sotilaspuvut olivat yhdistelmä sekalaisia kokoonpanoja. 15 SUOMEN SOTILAS 2 • 2026 suojeluskunnat ja punakaartit. Ilmavoimilla ja merivoimilla on ollut omat siniset ja mustat sotilaspukunsa. Toisintokuvassa vääpeli, jonka arvomerkeiksi määrättiin huhtikuussa 1918 leveät kaluunakulmat hihansuihin. Armeija sai palvelukseensa kaikkiaan 41 000 miestä. Sekä punaiset että valkoiset kävivät sisällissodan niissä vaatteissa ja varusteissa, mitä sattui olemaan. Itsenäisen Suomen armeijan ensimmäinen univormu ei ollut kovin yhtenäinen. ■ Yllä: Akseli Gallen-Kallelan ehdotus kenraalimajurin ja kersantin sotilaspuvuiksi 1918. Vuoden 1918 helmikuun lopulla Suomeen palasi valtaosa Saksassa koulutettavana olleista jääkäreistä. SU O M EN SO TI LA S. Gallen-Kallela oli keväällä 1918 itsenäistyneen Suomen pääesikunnassa erikoistehtävissä suunnittelemassa lippuja, kunniamerkkejä ja univormuja ylipäällikkö Mannerheimin määräyksestä. M U SE O VI RA ST O ■ Sekä punaiset että valkoiset kävivät sisällissodan niissä vaatteissa ja varusteissa, mitä sattui olemaan. Maavoimien univormu oli vuosina 1918– 1991 väriltään harmaa, teräksenharmaa eli kenttäharmaa. Armeijalle palveluspuku Palveluspuku on puolustusvoimien sotilaspuku, jota käytetään sisäja ulkopalveluksessa. Se toteutui lähinnä paperilla. Vuoden 1878 asevelvollisuuslain pohjalta annetun julistuksen jälkeen jokaisesta 18–40-vuotiaasta miehestä tuli asevelvollinen
Sotilaspuku m/19:ään kuuluivat leijonanapit ja sinivalkoinen kokardi. Se merkitsi rauhan aikana ■ Puolustusvoimien ensimmäinen laajasti käyttöön otettu pukumalli 1922 oli näyttävä ja sotilaallinen vaan ei kovin käytännöllinen kentällä. Tämä harmaa säilyi maavoimien univormun värinä aina 1990-luvulle saakka. Kapteeni puvussa m/22, tässä paraatipukuna. Vartalonmyötäisessä takissa oli kaksinkertainen n. Esimerkiksi Saksasta hankittiin 75 000 ns. ylläpidettävää sotaväkeä, joka kouluttaisi varusmiehet ja kantahenkilökunnan. 7 cm korkea ja tummanharmaa kaulus ja 9 cm korkeat, tummanharmaat hihansuut. Virkapuku m/22. Univormujen yhdenmukaisuutta lisäsi se, että puvut valmistettiin samassa paikassa, vuonna 1922 perustetussa Valtion Pukutehtaassa. Se oli Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema, mutta ei ollut kovin laajassa käytössä. Yleiseksi palvelusajaksi uusi asevelvollisuuslaki määritti vakinaisessa väessä 12 kuukautta sekä ratsuväessä, ilmailuvoimissa ja teknillisissä joukoissa 15 kuukautta. sarvikypärää vuonna 1919, kun ei haluttu käyttää venäläismallisia. Kaikkeen venäläiseen haluttiin tehdä pesäero, eikä maassa olevia Venäjän sotaväen vaatteita ja varusteita aseita lukuun ottamatta käytetty. Suojeluskuntien riveissä palvelleet tunnisti Suomen hallituksen sotilaiksi valkoisesta käsivarsinauhasta. SU O M EN SO TI LA S M U SE O VI RA ST O. Aiemmin sotilaspukuja oli valmistettu yksityisissä ompelimoissa sekä vankiloissa, ja niissä oli ollut suuriakin eroja. Käytännössä se tarkoitti, että talonpoikien käyttämä luonnonharmaa sarkapuku sai virallisen univormun aseman. Taskut olivat upseereilla ulkopuoliset ja läpälliset, mutta aliupseereilla ja miehistöllä takissa oli vain helmataskut ja nekin sisäpuoliset niin että, vain taskunkansi näkyi. Pukua m/18 täsmennettiin ja täydennettiin 1919, joten uutta univormua voi myös pitää omana mallinaan. Määräyksen mukaan asetakin ja housujen oli oltava luonnollisen harmaata, ruskeasävyistä sarkaa. Takin helma ulottui takamuksen päälle. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva kaaderijärjestelmä katsottiin parhaiten sopivaksi Suomen tilanteeseen. Parempaa liikkuvuutta m/27 Takki m/27 oli leikkaukseltaan väljempi ja kenttäolosuhteissa mukavampi kuin vanha m/22, ja siksi sitä käy■ Otos Suomen armeijan virkapukuohjesäännön kuvataulusta. Sotalaitos ja m/22 syntyvät Vuoden 1922 asevelvollisuuslaki määritti Suomen sotalaitosjärjestelmän. Palveluspuku m/22 muistutti paljon edellisiä malleja, mutta väriksi määriteltiin teräksenharmaa. Ylipäällikkö Mannerheim antoi määräyksen valkoisen armeijan univormusta jo helmikuussa 1918. Edessä oli kuusi nappia yhdessä rivissä, lisäksi taskunkansissa oli leijonanapit. Housut olivat samaa sarkakangasta kuin takki, mutta tummanharmaat, malliltaan saapashousut tai suorat housut. 16 SUOMEN SOTILAS 1 • 2026 Jääkäreillä oli käytössään saksalaiset sotilaspuvut, joita muokattiin suomalaiseen ilmeeseen sopiviksi
Samalla otettiin käyttöön myös pitkä sarkainen päällystakki eli mantteli. Housut olivat samaa ruskeaa kangasta. Ruskea väri muistutti kuitenkin liikaa puna-armeijan pukuja ja sen käyttöä rajoitettiin sota-aikana. Upseereilla oli tummansinisestä verkakankaasta tehty kaksirivinen takki eli kavaiji. Selässä miehillä on saksalaismalliset suojeluskuntatornisterit, joita ei enää talvisodan aikaisissa kuvissa näe, tilalle oli tullut reput. hempi m/22. Merivoimissa sovellettiin Merivoimien univormusta oli armeijan perustamisen yhteydessä annettu vain ylimalkaisia ohjeita. SUOMEN SOTILAS 2 • 2026 17 tettiin paljon vielä myöhemmin takki m/36:n kanssa rinnakkain. Malliltaan takki muistutti saksalaista asetakkia, mutta väri viittasi englantilaissuuntaukseen. Taskut olivat sisäpuoliset, napit kullanväriset ankkurinapit. Aliupseereiden arvomerkkikulmat olivat olkaimissa ja miehistön vyönsolki oli sama kuin van■ Yllä: Suojeluskuntalaisia kertausharjoituksissa suojeluskuntien laajasti käyttämässä asepuvussa m/27, johon kuului myös käytännöllinen kenttälakki, jota vastaavan sotalaitos otti käyttöön vasta seuraavan vuosikymmenen puolivälissä. Upseereilla oli myös vapaaehtoisena pukineena avokauluksinen kevyt takki, jonka kanssa pidettiin kauluspaitaa ja solmiota, mikä korosti puvun siviilimäistä tyyliä. Upseereiden arvomerkkiruusut ja kaluunanauhat olivat kauluksessa ilman kauluslaattoja. Tämä pukumalli toimi myös vuonna 1930 annetun virkapukuohjesäännön pohjana. Oikealla: Toisintokuvassa suojeluskuntaupseeri puvussa mallia 1927. Ne määriteltiin täsmällisemmin yhdessä maavoimien univormujen kanssa vuonna 1919. Asepuku otettiin käyttöön myös suojeluskunnissa. Muista puolustusvoimien puvuista poiketen m/27 oli väriltään ruskeaa sarkaa tai tarkemmin ruskeanvihertävänharmaata. Takissa oli samaa kangasta oleva sisäinen vyö, joka oli selkäpuolella näkyvissä. Saappaat, kengät ja vyö olivat ruskeat. Suoralahkeiset housut olivat sekä upSU O M EN SO TI LA S M U SE O VI RA ST O
SU O M EN SO TI LA S. huhtikuuta 1922. M/36:ssa otettiin käyttöön myös uudenlaiset aselajiväriset arvomerkit. Ensimmäisen juhlapuvun luonnoksen piirsi Carl-Gustaf Wahren. Kadetin juhlapuku m/22 ommeltu kesäpusero. Kenttälakki m/36, miesten suussa nimellä verikauha oli samaa harmaata villakangasta tai sarkaa kuin asetakki. Vaikka virkapukuohjesäännöissä vahvistetut mallit ovat pysyneet ennallaan, uudet materiaalit ja tuotantotavat ovat tulleet mukaan kadetin juhlapuvunkin valmistukseen. Talvisodassa käytettiin vielä jonkin verran vanhempaa m/27:ää, mutta jatkosodassa koko armeija pystyttiin varustamaan sarkatakilla m/36 tai ainakin kesäpuserolla. Asetakin lisäksi käytössä oli ohuemmasta, vaaleanharmaasta kankaasta K adetin juhlapuku on nykyisestä nimestään m/22 huolimatta vanhempaa perua. Takki ja housut olivat edelleen harmaata sarkaa, upseereilla yleisesti diagonaalikangasta. Aliupseereiden ja miehistön pusero oli avokauluksinen, tummansinisestä villakankaasta valmistettu merimiespusero. Uuden suomalaisen univormun malliksi otettiin Saksan asevoimien asepuku. Isoa irtokaulusta kiersi kolme valkoista nauhaa. Etusauman yläosassa oli kokardi, joka vuodesta 1939 lähtien päällystön lakissa leijonakokardia ja miehistöllä sinivalkoinen kokardi. Puseron alla käytettiin valkoista paitaa, jossa oli sininen kaulusnauha. Pukineisiin ei tehty merkittäviä muutoksia vuoden 1930 virkapukuohjesäännössä. Muutokset ovat usein päällepäin näkymättömiä ja sinänsä harmittomia. Suuri osa pukineista on käytössä edelleen merivoimien upseereiden palveluspuvussa, kuten esimerkiksi koppalakki, turkislakki, kavaijitakki ja päällystakki m/30 ja valkoisessa hellepuvussa. Eri asukokonaisuuksia ovat Puolustusvoimissa olleet perinteisesti palveluspuku, paraatipuku ja juhlapuku. Ensimmäiset muutokset kadetin juhlapukuun toteutuivat virallisesti uudessa koko Puolustusvoimat kattavassa virkapukuohjesäännössä m/22, joka hyväksyttiin tasavallan presidentin päätöksellä käyttöön otettavaksi 23. Kenttälakki oli tarkoitettu alkuaan ympärivuotiseen käyttöön, mutta 1939 otettiin käyttöön kenttäkelpoisempi ja lämpimämpi tur■ Jatkosodassa koko armeija pystyttiin varustamaan sarkatakilla m/36 tai ainakin kesäpuserolla kuten toisintokuvassa oikealla. 18 SUOMEN SOTILAS 2 • 2026 seereilla että miehistöllä samaa kangasta kuin yläosa. Välirauhan tultua kotiutetut miehet saivat asepuvun mukaansa, ja armeijan kesäpuseroita sekä asetakkeja näkyikin sodan jälkeen paljon myös siviileillä, toki ilman arvomerkkejä ja muita tunnuksia. Alkuperäisessä muodossaan ”armeijakadetin” juhlapuku esiteltiin jo virkapukuohjeessa m/19. Saksan vaikutus 30-luvulla Saksan nousu sotilasmahdiksi 1930-luvulla vaikutti uuden asepukutoimikunnan jäseniin, jotka olivat saaneet koulutuksensa Saksan Jääkäripataljoona 27:ssä. Muista poiketen kadetit ovat alusta lähtien käyttäneet juhla-asuaan myös paraatipukuna. Samanlaiset kauluslaatat ovat käytössä myöhemmin myös puvuissa m/58 ja m/83
Termi viittasi pääministeri Aimo Kaarlo Cajanderiin, mutta on sikäli harhaanjohtava, että Cajanderin III hallituksen aikana puolustusmenot tosiasiassa kasvoivat. ■ Asuiltaan sangen sekalainen joukko tulossa talvisodasta. Henkilökohtaisen varustuksen puutteet eivät olleet toiminnan kannalta merkittäviä ja ongelmat ratkaistiin 19 ■ Kivääri, kokardi, lakki ja vyö. SU O M EN SO TI LA S M U SE O VI RA ST O. Sotilaat joutuivat taistelemaan talvisodan alussa mukanaan tuomissaan siviilivaatteissa. Yleisimmän näkemyksen mukaan osalle sotilaista oli antaa vain kivääri, kokardi, lakki ja vyö. Samana vuonna vahvistettiin käyttöön myös kevyempi kesälakki. Puolustusvoimien sotilaspukumääräysten mukaan turkislakki ja kesälakki m/39 ovat kantahenkilökunnan käytössä vielä tänä päivänäkin. Siviilivaatteiden ja univormujen päälle puettiin lumipuku, jolloin joukko-osastoista tuli yhtenäisempiä. Tämä minimivarustus sai kutsumanimen Malli Cajander. Kenttälakki m/36 ja turkislakki m/39 pysyivät Puolustusvoimien käytössä 2000-luvulle saakka. Osalle palvelukseen astuneista ei ollut antaa ohjesäännön mukaisia henkilökohtaisia varusteita, eikä armeija näyttänyt armeijalta vaan sekalaiselta, epäsotilaalliselta joukkiolta. Legendaarinen malli Cajander Malli Cajander on termi, joka kuvaa armeijan heikkoa varustetasoa talvisodan alkaessa vuonna 1939. Se oli soikea venelakki eli suikka, joka oli varustettu leukahihnalla. Päähineistä ainakin osa näyttää “intin” jakamilta, mutta jalkineista lienee valtaosa ellei kaikki miesten omia. Osalle talvisodan sotilaista ei ollut antaa aluksi kuin kokardi ja miehistövyö. Kesälakki oli sota-aikana päällystön vapaaehtoinen pukine, mutta sodan jälkeen siitä tuli osa myös miehistön lomapukua. Oikealla toisintokuvassa nostomies siviilivaatteissa "M/Cajander" Degtjarev-sotasaalispikakivääreineen. Kaikilla muilla onkin sitten siviilitakki. SUOMEN SOTILAS 2 • 2026 kislakki. Ylimääräisten kertausharjoitusten alkaessa lokakuussa 1939 reserviläisistä koostuneen kenttäarmeijan varustuksessa oli runsaasti puutteita. Suojeluskuntalaisilla, jotka edustivat yhtä kolmannesta reserviläisistä, oli varmasti hyvät varusteet. Tämä minimivarustus sai kutsumanimen Malli Cajander. Vuoden 2000 Sotilasja virkapukuohjesäännössä ne kuuluivat varusmiesten kenttäja palveluspukuun. Ainoat “viralliset” asetakit ovat nekin eri mallia, äärimmäisenä vasemmalla m/36 ja sen vieressä m/27
Vasemmalla puku m/62. Takin molemmilla puolilla oli myös yksi rintatasku ja helmatasku sekä housuissa yksi reisitasku. Arvomerkit olivat vielä takin kauluksessa. Puvun naamiokuvio on suunniteltu tarkoin suomalaiseen maastoon sulautuvaksi. Arvomerkit ovat hihoissa. Vuonna 1971 varusmiehet saivat pukuun aselajivärisen lomakaulahuivin. Syksyllä 1953 otettiin pienessä mittakaavassa kokeilukäyttöön uusi kenttäpuku, kokeilupuku m/53, johon kuului lyhythelmainen puseromallinen takki, reisitaskulliset housut, molemmat ruskeaa sarkaa, sekä khakinvärinen kauluspaita. M/91 oli jo monipuolinen taistelijan puku, joka antoi suojaa taisteluaineilta ja jopa sirpaleilta, piti lämpöä ja oli silti hengittävä. Varusmiehet käyttivät samaa pukinetta sekä palveluspukuna että lomapukuna. Puku sai värinsä vuoksi lempinimen kurkkusalaatti. SU O M EN SO TI LA S. M/83-kokonaisuus on edelleen kantahenkilökunnalla kevyenä palveluspukuna. Arvostelijoiden oli kuitenkin helppo tarttua näkyvään ilmiöön. Ensimmäinen varsinainen maastopuku oli m/62. Myöhemmin m/65-puku korvattiin harmaalla m/83:lla. Palveluksessa käytettiin saappaita, lomapuvussa puolikenkiä. Kuviointi oli lähellä aiempaa m/62-maastokuviota pienin sävymuutoksin. ■ Oikealla: Maastopuku m/05 toimii palvelusja lomapukuna sekä taisteluasuna. Kesällä 1965 otettiin käyttöön uusi, m/53-kokeilupuvun mallinen, mutta harmaa puku. Puvun esikuvana oli brittiläinen taisteluasu. Käännettävän puvun esikuvana olivat toisesta maailmansodasta saksalaisten erilaiset kääntömaastopuvut. Takki m/51 on edelleen käytössä ilmavoimien palvelusja paraatipuvun kokoonpanoissa. Päähineenä käytettiin hieman uudistettua vanhaa kenttälakkia m/36. Takki kuuluu edelleen upseereiden palveluspukuun ja paraatipukuun. Siihen tuli avoin kaulus ja sitä käytetään puseron ja solmion kanssa. Kahden erillisen pukukerran käytöstä siirryttiin yksipukujärjestelmään. Oikealla sen seuraaja m/91. Uusi kenttäpuku m/83 muistutti myöhemmin paljolti m/65:tä pienin muutoksin. Kenttäpuku m/65 oli sarkaa, lomaja palveluspuku edustavampaa teryleeniä. Maavoimien takki m/58 perustui m/36:een, mutta siinä on ilmavoimien m/51 tapaan avokaulus. Maavoimilla m/65 oli harmaa, merivoimilla sinimusta ja ilmavoimilla teräksensininen. Puvussa oli vihreänruskea kesämaastokuvio ja kääntöpuolella puku oli valkoinen. Vuoden 1991 sotilaspuku-uudistuksessa miehistön puvuissa luovuttiin kokonaan harmaasta ja siirryttiin maastokuvioon sekä vihreään. Uuden kenttäpuvun myötä vanhat m/36-pukineet poistettiin käytöstä lopullisesti. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön vihreä t-paita, poolopaita, paitapusero ja villapusero. M/62 oli kaksipuolinen maastopuku, joka oli suunniteltu käytettäväksi kenttäolosuhteissa sarkapuvun päällä. Suojavaatetus taistelukentälle kehittyy Talvisodassa käytettiin suojavaatetuksena valkoista lumipukua. Ulosmenoja paraatipuvussa käytettiin vasemmanpuoleisessa hihassa kansallisuustunnuksena Suomen lippua, sen alla joukko-osasto■ Ensimmäiset suomalaiset maastopuvut tulivat käyttöön 1960-luvulla. 50ja 60-luvulla pientä säätöä Ilmavoimien sininen takki m/51 kehitettiin m/36:sta. Kasarmioloissa käytettiin m/65 kenttäharmaata univormua lomapukuna, palveluspukuna ja työpukuna. 20 SUOMEN SOTILAS 2 • 2026 nopeasti. Vähitellen myös vanhat saksalaismalliset kypärät tekivät tilaa uudelle kotimaiselle teräskypärälle m/61. Siinä oli kolmivärinen maastokuvio ja sitä käytettiin kenttäolosuhteissa. Valkoisella puolella kankaan läpi heijastui hieman kesämaastokuviota, ja se naamioi taistelijan hyvin lumiseen maastoon