RIIPPUMATON SOTILASAIKAKAUSJULKAISU VUODESTA 1919 1/2026 • 14,90 € Kuka korvaisi USA:n Euroopassa. SUPO EI ENÄÄ SAUNOTA VENÄJÄN VAKOOJIA PA L. VK O 20 26 -1 76 73 35 -2 60 1 Ukrainan välitilinpäätös Pekka Toveri: Uudet miinat tappavat älykkäästi 20 KYSYMYSTÄ TUNTEMATTOMASTA
C O M /H IS TO RY C O LO RI N G. TILAA NYT SUOMEN SOTILAS Vain 82 euroa 10 numeroa = vuoden mittainen tilaus Soita kestotilaus (03) 4246 5334 Voit tilata myös sähköpostitse: tilaajapalvelu@atex.com www.facebook.com/suomensotilas www.suomensotilas.fi SA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K
Perusteellinen keskustelu lisää valitun toimintalinjan hyväksyttävyyttä. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 tilaajapalvelu@atex.com Toimitusjohtaja Kai Ahotupa kai.ahotupa@suomensotilas.fi puh. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Vaikka maa ehkä periaatteessa pystyisikin valtaamaan rajan lähellä olevia alueita, tällaisen operaation hyödyt vaikuttavat mitättömiltä sen hintaan nähden.” Ryhmän näkemykset olisi helppo ohittaa höpötyksenä, ellei sen jäseninä olisi tunnettuja asiantuntijoita kuten prikaatikenraali evp. Ryhmä toivoo keskustelua Suomesta, Natosta, varustautumisesta ja ydinaseista. 040 589 4547 Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa puh. SUOMEN SOTILAS 1 • 2026 3 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. ”Naton aseistuksen ja joukkojen vahvistaminen voimistaa jo nykyisellään Venäjän tulkintaa siihen kohdistuvasta sotilaallisesta uhkasta, mikä kiihdyttää asevarustelua myös Venäjän puolella”. Ei, vaikka operaation hyödyt olisivat, kuten ryhmä raportissaan toteaa, mitättömät hintaan nähden. Ryhmä on väärässä antaessaan ymmärtää, että varustautumisen sijaan kannattaa panostaa Venäjän rauhoitteluun. Monessa asiassa ryhmä on oikeassa. ”Tosiasiassa Venäjän hyökkäys Natoa vastaan on hyvin epätodennäköinen. Venäjän hyökkäys on epätodennäköinen, ja Naton aseistautuminen kiihdyttää Venäjän varustelua. 0400 418 705 Päätoimittaja Reijo Ruokanen reijo.ruokanen@suomensotilas.fi puh. Ryhmä on oikeassa. Eikä meillä ole varaa olla varustautumatta, vaikka se saattaakin kiihdyttää Venäjän asevarustelua. Harmittavasti emme voi luottaa siihen, että Venäjä ei hyökkää. Juha Pyykönen ja professori emeritus Raimo Väyrynen. Kirjapaino: Printall Seuraava numero 2/2026 ilmestyy maaliskuussa 2026. 040 342 4350 Toimituspäällikkö Ari Pakarinen ari.pakarinen@suomensotilas.fi puh. 040 554 8862 Ulkoasu ja taitto Matti Vartiala kalevantuli@saunalahti.fi puh. Ydinaseseurantaryhmä on kansalaisjärjestöjen perustama toimikunta. Venäjä ei herran aikoihin ole toiminut rationaalisesti, eikä se ole muuttumassa. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa ylilyöntien välttämistä niin asevarustelun kuin retoriikankin osalta, sekä sotilaallisten kommunikaatioyhteyksien avaamista Venäjän kanssa väärinymmärrysten välttämiseksi.” Yllä oleva teksti on peräisin ydinaseseurantaryhmän tuoreesta raportista, jossa se kommenttoi Ulkopoliittisen instituutin joulukuista julkaisua Suomesta, Natosta ja puolustautumisesta. Keskusteluyhteys Venäjään täytyy toki avata jossain vaiheessa, mutta se ei saa vaikuttaa varautumiseen. Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakausmedia ry:n jäsen 19.1.2026 ”Naton sotilaallisen ylivoiman pönkittämisen sijaan Suomen ja muiden Euroopan maiden tulisi pyrkiä lieventämään jännitteitä tahattoman eskalaation riskin vähentämiseksi ja asevarustelukierteen hillitsemiseksi. Ryhmä arvioi paitsi ydinasetilannetta myös Naton ja Venäjän suhdetta Suomen näkökulmasta. Reijo Ruokanen Päätoimittaja 040 3424350 reijo.ruokanen@suomensotilas.fi Varustautumisesta ei sovi tinkiä yhtään. Sen tehtävä on arvioida ydinaseiden roolia ja niin edelleen, asiantuntijanäkökulmasta. Ja vaikka näyttäisikin muuttuvan, ei ole mitään syytä luottaa muutokseen. On helpompi keskustella, kun oma puolustuskyky on kunnossa. 0400 418 705 Tilaushinnat alkaen Kestotilaus 82 € / 10 nroa + Digilehti Määräaikainen 101 € / 10 nroa + Digilehti Opiskelija/Varusmiestilaus (kestotilaus) 77 € / 10 nroa + Digilehti Ulkomaan (EU-maat) kestotilaus 12 kk 98 € / 10 nroa + Digilehti Kestotilaus Digilehti 35 € / 3 nroa Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Aineistopäivä 23.1.2026. Määräaikaistilausta ei voi perua
Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI s. MIINAT 30 Hallittua tappavuutta – Uudet jalkaväkimiinat 33 Miljoonan miinan historia SODANKÄYNTI 36 Sodan sääntöjä rikotaan kaikkialla 41 Sääntöjä ja sopimuksia UKRAINA 45 Verinen välitilinpäätös LÄHI-ITÄ 50 Paljon muuttuu, mutta sodat jatkuvat HISTORIA 56 Hiihtävä ritari, jolta partisaani puri sormet RESERVILÄISET 64 Tuomas Kuusivaara on 95-vuotiaan Suomen Reserviupseeriliiton 14. Uudet jalkaväkimiinat s. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. Julkaistava aineisto. Etukansi: Bundeswehr/Carl Schulze. 30 JYVÄLLÄ 6 Ikäluokat supistuvat – naisista ratkaisu. Teknologian kehitys on avannut täysin uusia mahdollisuuksia kehittää uudentyyppisiä jalkaväkimiinoja. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointi-tarkoituksiin. puheenjohtaja TIETOVISA 66 Kuinka tuttu on Tuntematon. 7 Lisää drooneja Puolustusvoimille F-35:lle ilmataisteluohjuksia 8 Moderneja sukuellusveneitä Itämerelle 9 HVK perustaa uuden digitaalisen sektorin Saksalle uusi rynäkkökivääri ja palveluspistooli 10 Hurja määrä ilma-aseita presidentin kaappauksessa 11 Black Hawkin erikoisversio mukana 12 Suomen Sotilaan päätoimittaja vaihtuu pian NATO 14 Yhdysvallat asetti Saksan armeijalle mahdottoman haasteen 20 Entä jos Venäjä pelaa kovilla. 24 U .S . Tilaajarekisteri. A RM Y Vihulaisten vahtija Suojelupoliisin päällikön Juha Marteliuksen mukaan Suomessa on kymmeniä vakoojia ja heidän apunaan joukko hyödyllisiä hölmöjä. 23 USA uhkaa epävarmuudella TURVALLISUUS 24 Vihulaisten vahtija 42 Onko ilmapalloista hybridiaseeksi
14 ■ Amerikkalaisia sotilaita vetämässä ahkiota harjoituksessa. Venäjä lupailee läpimurtoja, mutta oikeasti niitä ei ole nähty eikä nähtäne tänäkään vuonna. U KR A IN IA N PR ES ID EN TI A L PR ES S SE R VI C E. Suomen armeijan luutnantti, USA:n armeijan everstiluutnantti, Mannerheim-ristin ritari ja Elvis Presleyn esimies, joka taisteli Neuvostoliiton, Saksan ja Kiinan sotilaita vastaan. 56 Pekka Toveri: Ukrainassa kulutettiin joukkoja koko viime vuosi. s. s. 45 Asiantuntijoiden mukaan Bundeswehr ei pysty paikkaamaan Naton suorituskykyä, jos Trumpin hallinto toteuttaa uhkauksensa vetää armeijansa pois Euroopasta. Kuka korvaisi USA:n Euroopassa. Olavi Alakulppi s
nempi eli hieman yli 24 000 asevelvollista. 20 prosenttia pieIkäluokat supistuvat – naisista ratkaisu. Jos asevelvollisia olisiPU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT. Kymmenen vuoden kuluttua ikäluokan koko on n. Määrää ei voi kasvattaa kuin laajentamalla asevelvollisuuden koskemaan myös naisia. Jaakkola peräänkuulutti keskustelua siitä, millainen järjestelmä Suomessa tarvitaan, kun ikäluokkien pieneneminen alkaa ensi vuosikymmenellä näkyä. Jos asevelvollisuus ulotettaisiin myös naisiin, ikäluokan koko tuplaantuisi saman tien. 30 000 miestä. Se kasvattaa reservin vahvuutta merkittävästi, mutta helpotus on väliaikainen. Yleisradion itsenäisyyspäivähaastattelussaan. Kymmenen vuoden varoaika ei ole liioittelua. Vaikutus on väliaikainen eikä ratkaise pienenevien ikäluokkien aiheuttamaa ongelmaa. Lakimuutoksen seurauksena reservin koko kasvaa viiden vuoden siirtymäajan aikana 125 000 asevelvollisella. Reserviläisikä nousi vuoden alusta 65 vuoteen. Vuonna 2031 Suomen reservin kokonaislaajuus on noin miljoona henkilöä. Puolustusvoimien komentaja, kenraali Janne Jaakkola nosti asian esiin 6.12. Se ei olisi pelkästään helpotus. Se on Puolustusvoimien mukaan riittävä määrä. Muutos olisi niin merkittävä, että se edellyttäisi pitkää yhteiskunnallista keskustelua ja etukäteisvalmistelua. Nykyinen ikäluokka on noin 30 000 asevelvollista eli vuosittain kutsuntaikään varttuu n. 6 SUOMEN SOTILAS 1 • 2026 U uden lain myötä asevelvollinen kuuluu reserviin sotilasarvosta riippumatta sen vuoden loppuun, jolloin hän täyttää 65 vuotta. Mistä rahat ja kasarmit. Se ei enää riitä. Upseerit, joilla on everstin tai kommodorin tai niitä ylempi sotilasarvo, ovat asevelvollisia ilman yläikärajaa ja kuuluvat jatkossakin reserviin niin kauan kuin he ovat palveluskelpoisia. Puolustusvoimien kapasiteetti on mitoitettu noin 30 000 asevelvolliseen vuodessa
A IR N AT IO N A L G U A RD. Ohjukset hankitaan uusien F-35-koneiden aseistukseksi. ◉ F-35:lle ilmataisteluohjuksia U .S . Nykyisin käytössä olevilla Parrot-lennokeilla on luotu perusteet mikrolennokkikoulutukselle ja -käytölle Puolustusvoimissa. Erilaisten jatkuvasti kehittyvien lennokkisuorituskykyjen monikerroksinen käyttö on keskeinen osa nykyaikaista taistelua. Yksi mahdollinen ratkaisu voisi olla eri keskusteluissa esitetty koko ikäluokkaa koskeva kansalaispalvelusvelvollisuus. P uolustusvoimille hankitaan lisää tiedusteluun, valvontaan ja maalinosoitukseen sopivia drooneja ja niiden varusteita sekä varaosia. Lisähenkilöstön varustaminen voisi laittaa Puolustusvoimien rahahanat lujille. Hankinnan arvo on lähes 15 miljoonaa euroa. SUOMEN SOTILAS 1 • 2026 7 kin 50 000, varuskuntaja kasarmikapasiteetti kävisi liian pieneksi. Niitä käytetään myös maavoimien Ilmatorjuntaohjus 12 (ITO12) NASAMS -ilmatorjuntajärjestelmässä. Nykyisten Parrotien rinnalle tulevat nyt hankittavat Parrot Anafi UKR -lennokit. Palvelukseenastumisajankohdat ja palvelus voisivat poiketa järjestelyiltään nykyisestä varusmiespalveluksesta. Tällä hetkellä F/A-18 Hornet -kaluston käyttämät AMRAAM-ilmataisteluohjukset muodostavat Ilmavoimien keskipitkän kantaman ilmataisteluaseistuksen keskeisen osan. Kuten aina hankinnoissa, ohjusten lisäksi saadaan ohjekirjallisuus ja dokumentaatio, varaosat ja tarvikkeet, kuljetuspalvelut sekä valmistajan ja toimittajan tarjoamat koulutus-, korjausja tukipalvelut. Osa ikäluokasta koulutettaisiin maanpuolustuksen siviilitehtäviin. ◉ PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT ■ Jos asevelvollisuus ulotettaisiin myös naisiin, ikäluokan koko tuplaantuisi saman tien. Siinä perinteisen asepalveluksen rinnalla olisivat laajasti kokonaisturvallisuuden ja kriisinkestävyyden tehtävät. Uusi hankittava malli on suorituskyvyltään nykyistä lennokkia huomattavasti kehittyneempi. Puolustusvoimien logistiikkalaitos hankkii lennokit Naton hankintaja logistiikkaviraston (Nato Support and Procurement Agency, NSPA) kautta ja hankinnassa hyödynnetään NSPA:n ja suomalaisen Boston Group Oy:n välistä puitesopimusta. Hankinta vahvistaa drooneilla toteutettavaa tiedustelua, valvontaa ja maalinosoitusta. Lennokkien toimitukset alkavat nyt kuluvan vuoden alussa. Erityisesti teknisesti hyvin kalliiden yksiköiden lisääminen aiheuttaisi suuria lisälaskuja, joihin ihan helposti ei löytyisi rahaa. D-3 -versio on ohjuksen viimeisin ja kehittynein versio. ◉ Lisää drooneja Puolustusvoimille P uolustusvoimat hankkii Yhdysvalloista AMRAAM AIM-120D-3 -ilmataisteluohjuksia (Advanced Medium Range Air-to-Air Missile). Nyt hankittavat D-3:t tulevat vain F-35-kaluston käyttöön. Se on kehitetty Ukrainan havaintojen ja kokemusten pohjalta
Huipputeknologiaa Blekingeluokan (A26) sukellusvene käyttää dieselsähköistä propulsiojär■ Havainnekuva Blekinge luokan sukellusveneestä. Moderneja sukellusveneitä Itämerelle Ruotsi on hankkimassa pitkästä aikaa uusia sukellusveneitä, tietysti ruotsalaiselta yhtiöltä. Tavoitteena on hankkia kolme sukellusvenettä, joiden osalta yksityiskohtaiset neuvottelut ovat vielä kesken. 8 SUOMEN SOTILAS 1 • 2026 H ieman aikataulustaan jäänyt sukellusveneohjelma keskittyy Saab Kockumsin A26 Blekinge -luokkaan, jota voidaan pitää tällä hetkellä maailman edistyneimpänä tavanomaisena dieselsähköisenä/AIP sukellusvenetyyppinä Itämeren olosuhteisiin. Neuvostokaluston loppu Puola korvaa Saab A26 Blekinge -luokan sukellusveneillä vanhan Kiloluokan kaluston. Hanke on vastikään saanut vettä kölinsä alle, kun Puola on valinnut juuri A26-sukellusveneet Orkaohjelmansa voittajaksi ja aikoo hankkia kolme venettä Ruotsista. Tämä tarkoittaa muun muassa isoja veden lämpötilaeroja eri syvyyksillä, jolloin akustisten sensorien avulla äänilähteen paikantaminen on haastavaa. Uuden aikataulupäivityksen mukaan veneet on tarkoitus toimittaa Ruotsin merivoimille vuonna 2031 ja 2033. Puolan mukaan Ruotsin tarjous oli paras kaikilla kriteereillä – toimitusaika, operatiivinen suorituskyky ja erityinen soveltuvuus Itämeren mataliin ja akustisesti haastaviin olosuhteisiin. ■ KUVAT: SAAB KOCKUMS ■ HMS Blekingen peräosa.. Lopullinen sopimus on tarkoitus allekirjoittaa viimeistään vuoden 2026 toisen neljänneksen loppuun mennessä. Ruotsi on tilannut kaksi A26 Blekinge -luokan venettä (nimet Blekinge ja Skåne), joiden tuotanto on käynnissä Saab Kockumsin Karlskronan telakalla. Puolalle A26-hankinta merkitsee siirtymää neuvostotaustaisesta kalustosta täysin NATO-yhteensopivaan, moderniin tiedustelu ja iskualustaan, joka voidaan integroida tiiviisti Ruotsin ja muiden liittolaisten meripuolustukseen
Aseet ovat modulaarisia ja tarjoavat paljon mahdollisuuksia lisävarusteille ja -laitteille. Sukelluksissa ollessa liike tuotetaan lähes äänettömästi akuista ilman dieselien käyntiä. Valmista tullee alkuvuoden aikana. Stirling-AIP on suljetun kierron polttomoottori. Bundeswehrin uudeksi vakiopalveluspistooliksi valittu CZ P13 perustuu CZ P-10 -sarjan runkoon. Kyseessä on polymeerirunkoinen 9×19 mm patruunaa ampuva ase, johon on saatavilla muun muassa äänenvaimennin ja punapistetähtäin. Nykyinen teknistyvä ja digitalisoituva Suomi on aiempaa haavoittuvampi. Itse potkuria pyörittää sähkömoottori. Aseeseen on saatavissa 15 ja 17 patruunan lippaat. Rynnäkkökivääri toimitetaan kahtena pääversiona: pitkäpiippuinen perusase, G95A1 ja lyhyempi karbiinimalli G95KA1. A26:n erikoispiirre on runkoon integroitu monitoimiportti, jonka kautta voidaan operoida taistelusukeltajia, minisukellusveneitä ja miehittämättömiä vedenalaisia järjestelmiä, sukellusdrooneja. Uusi sektori on osittain nykyorganisaation uudelleenjärjestelyä. Kaliiperi on Naton peruspaukku, 5,56×45 mm, joka tulee myös Suomeen Sakon uuden rynnäkkökiväärin myötä. Aseessa on näitä varten Picatinny-kisko ja M-LOK -kiinnitysjärjestelmä, jotka löytyvät käytännössä kaikista moderneistä rynnäkkökivääreistä. Näihin asioihin uusi sektori kohdentaa huomionsa. SUOMEN SOTILAS 1 • 2026 9 M odernin yhteiskunnan maanpuolustus vaatii kaikkien yhteiskunnan osa-alueiden osallistumista kokonaismaanpuolustukseen. ◉ S aksa on korvaamassa jo pitkään palvelleen G36-rynnäkkökiväärin HK416 A8 -pohjaisella G95A1/ KA1-järjestelmällä. Yhdistelmä tekee veneestä erittäin hiljaisen ja kykenevän olemaan viikkoja veden alla nousematta pintaan tai snorkkelikulkuun. Pintakulussa tai snorkkelisyvyydessä kuljettaessa dieselit käyvät, jolloin akut ladataan ja sähkömoottorille saadaan virtaa. Täten sukellusvene voi liikkua tai ”leijua” hiljaisessa partiokulussa jopa kahden–kolmen viikon ajan nousematta lainkaan lähelle pintaa. Tämä rakenne pienentää melua ja tärinää, mikä vaikeuttaa veneen havaitsemista. ◉ HVK perustaa uuden digitaalisen sektorin Saksalle uusi rynnäkkökivääri ja palveluspistooli BU N D ES W EH R. Yhteinen A26-kalusto mahdollistaa teollisen yhteistyön Ruotsin ja Puolan välillä, kuten yhteisen huollon ja miehistökoulutuksen. Uuden sektorin käynnistystyö on alkanut ja jatkuu sektoriin osallistuvien tahojen nimeämisellä ja uusien poolien perustamisella. Tämä pidentää merkittävästi vedenalaista toimintaa verrattuna perinteisiin diesel-sähköveneisiin. Ne perustuvat lyhytiskuiseen kaasumäntäkivääriin HK416 A8. Huoltovarmuuskeskus vastaa haasteeseen uuden Digitaalisen yhteiskunnan sektorin perustamisella. ◉ Puolalle A26-hankinta merkitsee siirtymää neuvostotaustaisesta kalustosta täysin NATOyhteensopivaan, moderniin tiedustelu ja iskualustaan… mintavarmuutta ja turvallisuutta vahvistetaan turvaamalla kriittinen infrastruktuuri, tiedon huoltovarmuus, tietovarannot ja järjestelmät sekä panostamalla kyberturvallisuuteen. Samalla näiden maiden modernit sukellusveneet tuovat Natolle huomattavat suorituskyvyt meripuolustukseen Itämerellä. Sukellusveneessä on dieselgeneraattoreita, jotka lataavat akkuja. Se käyttää nestemäistä happea ja polttoainetta tuottaakseen sähköä ilman ulkoista ilmaa. Digitaalisen tietoyhteiskunnan toijestelmää, jota täydennetään Stirlingpohjaisella AIP-järjestelmällä (Air-Independent Propulsion)
M A RI N E C O RP S Hurja määrä ilma-aseita presidentin kaappauksessa U S A RM Y vastaan. ◉ ■ Kuva Yhdysvaltain ilmavoimien 160. Monia kohteita vastaan käytettiin todennäköisesti täsmäpommeja ja mahdollisesti risteilyohjuksia. Lisäkoperaatiossa käytettiin tiettävästi lennokkeja tiedusteluja valvontatehtäviin. Itse iskevä osa, joka tunkeutui Maduron asuintiloihin, oli niin kutsuttu Delta Force (1st Special Forces Operational Detachment-Delta), joka on Yhdysvaltain maavoimien erikoisjoukko. F35-hävittäjiä sekä todennäköisesti myös F/A18E/F Super Hornet koneita, joka on meidän Hornetien uudempi ja isompi versio, käytettiin ilmapuolustuksen ja keskeisten muiden kohteiden lamauttamiseen. Käytetyistä aseista ei ole annettu tietoja. Erikoisoperaatiolentorykmentin (160th Special Operations Aviation Regiment) kopterikalustoa. Itse presidentti Maduron kiinniotto Caracasissa tehtiin helikopteri-iskulla, jossa käytettiin ilmavoimien 160. Mukana on ollut myös isoja B2häivepommikoneita sekä B1pommikoneita. tammikuuta 2026, presidentti Nicolás Maduron kaappaamiseksi käytettiin noin 150 ilma-alusta. Joukko tunnetaan lempinimellä Night Stalkers. Operaation keskeisiä lentokalustoja olivat F22-hävittäjät, joiden tehtävänä oli ilmanherruuden ylläpito ja operaation suojaus. 10 SUOMEN SOTILAS 1 • 2026 10 SUOMEN SOTILAS 1 • 2026 O peraatioon osallistui hävittäjiä, pommikoneita, erikoisjoukkohelikoptereita sekä kuljetusja tukikoneita. Samoin osa kaupungista pimennettiin sähköjärjestelmään kohdistuneessa iskussa. Erikoisoperaatiolentorykmentin harjoituksesta. U .S . Yhdysvallat teki yön aikana iskuja Venezuelan viestiverkkoihin, varuskuntiin ja ilmatorjunnan kalustoa Yhdysvaltain Venezuelanoperaatiossa, ”Operation Absolute Resolve”, 3. ■ F35-hävittäjiä käytettiin ilmapuolustuksen ja keskeisten muiden kohteiden lamauttamiseen.. Missään ei ole vahvistettu, oliko kyseessä kyberisku, asevaikutus vai näiden yhdistelmä
MH-60M DAP -helikopterien määrä ei ole julkinen, mutta niitä on arvioitu olevan vain 20-30 kappaletta, kun perusmallin Black Hawk -koneita on valmistettu monia tuhansia ja ne ovat palveluskäytössä useissa maissa, lähimpänä meitä muun muassa Ruotsissa. Alueja pistemaaleja varten on 70 mm:n Hydra -rakettikasetit. Sopii pimeään Toisin kuin tavallinen Black Hawk, DAP-versio on varustettu huippuluokan pimeätoimintaja tähtäinjärjestelmillä, kuten AN/ZSQ-2 elektro-optinen tähtäintorni. Ohjuksina voidaan käyttää AGM-114 Hellfire -panssarintorjuntaohjuksia. Maastonseurantatutka mahdollistaa erittäin matalan lentämisen pimeässä ja vaikeissa maasto-olosuhteissa. DAP-helikopteri voidaan varustaa myös AIM-92 Stinger -ilmatorjuntaohjuksilla ilmataistelutilanteita varten. Siinä missä perusmallin UH-60 Black Hawk on tarkoitettu joukkojen ja huollon kuljetuksiin, DAP on tulitukikopteri, niin kutsuttu gunship-malli monipuolisella aseistuksella. Myös laserohjattua APKWS-rakettiversiota voidaan käyttää. MH-60M DAP (Direct Action Penetrator) on yksi maailman tulivoimaisimmista helikoptereista. ◉ Black Hawkin erikoisversio mukana ■ Yhdysvaltain maavoimien 160. 7,62 mm:n M134 Minigun -gatlingkonekiväärit voidaan asentaa ovikonekivääreiksi tai aseet voivat olla suunnattuina eteenpäin. DAP:n tykki on vain kiinteästi eteenpäin ampuva, joten sitä suunnataan lentoasennolla. Koska 160. Erikoisoperaatiolentorykmentin (160th Special Operations Aviation Regiment, SOAR, ”Night Stalkers”) käyttämä Black Hawk -helikopterin muunnos, joka on suunniteltu puhtaasti erikoisjoukkooperaatioiden tulitukitehtäviin. DAP pystyy lentämään samassa muodostelmassa ja samalla nopeudella kuljetuskoptereiden kanssa, suojaten niitä välittömästi. Matkustamossa on usein ylimääräinen polttoainesäiliö, mikä entisestään lisää kantamaa. Tulenkäyttöä varten laitteistossa on laser-etäisyysmittari ja lasermaalinosoitin. M A RI N E C O RP S ■ DAP on tulitukikopteri, niin kutsuttu gunship-malli monipuolisella aseistuksella.. Ja monissa tehtävissä koneen kantama ilmatankkausmahdollisuuksineen on välttämätön vaatimus, joka olisi hankala toteuttaa Apacheen. DAP on varustettu LASS (Light Armament Support Structure) -aseripustussiivillä, joihin voidaan kiinnittää huomattava määrä erilaista aseistusta tehtäväprofiilin mukaan. Vaikka Apache on täysverinen taisteluhelikopteri, DAP tarjoaa erikoisjoukoille tiettyjä etuja. Se käyttää samaa runkoa ja huoltojärjestelmää kuin muut erikoisjoukkojen Black Hawkit, kuten MH-60M kuljetusversio. Koneen keulan alla on pallomainen sensorikokonaisuus, jossa on muun muassa tähystystä varten päiväkamera, hämäräkamera sekä lämpökameralaitteisto. Tämä mahdollistaa teoriassa rajattoman toiminta-ajan, kunhan tankkerikone on saatavilla. SUOMEN SOTILAS 1 • 2026 11 Y ksi erikoisimmista operaatioon osallistuneista ilma-alusmalleista on vähemmän tunnettu laajasti käytössä olevan Black Hawk -helikopterin tulitukija hyökkäysversio, MH60M DAP. Kaukaa katsottuna DAP näyttää hyvin paljon tavalliselta Black Hawkilta, mikä voi antaa taktisen yllätysedun taistelutehtävässä. SOAR operoi monesti syvällä vihollisen selustassa, DAP-mallissa on ilmatankkauspuomi. U .S . Se on Yhdysvaltain maavoimien 160. DAP:ssa on 30 mm:n M230 konetykki, joka on sama tykki kuin AH-64 Apache-taisteluhelikopterissa. Erikoisoperaatiolentorykmentin (160th Special Operations Aviation Regiment, SOAR, “Night Stalkers”) MH-60 DAP Black Hawk harjoituksessa
Valtavan mielenkiintoinen pesti, jonka tärkeys on korostunut viime vuosina. ”Hyvää tai erinomaista. Hänen ei välttämättä tarvitse olla noiden alojen erityisasiantuntija, mutta hänen täytyy kyetä löytämään sopiva asiantuntija aina, kun tarve on.” Onko sukupuolella väliä. Siksi joudun haikein mielin luopumaan, mutta onneksi hallituksen jäsenenä saan olla mukana valitsemassa itselleni seuraajaa.” Saitko mielestäsi jotain aikaiseksi Suomen Sotilaassa. Kasvatimme ilmestymiskertoja kuudesta kymmeneen, tarkensimme juttutyyppejä, vakioimme juttuvalikoimaa ja niin edelleen. 12 SUOMEN SOTILAS 1 • 2026 S uomen Sotilas on taas etsimässä päätoimittajaa, vaikka nykyinen päätoimittaja Reijo Ruokanen on ollut pestissä vasta vajaa vuoden. Talo on reilu ja vakaa. Päätoimittajan työ ei ole osapäivähomma eikä sitä hoideta vasemmalla kädellä. Olen toki ripeä eläkeläinen, mutta ylimääräistä aikaa ei ole. Uudistukset ovat aina koko joukkueen työ. Meillä oli päätoimittajan tarve viime talvena, mutta emme siihen hätään löytäneet sopivaa. Suomen Sotilaan päätoimittaja vaihtuu pian ■ HAASTATTELU: ARI PAKARINEN PU O LU ST U SV O IM AT. ”Miksi olisi. Siellä ryhdyn nyt myös toimitusjohtajaksi. Se on jo ihan hyvä suoritus toimitukselta, ei siis vain päätoimittajalta. Puoli vuotta ei riittänyt, mutta vuosi riittää.” Etkö enää halunnut jatkaa. ”Ei mikään. Mikä meni vihkoon, kun komennus päättyy näin nopeasti, Reijo Ruokanen. Päätoimittaja ei yksin saa aikaan kuin sotkua.” Millaista päätoimittajaa etsitte. Olen osakas toisessa kustannusyhtiössä. ”Lehti on ilmestynyt aikataulussa. Työtä piisaa aika lailla, mutta semmoistahan se pomojen elämä tahtoo olla. Vaikka kustannusyhtiön nimi on historiallisista syistä Suomen Mies, me emme kuvittele, että kukaan ajattelisi genitaaleilla. Siis ei, sukupuolella ei ole väliä. Suomen Sotilas tarvitsee kippariksi kokeneen journalistin, joka on perehtynyt Suomen Sotilaan aihealueisiin: maanpuolustus, turvallisuuspolitiikka, ulkopolitiikka, puolustustarvikkeet, sodankäynti, sotahistoria ja niin edelleen. Olisimme tätä mieltä, vaikka syrjintä ei olisikaan laitonta.” Kehu nyt vähän hommaa, jotta saatte paljon hakemuksia! ”Helppo on kehua. Markkina on avoin Suomen Sotilaan kaltaiselle lehdelle. ”Olen istunut Suomen Sotilasta julkaisevan yhtiön hallituksessa vuodesta 2022 lähtien. Mitään sellaista virhettä emme ole tehneet, että päätoimittajaa olisi pyydetty poistumaan tai edes haukuttu.” Miksi sitten pakkailet tavaroitasi. Me myös uudistimme strategian ja lehden, kuten valpas lukija viimeistään nyt huomaa. Journalismissa tehdään virheitä kaiken aikaa, eikä Suomen Sotilas ole poikkeus. ”Halusin, mutta se ei yksinkertaisesti enää ollut järkevää eikä mahdollistakaan. Päätimme sitten, että otan ohjat haltuuni puoleksi vuodeksi ja uudistamme lehden sinä aikana. Toisin päin sanoen: Reijo Ruokasen tiimalasista alkaa olla hiekka vähissä
Se on tämän aukeaman oikeassa reunassa. Aloitamme hakemusten käsittelyn jo hakuaikana. Valpas journalisti kyllä löytää meidän puhelinnumeromme apinalaatikosta.” Mikä on apinalaatikko. • paljon työtä • arvostavan ja vaativan yleisön • mahdollisuuden kehittyä journalistina ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijana • hyvän työyhteisön • vakituisen, kokopäiväisen työsuhteen • asialliset edut • ja paljon muuta Lähetä hakemuksesi, johon olet liittänyt CV:n ja erillisen hakemuksen, viimeistään 20.2.2026 osoitteeseen kai.ahotupa@suomensotilas.fi. Oletteko aikeissa tehdä tästä oikein työpaikkailmoituksen. Sitten vaan hakemusta liikkeelle.” ◉ Kasvatimme ilmestymiskertoja kuudesta kymmeneen, tarkensimme juttutyyppejä, vakioimme juttuvalikoimaa ja niin edelleen. • vankkaa journalistista kokemusta • esimiesja johtamistaitoja • vahvaa ymmärrystä mm. Kun sopiva kandidaatti osuu kohdalle, me palkkaamme hänet. ”Nuoko ovat vaihtoehdot. Talkoisiin ei tarvitse ryhtyä.” Jos ja kun joku asiasta innostuu, mistä saa lisätietoja. Mitä arvostamme. toimituksen ja toimitusjohtajan yhteystiedot. maanpuolustuksesta, turvallisuuspolitiikasta, kansainvälisistä suhteista • laajaa kontaktiverkostoa • digitaalisen journalismin taitoja • tahtoa ja taitoa jatkuvasti kehittää Suomen Sotilasta paremmaksi Mitä tarjoamme. Nykyisen päätoimittajamme siirtyessä muihin tehtäviin (katso viereinen juttu) etsimme nyt uutta kipparia laivaan. ”Sivulla 3 on vasemmassa laidassa palstan levyinen osio, jossa kerrotaan mm. ”Lisätietoja saa puhelimitse minulta ja yhtiön toimitusjohtaja Kai Ahotuvalta. ”Emme ole aikeissa, koska olemme sellaisen jo tehneet. Soita ja kysy lisää! Suomen Sotilaalle on ehdottomasti vahva yhteiskunnallinen tilaus.” Saako hommasta massiivista palkkaa vai odotatteko talkoohenkeä. Lisätietoja antavat toimitusjohtaja Kai Ahotupa 0400418705 ja päätoimittaja Reijo Ruokanen 0403424350. SUOMEN SOTILAS 1 • 2026 13 Suomen Sotilas etsii PÄÄTOIMITTAJAA Suomen Sotilas on ilmestynyt vuodesta 1919 lähtien. Me käsittelemme hakemuksia sitä mukaa, kun niitä saamme. Maaliskuussa emme enää ota vastaan uusia hakemuksia. Kannattaa tutustua. Uudistukset ovat aina koko joukkueen työ.. Ajat muuttuvat, mutta harvoin on Suomen Sotilaalle ollut samanlainen tarve ja tilaus kuin nyt. Tällainen tunnetaan alalla yleisesti nimellä apinalaatikko.” Koska hakuaika päättyy. Suomen Sotilaan päätoimittaja saa ihan kelpo palkkaa
14 SUOMEN SOTILAS 1 • 2026 Yhdysvallat asetti Saksan armeijalle mahdottoman haasteen BU N D ES W EH R/ JA N A N EU M A N N ■ Saksalaiset sotilaat harjoittelevat Alpeilla tammikuussa 2022.
15 SUOMEN SOTILAS 1 • 2026 P residentti Donald Trumpin hallinnon tuore puolustusstrategia on pakottanut Euroopan Nato-maat itsetutkiskeluun. Euroopan suurimman Nato-maan Saksan puolustusmenot olivat kylmän sodan aikana noin kolme prosenttia bkt:stä, mutta Neuvostoliiton romahduksen jälkeen puolustuksesta tuli liittohallituksille mieluisa leikkauskohde. Berliinissä ei juuri piitattu Washingtonin vaatimuksista, mutta kurssia ryhdyttiin korjaamaan viime vuosikymmenen lopussa. ARMY. Tämä tavoite hyväksyttiin yhteisesti myös Naton huippukokouksessa 2014, siis jo ennen Trumpin ensimmäistä presidenttikautta. Yhdysvallat on jo pitkään toivonut, että Nato-maat nostaisivat puolustusmenonsa vähintään kahteen prosenttiin kansantuotteesta. ■ TEKSTI: MATTI VIRTANEN ■ KUVAT: BUNDESWEHR, U.S. Ranska ja Britannia eivät voi korvata ydinsateenvarjoa. Tasokorotukset jatkuivat hitaasti Joe Bidenin presidenttikaudella 2021–2024, ja Saksa Asiantuntijoiden mukaan Bundeswehr ei pysty paikkaamaan Naton suorituskykyä, jos Trumpin hallinto toteuttaa uhkauksensa vetää armeijansa pois Euroopasta. Pohjakosketus oli 2005, jolloin bkt-osuus oli hieman alle 1,1 prosenttia. Kaikesta huolimatta alle puolet jäsenmaista otti tavoitteen vakavasti ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa 2022. Erityisen hankalaksi tilanne on muodostunut Saksalle, joka on vuosikymmenien ajan luottanut USA:n ydinpelotteeseen ja laiminlyönyt oman puolustuksensa kehittämisen
Erich Vadia. ■ Erich Vad.. Strategian muotoilut ovat kuitenkin melko epämääräisiä – niistä ei voi päätellä mitä Yhdysvallat tekisi, jos esimerkiksi Venäjä hyökkäisi jonkun eurooppalaisen Nato-maan alueelle. 1. Tavoitteeksi on asetettu vuosi 2035, jolloin Saksan pitäisi periaatteessa pystyä puolustautumaan konventionaalisessa sodassa myös ilman Yhdysvaltojen tukea. Toisin sanoen meillä ei enää ole periaatteellista, ennakoitavaa viitekehystä, jonka pohjalta voisimme päätellä Yhdysvaltojen reaktion. 16 SUOMEN SOTILAS 1 • 2026 saavutti todennäköisesti kahden prosentin tavoitteen viime vuonna. ■ Julian Werner. Yhdysvaltojen uusi puolustusstrategia keskittyy läntisen pallonpuoliskon kontrolliin ja jättää Euroopan toissijaiseen asemaan. Suomen Sotilas haastatteli uuden tilanteen aiheuttamista ongelmista kahta saksalaista sotatieteilijää, Bundeswehrin yliopiston tutkijaa Julian Werneriä sekä entisen liittokanslerin Angela Merkelin neuvonantajana toiminutta prikaatikenraali evp. Voiko Yhdysvaltoihin luottaa. Trumpin palattua presidentiksi 2025 Naton bkt-tavoite nostettiin 3,5 prosenttiin, joten Saksa joutuu jatkamaan puolustuskykynsä parantamista vielä pitkään. Tämä poukkoileva päätöksenteko on muuttanut tilanteen yhä vaarallisemmaksi ja tehnyt Yhdysvalloista entistä epäluotettavamman kumppanin”, Werner sanoo. Cold Response on norjalaisjohtoinen säännöllisesti järjestettävä monikansallinen harjoitus. Julian Wernerin mukaan suuri ongelma on siinä, ettei USA:n nykyhallinnon kanssa toimittaessa voida nojautua mihinkään doktriiniin, sopimusvelvoitteeseen tai vakiintuneeseen politiikkaan: ”Vastaus riippuisi merkittävästi olosuhteista: minkä laatuinen hyökkäys on tapahtunut, miten Yhdysvaltojen suuri yleisö ja media suhtautuvat tapahtuneeseen ja ennen kaikkea miten USA:n hallinto tulkitsee tilanteen vaikuttavan Yhdysvaltojen elintärkeisiin etuihin. Erich Vad puolestaan korostaa, että Yhdysvaltojen ensisijainen tavoite on U S A RM Y AMERIKKALAINEN JALKAVÄKI purkautuu ulos kuljetushelikoptereistaan Norjan Namsosissa Naton Cold Response 16 -harjoituksessa. Esitimme heille seitsemän kysymystä
3. Hänen mukaansa Yhdysvallat auttaisi sodan alussa Nato-liittolaisiaan todennäköisesti samaan tapaan kuin Ukrainaa, eli Lend-lease-tyyppisillä materiaalitoimituksilla. Wernerin mukaan on hyvin mahdollista, että monet eurooppalaiset liittolaiset vastaisivat samalla tavalla kuin Yhdysvallat, eli jättäisivät hyökkäyksen kohteeksi joutuneen maan oman onnensa nojaan: ”Osa voi osoittautua jopa Yhdysvaltoja epäluotettavammaksi. Tässä kysymyksessä Werner ja Vad ovat täysin samaa mieltä: Saksa ei selviä ilman Yhdysvaltoja ja sen ydinpelotetta. Eurooppalaiset ovat ymmärtäneet tämän, ja siitä johtuu myös heidän ajoittain hysteeriseltä vaikuttava aktivisminsa”, Vad sanoo. Voimme sanoa, että USA ei olisi enää maailmanmahti ilman Eurooppaa ja sen mahdollistamaa sotilaallista projektiota myös Lähi-idän ja Afrikan alueille.” 2. ”Naton viides artikla ei velvoita yhtään jäsenmaata ryhtymään sotilaallisesti aktiiviseksi siinäkään tapauksessa, että Venäjä hyökkäisi liittouman jäsentä vastaan. Saksa kasvattaa nyt puolustusmenojaan Yhdysvaltojen toiveiden mukaisesti, ja Bundeswehrin pitäisi kyetä pysäyttämään hyökkäys Liittotasavallan alueelle vuoteen 2035 mennessä. Puolustusmenojen kasvua hidastanut velkajarru on poistettu ja asevelvollisuuslaki uusittu vapaaehtoisten houkuttelemiseksi varusmiespalvelukseen. On täysin auki, miten ja millä keinoin liittouman jäsenet vastaisivat kohteeksi joutuneen jäsenmaan avunpyyntöön. Auttavatko edes muut Nato-maat toisiaan. Mutta miten käy, jos liiton ylivoimaisesti vahvin maa eli Yhdysvallat ei halua auttaa. Wernerin mukaan on täysin mahdotonta, että Bundeswehr tai mikään. Joukkoja se lähettäisi vasta kun tilanne olisi vakavampi koko Euroopan kannalta. Jäsenmaiden päätökset riippuisivat myös julkisuuden paineista, median narratiiveista ja lyhytaikaisista poliittisista laskelmista eikä mistään selkeistä strategisista sitoumuksista.” Vad muistuttaa, että vaikka Naton avunantopykälistä usein puhutaan velvoittavina, niin se ei suinkaan tarkoita automaattista sotilaallista apua. Saksan rooli tulevassa Natossa. 17 SUOMEN SOTILAS 1 • 2026 vaikeuttaa Venäjän ja Kiinan yhteistyötä turvatakseen johtavan asemansa maailmanpolitiikassa: ”Trumpin hallinnon tavoitteena on irrottaa Venäjä tiiviistä liitosta Kiinan kanssa, etujen tasapainon löytäminen Ukrainan sodan lopettamiseksi ja sen avulla Kiinan heikentämiseksi.” Vad toivoo kuitenkin, että Euroopan merkitys ymmärrettäisiin Washingtonissa: ”Kontrollin menetys Euroopassa heikentäisi Yhdysvaltain (strategista) näkökykyä ja sen roolia maailmanmahtina. Naton peruskirjan artiklat 4 ja 5 velvoittavat jäsenmaat auttamaan toisiaan kriisissä parhaaksi katsomallaan tavalla. Mahtavatko nämä toimet riittää siinä tapauksessa, että Yhdysvallat päättää vetäytyä Euroopasta
Se tarkoittaisi ehkä myös sitä, että Eurooppa menettäisi taktisten ydinaseiden muodostaman pelotteen. ”Rahat ammusvarastojen täydentämiseksi ovat olemassa, mutta Bundeswehriltä puuttuu sekä henkilöstöä että materiaalia. Yhdysvallat on vähentänyt joukkojaan Euroopassa huomattavasti kylmän sodan päätyttyä, noin 350 000:sta vuonna 1989 noin 80 000:een 2010-luvulla. Myös ydinpelote säilyy. Vasemmalta lukien: Ranskan Rafale, Yhdysvaltain F-35A Lightning II, Suomen F/A-18 Hornet ja Yhdysvaltain F-15E Strike Eagle. 18 SUOMEN SOTILAS 1 • 2026 muukaan eurooppalainen sotavoima voisi ottaa vastuulleen amerikkalaisten tehtäviä lähiaikoina: ”Vastaavanlaisten kykyjen rakentaminen vaatisi pitkäaikaista koordinoitua ponnistusta, johon Euroopan taloudellisesti ja sotilaallisesti vahvimpien maiden pitäisi sitoutua vuosikymmenien ajaksi. Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022 USA:n silloinen presidentti Biden nosti Euroopan-joukkojen määrän takaisin yli sataan tuhanteen, mutta Trump ja hänen lähipiirinsä ovat aika ajoin uhkailleet lähteä Euroopasta kokonaan. Jos USA jättäisi Euroopan oman onnensa nojaan, ongelma ei koskisi vain budjettitaloutta, vaan sen ratkaiseminen vaatisi poliittista tahtoa, teollista tuotantokykyä ja aikaa.” Vad kertoo, että Saksan puolustuskykyä kuvattiin ”paljaaksi” jo vuonna 2022, kun Venäjä aloitti täysimittaisen sotansa Ukrainassa. Naton viides artikla ei velvoita yhtään jäsenmaata ryhtymään sotilaallisesti aktiiviseksi siinäkään tapauksessa, että Venäjä hyökkäisi liittouman jäsentä vastaan.. Entä ydinpelote. Sen jälkeen Saksa on toimittanut Ukrainaan Bundeswehrin varastoista niin paljon materiaalia, että sen oma asema on nyt ”paljaampi kuin paljas” eli hyvin kaukana operatiivisesta kyvystä. Saksan osuus tästä on aina ollut suurin, jopa kolmasosa. BU N D ES W EH R/ C A RL SC H U LZ E ■ Saksalaisia sotilaita Nordic Response 2024 -harjoituksessa Norjassa. ”Amerikkalaiset sijoittavat ensi vuonna keskimatkan ohjuksia ja hypersoonisia aseita Saksaan, myös eurooppalaistaakseen ydinaserooliaan ja turvatakseen oman alueensa mahdollisen eurooppalaisen sodan varalta. Sen lisäksi Saksa hankkii F-35-hävittäjiä voidakseen osallistua ydinasepelotteen toteuttamiseen jatkossakin”, Erich Vad sanoo. Nähtäväksi jää sekin, onnistuuko uusi asevelvollisuuslaki saamaan liikkeelle riittävästi vapaaehtoisia, jotta henkilövahvuus saadaan nostettua nykyisestä 180 000 sotilaasta 260 000:een, josta päätettiin Naton huippukokouksessa Haagissa 2025.” 4. Vad ja Werner eivät usko, että Yhdysvallat lähtee, vaikka puheet ovat kovia. Hänen mukaansa Britannian ja Ranskan ydinasekyvyt eivät riitä korvaamaan Yhdysvaltain Euroopalle tarjoamaa ydinsateenvarjoa: ”Näkemykseni on, että amerikkalaiset tekevät ■ Liittolaiset Suomen taivaalla Atlantic Trident 2025 -harjoituksessa kesäkuussa 2025
Vuosien 1918 sekä 1941–1944 sotien vuoksi Venäjä suhtautuu äärimmäisen epäilevästi ja vihamielisesti Saksan ja Suomen sotilaalliseen yhteistyöhön. Jos Nato-maiden keskinäisessä solidaarisuudessa on ongelmia jopa Euroopan maantieteellisessä ytimessä, niin miten se mahtaa vaikuttaa liittouman koilliskulmassa sijaitsevan Suomen asemaan. A IR N AT IO N A L G U A RD. Ukrainan sota ja rauha. Silti Länsi-Euroopasta kuuluu jatkossakin ääniä, jotka vaativat Venäjä-suhteissa paluuta 'normaaliin' ja haluavat jatkaa entistä arkea.” ”Lopulta Eurooppa jakautuu kahteen leiriin: niihin, jotka kokevat entistä aggressiivisemman Venäjän uhkana ja jatkavat valmistautumista yhteenottoon, ja toisaalta niihin, jotka päättävät kääntää katseensa pois ja keskittyä helpompiin, mukavampiin asioihin.” ◉ U .S . Erich Vadin mielestä yhteistyö voisi olla mahdollista, mutta Suomi ei ole Saksan näkökulmasta kriittinen alue. Werner uskoo, että sota päättyy jäätymiseen: ”Sota Ukrainassa päättyy todennäköisesti jäädytettyyn konfliktiin, ja Venäjä valmistautuu seuraavaan kierrokseen. Julian Werner ei usko ihmeisiin: ”Valitettavasti tähän ei ole periaatteellista vastausta. Pyysimme Vadin ja Wernerin arviot siitä, miten sota päättyy. Vad toivoi, että osapuolet saisivat aikaan tulitauon ja perustaisivat demarkaatiolinjan Venäjän ja Ukrainan joukkojen väliselle 1 300 kilometrin mittaiselle rintamalle. Suomen asema. Bundeswehrin toimintakykyisiä joukkoja sijoitettaisiin Naton itälohkolle, painopisteenä ensisijaisesti Liettuaan ja Puolaan.” 6. Mutta vihollisen rajoitettu tunkeutuminen – esimerkiksi muutaman rajakylän miehittäminen ja konventionaalisella tai ydiniskuilla uhkaaminen – ei välttämättä vaikuta länsiliittolaisten mielestä reagoinnin arvoiselta. Mikä tahansa vastaus riippuisi vahvasti hypoteettisen hyökkäyksen tarkasta luonteesta. Suomalaiset onnistuivat kylmän sodan aikana taitavasti tasapainottamaan sotilaallisen voiman ja pelotteen sekä toisaalta vastavuoroisiin etuihin nojautuvan ja dialogin Venäjän kanssa.” ”On toivottavaa, että eurooppalaiset etenevät nyt samalla tapaa estääkseen sodan leviämisen, koska suursota ei olisi lainkaan järkevä vaihtoehto”, Vad sanoo. Suomi ja Saksa aseveljinä. Voisiko tämä seikka vaikeuttaa yhteistyötä. Tämä haastattelu tehtiin sähköpostitse joulukuun puolivälissä 2025, kun Yhdysvaltain johdolla käytävät rauhantunnustelut Venäjän ja Ukrainan välillä olivat vielä alkuvaiheessa. Sen valvonnassa, turvaamisessa ja puolustamisessa en luottaisi panssarivaunuihin ja jalkaväen taisteluajoneuvoihin, vaan pääosin automatisoituihin tiedusteluja taisteludrooni-järjestelmiin.” 7. SUOMEN SOTILAS 1 • 2026 19 kaikkensa rajatakseen eurooppalaisen sodan Eurooppaan, myös siinä tapauksessa että ydinaseita käytettäisiin.” Werner näkee kylmän sodan jälkeisten tapahtumien kuten 90-luvulla toteutetun Ukrainan yksipuolisen ydinaseriisunnan vain lisänneen ydinaseiden merkitystä: ”Perustelut ydinaseettomuuden puolesta ovat heikentyneet, ja pienemmätkin maat ovat saaneet syyn harkita ydinaseoptiota ainoana luotettavana takeena turvallisuudelleen.” 5. ”On täysin avoin kysymys, saavutetaanko Euroopassa kestävä rauha ja vakaa järjestys, ja se riippuu tietenkin myös meidän politiikastamme Venäjää kohtaan. ”Myös Suomen (ja Venäjän) raja on suuri haaste Natolle. Miehitetty Ukrainan alue on jo muuttunut menetetyksi maaksi uuden rautaesiripun takana. Tällaisessa tilanteessa epäröinti tai hajaannus olisi paljon todennäköisempää kuin solidaarisuus.” Vad sanoo, että Naton puolustus keskittyy Keski-Eurooppaan: ”Jos sota Venäjää vastaan syttyy, Keski-Eurooppa ja Saksa toimisivat ensisijaisesti Naton (joukkojen ja materiaalin) sijoitusalueena ja logistisena keskuksena. Täysimittainen hyökkäys, jossa kaupunkien raskas pommitus aiheuttaisi suuria siviiliuhreja, voisi kannustaa liittolaisia toimintaan. Löytyykö Länsija Etelä-Euroopasta halua auttaa Suomea kriisissä. Puolalla on Vadin mukaan kykyä puolustaa itseään, mutta Baltian maissa tilanne on vaikeampi koska niiltä puuttuu ”strategista syvyyttä tehokkaan puolustuksen järjestämiseksi”. Toistaiseksi mitään joukkojen sijoittamista koskevaa yhteistyötä ei ole edes suunnitteilla; Saksa on sen sijaan sijoittamassa lähes 5 000 miehen joukko-osastoa Liettuaan osana uutta strategiaansa
20 SUOMEN SOTILAS 1 • 2026 M itä jos Venäjä voittaa?” Tämä kysymys oli vahvasti esillä Saksan julkisessa keskustelussa viime vuonna, suurelta osin puolustusvoimien eli Bundeswehrin yliopiston professorin Carlo Masalan ansiosta. ■ TEKSTI: MATTI VIRTANEN ■ Bundeswehrin yliopiston professori Carlo Masala. Teksti on harvinaisen konkreettinen akateemisen henkilön kirjoittamaksi. Nato järjestää hätäkokouksia, joissa pohditaan vastatoimia. Kirjan tapahtumat sijoittuvat vuoteen 2028. Vladimir Putin on jättäytynyt syrjään, mutta vetelee naruista kulisseissa. Naton joukot ovat sattumalta harjoittelemassa muualla eivätkä ehdi paikalle. Masala lukeutuu puolustuspoliittiselta linjaltaan niin sanottuihin uusrealisteihin, jotka pitävät uskottavaa sotilaallista pelotetta rauhan takeena, mutta vastustavat suurvaltojen itsekkäitä sotilaallisia operaatioita. W IK IM ED IA C O M M O N S. Ne jäävät sanalliseksi moralisoinniksi, koska osa jäsenmaista pelkää eskalaatiota kohti ydinsotaa. (Obmantšikov tarkoittaa suoraan käännettynä ”Huijarinpoika”.) Provokaatio alkaa yllätyshyökkäyksellä Viron Narvaan ja Hiidenmaalle, jotka Venäjä ottaa haltuunsa muutamassa päivässä. Masalan ytimekäs kirja ”Wenn Russland gewinnt” ilmestyi pikavauhtia myös suomeksi nimellä Jos Venäjä voittaa (Siltala 2025). Venäjä teki vuosien 2022– 2025 sodan aikana lännelle selväksi, etProvokaatio Narvaan, Naton hätäkokous, runsaasti julkilausumia ja epävarmuuden maksimointia. Entä jos Venäjä pelaa kovilla. Siinä Bundeswehrin yliopiston professorin näkemys tulevista vuosista, jos Venäjä voittaa Ukrainassa. Ukrainan sodan päättäneestä ”Geneven sopimuksesta” on tuolloin kulunut kolmisen vuotta ja sodan voittajaksi julistautunut Venäjä käynnistelee uusia konnuuksia uuden presidentin Oleg Obmantšikovin johdolla