Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
V K O 20 25 -1 5 6 41 48 87 67 33 58 2 5 1 Uusi panssarinläpäisijä idästä Poliittisen miinan uhrit – kuka maksaa hinnan?. RIIPPUMATON SOTILASAIKAKAUSJULKAISU VUODESTA 1919 1/2025 • 14,90 € PEKKA TOVERI: UKRAINAN SOTA 2025 | ONKO ITÄMERELLÄ SOTA. 76 73 35 -2 50 1 P A L
Tilaa tästä: www.suomensotilas.fi/kirjat Tai soita (03) 4246 5334 Voit tilata myös sähköpostitse: tilaajapalvelu@atex.com Muista antaa tilauksessa osoitetietosi Erään suomalaisen sotilastiedustelijan elämä 39,
Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 tilaajapalvelu@atex.com Toimitusjohtaja, vastaava toimittaja Kai Ahotupa kai.ahotupa@suomensotilas.fi puh. 040 554 8862 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala puh. Olemmeko sodassa. • Ankkuri on varmistettu kolminkertaisin varotoimin, eli ei se itsestään mereen putoa. Miten Nato, EU ja jäsenmaat voivat turvata saarten puolustuksen ja samalla pitää huolta siitä, että jokainen osapuoli kunnioittaa kansainvälisiä sopimuksia. Ahvenanmaan demilitarisointi, Gotlannin strateginen sijainti sekä Bornholmin merkitys Tanskan salmien hallinnassa tekevät alueista alttiita ulkoiselle vaikuttamiselle. Kansainvälistä merioikeutta ja alueellista puolustusta koskevat keskustelut ovat jääneet liian vähälle huomiolle verrattuna niiden strategiseen merkitykseen. Määräaikaistilausta ei voi perua. Venäjän kyky käyttää kansainvälisten sopimusten aukkoja geopoliittisena painostusvälineenä on osoittautunut tehokkaaksi aseeksi. Seuraukset voivat olla jäsenvaltioille katastrofaaliset, ja on hyvä tiedostaa, ettei kukaan voi saattaa alusten omistajia vastuuseen. Meitä koetellaan, ja onkin hyvä pohtia, harjoitteleeko tai valmistautuuko vieras taho tositoimiin meitä vastaan. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Venäjä on vahvistanut aktiivisuuttaan Kaliningradin alueella, ja Itämeren merireittien häirintä on ollut ja tulee todennäköisesti olemaan yksi sen strategisista tavoitteista – heikentää alueen vakautta ja murentaa turvallisuudentunnetta. Useissa tapauksissa nähdään Venäjän pyrkimykset käyttää hyväkseen kansainvälisen oikeuden aukkoja. Venäjän liikkeellä oleva varjolaivasto sekä sen aluevesille pysäköidyt alukset muodostavat sekä valtavan ympäristöriskin että strategisen uhan. Jos yksikin näistä aluksista joutuu onnettomuuteen, aiheuttaa se mitä todennäköisimmin vakavan öljyturman. 0400 418 705 Toimituspäällikkö Ari Pakarinen ari.pakarinen@suomensotilas.fi puh. Kaapelit merten pohjassa ovat nyky-yhteiskunnan elintärkeitä valtimoita. On selvää, että Itämeri ei ole vain rajattu vesialue, vaan keskeinen taistelukenttä vapaiden taloudellisten toimien ja geopoliittisten intressien välillä. On ollut huolestuttavaa nähdä, kuinka helposti kaapelit voivat joutua sabotoinnin kohteeksi. Olemmeko sodassa?. Maailma muuttuu – ei kuukautta ilman vahinkoja! Tapaukset korostavat Suomen ja ennen kaikkea Itämeren strategista haavoittuvuutta ja tarvetta valvoa sen turvallisuutta tehokkaasti. Mutta ovatko nykyiset toimenpiteet riittäviä. • Kun ankkuri on meressä, hidastuu aluksen vauhti, ohjaus puoltaa ja laivalla olijat huomaavat muutoksen laivan kulussa selkeästi. Onko Ahvenanmaan demilitarisointisopimus enää perusteltu nykyisessä turvallisuustilanteessa. Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakausmedia ry:n jäsen 27.1.2025 Ukrainan sodan alettua olemme saaneet kärsiä sabotaasien sarjasta: tukimaston kaatumista, vesitorneihin tunkeutumisia, välineellistettyä maahanmuuttoa sekä neljä eri aikaan tapahtunutta vedenalaista kaapelirikkoa. Pystymmekö toimimaan ennakoivasti vai jäämmekö reagoimaan, kun vahinko on jo tapahtunut. Viimeisin kaapelikatko Ruotsin ja Latvian välillä sattui tätä kirjoitettaessa. Tarvitaanko uusien sääntöjen käyttöönottoa, tulkintaa vai vanhojen tiukempaa valvontaa. Vaikka syyllistä tahoa ei aina voida varmasti todistaa, tiedetään ja voidaan aukottomasti osoittaa, kenen toimesta varjolaivasto liikkuu kiertäen talouspakotteita. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Samalla on ilo nähdä, että Nato ja sen jäsenvaltiot valvovat niitä jatkossa tehostetusti. • Laivan komentosillalla on ilmaisimet, jotka kertovat, kun ankkuri on laskettu. Itämeri on kansainvälisesti tärkeä, ja sen saaret ovat geostrategisia polttopisteitä, jotka voivat kriisitilanteessa ratkaista koko alueen tasapainon. Tämä toimintamalli uhkaa kansainvälisen oikeuden laillisuuspohjaa ja heikentää sen perimmäistä tarkoitusta – suojella yhdessä sovituilla pelisäännöillä eri valtioiden kansalaisia. Olemmeko valmistautuneet riittävästi suojaamaan elintärkeitä merireittejä ja merikaapeleita huolehtien kansallisesta turvallisuudestamme. Airiston helmi, itärajan sulkeminen ja Eagle S -aluksen haltuunotto ovat olleet välttämättömiä reaktioita uhkiin. Aineistopäivä 25.2.2025. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 2/2025 ilmestyy huhtikuussa 2025. Kysymys kuuluu: Kuinka varmistetaan, että Venäjän opportunismi ei murenna kansainvälistä oikeusjärjestystä, valtioiden ja kansalaisten kykyä toimia. Kun kaapelirikon aiheuttaneen laivan miehistö väittää asian olevan vahinko, jota ei huomattu, on hyvä muistaa seuraavat tosiasiat: • Laivan päällikkö päättää ja käskee muuta miehistöä laskemaan ankkurin. 0400 418 705 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus 72 € / 6 nroa + Digilehti Määräaikainen 91 € / 6 nroa + Digilehti Opiskelija/Varusmiestilaus (kestotilaus) 67 € / 6 nroa + Digilehti Ulkomaan (EU-maat) kestotilaus 12 kk 88 € / 6 nroa + Digilehti Kestotilaus Digilehti 30 € / 3 nroa Nettilehti 1kk 0,99 € 1 Lehti + pääsy digiarkistoon 2 kk 4,99 € Digilehti 3 kk 14,90 € Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. • Kettinki kolisee laivan runkoa vasten, kun ankkuri vajoaa pohjaan. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 3 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. 040 589 4547 Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa puh. Valeri Gerasimov on kirjoittanut: ”Sotia ei enää julisteta ja alettuaan ne eivät noudata totuttua muottia.” Miksi julkaistaan ensin puolustuselonteko ja keskustellaan sen jälkeen miinoista sekä armeijan sodan ajan koon kasvattamisesta
JYVÄLLÄ 6 Tykistölle kuulaa, raketteja ja älysytyttimiä 7 Kersanttikurssi alkoi Maasotakoulussa ASIAA MIINOISTA 8 Jalkaväkimiinat polttopisteessä KOLUMNI 18 Viholliselle ei saa antaa tasoitusta SELONTEKO 20 Puolustusselonteko muuttuvaan turvallisuusympäristöön 24 Uskottava ennaltaehkäisykyky 30 Suomen tie Natoon TURVALLISUUS 32 Onko Suomi sodassa Itämerellä. 38 Baltian kaasutaistelu 75 Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuusstrategia hyväksyttiin SOTAHISTORIA 44 Jääkärit Ahvenanmaalle UKRAINA 52 Vuosi 2024 ja odotukset tälle vuodelle LÄHI-ITÄ 62 Islamistit valtaan Syyriassa 72 Israel jatkaa Iranin sijaissotilasverkoston tuhoamista 74 Gazan tulitauko SOTATEKNIIKKA 76 Uusi panssarinläpäisijä idästä 82 Tekoälystä dopingia drooneille HURU-UKKO 87 Huru-ukon tietovisa 99 Huru-ukon vastaukset KODINTURVA 88 Keskustelu kodinturvasta TELEVISIO 94 Konflikti 97 Konfliktin kuvauksissa hyödynnettiin Puolustusvoimien vuotuisia harjoituksia KNUUTI 98 Ahvenanmaa ja rintamatunnukset Kannen kuva: Puolustusvoimat. Tilaajarekisteri. Julkaistava aineisto. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointi-tarkoituksiin. 82 Tekoälyllä varustellut hyökkäysdroonit ovat nousseet haastamaan häirintälähettimiä. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. 37 Mitä Venäjä on saavuttanut. 35 Rosvot kiinni – mutta miten. Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI Tekoälystä dopingia drooneille s
32 Onko Suomi sodassa Itämerellä. 62 s. Jalkaväkimiinat Jalkaväkimiinat eivät olleet Suomelle sotilaallinen tai humanitaarinen ongelma. 8 Miksi sotilaallinen liittoutuminen tuli väistämättömäksi. 20 Islamistit valtaan Syyriassa s. s. Puolustusselonteko 2024 s
Suomi on hankkinut myös samojen rakettien pitkän kantaman ER-versioita: ER GMLRS AW ja ER GMLRS Unitary. S uomessakin varaudutaan nyt pitkäkestoisempaan kykyyn taistella tehokkaasti tykistön eri asejärjestelmin. Asiaan on vaikuttanut muun muassa Ukrainan sodan mukanaan tuoma kysyntä. Ammuslaatikoita Puolustusvoimat teki vuoden 2023 lopulla nelivuotisen hankintasopimuksen 155 mm:n kenttätykkien kranaattija panoslaatikoiden hankinnasta lähes 11 miljoonalla eurolla kotimaisten valmistajien kanssa. Ilmeisesti Puolustusvoimille on tulossa huomattava määrä uusia ampumatarvikkeita, muutoinhan kuljetuslaatikoita ei näin mittavassa määrin tarvittaisi. Vaikka lennättäjän ohjaamat FPV-droonit ovat nousseet mediassa rooliaan isompaan maineeseen taistelukentän välineenä, tykistö on eri järjestelmineen maavoimien operaatioiden välttämätön ehto, taistelukentän kuningas. Mutta kuula ei lennä ilman panosta ja panosruutia. ER-rakettien kantama on maksimissaan jopa 150 kilometriä. Tykistön kuningasase 298 RSRAKH 06.. Ensiksi mainittu on tarkoitettu käytettäväksi pistemaaleja vastaan, jälkimmäinen aluemaaleihin. Raketteja Tykistön kuningasase, raskas raketinheitin, on avainasemassa operatiivisessa tulenkäytössä, kun vaikutetaan viholTykistölle kuulaa, raketteja ja älysytyttimiä lisen selustaan kauas etulinjan taakse. Päivitys mahdollistaa kaikenlaisten rakettien sekä myös ATACMS-tykistöohjusten ja niiden seuraajan, Precision Strike Missiles (PrSM) -tykistöohjusten ampumisen. Maavoimien raskaalle raketinheitinjärjestelmälle hankitaan lisää GMLRS (Guided Multiple Launch Rocket System) Unitaryja GMLRS AW (Alternative Warhead) -raketteja Yhdysvalloista. Rakettien kantama on noin 80 kilometriä. Suomen 41 kappaletta raskaita raketinheittimiä päivitetään versioon M270A2. Nyt kyseessä on siis lisähankinta. . Suomi on hankkinut vastaavia GMLRS-raketteja aiemmin vuosien 2016 ja 2017 aikana. JY VÄLL Ä 6 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 Epäsuora tuli ja maavoimien kauko vaikuttaminen ovat osoittaneet tärkeytensä Ukrainan taistelukentillä. Puolustusvoimat on äskettäin tehnyt kaupat 155 mm:n tykistön panosruudin hankinnasta Nammo Vihtavuori Oy:ltä. Raketinheitinkalusto ja kenttätykit ovat maavoimien työkalu, jolla voidaan tuottaa suuria tappioita laajoille aluemaaleille. Heitin kulkee meillä nimellä 298 RSRAKH 06, ja maailmalla se tunnetaan M270 MLRS -nimisenä. Ruutia Kranaattien valmistus on kaksin-kolminkertaistunut Suomessa. 155 mm:n tykistön panosruutia käytetään 155 K 83-97ja 155 K 98 -kenttätykkien sekä 155 PSH K9 -panssarihaupitsin laukausten panosten valmistuksessa
Uusi rakenne helpottaa myös koulutuksen järjestämistä Maasotakoulussa. CEP (lyhenne sanoista circular error probable) on luku, jolla mitataan ammuksen tai vastaavan osumistarkkuutta. Myös Aliupseeriliitossa pidetään uudistusta järkevänä. Aikaisemmin perustason opintoihin ilmoittautuneiden aliupseerien osaamistaso vaihteli paljon, koska osa koulutettavista oli viettänyt vuosia kentällä ja toiset olivat aloittaneet opinnot heti palveltuaan vuoden sopimussotilaana. Kyseisiin tehtäviin on voitu sijoittaa vain reserviupseeritutkinnon käyneitä. 30 kilometriin ammuttaessa tavanomaisilla kranaateilla hajontaa kuvaava CEP-arvo on karkeasti 250–300 metriä riippuen kranaattimallista ja valmistustarkkuudesta. Sytyttimiä käytetään 155 mm:n sirpalekranaateissa pienentämään iskemähajontaa maalialueella. PGK-sytyttimessä on perinteisen sytyttimen lisäksi virtalähde, satelliittipaikannusjärjestelmä ja pienet ohjaussiivekkeet. Kaikki aloittavat samalta viivalta, ja toisaalta joukkoosastoissakin on selvää, mitä osaamista aliupseereilla on kurssin päätyttyä, kerrotaan Maasotakoulusta. Koulutuksen aloittavat perustason opinnot, joiden rakenne muuttui Maavoimissa. GPS-navigointiin perustuva sytytin on kehitetty erittäin hyvin häirintää sietäväksi. Kaikkia ampumatarvikkeita ja niiden osatekijöitä on edullista hankkia pienemmissä erissä pidemmällä aikavälillä, jolloin ne eivät kaikki vanhene yhtä aikaa. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 7 Älysytyttimiä Puolustusvoimat ilmoitti samoin aivan äskettäin hankkivansa lentorataa korjaavia sytyttimiä Yhdysvalloista tykistön kranaatteihin. CEP on sen ympyrän säde, jonka sisään puolet ammuksista osuu. Uudistuksessa koulutuksen kokonaiskesto ei muutu, mutta jatkossa aliupseeri suorittaa 11 kuukauden aikana niin yhteiset perustason opinnot kuin oman aselajinsa täydennyskoulutuksen. Koeammunnoissa on päästy tuloksiin, joissa pääosa kranaateista on osunut 10 metrin tarkkuudella maalipisteeseen, joissain koeammunnoissa jopa viiden metrin tarkkuuteen. Sytytin tietää maalin koordinaattipisteet ja korjaa lentoradan oikeaksi. Kersanttikurssi alkoi Maasotakoulussa . PGK-sytyttimellä vaatimuksena on 30 metrin tarkkuus. Tähän asti perustason opintokokonaisuus ei ole mahdollistanut heille sodan ajan joukkueen, jaoksen tai vastaavan johtajana toimimista. Uudistuksessa on otettu huomioon kansainvälinen näkökulma, ja tiettyjä osioita opiskellaan englanniksi. Samalla ampumatarvikekulutus putoaa huomattavan pieneksi, ja ampumatarvikkeita säästyy muihin tulitehtäviin. Kyseessä on M1156A1 Precision Guidance Kit (PGK) -tykistökranaatin sytytinyksikkö, joka muuttaa tavanomaisen ”tyhmän” kranaatin täsmäaseeksi. Se on haitannut monen aliupseerin osaamisen kehittymistä ja etenemistä urallaan. U usittu aliupseerien koulutus antaa paremmat valmiudet niin normaalikuin poikkeusolojen tehtäviin. Aliupseeriliitossa tätä kehitystä pidetään tärkeänä, sillä työskentely kansainvälisessä toimintaympäristössä on olennainen osa aliupseerin ammattitaitoa. Kun tykistöllä ammutaan tavanomaisia sirpalekranaatteja, hajontakuvio on kuitenkin ovaalin muotoinen, pituushajonta on noin kolminkertainen hajontakuvion leveyteen nähden. Puolustusvoimien virkoihin nimitetyt aliupseerit saavat täydennyskoulutusta koko työuransa ajan, kerrotaan Maasotakoulusta. . Aikaisemmin perustason opintojen suorittaminen on saattanut kestää vuosia. Uusi kersanttikurssi muuttaa aliupseerien sodan ajan sijoituskelpoisuutta.. Uusi kersanttikurssi muuttaa aliupseerien sodan ajan sijoituskelpoisuutta. Hankinnan kokonaisarvo on noin 28 miljoonaa euroa, jolla saadaan noin 2 000 sytytintä. Pieniä aluemaaleja ja pistemaaleja ammuttaessa tuhoamistodennäköisyys kasvaa todella merkittävästi PGK-sytyttimellä. M1156A1 Precision Guidance Kit. Kaikkien puolustushaarojen yhteisten opintojen jälkeen suoritettavissa maavoimaopinnoissa opetetaan joukkueen taistelulajit sekä joukkueen johtaminen osana komppaniaa. Näin kranaatin lentäessä sen kärjessä olevilla ohjaussiivekkeillä voidaan korjata kranaatin lentorataa haluttuun maalipisteeseen. Yhdysvallat on oikeuttanut Suomen hankkimaan kaikkiaan 5 500 PGK-sytytintä, joten uusiin hankintoihin palattaneen tulevaisuudessa. Jatkossa aliupseerit, jotka ovat suorittaneet kersanttikurssin, voidaan sijoittaa sodan ajan johtotehtäviin siinä missä reserviupseeritkin
Välillisesti myös Yhdysvallat on ”avustanut” Ukrainaa rikkomaan Ottawan sopimusta, kun presidentti Biden hyväksyi amerikkalaisten jalkaväkimiinojen siirrot Ukrainaan 19. Jäljelle jää vain kysymys, voiko Norjassa siis olla sopimuksesta huolimatta varastoissa jalkaväkimiinoja. TEKSTI: JARMO SINKKONEN JA JUSSI MÄKINEN. Historiasta tiedämme, ettei Yhdysvallat koskaan toteuttanut uhkaustaan. No, me kaikki ymmärrämme Ukrainaa, emmekä moiti Yhdysvaltoja miinojen toimittamisesta. 8 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 ASIA A MIINOISTA JALKAVÄKIMIINAT POLTTOPISTEESSÄ Suomen irtautuminen Ottawan jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta nousi rytinällä kotimaisen politiikan keskiöön joulukuussa. Sopimuksesta puhuttaessa on lisäksi huomioitava sopimusta rikkovat maat. Väittämä on tietenkin totta. Yhdysvallat uhkasi vetää takaisin kaiken ennakkovarastoimansa puolustusmateriaalin Norjasta, jos Norja itsepäisesti vaatii, että Yhdysvaltain on poistettava jalkaväkimiinat ennakkovarastoistaan. O ttawan sopimuksesta voi sanoa, että siihen kuuluvat lähes kaikki maailman maat, sillä sen on ratifioinut yhteensä 164 maata, mukaan lukien kaikki EU-maat. marraskuuta 2024. Ensimmäistä kertaa jo marraskuussa 1997 ennen Ottawan sopimuksen allekirjoittamista. Ottawan sopimuksesta puhuttaessa painopiste on sen allekirjoittaneiden tai ratifioineiden maiden lukumäärässä. Se on todellinen turvallisuuspoliittinen uhka kaikille Ottawan sopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden kansalaisille. Tässä ajassa ensimmäisenä pintaan nousee Ukraina, joka on solminut henkilömiinat kieltävän sopimuksen mutta ilmoittanut, että se saattaa joutua vetäytymään sopimuksesta sotilaallisen välttämättömyyden vuoksi. Siitä huolimatta voi myös sanoa, että puolet maailman sotavoimasta käyttää henkilömiinoja. Tässä artikkelikokonaisuudessa Suomen Sotilas -lehden työryhmä pyrkii esittämään sopimuksen taustat ja seuraukset sekä käytännön henkilömiinan käytön perusteet suomalaisessa puolustusjärjestelmässä ennen ja jälkeen sopimuksen. Näin asia nähdään myös julkisessa, etenkin poliittisessa keskustelussa. ”Lähes kaikki maailman maat” on näkökulma, joka on iskostettu myös suomalaisten mieliin. Sopimuksen ulkopuolelle ovat jättäytyneet sotilaallisesti todella suuret valtiot, muun muassa Venäjä, Yhdysvallat, Intia, Kiina, Pohjois-Korea, Etelä-Korea, Arabiemiirikunnat ja Irak, jotka näyttävät kokoaan pienemmiltä. Usein korostetaan näkökulmaa, joka riippuu kantaa ottavan tahon motivaatiosta. Vaikka Yhdysvallat ei ole sopimukseen itse sitoutunut, se on joutunut sopimustekstin takia riitoihin historiassa aikaisemminkin. Miten on Tanskan laita, kun huomioidaan Yhdysvaltojen tukikohPU O LU ST U SV O IM AT . Euroopassa Venäjä on ainoa sopimuksen ulkopuolella oleva maa
9 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 JALKAVÄKIMIINAT POLTTOPISTEESSÄ
Kustannukset voisi jakaa kymmenelle vuodelle. Suomen kannalta on traagisinta, että ulkoministeri Halonen muutti mieltään Ottawan prosessin edetessä. Työryhmän johtopäätös oli, Suomi voisi luopua henkilömiinoista vuonna 2010. Kansainvälinen oikeus on voimaton määrittelemään edes sitä, käykö Israel puolustusvai hyökkäyssotaa. Ulkoministeriön alainen selvitys Suomen sotateknisestä valmiudesta on politiikan kummajainen. Sopimuksen poliittisista ulottuvuuksista on keskeistä ymmärtää myös sen luonne. Vientikielto olisi ollut Suomen puolustuspolitiikan ja turvallisuuspolitiikan aseman takia tehokas ja turvaava valinta. Toinen heikkous oli lankamiinaesteenä herkkyys epäsuoralle tulelle, koska miinoite oli aina metsikössä. Suomi jäi yksin poliittisesti kiusalliseen asemaan EU:n jäsenmaiden joukossa. Jälkikäteen tiedämme, ettei henkilömiinoista luopumisen kustannusarvio toteutunut sinne päinkään. Ulkoministeri Halonen perusti 1997 kesällä miinatyöryhmän valmistelemaan selvitystä mahdollisuudesta irtautua henkilömiinojen käytöstä. Kiista Yhdysvaltojen kanssa oli kiusallinen Norjalle, joka kuului miinojenvastaisen kampanjan johtomaihin. Nyt Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat ovat maailman suurimmat henkilömiinojen vientimaat, ja niillä on vapaat markkiPUTKIMIINA Putkimiinan pelote oli noin 10–15 metrin ”kantama”, jonka takia useampi haavoittuu, ei vain laukaisija. Vasemmalla putkimiina M68, oikealla putkimiina M43. Juuri Norjassa järjestettiin syksyllä 1997 suuri kansainvälinen miinakokous, jossa pohjustettiin Ottawassa myöhemmin allekirjoitettu miinat kokonaan kieltävä sopimus. . Vielä Oslossa käydyn miinakonferenssin aikaan pidettiin mahdollisena jopa Boris Jeltsinin Venäjän ja Bill Clintonin Yhdysvaltojen muuttavan mieltään. TI M O VE IJ A LA IN EN PU O LU ST U SV O IM AT Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat ovat maailman suurimmat henkilömiinojen vientimaat, ja niillä on vapaat markkinat viedä miinoja konfliktialueille…. 10 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 ASIA A MIINOISTA ta maailmanpolitiikan puheenaiheeksi nousseessa Grönlannissa. Suomi luopuikin henkilömiinoista muutaman kuukauden ajan työskennelleen miinatyöryhmän suosituksesta, mutta siirtymäkauden kustannuksista tai niiden jakautumisesta ei tullut poliittista todellisuutta, kun lisärahoituksen sijaan Puolustusvoimia kohtasi pian Ottawan sopimuksen ratifiointia seurannut säästöpaine. Vihollisvaltion hyökkäykseen varautuvat maat pystyisivät tuottamaan henkilömiinoja omiin tarpeisiinsa mutta eivät viemään niitä muihin hyökkäystai puolustussotaan varautuviin maihin. Kyseessä on valtioiden välinen yleissopimus. Ottawan sopimukseen tähtäävien neuvotteluiden aikaan Suomen ulkoministerinä ollut Tarja Halonen korosti Suomen kantaa panostaa Geneven pysyvään aseidenriisuntakonferenssiin eikä niinkään Ottawan prosessiin. Vaikka ulkoministeriö toimii vanhassa sotilaskasarmissa, moni voi jälkikäteen kysyä, oliko se oikea paikka käsitellä mahdollisuutta luopua henkilömiinoista. Työryhmän mukaan jalkaväkimiinojen korvaaminen vaihtoehtoisilla, puolustuskyvyn turvaavilla ratkaisuilla tulisi maksamaan 4,4–4,8 miljardia markkaa, ja operaatio voitaisiin jakaa asiantuntijoiden mukaan kymmenen vuoden ajalle, joten kustannuksiksi tulisi 440–480 miljoonaa markkaa vuodessa. Miinan heikkous oli havaittavuus, toisaalta pelkkä rautalanka metsässä sai aikaiseksi pelotevaikutuksen. Kanadan miinankieltoaloitteesta syntynyt kansainvälinen sopimus oli Halosen mielestä vajaa, ja siksi Suomi edisti linjaa, jossa Genevessä saataisiin aikaan miinojen vientikielto. Suomi ja Kreikka vastustivat miinakieltosopimusta vielä kesällä 1997, mutta Kreikka oli lopulta mukana ensimmäisten allekirjoittajien joukossa. Putoavat oksat, lentävä maa-aines sekä kaatuvat puut tai latvat voivat aiheuttaa räjähdyksen. Tosin Grönlannissa ei ole henkilömiinojen käytölle mitään syytä, joten asia on teoreettinen. Myös tykistön tai kranaatinheittimistön tulivaikutus räjäytti asennettuja miinoja. Tämä on merkittävä asia, kun huomioidaan käynnissä olevista konflikteista Israelin ja Palestiinan välinen tilanne. Turvallisuuspolitiikkaan työryhmällä oli kauaskantoiset vaikutukset. Putkimiina oli mahdollista laukaista joko passiivisesti ansalangalla tai tähysteisenä. Lisäksi putkimiinan etuna oli kohtalaisen nopea asennettavuus ja pienehkö paino
Vaara ihmisille ja eläimille on valtavan suuri, eikä Ottawan sopimus ole pelastamassa siviilikansalaisia miinakatastrofilta. Tarkasteltaessa tulevaisuuden mahdollisia kriisipesäkkeitä maantieteellisesti, kuten indopasifinen alue Tyynenmeren länsiosissa, Lähi-Itä ja mahdollisesti Eurooppa, todetaan, että jos sota alueilla syttyy, henkilömiinoja on näissä sodissa varmasti käytössä. Läheisin esimerkki on jälleen Ukraina, johon on kylvetty miljoonittain erilaisia miinoja. Karkean tarkastelun mukaisesti hieman yli puolet maailman sotavoimasta miesmääräisesti tarkasteltuna on Ottawan sopimuksen ulkopuolella, ja näillä mailla on kaikilla huomattavan mittavat miinavarannot. Näkökulma kallistuu tähän, kun tarkastellaan sotilaallista voimaa allekirjoittajamaissa ja sopimuksen ulkopuolisissa maissa. Mainehaittanäkökulma kummittelee suomalaisten päätöksentekijöiden mielissä. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 11 nat viedä miinoja konfliktialueille, joista löytyy sopivia sekä valtiollisia että eivaltiollisia ostajia. Myös entisten poliitikkojen mainehaitta tuli artikkelityössä esiin, kun henkilömiinat kieltävän sopimuksen allekirjoitusaikaan puolustuspolitiikassa päättävissä asemissa olleita poliitikkoja yritettiin haastatella. Kymmenen vuoden takaisia keskusteluja ei enää tahdottu muistaa, eikä saadusta asiantuntijatiedosta ollut muistikuvia. Yli puolet maailman sotavoimista käyttää jalkaväkimiinoja Jutun alussa väitettiinkin, että yli puolet maailman sotavoimista käyttää henkilömiinoja. Mainehaitta kummittelee poliitikkoja Eduskunnan puolustusvaliokunnan lausunto, joka on allekirjoitettu 2.2.2023, muistuttaa Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikan pitkästä linjasta, jossa korostetaan kansainvälistä oikeutta ja sopimusjärjestelmän merkitystä. Lisäksi räjähtämättömiä ampumatarvikkeita on maastossa ja kaupungeissa jopa satojatuhansia. Osa kieltäytyi kommentoimasta kokonaan.. Itsenäisen World Population Review -sivuston mukaan, kun lasketaan kaikkien maailman maiden aktiivipalveluksessa olevat sotilaat, reservit ja puolisotilaalliset joukot, kuva tarkentuu
Mutta kokiko ammattisotilaskin miinakauhua rauhan aikana. Suomella on käytössä kevyitä ja raskaita viuhkapanoksia vihollisen sotilaita ja panssaroimattomia ajoneuvoja vastaan. Pisto naurahtaa: ”Olen minä ollut!” Pian kokenut entinen sotilas vakavoituu ja jatkaa: ”Olen pelännyt menettäväni henkeni, jalkani, terveyteni. Näin miten ammattitaitoiset raivaajat etenivät miinoitteessa. Ne . Ottawan sopimus kieltää sopimuksesta irtautumisen konfliktin ollessa käynnissä.. Oletko ollut jalkaväkimiinoitteessa. Hän toimi Pääesikunnan miina-asiantuntijana juuri vuosituhannen alkuvuosina, jolloin Ottawan sopimuksesta keskusteltiin. ”Keskusteluja on käytävä, ja kunnioitan jäsenvaltioita, jotka niitä käyvät. Tunteet, valta ja politiikka on vaikea yhdistelmä. 12 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 ASIA A MIINOISTA EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, EU:n turvallisuudesta ja ulkopolitiikasta vastaava komission varapuheenjohtaja, virolainen Kaja Kallas lausui Saariselän kokouksessa ennen joulua varsin neutraalisti henkilömiinoista: ”Ottawan sopimus on jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluva asia, eli on heidän päätettävissään, liittyvätkö he siihen vai eivät. Ottawan sopimus kieltää sopimuksesta irtautumisen konfliktin ollessa käynnissä. Hän sanoi, että rauhan aikana henkilömiinat aiheuttavat paljon vahinkoa, mutta toisaalta henkilömiinat ovat myös varsin tehokkaita puolustuksessa. Näitä keskusteluja käydään luonnollisesti eri jäsenvaltioissa, ei ainoastaan Suomessa”, Kallas totesi. Mitä suomalainen rauhan ajan miinasotilas tietää teorian ja harjoitusten lisäksi maamiinoista. Ei eversti saanut näyttää pelkoaan, ja olinhan käynyt kaikki raivaajakurssit.” Pisto palasikin ehjänä muutaman viikon päästä lomalennolla Balkanilta takaisin Helsinkiin. Tuoreessakin mediamaisemassa sirpaleliivit ja kriisialueilta välittyvät kuvat vaaran tunnusta ovat tuttuja päivittäisessä uutisoinnissa. Päätös on kuitenkin jäsenvaltioiden oma.” Suomessa Ukrainan esimerkkiä seuraten keskustelun aika on nyt. Ukraina siis rikkoo sopimusta puolustaessaan maataan henkilömiinoin, mutta hyökkäyssotaa käyvä Venäjä ”sitoutuu” toiminnallaan kansainvälisiin sopimuksiin jättäytymällä niiden ulkopuolelle. Rauhoitin kuitenkin mieleni ja lausahdin muutamia kannustavia sanoja raivaajille. Henkilömiinat käytössä ja varautumisessa Suomen Sotilas pääsi hyödyntämään miina-asiantuntija, eversti Martti Herman Piston osaamista. ”Istuin lukuisissa kokouksissa kotimaassa ja ulkomailla. Miltä keskustelu silloin näytti ammattilaisen silmin. Kuuntelin surullisena, joskus jopa huvittuneena, sitä paatosta, millä jalkaväkimiinojen kieltäjät tulivat julkisuuteen. Pisto palveli useissa pioneeriaselajin tehtävissä vuosina 1980–2002 muun muassa kouluttajana, komppanian päällikkönä ja pataljoonan komentajana. Ajattelin perhettäni, vaimoani, lapsiani.” Tähän kuvaan on helppo samaistua, onhan kaikilla muistissa vuosikymmenten takaa kuva prinsessa Dianasta miinakentillä. ”Mietin perhettäni, mitä he kokisivat, jos isä tuotaisiin ruumiina tai jalattomana kotiin. Pisto on saanut olla mukana ja seurata jalkaväkimiinoista käytävää keskustelua pitkään. Hän toimi opettajana eri kursseilla Taistelukoulussa, Sotakorkeakoulussa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa
SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 13 saavat meidät usein tekemään vääriä päätöksiä vailla todellista ymmärrystä.” Piston mieleen palaa keskustelu faktoista ja fiktiosta muun muassa Laura Lodeniuksen kanssa aamutelevisiossa. ”Korostimme perusteluissamme kurinalaista miinoittamista. Minkälainen miinapolitiikka maailmalla oli käytännössä voimassa, kun Ottawan sopimusta neuvoteltiin. Sulutteiden idea on laajamittaisen hyökkäyksen torjumisessa, vihollisjoukkojen etenemisen hidastaminen sekä muiden miinoitteiden (panssarimiinat) ja murrosteiden, kuten tielle kaadettujen puiden ja sorrettujen kallioleikkausten sekä hävitettyjen siltojen, raivaamisen vaikeuttaminen.” Sulutteita rakentavat pääasiassa pioneerijoukot, mutta taisteluun ryhmittyvät jalkaväkiyksiköt rakentavat oman toimintansa suojaamiseksi miinanauhoja, miinaryhmiä, varamiinoitteita, pienehköjä puumurrosteita ja valemiinoitteita. Saimme tukea omalle näkemyksellemme ulkomaisilta sotilailta. Vihollinen ei kyennyt mitenkään ennakoimaan todellista ja lopullista määrää. Käytännössä suomalaisista korpimaisemaa puolustanut Sutela tiesi kokemuksesta, mistä puhui. Merkittävä psykologinen vaikutus oli miinan tuottama vamma, raajan puuttuminen, joka vaikuttaa sekä taistelukentällä että myöhemmin yhteiskunnassa tehden vaikutuksen näkyväksi. ”Suomessa henkilömiinojen päätehtävä on ollut olla osa suluttamista. Meitä suomalaisia on jopa pilkattu vanhanaikaisuudesta, mutta nyt on hymy maailmalla hyytynyt. Vaikka meillä oli asiat mietitty tarkasti ja hyvin, niin se ei siinä vaiheessa riittänyt, kun ajettiin laajaa henkilömiinat kieltävää Ottawan sopimusta.” Pisto laajensi tietämystään kokonaisturvallisuudesta opiskelemalla Teknillisessä korkeakoulussa ja useilla eri kansainvälisillä kursseilla. ”Ne, jotka ajavat miinojen käytöstä luopumista, ovat silottamassa tietä viholliselle. Me olemme aina harjoitelleet suluttamista perinteisessä sodankäynnissä ja olemme Euroopan kärkimaita siinä. ”Valtioiden järjestäytyneet asevoimat noudattavat yleensä miinakuria, eli miinoitteet dokumentoidaan tarkasti, jotta ne nen oli mahdotonta sivuuttaa millään suomalaisilla faktaperusteilla.” Miten Suomi suhtautui miinojen käyttöön ja mitä suunnitelmia suomalaisilla miinojen käyttöön oli, kun perinteiset jalkaväkimiinat olivat mukana puolustuksen suunnittelussa. Kyseessä ei siis ole perinteinen ansan kaltainen itselaukeava ase, vaan sotilaan toiseen sotilaaseen kohdistama räjähde. Sen sijaan erityisesti sisällissodissa, kuten Afrikassa, Aasiassa ja Balkanilla, eri aseellisten ryhmien miinoitustyö on ollut monesti kuritonta, ja seuraukset siten kohtalokkaita siviileille vielä vuosia sodan jälkeenkin. ”Me sotilaat tiesimme, että kyseessä oli vain viivytystaistelu. KENRAALI LAURI SUTELA tähdensi, että miinat ovat aivan olennaisen tärkeä osa alueellista puolustusjärjestelmää. Miinoja oli paljon, ja niitä oli helppo valmistaa lisää. Näin tekevät myös aselajiyksiköt tilanteen ja tarpeen mukaan, mutta tavallisesti kuitenkin pienemmässä mittakaavassa. Useat Euroopan maat eivät ole harjoitelleet suluttamista pitkään aikaan, puolustuspolitiikan painopiste on kohdistunut kriisinhallintaoperaatioihin, eikä perinteinen valtioiden välinen aluepuolustussota niissä toistu samanlaisena kuin nyt esimerkiksi Ukrainassa. Ilmiselvä kurittomuus, siviiliuhrien suuri määrä ja prinsessa Dianan tunteikas esiintymiJATKUU SIVULLE 15 >. Hän jäi reserviin puolustusministeriöstä ja siirtyi turvallisuusalan tehtäviin Outokumpu Oyj:n palvelukseen. Pioneeriaselaji terävöitti myös ohjeistusta, koulutusta, ja osa jalkaväkimiinoista muutettiin tähysteisiksi panoksiksi.” Tähysteisillä panoksilla tarkoitetaan miinaa, joka laukaistaan manuaalisesti. Kehitimme samalla dokumentointia eli miinakarttoja. Suomalainen eriSAKARAMIINA ELI POLKUMIINA Sakaramiinan pelote oli pienuus ja vaikea havaittavuus, mahdollisuus olla lähes missä vain, sekä erittäin herkkä laukeavuus. Päättäjien asenneilmapiiri oli jo naulattu. Se on halpa, tehokas ja pakottaa maahantunkeutujan varomaan jokaista askeltaan.” Suomalaisessa maastossa ei mikään korvaa miinaa KA LL E KU LT A LA päästään aikanaan myös purkamaan. Minkälaisilla perusteluilla miinaasiantuntijat osallistuivat keskusteluihin. Minun kielenkäytössäni sitä kutsutaan maanpetturuudeksi”, linjasi entinen Puolustusvoimain komentaja, sotiemme pioneeri, kenraali Sutela. ”Suomalaisessa maastossa ei mikään korvaa miinaa. Tämän jälkeen Pisto on toiminut useissa, erityisesti turvallisuutta kehittävissä hankkeissa opettajana ja konsulttina. Kuten puolustusministerimmekin Antti Häkkänen on todennut: ”Olemme suluttamisen suurvalta.” Tämä koskee niin välineitä kuin osaamistammekin
Varamiinoitteen rakentaa jokainen joukko telemiinoista ryhmityksensä ja toimintansa suojaksi. Puumurroste tehdään kaatamalla puita noin 80 cm:n korkeudelta tiealueelle tai muulle kulku-uralle sekä niiden ulkopuolelle. Miinaryhmä on kooltaan enintään 50x50 metriä. Kalliomurroste tehdään edullisiin kohteisiin, kuten kallioleikkauksiin, räjäyttämällä. Nauha rakennetaan vain tela-, autotai pohjamiinoista. Sulutteen osat Miinoite on samanlaisista tai tavanomaisimmin useammanlaatuisista miinoista muodostuva alueellisesti tarkkaan määrätty kokonaisuus. Miinaryhmässä on enintään 50 miinaa, ja sillä on pääasiassa häiritsevä ja epävarmuutta synnyttävä vaikutus. Miinat otetaan mukaan joukon siirtyessä uuteen tehtävään. Miinaeste on kooltaan korkeintaan 50x100 metriä. Puut sidotaan kiinni toisiinsa, murroste miinoitetaan ja ansoitetaan. Rakennusmurrosteita käytetään rakennetuilla alueilla sortamalla kerrostaloja ja muita korkeita rakenteita kaduille. Valemiinoite on harhauttavista jäljistä tai esineistä muodostuva kokonaisuus, joka antaa vaikutelman miinoitteesta. Siltahävite tehdään yleensä räjäyttämällä. SULUTTAMINEN . SULUTTAMINEN ON OSA kokonaistulenkäyttöä, mutta erona muuhun tulenkäyttöön on ainoastaan se, että sulute sijoitetaan oletetulle taistelualueelle ennen vastustajan saapumista. Hävite on aina miinoitettava. SULUTE KOOSTUU eri osatekijöistä, joita voivat olla miinoitteet, murrosteet, hävitteet ja erilaiset esteet sekä valemiinoitteet, joista koostuu maastollinen kokonaisuus. SULUTTEEN KOKO voi olla suurimmillaan 1 000x500 metriä. Kaikki sulutteet pyritään valvomaan, ettei vihollinen pääse niitä raivaamaan vapaasti. Tiehävite rakennetaan joko kaivamalla tai räjäyttämällä. Miinoille on aina pyrittävä kaivamaan miinasijat ja tekemään alueelle runsaasti harhauttavia jälkiä. Miinanauhassa on 1–3 miinariviä, rivien välit ovat 10–20 metriä. Hävittämisessä pyritään sellaiseen lopputulokseen, että liikenne pysähtyy ja sillan korjaaminen vie aikaa. Miinanauhan pituus on enintään 300 metriä. 14 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 ASIA A MIINOISTA SULUTTAMISELLA parannetaan maaston luonnollista estearvoa, pyritään vastustajan liikkeen pysäyttämiseen tai hidastamiseen tai ohjaamiseen toisaalle sekä tappioiden tuottamiseen. Pioneerit suluttivat valtatie 7:n 22.7.2024. Samassa miinaryhmässä pyritään käyttämään useita eri miinalajeja. Tien runko on katkaistava ainakin neljän metrin pituudelta ja 2,5–3 metrin syvyydeltä. Niillä voidaan myös pakottaa vihollisen liike puolustajan kannalta edullisempaan taistelumaastoon, eli kiistää hyökkääjän toiminta sille edullisessa maastossa tai suunnassa. Maasto määrittää koon, muodon ja sen osatekijöiden sijainnin. Riittävän estevaikutuksen saamiseksi tulee 100 m:n pituisessa murrosteessa olla vähintään 15 kpl noin 25 cm:n läpimittaista puuta. PU O LU ST U SV O IM AT. Hävitetyn kohdan kiertämistä ja tien korjaamista vaikeutetaan miinoittamalla hävite ja sen ympäristö. Torjuntasulutteen osat liittyvät aina panssarintorjunnan sekä epäsuoran tulen ja käsiaseiden tulenkäyttöön. Murroste on aina miinoitettava. Varamiinoitteet valmistaudutaan yleensä rakentamaan useaan eri paikkaan
Miinakauhu siviilin vai sotilaan todellisuutta Populaarikulttuuria on aina käytetty osana sotapropagandaa, sotaa vastustavassa tarkoituksessa ja etenkin kylmän sodan aikaan myös sotaan valmistamisessa. Dokumentoimalla mahdollisimman tarkasti maastoon jäävät miinat, miinoitteet ja sulutteet vältetään omien tappioiden syntyminen ja mahdollistetaan myöhempi raivaaminen. Nämä asiat otetaan kuitenkin huomioon sulutteita rakennettaessa, ja normaalisti sulutteet eivät käänny rakentajaansa vastaan äsken mainitulla tavalla. Sakaramiina tuhoaa laukaisevan ruumiinosan, ja putkimiinat voivat tappaa tai haavoittaa 30 metriin asti. Kesäkuussa vihollisjoukkojen etenemisen estämiseksi tai ohjaamiseksi rakennettu sulute voi olla jo heinäkuussa oman vastahyökkäyksen este. Pisto näkee myös toisen ulottuvuuden. Niiden miinoitteiden osalta, joita muut kuin pioneerijoukot rakentavat, vastaa rakentavan joukon johtaja. Kansilehdellä on kokonaiskuva sulutteesta, ja liitteinä ovat sen osien tarkat tiedot. Moni miinoitteen sotateknisiä käyttötarkoituksia tuntematon kysyykin, onko miina suomalaisessa yhteydessä vain insinöörimäisen tylsä ja asettajavaltion kansalaisille turvallinen puolustusase. Seloste on monisivuinen. Miinat ovat olleet oleellinen osa alueellista puolustusjärjestelmäämme. MIINAKARTTA Tiedot sulutuksesta varmistavat joukkojen turvallisen liikkumisen alueella. Käytännössä konfliktin aikana miinoitteen purkamisen hidastaminen ja estäminen ovat miinakauhun oleellisia osia, mutta niin on myös rintamalinjojen liike. Käytännössä pioneerijoukkueen johtaja vastaa sulutteen selosteista tai siviilikielellä miinakartoista. Jopa kauemmas. Suomessa sopimuksen ratifioinnin yhteyKAIKISTA RAKENNETUISTA MIINOITTEISTA ja sulutteista laaditaan sulutteen seloste, josta selviää sulutteen sijainti, rakenne ja käytössä ollut materiaali. Esimerkiksi komppanian päällikkö vastaa komppaniansa rakentamien sulutteiden selosteiden laatimisesta. Olennaista oli siis se, että miina laukeaa automaattisesti riippumatta kohteesta, ei ihmisen päätöksen seurauksena. Tiedot sulutuksesta varmistavat joukkojen turvallisen liikkumisen alueella ja antavat tilannekuvaan tietoa, joka vaikuttaa joukkojen liikkeen ja käytön suunnittelussa. Se tehdään edelleen käsin paperille. Ottawan sopimus kielsi Suomelta polkuja putkimiinat, jotka räjähtävät päälle astuttaessa tai jos niiden laukaisutai ansalankaan kosketaan. Tarkat suluttamistiedot ovat myös työkalu taistelukentän hallinnassa ja joukkojen liikkeen suunnittelussa sodan aikana. Ohjeistuksissa ja poliitikoille annetuissa asiantuntijalausunnoissa on vakuutettu, että jokainen miina määritellään kartalle. Jalkaväkimiina on tehokas ase osaavissa käsissä. Vastaavaa yhteistyön lujuutta, syvyyttä ja toimintavalmiutta on hankalaa löytää ammattiarmeijoista. Jopa kauemmas.” Miinakartta on monelle suomalaiselle pioneerisotilaalle uskonkappale. Ehkä erityisesti Vietnamin sodan vastustamiseen suoraan tai välillisesti liittyneiden Hollywood-elokuvien miinat ja ansat ovat värittäneet mielikuvaa miinoista. Valkokankaalle olisi eittämättä vaikea luoda viihdyttävää pioneerisotilaan arkea kuvaavaa trilleriä, siksi elokuvissa miinoihin astutaan eikä niiden asettajaa saati motivaatiota esitellä. Selosteessa dokumentoidaan sulutteen kokonaisrakenne, miinoitteiden, murrosteiden ja hävitteiden tarkka sijainti maastossa sekä ilmoitetaan käytetyt miinatyypit ja määrät sekä yksittäisten miinojen tarkka sijainti. Syyt miinojen tarkkaan paikantamiseen ovat sekä taktiset että siviiliturvallisuutta lisääviä. Sakaramiina tuhoaa laukaisevan ruumiinosan, ja putkimiinat voivat tappaa tai haavoittaa 30 metriin asti. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 15 tyisvahvuus on vankka yhteistyö viranomaisten ja muiden siviilitoimijoiden kanssa. ”Henkilömiinoitteilla suojattiin tietysti myös omia joukkoja. Ovatko mielikuvien miinakentät todellinen siviiliuhka. Siksi ihmisten yleinen mielikuva miinoista tuskin liittyy tekniseen tai taktiseen sodankäyntiin. Rajaja sissitoiminnassa ne ovat olleet ihan keskiössä. Sulutteen selosteeseen dokumentoidaan yksityiskohtaiset tiedot sulutteen tai miinoitteen sijainnista, laajuudesta ja sisällöstä
Ottawan sopimus ei siis kiellä maamiinoja, vaikka löysässä kielenkäytössä tuota termiä käytetään.” Ajoneuvoja vastaan käytettävät panssarimiinat ovat viime aikoina kehittyneet. Korvaavat välineet, älykäs panssarimiina ja raivaamisen esto Ennen henkilömiinat kieltävään sopimukseen liittymistä ja etenkin sen jälkeen puheen painopiste on siirtynyt henkilömiinojen edullisuudesta ja erinomaisuudesta siihen, miten henkilömiinojen edut on hankittavissa muilla korvaavilla keinoilla. Moniherätepanssarimiina.. Mitä se käytännössä tarkoittaa. 16 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 ASIA A MIINOISTA dessä noin miljoona jalkaväkimiinaa hävitettiin vuoteen 2016 mennessä. Piston mukaan jalkaväkimiinojen poistumista on Puolustusvoimissa paikattu muun muassa alueiden valvontaa helpottavilla lennokeilla ja pimeänäkölaitteilla. Julkisuudessa sotilaat ja poliitikot puhuvat, että korvaavia aseita on markkinoilla ja niitä on hankittu. Suomen käyttämä moniherätepanssarimiina 12 on älyase, jolla voi tuhota tarkasti ja varmasti haluamansa ajoneuvon… . Esimerkiksi Suomen käyttämä moniherätepanssarimiina 12 on älyase, jolla voi tuhota tarkasti ja varmasti haluamansa ajoneuvon ja jonka voi myös ohjelmoida ikään kuin kytkeytymään pois päältä, jotta oma vastahyökkäys miinoitteen yli on mahdollinen. ”Suomella on myös edelleen runsaasti varastoissa panssarimiinoja sekä muuta miinoihin verrattavaa aseistusta
Kevyet ja raskaat kylkipanokset on puolestaan tarkoitettu panssaroitua ajoneuvoja, jopa taistelupanssareita vastaan. Älyteknologiaa voidaan pakata yhä pienempiin esineisiin. Suomella on myös kykyä kaukomiinoittamiseen. PU O LU ST U SV O IM AT PU O LU ST U SV O IM AT / JA RN O RI IP IN EN Älyteknologiaa voidaan pakata yhä pienempiin esineisiin.. . Suomella on myös käytössä kevyitä ja raskaita viuhkapanoksia vihollisen sotilaita ja panssaroimattomia ajoneuvoja vastaan. Kevyiden viuhkapanosten koulutus ja käyttö on laajentunut henkilömiinoista luopumisen jälkeen Maavoimien ”kaikkien ryhmien aseeksi”. Kotimainen hyppypanos on ollut pitkään kehitteillä. Etälaukaistu kanisteri pomppaa 20–30 metrin korkeuteen ja kylvää sieltä tappavia sirpaleita laajalle alueelle. Alueiden valvontaan ja myös avuksi miinakarttojen teossa on jatkossa käytettävissä nopeasti kehittyviä paikannusja valokuvausmenetelmiä, joista ei voitu edes haaveilla, kun vuonna 1997 Ottawan sopimusta valmisteltiin. Tutkimusta tarvitaan – lennokit ja ilmalaivat avuksi Jalkaväkimiinojen vastustajien merkittävin perustelu on ollut siviiliuhrien määrä sotien aikana ja niiden jälkeen. Siis miinoista ja räjähtämättömistä ammuksista varoittaminen ja tietämättömyys niiden sijainnista. Niinpä perinteisten jalkaväkimiinojen lisäksi on kehitettävä uuden polven miinoja. Tämä tarkoittaa ajastusta, paikannusta, aktivointia ja tuhoutumista. Lennokkien ja ilmalaivojen käyttö suluttamisen eri vaiheissa on yksi Puolustusvoimien tutkimuskohde osana laajempaa suluttamista koskevaa tutkimusta. Suurin ongelmamme on säänkestävyys. Ihminen räjäyttää viuhkaja kylkipanokset sähköisesti, kun viholliskohteen havaitaan olevan laukaisualueella. TOC-hankkeen kehitystyössä on ollut kuitenkin vaikeuksia ja viivästyksiä. Näiden menetelmien käytöllä lisätään varmuutta siitä, että miinoitetut alueet voidaan jopa yksittäisten miinojen tarkkuudella paikantaa. Ilmalaivoihin sijoitettujen kameroiden erottelukyky on saatu muutamien senttimetrien tarkkuuksiin. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 17 Lisäksi Suomessa on kehitetty miinoihin sopiva niin kutsuttu raivaamisenestopanos, joka räjäyttää myös itse miinan, kun siihen kosketaan ja sitä liikutetaan. Miinoitteet ovat jääneet asukkaiden riesaksi. Myös jalkaväkimiinoihin. Pisto muistuttaakin: ”Satelliittipaikannuksen lisäksi ovat lennokit ja uutena välineenä ilmalaivat tulleet suluttamisen apuvälineiksi. Tulossa on niin kutsuttu hyppypanos eli TOC (take-off canister). Siihenkin löytynee tulevaisuudessa sekä teknisesti että taloudellisesti järkeviä ratkaisuja. Suomessa käytettävät, tähysteisesti laukaistavat kevyet ja raskaat kylkipanokset eivät kuulu Ottawan sopimuksessa kiellettyihin miinatyyppeihin. Raketeista purkautuu laskuvarjon varassa olevia panssarimiinoja, jotka maahan osuessaan kääntyvät oikein päin sivuille auenneiden jalkojen ansiosta. Se tarkoittaa käytännössä raskaiden raketinheittimien raketteja, jotka aukeavat maalialueen yläpuolella
Aiheen käydessä aikoinaan kuumana puolustusministeriön jalkaväkimiinaselvitystyöryhmän raportti vuodelta 2003 toteaa: ”Miinojen autonomisesta luonteesta sekä massamaisesta käyttömahdollisuudesta ja tehokkuudesta johtuen niillä on suuri torjuva ja ennalta ehkäisevä vaikutus.” Silti poliitikot päättivät mitä päättivät. 18 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 KOLUMNI M ediassa on nyt väännetty peistä henkilömiinoista – toiselta nimeltään jalkaväkimiinoista – aiempaa avoimemmin. Viholliselle ei saa antaa tasoitusta Maanpuolustuksessa ei saa antaa tasoitusta viholliselle. Pitkään oli voimassa poliittisesti moitteeton näkemys, että Suomen puolustamiseksi voidaan henkilömiinoista luopua, kun hankitaan jotain korvaavaa tilalle. Kiitos Puolustusvoimain komentajan, joka avasi keskustelun. Henkilömiinat säästäisivät suomalaishenkiä sodassa paljon enemmän kuin vaarantaisivat niitä sodan aikana tai sodan jälkeen.. Poliitikkomme niin kuitenkin tekivät, kun päättivät tuhota Puolustusvoimien lähes miljoona henkilömiinaa. Tasoitusta ei saa antaa myöskään Venäjälle, joka on sotilasmahti ja meitä valtavan paljon suurempi
Silti sulutteita jää varmasti hyökkäävän vihollisen selustaan, eikä mainituilla tavoin kyetä hidastamaan niiden raivausta. Joitain osia sulutteista voidaan pyrkiä raivaamaan koneellisesti, mutta osa miinoista on etsittävä miinaharavalla ja poistettava käsin purkamalla tai räjäyttämällä. Siviilit ja lapset Keskustelussa silloin, niin kuin nytkin, kummittelevat tunteikkaat mielikuvat lapsista ja maaseudun pelloilla ahertavista siviileistä, jotka menettävät jalkansa, kätensä tai näkönsä sodankäynnin jo päätyttyä. Toisaalta henkilömiinoin tehostetut vihollista hidastavat sulutteet tarjoaisivat ajoittain aloitteen puolustajalle vastahyökkäykseen tai vihollisen liikkeen pysähtyessä sen taisteluvoiman merkittävään tuhoamiseen esimerkiksi epäsuoralla tulella. Hyökkääjän raivaajapioneerilla käsi tärisee ja miinakauhu on aitoa. Putkimiinaesteillä voitiin tehokkaasti estää vihollisen soluttautuminen yllättäen sivustoilta. Ilman henkilömiinoja suomalaisia kuolee paljon enemmän Aiemmin mainitussa puolustusministeriön miinatyöryhmän raportissa sanottiin: ”Puolustusvoimien tutkimuksissa on verrattu suomalaisissa olosuhteissa hyökkääjän etenemisnopeuden muutoksia tilanteissa, joissa puolustajalla on tai ei ole jalkaväkimiinoja sulutteidensa tehosteena. Venäjä miinoittaisi Suomea sadointuhansin miinoin hyökätessään; Ukrainassa miinoja on nyt jo miljoonia. Aikoinaan kun henkilömiinat olivat käytössä, jokainen telaja pohjamiina ympäröitiin muutamalla sakaramiinalla. Jälleen miinatyöryhmän raportissa: ”Miinat passivoivat hyökkääjää ja tekevät sen toiminnan varovaiseksi. Jalkaväkimiinat säästäisivät siis siviilien henkiä. Henkilömiinariski olisi sodan jälkeen katkeraa todellisuutta, ja omien henkilömiinojemme käyttö vain pieni murto-osa riskistä. Henkilömiinat olisivat tällöinkin aina väsymätön raivauksen hidastaja. Tämä on totta jossain päin maailmaa joka päivä. Olisikohan turha toive saada ne takaisin sodan päättyessä. Tulosten mukaan operatiivisella tasolla jalkaväkimiinoista luopuminen merkitsee vihollisen etenemisnopeuden kasvua jopa 2–3-kertaiseksi. Eihän sotaa voi tulla – kukapa nyt sotaa haluaisi. Tiestöä ja alueita ei uskalleta käyttää ennen kuin on varmistuttu niiden miinaturvallisuudesta. Putkimiinoja käytettiin pioneerien rakentamien sulutteiden lisäksi muun muassa jalkaväkijoukoissa oman ryhmityksen suojaamiseen. Jalkaväkimiinojen aiheuttamaa psykologista pelotevaikutusta, niin sanottua miinakauhua, ei Puolustusvoimien tutkimusten mukaan voida aikaansaada tai korvata millään järjestelmällä.” Jalkaväkimiinat säästäisivät siis sotilaiden henkiä taistelumme tehostuessa. Jalkaväkimiinat siis suojaavat omia joukkoja. Tällaisen edun mahdollisuuksia on henkilömiinoista luopumalla pienennetty. Nyt juodaan karvasta kalkkia ja katkerasti. Tiheikköihin asennetut putkimiinat vartioivat ja hälyttävät, mikäli sivustasta pyritään puolustaja yllättämään. Ihmisen elämä on arvokas. Enemmän on aina rauhanteossa vaadittu ja otettu, olipa kyse omista sodistamme tai sitten Ukrainan nykytilanteesta. Viholliselle ei saa antaa tasoitusta. Henkilömiinoilla puolustus pitää paremmin. Työ sujuu hitaammin. Varaudutaan myös henkilömiinoin. Inarissa, Kemijärvellä, Joensuussa, Imatralla ja Lappeenrannassa, Kouvolassa ja Haminassa. Olisiko hyökkäävän venäläisarmeijan jalkoihin jäävien siviilien kohtalona Butšan verilöyly. Kyseessä oli poliittinen ongelma, jonka poliitikot ratkaisivat heikentämällä oman kansansa puolustuskykyä. Omat miinamme kykenemme helposti raivaamaan ja sulutteet purkamaan – tiedämme niistä kaikki yksityiskohdat. Varautuminen on parasta sodan ennaltaehkäisyä. Lisäksi polkumiinat asennetaan maan pinnan alle, jolloin niistä ei ole mitään näkyvissä, maassa on vain tasaisesti soraa, muuta maa-ainesta ja kariketta. Yksittäisessä sulutteessa sakaramiinoja saattoi olla esimerkiksi 500–1 000 kappaletta. Putkimiinoja voidaan käyttää myös ryhmityksen edessä vihollisen rynnäkköä tukahduttamaan. Jalkaväkimiinat eivät olleet Suomelle sotilaallinen tai humanitaarinen ongelma.. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 19 Lisäksi elettiin vain omista ajattelutavoista ja arvoista lähtevässä valheellisessa tilanneymmärryksessä ja luultiin kohtalokkaasti, että muiden sivilisaatioiden ihmiset jakavat samat arvot. Ukrainan sodastahan tunnetaan massiiviset lihamyllyhyökkäykset. Rakentamiemme sulutteiden raivaamista pyritään estämään myös jalkaväen taistelulla ja epäsuoralla tulella. Jalkaväkimiinat eivät olleet Suomelle sotilaallinen tai humanitaarinen ongelma. Olipa kyseessä miinakentät sulutteessa, puuja kalliomurrosteet tai hävitetyt sillat, kaikki nämä miinoitetaan panssarimiinoin. Taistelevien nuorten naistemme ja miestemme elämä on arvokas. Vihollisen näkökulmasta henkilömiinoin ”terästetty” sulute on vaarallinen raivattava. Mutta venäläisten kylvämät miinat, joiden määriä, laatua ja sijaintia emme tiedä, tappaisivat joka tapauksessa sotilaita, siviilejä ja lapsia vuosikausia sodan jälkeenkin. Henkilömiinat taistelussa Sakaramiina eli polkumiina on tarkoitettu lähinnä miinoitteiden ja muiden sulutteen osien raivaamisen vaikeuttamiseksi ja hidastamiseksi. Strategiselle tasolle siirryttäessä jalkaväkimiinojen osuus ajanvoiton hankkimisessa vain korostuu.” Ja raportti jatkaa: ”Kotija ulkomaisen tutkimuksen perusteella jalkaväkimiinoista luopuminen antaa vastustajalle merkittävän edun useimmissa taistelulajeissa ja toimintaympäristöissä.” Näin ollen ilman henkilömiinoja meidän vastatoimillemme jäävä aika supistuu ja vastatoimiemme onnistuminen vaarantuu tai niitä ei kyetä toteuttamaan lainkaan. Kun hyökkääjän etenemisnopeus on suurempi, se valloittaa isompia alueita Suomesta
TEKSTI: ARI PAKARINEN Puolustusselonteko muuttuvaan turvallisuusympäristöön Valtioneuvoston puolustusselonteossa 2024 tarkastellaan puolustuksen toimintaympäristöä ja arvioidaan puolustuksen kehittämistarpeita. SELONTEKO 20 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 . Nyt esitetyn puolustusselonteon pitäisi kestää kuluvan vaalikauden yli aina 2030-luvulle.
Venäjä on aggressiivisilla ja kansainvälisen oikeuden vastaisilla sotatoimillaan horjuttanut kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja vaarantanut rauhan ja vakauden euroatlanttisella alueella. Maailmanpolitiikan valtasuhteiden murros heijastuu myös Suomen puolustuksen toimintaympäristöön. Puolustusselonteon toimeenpanolla turvataan Suomen puolustuskyky vakavassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä, luodaan edellytykset kaikki operatiiviset toimintaympäristöt huomioivan puolustusjärjestelmän ylläpidolle ja kehittämiselle, linjataan henkilöstötarpeesta ja taloudellisista voimavaroista sekä ohjataan kansallisen lainsäädännön kehittämistä. Puolustusselonteko on jatkoa valtioneuvoston edelliselle puolustusselonteolle, ja sen valmistelua on ohjannut valtioneuvoston ulkoja turvallisuuspoliittisen selonteon toimintaympäristön analyysi vuodelta 2024. Selonteossa määritellään lisäksi puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle osana liittokuntaa sekä Suomen puolustuspoliittiselle ja sotilaalliselle roolille Natossa, EU:ssa ja kansainvälisessä puolustusyhteistyössä. Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä käydään kilpailua poliittisesta, sotilaallisesta, taloudellisesta ja teknologisesta johtoasemasta maailmassa. Laajamittainen ja pitkäkestoinen sodankäynti on palannut Eurooppaan, eikä sodan laajenemisen riskiä voida sulkea pois. 21 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 S elonteko määrittää puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle osana Pohjois-Atlantin liittoa (Nato). Venäjä on puolestaan asemoinut itsensä vastakkainasetteluun Yhdysvaltoja ja muita länsimaita vastaan, osittain yhteistyössä Kiinan kanssa. Selonteossa tarkastellaan puolustuksen toimintaympäristön kehitystä ja arvioidaan puolustuksen kehittämistarpeita keskipitkällä aikavälillä. Laajamittainen ja pitkäkestoinen sodankäynti on palannut Eurooppaan SU O M EN SO TI LA S. Kiihtyvä strateginen kilpailu ja demokratioiden ja autoritääristen valtioiden kansainvälinen vastakkainasettelu ovat johtamassa monenkeskisen yhteistyön sirpaloitumiseen ja alueellistumiseen. Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on heikentynyt perustavanlaatuisesti ja pitkäaikaisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan
Hyökkäys oli jatkoa Venäjän aggressiivisille toimille Krimillä ja Itä-Ukrainassa vuonna 2014. Myös puolustusministeriön henkilöstövahvuutta on tarve lisätä selontekokauden aikana. Suomen puolustuksen ja Puolustusvoimien keskeiset toimintaedellytykset turvataan. Puolustusvoimien kehittämisessä otetaan huomioon puolustushaaraja toimintaympäristörajat ylittävä kokonaisvaltainen toimintamalli. 22 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 SELONTEKO Laajamittainen ja pitkäkestoinen sodankäynti saavutti Euroopan Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa 2022. Puolustusvoimien materiaalisen kehittämisen painopiste siirtyy selonteon mukaan maapuolustukseen, jonka uudistaminen on monitahoinen, pitkäkestoinen ja koko puolustusjärjestelmään vaikuttava kokonaisuus. Puolustusta kehitetään kaikissa operatiivisissa toimintaympäristöissä yhteistoiminnassa liittolaisten kanssa. Suomi ottaa puolustuksensa kehittämisessä huomioon Naton yhteiset tavoitteet, ja Suomen puolustuksen keskeiset toiminnot on kytketty osaksi liittokunnan yhteisiä rakenteita ja toimintamalleja. Natojäsenyys on suurin muutos Suomen puolustuksessa vuoden 1945 jälkeen. Yhteisen puolustuksen toimeenpanolle, joukkojen keskittämiselle ja ylläpidolle luodaan edellytykset Suomessa ja alueellisesti. Suomi on Naton ulkorajavaltio, joka sijaitsee sotilasstrategisesti merkittävällä alueella osana sekä Itämeren aluetta että arktista aluetta. Selontekokaudella kehitetään sotilaallista liikkuvuutta, logistiikkaa, isäntämaatukea sekä ennakkovarastointia ja niiden edellyttämää infrastruktuuria. Näillä järjestelyillä mahdollistetaan Naton alueellisen suunnitelman, yhteispohjoismaisen tukeutumisverkoston sekä Suomen ja Yhdysvaltojen välisen puolustusyhteistyösopimuksen (Defence Cooperation Agreement, DCA) toimeenpano. Suomen puolustuksen toimintaympäristö on epävakaa ja vaikeasti ennakoitavissa, ja turvallisuustilanne saattaa heikentyä nopeastikin. Tämä edellyttää poikkihallinnollisen ja viranomaisyhteistyön kehittämistä osana kokonaismaanpuolustusta sekä tiivistä yhteistyötä yhdessä Ruotsin, Norjan ja muiden liittolaisten kanssa. Kansallisen puolustuksen vaatimukset sekä Naton puolustussuunnitteluprosessin suorituskykytavoitteet ohjaavat Puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämistä. Kokonaismaanpuolustuksen periaatteen mukaisesti Suomen puolustus nojaa yhteiskunnan tukeen. A RN FI N N SJ Ø EN D EN , FO RS VA RE T. Suomen puolustuksen yhteensovittamista Naton pelotteeseen ja puolustukseen jatketaan ja syvennetään selontekokaudella. Sen yhteensovittamista vahvistetaan selontekokaudella. Suomella on oltava jatkuva kyky vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostukseen sekä vuosia kestävään laajamittaiseen sodankäyntiin kansallisin voimavaroin ja osana Natoa. Kaikkien puolustushaarojen suorituskykyä kehitetään teknologisia mahdollisuuksia hyödyntäen. Toimintaympäristön muutos ja Nato-jäsenyys ovat tuoneet uusia lisätarpeita Puolustusvoimien henkilöstörakenteeseen. Tämä aiheuttaa aikaisemman 500 henkilötyövuoden lisäyksen ohella 1 500 henkilötyövuoden lisätarpeen kuluvalle ja seuraavalle vaalikaudelle. Yhteistä puolustusta kehitetään Kehittyvä asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen perustana myös Naton jäsenmaana. Henkilöstömäärällä on kriittinen vaikutus työssä jaksamiseen. Nato-jäsenyys on suurin muutos Suomen puolustuksessa vuoden 1945 jälkeen
Tässä numerossa ye-everstiluutnantti evp Mikko Lappalainen avaa puolustusselonteon sisältöä tarkemmin. EU:sta on tullut aiempaa merkittävämpi toimija. Suomi jatkaa koulutus-, neuvonantoja materiaalitukea Ukrainalle. EU:n rooli vahvistuu puolustuskysymyksissä, mikä antaa jäsenmaille lisätyökaluja pelotteen ja puolustuksen kehittämiseen. Tähän sisältyvät kotimaisen puolustusteollisen tuotannon lisääminen ja vientimahdollisuuksien edistäminen sekä EU:n yhteishankkeiden ja rahoitusmahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen. Strategisen kilpailun aikakaudella EU:n yhtenäisyys on entistäkin tärkeämpää. Myös avaruustoimintaympäristön nopea kehittyminen ja sen hyödyntäminen huomioidaan. • Vaatimukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle kasvavat, samalla kun Suomen talouden tilanne säilyy haastavana. Suomen näkökulmasta EU:n puolustusteollisuuspolitiikka tuo merkittävää lisäarvoa teollisuuden tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminnan yhteistyön tukemiseen. Toimintaympäristön merkittävimmät muutostekijät Suomen puolustukselle viä uusia toimintalinjoja, jotka painottuvat jäsenvaltioiden puolustuskyvyn kehittämiseen sekä Ukrainalle annettavaan sotilaalliseen tukeen. PU O LU ST U SV O IM AT. EU:sta on tullut aiempaa merkittävämpi toimija. • Venäjän sotilaallisen suorituskyvyn kehittyminen ja maan poliittiset tavoitteet muodostavat pitkäkestoisen turvallisuusuhan Euroopalle ja Suomelle myös tulevaisuudessa. • Naton on säilytettävä sodankäynnissä teknologinen etumatka, joka ehkäisee ajautumista pitkäkestoiseen kulutussodankäyntiin. Informaatiopuolustuksen suorituskyvyillä tuetaan toimintaympäristön informaatioylivoiman saavuttamista ja ylläpitoa yhdessä kyberpuolustuksen suorituskykyjen kanssa. • Suomen ja Ruotsin jäsenyys mahdollistaa Naton yhteisen puolustuksen tehokkaan suunnittelun, harjoittelun ja toimeenpanon Pohjois-Euroopassa. Suomen Sotilas seuraa puolustusselonteon vaikutuksia ja toteuttamista. Sotilaallisen konfliktin riski, jossa Suomi olisi osallisena, on kasvanut. Suomi jatkaa kansainvälisen puolustusyhteistyön vahvistamista. Euroopan on kannettava enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan ja kehitettävä sotilaallisia suorituskykyjään. • Laaja-alainen vaikuttaminen Suomea ja liittokuntaa vastaan jatkuu korkealla tasolla. • Naton voima on sen yhtenäisyydessä ja kyvyssä puolustaa koko liittokunnan aluetta. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 23 Kansallisen ja sotilaallisen kyberpuolustuksen kehittämisellä turvataan Suomen valtiollista itsenäisyyttä ja kansan turvallisuutta sekä turvataan Suomen puolustuskykyä erityisesti valtiollisten toimijoiden aiheuttamia kyberuhkia ja -häiriöitä vastaan kaikissa turvallisuustilanteissa. Naton yhteisen puolustuksen ohella Suomen puolustuskykyä tukevat Euroopan unionin jäsenyys ja kansainvälinen puolustusyhteistyö. Euroopan unionilla on muuttuva rooli EU:n rooli ulko-, turvallisuusja puolustuspoliittisena toimijana on vahvistunut Venäjän hyökkäyssodan takia. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on synnyttänyt unionille merkittä• Euroopassa on sota, jonka laajenemista ei voida sulkea pois. Puolustusselontekoon voi tutustua valtioneuvoston julkaisuarkistossa Valtossa, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi. Useissa EU:n aloitteissa tavoitteena on itsenäisemmän ja kriisinkestävämmän Euroopan kehittäminen. • Turvallisuusympäristön kehitys vaatii pelotteen ja puolustuksen vahvistamista erityisesti Naton itäisellä ja pohjoisella alueella. Puolustusselonteon mukaan Suomi on sitoutunut tukemaan Ukrainan itsenäisyyttä, täysivaltaisuutta ja alueellista koskemattomuutta sen vuonna 1991 kansainvälisesti tunnustettujen rajojen mukaisesti. • Länsimaiden on kasvatettava ja syvennettävä yhteistyötä puolustusteollisuuden kanssa nopeasti ja pitkäkestoisesti. Suomi tukee EU:n työkalujen ja mahdollisuuksien hyödyntämistä laaja-alaisesti unionin ja sen jäsenmaiden puolustuskyvyn vahvistamiseksi. • Länsimaisilla asevoimilla tulee olla kyky pitkäkestoiseen korkean intensiteetin kulutussodankäyntiin. • Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan lopputuloksella on keskeinen merkitys Euroopan ja Suomen turvallisuuskehitykselle. EU:n puolustusulottuvuus on suuressa murroksessa ja puolustusyhteistyö tiivistyy edelleen
Realismi ilmeni sivulauseissa vielä 2000-luvullakin: ”Puolustuksen kannalta merkittävät alueet pyritään pitämään omassa hallinnassa. Muilla kuin maan ydinalueilla vihollisen energiaa kulutetaan ja etenemistä hidastetaan.” . 24 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 SELONTEKO Uskottava ennaltaehkäisykyky TAVOITE SÄILYI – RATKAISU MUUTTUI Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja Suomen sotilaallista liittoutumista puolustusselonteoissa vakuuteltiin vuosikymmenet poliittisen mantran lailla, että Puolustusvoimat puolustaa koko Suomea. TEKSTI: MIKKO LAPPALAINEN, YE-EVERSTILUUTNANTTI EVP
TAVOITE SÄILYI – RATKAISU MUUTTUI PU O LU ST U SV O IM AT. 25 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 ILMAVOIMIEN F/A-18 HORNET -MONITOIMIHÄVITTÄJÄ lensi kahden yhdysvaltalaisen B-52 Stratofortress -pommikoneen kanssa Suomen ilmatilassa heinäkuussa 2024
Piti siirtyä kansallisesta optimoinnista optioon. 26 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 SELONTEKO R ajallisten voimavarojen takia olimme siis pakotettuja hakemaan edullisia asetelmia ratkaisutaisteluihin käymällä sotatoimet pääosin omalla alueellamme. Tavoite karkasi koko ajan alta joko toimintaympäristön muutoksen tai ennen leikkauksiakin riittämättömien resurssien johdosta. Yhteistoimintakyvyssä, johtamisessa ja joukkojen käytettävyydessä sekä ylläpidossa on kuitenkin edelleen merkittäviä puutteita, joiden korjaaminen edellyttää lisätoimia niin kansallisesti kuin liittolaisten kanssa. Investointivelka ja kertausharjoituksien vähentämisessä säästetty reserviläisten hiki maksettaisiin verellä. Ensisijaisena päämääränä on ehkäistä jo ennalta sotilaallisen voiman käyttö Suomea vastaan ja sillä uhkaaminen. Ei huono, bra jobbat, good job. Suomen puolustuksen toimintaympäristö on epävakaa ja vaikeasti ennakoitavissa, ja turvallisuustilanne voi heikentyä nopeastikin. Venäjä on osoittanut Ukrainassa olevansa valmis käyttämään laajamittaista sotilaallista voimaa myös yhteiskunnan elintärkeisiin kohteisiin sekä siviiliväestöön. Huomioitavana seikkana vuoden 2024 selonteossa huokuukin riveillä ja rivien välissä muutoksen laajuus ja vaatimus oman kehittämistyön jatkuvasta säätämisestä vasta muodostumassa oleviin liittokunnan ratkaisuihin, samalla kun mitoitusperusta eli Venäjän toiminta on hyvin ennakoimatonta. Venäjä on kyennyt ylläpitämään ja osin järjestelmässämme kuitenkin säilyivät mutta myös syntyivät ne elementit, joiden varassa sitä nyt edelleen kehitetään osana liittokunnan puolustusta. Selonteko 2024: Suomen puolustusratkaisu on muuttunut Suomen uusi puolustusratkaisu muodostuu asevelvollisuuteen perustuvasta vahvasta kansallisesta puolustuskyvystä osana Naton pelotetta ja puolustusta. Puolustusjärjestelmän kriittisimpiä puutteita korjattiin lisämäärärahoilla, ja puolustuskyvyn kehittäminen on ollut käynnissä jo koko liittoutumisprosessin ajan: puolustusyhteistyön syventymisen ja puolustushaarojen tiivistyneen yhteistoiminnan ansiosta Puolustusvoimat on jo kyennyt parantamaan valmiuttaan ja iskukykyään. Liittoutumattomuuden ja aliresursoinnin asettamat rajoitteet tulivat kuitenkin vääjäämättä ilmeisiksi, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainassa vuonna 2022. Onneksi konepellin päällä on nyt johtotähti. Selonteot vuodelta 2017 ja erityisesti vuodelta 2021 heijastelevatkin puolustusjärjestelmän kehittämisen optimointia ja sotilaallisen yhteistyön maksimointia, johon ilman Nato-jäsenyyttä voitiin pyrkiä. Erityisesti Ilmavoimien tukeutumisesta puuttui syvyyttä, ja Suomenlahden ”yksipuolinen” puolustus asetti haasteita etelärannikon kohteiden sekä meriliikenteen riittävään suojaamiseen. Muutostarvetta ei voitu enää ohittaa: kupit eivät enää olleet optimistisesti puolillaan, vaan realismi osoitti niiden olevan puolityhjiä. Turvallisuusympäristö kehittyy kuitenkin tavalla, joka edellyttää pelotteen ja puolustuksen vahvistamista Naton itäisellä ja pohjoisella sivustalla. Sotilastiedustelun suunnitelmallinen yhdistäminen liittouman ja liittolaisten tiedustelutoimintaan on täydentänyt tilannekuvaa ja ennakkovaroituksen antamista. Strategista jatkuvuutta ei kaikin osin saavutettu varsinkaan Maavoimien kehittämisessä, vaan taistelutapa ja joukkorakenteet elivät nopeammin kuin suunniteltuja suorituskykyjä ehdittiin kulloinkin rakentaa. Puolustuskyvyn kehittäminen on viime vuosikymmenet muutenkin ollut jatkuvaa kamppailua strategisten reunaehtojen, toimintaympäristön muutoksen, tehtävien sekä resurssien ristipaineessa. Suomi on Naton ulkorajavaltio, joka sijaitsee sotilasstrategisesti merkittävällä alueella osana sekä Itämeren piiriä että arktista aluetta. Tehtävälista on pitkä. Tilanne johti hallinnonalojen väliseen kilpailuun ja pahimmillaan jopa kokonaismaanpuolustuksen hylkimiseen ”nykyaikaan liian sotaisena”. Puolustusratkaisumme ennaltaehkäisykyky kyseenPuolustusratkaisumme ennaltaehkäisykyky kyseenalaistui. Autolla pitää ajaa sumussa keskellä tietyömaata, samalla kun vaihdetaan nopeampaan automaattilaatikkoon, alustaa jäykistetään ja peräkärryssä rakennetaan uutta moottoria. Suomen puolustuksen tukena on koko liittokunnan sotilaallinen voima, viime kädessä ydinpelote. Nato-jäsenyys on jo vahvistanut pelotetta, mikä pienentää sodan uhkaa. Poliittisen tahtotilan jatkuvuuden puute vaivasi puolustuksen perusteiden kehittämistä. Venäjän ja lännen vastakkainasettelu näkyy Suomen lähialueilla erityisesti laaja-alaisena vaikuttamisena, joka on kohdistunut esimerkiksi kriittiseen infrastruktuuriin. Samalla kun vuoden 2024 puolustusselonteko viitoittaa kehittämisen suuntaa, kuvaa se vuodesta 2014 alkanutta ja vuonna 2022 merkittävästi kiihtynyttä jo tehtyä kehitystyötä. Venäjällä on kyky käynnistää nopeasti pitkäkestoinen sotilaallinen painostus. Normaaliolojen häiriötilanteiden hallinta korostui kylmän sodan loputtua ja johti Suomessakin 2000-luvun alussa laajan turvallisuuskäsityksen mukaiseen varautumiseen. Maavoimien supistusten jälkeen erityisesti pohjoisten alueiden puolustamisessa piti ottaa riskejä ja muutenkin luottaa olettamuksiin tappioiden tuottamisesta sekä ajan voittamisesta. Vasta Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2014 pakotti kohtaamaan sodankäynnin todellisuuden alivoimaisena: ennalta ehkäisevän kynnyksen luomiseksi oli tarve ylläpitää suurempaa valmiutta, lisäksi pitäisi olla kyky ulottaa oma vaikuttaminen nopeasti syvälle hyökkääjän alueelle ja sopia sitovasti konkreettisesta puolustusyhteistyöstä toimintaedellytysten turvaamiseksi. Jälkikäteen tarkasteltuna voidaan onneksemme todeta, että puolustusalaistui, ja puolustuskyvyn puutteista koko yhteiskunnalle sotatilanteessa aiheutuvat kovat seuraukset tulivat Ukrainassa karusti näkyville
27 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 Venäjä on osoittanut Ukrainassa olevansa valmis käyttämään laajamittaista sotilaallista voimaa myös yhteiskunnan elintärkeisiin kohteisiin sekä siviiliväestöön.
Samalla perinteinen tulenkäyttö ja siltä suojautuminen säilyttävät asemansa, lisäksi alueen hallussapidossa tarvitaan jalkaväkeä. Puolustusjärjestelmän suorituskykyjen kehittämistä ohjaavat – toisistaan erottamattomasti – kansallisen puolustuksen tarpeet sekä Naton puolustussuunnittelun Suomelle asettamat tavoitteet. Havainnot Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa osoittavatkin, että ilmaja meriherruuden tavoittelu, aktiiviset yhteisoperaatiot ja eri aselajien ja puolustushaarojen tiivis yhteistoiminta ovat keskeisiä tavoitteita sodankäynnissä, jos halutaan välttää jämähtäminen kulutussodankäyntiin. Venäjällä on edelleen valmius – ja kenties jopa kasvava tarve – merkittävään riskinottoon. HARJOITUS ITÄMERELLÄ USS Kearsarge, USS Gunston Hall ja USS Gravely muodostelmassa suomalaisten ja ruotsalaisten alusten kanssa harjoitusten aikana toukokuussa 2022.. 28 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 SELONTEKO jopa kehittämään sodankäyntikykyään käynnissä olevista taistelutoimista ja mittavista miehistöja kalustotappioista huolimatta. Suomi on sitoutunut tukemaan liittolaisiaan ja tekee puolustusyhteistyötä liittolaisten kanssa ilman ennakkorajoituksia. Edelleen kehitettävä kahdenja monenvälinen puolusNaton ketteryyden tukeminen on erityisesti Suomen oma etu. Ilmauhka on laajentunut määrällisesti ja laadullisesti: ballististen ja risteilyohjusten ohella erilaisten lennokkien käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Suomen kokonaismaanpuolustusta kehitetään laajamittaisen sodan uhan ja sodankäynnin kehityksen pohjalta. Sodankäynnin yleistä kehitystä leimaavat viiden operatiivisen toimintaympäristön – maa, meri, ilma, kyber ja avaruus – yhä tiiviimpi kytkeytyminen toisiinsa sekä teknologian nopea kehitys. Ja paljon
Viranomaisyhteistyö syventyy ja kansainvälistyy. Henkilökunnan määrän ja osaamisen kasvattaminen. Tämä korostaa entisestään kokonaismaanpuolustuksen ja varautumisen suunnitelmallisuuden, tilanneymmärryksen ja johtamiskyvyn merkitystä. Suomen sotilaallisen puolustuksen yhteensovittaminen Naton pelotteeseen ja puolustukseen sisältää liittokunnan sotilasstrategisten tavoitteiden tunnistamisen sekä omien suorituskykyjen ja operaatioiden mukauttamisen osaksi liittokunnan toimintaa. Seuraavassa numerossa pureudumme siihen, milloin, missä, millä ja miten Suomea puolustetaan vuonna 2030. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 29 1 Kokonaismaanpuolustus: Puolustus perustuu yhteiskunnan tukeen ja kaikkien kansalaisten osallistamiseen. U S N A VY Pohjolan puolustus suunnitellaan nyt yhtenä eri puolustus yhteistyömallit huomioivana kokonaisuutena.. 5 Kansainvälinen yhteistyö: Osallistuminen Naton pelotteeseen ja yhteiseen puolustukseen ja sitä täydentävän puolustusyhteistyön syventäminen pohjoisen operaatiosuunnan ja Itämeren eri maaryhmissä. Hyökkääjän vaikutuksen kohteeksi joutuu koko yhteiskunta, ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen säilyttämiseksi on päätettävä asioiden tärkeysjärjestyksestä. 6 Teknologinen etumatka: kyky hyödyntää edistyksellistä teknologiaa erityisesti informaatioylivoiman saavuttamiseksi. 4 Henkilöstö: Korkea maanpuolustustahto, kehittyvä asevelvollisuus ja laaja, koulutettu reservi. Kansallinen kriisinkestävyys ja liittokunnan yhteinen kriisinsietokyky ovat välttämätön edellytys pelotteelle ja puolustukselle. 2 Yhteensovittaminen: Puolustusjärjestelmän eri osien ja toimintojen yhteensovittaminen Naton yhteisiin rakenteisiin ja toimintamalleihin integroitumalla, tavoitteena kokonaisvaltainen toimintamalli (MDO). Mikko Lappalainen on ollut mukana suomalaisen doktriinin tutkimisessa ja kehittämisessä niin Pääesikunnassa kuin Puolustusvoimien tutkimuslaitoksessa. 3 Valmius: Ennalta ehkäisevä kyky vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostukseen ja vuosia kestävään laajamittaiseen sodankäyntiin. Edellä kuvatuilla tekijöillä on merkittävä vaikutus puolustusjärjestelmämme käyttöja toimintaperiaatteisiin. Tähän liittyen kansalliset päätöksentekoprosessit ja -tasot on muutettava niin, että kyky tehdä päätökset Naton operatiivisten suunnitelmien mukaisesti on varmistettu: Puolustusvoimien on voitava osallistua joustavasti ja viiveettä liittokunnan pelotteen ja puolustuksen ylläpitoon yhdessä liittolaisten kanssa osana liittokunnan normaalia toimintaa Suomessa ja koko liittokunnan alueella. Sektorikohtaisesti kehitettyjen ratkaisujen jälkikäteinen yhteensovittaminen ei vastaa muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia eikä myöskään hyödynnä liittoutumisen tuomia mahdollisuuksia. Pohjolan puolustus suunnitellaan nyt yhtenä eri puolustusyhteistyömallit huomioivana kokonaisuutena. Puolustusjärjestelmän kehittämisen painopistealueita PU O LU ST U SV O IM AT tusyhteistyö tukee Naton pelotetta sekä puolustusta ja luo Suomelle strategista joustavuutta erityisesti nopeissa tilanteiden muutoksissa. Naton ketteryyden tukeminen on erityisesti Suomen oma etu
Vaikka yhteistyötä Venäjän kanssa tehtiin, naapuriin ei luotettu. Suomi ei tähän ajatteluun taipunut. Yleisestä asevelvollisuudesta luovuttiin ja puolustusmäärärahoista leikattiin. Venäjän uskottiin muuttuvan liberaaliksi länsimaisia arvoja kunnioittavaksi kauppakumppaniksi, yhdentyvän Euroopan rauhan ja vakauden tyyssijaksi. Jyrki Kataisen (kok.) hallitus poisti sen, mutta Juha Sipilän (kesk.) hallitus jälleen palautti. Pitkä eteenpäin menevä johdonmukainen tie kuitenkin mahdollisti viime vaalikaudella sujuvan ja nopean liittymisen puolustusliiton jäseneksi. Suomi on puolustanut ja tulee puolustamaan itseään yhdessä liittolaisten kanssa maalla, merellä ja ilmassa. SUOMEN TIE NATOON Vieraskynä. Paavo Lipposen (sd.) ja Matti Vanhasen (kesk.) hallitusten ohjelmiin kirjattiin niin sanottu Nato-optio. Asevelvollisuus ja reserviläisyys pidettiin korkeassa kurssissa. Jokainen suomalainen on maanpuolustusvelvollinen. Rauhankumppanuus loi pohjan jäsenyydelle Suomi liittyi Naton rauhankumppaniksi 1990-luvun puolessavälissä Esko Ahon (kesk.) hallituksen aikana. Kumppanuus kehittyi, ja Puolustusvoimat alkoivat lisätä kansainvälistä harjoittelua ja Nato-yhteensopivuutta. Hyvänä herätyskellona toimivat menneet kokemukset, eikä naapurimme Viron muistutuksistakaan haittaa ole ollut. Vahva puolustus nojaa historiaan Kun kylmän sodan päättymisen jälkeen Berliinin muuri murtui, Neuvostoliitto kaatui ja EU laajeni, alkoivat useat Euroopan maat ajaa alas omia asevoimiaan. Kokonaisturvallisuuden malli käsittää kaikki hallinnonalat ministeriöistä virkamiehiin, kunnista ja alueista yrityksiin ja yhteisöihin. 30 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 SELONTEKO 30 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 S uomen puolustuksen perusta on yleinen asevelvollisuus ja laaja koulutettu reservi
Putinin pullisteluista meille puolustusvaliokunnassa esiteltiin tiedustelukatsauksia Venäjän asevoimien kehityksestä ja erityisesti maan panostamisesta sotilaalliseen liikkuvuuteen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön sanoin, maskit oli riisuttu. Vastuullisena toimi ulkoasiainvaliokunta, jonka jäsenenä ja oman ryhmäni valiokuntavastaavana toimin. Suomen tie vie Natoon Kolme vuotta sitten Ukrainan rajalla alkoivat ennusmerkit näyttää huonoilta. Koska molempien maiden etuna oli tehdä turvallisuuspoliittiset ratkaisut yhtä aikaa, seurasi Ruotsi esimerkkiämme. Asevelvollisuuslakia joudumme tulevina vuosina myös käsittelemään. Kun Venäjä aloitti erikoisoperaatioksi nimeämänsä laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan, oli selvää, että turvallisuusympäristö Suomenkin ympärillä oli muuttunut. Kansan varsin kriittinen mielipide Natosta muuttui, ja työntö kohti jäsenyyttä alkoi. Mielestäni Suomen on irtaannuttava Ottawan sopimuksesta. Tätä seuraava hallitus lähti toteuttamaan silloisen puolustusministeri Jussi Niinistön (ps./sin.) johdolla. Tärkeimpänä Yhdysvaltain kanssa laadittu DCAsopimus. Lain perustan tulee perustua vapaaehtoisuuteen samalla tavalla kuin nykyisessä kriisinhallitalainsäädännössä on määritelty. Muutosta ei tuonut edes vaalikauden lopulla tapahtunut Krimin valtaus. Vaikka Turkki ja Unkari kävivätkin omaa sisäpoliittista peliään Suomen ja Ruotsin hakemuksilla, etenivät molemmat jäsenyysprosessit, erityisesti Suomen, varsin nopeasti maaliin. Lisäksi kahdenja monenväliset sopimukset ja kumppanuudet vahvistavat puolustustamme. Tiedustelupalvelut kertoivat Venäjän valmistelevan hyökkäystä ja tavoittelevan Ukrainan haltuunottoa. Venäjä oli keskittänyt joukkojaan ja jatkoi omien sanojensa mukaan harjoittelutoimintaa lännen uhkaa vastaan. Samaan aikaan puolueet kävivät omat sisäiset keskustelut Nato-kannastaan. Matalan syntyvyyden takia tarvitsemme mukaan yhä useamman suomalaisen, sukupuoleen katsomatta. Lisäksi reserviläisten verovähennysoikeus omiin varusteisiin on toteutettava vielä tämän vaalikauden aikana. Puoluevaltuusto teki huhtikuussa päätöksen puolueen virallisesta myönteisestä kannasta yksimielisesti. Jäsenyyshakemukset jätetiin yhtä aikaa. Eduskunnassa on ollut paljon lainsäädäntöä Natojäsenyyteen liittyen. Erityisesti elintarviketalous joutui hakemaan uusia vientikanavia, kun Oltermannit ja Violat tyssäsivät rajalle. Vaalikauden lopussa perustettiin edesmenneen edustajakollegan Ilkka Kanervan (kok.) vetämä työryhmä, joka esitti maanpuolustuksen määrärahatason nostamista. Ainoana kupruna voidaan pitää samalla surullisella kaudella ratifioitua jalkaväkimiinat kieltävää Ottawan sopimusta. Omassa puolueessani keskustassakin käynnistimme laajan kenttäkierroksen, jossa puhuimme ulkoja turvallisuuspolitiikasta jäsenistömme ja muiden kansalaisten kanssa. Reserviläisten käyttö yhteisessä puolustuksessa on yksi keskeisimmistä. Osaajia tarvitaan niin kyberkuin sissitehtäviin. Niinistöllä oli selkeä näkemys kotimaisen puolustuksen ja kansainvälisten kumppanuuksien vahvistamisesta. Osana liittokuntaa Liityimme Natoon lisätäksemme koko liittokunnan turvallisuutta. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 31 Kataisen hallituksen kautta lukuun ottamatta maanpuolustukseen on määrätietoisesti panostettu. Mikko Savola (kesk.) Kansanedustaja, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Juttusarjassa puolustusvaliokunnan jäsenet kirjoittavat näkemyksiään.puolustuskysymyksistä. Meidän on huolehdittava, että Suomea puolustaa maanpuolustustahtoinen kansa, jolla on monipuolista osaamista ja korkea sotilaallinen kyvykkyys. Eduskunta aloitti välittömästi oman prosessinsa ja alkoi laatia selontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta. Putinin pullistelut Kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan itselleen, vastasi länsi talouspakottein. Jyrkempikin olisi voinut olla, vaikka isku suomalaiselle viennille olikin kova. Vuorossa valiokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.).. Yksityiskohtia tulee vielä useita päätettäväksi. Varoitteluista huolimatta kaikki eivät halunneet uskoa Venäjän toimia, vaan he pitivät niitä joko uhkailuna, painostuksena tai bluffina. Ampumaratojen määrää on lisättävä puolustusvaliokunnan määrittelyn mukaisesti koko Suomeen ja vähintään 1 000 rataan. Kahdenväliset kumppanuussopimukset ja erityisesti Ison-Britannian johtama kymmenen maan kansainvälinen kriisinhallintaan keskittynyt nopean toiminnan joukko JEF olivat hänelle sydämen asia. Ruotsissa havahduttiin Suomen selvitykseen ja ripeään jäsenyyshakemuksen valmisteluun. Tarvittavat määrärahat on osoitettu ja kalustohankintoja jokaiseen puolustushaaraan tehty. Vereslihalle vähennetty Puolustusvoimien henkilöstömäärä ja varuskuntaverkon yltiöpäinen karsiminen olisi niin ikään saanut jäädä tapahtumatta. Puhemies Matti Vanhasen (kesk.) johtajuudella koko eduskunta otettiin työhön mukaan
TEKSTI: JUHA SÄRESTÖNIEMI • KUVAT: RAJAVARTIOLAITOS. Eikä sekään ole sota Ukrainaa vaan länttä vastaan. Itämeren tapahtumat linkittyvät vahvasti venäläiseen varjolaivastoon. Hieman samantyyppistä viestiä kuultiin jopa Ruotsin kuninkaan joulupuheessa, ja hän on myös nostanut asiaa esiin sosiaalisen median tileillään. Sanan perinteisessä merkityksessä ei ehkä vielä, mutta vähintään harmaa vyöhyke on kyllä kuljettu loppuun, ja seuraava taso on todellinen konflikti. Tähän presidentti Stubb kiirehti kommentoimaan, ettei Suomi ole (vielä) sodassa Venäjän kanssa. Pekka Toveri ei kuitenkaan ole yksin väitteensä kanssa, muun muassa Puolan varaulkoministeri W?adys?aw Teofil Bartoszewski puhuu suoraan sodasta eikä edes pidä käsitteestä hybridisota, sillä se antaa aiheesta liian pehmeän kuvan. Samanlainen viesti tuli myös Ruotsin pääministeriltä tammikuun 2025 alun konferenssissa Sälenissa, mutta hän lisäsi, ettei Ruotsi enää elä myöskään rauhan aikaa. 32 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 TURVALLISUUS K esällä 2024 europarlamentaarikko Pekka Toveri totesi Suomen olevan jo sodassa. Lisäksi Venäjän ensisijaisena droonija ohjusiskujen kohteena ei ole Ukrainan armeija vaan kriittinen infrastruktuuri. Juuri se, mihin hybridioperaatiotkin kohdistuvat. Onko Itämerellä siis puhjennut jo sota. Termistä riippumatta kyseessä on vihamielinen ja tarkoituksellinen toiONKO SUOMI SODA SSA ITÄMERELLÄ. Näkyvimpiä tapahtumia ovat olleet kahden kiinalaisaluksen, Newnew Polar Bear ja Yi Peng 3, erikoiset ankkuroinnit. Itämeren turvallisuusympäristö on kiristynyt merkittävästi viime aikoina. Lisäksi joulupäivänä Cookin saarella kotisatamaa pitävä Eagle S teki samanlaisen kiinalaisen ankkuroinnin. Käsite kiinalainen ankkurointi ei rajoitu vain Itämerelle, vaan vastaavaa on tapahtunut myös Taiwanin vesillä, eli pelkästään venäläisestä toiminnasta ei ole kysymys. On hyvä muistaa, että kesti erittäin pitkään ennen kuin Venäjällä alettiin puhua sodasta Ukrainassakaan.
Informaatiovaikuttamisella pyritään ruokkimaan mediaa siten, että se lietsoo eripuraa lukijoiden toivossa. 2. Itämeren turvallisuustilanne on siirtynyt harmaan vyöhykkeen yli. Mikäli pysytään käsitteessä hybridisodankäynti, tarkoittaa se monimutkaista yhdistelmää tavanomaisia ja epätavanomaisia taktiikoita, joissa yhdistyvät sotilaallinen voima, kyberhyökkäykset, disinformaatio ja taloudellinen painostus. Varsinaista rauhaa Venäjän kanssa ei pysty saavuttamaankaan. Vaiheet voidaan jakaa seuraavasti: 1. Suomalaisia viranomaisia Eagle S -aluksen kannella 27.12.2024. sanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jarno Limnéll onkin todennut, että kaikki, mitä Venäjä tekee, on ulkoja turvallisuuspolitiikkaa. Epäjärjestyksen luominen ja horjuttaminen: Toisessa vaiheessa hyökkääjä pyrkii rapauttamaan yhteiskunnan yhteenkuuluvuutta ja instituutioiden vakautta. Taktiikoihin kuuluvat poliittinen manipulointi, taloudellinen painostus ja tukiryhmien käyttö levottomuuksien aikaansaamiseksi. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra toteaakin, että demo. Tällainen on Venäjän kanssa toimivan valtion normaalitila. 33 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 minta. Toiminta hybridisodassa etenee vaiheittain, pyrkimyksenä on heikentää vastustajaa ja säilyttää toiminnan epäselvyys suoran vastatoiminnan välttämiseksi. Tavoitteena on löytää ja hyödyntää kohteen heikkouksia sekä testata reaktioita. Sotatieteen tohtori, kanONKO SUOMI SODA SSA ITÄMERELLÄ. Ympäristön muokkaaminen: Ensimmäisessä vaiheessa kerätään tiedustelutietoa, sijoitetaan peitetoimijoita ja käynnistetään disinformaatiokampanjoita konfliktin valmisteluksi. Tällaiseen toimintaan kuuluvat erilaisten ääriryhmien, kuten oikeiston, vasemmiston ja muiden vastaavien porukoiden, käyttäminen kansalaisten mielipiteiden jakamiseen ja sisäisen eripuran luomiseen
Tällä varmistetaan pitkän aikavälin saavutukset ja vahvistetaan hallintaa kohdealueella. Mikäli Itämeren valtiot kansojensa tuella vaativat Itämeren sulkemista, ei sen avaamiseen ole millään taholla kykyä. Lisäksi on huomioitava, että erilaisia yksittäisiä iskuja tapahtuu ympäri Eurooppaa, ei ainoastaan Suomessa. Hybridisodankäynnin menestys perustuu sen epäselvyyteen ja joustavuuteen, mikä tekee siitä haastavan torjuttavan. Tavoitteena on saavuttaa strategisia tavoitteita, kuten alueellisia valtaamisia tai kohdevaltion epävakauttaminen. Erilaisten ryhmien ideologiaa ruokitaan ja rahoitetaan, jotta heitä voidaan käyttää niin sanottuina hyödyllisinä idiootteina. Nyt sellaisia ei ole tehty, ja hänen käsityksensä mukaan syynä ollut Venäjän systemaattinen siedätystaktiikka, jossa vastatoiminnan aloittamisen rajaa työnnetään koko ajan hieman pidemmälle. Siitä huolimatta voi lopputuloksena olla öljykatastrofi, kuten Mustallamerellä on käynyt. . Pelkästään Pietarin alueen ruokahuolto on lähes mahdotonta pitää nykyisellä tasolla pelkällä autoja junaliikenteellä. Kysymys on valtioiden ja kansojen yhtenäisyydestä. On hyvä pitää mielessä, että Eagle S:n tapaus ei ole lähelläkään ohi. Voimaa näyttämällä ja osin käyttämälläkin. Vähintään tämä vaihe on nyt meneillään, ja monien mielestä seuraavakin askel on jo otettu. Kalastusalus tai sotalaiva voitaisiin helposti upottaa, mikäli se ei tottele käskyjä. Kaapelirikon estämiseksi upotettu öljytankkeri johtaisi vain entistä suurempaan katastrofiin. Esimerkiksi murtautumiset energiaja vesihuollon kohteisiin ovat olleet yksittäisiä uutisia koko Euroopassa. Venäjä pelaa siis upporikasta tai rutiköyhää. TR A FI C O M. Suomen viranomaiset ovat onnistuneet poikkeuksellisen hyvin Eagle S:n tapauksessa ja omalla toiminnallaan estäneet vakavamman vahingon. Yhteenvetona Itämeren turvallisuustilanne on siirtynyt harmaan vyöhykkeen yli, jossa hybridisodan taktiikat, kuten informaatiovaikuttaminen ja infrastruktuuri-iskut, haastavat alueen valtioiden vakautta ja yhtenäisyyttä. Kyseessä eivät ole olleet suorat sotilaalliset toimijat vaan värvätyt bulvaanit. Traficom tekee Eagle-S:llä satamavaltiotarkastusta. Venäjän toiminnan suunnitelmallisuudesta kielii lisäksi muun muassa öljytankkerin käyttäminen hybridioperaatioon. Oikeusprosessin lopputulos ei ole vielä kenellekään selvä. Venäjän hiljaisuudesta päätellen toimintaa on tehty tavalla, jota Venäjällä ymmärretään. Tankkeri on vallattava alukseen nousemalla, kuten nyt tehtiin. Suomen pitkä oikeusprosessi tarkoittaa sitä, että Venäjältä on mahdollista kohdistaa vaikututusta koko sen ajan. Näiden toimien tavoitteena on pysyä sodan kynnyksen alapuolella, mikä tekee kohteen vastatoimista vaikeita. On kuitenkin sopivaa kysyä, kuinka sattumaa on esimerkiksi se, että joulukuun lopun junaliikenteen keskeytyminen tapahtui samaan aikaan Suomessa ja Ruotsissa. Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen totesi A-studiossa 7.1.2025, ettei ole myöskään Venäjän etu, että tilanne Itämerellä kärjistyy, mutta Venäjän toiminta ei ole aina täysin johdonmukaista. Konfliktin aloittaminen: Hyökkääjä voimistaa toimiaan yhdistämällä tavanomaisia ja epäsäännöllisiä joukkoja sekä tehostamalla kyberja informaatiosodankäyntiä. Kysymys toiminnan onnistumisesta kohdistuukin ensisijaisesti informaatiovaikuttamisen onnistumiseen. 3. 34 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 TURVALLISUUS kraattiseen yhteiskuntaan kuuluu mahdollisuus olla eri mieltä asioista, mutta meneillään olevassa tilanteessa on hyvä pysähtyä miettimään, onko asian kärjistäminen paras keino tuoda mielipiteensä esiin. Pakottaminen ja rajoitettu eskalaatio: Kolmannessa vaiheessa toimitaan suoremmin käyttäen kyberhyökkäyksiä, infrastruktuurin sabotointia ja sotilaallisia provokaatioita. Venäjä mittaa sitä, miten yhtenäinen kansa tai kansakunta sillä on vastassa. Erilaiset iskut kriittiseen infrastruktuuriin ovat muuttuneet yksittäisistä vahingonteoista ja häirinnästä kaapelirikkoihin. Tärkeää on muistaa, ettei Venäjä pyri asettamaan yhtään ääriryhmää valtaan, vaan ne haluavat itse valtaan. Venäjä tarvitsee merireittiä vielä enemmän kuin Suomi. Puhumattakaan siitä, että Venäjän varjolaivasto operoi merkittävästi nimenomaan Itämeren kautta. Toiminta on kerännyt laajaa kiitosta kaikissa Nato-maissa, ja vaikuttaa siltä, että Suomen viranomaisten toimintaa käytetään esimerkkinä ja pohjana tulevalle toiminnalle Itämerellä. Jarno Limnéll kirjoittaa viestipalvelu X:ssä varsin seikkaperäisesti siitä, miten vaikeasti torjuttavat ympäristökatastrofit vaikuttavat kuuluvan venäläiseen (hybridi)sodankäynnin arsenaaliin. Seuraavalla kerralla tuskin vältytään enää tappioilta. 5. Suomen onnistunut toiminta osoittaa kykyä vastata näihin uhkiin, mutta tilanne edellyttää jatkuvaa valppautta, kansallista yhtenäisyyttä ja tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Vakiinnuttaminen: Tavoitteiden saavuttamisen jälkeen hyökkääjä keskittyy toiminnan oikeuttamiseen, vastarinnan tukahduttamiseen ja narratiivin hallintaan. Ratkaisevaa on, miten tehokkaasti Itämeren valtiot pystyvät säilyttämään yhtenäisyytensä ja muodostamaan yhtenäisen tavan torjua uhkia uudessa turvallisuusympäristössä. Informaatiovaikuttamiseen nähden jäljessä laahaava lainsäädäntö ja osittain myös poliittinen paine rampauttavat viranomaisten toimintaa ja kykyä puuttua asiaan. Tämä on totta ainakin siten, että Itämeri pystytään haluttaessa sulkemaan venäläisiltä. Tähän Venäjä on vuosikausien informaatiovaikuttamisella pyrkinyt lyömään kiilaa. 4. Sotilaskommentaattori, entinen RAF-hävittäjälentäjä Sean Bell kommentoi Times Radiossa 20.1.2025, että venäläisen ilmatorjunnan ilmatorjuntaohjusten lukitukset Naton lentokoneisiin ja Nato-maiden ilmatilan yli Ukrainaan lentävät ohjukset olisivat vielä kylmän sodan aikana saaneet suoran vastaiskun
Sittemmin Nato on aloittanut Baltic Sentry -operaatiolla alueen valvonnan, samoin kuin brittivetoinen koalitio JEF (Joint Expeditionary Force), johon Suomikin kuuluu. Aiemmissa tapauksissa Itämeren ympärysmaissa oltiin neuvottomia ja juridisiin keskusteluihin tukehtuneita – Suomi mukaan lukien. Mutta kovasti nyt painitaan sen asian kanssa, saako kaapelituhotöihin puuttua. Venäjä Vaikka tiukkaa juridista näyttöä ei olekaan, toiminnan takana on mitä todennäköisimmin Venäjä. Myös poliittisella rintamalla nostettiin selkeästi profiilia Suomen ja Viron isännöimässä Itämeri-kokouksessa Itämeren rantavaltioiden, Naton ja EU:n edustajien voimalla. Osa maista oli lausunnoissaan selkokielisiä, osa hyvinkin varovaisia. Arkijärkikin sanoo, että ei. Suomalaisviranomaiset toimivatkin tehokkaasti ja menestyksekkäästi. Joulupäivänä bensiinilastissa ollut Eagle S -tankkeri raahasi 11-tonnista ankkuriaan pitkin merenpohjaa katkaisten Estlink 2 -sähkökaapelin ja kolme datakaapelia. Herätys! Eagle S:n tapauksessa joulunpyhistä huolimatta valppaana olleet suomalaisviranomaiset maalla ja merellä reagoivat nopeasti. Ensimmäiset tapaukset yllättivät Itämeren ympärysvaltiot, mutta tekojen törkeys sai aikaan valmiuden kohottamisen ja vasteen ennakkosuunnittelun. Entä kun omaisuus onkin kaasuputkia ja merikaapeleita. Miten tähän voitaisiin puuttua. Nyt siis merivalvontajärjestelmät, sota-alukset, miehittämättömät valvontakoneet, sukellusveneet ja tutkalentokoneet tarkkailevat tilannetta Itämerellä eri valtioiden, Naton ja JEF:n lipun alla. Sen jälkeen Rajavartiolaitoksen ja poliisin alustarkastusryhmä, boarding team, otti aluksen haltuunsa tutkintaa varten Puolustusvoimien tukemana. TEKSTI: JARMO SINKKONEN, YE-EVERSTILUUTNANTTI EVP. Jos toisen omaisuus on laiva, sitä ei saa upottaa kansainvälisellä merialueella. Eri maiden yhteiskunnille kriittistä infrastruktuuria on vahingoitettu tarkoituksellisesti. Eikä kansainvälisessä ilmatilassa lentävää lentokonetta saa pudottaa. Vartiolaiva Turva käskytti aluksen Porkkalan edustalle, Suomen aluevesille. . Saako toisten omaisuutta tuhota, jos se on kansainvälisellä merialueella. Mutta viesti oli yhtenäinen ja päättäväinen. Se on toteuttanut ison kirjon erilaisia sabotaasija tuhotoimia sijaistoimijoiden eli niin sanottujen proxyjen avulla eri Euroopan Rosvot kiinni – mutta miten. Baltic connector -kaasuputki katkesi, sittemmin Suomen ja Saksan välinen C-Lion1-tietoliikennekaapeli sekä Ruotsin ja Liettuan välinen kaapeli. 35 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 S uomenlahdella ja Itämerellä on tapahtunut lyhyessä ajassa paljon ”vahinkoja” tai ”onnettomuuksia”, todennäköisimmin tarkoituksellista tuholaistoimintaa, sabotaasia. Suomalaisten päättäväinen ja ripeä toiminta onkin saanut runsaasti kiitosta toiminnastaan Itämeren maissa ja aina Yhdysvaltoja myöten
Jos aluemeri olisi kaikkialla se 12 meripeninkulmaa, Suomen ja Viron aluemerirajat olisivat paikoin yhtyneet. J. Se ei olisi hyvä asia Suomen turvallisuuden kannalta.” Sukellusveneet voisivat täl. Tuntematta Suomen varautumissuunnitelmia, Suomen Sotilas uskoo, että kun näyttö oli näin selkeä, Eagle S -alukselle olisi noustu myös aluemeren ulkopuolellakin, mikäli alus ei olisi noudattanut viranomaisten käskyjä. Valtiot saavat aluemerellään panna täytäntöön oman lainsäädäntönsä. Aluemeren ulkoraja rajaa valtion suvereniteetin eli täysivaltaisuuden rajan. Sotilasliitto Nato on lähettänyt kaapelivaurioiden vuoksi aluksia Itämerelle. Muun muassa hollantilainen tutkimusalus HNLMS Luymes vasemmalla ja saksalainen miinanraivaaja FGS Datteln oikealla. Helppo arvata, että seuraava ankkurillaan uisteleva pohjaonkija-alus ei reagoi merivartijoiden kehotukseen siirtyä Suomen tai muun maan aluevesille. Osa Eurooppaa edelleenkin vähän ummistaa silmänsä toivoen, että paha uni päättyisi. Suomen ja Viron aluemeri on nykyisin 12 meripeninkulmaa eli reilut 22 kilometriä. Nämä merelliset tapahtumat ovat vain osa hybridisodankäyntiä, jota Venäjä käy Euroopassa. Tammikuun 18. ”Suomenlahden sulkemisesta Suomen ja Viron aluemerellä ei nähdäkseni olisi suurta hyötyä, sillä jonkinlainen ’viaton’ tai ’esteetön kauttakulku’ olisi joka tapauksessa sallittava merioikeusyleissopimuksen nojalla, koska Suomenlahdelle saattaisi syntyä aluemerien laajennuksen seurauksena niin sanottu kansainvälinen salmi”, toteaa Merivoimien entinen johtava sotilaslakimies Jouni Honkala. Ääritapauksessa osaavat proxy-sukeltajat matalammissa vesissä tai Venäjän erikoisjoukot kaikissa syvyysolosuhteissa voisivat asettaa aikautettuja räjähteitä kaapelilinjoille ja kaasuputkiin. Venäjän television NTV-kanavan Mesto Vstretši -keskusteluohjelmassa tunnustettiin arvovaltaiselta taholta hyvin suorasti Venäjän olevan sabotaasin takana. Itämeren valtiot ovat terästäytyneet niin poliittisesti, sotilaallisesti kuin viranomaistoiminnassa yhdessä Naton ja muiden liittolaisten kanssa. Tässä on kyse historiallisesta tavoitteesta meidän maallemme. Tämä oli väistämätöntä. Penttilä totesi YLE:n Ykkösaamussa, että mahdollinen ratkaisu Itämeren tilanteeseen voisi olla se, että Suomi ja Viro laajentaisivat maiden aluemerta 12 meripeninkulman maksimiin. On saavutettu korkea valmius valvoa tilannetta ja toivottavasti ennaltaehkäistä uudet tuhotyöt. Ratkaisu. Tavoitteemme on vapauttaa Itämeri itsellemme. Toinen mahdollisuus olisi perustaa aluemeren jatkeeksi lisävyöhyke. päivänä Risto E. N AT O M A RI TI M E C O M M A N D. Venäjän entinen varaulkoministeri Andrei Fedorov ilmoitti syyn olevan se, että [Suomelle ja Virolle] ”aiheutettaisiin ongelmia”. Kumpikaan ei ole ongelmatonta. Se on sotaoperaatioiden näyttämö.” Mitä tehdä. 36 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 TURVALLISUUS maissa. Mutta Venäjällä on parempi työkalupakki, kun se ei piittaa laillisuudesta, vaan tekee mitä haluaa tavoitteidensa saavuttamiseksi. Puhallellaan radioon ja näytellään, ettei yhteydet toimi. Nykytilassa molemmat maat ovat jättäneet kolmen meripeninkulman käytävän Suomenlahden keskiviivan omalle puolelleen. Tietyssä vaiheessa Itämerestä on tullut sotilasoperaatioiden näyttämö. ”Tällöin tulisi mahdollisesti uusi haaste, että koko Suomenlahti saattaisi muuttua kansainväliseen liikenteeseen käytettäväksi väyläksi aluemeren sisärajaa myöten. Venäjän duuman jäsen Aleksander Kazakov totesi: ”Kaapelitapauksissa on kyse sotilasasioista eikä merirosvotarinoista. Mutta yllätyksen saavuttamiseksi ja vaikutuksen varmistamiseksi Venäjä voi aina siirtyä jonkin muun hybridiaseen käyttöön tai näiden toisiaan tehostavaan yhdistelmään
Kuten nyt on nähty, tämä ei toimi. Yhdysvaltojen uudet pakotteet purevat, ja EU:nkin terästäytyessä takapotku saattaa olla paljon kovempi kuin Venäjällä uskottiin. Toisaalta Kiina on vaatinut 90 prosenttia Etelä-Kiinan merestä, mutta Filippiinit, Vietnam, Malesia, Brunei ja Taiwan ovat kiistäneet vaatimusten oikeutuksen. Näyttää toimivan; helppo ja varsin varma menetelmä niin kaasuputkia kuin kaapeleitakin katkottaessa. Sabotointi vaikeutuu tai paljastuu ilmeiseksi. Valvontatoimet käsittävät merioikeussopimuksen mukaan tilanteet, joissa rantavaltiot estävät valvonnallaan tulli-, vero-, maahanmuuttoja terveydenhoitolakien rikkomisen alueellaan. Lainsäädännön ja toimivaltuuksien laajentamiseen lisävyöhykkeellä muiden asioiden, kuten valtion turvallisuusperusteihin vedoten on suhtauduttu kansainvälisissä tulkinnoissa nihkeästi. Tällaisia näkemyksiä on kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden keskuudessa esitetty.” V enäjä on sijaistoimijoidensa välityksellä vaikuttaessaan pysynyt piilossa länsimaisen juristiikan näkökulmasta. Jo nyt nähdään, että Suomi toimii, Baltian maat ovat varsin tiukalla kannalla ja Saksa on heikompi – ainakin liittokansleri Olaf Scholzin puheenparresta päätellen. Yksi seurauksista on, että vastatoimet sitovat resursseja niin rantavaltioissa kuin Natossa ja JEF:ssäkin. Voisi olla hyvä pohtia asiantilan jatkamista toistaiseksi nykyisellä linjalla sopimuksia ja vallitsevia järjestelyjä niin pitkälle noudattaen kuin mahdollista ja toimien niin kuin nyt on esimerkiksi Eagle S:n osalta hyvin toimittu. Ja kyllähän Venäjä sai aikaan kognitiivista vaikutusta, vaikutusta ihmisten mielissä, kohdemaissa ja Euroopassa. Ampui jo aiemmin alkuvuodesta 2022 päätettyään sotilaallisesta erikoisoperaatiosta Ukrainaan; sehän suunniteltiin paraatimarssiksi Kiovaan. Haasteita Keskustelua on käyty siitä, avaisiko tulkintamme Pandoran lippaan merioikeusasioissa. Ennen kaikkea tulisi kansainvälisessä tulkintakäytännössä murtaa vanhentuneet ja nykyaikaa vastaamattomat tulkinnat. Kuristiko Venäjä pikavoitoillaan pidemmän tähtäyksen toimintaedellytyksiään Itämerellä. Ikään kuin me olisimme syyllisiä valvontaa tehostaessamme. Jo nyt nähdään, että Suomi toimii. Vaikutusta voi olla öljynviennistä rahansa saavan Venäjän rahahanojen kiristymiseen. Valvontaan osoitettiin merkittävästi resursseja. Muutkin alkaisivat tulkita. Honkala teroittaa: ”Lisävyöhyke on tarkoitettu sen perusteena olevien asioiden valvontaan ja puuttumiseen tapauksissa, joissa rike on tehty rantavaltion maa-alueella tai aluemerellä.” Tällöin kyse on lähinnä maasta lähtevästä tai maahan tulevasta meriliikenteestä, ei niinkään ohi kulkevien alusten valvonnasta ja tarkastuksista. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 37 löin liikkua alueella sukelluksissa ja lentokoneet lentää nykyistä laajemmalla alueella. Jouni Honkalakin toteaa: ”Kyllä tässä haasteita on. Kiista on jatkunut jo vuosikymmeniä, ja kahdessa isoimmassa yhteenotossa on kuollut yhteensä 130 vietnamilaista. Merioikeusyleissopimuksen 113. Se voi olla enintään aluemeren rajalta eteenpäin 12 meripeninkulmaa tarpeellisia valvontatoimia varten. Mediakin levitti puhetta tilanteen kärjistämisen mahdollisuudesta, jos Venäjä alkaa mahdollisesti saattaa öljytankkereita. Mitä Venäjä on saavuttanut. Ehkä, ehkä ei. Samalla se on päässyt testaamaan useaan otteeseen, toimiiko ankkurinraahausmenetelmä. Toinen vaihtoehto: Rantavaltioilla on oikeus erikseen perustaa aluemeren jatkeeksi lisävyöhyke. Onko Itämeren rantavaltioilla uskallusta ja kykyä toimia, vai ovatko ne oikeusihanteidensa vankeja niin, että vain tutkitaan ja tutkitaan ja tutkitaan. Venäjää ei voi oikeudellisessa tarkastelussa osoittaa täysin varmasti syylliseksi, ainakaan vielä. Vastapalloon. Kansalaisia peloteltiin ja huolta aiheutettiin. artikla säätää lainsäädäntöja toimintavelvollisuuden talousvyöhykkeellä jokaisen aluksen lippuvaltiolle. Lyhyemmällä tähtäyksellä on ollut tarkoitus katsoa, kuinka eri maat reagoivat. Asia ei ole lainkaan paikallinen, eikä siis koske vain Itämerta. Asia ei siis ole uusi, vaan kyseessä on pitkäjänteinen jo vuosia kestänyt valmistautuminen länsimaiden yhteyksien lamauttamiseen tarvittaessa. Monet asiantuntijat ovat julkisessa keskustelussa teroittaneet, että kansainvälisten merioikeussopimusten ja säädösten muuttaminen on todella työlästä eikä ehkä edes käytännössä mahdollista, mutta nykyaikaan sopiva tulkinta voisi olla keino ongelmaan. Ampuiko Venäjä nyt omaan jalkaansa voimiensa tunnossa. Kyseisen artiklan ei mielestäni voida katsoa estävän itse rantavaltion toimivaltuuksia vahingontekoja ja rikoksia vastaan. Aika näyttää. Jo vuosia Venäjä on kartoittanut kaapeleiden sijainteja niin Itämerellä kuin myös Huippuvuorilla, Norjan rannikolla, Pohjanmerellä sekä Atlantin yli johtavilla yhteyksillä. Venäjälle rahoituksen kannalta tärkeä varjolaivasto saanee lisää pakotteita niskaansa. Venäjäkin taisi yllättyä, että Itämeren valtiot reagoivat liittolaisineen kaikilla tasoilla varsin päättäväisesti. Tulkinnoille antaisi voimaa, mikäli ne tehtäisiin useiden maiden puitteissa, esimerkiksi EU:n päätöksellä. Taikuri taisi yllättää itsensäkin
Palaan näihin lopussa.. . Joustavuus: Aseen maalia voi siirrellä ja asetta käyttää usealla eri tavalla. Kumuloituvuus: Kun lisää aseen käyttöä, vaikutus lisääntyy jopa kiihtyvästi. Kiistämättömyys: Kohde ei voi kiistää vaikutuksia, tekijä mahdollisesti voi. Allseasin Lorelayalus on saanut Baltic connector -kaasuputken Suomenlahdelle upotetun osan valmiiksi vuonna 2019. Varastoitavuus: Aseen voi valmistella ja laittaa odottamaan käyttöä pidemmäksi ajaksi. Ajoitettavuus: Aseen vaikutus alkaa ja loppuu täsmällisesti (vertaa tuli ja liike). 38 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 TURVALLISUUS Hybridiaseen seitsemän kriteeriä: Yhdisteltävyys: Aseen käyttö on liitettävissä muihin osaksi operaatiota. Kohdentamistarkkuus: Ase vaikuttaa haluttuun kohteeseen vuotamatta tai haittaamatta omaa toimintaa. Baltian kaasutaistelu Käytän seitsemää kriteeriä arvioimaan hybridisodankäynnin erilaisia aseita
Euroopan komission BEMIP-suunnitelman (The Baltic Energy Market Interconnection Plan) yhteissopimus (MoU) allekirjoitettiin jo vuonna 2009 kattamaan kaasuja sähköverkostot. ukalnsin 4,5 mrd. Kun perinteinen ja laajamittainen sota sitten alkoi ja pidäke epäonnistui, länsi käynnisti heti oman taloussotansa. Kun Suomi on kytkettynä kaasuputkella Baltian verkkoon, varasto palvelee myös meitä. Herätys Venäjän uhasta oli saatu jo vuonna 2008, kun se hyökkäsi Georgiaan. Suomessa varaenergia perustui polttoöljyyn, johon ei tosin ole jouduttu viidessä vuosikymmenessä turvautumaan kertaakaan. m 3 , ja vuonna 2019 käynnistyi sadan miljoonan euron projekti, jolla varasto modernisoidaan. EL ER IN G. Unionin pitkä suunnitelma Kaasutaisteluun oli varauduttu varsin pitkään, vaikka julkisen keskustelun perusteella voisi kuvitella muuta. Neljäkymmentä prosenttia maakaasusta tuli putkia pitkin Venäjältä. Venäjä sääteli vastatoimena kaasutoimituksia siten, että jo ennen hyökkäystä kaasun hinta oli lähes kolminkertainen ja Euroopan varastot vähissä. Mahdollisuus varastoida 50 miljardia kuutiometriä (mrd. In . TEKSTI: MIKA HYYTIÄINEN L änsi uhkasi Venäjää syksystä 2021 lähtien ennennäkemättömillä talouspakotteilla, mikäli Ukrainan sota laajenisi. Peritty kaasuverkko Kaaviokuvassa seuraavalla sivulla on punaisella ja sinisellä merkitty Neuvostoliiton aikaiset kytkentäpisteet ja mustalla pohjalle verkon rakenne. Venäjä vastasi aika nopeasti kaasusodalla, joka kohdistuu edelleen erityisesti Eurooppaan. Varaston koko oli suurempi kuin balttien kaasun vuosikulutus. Krimin vuoden 2014 tapahtumien jälkeen Venäjän osuus oli kasvanut, ja Saksassa se ylitti puolet kulutuksesta. Keskinäisriippuvuus oli saksalaisen idänpolitiikan keskeinen työväline. Baltian tilanne Aloitan vuodesta 2014, jolloin puolustustoimet alkoivat. Baltiassa perusta oli Neuvostoliiton perinnön takia paljon vahvempi. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 39 HYBRIDISODAN ASEKAAPPI OSA III . Mukana ovat alusta saakka olleet Tanska, Saksa, Puola, Liettua, Latvia, Suomi, Ruotsi ja tarkkailijajäsenenä Norja, joka on keskeisin ylimäärän tuottaja molemmissa. Neljäkymmentä kilometriä Riiasta koilliseen sijaitsee In . m 3 eli bcm) kaasua on samaa luokkaa kuin koko EU:n nykyiset kaasuvarastot. ukalns, johon vuoden 1962 tutkimusten perusteella päätettiin rakentaa suuri maakaasuvarasto. m 3 :n varasto valmistui vuonna 1968 tasaamaan kaasun kulutuksen vuosivaihteluita koko alueella. Toimeenpano olisi varmasti voitu tehdä nopeamminkin, mutta jälkikäteen tarkasteluna vauhti riitti juuri ja juuri. Euroopan unionin näkökulmasta Suomi ja Baltia ovat samaa kaasunkäyttöaluetta, joten käsittelen aluetta kokonaisuutena. Suunnitelma energiatoimista julkaistiin maaliskuussa 2013 eli vajaa vuosi ennen Krimin valtausta. Neuvostoliiton perintönä kaasuputket tulivat Baltiaan neljästä paikasta: Viroon Narvasta (kapasiteetti 24 GWh/vuorokausi) ja Varskasta (39 GWh/vrk), Latviaan Kornetista (188/87 GWh/vrk, paluuputki) ja Liettuaan Valko-Venäjän Kotlovkasta (325 GWh/vrk), josta kaasu edelleen siirtyy edelleen Sakiaista myös Kaliningradin alueelle Vuonna 2021 Euroopan unionissa käytettiin 155 miljardia kuutiometriä maakaasua, josta maksettiin noin 30 miljardia euroa. Nyt käytössä on noin 2,3 mrd. Neuvostoliiton perintönä molemmat olivat täysin riippuvaisia venäläisestä putkikaasusta. Työ on ollut varsin systemaattista. Latvian kallioperän erityisrakenne – pohjavettä, tiivistä kalliota ja alla huokoinen hiekkakivi 700–800 metrin syvyydessä – mahdollistaa kaasun luontaisen varastoinnin ainakin yhdessätoista paikassa
TURVALLISUUS 40 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 Neuvostoliiton aikaiset kaasuverkon kytkentäpisteet ja verkon rakenne . EL ER IN G. Baltic connector -kaasuputkea lasketaan mereen Paldiskissa Virossa 2019
Kaasuvarastolaivaa oli mietitty jo 2010-luvulla. 41 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 osana maidenvälistä sopimusta. Putken rakentaminen alkoi loppuvuodesta 2018, ja se avattiin vuonna 2020. Haminassa aloitettiin pienen (1,5 GWh/vrk) LNGsäiliön rakentaminen jo vuonna 2017, ja se liitettiin kaasuverkkoon keväällä 2022. Baltia oli siis kytketty muuhun Eurooppaan vuoden 2022 lopulla. Kun Venäjä katkaisi kaasutoimitukset toukokuussa 2022, pahin ennuste toteutui. Se voi kuulostaa paljolta, mutEX C EL ER AT E EN ER G Y IN C . Määrä tarkoittaa noin 1 050 GWh energiaa.. Klaipedan LNG-liittymäpisteen ja kaasuvarastolaivan rakentaminen päätettiin loppuvuodesta 2012, ja se saatiin valmiiksi vajaa vuosi Krimin valtauksen jälkeen. Kaasuvarastolaiva FSRU Independence (FSRU, Floating Storage and Regasification Unit eli LNG-terminaalilaiva) vuokrattiin kymmeneksi vuodeksi, ja se oli valmiina helmikuussa 2014. Kaasulaivan kymmenen vuoden vuokra on 460 miljoonaa euroa. Baltic Connector Inkoosta Viron Klaipedaan suunniteltiin osana BEMIP-kokonaisuutta. Kulutus vaihtelee vuodenajoittain ja tunneittain, nestekaasua laivoista siirretään ja kaasutetaan. Avaan kokonaisuuden vertailuilla perinnön ja uuden välillä. Kaaviossa punaiset on nyt suljettu ja siniset ovat käytössä olevia liittymiä. Laivan varastokapasiteetti on 170 000 m³ nestekaasua ja lastauskapasiteetti 9 000 m³ tunnissa. m 3 :n kaasuputken rakentaminen Norjasta Tanskan kautta Puolaan sekä 2,4 mrd. Kun Liettuan FSRU:n maksimisyöttö on 122 ja GIPL-putken 58 GWh vuorokaudessa, ne yhdessä kaasuvaraston purkukapasiteetin kanssa vastaavat nyt suljettuja putkia. Euroopan investointipankki on lainoittanut näitä hankkeita 580 miljoonalla eurolla. Näillä saatiin noin kolmannes tarpeesta varmistettua. On haastavaa hahmottaa, miten nestemäisen LNG:n (Liquefied Natural Gas, nesteytetty maakaasu) kuutiometrit, kaasuverkoston maksimikapasiteetti GWh/vrk sekä vuosikulutuksen ja kaasuvarastojen miljardit kuutiometrit liittyvät toisiinsa. Kaasulaivan kymmenen vuoden vuokra on 460 miljoonaa euroa. Terminaalilaiva on 291 metriä pitkä ja 43 metriä leveä. Vertailuna Imatran maksimikapasiteetti oli 220 GWh/vrk. In . Laivaan tehtiin jäävahvistus, ja se aloitti toimintansa Inkoossa joulukuussa 2022. Jälkimmäinen avattiin toukokuussa 2022 ja edellinen marraskuussa 2022. m 3 , eli kaasu voi virrata lähes saman vahvuisena länteen Baltian varastoista. m 3 :n GIPL-kaasuputki (Gas Interconnection Poland–Lithaunia) Puolasta edelleen Liettuaan. Inkoon kapasiteetti 140 GWh/vrk:ssa on riittävä. Samalla neuvoteltiin Viron kanssa ratkaisu, jossa Inkoon lisäksi maa-asema rakennettiin myös Paldiskiin. Pääosan laivasta rahoitti Euroopan investointipankki EIB. Kun Ukrainan sota alkoi helmikuussa 2022, heti asetettu työryhmä tunnisti korkeintaan kymmenen mahdollista FSRU-alusta maailmalta. ukalnsin varaston syöttökapasiteetti putkiverkkoon on 315 GWh/vrk. Kun keskimääräisen LNG-laivan koko on 180 000 m³, lasti puretaan ja tarvittaessa kaasutetaan noin vuorokaudessa. Euroopan investointipankki tuki näidenkin hankkeiden rakentamista yli 200 miljoonalla eurolla. Suunnitelma ja päätösvalmius olivat hyviä, vaikka toki toimet tehtiin viime tipassa. Samaan aikaan parannettiin Latvian ja Liettuan kaasuverkostoja. Suomen tilanne Neuvostoliiton peruja Imatralla oli vuodesta 1974 alkaen syöttöputki, joka ei koskaan laajentunut maksimikäyttöön (220 GWh/vrk). Päätös tehtiin nopeasti. Laiva on tilavuudeltaan noin 151 000 kuutiometriä ja vastaa täyteen lastattuna noin 68 000 tonnia LNG:ta, eli nesteytettyä maakaasua. Kelluva LNG-terminaalilaiva on käytännössä satamaan ankkuroitava terminaali. Muutokset Baltian kaasuverkossa Tammikuussa 2020 alkoi vuositasolla 10 mrd. Erikoisuutena voidaan mainita, että GIPL:n paluukanava Puolan suuntaan on 1,9 mrd
TURVALLISUUS 42 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 ta ensimmäinen täyttö maksoi 350 miljoonaa euroa, kun kaasun hinta oli lähes korkeimmillaan. In . Kaasun hintašokki Suomessa maakaasun kulutus oli huipussaan vuonna 2010. Korjaus kesti huhtikuuhun 2024. Alueella on modernisoitu kaasuputkisto, josta vain yhteys Suomeen kulkee merenpohjaa pitkin. Vuoteen 2020 mennessä se oli lähes puolittunut, ja kaasun osuus Suomen energiahuollosta oli kuuden prosentin luokkaa. Lopputuloksena kansalaisia jouduttiin tukemaan rahallisesti ja kulutus putosi alimmillaan puoleen. Hintašokki nosti myös sähkön hinnan moninkertaiseksi, kuten kaikki muistamme. Alus on ketterämpi kuin raskas maarakenne. Vaikka putken katkaisu on näennäisesti helppoa ja korjaus vie aikaa, kaasuverkkomme toimii myös itsenäisenä. Suomen kohdalla ero lienee suurempi. Putkia voi toki katkoa hybriditoimin, mutta haitat ovat lyhyt. Euroopan tilintarkastusviraston arviossa maakaasun hinta on nykyisellään yli kaksinkertainen vuoteen 2020 verrattuna. Paldiskissa on jo valmiina paikka kolmannelle FSRU-laivalle tai varapaikka Inkoon yksikölle. GIPL kattaa kulutuksesta vain pienehkön osan, mutta kaksi FSRU-yksikköä ja todella suuri kaasuvarasto, jota on mahdollista laajentaa paljon, tekevät kokonaisuudesta varsin kriisinkestävän. Miten kriisinsietoinen nykyinen järjestelmä on. Kriittisin kulutus on lämmityksessä, jonka osuus on meillä vielä pienempi. Baltiassa vaikutus oli vielä rajumpi. FSRUlaiva ja yritystasolla tehdyt kriisivalmistelut kestivät kuitenkin tilanteen. ukalnsin lähelle on jo suunnitteilla pelkkä kaasunpurkupiste, josta kaasu siirretään suoraan varastoon. Kaasuputki katkeaa Baltic Connector -kaasuputki katkaistiin ankkuria raahaamalla elokuussa 2023. Baltic Connector -kaasuputki katkaistiin ankkuria raahaamalla elokuussa 2023. Nyt SPOT-päivähinnat liikkuvat välillä 40–50 € /MWh. Hintašokki oli kuitenkin mittava, kun pitkäaikaisten sopimusten jopa 10 € /MWh:n hinta nousi jo vuoden 2021 lopulla lähes kymmenkertaiseksi ja maksimi 200 € /MWh oli syksyllä 2022. RA JA VA RT IO LA IT O S Yhdysvallat on ehdoton voittaja.. Kun tätä vertaa EU:n keskiarvoon 24 %, kokonaisriski oli meillä pieni. Tilanteesta kuitenkin selvittiin, ja kaasua saatiin kaikille maksukykyisille. Kaasua käytetään siellä myös lämmitykseen
Palaan sähkösotaan omassa jutussa. Hyytiäinen luennoi hybridistä maanpuolustuskursseilla ja pelaa yleensä harjoituksissa hyökkääjää. Ajoitettavuus: Oli Venäjän käsissä. Venäjän tappio on euroina laskien paljon pienempi huomioiden suuret hinnannousut. Baltia tempasi kuitenkin aloitteen, ja Suomi seurasi nopeasti perässä. Kumuloituvuus: Heikkenevä. Baltiassa vastaava kulutuksen lasku on ollut Viron 25 prosentista Latvian 34 prosenttiin. Se maa on rakentanut myös uutta LNG-kapasiteettia, mikä on kasvattanut määriä lähes puolella ja kattaa Euroopan kulutuksesta kuudenneksen, koska hintakilpailukyky on merkittävä. Julkisista tiedoista ei selviä, millaisia sotapelejä siellä on käyty, mutta voinee olettaa, että opit on otettu huomioon nykyisessä kokonaisuudessa. LNG:n osaltakin yhteys on nyt katkaistu. Maakaasu on paitsi tärkeä energianlähde myös vihreän siirtymän keskeinen osa varsinkin hiilen osalta. Kohdentamistarkkuus: Heikkeni korvaavien yhteyksien valmistuessa. Näkyy myös lannoitteissa, joiden vienti on kasvanut. Euroopan tasolla Ukrainan päätös vuodenvaihteessa katkaista kaasun siirto maan läpi käynnisti kaasusodan seuraavan vaiheen Moldaviassa ja Slovakiassa. Suomen kohdalla FSRU:n hankintaja rakentamisnopeus saattoi yllättää myös Venäjän. Bonus: Lyhyellä tähtäimellä Venäjä tuskin hävisi rahassa, ja Euroopalle kaasuase maksoi määrällisesti enemmän kuin se omalla taloussodallaan pystyy saavuttamaan. Talousviisas osannee laskea, miten kaasusodan osalta taloussodassa kävi. Aloite on siirtynyt pääosin puolustajalle. Kiistämättömyys: Erinomainen varsinkin siellä, missä kuluttajat käyttävät paljon kaasua. Markkinat vähensivät nopeasti käyttöä. Kaasulaiva on pistemaalina kohtuullisen helppo suojata sekä paikallisilta iskuilta että Nato-maissa ohjuksiltakin. Määrällisesti Venäjän kaasunvienti on laskenut paljon. Joustavuus: Osittain Venäjä pystyi käyttämään myös porkkanana. Kytkös sähkösotaan kaapeleineen selviää Baltian osalta lähikuukausina. Katkaisuiden jälkeen yksikään linja ei kuitenkaan ole palannut käyttöön pois lukien LNG, jonka vienti on kasvanut korvaavana tuotteena. Palaan tietolaatikon kriteereihin. Baltia ja Suomi olivat kuitenkin varautuneita ja onnistuivat torjuntatoimissa. Konkreettinen verrattuna moneen muuhun talousaseeseen, kuten inflaatioon. 43 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 aikaisia. Yhdisteltävyys: Alussa erinomainen, mutta sodan myötä heikentynyt. Maanalainen varasto on jotakuinkin ”ydinsodan kestävä”. Kirjoittaja on Maanpuolustuskorkeakoulun suomalaisen sotataidon emeritus-sotilasprofessori Mika Hyytiäinen. Jotakin merkitystä lienee silläkin, että Naton energiaturvallisuuden osaamiskeskus ENSEC COE (Energy Security Centre of Excellence) perustettiin juuri Liettuaan kesällä 2012. Hän on tutkinut kokonaisturvallisuutta ja kyberiä jo ennen niiden nykyisiä nimiä. EU ei pysty irtautumaan venäläisestä maakaasusta vielä pitkään aikaan, kustannus on suuri, ja riippuvuus varsinkin Yhdysvalloista kasvaa. Oma oletukseni on, että Euroopan tappio on kymmeniä miljardeja, jopa satoja miljardeja, jos otetaan huomioon heijastevaikutukset talouteen. Yhdysvaltojen merkitys on kasvanut ylivertaiseksi, sen osuus on 48 %, ja olemme nyt paljolti heistä riippuvaisia. X: @proffahyde, blogi: Pimeyden professori.. Miten Baltian kaasusodassa kävi. Hiili palaa varavoimana muuallakin. Venäjän osuus ei tule palautumaan ennalleen edes teknisesti. Kaasu on tärkeä sähköntuotannon polttoaine. Kokonaiskuva nyt Kaasun kulutus Suomessa on edelleen laskenut tammikuun 2022 tasolta nelisenkymmentä prosenttia. Varastoitavuus: Hyvä. Yhdysvallat on ehdoton voittaja. Suomi on ollut tarkkailujäsen
44 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 SOTAHISTORIA H EL SI N G IN YL IO PI ST O N KI RJ A ST O
Mutta Itämerellä on ollut rauhatonta jo ennen meitä. Pietarissa sijaitsisi VI armeijan päämaja, ja sen alaisuudessa 18. Siksi 22. armeijakunta. Jo vuonna 2014, siis Ukrainan sodan alussa, silloinen Suomen tasavallan presidentti totesi, että ”yleisempi jännityksen kasvu” näkyy myös Itämerellä ja ”uudenlainen kylmä sota” tuo aktiivisen sotilaallisen läsnäolon lähialueillemme. Venäjän päämajan näkökulmasta vuonna 1907 todennäköisin ja pelottavin vihollinen Itämeren alueella olisi Saksan ja Ruotsin liitto, johon mahdollisesti myös Norja tulisi liittymään. Venäjän sabotaasikampanja Itämerellä on viime aikoina tuonut esiin uuden väkivallan tason. Saksan keisarillisen laivaston pääpainopisteen odotettiin olevan siksi Pohjanmerellä kuninkaallista brittiläistä laivastoa vastaan. Suomen suuriruhtinaskuntaan Itämeren rannikolle sijoitettaisiin 22. E nsimmäistä maailmansotaa edeltävänä aikana itäinen Itämeren alue oli vahvasti Venäjän käsissä. armeijakunnan sota-aikainen tehtävä oli jaettu kahteen niin, että puolet armeijakunnasta toimisi alueella Riihimäki –HelTAISTELU ITÄMERESTÄ OSA I. Esimerkiksi noin 120 vuotta sitten Venäjän keisarillisella kenttäarmeijalla oli 48 jalkaväkidivisioonaa, jotka oli organisoitu rauhan aikana 22 armeijakuntaan. kolmoisentente). SUOMEN SOTILAS 6 • 2024 45 Jääkärit Ahvenanmaalle . Vasta sodan syttyessä armeijakunnista muodostettaisiin armeijat Venäjän länsirintamalle. Syy siihen, että pelättiin enemmän Ruotsia kuin Saksaa, oli niin sanottu entente cordiale, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan välinen liitto, johon Venäjä liittyi vuonna 1907 (ns. Niemenin ja Narevin armeijat taistelisivat saksalaisia vastaan Liettuassa ja Puolassa, jotka kuuluivat silloin Venäjälle. Niemen, jota saksalaiset kutsuivat Memeliksi, oli Itä-Preussin rajajoki – nykyään Venäjään kuuluvan Kaliningradin oblastin ja Liettuan raja. Tarinamme Itämeren hallinnasta alkaa ennen ensimmäistä maailmansotaa. Pietarissa laskettiin, että meren kautta hyökkäisi mahdollisesti jopa 82 000 ruotsalaista, 24 000 saksalaista ja 19 000 norjalaista merisotilasta. TEKSTI: AGILOLF KESSELRING • EVERSTILUUTNANTTI RES. BUNDESWEHR Itämeri on aina herättänyt kilpailua. armeijakunta saisi tehtäväkseen suojata Venäjän Baltian-maakuntien Itämeren rannikkoa Itä-Preussin rajalta Pietariin. Venäläisissä ennustemalleissa näkyi toistuvasti operatiivinen ajatus, jossa Ruotsin maihinnousujoukot (kuusi divisioonaa) ilmestyisivät Suomen länsirannikolle, esimerkiksi Hangossa, Turussa tai Raumalla, ja samanaikaisesti Saksan maihinnousujoukot tekisivät harhautushyökkäyksiä Suomen etelärannikolla Tammisaaressa, Kotkassa tai Loviisassa
Nimeä ei. Voiman johtajat tulisivat hiihtoja muista urheiluseuroista, ampumaseuroista sekä vapaapalokunnista. Vahvistuksena VI armeijan oli tultava Pietarista Riihimäelle. armeijakunnan puolustusalueen sisäisenä jakajana. Ranskan prikaatikenraali (général de brigade) Paul Vignal (1860–1920) sai Pietarista raportteja, joissa mainittiin, että mahdollisen ruotsalais-saksalaisen hyökkäyksen yhteydessä Suomen ase. 11. ja 12. Yli 100 vuotta hybridisodankäyntiä Hybridisodankäynti tunnettiin jo silloin. Lennätinlinjat kulkivat junaratojen yhteydessä. armeijakunta ottaisi vastaan ensimmäiset Ruotsin maihinnousujoukkojen iskut, junayhteyden tärkeys oli valtava. Venäjän pääesikunnassa raportit otettiin hyvin vakavasti, ja glavni štabin analyysit tunnettiin jopa Pariisissa. Päämajan piti olla Koivistossa, mutta todennäköisesti prikaatia ei ikinä siirretty Suomeen, vaan se käytettiin ja kulutettiin loppuun Masurianjärvien taistelussa. Ensimmäisen ryhmän etuvartiot sijaitsisivat suunnitelmien mukaan Tammisaaressa, Kirkkonummella, Sipoossa ja Loviisassa, kun taas toisen ryhmän etuvartiopaikat olisivat Koivisto, Säkkijärvi, Hamina ja Kotka. Ennustemallissa, jossa 22. Prikaati oli ensimmäisen maailmansodan syttyessä koulutusvaiheessa Tsarskoje Selon leirialueella. Venäjän keisarillinen armeija liikkui – kuten nykypäivänäkin – mieluiten junalla. Mahdollisen sabotaasiuhkan torjumiseksi perustettiin vuoden 1909 jälkeen 3. tarkk’ampujarykmentti), jolle annettiin tehtäväksi rautatie-, lennätinja puhelinyhteyksien turvaaminen. Pietari Suuren merilinnoituksen rannikkotykistöä vuodelta 1916. Samalla pelättiin lennätinja puhelinlinjojen sabotaasia vuoden 1905 suurlakon jälkeisellä ajanjaksolla. Helsingin Ullanlinnasta käsin toiminut Venäjän keisarillinen salaisen poliisin Ohrannoje otdelenijen Suomen osasto raportoi vuonna 1911, että Suomessa ryhmä nimeltä Voima valmistautuisi kansalliseen vallankumoukseen. Voiman odotettiin iskevän talvella venäläisiin varuskuntiin samaan aikaan ulkomaalaisten maihinnousuoperaatioiden kanssa. Suurin venäläisten pelko oli siksi rautatieyhteyden katkaiseminen. Kymijoki ja näin Vanhan Suomen ja ”uuden Suomen” entinen raja toimisi myös 22. tarkk’ampujaprikaati (9., 10. Svinhufvudin karkottamispäätöksellä oli suuri merkitys jääkäriliikkeen syntyyn.. Mahdolliset kansannousut nähtiin Venäjän pääesikunnan (glavni štab) mallinnuksissa tapahtuvan vihollisten maihinnousuoperaatioiden yhteydessä eli osana operaation kokonaisuutta. Kasarmit sijoitettiin junaratojen yhteyteen, mutta niiden rakentaminen kesti vuoteen 1914 asti. 46 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 SOTAHISTORIA sinki ja puolet alueella Kymijoki–Viipuri
Svinhufvudin karkottamispäätöksellä taas oli suuri merkitys jääkäriliikkeen syntyyn. Tavoite oli estää mahdollisen vihollisen – lähinnä Saksan keisarillisen laivaston . armeijakunnalle ja erityisesti sen 23. Suomen historiassa voi havaita, että molempia tapoja on käytetty. Venäjän toisen sortokauden toimintamalli, mukaan lukien Pehr Evind Svinhufvudin karkottaminen Siperiaan, oli kytköksissä juuri näihin ennustemalleihin. Ratkaisu oli kuitenkin saarten vahvistaminen antamalla käskyt 18. Tärkein paikka Itämerellä oli Pietarin näkökulmasta ajateltuna Porkkalan ja Naissaaren (Nargen) välinen alue. Maavoimat puolustavat Itämerta Jo ennen ensimmäistä maailmansotaa Venäjä vaikutti Itämeren alueella ennen kaikkea maavoimien kautta. Totta kai Itämeri on ollut aina myös merivoimien alue. Nämä kaksi armeijakuntaa eivät olisi silloin käytettävissä sodassa Saksaa vastaan. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 47 ma saattaisi olla ratkaiseva. Kronstadtin merilinnoitus on suojellut Pietaria 1700-luvulta lähtien.. Jotkut luvut kertoivat jopa 200 000 mahdollisesta jäsenestä. Vaikka luvut olivat vain teoreettisia olettamuksia ja nykyään tiedetään, ettei sellaista suurorganisaatiota ollut olemassakaan, jo pelkästään otaksumat vaikuttivat toisen sortokauden toimintaan. Muhu ja Ahvenanmaa nähtiin siis merioperatiivisena kokonaisuutena. Kysymys siitä, miten todellinen uhka Ohranan raportoima Voima on todellisuudessa ollut vuonna 1911, oli jo aikanaan Venäjän viranomaisten kesken epäselvä. Suomenlahden ja Itämeren rannikkoalueille alettiin suunnitella merilinnoitusta Venäjän ja Japanin välisen sodan jälkeen (1907). Venäläisten Suomi-politiikkaan on vaikuttanut aina Itämeren tilanne. Tästä on aina ollut mahdollista vetää kaksi erilaista johtopäätöstä: Itämeren epävakauden kasvaessa Suomen pitäisi pyrkiä vakauden palauttamiseksi joko mielistelemään Venäjää tai olla sotilaallisesti vahva käyttäen hyväksi muiden Itämeren mahtivaltioiden tavoitteita. divisioonalle, joka oli sijoitettu sekä Narvaan että Tallinnaan. Sen puolustamiseksi mereltä Venäjän tulisi sijoittaa torpedoveneitä Muhuun ja Ahvenanmaalle. . Keisari Nikolai II. Venäjän operatiivisessa ajattelussa päärooli ei kuitenkaan ollut laivastolla. Ranskassa oltiin tästä huolissaan, koska se nostaisi Saksan aiheuttamaa uhkaa Ranskaa kohtaan kahden armeijakunnan verran. Perusidea on ollut, että hallitsemalla Itämeren reuna-alueita voitaisiin puolustaa Pietaria parhaiten. Viron saaria Hiidenmaata (Dagö) ja Saarenmaata (Ösel) olisi mahdotonta puolustaa ilman vahvaa laivastoa – näin ajateltiin Pietarissa. Tarvittaisiin ainakin kaksi venäläistä armeijakuntaa, jotta suomalaiset saataisiin kuriin. Puolustukseen liittyi Pietari Suuren merilinnoitus, jonka tehtävänä oli suojella Venäjän pääkaupunkia Pietaria. Linnoitusta alettiin rakentaa, kun keisari Nikolai II hyväksyi puolustusjärjestelyt vuonna 1912
Saksalainen lentokone on laskeutunut meren jäälle. Brittiläis-ranskalainen laivasto kävi silloin tuhoamassa Bomarsundin linnoituksen Ahvenanmaalla (1854), Svartholman linnoituksen Loviisan edustalla (1855) sekä Ruotsinsalmen Fort Slavan linnoituksen Kotkassa (1855). Pietari Suuren merilinnoitus on osa venäläistä sotilaallista ajatteluperinnettä. Vaikka Pietari Suuren merilinnoitusta ei ikinä saatu valmiiksi, se on paljon muutakin kuin nostalginen sotahistorian harrastajien matkakohteiden yhdistelmä. maaliskuuta 1918. Kyse ei ole siis historiallisesti Venäjän demilitarisoinSJ Ö H IS TO RI SK A M U SE ET , TU KH O LM A W IK IM ED IA Ahvenanmaan demilitarisointi on siis historiallisesti katsottuna ollut Venäjän imperiumin laajenemisen vastaista kansainvälistä tai ainakin länsimaista toimintaa.. Neljäs linja kulki Hiidenmaalta Hankoniemeen, ja sitä suojelisi ulkoisin, viides linja, Saarenmaalta Ahvenanmaalle. Ahvenanmaan demilitarisoinnista päätettiin Krimin sodan (1853–1856) seurauksena Pariisissa vuonna 1856. Ahvenanmaan merkitys Itämeren tasapainossa Ahvenanmaalla on kautta aikojen ollut tärkeä strateginen rooli Itämeren itäisellä alueella. Kolmas linja kulki Porkkalan ja Tallinnan – tarkemmin Mäkiluodon ja Naissaaren Suomenlahden kapeimman 36 km:n kohdan – välissä, niin että Suomenlahti olisi voitu sulkea tykistötulella. Ahvenanmaan demilitarisointi on siis historiallisesti katsottuna ollut Venäjän imperiumin laajenemisen vastaista kansainvälistä tai ainakin länsimaista toimintaa. hen kuului myös Suomessa niin kutsuttu Oolannin sota (1854–1856). Pietaria suojelemaan tarvitaan vuoden 1912 merilinnoitusjärjestelmän asemat – tai nykyaseiden kantokykyyn sovitettu uusi vastaava järjestelmä. Alla aukeaman kuvassa saksalaisten maihinnousu Eckerön postitalon luona 5. Näin alettiin rakentaa yhtä maailman suurimpaa merilinnoitusjärjestelmää, johon kuului kuusi asemaa ja neljä puolustuslinjaa: Ensimmäiseen linjaan kuului Kronstadt ja Viipuri ja toiseen linjaan Kotka ja Meriküla (Narvanjoen suussa Hungerburgin kaupungin eli Narva-Jõesuun lähellä). Vaikka Krimin sota taisteltiin lähinnä Mustallamerellä, sii. 48 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 SOTAHISTORIA – eteneminen Pietariin
Tallinnan satamaa olisi pommitettava ja Riianlahti suljettaisiin miinoilla. Hyökkäyksen mahdollisuus toimi moottorina tai ainakin selityksenä sortotoimenpiteisiin Suomessa. Saksalainen sukellusvene SM U-26 upotti Venäjän panssariristeilijä Palladan. Ahvenanmaan miehitys nähtiin jo vuoden 1911 laivastosuunnitelmissa . lokakuuta 1914.. Saksan laivasto tulisi hallitsemaan Itämerta – näin suunniteltiin Berliinissä. Saksan laivaston niin sanotut blokaadivoimat tulisi sijoittaa Muhuun, jossa Venäjän Baltian-laivasto olisi helposti tuhottavissa avoimessa meritaistelussa. Helsingin Kustaanmiekan salmeen, joka on vain 81 metrin levyinen Kustaanmiekan ja Vallisaaren välissä, Saksa suunnitteli laivan upottamista. Kana vai muna. Viranomaistasolla päästiin yhteisymmärrykseen, että sodan syttyessä Ruotsi voisi hyökätä Suomeen kahden armeijakunnan voimalla ja edetä mahdollisesti Pietariin. Ensimmäisen maailmansodan syttyessä Ruotsi jäi kuitenkin puolueettomaksi, ja kuten nykyään tiedämme, Ruotsin kuuden divisioonan hyökkäystä Suomen suuriruhtinaskuntaan ei ikinä tapahtunut. 49 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 nin oikeudesta, vaan Venäjän velvollisuudesta, jonka Suomi on perinyt Ahvenanmaan haltijana. Saksan laivaston suunnitelmat Itämerellä Vielä vuonna 1890 Saksan keisarillisen laivaston suunnitelmiin kuului yllätyshyökkäykset Libauhun (Liepaja), Revaliin (Tallinna) ja Helsinkiin, jotta voitaisiin poistaa torpedoveneiden ja sukellusveneiden muodostamat uhat. Samaan aikaan keisarillinen laivasto lähetti vakoojia Helsinkiin mutta myös Pietariin ja Riikaan. Ruotsin hallitus oli silloin vahvasti puolueettomuuden tiellä, kun taas kuningashuoneen ja erityisesti Badenin prinsessana syntyneen kuningatar Victorian ympärillä ja kenraalien kesken oli erittäin saksalaisystävällinen hovipuolue. Vuonna 1912 saksalaisissa laivastosuunnitelmissa oli näkyvissä ensimmäistä kertaa tavoite suomalaisten luotsien värväämisestä. Poliittisen prosessin lopputuloksena olivat vuonna 1910 käydyt ruotsalais-saksalaiset yleisesikuntakeskustelut. Saksalaiset olisivat katkaisseet Ruotsin ja Suomen välillä kulkevat lennätinlinjat samaan aikaan Kustaanmiekan salmen sulun kanssa – siis ennen virallista sodanjulistusta. Tämä uhkasi Tukholmaa ja lähensi Ruotsia poliittisesti Saksaan. Se oli kuitenkin ollut mahdollisuutena ilmassa, ja uhka sai Venäjän sijoittamaan joukkoja Suomeen. Alus upposi vain muutamassa minuutissa Hangon edustalla 11. Venäjän keisarikunta rikkoi sopimuksen vuonna 1906, kun Ahvenanmaalle sijoitettiin uudestaan sotilaita sekä rannikkotykistöä. Jälkikäteen on mahdotonta päättää, mikä oli ensin: venäläistämisohjelma vai vallankumouspelko ja Pietarin turvallisuushuolet
Siihen ei laadittu kuitenkaan mitään suunnitelmia, ja Suomi nähtiin vain läpikulkumaana Venäjän pääkaupunkiin Pietariin. marraskuuta 1914 ja upposi Libaun edustalla. Eteläisin maa-alueemme on Bogskärin luodolla, joka jäi Ahvenanmaan demilitarisoidun alueen sisälle. Merimiinojen ja sukellusveneiden sodankäynti vaikeutti Ruotsin malminvientiä Saksaan. SM UC-4 laski keväällä ja kesällä 1916 miinoja Riianlahdelle, Muhun edustalle sekä Ahvenanmerelle. Saksan keisarillisessa laivastossa suunniteltiin Kronstadtin, Helsingin ja Tallinnan pommituksia zeppeliini-ilmalaivan avulla, mutta ne jäivät kuitenkin tekemättä. Panssariristeilijä Friedrich Carl .. elokuuta 1914. toukokuuta 1915 Saksan kenraalimajuri Otto von Lauensteinin komentama XXXIX armeijakunta (Armeijaryhmä Lauenstein) miehitti Libaun (Liepaja), ja näin Saksa sai meristrategisesti tärkeän sataman, joka sijaitsee reilusti Danzigin (Gdansk) itäpuolella. Saksan panssariristeilijä Friedrich Carl ajoi kahteen miinaan 17. Saksalainen sukellusvene SM U-26 upotti Venäjän panssariristeilijä Palladan torpedon täysosumalla ammusvarastoon. 50 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 SOTAHISTORIA Suomen valloituksen alkupisteenä. Myöskään toisena sotavuotena Itämerellä ei nähty suuria meritaisteluita, vaikka kyllä Itämerellä taisteltiin ja kuoltiinkin. Toisin kuin Ruotsilla Saksalla ei ollut silloin valtatavoitteita Suomen suhteen. Heti sodan alussa saksalaiset miinoittivat Suomenlahden suuta, ja kevyt risteilijä SMS Magdeburg ajoi karille Luoteis-Viron Osmusaaren edustalla 26. Samaan aikaan brittiläinen HMS E-18 ajoi miinaan Hiidenmaan edustalla. Heinäkuussa 1916 neljä saksalaista ilmalaivaa tiputti 700 kg:n pommeja Maarianhaminaan. Alus katkesi kahteen osaan ja upposi vain muutamassa minuutissa Hangon edustalla 11. Märketin luodolla on Suomen läntisin kohta, se sijaitsee valtakuntien rajalla. Alkua seurasi vaihe, joka kutsutaan joskus merelliseksi kulutussodaksi. Ensimmäinen suuri voitto Itämerellä oli Turku Maarianhamina Mariehamn Tukholma KÖKAR FÖGLÖ SOTTUNGA KUMLINGE BRÄNDÖ LUMPARLAND LEMLAND VÅRDÖ ECKERÖ HAMMARLAND FINSTRÖM SUND JOMALA GETA SALTVIK Märket R U O T S I S U O M I Kansainliiton ratkaisuun vaikuttaakseen Suomi korosti, että saaret erottaa Ruotsista meren syvänne, kun taas Suomen rannikon suuntaan on koko matkalla yhtäjaksoinen saaristo. 50 km SUOMEN SOTILAS Bogskär Ahvenanmaan kysymys – Ålandsfrågan 1921 A h v e n a n m e r i S a a r i s t o m e r i ennen kaikkea maavoimien ansiota, kun 8. Hyvä esimerkki vuoden 1916 sodankäynnistä on saksalainen sukellusvene SM UC-4, joka oli toiminut vuodesta 1915 lähtien Libausta käsin. Tehtävä olisi Ruotsin kontolla. Kapteeniluutnantti Egenolf von Berckheimin (1881–1915) komentama U-26 upposi elokuun lopussa 1915 Hangon edustalla 15:llä vihollisretkellään osuttuaan miinaan. Manner-Ahvenanmaalta on matkaa Ruotsiin vain nelisenkymmentä kilometriä, Suomen manner on paljon kauempana. Suunnitelmat eivät toteutuneet. Demilitarisoidun alueen raja Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskevassa sopimuksessa, joka allekirjoitettiin Genevessä 1921. Maailmansodan sivutaistelukenttänä Ensimmäisen maailmansodan asetelma johti siihen, että Itämerestä ei aluksi tullutkaan suurten meritaistelujen näyttämöä. lokakuuta 1914. Tärkein syy oli Saksan laivaston selvä painopiste Ison-Britannian laivastoa vastaan.
Tutkintakomissionsa suosituksen mukaisesti Kansainliitto päätti 24. Puulaatikossa näkyy 210 mm:n ammuksia. Pohdinta siitä, onko Ahvenanmaan demilitarisointi edelleen näiden yhdeksän maan etujen mukaista, ei kuulu historiaan vaan tulevaisuuteen. Todennäköisesti uusi käyttötarkoitus toimi ratkaisevana tekijänä, että Preussin jääkäripataljoona 27 muodostettiin. Venäläinen rannikkotykki Boxön saarella Ahvenanmaan pohjoispuolella. Näin Ahvenanmaa jäi osaksi Suomea. Saksan Tukholman-laivastoasiamies, kommodori Reinhold von Fischer-Lossainen keksi elokuussa 1915 idean, että suomalaisia vapaaehtoisia Preussin armeijassa (myöhempi Jääkäripataljoona 27) olisi mahdollista käyttää maihinnousujoukkona Ahvenanmaalla. Maaliskuun 7. Jääkäripataljoona muodostettiin, mutta sitä ei kuitenkaan – kuten tiedämme – lähetetty Ahvenanmaalle. Tämäkin linnake hävitettiin: aseistus, rautatiekiskot ja kasarmirakennukset vietiin pois ja perustukset räjäytettiin loppukesällä 1919.. Keisari päätti, että suomalaisten vapaaehtoisten maihinnousua ei saisi tapahtua ilman Ruotsin suostumusta. Ruotsi oli miehittänyt Ahvenanmaan jo 15. Syyt olivat poliittisia: 25. Syksyllä 1915 neuvoteltiin Saksan ja Ruotsin välillä Ahvenanmaan kysymyksestä. Suunnitelma oli pelkistetty: 1 200 suomalaista jääkäriä nousisi Ahvenanmaalle, minkä seurauksena Suomessa voisi mahdollisesti syttyä kansallinen vallankumous. 51 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 Jääkärit Ahvenanmaalle Saksan tavoitteena ensimmäisessä maailmansodassa oli, että Ruotsi osallistuisi sodankäyntiin Venäjää vastaan. lokakuuta 1921. Samaan aikaan suomalaisten sotilaallista koulutusta oltiin lopettamassa. Lopuksi jääkärit kuitenkin miehittivät Ahvenanmaan. Kun Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan ja viimeiset Itämeren divisioonan sotilaat vetäytyivät takaisin Saksaan joulukuun alussa 1918, Ruotsi esitti Suomelle vaatimuksen, että ahvenanmaalaiset saisivat kansanäänestyksellä päättää, kuuluako Suomeen vai Ruotsiin. Ruotsi vei kysymyksen Pariisin rauhankonferenssiin, jossa asiaa ei ratkaistu. elokuuta 1915, ja keisari Wilhelm II sai esityksen pöydälleen. Senaatti nimitti Suomen valkoisen armeijan everstin Hjalmar von Bonsdorffin, joka oli maailmansodassa toiminut kapteenin (kommodori) arvolla Venäjän laivastossa Mustallamerellä, Ahvenanmaan sotilaskuvernööriksi ja vt. Demilitarisoinnista sovittiin Suomen, Saksan, Tanskan, Ruotsin, Ison-Britannian, Ranskan, Italian, Latvian ja Puolan kesken 19. Vuoden 1910 yhteiset yleisesikuntasuunnitelmat eivät toteutuneet. Jos Venäjä tuhoaisi jääkäripataljoonan Ahvenanmaalla, se pakottaisi Ruotsin hyökkäämään Ahvenanmaalle – tai antaisi Ruotsin sotapuolueelle siihen ainakin hyvät perusteet. päivänä Jääkäripataljoona 14 otti Ahvenanmaan haltuunsa. Saksan amiraaliesikunta suunnitteli vielä helmikuuhun 1916 asti operaation yksityiskohtia, mutta sen jälkeen suunnitelma jäädytettiin. helmikuuta 1918 ja näin pakottanut epäröivän Saksan keisarin toimintaan. Myös Tarton rauhanneuvotteluissa asiaan ei tullut ratkaisua, vaan Iso-Britannia vei kysymyksen Kansainliiton päätettäväksi. Kyse ei kuitenkaan ollut majuri Maximilian Bayerin johtamasta Preussin jääkäripataljoona 27:stä, vaan Mecklenburgin jääkäripataljoona 14:stä, jota johti majuri August Schenk zu Schweinsberg. Ahvenanmaasta siellä ei enää puhuttu. elokuuta 1915 keisari Wilhelm II, maavoimien yleisesikunta ja amiraaliesikunta neuvottelivat Ahvenanmaan maihinnoususta. Suunnitelma sai valtakunnankanslerin hyväksynnän 11. Ruotsi ei suostunut toimintaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että Itämeren hallinnassa kaikki ei ole uutta – ratkaisut nykyongelmiimme saattavat löytyä joskus myös historiasta. Vuodesta 1916 alkaen jääkäripataljoonan kuukausiraportteihin ilmestyi kappale, jossa otettiin kantaa jääkäreiden käyttötarkoitukseen. maaherraksi. . kesäkuuta 1921, että Ahvenanmaa kuuluu kiistattomasti Suomeen, mutta Suomen olisi taattava saariryhmän demilitarisointi ja ruotsinkielisen väestön oikeudet
H A N D O U T/ U KR A IN E’ S 65 TH M EC H A N IS ED BR IG A D E PR ES S SE R VI C E. 52 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 UKRAINA UKRAINALAISIA SOTILAITA harjoituksessa Zaporižžjan alueella Ukrainassa tammikuussa 2025
53 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 Vuosi 2024 ja odotukset tälle vuodelle Venäjän johdossa arvioitiin todennäköisesti loppuvuodesta 2023, että vuosi 2024 antaisi sille mahdollisuuden ratkaista sota. Yhdysvalloissa puolestaan presidentti Bidenin heikko hallinto oli eri syistä kykenemätön kasvattamaan tukea Ukrainalle ja poistamaan Ukrainalle asetettuja rajoitteita pitkän kantaman aseistuksen käytöstä Venäjän alueella. Ukrainan sota . Länsi-Euroopan sotilaallinen apu oli vähenemässä läntisten asevoimien tyhjennettyä varastonsa Ukrainan tukemiseksi vuosina 2022–2023, samalla kun läntistä puolustusteollisuutta ei oltu saatu vielä vauhtiin. TEKSTI: PEKKA TOVERI, KENRAALIMAJURI EVP. Lännessä alkoi myös esiintyä sotaväsymystä Ukrainan tuen jatkamisessa
Kun tämä on kytketty keskitettyyn strategiseen johtoon, jolloin kansakunnan kaikki voimavarat keskitetään seurauksista välittämättä sodankäynnin tukemiseen, kyseessä on vaarallinen yhdistelmä. Eräiden arvioiden mukaan Pohjois-Korean tuonti muodostaa jo 50– 60 % Venäjän tykistön ammuskulutukses. Venäläisiä värvättyjä sotilaita nousemassa junaan Volgogradissa Venäjällä syksyllä 2022.. Tilanne oli samankaltainen tykistökaluston osalta, ja Venäjä siirtyikin yhä enemmän vanhempaan vedettävään tykkikalustoon. Panssarikaluston osalta uustuotanto ei juurikaan kasvanut, ja se pysyikin noin 250 panssarivaunussa ja 500–600 panssariajoneuvossa vuodessa. Tykistön ammustuotanto ei sekään juuri enää kasvanut, mutta Pohjois-Korean tuki takasi asevoimille riittävät ammusmäärät. Samalla vaunukaluston keski-ikä jatkoi vanhenemista. Sotateollisuus sai puolestaan paljon tilauksia ja resursseja, joilla kyettiin turvaamaan asevoimien minimitarpeet. 54 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 UKRAINA K uluttamalla Ukrainan sotilaallinen voima taistelukentällä ja murtamalla Ukrainan väestön henkinen selkäranka jatkuvilla iskuilla siviilikohteita vastaan venäläiset uskoivat voivansa pakottaa Ukrainan neuvottelupöytään Putinin ehdoilla. Vaikka Venäjän asevoimilla on suuria osaamisja kalustopuutteita, heillä osataan huonon välineen paras käyttötapa operatiivisella tasolla. Venäjän johdossa jatkettiin vuoden 2024 aikana strategisen tason toimenpiteitä resurssien takaamiseksi asevoimille. Henkilöstön värväystä parannettiin lähinnä kasvattamalla rekrytointipalkkioita, palkkoja ja muita etuisuuksia. Trump oli luvannut lopettaa Ukrainan sodan nopeasti, jos tulisi valituksi. Venäjän puolustusministeriö pystyikin vuoden 2024 kuluessa värväämään yli 30 000 sotilasta kuukaudessa, kaikkiaan yli 400 000 sotilasta. Sotaan pitäisi siksi saada ratkaisu ennen Trumpin valtaannousua. Venäjä panosti resursseihin Venäjä kykenikin ottamaan aloitteen taistelukentällä talvella 2023–2024. . Horisontissa häämötti myös marraskuun 2024 Yhdysvaltain presidentinvaalit, joissa Trumpin voitto oli todennäköinen. Vähintään Venäjän tulisi olla edullisissa asemissa, ja sen olisi täytynyt vallata siihen ”liitetyt” neljä maakuntaa kokonaan. Tämä riitti juuri ja juuri tappioiden korvaamiseen, koska Venäjä rajoitti panssarikaluston käyttöä hyökkäysoperaatioissaan. Uralin vaunutehdas on Venäjän suurin panssaroitujen sotilasajoneuvojen valmistaja. Venäjän puolustusministeriö pystyikin vuoden 2024 kuluessa värväämään yli 30 000 sotilasta kuukaudessa, kaikkiaan yli 400 000 sotilasta. Kun Venäjän talous kärsi suuresta inflaatiosta ja korkeista koroista ja moni siviiliyritys lopetti toimintansa läntisten pakotteiden aiheuttamien toimitusvaikeuksien takia, palvelus asevoimissa muuttui monelle venäläiselle miehelle houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Liikekannallepanovarastoista korjattujen vanhojen vaunujen korjaustoiminta pysyi myös aiemmalla tasolla, niin että vuoden aikana asevoimille kyettiin tuottamaan yhteensä noin 1 500 uutta tai korjattua panssarivaunua ja noin 3 000 panssariajoneuvoa
Kun alkuvuodesta hyökättiin parinkymmenen sotilaan joukkueilla, loppuvuodesta hyökättiin 2–3 sotilaan partioilla. Hankkeet ovat kuitenkin vielä kesken, eikä ohjustuotanto kasvanut merkittävästi vuoden aikana. Vuoden aikana hyökkäystaktiikkaa kehitettiin. Venäjä kykeni kuitenkin tuottamaan viime vuonna joitakin satoja pitkän kantaman ohjuksia. Venäjä sai Pohjois-Koreasta myös tykistöohjuksia ja teletykistöä. Pienten partioiden hajautettu käyttö muodosti lukuisia pieniä maa. Välillä venäläisten jalkaväkiryhmät pystyivät myös soluttautumaan peitteisiä maastonkohtia hyväksikäyttäen puolustajien sivustoihin. Venäjä keskitti pääosan voimistaan itärintamalle ja alkoi murtaa ukrainalaisten puolustusta laajalla 400 kilometriä pitkällä rintamalla Harkovasta Vuhledariin. Hyökkäämällä useassa suunnassa yhtä aikaa sidottiin puolustajia ja etsittiin heikkoja kohtia ukrainalaisten normaalisti hyvin harvasta puolustusryhmityksestä. Venäjä pyrki vuoden 2024 aikana kasvattamaan pitkän kantaman risteilyja ballististen ohjusten tuotantoa merkittävästi rakentamalla uusia tuotantolaitoksia. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 55 ta, mikä mahdollistaa venäläisille alueellisesti jopa kuusinkertaisen ylivoiman tykistön käytössä. Tavoitteeksi otettiin jälleen kerran Donbassin valtaus. Suuremmat iskut edellyttivät siten vuoden aikana taukojen pitämistä iskuissa ja ohjusten keräämistä varastoon. Taktiikkana oli syöttää pieniä huonosti koulutettuja jalkaväkipartioita ukrainalaisten asemiin ja pakottaa puolustajat paljastamaan tuliasemansa, joihin suunnattiin sitten raskasta tulta puolustajien tuhoamiseksi. Drooneilla korvattiin puolestaan tykistön ammuspulaa ja pyrittiin ukrainalaisten tapaan etulinjan joukkojen eristämiseen ja tappioiden tuottamiseen. Kiina salli komponenttien, työkalujen ja jopa lennokkien viennin Venäjälle, joten maa pystyi merkittävästi kasvattamaan vaanivien lennokkien ja droonien tuotantoaan. Vaanivilla lennokeilla korvattiin pitkän kantaman ohjusten pulaa, kyllästettiin Ukrainan ilmapuolustusta ja kyettiin terrorisoimaan siviiliväestöä. Venäjä käy kulutussotaa Uusien henkilöstöja materiaaliresurssien turvin Venäjä aloitti vuonna 2024 täysimittaisen kulutussodan rintamilla
Useamman kerran itse asutuskeskus osoittautui liian kovaksi pähkinäksi, mutta venäläiset pystyivät suuntaamaan joukkoja asutuskeskusten ohitse niiden saarrostamiseksi, mikä pakotti ukrainalaiset vetäytymään, kun huoltoreitit joutuivat tulen alle. Joulukuun aikana venäläisten hyökkäykset laantuivat jossain määrin, ilmeisesti joukkojen kulumisen takia. Pääosa kohteista oli siviilikohteita, ja etenkin energiainfrastruktuuri koki kovia, kun talvi lähestyi loppuvuodesta 2024. Ajoittain venäläiset tekivät myös suurempia komppanian ja pataljoonan suuruisia panssarihyökkäyksiä, mutta ne johtivat lähes aina suuriin tappioihin ja hyökkäyksen epäonnistumiseen. Ukrainalla oli aseissa yli miljoona sotilasta, mutta erityisesti etulinjan jalkaväestä oli pulaa. 56 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 UKRAINA leja, mikä vaikeutti niiden torjumista tykistöllä ja drooneilla. Hyökkäykset suunnattiin ukrainalaisten puolustamiin linnoitettuihin asutuskeskuksiin, jotka muodostivat Ukrainan puolustuksen rungon Donbassissa. Venäläiset pyrkivät parantamaan joukkojen suojaa varustamalla niitä elektronisilla häirintälaitteilla drooneja vastaan sekä rakentamalla panssarija ajoneuvokalustoon erilaisia suojahäkkejä. Useat nopealiikkeiset siviiliajoneuvot olivat panssariajoneuvoja vaikeampia maaleja ukrainalaisten drooneille, ja jonossa uran suunnassa hyökkäämällä saatiin tappioista huolimatta syötettyä jalkaväkeä eteenpäin. Tärkeimmät suunnat olivat Slovianskin, Kramatorskin, Vuhledarin ja Pokrovskin suunnissa. Vaanivilla lennokeilla tehtiin samaa, ja hyökEräiden arvioiden mukaan PohjoisKorean tuonti muodostaa jo 50–60 % Venäjän tykistön ammus kulutuksesta. Loppuvuodesta venäläiset siirtyivät käyttämään sotilaiden siirtämiseen taistelukentällä yhä enemmän siviiliajoneuvoja, kuten pakettija henkilöautoja, moottoripyöriä ja jopa sähköskoottereita. Välillä pidettiin taukoja risteilyja ballististen ohjusten käytössä, jotta saatiin kerättyä ohjuksia varastoon suurempia hyökkäyksiä varten; tavoitteena oli Ukrainan ilmapuolustuksen kyllästäminen. Karkaamiset lisääntyivät vuoden aikana, samalla kun rintamalle saatiin heikosti motivoituneita sotilaita. Vuoden aikana venäläiset saivat vallattua lukuisia kyliä sekä Avdiivkan, Selydoven ja Vuhledarin kaupungit uhaten loppuvuodesta keskeistä Pokrovskin kaupunkia. Rintamahyökkäysten lisäksi Venäjä jatkoi ohjusja lennokki-iskuja Ukrainan selustaan. Venäläiset kärsivät suuria tappioita, mutta henkilöstötäydennys mahdollisti hyökkäysten jatkamisen. Venäjä kehitti pitkin vuotta hyökkäystaktiikoitaan ja -reittejä. Venäläiset painostivat erityisesti syyskuusta eteenpäin, ja yli puolet vuoden aluevaltauksista tehtiin syys-marraskuussa. Vaikka rekrytoitujen sotilaiden peruskoulutusta pyrittiin parantamaan, ei kunnon joukkotuotantoa saatu aikaiseksi. Henkilöstöja materiaalipulasta kärsivillä Ukrainan asevoimilla oli suuria vaikeuksia hyökkäysten torjunnassa Donbassissa, ja ne joutuivat hiljalleen peräytymään pitkin rintamalinjaa. Rintamalle jouduttiin kokoamaan täydennyksiä selustan joukoista ja jopa ilmavoimista, samaan tapaan kuin Venäjä teki vuoden aikana. Ukrainalaisten elektronista häirintää pyrittiin väistämään ottamalla käyttöön lankaohjattuja drooneja, joihin elektroninen häirintä ei vaikuta. Pohjois-Korean johtaja Kim Jung-Un vierailee asetehtaalla tammikuussa 2024. Ukrainan rekrytointitoimenpiteet eivät tuottaneet vuoden aikana toivottuja tuloksia. KC N A.
Välillä vaanivia lennokkeja pyöritettiin Ukrainan selustassa öiseen aikaan, jotta ilmahälytykset soisivat ja siviiliväestön henkinen kuormitus lisääntyisi. Ukrainalaiset oli siten saatava lyötyä takaisin rajan ylitse. Venäjä keskittikin loppuvuodesta alueelle lisää voimaa, mukaan lukien arviolta noin 11 000 pohjoiskorealaista sotilasta. Venäjä pyrki myös ukrainalaisten siviilien taistelutahdon murtamiseen. Vuoden aikana ainakin 200 ukrainalaista sotavankia teloitettiin antautumisen jälkeen, minkä lisäksi venäläiset lennokkilennättäjät metsästivät siviilejä useissa rintaman läheisissä asutuskeskuksissa ja laittoivat videoita sotarikoksistaan ylpeinä internetiin. Isku aiheutti hyvin vähän vahinkoa Ukrainassa, mutta Putin rummutti uudesta ihmeaseestaan aktiivisesti vihjaillen ydinsodan uhasta, jos Venäjää painostettaisiin liikaa. Ukrainan vastatoimet Alakynteen joutunut Ukraina pyrki vaikeuttamaan Venäjän operaatioita Donbassissa ja ottamaan aloitteen haltuunsa hyökkäämällä Venäjän puolelle Kurskin suunnassa elokuussa. Strategisella tasolla Kursk oli kuitenkin piikkinä Kremlin lihassa, koska se antoi Ukrainalle neuvotteluvaltin mahdollisissa rauhanneuvotteluissa. Venäjä lisäsi vuoden aikana sabotaasitoimintaa länttä vastaan ja teki mittavia informaatio-operaatioita. Samaan tapaan rintaman ja Venäjän rajan lähellä olevia asutuskeskuksia tulitettiin jatkuvasti tykistöllä siviilien terrorisoimiseksi. Aasialaisen maan tuoUkrainalaiset pitävät edelleen sitkeästi kiinni sillanpääasemastaan Kurskissa.. Kurskin operaatio muuttui kuitenkin pitämisoperaatioksi, mikä sitoi Ukrainan voimavaroja. Venäjän painostuksen vuosi ei päättynyt hyvin Putinin kannalta. marraskuuta antaa vihdoin ja viimein Ukrainalle lupa käyttää pitkän kantaman ohjuksia Venäjän selustaan kuvaa 21. Venäjän johdon turhautumista Ukrainan sitkeään vastarintaan, lännen tukeen ja Yhdysvaltain päätökseen 17. marraskuuta tehty ohjusisku, jossa käytettiin ”uutta” Orešnik-ballistista ohjusta. Tappiot kasvoivat, mutta menestystä tuli vain vähän. Informaatio-operaatioilla pyrittiin antamaan kuva, että Venäjä oli käytännössä jo voittanut sodan, mikä oli tietenkin valetta. Venäjä kasvatti johdonmukaisesti muidenkin sotarikosten tekemistä. Myös ukrainalaisten lasten pakkoadoptointeja ja miehitettyjen alueiden siviiliväestön sortamista jatkettiin. Jossain määrin tässä ilmeisesti onnistuttiin, koska Venäjä joutui keskittämään voimia Kurskin alueelle, ja eräiden arvioiden mukaan Venäjän suunnittelema operaatio Harkovan suunnassa jäi toteuttamatta. 57 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 käyksissä käytettiin usein sekaisin ohjuksia ja lennokkeja. Assadin hallinnon luhistuminen joulukuussa 2024 ja sitä seurannut VenäRU SS IA N M O D jän nöyryyttävä vetäytyminen Syyriasta yhdessä tärkeän kumppanin Iranin aseman heikkenemisen kanssa alleviivasivat Venäjän kansainvälisen aseman romahdusta Lähi-idässä
SE RG EY SH ES TA K Ukrainan rintamalla Ukraina jatkoi asemien linnoittamista syvyyteen etenkin Donbassissa parantaakseen kuluneiden joukkojen edellytyksiä viivyttää ja kuluttaa hyökkääjiä. Ukraina pystyi myös kasvattamaan lennokkituotantoaan ja elektronisen . Ukraina pyrki vuoden 2024 aikana edelleen luomaan kokonaan uusia prikaateja, vaikka kokemus osoitti, että edes ulkomailla koulutettujen ja varusKOTIMAISEN AMMUSTUOTANNON kasvun ansiosta Ukrainan tykistön ammustilanne parani vuoden aikana. Pohjoiskorealaiset joukot osoittautuivat venäläisiä joukkoja paremmin koulutetuiksi ja valmiiksi uhrautumaan, mutta nekin kärsivät taisteluissa ilmeisesti satojen sotilaiden menetyksiä. 58 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 UKRAINA minen aktiiviseksi sotijaosapuoleksi eurooppalaiseen sotaan kärjisti tilannetta merkittävästi. Venäjä pystyi valtaamaan alueitaan takaisin, mutta vuoden lopulla noin 500 neliökilometriä Kurskin aluetta oli edelleen Ukrainan hallussa. Ukraina pystyi kasvattamaan lennokkituotantoaan. Ukrainan kyky syviin iskuihin pitkän kantaman lennokeilla ja risteilyohjuksilla tulee paranemaan merkittävästi vuoden aikana.. Ukrainalaiset puhuivat jopa yli 3 000 korealaissotilaan tappioista, mutta väitteitä ei ole kyetty vahvistamaan. Venäläisten hajautettu taktiikka ja lennokkiuhka pakottivat ukrainalaiset kuitenkin muuttamaan tykistön käyttöä entistä hajautetummaksi; venäläisiä partioita tulitettiin yksittäisillä tykeillä kootun tulenkäytön sijasta. Kotimaisen ammustuotannon kasvun ansiosta Ukrainan tykistön ammustilanne parani vuoden aikana. Venäläiset kärsivät myös suuria tappioita. Kaiken kaikkiaan Ukrainan joukot olivat Donbassissa kuluneita ja yhä kovemman paineen alla. Pohjois-Korean pelättiin lähettävän sotaan jopa kymmeniätuhansia sotilaita, mutta toistaiseksi ei ole saatu viitteitä lisävoiman lähettämisestä. Oman kuluneen jalkaväen säästämiseksi ukrainalaiset pyrkivät tuhoamaan Venäjän jalkaväen ennen kuin se pääsi lähitaisteluun, mutta aina tässä ei onnistuttu. Operaatio Kurskin takaisin valtaamiseksi aloitettiin loppuvuodesta. Se ei kuitenkaan johtanut menestykseen. Tykistön osalta länsimainen tykkikalusto antoi ukrainalaisille edun pidemmän kantaman ja pienemmän hajonnan ansiosta. Ukrainalaiset pitävät edelleen sitkeästi kiinni sillanpääasemastaan Kurskissa. häirinnän kalustoaan niin, että ajoittain ukrainalaiset kykenivät kiistämään venäläisiltä lennokkien käytön tietyillä alueilla. Useat rintamakomentajat valittivat reservien ja materiaalin puutteesta ja arvostelivat ylemmän johdon heikkoa tilannekuvaa joukkojen todellisesta tilanteesta
LoppuUkraina sai myös käyttöönsä F16 hävittäjiä, joita käytettiin selustassa ohjus ja lennokki iskujen torjunnassa. Yhdysvaltain presidentinvaalien päätyttyä marraskuussa Trumpin voittoon presidentti Biden päätti useista toimista Ukrainan tukemiseksi. Ilmapuolustuksella oli välillä paha pula ilmatorjuntaohjuksista, mutta loppuvuotta kohti tilanne parani lännen tuen avulla. Loppuvuodesta rekrytointia pyrittiin Ukrainassa kehittämään parantamalla peruskoulutusta ja antamalla henkilöstölle muun muassa mahdollisuus valita joukko, johon heidät lähetetään. Prikaati menetti heti Ukrainaan paluun jälkeen satoja sotilaita, jotka karkasivat prikaatista tyytymättöminä prikaatin johtoon ja saamansa koulutukseen. Ukrainan kotirintamalla pahimmillaan jopa yli 60 % Ukrainan energiantuotannosta oli lamautettu. Ukraina sai myös käyttöönsä F-16-hävittäjiä, joita käytettiin selustassa ohjusja lennokki-iskujen torjunnassa. vuodesta kohteena oli Venäjän asevoimien toimintaa tukevat varastoalueet, ilmeisesti koska Yhdysvallat vaati vähentämään iskuja Venäjän jalostamoita vastaan maan presidentinvaalien lähestyessä. Ukraina jatkoi Yhdysvaltojen hallinnon vastustuksesta huolimatta lennokki-iskuja syvälle Venäjän alueelle. Ukraina otti käyttöön myös uusia kykyjä, kuten miehittämättömiä USV-aluksia, jotka oli varustettu ilmatorjuntaohjuksilla tai kuljettivat drooneja. Ukraina sai luvan käyttää pitkän kantaman ohjuksia rajoitetusti Venäjän selustaan, minkä lisäksi Ukrainalle annettiin jalkaväkimiinoja. Meririntamalla tilanne oli Ukrainalle suotuisampi. Iskuista 64 johti tulipaloihin. Biden myös lupasi, että Ukraina saa sille jo aiemmin myönnettyä sotamateriaalia yli kahdeksan miljardin dollarin edestä ennen Trumpin virkaanastujaisia 20. Kohteena oli erityisesti Venäjän öljyntuotanto. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 59 tettujen uusien joukkojen käyttöarvo ei ollut kovinkaan hyvä. Tämän lisäksi Venäjälle asetettiin uusia pakotteita, ja muun muassa noin 180 Venäjän varjolaivaston tankkeria asetettiin pakotelistalle.. Alkuvuodesta kohteena olivat jalostamot, mikä vaikutti Venäjän vientiin vähentämällä sitä yli 10 % ja pakotti Venäjän rajoittamaan muun muassa bensan vientiä ulkomaille. Ukrainalaiset kykenivät kuitenkin pitämään tehokkaalla korjaustoiminnalla sekä lännestä saaduilla generaattoreilla ja energiantuonnilla siviiliyhteiskunnan auttavasti toimintakykyisenä. Tällaisilla aluksilla kyettiin ilmeisesti loppuvuodesta ampumaan alas venäläinen helikopteri merialueella ja iskemään Krimin sotilasinfrastruktuuria vastaan. tammikuuta 2025. Vuoden aikana Ukraina iski öljynjalostamoihin ja öljyvarastoihin Venäjällä ja Krimillä 81 kertaa. Venäjällä on käytössään 38 öljyjalostamoa ja seitsemän on rakentamisvaiheessa, ja niiden suojaksi oli ryhmitetty alkuvuodesta 2025 yhteensä 50 Pantšir-ilmatorjuntalavettia, jotka ovat tietenkin pois sotilaskohteiden suojaamisesta. Ukraina kykeni edelleen kiistämään Venäjän merivoimien toiminnan läntisellä Mustallamerellä ja iskemään Krimille. Hyvämaineiset joukot, joissa oli kokeneita komentajia ja johtajia, olivat haluttuja, koska niissä uusilla sotilailla on paremmat mahdollisuudet tulla koulutetuksi ja selviytyä taistelukentällä. Eräiden tietojen mukaan yksi ukrainalaisista hävittäjälentäjistä kykeni tammikuussa 2025 pudottamaan kuusi venäläistä risteilyohjusta yhden yön aikana. mekanisoidun prikaatin tarina oli tästä esimerkki. Iskut pakottivat Venäjän kuitenkin sitomaan voimaa jalostamoiden ilmatorjuntaan. Ranskassa koulutetun 155
Bahmut vallataan, ohjusiskut Ukrainan siviilikohteisiin. Venäläisten tappiot olivat suuria, ja vallatun neliökilometrin hinta oli samaa luokkaa kuin Korean sodan rintamataisteluissa. Vuoden 2024 loppusaldo Venäjä kykeni valtaamaan vuoden aikana hieman alle 4 200 neliökilometriä alueita Donbassissa ja Kurskissa mutta ei kyennyt murtamaan Ukrainan puolustuslinjoja. Vuoden lopulla Donbassista oli edelleen valtaamatta yli 8 500 neliökilometriä ja keskeisimmät linnoitetut asutuskeskukset. Loppuvuodesta Ukraina pystyi iskemään ainakin kahta venäläistä armeijan komentopaikkaa vastaan. Venäjällä ei kuitenkaan arvioida olevan kykyä syviin murtoihin ja laajoihin nopeisiin U KR A IN E' S 65 TH M EC H A N IS ED BR IG A D E PR ES S SE R VI C E. Venäjän kansainvälinen asema Lähi-idässä romahti, Syyria menetettiin, ja tärkeä liittolainen Iran joutui keskittymään omiin ongelmiinsa, samalla kun Venäjän talouden näkymät heikkenivät. Presidentti Zelenskyi yritti vuoden aikana saada diplomaattisilla toimilla länneltä vahvempaa tukea omille rauhansuunnitelmilleen siinä kuitenkaan onnistumatta. Venäjä siirtyy puolustukseen ja alkaa linnoittaa rintamalinjaa. Venäjä joutuu vetämään pahoin kuluneet joukkonsa Pohjois-Ukrainasta, aloittaa uuden suurhyökkäyksen Donbassissa vähäisin tuloksin. Ukraina murtaa Venäjän merisaarron Mustallamerellä valtaamalla Käärmesaaren takaisin. 60 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 Toimet vahvistivat merkittävästi Ukrainan puolustusta ja rasittivat Venäjän jo ennestään kovilla olevaa taloutta. Aluemenetykset olivat katkeria mutta eivät vieneet pohjaa puolustustaistelun jatkamiselta. Odotuksia vuodelle 2025 Venäjä on jatkanut vuoden 2025 puolella hyökkäyksiään ja kykenee edelleen etenemään painopistesuunnissaan. Donbassia ei kyetty valtaamaan, ukrainalaisia ei saatu ajettua Kurskista eikä Ukrainaa pystytty pakottamaan neuvottelupöytään. Länsi sitoutui jatkamaan Ukrainan sodan aikajana Venäjä hyökkää Ukrainaan, valtaa nopeasti Etelä-Ukrainan ja etenee Kiovan porteille. Sota venyi neljännelle vuodelle, ja samalla riskit kasvoivat. Venäjän ensimmäinen talvija keväthyökkäys Donbassissa. Venäjän laivasto vetää pääosan aluksistaan Krimiltä. Vuodesta 2024 ei tullut Venäjälle ratkaisun vuotta. 22.2.2022 4–7/2022 6–10/2022 12/2022–5/2023 Ukrainan tukemista ”niin pitkään kuin oli tarpeen”, mikä ei kuitenkaan anna Ukrainalle näkymää sodan loppumisesta. Lisäksi pitkän kantaman iskujen uhka pakotti Venäjän siirtämään lentokalustoaan kauemmaksi rintamasta, mikä ilmeisesti heikensi Venäjän kykyä käyttää liitopommeja, koska lentomatkat kasvoivat. Venäläiset menettivät syksyn taisteluissa jopa 1 500 sotilasta päivässä, mikä ylitti Venäjä rekrytoimien uusien sotilaiden määrän. Kansalaiset ja sotilaat uupuivat sodan jatkuessa, ja paine rauhan saamiseksi kasvoi vuoden aikana. Ukraina ei taipunut paineen alla, ja se kykeni jatkamaan puolustustaistelua. Materiaalitappiot olivat myös suuria ja ylittivät sotateollisuuden tuotantokyvyn. Joulukuussa Venäjä oli kyennyt valtaamaan hieman alle 600 neliökilometriä, eli tuollakin vauhdilla Donbassin lopullinen valtaus kestäisi vielä yli vuoden. Ukrainan vastahyökkäys Harkovan ja Hersonin suunnissa, tuhansia neliökilometrejä alueita vapautetaan. Vaikka Venäjä sai vuoden aikana jonkinlaisen yliotteen rintamilla, se ei kuitenkaan saavuttanut strategisia tavoitteitaan. On vaikea käsittää, miksi nämä toimenpiteet tehtiin vasta vaalitappion jälkeen. Ukraina pystyi puolestaan sinnittelemään ja jatkamaan taistelua
Venäjän kyky jatkaa sotaa nykyisellä voimalla hiipuu loppuvuodesta 2025, kun liikekannallepanovarastot tyhjenevät. Ukrainan kyky syviin iskuihin pitkän kantaman lennokeilla ja risteilyohjuksilla tulee lisäksi paranemaan merkittävästi vuoden aikana. Todennäköisesti Trump ei kuitenkaan ole valmis antamaan Putinille läheskään kaikkea, mitä tämä vaatii. Venäjän johdossa on esitetty vaatimuksia jopa sotatoimien kiihdyttämisestä sodan ratkaisemiseksi nopeasti, mutta eliitillä ei ilmeisesti ole riittävän realistista käsitystä Venäjän kykyjen rajallisuudesta. Ukrainassa kansalaisia painaa jo sotaväsymys, ja pääosa ukrainalaisista on valmiita hyväksymään rauhan jopa alueluovutusten kustannuksella. Rauhanneuvotteluiden osalta Trump ja hänen alaisensa ovat jo antaneet paljon realistisempia arvioita kuin Trumpin alun perin ilmoittama ”rauha 24 tunnissa”. Koska kumpikaan osapuoli ei todennäköisesti kykene nopeaan sotilaalliseen ratkaisuun, katseet kääntyvät mahdollisiin Yhdysvaltojen johtamiin rauhanneuvotteluihin. Putinin uhosta huolimatta sodan liiallinen pitkittyminen ei ole Venäjälle hyväksi. Joka tapauksessa Venäjän johdossa ei näytä olevan vielä aitoa halua rauhanneuvotteluihin. Venäjän talous on myös kovien paineiden alla, vaikka erilaisilla informaatio-operaatioilla ja tilastoja kaunistelemalla siitä yritetään antaa parempaa kuvaa. Ei ole Yhdysvaltojen etujen mukaista, että Putin voimaantuu, koska se vain loisi perustaa uudelle sodalle; Yhdysvallat ei halua sitoa liikaa resurssejaan Eurooppaan. Putinin sanelupolitiikka saisi lisäksi Trumpin näyttämään heikolta, mitä tämä ei varmaankaan halua. Ukrainan kyky jatkaa puolustustaistelua on kuitenkin lähes täysin kiinni lännen tuesta, jonka jatkumisesta ei ole vielä varmuutta. 7–10/2023 8–9/2024 9/2024– 11/2023–8/2024 Sodan lopputulos on siis edelleen hämärän peitossa.. Venäjän toinen talvija kesähyökkäys Donbassissa. Ukraina kykenee puolestaan jatkamaan viime kuukausina saamallaan tuella sotaa kesään saakka. Sodan lopputulos on siis edelleen hämärän peitossa. Ukrainan vastahyökkäys Venäjälle Kurskin alueella, valtaa yli 1 000 neliökilometriä alueita. Sisäinen levottomuus Venäjällä kasvaa hiljalleen, ja maa ajautuu taloudellisesti yhä enemmän riippuvaiseksi Kiinasta. Ukrainan operatiivinen vastahyökkäys alkaa Zaporižžjan rintamalla, päättyy epäonnistuneena lokakuussa 2023. Lähikuukaudet antavat varmaankin lisää tietoa siitä, miten neuvotteluissa mahdollisesti edetään. Ukrainan puolustusteollisuuden kyky on lisäksi kasvanut nopeammin kuin Venäjän kyky, ja jos Euroopan maat ovat valmiita rahoittamaan Ukrainaa, se kykenee jatkossa tuottamaan itselleen materiaalia sodan jatkamiseksi. Se huolestuttaa nuoremman sukupolven venäläisiä johtajia. Avdiivka vallataan, ohjusja lennokki-iskut Ukrainan siviilikohteisiin. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 61 aluevaltauksiin. Venäjän kolmas talvihyökkäys Donbassissa ja vastahyökkäys Kurskissa , ohjusja lennokki-iskut Ukrainan siviilikohteisiin. Vuhledar vallataan, mutta Ukrainan puolustus pitää. Nyt puhutaan 3–6 kuukauden prosessista rauhan saavuttamiseksi. Neuvotteluasetelmia tunnusteltaessa sota jatkuu. Ukrainalaisia ei saada ajettua Kurskista. Ukraina tuskin hyväksyy pysyviä aluemenetyksiä eikä Venäjä Ukrainan Nato-jäsenyyttä tai länsimaisia joukkoja takaamaan rauhaa, joten tuloksena on todennäköisesti pikemminkin aselepo ja rintamalinjojen jäädyttäminen kuin pysyvä rauha. Molemmat osapuolet ovat kuitenkin kuluneita, ja todennäköisesti tämän vuoden aikana, viimeistään vuoden loppupuoliskolla, päädytään rauhanneuvotteluihin. Putin on avoin neuvotteluille mutta pitää edelleen ylimielisesti kiinni tavoitteistaan, jotka merkitsisivät muun muassa merkittäviä alueluovutuksia, Ukrainan johdon vaihtamista sekä Ukrainan puolustuskyvyn romahduttamista. Trumpin hallinnon tavoitteet neuvotteluissa ovat tätä kirjoitettaessa vielä epäselvät. Tämä luo painetta presidentti Zelenskyille, jonka ehdoton vaatimus rauhalle on kuitenkin uskottavat ja luotettavat turvatakuut Venäjän uuden hyökkäyksen estämiseksi. Vaikka taistelut loppuisivatkin, on edessä todennäköisesti jännitteinen tilanne, jossa molemmat osapuolet varautuvat uuteen yhteenottoon. Tämä voisi kääntää sodan kulun loppuvuodesta Venäjälle epäedulliseksi. Jos Ukraina saa rekrytointiongelmansa kuntoon, sillä on länsimaiden tuella mahdollisuudet pysäyttää Venäjän eteneminen ja aloittaa entistä tehokkaammat iskut Venäjän selustaan
D PA. 62 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 L ÄHI ITÄ . joulukuuta 2024. TEKSTI: JUHA MÄKELÄ, EVERSTILUUTNANTTI, ST, PUOLUSTUSVOIMIEN TUTKIMUSLAITOS ISLAMISTIT VALT AAN SYYRIASSA SYYRIAN ASEELLISEN OPPOSITION JOUKKOJA sotilaskoneen päällä Nayrabin sotilaslentokentällä Aleppossa 2
Suomen Sotilaan numerossa 5/2024 käsiteltiin Syyriaa artikkelissa ”Syyrian sivunäyttämö Lähi-idän konfliktissa”. Joulukuussa 2024 Syyrian tapahtumat nousivat yllättäen koko maailman keskipisteeseen, kun islamistisen Hayat Tahrir al-Šamin (HTS) johtamat sunnikapinalliset kaatoivat 54 vuotta kestäneen al-Assadin suvun vallan.. 63 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 ISLAMISTIT VALT AAN SYYRIASSA Lähi-itä pääsee säännöllisin väliajoin yllättämään alueen asiantuntijatkin
Al-Jawlani syntyi Saudi-Arabiassa vuonna 1982, mutta hänen sukunsa on lähtöisin Golanin kukkuloiden alueelta Syyriasta. 64 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 L ÄHI ITÄ A ssadien sukudynastian syrjäyttäminen jää historiaan, ja sitä voi kuvainnollisesti verrata Lähi-idän mannerlaattojen liikkeeseen. Ironista tilanteessa on se, että kun HTS keskittyy hallinnon muodostamiseen ja diplomaattisuhteiden rakentamiseen melko rauhallisessa Damaskoksessa, niin muualla Syyriassa taistelut jatkuvat. Korulauseet vaikuttavat länsimaita kohtaan valmistellulta hurmausdiplomatialta, kun samaan aikaan kulissien takana ollaan muodostamassa sunni-islamistista konservatiivista valtiota. Vankilasta vapauduttuaan al-Jawlani siirtyi Syyriaan, jossa hän. Yksi Lähi-idän pitkäaikaisimmista autoritaarisista hallinnoista kukistettiin salamasodaksikin luonnehditussa islamistiterroristijärjestö HTS:n valtaannousussa 27.11.–8.12.2024. Hayat Tahrir al-Šamin johdolla Damaskokseen on nyt perustettu islamistinen tilapäishallinto, joka on korulauseilla luvannut kunnioittaa muita uskontoja ja etnisiä vähemmistöjä. Ennen kuin Syyrian uuden hallinnon ministeripaikat on täytetty, on jo selvää, että ulkopuoliset toimijat haluavat vahvasti vaikuttaa Syyrian uuteen valtarakenteeseen. Tartusissa sekä Hmeimimissä Venäjä taas pyrkii neuvottelemaan tukikohtiensa jatkosta islamistien kanssa. Yhdysvallat, Israel ja Ranska tekevät puolestaan ilmaiskuja ISISin terroristeja vastaan Eufratjoen eteläosissa. HTS:n nousu Idlibin maakunnassa HTS:n historia juontaa alkunsa sen perustajaan ja nykyiseen johtajaan Abu Muhammad al-Jawlaniin. Pohjoisessa Turkin tukemat SNA-joukot jatkavat kurdienvastaista operaatiotaan. Nykyhistorian aikana ulkovaltojen aiemmat puuttumiset alueen valtioiden toimiin ovat lähinnä olleet joukko epäonnistumisia: Irak Saddam Husseinin syrjäyttämisen jälkeen vuonna 2003, Muslimiveljeskunnan epäonnistunut valtakausi Egyptissä 2011–2012, Qaddafin syrjäyttäminen Libyassa vuonna 2011 ja siellä yhä jatkuva sisällissota. Miten näin nopea käänne ylipäätään oli mahdollista, varsinkin kun voimasuhteet Syyrian hallinnon joukkojen (SAA) eduksi oli arvioitu noin 9:1; SAA:n vahvuus oli 130 000 sotilasta ja kapinallisten vain noin 15 000–20 000 miestä. Al-Jawlani liittyi Irakin al-Qaidaan vuonna 2003 ja taisteli Irakissa amerikkalaisia vastaan, kunnes jäi vangiksi vuonna 2006 ja istui amerikkalaisten ylläpitämissä vankiloissa Irakin alueella viisi vuotta
joulukuuta 2024. päivänä.. Idlibistä 60 kilometriä koilliseen sijaitsee Aleppo, jota hallitsi Turkin tukema arabeista ja turkmeeneista koostuva Syyrian kansallinen armeija (SNA). Al-Baghdadi yritti vuonna 2013 saada al-Nusran sulautettua osaksi ISIS-järjestöä, mutta al-Jawlani ei tähän suostunut vaan vannoi uskollisuuttaan ISISin sijaan al-Qaidan johtajalle Aiman al-Zawahrille. Oikealla: HTS:n perustaja ja johtaja Abu Muhammad al-Jawlani. HTS selvisi voittajana ja sai haltuunsa noin 90 % Idlibistä. . Venäjän Hmeimimin tukikohtaan sijoitetut rynnäkköpommittajat osallistuivat säännöllisesti Idlibin ilmapommituksiin. ISISin ja al-Qaidan välisessä kamppailussa salafi-jihadistiryhmien uskollisuudesta al-Jawlanin johtama al-Nusra tavan ”siviilihallinnon” (Syrian Salvation Government). HTSjärjestö perustettiin tammikuussa 2017, ja se alkoi ottaa etäisyyttä emojärjestö al-Qaidaan. onnistui voittamaan puolelleen pääosan Idlibin alueella al-Assadin joukkoja vastaan taistelleista ryhmittymistä. Maailmanlaajuista jihadia ja kalifaattia kannattaneet jäsenet irtautuivat HTS:stä ja perustivat Hurras alDin -järjestön. Idlibissä vallitsi vuodesta 2019 aina marraskuun loppuun 2024 pattitilanne, jossa HTS hallitsi alueen pohjoisja itäosia ja al-Assadin hallinnon joukot ja Iranin tukemat Hizbollahin taistelijat Idlibin eteläja lounaisosia. Turkin ilmavoimat, lennokit ja tykistö tukivat maahyökkäystä kurdien SDF-joukkoja vastaan. O M A R H A J KA D O U R osallistui al-Qaidan Syyrian haaran Jabhat al-Nusran perustamiseen. Samalla se perusti koko maakunnan katHTS:n joukot Turkin tukemat joukot Yhdysvaltojen tukemat, kurdien johtamat SDF-joukot Muut sotilaalliset joukot Israelin armeija Al-Tanfin alue (Yhdysvaltain tukikohta) Kukistetun hallinnon alue SYYRIASSA OLEVAT JOUKOT Tilanne joulukuun 18. Turkin ja SNA:n joukkojen yhteistyö oli hioutunut saumattomaksi jo vuoden 2019 lopussa operaatio Rauhanlähteen aikana, jolloin Turkin operaation kärjessä etenivät SNA:n yksiköt Turkin erikoisjoukkojen kanssa. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 65 . Al-Nusra toimi alkuvaiheessa yhteistyössä ISISin johtajan Abu Bakr al-Baghdadin kanssa. HTS:n ja Hurras al-Dinin välillä käytiin valtakamppailu vuosien 2018 ja 2019 aikana. Yllä: Syyrian armeijan hylättyä kalustoa Damaskokseen vievällä moottoritiellä Hamasta pohjoiseen 3
marraskuuta 2024. HTS:n yksiköt hyökkäsivät no. 66 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 L ÄHI ITÄ Turkin tiedustelupalvelu taustatukena Venäjän ja Turkin välinen Sotšin sopimus 22. Hyökkäyksen nopea eteneminen yllätti Sattumaa tai ei, Hayat Tahrir al-Šamin hyökkäys Idlibistä alkoi samana päivänä, kun Israelin ja Hizbollahin välinen tulitauko astui voimaan, 27. Se käytännössä laillisti Turkin miehitykset Pohjois-Syyriassa, jonne muodostui epäyhtenäinen mutta noin 30 kilometriä leveä puskurivyöhyke, jolta kurdien SDF-joukot vetäytyivät pois. Oikealla: HTSjoukot valtaavat Haman kaupungin 6.12.2024. Myös HTS:n yhteistyö Turkin kanssa tiivistyi. Sotšin sopimuksen velvoittamana Turkki joutui tiivistämään Idlibin alueella toimivien satojen islamistiryhmittymien valvontaa. kilat?). Turkin tiedustelupalvelulla oli myös keskeinen rooli Persianlahden alueelta virtaavan taloudellisen avun eteenpäin toimittamisessa SNA:n puolella taisteleville aseellisille islamistiryhmille. Vuodesta 2019 alkaen Turkin puolella taistelleita ääriryhmiä alettiin M ?T:n johdolla yhdistämään osaksi SNA-joukkoja. . Ajoneuvot on naamiomaalattu hiekan värisiksi, jotta ne olisivat vaikeampia erottaa ilmasta. Kapinalliset valtasivat Saraqibin kaupungin 29. Sopimuksen noudattamista ja valvontaa varten uudella turvavyöhykkeellä aloitettiin Venäjän ja Turkin yhteiset sotilaspartiot. Kamishlin lentokenttä on nyt kurdien SDF-joukkojen hallussa. Idlibin alueen rintamalinjat jäivät ennalleen, ja Turkin vastuulla oli pitää alueen islamistiryhmät aisoissa, niin että ne eivät hyökkää al-Assadin joukkoja tai venäläisiä yksiköitä vastaan. . Erona SNA-joukkoihin oli se, että Turkilla ei ollut suoraa johtosuhdetta HTS-järjestöön, yhteistyö oli luonteeltaan vastuualueisiin ja operaatioihin liittyvää tilanteen paikallista rauhoittamista ja tiedustelutietojen vaihtoa. Vasemmalla: Venäläisten hylkäämä valvontatutka Kamishlin lentokentällä Syyrian koillisosassa, josta venäläiset joukot vetäytyivät kokonaan joulukuussa 2024. M ?T suunnitteli sijaisjoukkojen käyttöä Turkin omien asevoimien tukena. lokakuuta 2019 päätti operaatio Rauhanlähteen. marraskuuta. H A SS A N O A RA BI C PH O TO. Päävastuussa SNAjoukkojen koordinoinnista oli Turkin kansallinen tiedusteluorganisaatio, tiedustelupalvelu M ?T (Milli ?stihbarat Te
Kapinallisia vastaan taistelleiden hallinnon joukkojen moraali oli huono. Ne myös hyödynsivät kamikaze-drooneja panssarivaunujen ja asepesäkkeiden tuhoamisessa. Pitkään jatkuneen sisällissodan tappioita oli jouduttu korvaMaher alAssadin johtama 4. joulukuuta mennessä huolimatta siitä, että venäläiset rynnäkkökoneet yrittivät tukea Syyrian hallinnon vetäytyviä joukkoja alueella. Sitä mukaa kun hallinnon joukot antautuivat tai hylkäsivät paetessa kalustoaan, HTS otti sen välittömästi käyttöönsä. Salamasodaksikin kuvatun hyökkäyksen ratkaisevat taistelut käytiin ensimmäisen viikon aikana: 29. Ne eivät olleet saaneet palkkojaan moneen kuukauteen, ja huolto oli laiminlyöty. divisioona oli aallonpohjassa. divisioona oli pahasti korruptoitunut ja keskittynyt sotilaskoulutuksen sijaan hallinnoimaan Syyrian huumetuotantoja… maan pakkovärväyksellä muistakin kuin alawiitti-uskontoa edustavista ryhmistä, eikä sunnisuuntausta kannattavilla sotilailla ollut halua taistella HTS:n ”sunniveljiä” vastaan. M4-valtatie erkanee risteyskohdassa länteen Latakian suuntaan ja muodostaa tärkeän huoltoreitin Hmeimimin lentotukikohdan suuntaan. joulukuuta, minkä jälkeen al-Assad ja alawiitti-eliitti keskittyi omiin pakosuunnitelmiinsa. marraskuuta kapinalliset valtasivat Saraqibin kaupungin, joka on strateginen M5ja M4-valtateiden risteyskohta Damaskoksen ja Aleppon välillä. Maher al-Assad.. Myös Bašar al-Assadin nuoremman veljen Maherin johtama 4. Hallinnon sotilaat raportoivat jälkeenpäin siitä, että he eivät saaneet päällystöltään käskyjä, vaan . SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 67 A FP peina ja ketterinä osastoina avolavapakettiautoilla ja moottoripyörillä. Assad tunsi tulleensa petetyksi, kun kumpikaan sen vahvoista ulkopuolisista tukijoista – Iran ja Venäjä – ei suostunut lähettämään joukkoja hallinnon turvaksi. marraskuuta ja koko Aleppon 1. HTS:n ja SNA:n joukot onnistuivat valtaamaan Aleppon maakunnan luoteisosat 30. Kapinallisten hyökkäyksen etenemisen nopeus oli yllätys kaikille, ja neuvottelut tuesta kariutuivat viimeistään 2
Sotilaallisella tuella kyettiin lisäämään vaikutusvaltaa Lähi-idässä ja Afrikassa, kun Venäjä tuolloin liittyi Assadin puolelle islamistiterroristeja vastaan. 3 Syyrian armeijan (SAA) moraalinen alennustila. Syyria on ollut Kremlille näyteikkuna vuodesta 2015 alkaen. Ibrahim Kal?nin ja 1 Israelin 23.9.2024 alkanut sotilasoperaatio Northern Arrows Libanonissa toimivaa Hizbollah-järjestöä vastaan ulotti Israelin puolustusvoimien (IDF) ilmaja erikoisjoukkoiskut myös Syyrian maaperälle siellä toimivia Hizbollahin soluja ja Iranin vallankumouskaartin (IRGC) yksiköitä ja asevarastoja vastaan. Enemminkin toimitaan lauluyhtye Abban vuoden 1980 menestyshitin The Winner Takes it All mukaisesti. joulukuuta, hänet lennätettiin Hmeimimin tukikohdasta Moskovaan, josta hän sai turvapaikan. Muslimiveljeskunnan jäsenet eivät tuolloin suostuneet antautumaan, ja hallinto tuhosi kaupungin tykistötulella tappaen noin 10 000 ihmistä. joulukuuta. divisioona oli pahasti korruptoitunut ja keskittynyt sotilaskoulutuksen sijaan hallinnoimaan Syyrian Captagonin (fenetylliinin myyntinimi) huumetuotantoja ja sen ulkomaanvientiä. Maan johtaman AK-puolueen ideologia on yhtenäinen Muslimiveljeskunnan kanssa. Viimeinen vakava yritys saada tilanne hallintaan tapahtui 4. päivänä kapinalliset valtasivat Homsin kaupungin ja etenivät jo pääkaupunki Damaskoksen esikaupunkiin. Eufratin itäpuoli on tällä hetkellä vahvasti kurdijoukkojen hallussa. Egyptin muslimiveljeskunnan epäonnistunut valta vuosina 2011–2012 osoitti maailmalle sen, että sen ideologialla ei ole poliittisen vallanjaon saatikka yhteistyön periaatetta. Hayat Tahrir al-Šam valtasi Haman 5. Moni vaihtoi univormunsa siviilivaatteisiin ja karkasi. Tuen uskottiin toimivan esikuvana ja liittolaissuhteiden edistäjänä kaikkiin autoritaarisiin hallintoihin. Myös asevoimien eliittijoukko, Maher al-Assadin johtama 4. Kaupungin valtauksella oli merkittävä symboliarvo. 68 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 L ÄHI ITÄ heidät jätettiin oman onnensa nojaan hidastamaan kapinallisten etenemistä. Samana päivänä presidentti Assad ilmoitti hallinnon sotilaiden 50 %:n palkankorotuksesta – lopulta kuitenkin liian myöhään ja liian vähän. Uusien vallanpitäjien ja Turkin läheisistä suhteista kertoo se, että tiedustelupalvelu M ?T:n johtaja Ibrahim Kal?n oli ensimmäisiä ulkomaalaisia vieraita, jonka taistelijanimestään al-Jawlani luopunut, nyttemmin Ahmed al-Sharaa tapasi Damaskoksessa. Damaskos antautui seuraavana päivänä 8. Tulitauon alkaessa 27.11.2024 Iranin ja Hizbollahin toimintakyky Syyrian alueella oli pääosin tuhottu, eikä Iran voinut antaa sotilaallista tukea al-Assadin hallinnolle huolimatta siitä, että mailla oli voimassa kahdenvälinen puolustussopimus. Se edellyttää Eufratin itäpuolisten alueiden, kuten Kobanen ja Kamishlin kaupunkien, valtaamista kurdeilta. joulukuuta, kun HTS tunkeutui sinne pohjoisesta ja Vapaan Syyrian armeijan (FSA) joukot etelästä. Israel ei jäänyt toimettomaksi vaan miehitti Golanin kukkuloiden demilitarisoidun alueen estääkseen kapinallisryhmittymien tai minkään muun aseellisen toimijan hyödyntämästä tilannetta. Myös Syyriaan muodostuvan islamistisen HTS-järjestön ideologia on varsin lähellä Muslimiveljeskunnan aatetta. Vuonna 1982 silloisen presidentin Hafez al-Assadin joukot piirittivät Hamaa, joka oli Syyrian muslimiveljeskunnan vastarinnan keskus. Voittajat ja häviäjät Turkki on Syyrian tilanteen suurin voittaja. Hyökkäyksen tavoitteena on kurdijoukkojen lyöminen Manbijin kaupungissa, joka on kurdien viimeinen sillanpääasema Eufratjoen länsipuolella. Miten maltillinen ideologia on, selviää vasta ajan kuluessa. 2 Venäjän kyvyttömyys sotilaalliseen tukeen Assadille oli ehkä suurin yllätys. Kirjoitushetkellä kiivaat taistelut Manbijistä ovat käynnissä. Arabimaat tuomitsivat Golanin valtauksen laajasti. Turkin lopullisena tavoitteena on kuitenkin koko maan etelärajan kattava turvavyöhyke. Hallinnon joukot keräsivät tietulleilla laittomia maksuja samaan tapaan kuin Idlibiä hallinoivat kapinallisryhmittymät. Se, että Syyrian nyt annettiin kaatua terroristien edessä, kertoo Venäjän resurssien heikosta tilasta. SYYRIAN HALLINNON ROMAHTAMISEN KOLME TAUSTASYYTÄ. Sotilaan kuukausipalkka oli 30 euron luokkaa, ja muonitushuolto täysin toimimatonta. Asevoimiin ei onnistuttu rekrytoimaan sotilaita muutoin kuin pakkovärväyksen ja vankilatuomioiden uhalla. joulukuuta, kun hallinnon joukot lähtivät vastahyökkäykseen ja pyrkivät estämään Haman kaupungin valtauksen. Turkin ja SNA:n tavoitteena kurdien lyöminen Turkin puolella taistelevat SNA:n joukot hyödynsivät HTS:n menestystä jatkamalla omaa hyökkäystään kohti itää kurdien SDF-joukkoja vastaan. Vuodesta 2011 kestänyt Syyrian sisällissota oli heikentänyt maan asevoimat sekä moraalisesti että taloudellisesti. Presidentti Bašar al-Assad jätti Damaskoksen 7. Joulukuun 7. Turkki tuki SNA:n hyökkäystä erikoisjoukoilla, ilmavoimilla, lennokeilla sekä tykistöllä. Hyökkäyssota Ukrainassa ei mahdollistanut voiman lisäämistä muualla liittolaisten turvaamiseksi
Somaliassa Turkki puolestaan kouluttaa maan asevoimia ja johtaa paikallista kadettikoulua Mogadishussa. Hermonvuoren hallinta antaa Israelille mahdollisuuden ryhmittää ja laajentaa ennakkovaroitussensoriensa kantamaa tutkaja signaalitiedustelun avulla. Israelin ja Damaskoksen uusien vallanpitäjien välisten suhteiden tulevaisuus on tässä vaiheessa avoin. Sen sijaan Turkin ja Israelin kesken on jo nähtävissä Syyriaan liittyviä kiistoja. Israel kuuluu myös – ainakin lyhyellä tähtäimellä – tilanteen voittajiin. an pyrkii koko kurdialueen itsehallinnon lakkauttamiseen. Vaikka Tartusin ja Hmeimimin tukikohtien säilyminen on vielä epävarmaa, niin Moskovan muiden liittolaisten silmissä maa on epäonnistunut. Israelissa luotetaan siihen, että uudet vallanpitäjät haluavat keskittyä oman valtansa vakiinnuttamiseen sen sijaan, että haastaisivat vihamielisellä ulkopolitiikalla Israelin valtion olemassaolon. Vierailun jälkeen Turkin puolustusministeri Ya . Kun islamistien hyökkäys alkoi, niin Iranista ei ollutkaan Assadin suojelijaksi. Trumpin presidenttikauden alkuun liittyykin jännitteitä siitä, minkälaiseksi Yhdysvaltojen politiikka kurdien osalta muotoutuu. Sen oman esityön eli kolmen kuukauden hellittämättömien ilmaiskujen sarja Hizbollahia ja Iranin vallankumouskaartia vastaan tuhosi näiden sotilaallisen kyvyn Syyrian alueella. Kolmen miljoonan pakolaisen palaaminen helpottaisi Turkin taloudellista taakkaa siitäkin huolimatta, että EU on omalta osaltaan auttanut sen jakamisessa. ar Güler ilmoitti, että Turkki on valmis tarjoamaan sotilaallista tukeaan uudelle hallinnolle, jos se sitä pyytää. Israel on perinteisesti tukenut kurdeja ISISinvastaisessa taistelussa, kun taas presidentti Erdo . Samanlaista ulkopolitiikkaa Turkki on harjoittanut myös Libyassa ja Somaliassa. Iranin ohella suurin häviäjä on Venäjä. Se tukee Libyan Tripolissa toimivaa GNA:n hallintoa sotamarsalkka Khalifa Haftaria vastaan. Neuvottelujen lisäksi he rukoilivat Damaskoksen 700-luvulta peräisin olevassa Umajaidin moskeijassa, jota pidetään muslimimaailman neljänneksi pyhimpänä paikkana. AY A L M A RG O LI N. Haftarin joukot hallitsevat Itä-Libyaa, ja Venäjä tukee niitä. 69 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 . Israel sai myös vallattua itselleen Golanin kukkuloiden alueen, johon lähes 3 000 metriä korkea Hermonvuori kuuluu. Se petti kumppaninsa al-Assadin, eikä vakava mainehaitta ole omiaan edesauttamaan kumppanuuksia muualla Lähi-idässä ja Israel kuuluu myös – ainakin lyhyellä tähtäimellä – tilanteen voittajiin. Israel onnistui katkaisemaan Syyrian kohdalta niin kutsutun šiia-akselin, jonka kautta Teheran on vuosikymmeniä reitittänyt aseja talousapunsa Hizbollah-terroristijärjestölle Libanoniin. Turkin kiinnostus Syyrian uuden hallinnon tukemiseen liittyy myös Syyrian pakolaisten palauttamiseen. joulukuuta. Venäläinen Suhoi Su-24 -hävittäjä nousee Venäjän Hmeimimin lentotukikohdan kiitotieltä. Qatarin emiirikunnan tiedustelupäällikön Khalfan al-Kaabin vierailu Damaskokseen tapahtui 12
joulukuuta 2024.. Israelilaiset sotilaat ovat kokoontuneet tulitaukolinjalle Golanin kukkuloiden ja Syyrian väliselle rajalle 9. . 70 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 Israel onnistui katkaisemaan Syyrian kohdalta niin kutsutun šiia-akselin
Presidentin tärkein tehtävä asemansa säilyttämisessä oli sitouttaa lähipiirin turvallisuuseliitti uskolliseksi itselleen sekä pitää huolta siitä, että yksikään palvelu ei kohoa muita vahvemmaksi. Alueelliset vaikutukset Syyrian arabinaapureissa Egyptissä, Jordaniassa ja Irakissa islamistisen Hayat Tahrir al-Šamin valtaannousu herättää levottomuutta. Syyria oli mallimaa autoritaarisen arabivaltion sekurokratiasta eli valtarakenteesta, jossa todellinen valta on tiedusteluja turvallisuuspalvelujen sekä asevoimien eliitillä. Millainen olisi konflikti, jossa tiedusteluja turvallisuuseliitti romahtaisi Putinin ympäriltä. tammikuuta 2025. Jos miekkaa kannatteleva ohut jouhi katkeaisi, se tuhoaisi kaikki valtaapitävät presidentin sisäpiirissä. Egyptillä ja Jordanialla on tuoreessa muistissaan arabikevään kansanousuihin liittyneet Muslimiveljeskunnan valtaannousupyrkimykset, jotka Egyptissä syöksivät Hosni Mubarakin vallasta ja Jordaniassa uhmasivat kuningas Abdullah II:n valtaasemaa. Epävarmuustekijöinä ovat al-Holin ja al-Rojin leireillä olevien ISIS-taistelijoiden ja heidän perheidensä kohtalo. Myös Persianlahden arabimonarkioissa HTS:n valtaannousuun suhtaudutaan varauksella. HTS:n johtaja Ahmed al-Sharaa on jo puolestaan luvannut merkittäviä jälleenrakennusprojekteja Turkille. Ne eivät katso hyvällä, jos HTS:n vanavedessä Muslimiveljeskunta saa poliittista jalansijaa alueella. Se toimi eräänlaisena Damokleen miekkana, joka piti keskenään kilpailevat palvelut uskollisina Bašar al-Assadille. Tästäkin huolimatta HTS:n hurmausdiplomatia ulottuu jo Persianlahdelle, sillä HTS:n vasta nimetyt ulkoja puolustusministerit sekä uusi tiedustelupäällikkö tekivät ensimmäisen valtiovierailunsa Saudi-Arabiaan 2. Osa Venäjän Välimeren laivasto-osastosta löytänee tilapäistukikohtia Itä-Libyan Tobrukista, mutta joukkojen ja kaluston kasvattaminen Libyassa lisää entisestään jännitteitä Turkin kanssa, joka on sotilaallisesti vahva GNA-hallinnon tukija Libyan länsiosissa. Rinnakkainen tapa negatiiviseen sitouttamiseen on yhteinen syyllisyys. Projektien ansiosta Turkin pehmeä valta on kasvamassa alueella. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 71 L ÄHI ITÄ Afrikassa. Assadin sisäpiiriin kuului keskustiedustelupalvelun, poliittisen turvallisuuden vastatiedustelun, sotilastiedustelun sekä ilmavoimien tiedustelupalvelun johto. joulukuuta koko turvallisuuseliitti keskittyi itsensä ja rahojensa pelastamiseen uppoavasta laivasta. SDF:n valvoma alue SDF:n alueella on vangittuna 10 000 taistelijaa. Kaikissa kolmessa maassa pelätään myös ISISin uutta voimistumista niillä Syyrian alueilla, jotka eivät ole uuden hallinnon kontrollissa. Tavoitteena on yhdistää Syyria ja Libanon yhteiseen energiaverkkoon Turkin kanssa. Turvallisuuseliitin, kuten 4. Lapsista 27 500 tulee alun perin 60 eri maasta. Tukikohdat Syyriassa olivat tärkeitä välilaskuja lastausalueita sekä ilmateitse että meritse tapahtuville huoltokuljetuksille. Moskovassa Kremlin turvallisuuseliitin valtarakenne muistuttaa hyvin paljon Syyrian organisaatiota. Al-Holin ja alRojin leireillä on yli 60 000 ihmistä, joista 90 % on naisia ja lapsia. Autoritaarisen hallinnon kaatuminen ja islamistiryhmittymän vallankumous kuuluu näiden maiden kansallisten uhkakuvien kirjastoon. Kremlissä tehdään varmasti perinpohjaista analyysiä liittolaismaan romahtamisen syistä. Konkreettisia lyhyen ajan vaikutuksia ovat Venäjän Libyanja Afrikan-operaatioiden huoltoreittien vaikeutuminen. divisioonan komentajan Maher al-Assadin ja tiedustelupäällikkö Ali Mamloukin, jahti on edelleen käynnissä, heidän olinpaikoistaan ei ole varmaa tietoa. Haman kaupungin valtauksen jälkeen 5. Turkki tavoittelee koko autonomisen AANES-kurdialueen valtaamista, joten riskinä on, että SDF-joukkojen ylläpitämät leirit hajoavat ja uusi sukupolvi ISIS-ideologialle iskostuneita henkilöitä pääsee vapaaksi ja levittäytyy Syyriasta Irakin ja Jordanian suuntaan. Turvallisuuseliitin vallan kukistuminen Vähemmän esiin nostettu näkökulma liittyy hallitsevan turvallisuuseliitin hajoamiseen konfliktin ratkaisukohdassa. A M M A R A W A D. Kaikki al-Assadin palvelut olivat sekaantuneina Captagonin huumekauppaan
TEKSTI: JUHA MÄKELÄ, EVERSTILUUTNANTTI, ST, PUOLUSTUSVOIMIEN TUTKIMUSLAITOS. Tapaninpäivänä 26. joulukuuta Israelin ilmavoimat iski pääkaupunki Sanaan lentokentälle. Hamas halusi ensimmäisessä vaiheessa palauttaa osana sovittua kiintiötä myös kuolleita panttivankeja, mutta Israel ei tähän suostunut. Sen mukaan kaikki kohteet olivat sotilaskohteita. Viimeisin neuvottelukierros tulitauosta kariutui vuoden viimeisinä päivinä siihen, että osapuolet eivät päässeet yhteisymmärrykseen elävien ja kuolleiden vankien osuudesta vankienvaihdossa. Israel iski myös energianjakelun kohteita sekä kolmea satamaa vastaan. Vyöhykkeiden väliin jää teknisesti valvottava Israel jatkaa Iranin sijais sotilasverkoston tuhoamista . M EN A H EM KA H A N A . joulukuuta 2023. Isku tapahtui samaan aikaan, kun maassa vieraillut WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus oli poistumassa. Ne ovat suorittaneet täsmäiskuja huthien ohjusvarastoihin pyrkien tuhoamaan asejärjestelmiä, joita järjestö voi käyttää Babe al-Mandebin salmessa purjehtivia siviilija sotilasaluksia vastaan. 72 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 L ÄHI ITÄ Jemen Tulitauko Hizbollahin kanssa ja Iranin vallankumouskaartin IRGC:n yksiköiden vetäytyminen Syyrian maaperältä tarjosivat Israelille mahdollisuuden keskittyä iskemään Jemenin huthiryhmittymää vastaan. Huthien ohjusja drooni-iskut Israelia vastaan kiihtyivät sen jälkeen, kun Hizbollah solmi tulitauon. WHO:n pääjohtajaa kuljettaneen YK:n koneen miehistöstä yksi henkilö haavoittui iskussa. Myös Israelin näkemys alueen valvonnasta Gazan sodan jälkeen alkaa hahmottua. Israelin armeijan panssarivaunuja lähellä Gazan kaistan rajaa 3. Huthikohteiden lisäksi kaikki kolme pyrkivät maalittamaan IRGC:n Jemenissä toimivia sotilasyksiöitä ja neuvonantajia. Maanalaisissa tunneleissa on 96 panttivankia, joista 62:n arvellaan olevan vielä hengissä. Gaza Gazassa Hamasin jäljellä olevat solut ovat siirtyneet sissitaktiikkaan, jossa ne pyrkivät piiloutumaan isojen pakolaisleirein ja asutusten sekaan. Israelin rinnalla Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat osallistuneet ilmaiskuihin. Israel on valmistellut Gazan jaon kolmeen, mahdollisesti neljään eri vyöhykkeeseen
Israel on 16 kuukauden sotilasoperaatioillaan saanut monen rintaman sodan hallintaansa. PA:n turvallisuusjoukot aloittivat 13. Valvontaväylät Suunnitellut väylät Israelin puskurivyöhyke Palestiinalaiskaupungit Aiemmat Israelin siirtokunnat Rajanylityspaikka (osittain auki) Rajanylityspaikka (suljettu) GAZAN PILKKOMISSUUNNITELMA Välimeri Sulje ttu mer ialu e Su ljet tu m eria lue Maanalaisissa tunneleissa on 96 panttivankia, joista 62:n arvellaan olevan vielä hengissä. Joutuuko Iran ensimmäistä kertaa sitten Iranin ja Irakin välisen sodan vuosina 1980–1988 taisteluun omalla maaperällään. Ennen Irania listalla on mahdollisesti vielä Irakissa toimivat šiiojen puolisotilaalliset joukot, jolloin šiiaakselin katkaisu Teheranista Libanoniin on lopullisesti suoritettu. Iranin suhteen Israelin ja USA:n suunnitelmat tultaneen näkemään vasta 20. Kutakin turvavyöhykettä valmistaudutaan valvomaan divisioonan voimin. Turvallisuustilanteen rauhoittamisen lisäksi PA halunnee osoittaa Trumpin uudelle hallinnolle olevansa varteenotettava toimija, jonka tukeminen olisi jatkossakin Yhdysvaltojen etujen mukaista. Iran pyrkii tukemaan myös Länsirannan vastarintaa toimittamalla äärijärjestöille aseita. joulukuuta operaation Jeninin pakolaisleirillä olevia aseistettuja palestiinalaisryhmiä vastaan. Seuraava vyöhyke olisi Nezarimin valvontavyöhyke, joka luotaisiin Gaza cityn eteläpuolelle, Kissufim-Katifin vyöhyke halkaisisi Gazan kaistan Khan Junisin pohjoispuolella, ja eteläisin vyöhyke rajoittuisi Philadelphiakäytävään Rafahin rajanylityspaikalla Egyptin rajalla. Milloin on Iranin vuoro. Iranin sijaisjoukkojen tuhoamisen vuoksi sen eteen työnnetty puolustusstrategia on historiaa. Länsiranta Israelin turvallisuusoperaatiot Länsirannan alueella jatkuivat Hamasin ja Islamilaisen jihadin (PIJ) soluja vastaan. Tässä Yhdysvaltojen uudella hallinnolla ja presidentti Trumpilla on sanansa sanottavana. Pohjoisen alueen turvavyöhykettä on suunniteltu Jabalian alueelle. Kun Iranin alueelliset liittolaiset on saatu pois pelistä, niin Israel voi keskittyä Iraniin. Yksi kerrallaan se on katkonut Iranin tukemien sijaisjoukkojen verkostot, ensin Hamasin, sitten Hizbollahin, Syyrian al-Assadin ja Jemenin huthien. Israelin ohella Mahmud Abbasin johtama palestiinalaishallinto (PA) osallistuu alueen turvallisuusoperaatioihin. ID F. tammikuuta 2025 jälkeen. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 73 turvavyöhyke, eikä vyöhykkeeltä toiselle ole mahdollista siirtyä ilman asianomaista lupaa
74 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 L ÄHI ITÄ Sopimus on jaettu kolmeen eri vaiheeseen: Vaihe I • Kesto kuusi viikkoa. tammikuuta. TEKSTI: JUHA MÄKELÄ, EVERSTILUUTNANTTI, ST, PUOLUSTUSVOIMIEN TUTKIMUSLAITOS. Israelin vankiloista vapautettavien palestiinalaisten vapautus tapahtuu vastavuoroisesti samoina päivinä mutta huomattavasti suuremmissa määrissä. • Vaiheen I aikana Israel vetää joukkonsa Gazan alueen asutuskeskuksista ja sallii joka päivä 600 rekka-auton tuovan humanitääristä apua Gazaan. Tähän ryhmään kuuluvat naiset, lapset, vanhukset ja haavoittuneet siviilit. • Hamas palauttaa kuolleiden vankien ruumiit. . Hämmennystä aiheuttaa lisäksi Egyptin ulkoministeriön ilmoitus, jossa ilmoitettiin vaiheessa I vapautuvien palestiinalaisten lukumääräksi 1 890. GAZAN TULITAUKO Israelin ja Hamas-terroristijärjestön välinen tulitaukosopimus astui voimaan sunnuntaina 19. • Israel vetäytyy kokonaan Gazan kaistalta ja jatkaa palestiinalaisten vapauttamista vankiloistaan, yhteensä Israel vapauttaa noin 1 700 vankia. päivänä. Gazan sisäiset pakolaiset voivat palata omille asuinalueilleen. Vaiheen I toteutumisesta ollaan yleisesti optimistisia, sen sijaan vaiheiden II–III yksityiskohdissa on paljon kipukohtia, joita ei ole vielä ratkaistu; suurimpana kysymyksenä on Gazan hallinnointi ja turvallisuusvastuu. • Hamas vapauttaa loput elossa olevat panttivangit eli miespuoliset vangit mukaan lukien IDF:n sotilaat. Vaihe II • Vaiheen II yksityiskohtaiset neuvottelut aloitetaan tulitauon ensimmäisen vaiheen 16. • Vaiheessa II alkaa pysyvä aselepo. päivänä. Vaihe III • Tässä vaiheessa aloitetaan Gazan jälleenrakentaminen. ja 35. • Ensimmäisen vaiheen aikana Hamas vapauttaa yhteensä 33 israelilaista panttivankia. Osa israelilaista panttivangeista on myös muiden äärijärjestöjen, kuten Islamilaisen jihadin (PIJ), hallussa, eikä Hamasilla ole käskyvaltaa näiden suhteen. • Vastineeksi Israel vapauttaa yhteensä 735 palestiinalaista, jotka ovat Israelin vankiloissa. • Israelilaisten panttivankien vapautus tapahtuu portaittain niin, että tulitauon ensimmäisenä päivänä Hamas vapauttaa kolme panttivankia, seitsemäntenä päivänä kolme lisää ja vastaavasti kolme panttivankia 14., 21., 28. Tulitauon viimeisellä viikolla vapautetaan 15 jäljellä olevaa panttivankia
Tehtävien toteuttaminen kaikissa turvallisuustilanteissa edellyttää sekä varautumista että vastetta eli toimia uhkiin vastaamiseksi. Yhteiskunnan elintärkeä toiminto = Yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätön kokonaisuus. Uutena kokonaisuutena varautumisen lisäksi käsitellään häiriötilanteisiin ja kriiseihin vastaamista eli vastetta. Perusta kokonaisturvallisuudessa Kokonaisturvallisuus muodostaa perustan suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydelle. Vaste = Toiminta, jolla vastataan uhkaan, minimoidaan toteutuneiden uhkien vaikutuksia sekä edistetään yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen toipumista. 4. Kokonaisturvallisuus = Toimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Valmius vasteeseen syntyy varautumalla. Y hteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvataan kokonaisturvallisuuden toimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Strateginen tehtävä = Elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi määritetty tehtävä. 6. Turvallisuusstrategia on luettavissa kokonaisuudessaan valtioneuvoston yhteisessä julkaisuarkisto Valtossa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi. Heillä on perustuslaillinen oikeus turvallisuuteen mutta myös velvollisuus toimia kykyjensä mukaisesti turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta vahvistavalla tavalla osana yhteisöjä ja yhteiskuntaa. Yksilöiden toimintakyky sekä turvallisuutta vahvistavat tiedot, taidot ja asenne muodostavat kokonaisturvallisuuden perustan. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 75 TURVALLISUUS Valtioneuvoston periaatepäätöksenä 16.1.2025 hyväksytyn Yhteiskunnan turvallisuusstrategian päämääränä on tarjota jokaiselle yhteinen viitekehys kokonaisturvallisuuden toteuttamiseksi omista lähtökohdistaan. Vasteella minimoidaan realisoituneiden uhkien vaikutuksia ja edistetään yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen toipumista. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömiä kokonaisuuksia, joihin kohdistuu erilaisia uhkia. Kokonaisturvallisuus muodostaa perustan suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydelle eli resilienssille. Uhkat voivat olla ihmisen aiheuttamia, teknologisesta kehityksestä syntyneitä tai luonnosta johtuvia. 3. 5. Strategian ensimmäisessä osassa kuvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, niihin liittyvien riskien arviointi, toimintojen turvaaminen strategisten tehtävien avulla sekä eri toimijoiden osallistuminen. Niitä ennalta ehkäistään ja torjutaan eri toimijoille määritettyjen strategisten tehtävien avulla. Yksilöt ovat yhteiskunnan turvallisuuden avaintoimijoita. Strategiset tehtävät ovat lainsäädäntöön perustuvia, sopimuksilla vahvistettuja ja vapaaehtoisuudella täydennettyjä kokonaisuuksia. Varautuminen = Toiminta, jolla pienennetään uhkien toteutumisen todennäköisyyttä, edistetään omaa valmiutta kohdata niitä ja luodaan edellytykset vasteelle. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on laadittu laaja-alaisessa yhteistyössä kaikkien eri näkökulmat huomioiden. Olennainen osa strategian toimeenpanoa on sen toteutumisen seuranta. Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuusstrategia hyväksyttiin. Vasteen tarpeet antavat perusteita varautumiselle. Uhka = Mahdollinen tapahtuma tai tapahtumasarja, joka toteutuessaan voi aiheuttaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja vaarantavia häiriötilanteita tai kriisejä. Kokonaisturvallisuuden periaatteet päivitettiin Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa nyt viidettä kertaa. Kokonaisturvallisuuden toimintamallissa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoiminnalla kaikissa olosuhteissa ja kaikilla tasoilla. Strategia on kaksiosainen. Lähtökohtana toimivat normaaliolojen järjestelyt ja lainsäädäntö. 2. Suomessa kokonaisturvallisuuden raportointi toteutetaan vuosittain valtiojohdolle laadittavalla Yhteiskunnan turvallisuusraportilla sekä säännöllisesti julkaistavilla muilla arvioilla ja katsauksilla. Kytköstä EU:n ja Naton kehittyvään resilienssityöhön on vahvistettu. Varautumisella vähennetään uhkien toteutumisen todennäköisyyttä ja edistetään yhteiskunnan valmiutta kohdata niitä. Keskeiset käsitteet: 1. Hallinnonaloille määritellyt strategiset tehtävät kuvataan strategian toisessa osassa. Ihmisten keskinäinen luottamus on keskeinen yhteiskuntaa koossa pitävä tekijä. Lisäksi korostetaan yksilöitä turvallisuuden avaintoimijoina
Venäläiset arvioivat 6,8x51 mm:n kaliiperin uudeksi patruunatyypiksi jo vuonna 2015, mutta tulivat siihen johtopäätökseen, että se ei sopinut Venäläiset esittelivät vuoden 2023 joulukuussa uuden kiväärikaliiperin, joka on mahdollisesti tarkoitettu korvaamaan käytössä olleet 5,45x39 mm:n ja 7,62x39 mm:n kaliiperit. Suomen Sotilas selvitti sen panssarinläpäisykykyä ja reserviläisten tarvitsemaa suojaa. 76 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 SOTATEKNIIKK A UUSI PANSSARIN LÄPÄISIJÄ IDÄSTÄ V enäläisen 6,02x41 mm:n kaliiperin kehittäminen kulkee rinnan Yhdysvalloissa tapahtuvan kehityksen kanssa. Tässä suhteessa venäläisen 5,45x39 mm:n kaliiperin kehitysmahdollisuudet on melko lailla loppuun käytetty; 7N39-patruuna edustaa kehityksen huippua. Kyseessä on patruuna, jonka panssariluodissa on kovametalliydin. Suojavarusteet ja niissä käytettävä materiaalitekniikka kehittyvät jatkuvasti, joten panssariluotien läpäisykyvyn on pysyttävä mukana. . Uusi patruuna on kooltaan 6,02x41 mm. TEKSTI: JUKKA JANHUNEN. Kehityskohteina ovat olleet pidempi ampumaetäisyys ja parempi läpäisykyky muun muassa iskuenergiaa lisäämällä
Mallintamassamme luodissa oli kovametalliydin. Venäläiset kehittivät kolme konseptipatruunaa 6,8x51-kaliiperin pohjalta. Tällöin jännitykset ovat . Patruunaa saatetaan vielä kehittää, jolloin mitat voivat vielä muuttua. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 77 UUSI PANSSARIN LÄPÄISIJÄ IDÄSTÄ perusjalkaväen käyttöön. Panssariluodin painoarviossa päädyttiin karkeasti viiteen grammaan mittaamalla eri komponenttien tilavuudet. Todennäköisesti ei, koska metalliytimen ja luodin kokonaispainon suhde olisi hyvin epätavallinen. Lisää läpäisyä Panssariluodin kriittisin vaihe on iskuhetki maaliin. Vaikka patruunan mitat täsmäävät, kyseessä ei tietenkään ollut sama korkeapaineinen patruuna kuin SIG Sauerin Yhdysvaltojen asevoimille kehittämä 6,8x51 mm. Mallinnusta ja arvioita Koska lehdellä ei ollut mahdollista tehdä luodista teknistä analyysiä tai tietokonesimulaatiota, jouduimme arvioimaan suorituskykyä mallintamalla sitä panssariluodin patenttipiirroksista ja soveltamalla terminaaliballistiikasta tilanteeseen sopivia malleja. Painonhan saa laskettua kertomalla tilavuuden materiaalin tiheydellä. 5,45x39 mm 7N39-patruuna.. Kalašnikov Group on julkistanut iskuenergiaja nopeuskäyrät 6,7-grammaiselle luodille, mutta on epäselvää, onko se juuri kovametallipanssariluoti. Patruunoiden kaliiperit olivat 6,7x45 mm, 6,5x39 mm ja 6,02x41 mm, joista jälkimmäinen katsottiin ominaisuuksiensa suhteen parhaimmaksi kompromissiksi
Ytimen materiaaleja Venäläiset käyttävät useita eri materiaaleja panssaria läpäisevien luotien ytimissä. Panssaria läpäiseviä ytimiä ei tosin voi tehdä liian hoikiksi heikentämättä suorituskykyä viistoihin maaleihin. Kovametallit ovat komposiittimateriaaleja, joissa on erotettavissa kaksi faasia: matriisi ja lujite. Kyseessä on volframikarbidilujitteinen yhdiste, jolla on kobolttimatriisi. Matriisina toimii metallinen sideaine, joka ”liimaa” kovat lujiteeli keraamipartikkelit yhteen. Patruunaa saatetaan vielä kehittää, jolloin mitat voivat vielä muuttua.. Venäläisten kovametalliytimen sisältävien panssariluotien teknisiä tietoja . Artikkelissamme mallinnetun luodin materiaali on kovametalli. 78 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 SOTATEKNIIKK A Kaliiperi Patruuna / luodin paino Lähtönopeus / energia Ytimen materiaali Ytimen halkaisija (mm) Ytimen pituus (mm) Ytimen paino (gramma) 5,45x39mm 7N24 / 4,15 g 840 m/s / 1464 Joulea Kovametalli (VK8-yhdiste) – – 1,80 5,45x39mm 7N39 / 4,10 g 850 m/s / 1481 Joulea Kovametalli (VK8-yhdiste) – – 1,90 6,02x41mm ~ 5,0 g ~2150 Joulea Kovametalli (VK8-yhdiste?) ~3,4 ~17,0 ~2,20 huipussaan. Venäjällä yleinen käytetty kovametalliyhdiste 5,45x39-kaliiperissa on VK8. Jos kärki murtuu, panssarinläpäisy häiriintyy ja kimpoaminen on mahdollista. Tämä mahdollistaa materiaalille tarvittavat sitkeysominaisuudet ballistisen iskun aikana. Materiaaleina voivat olla esimerkiksi teräkset, kovametallit ja harvemmin myös volframi tai köyhdytettyyn uraaniin perustuvat tiheät metalliseokset. Kärjen murtuminen voi tapahtua, jos kovametallia ei ole hiottu huolellisesti. Myös mitä pienemmälle pinta-alalle liike-energia kohdistuu, sitä enemmän saadaan läpäisyä. Panssaripatruunan kovametalliytimen tylppäkärkisyys saattaa johtua valmistustekniikan rajoituksista ja kustannusten säästämisestä. Mitä kovametalli on. Panssariluodille saadaan enemmän läpäisykykyä muun muassa nostamalla iskunopeutta, käyttämällä tiheitä ja muokkautumattomia materiaaleja ja kasvattamalla panssaria läpäisevän ytimen pituutta
Venäläisen 6,02x41 mm:n läpäisykyky Julkisen tiedon perusteella 6,02x41-kaliiperilla kyetään läpäisemään 2P-luokan venäläistä lujaa panssariterästä kymmenen millimetriä 300 metrin etäisyydeltä. Näillä nopeuksilla sitkeät ja tiheät metalliseokset, kuten volframi (WHA) ja köyhdytetty uraani (DU), toimivat parhaiten. Kun iskunopeuksia nostetaan tarpeeksi, alkaa projektiili kulua kärjestään, eli se lyhenee. Läpäisyssä ei siis peitota 7,62x51-kaliiperia, vaikkakin 6,02x41 mm on selkeä parannus aikaisempiin venäläisiin rynnäkkökiväärin kaliipereihin verrattuna. Viisi millimetriä 2P-terästä läpäistään modernisoidulla 7N24M-patruunalla 500 metrin etäisyydeltä. Lehdessä ei voida tilavaatimusKun iskunopeuksia nostetaan tarpeeksi, alkaa projektiili kulua kärjestään.. Vertailun vuoksi 5,45x39-kaliiperisella 7N24-patruunalla saavutetaan 2P-teräslevyn läpäisyksi viisi millimetriä 350 metrin etäisyydeltä. Esimerkiksi vaikkapa lyijyytimen sisältävän luodin isku eri materiaaleihin. Läpäisy voi tapahtua siten, että projektiili ei muokkaudu laisinkaan läpäisyssä. Tämä kaikki on tietenkin pois läpäisystä. Esimerkkinä panssariluodin läpäisy pehmeämpään maaliin, mikä on energiatehokas ja tavoiteltu läpäisymoodi. Halusimme verrata laskennallisesti 6,02x41-kaliiperin läpäisyä M993patruunaan ja teimme sen parhaan kykymme mukaan. 2P-panssariteräs on jo lujaa tavaraa. Iskunopeuksien kannalta puhutaan jopa 1 500–1 700 m/s nopeuksista. Venäläisen kaliiperin läpäisyksi muodostui noin 16 millimetriä, kun maali oli sama RHA-maali ja ampumaetäisyys sata metriä. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 79 Läpäisytavat Panssarinläpäisy voi tapahtua kolmella eri tavalla riippuen iskunopeudesta sekä projektiilin ja maalina olevan materiaalin mekaanisista aineominaisuuksista. Molemmissa on siis kovametalliydin. Tällä eroosiotavalla panssaria läpäisevät esimerkiksi panssarivaunukanuunoista ammuttavat nuoliammukset. Artikkelissa käytettyä laskentamateriaalia on mahdollista pyytää kirjoittajalta Suomen Sotilas -lehden toimituksen kautta. Läpäisytodennäköisyys on tällöin 85 prosenttia. Projektiili voi myös muokkautua läpäisyssä, jolloin suuri määrä iskuenergiaa kuluu itse luodin muodonmuutokseen. Nato-kaliiperin M993-patruunalla pystytään julkisten tietojen mukaan läpäisemään jopa 18 millimetriä homogeenista panssariterästä (RHA) sadan metrin etäisyydeltä. Läpäisytavat ovat muokkautumaton, muokkautuva ja eroosiomekanismi. Arvoilla viitataan todennäköisesti panssariluotiin, jolla on kovametalliydin. Mielenkiintoinen vertailukohta 6,02 x41 mm:n kaliiperin läpäisylle on myös länsimainen 7,62x51 mm:n kaliiperin kovametallipanssariluoti
Päivityksiä teräsytimiin Neuvostoliitossa modernisoitiin 5,45x39-kaliiperin perusampumatarvike eli 7N6-patruunan luodin teräsytimen materiaali jo vuonna 1987. Yhdysvaltalaisten 6,8x51 mm Mitä tulee Yhdysvaltojen uuteen 6,8x51 mm:n kaliiperiin, siinä on yli 1 000 Joulea enemmän energiaa kuin 6,02x41kaliiperilla. Palaamme kaliiperin läpäisykykyyn tulevaisuudessa, kun julkista tietoa on tarpeeksi saatavilla ja panssariluotien poikkileikkaukset on nähtävillä. Yhdysvaltalaiskaliiperi asettaa ballististen suojien vaatimukset uudelle tasolle. Reserviläisten tarpeet Reserviläisille myytävä luotisuojamateriaali tulee aina testata vastapuolen amYHDYSVALTALAISKALIIPERI asettaa ballististen suojien vaatimukset uudelle tasolle.. Tällöin peruspalveluspatruunan (57-N-231S) teräsydin vaihdettiin suurempien kovuuksien prosessoituihin teräksiin. Amerikkalaiskaliiperin kovametalliydin on varmasti pidempi ja painavampi, joten yhteen summattuna läpäisyä on pakostikin enemmän venäläiseen verrattuna, tai sitten fysiikka pitää kirjoittaa uudestaan. Vastaavanlainen teräsytimen materiaalipäivitys tehtiin Neuvostoliitossa 7,62x39-kaliiperin peruspatruunalle vuonna 1989. SOTATEKNIIKK A 80 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 ten takia millään käydä läpi kaikkia kaavoja ja malleja. Syinä olivat suojavarusteiden kehittyminen ja luotien kyky läpäistä ne. Uudet terästyypit oli prosessoitu suurempaan kovuuteen läpäisyominaisuuksien kasvattamiseksi. Tärkeää on Kaliiperi / Patruuna Luodin ydin Maalimateriaali & kovuus (Brinell) Läpäisy (mm) Etäisyys (m) 5,45x39mm / 7N24 Kovametalli (VK8-yhdiste) 2P-teräs / 477 5 350 5,45x39mm / 7N24M Kovametalli (VK8-yhdiste) 2P-teräs / 477 5 500 5,45x39mm / 7N39 Kovametalli (WC-Co) 2P-teräs / 477 5 550 6,02x41mm / – Kovametalli 2P-teräs / 477 10 (85%) 300 6,02x41mm / – Kovametalli RHA / 300 16* 100 7,62x51mm / M993 Kovametalli (WC-Co) RHA / 300 18 100 Kovametalliytimen sisältävien panssariluotien läpäisyjä *Tulos on laskennallinen! ymmärtää, että vastustajan perusluoti ei sisällä pehmeää teräsydintä, kuten usein ajatellaan, vaan se on lujaa materiaalia
Usein markkinoidaan, että tämän tasoinen suoja riittää. Yhdysvalloissa asia on ollut jo Operation Enduring Freedomin ajoilta asti hyvin hoidettu. Niiden pysäyttämiseen riittää usein esimerkiksi NIJ III+ -luokituksen prässätyt polyeteenilevyt. Uhkakaliiperien suhteen reserviläisen, joka joutuisi taistelukosketukseen vihollisen jalkaväen kanssa, tulee suojautua tällä hetkellä 5,45x39 mm:n kaliiperin 7N6Mja 7N10(M)-patruunoiden teräsydinluodeilta. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 81 pumatarvikkeilla. Tyypillisimpiä uhkia, joita vastaan reserviläisen tulee varautua, eivät siis ole Luodin liikeenergia luodit, joissa on pehmyt ydin tai pehmeä teräsydin. Jutun kirjoittaja on terminaaliballistiikkaan erikoistunut materiaalitekniikan diplomi-insinööri. Heillä on varastossa piikarbidi-XSAPI-suojalevyjä nimenomaan torjumaan kovametalliytimisiä panssariluoteja, perus-boorikarbidi-ESAPI-levyt riittävät sellaisia panssariluoteja vastaan, joissa on teräsydin. Uudesta 6,02x41 mm:n kaliiperista ei ole syytä huolestua, sillä sen kovametalliytimiseltä panssariluodilta suojautumiseen tuskin tarvitaan sen järeämpää suojaa kuin 7,62x51-kaliiperin vastaavanlaiselta luotityypiltä. Isot kiitokset hänelle! Artikkeli julkaistaan laajemmassa muodossa ja teknisempänä lehden tilaajille Suomen Sotilaan muutoin maksuttomassa nettilehdessä.. Yhteenvetona voidaan todeta, että NIJ III+ -suojaluokan polyeteenilevyt, joissa ei ole keraamista iskupintaa, ovat riittämättömiä. Mitä tulee 7,62x39-kaliiperiin, suoja tulee saavuttaa ainakin suureen kovuuteen karkaistulta 57-N-231S-patruunan teräsydinluodeilta. Panssariluodit, joissa on kovametalliydin, eivät ole yleisin luotityyppi taistelukentällä, mutta on hyvä, jos varastossa olisi tietty määrä suojia näitäkin vastaan. Viime kädessä Ukrainasta saadut kokemukset määrittävät tarvittavan luotisuojauksen tason. Testitulosten pitää myös olla täysin läpinäkyviä. Jos uhka materialisoituisi tositilanteessa laajemmassa mittakaavassa, on oltava kapasiteettia tuottaa nopeasti suuria määriä kyseisen suojaluokan kovia ballistisia levyjä. Niitä on kyllä saatavilla. Artikkelin kirjoittamisen yhteydessä konsultoimme panssaria läpäisevien luotien asiantuntijaa, joka haluaa pysyä nimettömänä
82 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 SOTATEKNIIKK A TEKOÄLYSTÄ DOPINGIA DROONEILLE . TEKSTI: JAN JOUTSI Bolt-M:n myyntivaltti on tekoäly, joka toimii yrityksen omalla Latticetietokoneella.
. Bolt-M:llä operoiminen on tehty todella yksinkertaiseksi: käyttäjä voi merkitä droonin toiminta-alueen kartalle, asettaa muutamia vaatimuksia ja lähettää sen matkaan. Se mahdollistaa liikkeiden koordinoimisen, voiman keskittämisen lähemmäksi vaikutusaluetta ja vihollisen löydyttyä maalinjaon käskyttämisen ja tuhoamisjärjestyksen optimoimisen. Bolt-M:n salainen ase ja myyntivaltti on tekoäly, joka toimii yrityksen omalla Lattice-tietokoneella. Hyökkäyshetken koittaessa käyttäjä määrittelee hyökkäyskulman ja drooni hoitaa loput itsenäisesti, vaikka yhteys katkeaisi. Yhdysvaltalainen Anduril Industries esitteli syksyllä 2024 uudet Boltja Bolt-Mdroonit, jotka tekevät droonien käytöstä paljon helpompaa ja tarjoavat käyttäjälle enemmän tietoa kuin perinteiset FPV-versiot. Bolt ei ole suunniteltu pelkästään hyökkäystehtäviin, vaan se pystyy myös tekemään tiedustelulentoja, joihin muut samankokoiset ja edulliset droonit eivät kykene. Kun Lattice havaitsee maalin, drooni voidaan ohjata seuraamaan kohdetta turvallisen välimatkan päästä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että se pystyy lentämään elektronisen häirinnän läpi ja siirtymään alueelle, josta yhteys operaattoriin on taas mahdollinen. Vastaavasti lennättäjä voi vielä pitää osaa puoliautonomisista drooneista reservissä tulevien operaatiovaiheiden varalta. Tämä mahdollistaa huippuoperaattoreille tehokkaamman suorituskyvyn ja vapauttaa kehnommat lennättäjät esimerkiksi tukitehtäviin, kuten tukiasemadroonin lennätykseen. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 83 T ekoälyllä varustellut hyökkäysdroonit ovat nousseet haastamaan häirintälähettimiä. Nyt on aika syventyä tarkemmin tekoälyn rooliin ja sen vaikutuksiin droonisodankäynnin muuttuvassa ympäristössä. Taisteluteknisessä mielessä tämä luo mahdollisuuden lennättäjälle lähettää tehtävään useita drooneja peräkkäin. Bolt tuhoamishetkellä.
Taustalla lienee muun muassa länsimaisen etiikan ongelma: tekoäly ei saa tappaa ilman ihmisen lupaa, minkä vuoksi järjestelmää operoivan soturin on nähtävä ja varmennettava kohde ennen tuhoamispäätöstä. Radiohorisontti muodostuu hieman kauemmaksi, mikä johtuu siitä, että radiotaajuusalueen sähkömagneettinen säteily taittuu noin 15 % optisen horisontin taakse. Lisäksi on huomattavasti helpompaa rakentaa kuvantunnistukseen perustuva ohjelmisto, joka toimii ihmisen osoittamassa paikassa, kuin kehittää järjestelmä, joka itsenäisesti etsii sopivia kohteita ja tekee tuhoamispäätöksen laajan tunnistuskirjaston perusteella. Näkyvän ja näkymättömän taistelu Elektroninen häirintä, jonka kantama ylittää optisen havainnointietäisyyden, suojaa edelleen myös Bolt-M-tyyppistä osittain autonomista järjestelmää vastaan. Bolt on tietyllä tapaa kuin keskiverto aviomies, joka saadessaan käskyn täyttää astianpesukoneen kysyy jokaisen astian kohdalla: “Pestäänkö käsin vai laitetaanko koneeseen?” Ilman tarkentavia ohjeita hän valuu takaisin standby-tilaan sohvalle. Toistaiseksi ratkaisu siis edellyttää ainakin hetkellistä ohjausyhteyttä drooniin juuri ennen tuhoamiskäskyä, jolloin siihen on mahdollista iskeä elektronisella vaikuttamisella. Kappalekustannukset on kuitenkin arvioitu muutamiin kymmeniintuhansiin dollareihin, joka on 10–100-kertainen hinta verrattuna edullisimpiin Ukrainassa valmistettuihin täysin ohjattaviin saman kokoluokan drooneihin. Täysin autonominen järjestelmä lentäisi taistelukentälle itsenäisesti, tuhoaisi kohteita, oppisi vastustajan toiminnasta ja viestisi taaksepäin operoijalle, että lähetä lisää drooneja, niin saadaan homma hoidettua. Ilmiötä on mahdollista tarkastella optisen horisontin ja radiohorisontin kaavojen avulla. 84 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 SOTATEKNIIKK A Noin 5–7 kiloa painavat Bolt ja Bolt-M voivat lentää yli 20 kilometrin päähän, ja ne pysyvät ilmassa valmistajan mukaan yli 40 minuuttia (Bolt-M) tai jopa 45 minuuttia (Bolt). Pelkistetyn esimerkin avulla: kiväärimiehen on kurkattava nurkan taakse nähdäkseen panssarivaunun, mutta korvillaan hän voi myös poteron pohjalta havaita ja tunnistaa T-72-koNoin 5–7 kiloa painavat Bolt ja BoltM voivat lentää yli 20 kilometrin päähän.. Vaikka Bolt on varustettu tekoälyllä, sen toiminta edellyttää, että lennättäjä havaitsee kohteen ja varmistaa maalin ennen asejärjestelmän käskemistä itsenäiseen surmaamistai tuhoamistehtävään, mikä tekee siitä osittain autonomisen. Vastaavanlainen ilmiö tapahtuu myös lyhyillä etäisyyksillä rakennusten ja kiinteiden esteiden liepeillä, jossa diffraktion (ilmiö, jossa säteily taipuu esteen taakse) ja heijastusten ansiosta radiotaajuusalueen säteily etenee myös näköesteiden taakse, kun taas näkyvä valo tuppaa etenemään suoraviivaisemmin
Passiivinen suoja, kuten linnoitteet, puolestaan rajoittaa joukkojen liikkuvuutta ja siirtää sodankäynnin painopisteen liikesodasta kulutussotaan. Siellä drooneja on paikoitellen nähty ohjattavan noin 10 kilometrin pituisella ohuella valokuitukaapelilla. Yllä lankaohjattu drone. Näin ollen lennättäjä ei kykene varmentamaan kohdetta ja antamaan tuhoamiskäskyä ennen ohjausyhteyden katkeamista. Ilmiö on vastaavanlainen kameran ja radiotaajuuksilla toimivan sensorin vastakkainasettelussa. Autonomia nimittäin edellyttää lisää komponentteja ja laskentatehoa, jotka puolestaan lisäävät virrankulutusta ja kasvattavat akkua. Kyseessä on ase ja vasta-ase -asetelma, joka on välttämätöntä kokea ennen merkittävän autonomian lisäämistä drooneihin. Aluskasvillisuus ja maaston muodot rajoittavat näkyvyyttä ja lisäävät suojaa, mikä edistää droonin käytön ja elektronisen suojautumisen välisten taktiikoiden kehittämistä. Nämä taas osaltaan nostavat painoa, pienentävät hyötykuormaa, heikentävät toiminta-aikaa ja siten kasvattavat siis yksittäisen kohteen tuhoamiskustannuksia. Kulutussota on puolestaan epämieluisa vaihtoehto, mikäli vastassa on Venäjän kaltainen vastustaja. Ratkaisu on kertakäyttöinen ja vähentää droonin hyötykuormaa, mutta tietyissä käyttötapauksissa se voi olla erittäin tehokas. Tämä on yksinkertainen ja suoraviivainen sotilaan ratkaisu, vaikkakin hieman kivikautinen ja saanee insinöörin kurkkuun oksennuksen nousemaan tällä tekoälyn nousukaudella. Lähitulevaisuudessa tarve edullisille ja tehokkaille häirintälähettimille kuitenkin säilynee. Häirintälähettimien puute puolestaan ei välttämättä tule pakottamaan vastustajia integroimaan autonomiaa tai esimerkiksi valokuitua drooneihin, koska se nostaa droonien kappalekustannuksia. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 85 neen murinan. Optisella sensorilla, kuten lämpökameralla, havainnointietäisyys tulee olemaan aina radiohorisonttia lähempänä. Suuri määrä lähettimiä on välttämätöntä aktiivisen suojan rakentamiseksi, mikä samalla tukee taisteluteknistä liikkumiskykyä. Sen tappionsietokyky on poikkeuksellisen korkea, erityisesti länsimaisten, optimististen moraalikäsitysten valossa. . Tarkastelemassamme esimerkissä ongelma olisi mahdollista kiertää muuttamalla toimintatapaa niin, että drooni tunnistaa kohteen, palaa osittain takaisin yhteyden palauttamiseksi ja pyytää operaattorilta luvan suorittaa tehtävänsä. Käytännössä muodostuu tilanne, jossa lennättäjä ei kykene ikinä havaitsemaan kohdetta elektro-optisella sensorilla, ennen kuin yhteys drooniin katkeaa. Elektronisen vaikuttamisen todellinen haastaminen Droonisodankäynnissä ja elektronisessa vaikuttamisessa tehokkaana vastatoimena elektroniselle häirinnälle olisi kehittää edullisia radiotaajuusalueen sensoreita, joita voitaisiin käyttää kertaDrooneja on paikoitellen nähty ohjattavan noin 10 kilometrin pituisella ohuella valokuitukaapelilla. Suomalaisessa katveisessa metsämaastossa myös matalatehoiset häirintälähettimet tarjoavat riittävästi suojaa Bolt-M-tyyppisiä drooneja vastaan. Valokuidusta lääkettä. Massakäytössä sen hyödyllisyys on kuitenkin kyseenalainen. Riittävän vahvoilla häirintälähettimillä on siis mahdollista suojautua myös osittain autonomiselta droonilta maapallon kaarevuuden tai näköesteiden taakse. Lankaohjattu drone ja 3d-tulostettu esisirpaloitu ontelopanos. On jotenkin irvokasta ajatella, että taistelukenttien metsiin leviteltäisiin 2 000 000 kilometriä valokuitua kuukaudessa roikkumaan puiden latvoihin. . Toimintatapa antaa myös itse kohteelle aikaa reagoida ja hakeutua suojaan. Teknisesti edellä esiin nostettu ongelma voidaan ratkaista myös esimerkiksi valokuidun avulla, jollaisia on nähty Ukrainan taistelukentillä. Menetelmän tukeutuessa täysin kaapeliohjaukseen se kiertää elektronisen vaikuttamisen aiheuttamat haasteet
Tietoa käytännön toteutukseen voi saada tutkimalla perinteisten hieman vanhemman mallisten passiivisesti hakeutuvien ohjusten hakupäiden toimintaperiaatetta, interferometrejä tai suunnan määritystä summaja erotusmenetelmällä. Täysimittainen asevoima, joka käyttää satojatuhansia drooneja taistelukentällä, ei halua menettää niiden keräämää reaaliaikaista tiedustelutietoa. Vastaavasti järjestelmäkehitys tulee edellyttämään tuhoamishetkeltä tarkkaa dataa aseteknisen kehityksen kärjessä pysymiseksi, varsinkin aikakaudella, jossa miehitetyt ja miehittämättömät järjestelmät integroituvat kohti suurempaa järjestelmien järjestelmä -kokonaisuutta, jossa erilaisia kyvykkyyksiä pyritään yhdistämään yhteen digitaaliseen alustaan. Ohjuksen hakupään tekninen rakenne, EP3048410A1, European Patent Office. Kokonaisuus voidaan nähdä järjestelmän tuhoamistehtävänä, jossa riittävän pieni panos suunnataan vain häirintälähettimeen tai sen osajärjestelmään. N O RT H RO P G RU M M A N Teknologian merkittäviä läpimurtoja ei ole näköpiirissä lähivuosikymmeninä.. 86 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 SOTATEKNIIKK A käyttöisissä tuhoamistehtäviin suunnitelluissa drooneissa häirintälähettimien suuntimiseen ja tuhoamiseen. Integroitunut ”järjestelmien järjestelmä”. Tulkinta mahdollistaa eettisten ongelmien kiertämisen, jotka liittyvät niin kutsuttuihin tekoälyn tekemiin tappoihin. Kuopataanko häirintämenetelmät lopulta. Häirinnässä ratkaiseva tekijä on häirintäja hyötylähetteen välinen tehotiheys. Kaapelointi puolestaan heikentää liikkuvuutta ja ohjaa taisteluita entisestään kulutussotaan. Hakupääsensorilla ja tekoälyllä varustettu drooni voisi autonomisesti suunnata kohti häirintälähetintä ja tuhota häirintäsignaalin lähteen. . Häirintä kuitenkin pohjimmiltaan aina perustuu tehotiheyskamppailuun lähettimien välillä, eikä tähän dynamiikkaan odoteta merkittäviä muutoksia. Ratkaisu mahdollistaisi taistelutilan muovaamisen luoden taas edellytyksiä edullisten ohjattavien droonien käytölle. Edellä todetut väitteet heijastavat usein puutteellista tai hieman virheellistä ymmärrystä sähköja radiotekniikasta. Kirjoittaja tutkii ja työskentelee Maanpuolustuskorkeakoulun Sotatekniikan laitoksella. Väite, että elektroninen häirintä vanhenee vaikuttamiskeinona, on kapeakatseinen. . jakson lopussa näimme. MTV3-kanavalla esitetyssä Konflikti-sarjan 5. Puolijohteet ja niiden yhdistelmät rajoittavat maksimilähetystehoja, eikä alkuaineiden taulukkoon ole kovin nopeasti ilmestymässä uusia aineisosia, jotka mullistaisivat elektroniikkateollisuutta lähivuosina. Kapteeni Jan Joutsi, väitöskirja-opiskelija, SM, Msc MESE. Tuhotaan siis häirintälähettimet ennen varsinaisen hyökkäysoperaation aloittamista, aivan kuten Droonit säilyttävät tiedonsiirtoyhteytensä myös tulevaisuudessa, mikä mahdollistaa elektronisen vaikuttamisen jatkossakin. Teknologian merkittäviä läpimurtoja ei ole näköpiirissä lähivuosikymmeninä. Paikantamistarkkuuden ei tarvitsisi olla aluksi erityisen hyvä, sillä kun drooni alkaa hakeutua oikeaan suuntaan, paikannustarkkuus paranee etäisyyden pienentyessä
Isonvihan aikaan Pietari Suuren käskystä suomalaisia tapettiin ja ryöstettiin orjiksi sen aikaisesta Suomen väestöstä arviolta noin A. Yleisessä palvelusohjesäännössä 2. 87 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 1. Puolustusministerille tiedoksi annetulla Puolustusvoimien operaatiopäällikön päätöksellä C. Parantamaan vastahyökkäyskykyä 6. Puolustustilalain mukaan kuinka pitkäksi aikaa lain toimivaltuuksien voimassa oloa voidaan kerrallaan jatkamisasetuksella jatkaa. Laissa Puolustusvoimista B. 5 000–10 000 C. 3+6 kuukautta 3. Jatkosodan aikana siviilikohteisiin tehtyjen partisaani-iskujen osastojen kouluttajana toimi myöhemmin merkittävässä asemassa Neuvostoliitossa vaikuttanut A. Puolustusministeriön asetuksessa C. Pääesikunnan oikeudellinen osasto B. Hallitus puolustusministerin esityksestä B. Puolustusministeriö Vastaukset löytyvät sivulta 99.. fi) ja puolustustilalaissa (1083/1991 Puolustustilalaki: Finlex.fi) 1. Andrei Gromyko B. Eduskunta 2. Reserviläisiä voidaan määrätä palvelukseen suuronnettomuustai muussa vastaavassa tilanteessa enintään 14 vuorokaudeksi A. 9,5 % 3. 3 kuukautta B. 12,5 % C. Sodan jälkeen kehitetty alueellinen puolustusjärjestelmä oli tarkoitettu A. Puolustusvoimien varastoja varikkoalueiden läheisten alueiden myynnin salliminen 2000-luvun alkuvuosina ukrainalaisja venäläisomistukseen perustui lausuntoon, jonka antoi: A. Sotilasvirassa palveleva ammattisotilas 5. Sotilasvirassa palveleva ammattisotilas ja sitoumuksen antanut asevelvollinen B. A. Tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa C. 15,5 % B. Valmiuslain perusteella mikä on maksimiaika, jolla käyttöönottoasetuksella ja jatkamisasetuksella voidaan toimivaltuuksia yhtäjaksoisesti pitää voimassa. Leonid Bresnev 4. Vaikeuttamaan maan miehittämistä C. Valtioneuvoston esityksestä tehtävällä tasavallan presidentin päätöksellä B. Tehtiin suuria irtisanomisia B. 6+6 kuukautta B. Aseellista voimankäyttöä vaativaan virka-aputehtävään voidaan määrätä A. Kuka tai mikä taho VIIME KÄDESSÄ päättää valmiuslain ja puolustustilalain toimivaltuuksien käyttöönotosta. A. 20 000–30 000 B. Lomautettiin henkilöstöä lyhentämällä päivittäistä työaikaa 5. Sotilasvirassa palveleva ammattisotilas ja palveluksessa oleva asevelvollinen C. Tasavallan presidentille tiedoksi annetulla puolustusministerin päätöksellä 6. 6+12 kuukautta C. OSA: LAINSÄÄDÄNTÖ Poikkeusoloista ja niitä koskevista toimivaltuuksista säädetään valmiuslaissa (1552/2011 Valmiuslaki: Finlex. 1990-luvun laman aikana Puolustusvoimissa A. OSA: HISTORIA 1. Ei ollut tarpeen toimenpiteille C. Pienentämään ydiniskujen vaikutusta B. Ei yhtään 2. 18 kuukautta Puolustusvoimien antamasta virkaavusta säädetään asevelvollisuuslaissa 1438/2007 ja Laissa puolustusvoimien virka-avusta poliisille 342/2022 4. Suomen Afrikan-siirtomaista kuljetettiin 1600-1800-luvuilla orjia pakkotyöhön yhteensä A. A. Pääesikunnan operatiivinen osasto C. vuosi C. Yuri Adropov C. Termi ”Eronnut vakinaisesta palveluksesta” on määritelty A
88 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 KODINTURVA P uolustusselonteko julkaistiin juuri ennen joulua 19.12.2024. Norjan Heimevernetin joukkojen ydinosat ovat usein toimintavalmiudessa jo muutamassa tunnissa. Näin selonteon sivulla 77: ”Puolustusministeriö on asettanut vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiseksi työryhmän, jonka tehtävänä on laatia esitys vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetilasta. Selonteko ei linjannut kodinturvasta Paikallispuolustus nähdään tärkeäksi maapuolustuksen osaksi, ja sen edelleen kehittäminen nostetaan esille. Selvityksen perusteella valmistaudutaan tarvittaviin toiminnallisiin ja lainsäädännöllisiin uudistuksiin.” Suomelle sopivinta paikallisjoukkojen toiminnan tehostamisen mallia ei siis ole nostettu itse selonteon olennaisten asioiden joukkoon, vaan siihen palataan ministeriön työryhmän tehtyä ehdotuksensa. Keskustelu kodinturvasta Väärinymmärryksiä ja hämmentämistä . Selonteossa ymmärrettävästi korostetaan aiempaa vahvemmin Suomen puolustuksen kehittämistä kaikkiin oloihin, mukaan lukien täysimittaisen hyökkäyksen torjuntaan. Suomen puolustusjärjestelmältä vaaditaan korkeaa valmiutta ja kykyä pitkäkestoiseen sodankäyntiin. Pohjoismaista kodinturvamallia ei kuitenkaan mainita konkreettisena mahdollisuutena kehittää paikallispuolustusta, vaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen osal. Työssä huomioidaan muun muassa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) rooli paikallisjoukkojen kouluttajana, paikallisjoukkojen koulutusja muodostamismalli, MPK:n poikkeusolojen tehtävät, kokonaisturvallisuuden koulutusvastuu ja Naton vaikutukset vapaaehtoiseen maanpuolustukseen sekä vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvät lainsäädännön kehittämistarpeet. Nato-jäsenyyden vaatimat muutokset saavat myös selonteossa keskeisen huomion. ta viitataan puolustusministeriön asettamaan erilliseen työryhmään. On hyvä, että asiasta keskustellaan, sitä Suomen Sotilas -lehti on tavoitellut jo pidempään tuomalla tietoa ja esimerkkejä eri maista useissa jutuissaan vuosina 2023 ja 2024 sekä erityisesti Kodinturvaerikoisnumerossa keväällä 2024. Painotusten ero aiempiin, erityisesti 1990-luvun ja 2000-luvun alun selontekoihin on huomattava. TEKSTI: RISTO PENTTINEN, KTM, MAJURI RES H EI M EV ER N ET VE D TO RE EL LI N G SE N. Tavoitteena oli paitsi saada keskustelua aikaiseksi myös nostaa aihe esille, jotta se olisi huomioitu puolustusselonteon valmistelussa. Vuodenvaihteen tienoilla kodinturvajoukoista käytiin keskustelua muun muassa Helsingin Sanomien ja Uuden Suomen nettiversioiden kommenttipalstoilla
Kodinturvajoukoissa kyse on ennen kaikkea tavasta hyödyntää reserviläisten osaaminen ja vapaaehtoinen energia puolustusvoimien hyödyksi mahdollisimman tehokkaasti. Kodinturvajoukoissa ei ole kyse yhdistyksestä lainkaan, vaan maidensa puolustusvoimiin tai puolustushallintoon kuuluvista osista, joilla on eri nimityksiä. Myös Norjassa toimivat lottajärjestön jäsenet voivat saada sodan ajan sijoituksen kodinturvajoukkoon, tai he voivat toimia joukkojen tukena normaalioloissa. tehtävän Hemvärnetissä. Nimenomaisena tavoitteena oli varmistaa, ettei maita voitaisi miehittää, kuten natsi-Saksa oli Norjan ja Tanskan osalta onnistunut tekemään. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Ruotsin Hemvärnetin yksiköillä on myös tukiyhdistyksiä, jotka tukevat joukkoa ruokaja varustehankinnoilla, osallistumalla kuljetuksiin ja järjestämällä yhteishenkeä luovia tapahtumia. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 89 Kysymyksiä ja väärinkäsityksiä Keskustelussa paikallispuolustuksen kehittämisestä erityisesti, kun viitataan pohjoismaisiin kodinturvajoukkoihin, törmäämme useisiin kysymyksiin ja vastalauseisiin. Pohjoismaissa niitä kutsutaan kodinturvaksi. Harjoittelu tapahtuu omien sodan ajan joukkojen kanssa, oikeassa tehtävässä. ”Emme tarvitse Suomeen omavaltaisia sotilaallisesti järjestettyjä joukkoja.” Keskustelussa on joko tietämättömyydestä johtuen tai tahallaan rinnastettu kodinturvajoukot ruskeapaitoihin ja fasismiin. Kuten edellä todettiin, kodinturvajoukot eivät toimi itsenäisinä yhdistyksinä, jotka voisivat omavaltaisesti päättää sotilaallisista tai valmiuteen liittyvistä FO RS VA RE T. Ruotsissa Hemvärnet on osa maavoimia, Norjassa Heimevernet on oma puolustushaaransa, ja Tanskassa Hjemmevaernet kuuluu normaalioloissa puolustusministeriön alaisuuteen. Virossa toimii Kaitseliit, Britanniassa Army Reserve ja Saksassa Heimatschutzbataillone, joiden toimintaa ollaan kehittämässä uudelleen. Yhteistä näille kaikille on, että organisaatiot ovat osa puolustusvoimia tai puolustushallintoa. Esimerkiksi Ruotsissa on suuri määrä vapaaehtoisia maanpuolustusjärjestöjä, jotka tukevat Hemvärnetiä muun muassa koulutuksen järjestämisessä (kuten Försvarsutbildarna) sekä henkilöstön rekrytointikanavana. Konseptiin kuuluu sitoutuminen säännölliseen vuosittaiseen harjoitteluun. Heti alusta lähtien mukaan otettiin laajat kansalaispiirit, esimerkiksi ammattiyhdistysliike, ja yhteiskunnallinen kytkentä ja valvonta on varmistettu monin keinoin valtakunnan, alueiden ja paikallisella tasolla. Alla olevaan listaan on koottu kodinturvajoukoista usein esille nousseita kysymyksiä ja väärinkäsityksiä, joihin pyrimme ohessa vastaamaan. ”Miksi pitäisi perustaa uusi yhdistys hoitamaan puolustusta – meillä on Puolustusvoimat.” Kyseessä on väärinkäsitys. Lottorna eli lottajärjestö on yksi näistä organisaatioista, joiden jäsenet voivat saada kriisija sodan ajan Ruotsissa Hemvärnet on osa maavoimia, Norjassa Heimevernet on oma puolustushaaransa, ja Tanskassa Hjemmevaernet kuuluu normaalioloissa puolustusministeriön alaisuuteen. Kodinturvajoukot ovat paikallisjoukkoja, ja siksi olennainen osa niiden toimintaa ja harjoituksia on yhteydenpito ja yhteistoiminta paikallisten ja alueellisten siviiliviranomaisten ja toimijoiden kanssa. Pohjoismaiden kodinturvaorganisaatiot muodostettiin toisen maailmansodan aikana (Ruotsi 1940) tai välittömästi sen jälkeen (Norja ja Tanska). Myös yhdistyksillä on kuitenkin tärkeä, nimenomaan tukeva rooli kodinturvajärjestelmissä
Vaikka joukot ovat osa puolustusvoimia tai -hallintoa, niillä on tietty oma identiteetti ja henki, joissa vapaaehtoinen palvelualttius ja kotiseudun tuntemus korostuvat. Ruotsissa ja Tanskassa jäsenet sitoutuvat ja allekirjoittavat sopimuksen, joka Norjan Heimevernetin jäsenet ovat suurelta osin asevelvollisia… . Hadelandin HV-alue Opplandin kodinturvapiirissä 05 vuosittaisessa harjoituksessaan huhtikuussa 2024. 90 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 KODINTURVA asioista, vaan ne toimivat aina puolustusviranomaisten alaisuudessa ja hyväksyttyjen harjoitusja toimintasuunnitelmien pohjalta. Suomen sodan ajan joukkojen määrää tulee tarkastella tarpeiden ja tilanteen mukaan. ”Puolustusvoimien joukkojen on oltava varmasti käytettävissä – vapaaehtoisuus ei tule kyseeseen.” Kodinturvaorganisaatiot koostuvat vapaaehtoisista sitoutumaan halukkaista reserviläisistä ja muista kansalaisista. Tämä on mahdollistanut yhtenäiset toimintatavat, koulutusja harjoittelukäytännöt ja yhtenäisen kodinturvahengen luomisen, vaikka joukot ovat tietenkin osa maidensa puolustusvoimia. Kyseessä on sitoutuminen muun maanpuolustustai asevelvollisuuden lisäksi. Säännöllisellä harjoittelulla ja joukon keskinäisellä tuntemisella ja luottamuksella on joukon taistelukykyä parantava vaikutus. Jos Puolustusvoimat tulisi Ukrainan sodan oppien vuoksi johtopäätökseen, että sodan ajan joukkojen määrää olisi syytä lisätä, vahvennetut ja kunkin alueen tarpeiden mukaisesti kootut ja varustetut paikallisjoukot olisivat yksi harkitsemisen arvoinen tapa kasvattaa sodan ajan joukkojen määrää. Ukrainan karmeiden oppien myötä voi esimerkiksi olla Suomessakin tarpeen kouluttaa ja harjoittaa varalisää siten, että se olisi tositilanteessa mahdollisimman valmiina täydentämään joukoissa syntyviä tappioita. Jos henkilö on reserviläinen, hän siis sitoutuu harjoittelemaan poikkeusolojen tehtäviään säännöllisesti vuosittain – useammin kuin Suomen kertausharjoituksissa, joihin reserviläiset käsketään tyypillisesti kerran 3–5 vuodessa. ”Miksi tarvitsisimme Suomeen lisää uusia sodan ajan joukkoja?” Suomen Sotilaassa julkaistuissa kirjoituksissa lähtökohtana on ollut, että nykyisiä, olemassa olevia paikallisjoukkoja kehitettäisiin kodinturva-tyyppisillä elementeillä. Keskeinen ero maakuntajoukkojen ja Pohjoismaiden ratkaisujen välillä on, että Suomen maakuntapataljoonat ovat joukko-osastojen perustamia ja niiden alaisia joukkoja, kun taas Pohjoismaiden kodinturvajoukot on organisoitu normaaliaikana yhdeksi johdetuksi alueja paikallispuolustusorganisaatioksi. Niiden ideana on kanavoida kansalaisten halu vapaaehtoisesti tukea maidensa poikkeusolojen valmiutta viranomaisten ja yhteiskunnan hyväksi. Ø Y VI N D ST RA N D EN D A L. Viime vuosina Ruotsin, Norjan ja Tanskan kodinturvaajat ovat voineet yhtenä päivänä vuosittain käyttää sotilaspukua siviilityöpaikallaan. Pitkälti samaan on Suomessa pyritty jo vuonna 2008 aloittaneilla maakuntajoukoilla, mutta niiden laajuus ja tunnettuus ovat valitettavasti jääneet jälkeen tavoitellusta ja muiden Pohjoismaiden tasoista. Säännöllisesti omalla kotiseudullaan harjoittelevat joukot voivat olla keino kouluttaa myös varalisässä olevia, vapaaehtoisesti sitoutumaan halukkaita reserviläisiä samoissa harjoituksissa kuin sijoitettujakin. Eli uusia joukkoja ei perustettaisi, vaan nykyiset joukot olisivat entistäkin valmiimpia ja kykenevämpiä (osaaminen, valmius, joukkona toimiminen, yhteistoiminta muiden joukkojen kanssa, varusteet) hoitamaan niille annetut tehtävät. Tässäkään mielessä kyse ei olisi uudesta epämääräisestä toiminnasta, vaan olemassa olevien joukkojen ja konseptien entistä tehokkaammasta toimeenpanosta ja muiden maiden oppien valikoidusta hyödyntämisestä. Se ei suinkaan poista velvollisuutta. Uniform på jobbet -päivien tarkoituksena on tehdä toimintaa tunnetuksi ja osoittaa, että maanpuolustus koostuu aivan tavallisten kansalaisten tekemästä työstä
Jo varusmiespalvelusta edeltävissä kutsunnoissa olisi mahdollisuus kysyä halukkuutta tähän. Kyseessä ei siis ole joukko, joka ei olisi velvollinen käskyn käydessä astumaan riviin. Sijoituksia muuttamalla saadaan siis luotua esimerkiksi yksi komppania tai asteittain koko pataljoona kerrallaan sitoutumaan halukkaita joukkoja. ”Harjoituksiin ei saada riittävästi miehistöä.” Tätä ongelmaa voisi helpottaa seuraavilla keinoilla: • Muutetaan henkilöstön (erityisesti miehistön) sijoituksia siten, että tehtäviin sijoitetaan henkilöitä, jotka ovat halukkaita vapaaehtoisesti sitoutumaan harjoitteluun. Osa harjoittelee Norjassakin vapaaehtoisesti yli asevelvollisuuden edellytysten ja sitoutuu harjoituksiin ja kursseille vaadittuja vähimmäismääriä enemmän. • Johtajille suuremmat vaatimukset. Tämäkin harjoittelumäärä ylläpitää osaamista ja tuntumaa. Ruotsin Hemvärnetin harjoituksissa tähdätään 4–6 tunnin operaatiovalmiuteen. Tanskassa minimivaatimus on vain 24 tuntia vuosittain, mutta keskimäärin jäsenet harjoittelevat huomattavasti enemmän. • Realistiset tavoitteet miehistön harjoittelulle. Ero Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen vapaaehtoisiin kursseihin ja harjoituksiin on, että kodinturvajoukoissa harjoittelu tapahtuu oman sodan ajan joukon osana, mikä Suomessa on luonnollisesti mahdollista vain Puolustusvoimien johdolla. Reservin johtajien tulisi sitoutua suurempaan määrään harjoituksia, muun muassa kouluttajakoulutukseen sekä valmistaviin ja suunnitteluharjoituksiin. Puolustusvoimat luonnollisesti varmistaa, että sitoutumaan halukkaat ovat myös soveltuvia fyysisiltä ja henkisiltä ominaisuuksiltaan. JO EL TH U N G RE N / FÖ RS VA RS M A K TE N. Myös Suomessa voisimme kouluttaa osan varusmiespalveluksessa tuotetuista joukoista suoraan paikallisjoukkoihin tai ”maakuntajoukkoihin”. Järjestetään miehistön jäsenille toiminnallista koulutusta ja ammuntaa, esimerkiksi vain yhtenä tai muutamana viikonloppuna vuodessa. Päinvastoin, säännöllinen harjoittelu ja ryhmäkiinteys todennäköisesti kasvattavat joukon suorituskykyä ja valmiutta toimia tiukassa tilanteessa. ”Kodinturvamalli ei sovellu Suomen joukkotuotantomalliin.” Paikallisjoukkoja on hyvin erilaisia alueellisten ja paikallisten tehtävien ja tarpeiden mukaisesti. Norjan Heimevernetin jäsenet puolestaan ovat suurelta osin asevelvollisia, jotka suorittavat osan asevelvollisuudestaan Heimevernetissä varusmiespalveluksen jälkeen vuosittaisina harjoituksina 20–30 vuoden aikana. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 91 tuo mukanaan oikeuksia ja velvollisuuksia. Kodinturvajoukkoihin kuuluva henkilö siis harjoittelee huomattavasti useammin kuin reserviläinen keskimäärin Suomessa kertausharjoituksissa tai Puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa. ”Miten voimme luottaa, että joukko osaisi tehtävänsä tarvittaessa?” Norjassa harjoittelun minimivelvollisuus on miehistöllä kuusi päivää ja johtajilla yhdeksän päivää vuodessa ja Ruotsissa vastaavasti tehtävästä riippuen 5–14 päivää vuodessa. Puolustusvoimat voisi erityisesti toiseen sijoitukseen siirtyviltä reserviläisiltä tiedustella halukkuutta sitoutua maakuntansa paikallisjoukkoihin ja muodostaa tässä vaiheessa maakuntajoukot sitoutumaan halukkaista reserviläisitä. Vuosittaista harjoittelua tukee kaikissa Pohjoismaissa laaja kurssimuotoinen koulutusohjelma, jossa järjestäjänä toimivat kodinturvaorganisaatioiden omat koulut ja Ruotsissa myös vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus
Kodinturvajoukoilla on henkilökohtainen varustus kuitattuna kotonaan. Kodinturvajoukot parantavat paikallispuolustuksen nopeaa valmiuden kohottamista säännöllisellä oikeiden tehtävien ja oikealla joukolla ja varusteilla tapahtuvalla harjoittelulla. Hänen on oltava kiinnostunut lähialueestaan ja tunnistettava, jos meneillään on jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Osa kodinturvayksiköistä, niin sanotut insats-yksiköt, voidaan rinnastaa erikoisjoukkoihin vaatimuksiltaan, harjoittelultaan ja tehtäviltään. 2. Tehtäviin kuuluu myös sotilasjoukkojen ja sotilaskohteiden suojaaminen sekä joukkojen perustamisen ja siirtymisen turvaaminen. Kodinturvaorganisaatioiden tehtävät liittyvät pääosin paikallispuolustukseen ja alueen, kuten kunnan siviiliviranomaisten ja muiden toimijoiden, poikkeusolojen tehtävien tukemiseen ja yhteistyöhön. ”Kodinturvajoukoille ei ole tarvetta.” Kuten puolustusvalmiuden osalta yleisestikin, tähän kysymykseen on erittäin vaikea vastata, koska tavoitteena on, ettei valmiusorganisaatioiden todellista kykyä koskaan jouduta testaamaan. Joukkojen valmiutta testataan valmiusharjoituksissa, ja realistisen kuvan valmiudesta antavat myös erilaiset normaaliolojen kriisitilanteet, jois. Esimerkiksi Ruotsin Hemvärnetin harjoituksissa tähdätään 4–6 tunnin operaatiovalmiuteen. Norjalaiset kodinturvasotilaat käyttävät WaSOSsovellusta harjoituksessa keväällä 2023. 1. Norjan Heimevernetin WaSOS on kriittisten havaintojen raportointiin luotu järjestelmä, joka helpottaa havaintojen reaaliaikaista raportointia kännykän kautta ja tukee laadukkaan tilannekuvan muodostamista. Norjan Heimevernetin sotilas seuraa tapahtumia ympäristössään, ja hänen on kyettävä tulkitsemaan havaintojaan. Kodinturva-alueen, eli noin pataljoonan kokoisen joukon, tulee myös kyetä torjumaan kriittiseen infrastruktuuriin sekä siviilija sotilaskohteisiin kohdistuvia uhkia ja viime kädessä lyömään pienempiä vihollisyksiköitä. Tapa yrittää vastata tähän kysymykseen on tuoda esille hyötyjä, joita muissa maissa kyseisellä toiminnalla nähdään olevan. Nämä tehtävät edellyttävät Heimevernetin joukkojen nopeaa perustamista ja toimintavalmiutta. Joukon varustus tuodaan esimerkiksi konteilla perustamispaikalle. Nopea toimintavalmius sotilaallisin ja ei-sotilaallisin keinoin. KR IS TI A N KA PE LR U D. Osalle maakuntajoukoista voi oikea ratkaisu olla johtajien ja erityistehtäviin sijoitettujen runkohenkilöstöjen koulutus ja harjoittelu. Tilannekuvan tukeminen. KODINTURVA 92 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 • Runkojen harjoittelu. Näin tilannekuvan kokoajat ja päätöksentekijät voivat hyödyntää entistäkin paremmin kodinturvajoukkojen yli 40 000 jäsenen havainnointikykyä, ja Norjaan syntyy eräänlainen ”joukkoistettu tilannekuva”
4. Ruotsissa ja Tanskassa kodinturvajoukot tarjoavat mahdollisuuden myös muille kuin varusmiespalveluksen käyneille saada yhteiskuntaa tukevia tehtäviä. Pitenevä lista toteutuneita ilkeyksiä ja tihutöitä. Venäjän lähes kolme vuotta jatkunut hyökkäys. 5. Kustannustehokkuuteen vaikuttaa myös reservissä olevien johtajien joustava käyttö. Kodinturvajoukkoja käytetään virka-aputehtävissä. Kodinturvajoukkojen monipuolinen osaaminen voi olla merkittävä voimavara uusien ideoiden ja toimintatapojen testauksessa. Alueen kriittisten kohteiden tunteminen, valvonta ja turvaaminen ovat luontevia tehtäviä kodinturvalle. Ne kykenevät joustavaan valmiuden säätämiseen ja toiminnan aloittamiseen jo ennen kuin iskukykyisemmät reserviläisistä kootut prikaatit on saatu muodostettua. Ketterä reagointi ja nopea ennakointi muuttuvassa kriisin ja sodan kuvassa. Reserviupseeri voi itse vaikuttaa sotilaspalveluksen ajalliseen sitoutumiseen, ja hän voi esimerkiksi toimia kodinturvakomppanian tai pataljoonan johtajana. Nimellä ei ole väliä. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 93 Vapaaehtoisen sitoutumisen hyödyt KU VA : RI ST O PE N TT IN EN JA KA LL EO SK A RI SO LA sa esimerkiksi Norjan Heimevernet on tärkeässä tukevassa roolissa. Kodinturvajoukkoja pidetään kustannustehokkaana tapana ylläpitää harjoitelleita ja korkeassa valmiudessa olevia joukkoja. Kodinturvajoukot ovat esimerkiksi Norjassa keskeisessä osassa koordinoimassa yhteistoimintaa siviiliviranomaisten kanssa alueja paikallisella kuntatasolla. Suomen oma malli Geopoliittisen tilanteen epävarmuus. Kriisiajan yhteistoimintaa harjoitellaan säännöllisesti. Tärkeää sen sijaan on, että toiminnalla on todellista merkitystä puolustuksen ja koko yhteiskunnan valmiudelle.. Usein Heimevernetin joukkojen ydinosat ovat toimintavalmiudessa jo muutamassa tunnissa. 3. Toivottavasti saamme nopeasti edelleen parannettua Suomen mallia, vaikkapa Paikallisjoukot+ tai parannetut Maakuntajoukot. Norjan Heimevernet kustantaa noin 1,5–1,8 % Norjan puolustusbudjetista, mutta noin 40 000 sotilaan vahvuus on yli puolet kaikista sodan ajan joukoista. Nykyaikaisissa kriiseissä korostuu sotilasja siviilitoimijoiden saumaton yhteistyö. Tehtävään voivat hakea ammattisotilaat (befal/päällystö), reservin päällystö ja kodinturvaeli HV-päällystö. Hän on niin sanottu 10 prosentin henkilö, joka saa kiinteää kuukausikorvausta, ja häneltä odotetaan vähintään noin 10 % työajasta vastaavaa panosta alueen toiminnan suunnitteluun ja johtamiseen. Ruotsissa puolestaan reserviupseerit ovat saaneet 1,5 vuoden koulutuksen ja palvelevat osa-aikaisesti puolustusvoimissa mutta pääasiallisesti siviilityössään. Kustannustehokkuuteen vaikuttaa vapaaehtoisuuden hyödyntäminen harjoitusten valmistelussa ja koulutuksissa. Hybridiriskien kasvu. Norjassa yhden tai useamman kunnan kattavan tyypillisesti useamman perusyksikön kokoisen kodinturva-alueen päällikkö nimitetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Lisääntynyt alueellinen uho. Valmiuden joustava säätäminen ja kustannustehokas ylläpito. Turvallisuustilanne yleensä ja Ukrainan opit erityisesti nykyaikaisen sodan kuvasta osoittavat, kuinka tärkeää on, että paikallispuolustuksessa saisimme Suomeen aikaiseksi mallin, joka mahdollisimman tehokkaasti hyödyntäisi reserviläisten ja muiden kansalaisten vapaaehtoisen halukkuuden sitoutua isänmaan ja kotiseutunsa valmiuden kehittämiseen ja puolustukseen. Sotilasja siviilitoimijoiden yhteistoiminta
marraskuuta. Vieras valta hyökkää Suomeen Aku Louhimiehen ja Andrei Alénin visuaalisesti vaikuttava ja hyvin todentuntuinen Konflikti-sarja sai ensi-iltansa MTV3-kanavalla ja MTV Katsomo -suoratoistopalvelussa 30. Marraskuun 2023 lopussa alkaneen Konfliktisarjan jälkeen Louhimies kehittelee uusia sota-aiheisia projekteja.. TEKSTI: JUHANI NURMI • KUVAT: BACKMANN & HODEROFF / JONAS LUNDQVIST KONFLIKTI Elokuvaohjaaja Aku Louhimies siirtyy yhdestä vaativasta elokuvatai suoratoistohankkeesta toiseen. Hänen valvovan katseensa alla elokuvat valmistuvat aina aikataulussa ja annettujen budjettiraamien sisällä. Tuntemattomasta sotilaasta nähtiin myös viisiosainen minisarja, joka oli alkuperäistä kolmituntista teatteriversiota pidempi. Kolmas elokuvasovitus Tuntemattomasta sotilaasta vakiinnutti Louhimiehen maineen. Kuuden jakson verran sarjassa seurataan, kuinka vieras valta hyökkää Suomeen ja . 94 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 TELEVISIO J ussi-voittaja ja Pro Finlandia -mitalin saanut Aku Louhimies, 56, nauttii syystäkin Suomessa luotto-ohjaajan mainetta. Vuoden 2017 katsotuimmasta elokuvasta – joka saavutti meillä Suomessa yli miljoonaa teatterikatsojaa – muodostui nopeasti kriitikkojen ja yleisön kiittämä uusi klassikko
Isoisäni Paavo Louhimies oli mukana kaikissa kolmessa Suomen sodassa: Kannaksella, Mikkelin päämajassa ja Lapin sodassa. Kyseessä on yksi ensimmäisistä fiktiivisistä suoratoistosarjoista, joka tarttuu kouriintuntuvasti Ukrainan sodan jälkeiseen geopoliittiseen uhkaan Euroopassa. Suomi kuvataan sarjassa selkä seinää vasten ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan. Presidentillä on vastassaan vihollisvallan lisäksi myös kieroileva pääministeri, Pirkka-Pekka Peteliuksen esittämä Kaj Laavakuru. Konflikti-sarjasta jättimenestys ”Konflikti on myyty jo useaan Baltian ja Euroopan maahan. Myös sukutausta velvoittaa häntä jonkin verran. Louhimiehen mukaan hän alkoi kehitellä Konfliktia muun muassa Andrei Alénin kanssa vuoden 2017 paikkeilla. ”Olen reservin yliluutnantti kolmannessa polvessa. Jatkuvasti muuttuva, Eurooppaan kohdistuva sotilaallinen uhkakuva tosin sai meidät viilaamaan entisestään yksityiskohtia. Konfliktin ensimmäisiä jaksoja oli katsottu MTV Katsomossa merkittävästi enemmän kuin aiemmin siihenastista ennätystä hallussaan pitänyttä Hautalehtoa sen ensimmäisenä esitysviikkona. Selkä seinää vasten Vihollisen maahantunkeutumisen silminnäkijä, varusmies Annika Berg (Julia Korpinen) joutuu pistämään ryhmänsä kanssa koko neuvokkuutensa peliin Hankoniemellä. Sotilaat ja valtiovalta yrittävät estää kaikin keinoin hybridisodankäyntiä pirullisen tehokkaasti hyödyntävän vihollisen aikeet. ”Sarjan fiktiivinen perusasetelma Suomeen kohdistuvasta hybridihyökkäyksestä ei ole muuttunut mitenkään matkan varrella. Sarja tavoitti tuolloin peräti 1,2 miljoonaa katsojaa, aloitusjakson keskikatsojamäärä oli 837 000. Halusimme pitää kokonaisuuden mahdollisimman tuoreena ja uskottavana.” Kriisitilanteet kiinnostavat Louhimiestä On varsin ilmeistä, että erilaiset sota-aiheet kiinnostavat edelleen Aku Louhimiestä elokuvantekijänä. Konflikti lunasti odotukset jo ensimmäisellä esitysviikollaan. Arvovaltainen CANAL Plus -suoratoistopalvelu on ottanut sen vuoden 2025 ohjelmistoonsa. Pirkka-Pekka Petelius esittää Konfliktissa pääministerinä, Sara Soulié presidenttiä.. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 95 yrittää alistaa maamme tahtonsa alle. Samalla vasta valittu presidentti Linnea Saaristo (Sara Soulié) huomaa panosten nousevan huippuunsa niin kansallisesti kuin henkilökohtaisestikin. Teimme myös päätöksen antaa Konflikti esitettäväksi veloituksetta Ukrainan televisiossa”, Louhimies paljastaa. Paavo-ukki ei mielellään kertonut meille omista sotakokemuksistaan.” Aku Louhimies tunnustaa, että on vaikeaa pukea sanoiksi, miksi juuri sotaja kriisiaiheet kiehtovat häntä niin paljon elokuvantekijänä. MTV Katsomo -suoratoistopalvelussa sarjan ensimmäiset jaksot löivät rikki MTV-alkuperäissarjojen starttiviikon kaikkien aikojen katseluennätyksen. ”Minua kiinnostaa nähdä, miten ihmiset käyttäytyvät ää
”Olimme tuolloin Suomessa historiallisessa ja kohtalokkaassa tienhaarassa. Niistä syntyy parhaimmillaan myös laadukasta ja kiinnostavaa draamaa.” Seuraava suurhanke käsittelee Lapin sotaa Sinänsä ei ole mikään ihme, että edellä mainitut aiheet ovat jälleen kutsumassa Louhimiestä takaisin taistelutantereelle. Rauta-anturassa nuoret suomalaiset sotilaat seuraavat Tornion taistelujen jälkeen saksalaisia joukkoja kohti pohjoista. Kaavailemme alustavasti Lapin sota -elokuvalle ensi-iltaa loppuvuodesta 2026.”. Rovaniemi näyttelee tietysti omaa tärkeää rooliaan tarinassa. ”Olemme parhaillaan suunnittelemassa kirjailija Antti Tuurin kanssa Lapin sota -aiheista elokuvahanketta. Poikkeukselliset tilanteet saavat ihmisissä usein aikaan erilaisia reaktioita. ”Haluamme kuvata mahdollisimman autenttisilla kuvauspaikoilla ympäri Lappia ja PohjoisSuomea, myös Oulussa.” Voiko Aku Louhimies paljastaa vielä jotain Lapin sota -elokuvan tarinasta. ”Haluamme kuvata syksyllä 2025” Aku Louhimies muistuttaa, että nykyisessä maailmanmenossa myös Lapin evakkojen kohtalo on jäänyt pitkälti historian varjoon. Aku Louhimies tiedostaa hyvin Lapin sota -projektin lukuisat haasteet. Olipa kyse sitten historiasta tai nykyajasta. Käsikirjoituksemme perustuu Antti Tuurin romaaniin Rautaantura vuodelta 2012. Samalla sodanjälkeinen propaganda on tehnyt tehtävänsä: muokannut ja värittänyt mielikuviamme. Projektista on keskusteltu vähintään 15 vuotta”, Louhimies hämmästelee. Henkilöhahmot ovat suomalaisia ja saksalaisia sotilaita, mukana on suomalaisia siviilinaisia. ”Suomalaiset eivät muista Lapin sodan vaiheita kovin tarkkaan. Tällä kertaa Pohjois-Suomeen. Näytti siltä, että edessämme häämötti pelkästään huonoja vaihtoehtoja.” Mikäli Louhimies taustajoukkoineen saa helmikuuhun 2025 mennessä hankkeen koko rahoituksen kasaan, he käynnistävät Lapin sota -elokuvan kuvaukset ensi vuoden syksyllä. ”Juonellisesti elokuvassa kuljetaan Karjalankannakselta Ouluun ja Tornioon, aina Muonioon ja Olostunturille asti. Sodissa ja konflikteissa ratkaisut ovat usein elämän ja kuoleman kysymyksiä. Louhimiehen ja tuottajakumppani Alénin seuraava sotaprojekti vie katsojat takaisin toiseen maailmansotaan. Sodissa ja konflikteissa ratkaisut ovat usein elämän ja kuoleman kysymyksiä. 96 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 TELEVISIO rimmäisissä tilanteissa. Niistä syntyy parhaimmillaan myös laadukasta ja kiinnostavaa draamaa. Se pohjautui Antin enon kokemuksiin Lapin sodassa”, Louhimies paljastaa. Haemme myös ulkomaista rahoitusta
Vihollinen hyödyntää sarjassa BMP-2-rynnäkköpanssarivaunua, joka on yhä laajalti käytössä lukuisissa maissa. Myös Leopard 2A4 -panssarivaunu, Sisu GTP 4x4 -panssariauto ja Patria AMV XA-360 -panssariajoneuvo esiintyvät eri kohtauksissa. Merivoimat puolestaan teki yhteistyötä Konflikti-sarjan tuotannon kanssa Rauma-luokan kolmannen sukupolven ohjusveneillä.” Kapteeni Tommi Kangasmaan mielestä edellä mainitut valmiusjoukkojen ajoneuvot kuvastavat mahdollisimman realistisella tavalla sitä fiktiivistä hätätilannetta, johon Suomi ajautuu Konfiliktissa. Tällaisella kalustolla kuitenkin puolustaisimme maatamme ensihätään. ”Vastaavanlainen uhkamalli voisi aivan hyvin tapahtua myös tosielämässä, vaikka hyvin maatamme vartioidaankin. TEKSTI: JUHANI NURMI • KUVA: BACKMANN & HODEROFF / JONAS LUNDQVIST Vastaavanlainen uhkamalli voisi aivan hyvin tapahtua myös tosielämässä…. ”Pasi nähdään sarjassa hieman eri tavoin modifioituna. ”Tarinankerrontaan ei puututtu, vaikka tiettyjä neuvoja annettiinkin. F/A-18 Hornet -hävittäjäkoneiden lennot sarjassa olivat Karjalan lennoston omia lentoharjoituskiertoja. Puolustusvoimat ei myöntänyt rahaa Konfliktiin, mutta erilaista kalustoa lainattiin valvotusti ja koulutusta annettiin.” vuotuisia harjoituksia. Sarjan realismi ei kuitenkaan millään tapaa kärsinyt harjoitusten tehokkaasta hyödyntämisestä.” Muun muassa suosittu Pasi (Sisu XA180) -kuljetuspanssariajoneuvo esiintyy Konfliktissa. Se on käsikirjoittajien työtä. Myös Ruotsin ilmavoimat osallistui kuvauksiin Saabin JAS 39 Gripen -hävittäjällään.” Sarjan realismi ei kärsinyt Kangasmaa paljastaa, että Konfliktin tuottajat saivat kuvausluvat lähes kaikkeen, mitä he pyysivät. SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 97 T arkkasilmäinen katsoja huomaa jo ensimmäisestä jaksosta lähtien, kuinka laajalla mittakaavalla Puolustusvoimat on tukenut Aku Louhimiehen ja Andrei Alénin Konflikti-sarjaa. Sarjan toiminnallisuutta vaativia kohtauksia toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa, osana Konfliktin kuvauksissa hyödynnettiin Puolustusvoimien vuotuisia harjoituksia Haastattelimme kapteeni Tommi Kangasmaata, joka toimi tuottajana Konfliktissa. ”Meillä on pitkä kokemus ohjaaja Aku Louhimiehen kanssa työskentelystä jo Tuntemattomasta sotilaasta lähtien. . Muun muassa sarjassa nähtävä alustarkastusosaston isku erikoisjoukoilla oli Utin jääkärirykmentin normaali vuosiharjoitus NH90-kuljetushelikoptereilla. Sen sijaan katsoimme, että Konfliktin tuoma laaja näkyvyys ja positiivinen vaikutus maanpuolustustahtoon painoivat myönteisesti vaakakupissa”, kapteeni Kangasmaa kertoo. Puolustamme koko Suomea vihamielisen hyökkäyksen tapahtuessa, emme vain tiettyä osaa.” Positiivinen vaikutus maanpuolustustahtoon Puolustusvoimien tuotantotukea koskevassa myönteisessä päätöksessä katsottiin olevan Konfliktin kannalta useita puoltavia kriteerejä. ”Meille tarjottiin kuvauksiin tiettyjä valmiusjoukkojen mallityyppejä. ”Sotakaluston käyttäminen sarjan eri kohtauksissa pyrittiin yhdistämään Puolustusvoimien säännölliseen harjoitustoimintaan niin, että siitä tulisi mahdollisimman vähän kustannuksia. Reserviupseerina Louhimies tuntee syvällisesti myös informaatiopuolustuksen ja viestinnän eri näkökulmat. Puolustusvoimien tuottajana sarjassa kapteeni Harry Lagerströmin kanssa toiminut kapteeni Tommi Kangasmaa kertoo Demokraatille, että lupa mittavan sotakaluston lainaamisessa tuotannolle oli monen vuoden intensiivisen neuvottelun lopputulos
Allekirjoittajina olivat Ruotsi, Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Italia, Tanska, Puola, Viro ja Latvia. Ahvenanmaa ja rintamatunnukset. STT on haastatellut ahvenanmaalaisia, jotka vastauksissaan suhtautuivat myönteisesti maakuntakomppanian perustamiseen. No missä. Lisäksi hänen mielestään yleinen asevelvollisuus olisi ulotettava myös saarimaakunnan miehiin. Ehkä voitaisiin todeta, ettei se kohta YYAsopimuksesta enää ole ajankohtainen. Kaikki ovat Suomen Nato-liittolaisia, joten sopimuksen purkamisessa ei luulisi olevan ongelmia. Pohjanmaalla. Suomen itsenäistymistä tukenut Saksa lähetti laivasto-osastonsa Ahvenmaalle maaliskuussa 1918. Ruotsi lähetti vuonna 1918 sotilaansa ”suojelemaan paikallisväestöä”. Mutta maakuntahallitus ei voinut hanketta pysäyttää, sillä se ei ollut lupaviranomainen, joka oli aluehallintovirasto. Mutta miksi ihmeessä naisilla oli eniten tunnuksia demilitarisoituneella Ahvenanmaalla. Demilitarisointi perustuu Kansainliiton vuonna 1921 tekemään sopimukseen. Tuolloin sovittiin vain alueen linnoittamattomuudesta. Tämä on perusteeton pelko. Pari vuotta sitten perustettiin reserviläisyhdistys, Ålands reservister. Ahvenanmaalla. Kukaan ei halua viedä Ahvenanmaalta itsehallintoa tai omaisuuteen ja äidinkieleen liittyvää erityisasemaa. Olihan Krimin sodan yhteydessä hävitetty mahtava Bomarsundin linnoitus. Vartijoita huoltaneita vaimoja voitiin verrata rintamaoloissa palvelleisiin lottiin, jotka olivat oikeutettuja rintamatunnukseen. Karjalassa. Kannatus perustunee luuloon, että demilitarisoinnin mukana menisivät myös kielelliset ja muut maakunnan erioikeudet, joita Kansainliiton sopimus ahvenanmaalaisille toi. Miehet olivat vartiopalvelussa. Ahvenanmaan reserviläistoiminnan primus motor on reserviläisyhdistyksen perustanut Jonas Back. Tämän arvoituksen minulle esitti kauan sitten Matti, jonka sukunimeä en enää muista. Eräs haastateltava sanoo, että Suomen armeijan pitäisi joskus järjestää Ahvenanmaalla edes jonkinlaisia harjoituksia. Kun aikanaan pohdittiin, ketkä olivat oikeutettuja rintamatunnukseen ja siihen liittyviin etuisuuksiin, todettiin, että Ahvenanmaa oli sotatoimialuetta ja vartiointi oli aseellista toimintaa. Neuvostoliiton kanssa demilitarisoinnista sovittiin talvisodan päättäneessä Moskovan pakkorauhassa 1940. Lautakunta päätti, kuka oli oikeutettu saamaan rintamamiestunnuksen siihen liittyvine etuisuuksineen. Hänen mukaansa Ahvenmaalle pitäisi saada ampumarata, jota tarvitaan erityisesti SRA-ammuntoihin. Ensimmäisenä paikalla olivat luonnollisesti venäläiset. Demilitarisoinnista huolimatta Ahvenmaalla on Venäjän aloittaman Ukrainan sodan jälkeen herännyt tarve maanpuolustukseen. Se pyysi lausuntoa puolustusministeriöstä, jossa todettiin, ettei Ahvenenmaata koskevissa kansainvälisissä sopimuksissa ole rajoituksia, jotka estäisivät reserviläisyhdistyksen perustamisen. Kiinnostus on todella suurta, sillä viimeksi ahvenanmaalaisille järjestetty MPK:n kurssi täyttyi 36 tunnissa. YKSI BACKIN IDEOISTA on perustaa maakuntakomppania Ahvenanmaalle. Vapaussodan aikana saarille saapui myös punakaartilaisia ja lopulta vielä Uudenkaupungin suojeluskunta. Seuraavaksi olisi sallittava MPK:n toiminta Ahvenmaalla. Ahvenmaalaisten enemmistö kannattaa demilitarisoinnin säilyttämistä. Kuten arvata saattaa, Ahvenanmaan maakuntahallitus vastusti yhdistyksen perustamista, jolla on ”ilmeinen sotilaallinen kytkentä”. Mukaan tuli vielä tuhatkunta lottaa ja marttaa, jotka muonittivat vartiossa seisseitä miehiään. Demilitarisointi ei perustu Krimin sodan päätteeksi Ison-Britannian ja Ranskan kanssa vuonna 1854 tehtyyn rauhansopimukseen, kuten usein väitetään. Sinne perustettiin talvisodan aikana vapaaehtoinen Ålands hemvärn, johon liittyi valtaosa maakunnan asekuntoisista miehistä, joita oli noin 1 800. Ahvenanmaan reserviläisistä on yli 150 osallistunut MPK:n järjestämille puolustuskursseille Säkylässä ja Niinisalossa. Hän hoiteli puolustusministeriössä veteraanitunnuslautakuntaa. Koulutettujen joukossa on ollut myös naisia. 98 SUOMEN SOTILAS 1 • 2025 KNUUTI Jukka Knuuti MISSÄ MAAKUNNASSA on naisilla suhteessa väkilukuun eniten rintamatunnuksia. Ei
B) jatkamisasetuksella maksimissaan vuodeksi kerrallaan (puolustustilalaki 4§). Paljonko asiaan vaikutti silloiselle tasavallan presidentti Tarja Haloselle tehty maanomistajan kantelu Skinnarvikin asiaan liittyen, ei ole selvillä. Transkaukasuksen rintaman poliittisen johtajan varamiehenä ja 4. A) Pääesikunnan oikeudellinen osasto. Suomalaisen kirjallisuuden seura 2014. Pistää varmaan miettimään millaista väkeä ensi vaaleissa sinne tulee äänestettyä. 5. 2. Alkuperäinen hankinta liittyi Skinnarvikin varikkoalueen läheisiin tontteihin, joita ukrainalaisomisteinen JG-House oli ostamassa. Hän kuitenkin vastasi kanteluun em. Ruotsilla oli 1650–1663 tilapäisesti hallussaan alueita Ghanan (Ruotsin kultarannikko) ja Beninin (Apollonia 1655–1657) alueilla. Andropov toimi sodan jälkeen Unkarissa suurlähettiläänä ja oli avainroolissa kansannousun kukistamisessa 1956. lausuntoon viitaten, ettei valtio tule millään tavoin kauppoihin puuttumaan. C) Yleisessä palvelusohjesäännössä (esimerkiksi vuoden 2009 versiossa kohdassa 36 sivulla 16). VASTAUKSET: 1. Käänteisesti lainsäädännössä kyllä on määritelty sotilasvirassa palvelevalle ammattisotilaalle oikeuksia ja velvoitteita, joita siis vakinaisesta virasta eronneella ei ole. Venäjällä ei ollut Afrikan mantereella siirtomaita. Mutta maan miehittämistä kyettäisiin vaikeuttamaan jakamalla se itsenäiseen taisteluun kykeneviksi alueellisiksi kokonaisuuksiksi, jotka kykenisivät jatkamaan toimintaa, vaikka yhteydet ylempään johtoportaaseen olisivat poikki. 3. Merivoimien esikunta esitti Merivoimien logistiikkalaitoksen johtajan pyynnöstä Pääesikunnalle, että hankinnat kiellettäisiin Skinnarvikin alueella. Lausunnon perusteella syntyi linjaus, jota on käytetty useissa muissakin tapauksissa, jopa niin, ettei Puolustusvoimia ole lainkaan kuultu kauppoja tehtäessä. KGB:n johtajaksi hänet valittiin 1967 ja kommunistisen puolueen pääsihteeriksi Brežnevin kuoleman jälkeen 1982 ja pian tämän jälkeen Neuvostoliiton presidentiksi ja puolustusministeriön puheenjohtajaksi. Surmattujen ja orjiksi ryöstettyjen luvuksi on arvioitu noin 50 000 (Jukka Korpela, Idän orjakauppa keskiajalla. B) Vaikeuttamaan maan miehittämistä. 2. (valmiuslaki 9§ ja puolustustilalaki 3§). Mielenkiintoista sikäli, että esimerkiksi kapteenin arvossa oleva yksikön päällikkö, joka silloin oli johtava virkamies eikä näin ollut säännöllisen työajan piirissä, päätyi tekemään normaalia pidempää päivää hoitaakseen sen, että koulutus pyöri, mutta sai vastaavasti vähemmän palkkaa, kun laskennallinen yhden tunnin vähennys kohdennettiin maksettavaan määrään. C) Eduskunta päättää käyttöönottoja soveltamisasetusten käyttöönotosta ja kestosta ja voi myös kumota sen kokonaan tai joltakin osin. Työajan lyhennys vaikutti palkkaan, ja näin hankittiin käsketyt säästöt. Jatkosodan aikana Gromyko työskenteli Yhdysvalloissa Neuvostoliiton lähetystössä kohoten suurlähettilääksi. 6. 6. ISBN 978-952-222590-0). Niinpä 1966 perustettiin sotilaslääniorganisaatio. C) Ei yhtään. C) Lomautettiin henkilöstöä tunniksi päivässä. Tutkimusten mukaan jälkimmäinen määräsi iskut kohdistettavaksi siviilikohteisiin. B) 12,5% Suomen väkiluvuksi laskettiin kyseisenä aikana 400 000 henkeä. Ermei Kannisen aikanaan eräässä koulutustilaisuudessa käyttämän puheenvuoron mukaan suunnittelussa jouduttiin toteamaan, ettei ydinaseen käyttöä vastaan ollut keinoja eikä välineitä. 4. Tiedossa ei ole, että kyseisiltä alueilta olisi kuljetettu väestöä emämaahan saatikka Suomen alueelle. 3. OSA: LAINSÄÄDÄNTÖ 1. B) Juri Adropov toimi karjalaissuomalaisen Komsomolin johtajana (ensimmäinen sihteeri) ja vastasi partisaaniosastojen kouluttamisesta Gennadi Kuprianovin alaisuudessa. Docendo Oy 2020. Asevelvollisuuslaki 79§. OSA: HISTORIA 1. Hän kuoli 1984. Suomi itsenäistyi 1917. Pyyntö ohjattiin Pääesikunnassa logistiikkaosastolle ja oikeudelliselle osastolle, joista ensimmäinen ei ottanut kantaa asiaan ja jälkimmäinen antoi lausunnon, jossa todettiin, että ”sotilasalueiden suojaaminen ei edellyttänyt läheisten maa-alueiden ja kiinteistöjen myyntikieltoa tai valtion hallintaan saattamista”. Eli vaikka tasavallan presidentti yhdessä valtioneuvoston kanssa asetuksista päättävätkin, lopullinen hyväksyntä tapahtuu eduskunnassa. ISBN 978952-291-732-4 sivut 173-177.. 2. Valtioneuvoston esityksestä tehtävällä tasavallan presidentin päätöksellä. Leonid Brežnev toimi puna-armeijan poliittisissa tehtävissä mm. 5. C) Vain sotilasvirassa palveleva ammattisotilas (asevelvollisuuslaki 1438/2007 78§ 1 momentti kohta 3 ja laki Puolustusvoimien virka-avusta poliisille 342/2022 11§). A) Käyttöönottoasetuksella 6 kuukautta ja jatkoasetuksella toiset 6 kuukautta (valmiuslaki 6§ ja 9§). Ukrainan rintaman poliittisena komissaarina kenraalimajurin arvoisena 4. Lähde: Tuula Malin, Putinin pihapiirissä, Venäjän suurvaltaoperaatiot Suomessa. Fiksuja ja realistisia olivat tuon ajan suunnittelijat
SA -K U VA N VÄ RI TY S TO M M I RO SS I, W W W .F A C EB O O K. C O M /H IS TO RY C O LO RI N G www.facebook.com/suomensotilas www.suomensotilas.fi TILAA NYT SUOMEN SOTILAS Kuusi tuhtia numeroa: 72 euroa/ vuoden mittainen tilaus Tee kestotilaus: https://suomensotilas.fi/tilaa/ tai puhelimitse: (03) 4246 5334 tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@atex.com