1/2020 • 13,50 € AFGANISTANIN SOTA 1979–1989 TALVISOTA RIIPPUMATON SOTILASAIKAUSJULKAISU VUODESTA 1919 TALVISODAN MUUKALAISLEGIOONA MUURMANNIN LEGIOONA LUFTWAFFEN VIIMEINEN HYÖKKÄYS 76 73 35 -2 00 1 PA L. V K O 20 20 -1 5
Muutamissa työväen kaupunginosissa innokkaimmat menivät talojensa pihoille toivottamaan vapauttavat punatähtiset koneet tervetulleiksi. Neuvostoliittoon paenneista suomalaiskommunisteista perustettiin Terijoen nukkehallitus. Jo suuret sotataidon teoreetikot Sunzista Clausewitziin ja Moltkesta Triandafiloviin ymmärsivät aikoinaan, kuinka suuri on ihmismielen merkitys. Toimitus: toimitus@suomensotilas.fi Anttila, Mikko • Halila, Mikael Janhunen, Jukka • Karila, Antti Kesselring, Agilolf • Knuuti, Jukka Kuusela, Kari • Lappi, Ahti • Lindblom, Tom • Masso, Iivi Mattila, Jukka I • Mäkelä, Pekka Ojanen, Arto • Rundgrén, Eerikki Sinkkonen, Jarmo • Säyrinen, Timo Valve, Tuomo • Virkki, Pekka Avustajat Suomen Sotilaan kotisivuilla osoitteessa www.suomensotilas.fi ISSN-1237-8704 Aikakauslehtien liiton jäsen 26.1.2020 Sota totuudesta Usein voittaja kirjoittaa historian ja totuus on sodan ensimmäinen uhri. Ne talvisodan ihmeen tekijät, jotka eivät löydy kahdeksan vuosikymmenen takaisesta talvesta vaan sitä edeltäneistä kahdesta itsenäisyyden vuosikymmenestä. Nyt laitavasemmisto heräsi kasakan nauruun. Se oli vahva kulttuuri, ja sillä mentiin sodat ja pitkään niiden yli. 00260 Helsinki etunimi.sukunimi@suomensotilas.fi Osoitteenmuutokset, tilaukset ja laskutusasiat Asiakaspalvelumme palvelee arkisin kello 9-16 Puhelin 03 4246 5334 Telefax 03 4246 5341 asiakaspalvelu@jaicom.com Päätoimittaja Jaakko Puuperä gsm 050 590 3964 Ulkoasu ja taitto Kalevantuli, Matti Vartiala gsm 040 589 4547 Kustantaja Kustannus Oy Suomen Mies Toimitusjohtaja Kai Ahotupa gsm 0400 418 705 fax 010 423 8389 Tilaushinnat alkaen 7.4.2015 Kestotilaus: 72,00 €/vsk Määräaikaistilaus 12 kk: 91,00 €/vsk Opiskelija/varusmies: 67,00 €/vsk Tilaus alkaa aina tilausta seuraavasta tilaajalle toimitetusta lehden numerosta. Neuvostoliiton toiminta oli suomalaisen vasemmistonkin silmin epäuskottavaa. Vanhaa letkausta mukaillen uskovainen uskoo, vaikkei näe, ja vasemmistolainen uskoo, vaikka näkee. Määräaikaistilausta ei voi perua. Se oli maa, jossa veljeä ei jätetty. Epäkohtia oli tietysti, mutta sekä tehtaan että talon pojalla ja niin porvarilla kuin proletaarilla oli mitä puolustaa. Ensinnäkin Neuvostoliitto oli laiminlyönyt tiedustelun, uskottiin mitä haluttiin uskoa, ja aliarvioitiin vastustaja, ja toiseksi sen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden operaatiot ja peittelemätön väkivalta olivat niin pahassa ristiriidassa työläisten ihanneyhteiskuntapropagandan kanssa, että sydämien ja mielten valloittaminen epäonnistui. Aineistopäivä 17.2.2020. He saivat mahdollisuuden ja olivat luottamuksen arvoisia. Tieto, totuus, informaatio ja propaganda ovat olleet aina myös sodan välineitä. Miksi Neuvostoliiton informaatio-operaatio ei purrut 80 vuotta sitten. Sellaiseen maaperään ei löysä propaganda purrut, eikä pure. jaakko.puupera@suomensotilas.fi. Yksinkertaisesti Suomesta oli tullut niin hyvä maa elää, ettei kapinalle ollut enää polttoainetta. Juurisyyt taas olivat syvemmällä. Kestotilauksen voi katkaista ainoastaan tekemällä se ennen seuraavan uuden tilausjakson alkua. Kapinansa hävinneet oli otettu heti sata vuotta sitten mukaan. Tämän ihmeen tekijöitä olivat suomalaiset valtiomiehet vasemmalta oikealle. He ottivat lusikan kauniisti käteen ja lähtivät rakentamaan yhteistä, parempaa, itsenäistä Suomea yhdessä eilisen vihollisensa kanssa. Kirjapaino: PunaMusta Seuraava numero 2/2020 ilmestyy huhtikuussa 2020. Neuvostojohto kuvitteli saavansa aseellisen kapinansa reilu kaksi vuosikymmentä aikaisemmin hävinneen suomalaisen vasemmiston puolelleen ja Suomen kaatuvan karvalakilla heittämällä. Myrskylyhty vaihtui kolmelinjaiseen. Ihannevaltiota rakentamaan lähteneet utopistit oli haudattu reikä niskassa ItäKarjalan ja Leningradin ympäristön hiekkakankaiden joukkohautoihin. Arjessa ihmeen tekijöitä olivat kodit, koulu, sotaväki ja suojeluskunnat. Osa olikin jo ehkä ihmetellyt, miksi menneinä vuosikymmeninä onnelaan matkanneiden tovereiden ja sukulaisten äänet olivat vaimenneet edellisvuosina. Syitä oli kaksi. Kun koneet tyhjensivät valonnäyttäjien päälle pommikuormansa, yleisliittolainen into hiipui. SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 3 PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2006 Postiosoite Döbelninkatu 2, 6 krs. Elämä näytti hyvältä, ja mikä tärkeintä, paremmalta kuin ennen. 80 vuotta sitten kävi toisin. Työväenliike löikin pian kättä suojeluskuntien kanssa, ja 80 vuotta sitten moni tehdaspaikkakunnilla kommunistiksi tunnettukin pyysi päästä nyt rintamalle. Oli odotuksia ja toivoa, yrittäminen kannatti, ja ahkeruus palkittiin. Syksyllä 1939 Neuvostoliitto epäonnistui Suomen suhteen pahasti psykologisessa informaatio-operaatiossaan. Voittamalla mielen ja sydämen välttyy käyttämästä voimaa ja saa tahtonsa läpi paremmin. Pelottelupolitiikka puri Baltiassa mutta ei Suomessa. Ehkä niin, mutta rajansa kaikella. Vuosikertaan sisältyy vähintään kuusi lehteä. Ja raja tulee vastaan viimeistään silloin, kun ihmisiä alkaa kadota ja vapauttajaksi julistautunut pudottaa päällesi pommeja ja polttaa kotisi. Kestotilauksen vähimmäistilausjakso on yksi vuosikerta. Niissä hitsattiin kokoon kenties nykyihmisen silmin kovin topeliaaninen ja tietysti aikansa elänyt, mutta aikansa ympäröivään maailmaan verrattuna hyvä, oikeudenmukainen, tasa-arvoinen ja tuottava yhteiskunta, jossa kaikki ne, jotka kantoivat kortensa kekoon, palkittiin, ja niitä, jotka eivät kyenneet, autettiin. Miten näin kävi. Puna-armeijan järkytykseksi suomalaistoverit tervehtivätkin vapauttajaansa vintovkalla
90 Tähtäin, jolla osuu aina Suomen Sotilas tutustui SMASH 2000 -tähtäimeen DSEI 2019 -puolustustarvikemessuilla syyskuussa. Niitä lehden tilaajia, jotka eivät halua että heidän tietojaan käytetään, pyydetään ilmoittamaan siitä lehden tilauksen yhteydessä. Julkaistava aineisto. Mattila 94 Talvisodan taivaalla – Mika Kulju JYVÄLLÄ 22 Turvallisuuskatsaus 25 Pääsotaharjoituksessa sodittiin kaakonkulmalla Sakot karkuruudesta Pikkurikkeestä palkinto 26 Johannes Brotherus 1923–2019 Osaajista pula Pintatorjuntaohjus Isrelista 27 Varusmiespalvelukseen määrättävien määrä laskussa Muistitikkuun ei kosketa 28 Suomella ja Ruotsilla yhteinen konsepti Vuoden 2019 maanpuolustusteko Riita Malmin lentoasemasta jatkuu Leoille a-tarvike Israelista Koulutus 2020 uudistaa varusmieskoulutuksen 29 Viimein korkeatorjuntakykyä. 80 VUOTTA SITTEN 6 Svenska Frivilligkåren. Kuvan väritys Tommi Rossi, www.facebook.com/ HistoryColoring Palvelukortti sivulla: 93 Lisää sivuiltamme: WWW.SUOMENSOTILAS.FI. Neuvostoliiton viimeinen virhe – Antti Karila 52 Helikopteri ei ollut ihmease – Antti Karila 56 Tarvitsi vain pysyä elossa – Antti Karila 90 Tähtäin, jolla osuu aina – Jarmo Sinkkonen 100 VUOTTA SITTEN 58 Muurmannin legioona – Kari Kuusela 66 Kapinan karmiva jälkipyykki – Kari Kuusela 67 Punaorvot ja -lesket – Kari Kuusela 75 VUOTTA SITTEN 68 Lapin sodan taivaalla – Timo Säyrinen 80 Operaatio Bodenplatte – Timo Säyrinen KNUUTI 98 Dystopia myy – Jukka Knuuti Kansikuva: SA-kuva. Tilaajarekisteri. Apua ulkoa – Mika Kulju 12 Osasto Sisu – Jukka I. s. Nyt on raportin aika. Lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Laivastovierailu sydäntalvella Maailmalta – Pekka Mäkelä 35 HX Challenge – Aleksei Kettunen MAANPUOLUSTUS 36 Maanpuolustustahto ei kestä kriittistä tarkastelua – Risto Sinkko ja Jukka I. Mattila IIVI 43 Rauha meidän aikanamme – Iivi Masso TAKTIIKKA & TEKNIIKKA 44 Afganistan. Aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, että Kustannus Oy Suomen Mies saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa eri korvauksetta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu
6 TALVISODAN TAIVAALLA OPERAATIO BODENPLATTE Svenska Frivilligkåren ja muut ulkomaalaiset vapaaehtoiset. 42 s. 80. 94 s. s. AFGANISTAN 1979–1989 s
Svenska Frivilligkåren, muut ulkomaalaiset vapaaehtoiset ja länsivallat APU ULKOA. 80 VUOT TA SIT TEN 6 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 . Ruotsalainen hiihtokomppania Märkäjärvellä
SA -K U VA. Suomi oli Ruotsille tarpeellinen puskurivaltio idässä, ja se haluttiin säilyttää. Lopulta sitä alkoi tulla, mutta sitä ennen suomalaisten oli ollut näytettävä olevansa avun arvoisia. 7 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 Suomen sotilaat saivat seistä, taistella ja kaatua 105 päivän ajan omalla paikallaan luottamatta vieraan apuun. Apu olisi kyllä kelvannut. Puna-armeija uhkasi saapua Tornionjoelle. Ruotsi ei auttanut Suomea yksin vaaleiden hapsien ja sinisten silmien vuoksi
Syntyi Svenska Frivilligkåren, joka vapautti joukkoja pohjoisesta painopistesuuntaan. Se pakotti pahoin rökitetyn Stalinin taipuisaksi neuvottelupöydässä. n TEKSTI: MIKA KULJU. 80 VUOT TA SIT TEN 8 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 Ruotsilla ei ollut 80 vuotta sitten lähettää montaa sotilasta, tykkiä ja lentokonetta, mutta se lähetti ne silti. Lopulta vähintään yhtä tärkeäksi osoittautui länsivaltojen mukaantulon uhka. Suomi taisteli lähes yksin, mutta ulkoinen apu oli ratkaiseva sodan lopussa
päivänä 1940 Linderin joukot ottivat vastuun pohjoisimman Suomen puolustuksesta Lapin ryhmältä. Luontaisinta Suomen avuksi lähteminen oli tietenkin Ruotsista, joka onnistui tasapainoilemaan koko toisen maailmansodan puolueettomana. Skandinavian maista Norjan ja Tanskan hallitukset halusivat pysytellä sodan ulkopuolella ja suhtautuivat nuivasti vapaaehtoisten lähettämiseen Suomeen. Muukalaislegioona Talvisodan sytyttyä monissa maissa esiintyi ulkopoliittista varovaisuutta Suomen auttamisen suhteen. Ruotsalaiset olivat etulinjassa Sallan lohkolla Märkäjärvellä, jossa heistä kaatui 26 sotilasta. Pohjoiselta rintamalta vapautuneet suomalaisjoukot lähetettiin Viipurinlahdelle, jossa tilanne oli kehittymässä kriittiseksi. Ruotsalaisten vapaaehtoisten rooli tässä taistelussa ei ollut yhtä yksiselitteisen sankarillinen kuin talvisodassa, vaan pikemminkin vertailukohtana oli sisällissota 1918. Tanskalaisia heikosti talviolosuhteisiin koulutettuja vapaaehtoisia oli Suomessa lopulta peräti tuhatkunta. SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 9 S uomalaisten taistelu määrällisesti ylivoimaista valloittajakansaa kohtaan herätti monissa maissa sympatiaa, joka ilmeni myös vapaaehtoisten matkustamisena Suomeen eri maista. Tosin ruotsalaisten puolueellisuudessa oli ripaus opportunismia, sillä länsinaapurimme osasi hyödyntää sotavuosia kansainvälisessä kaupankäynnissä. Ruotsi auttoi niin paljon kuin se suinkin kykeni. Jälkimmäisestä ryhmästä voit lukea lisää toisaalta tästä lehtemme numerosta. Svenska Frivilligkårenin vahvuus oli noin 8 500 miestä, joista yli 700 oli norjalaisia vapaaehtoisia. Talvisodassa ruotsalaisten vapaaehtoisten toiminta koettiin kansalaisten jakamattoman mielipiteen mukaan sankarilliseksi, mutta Ruotsissa monet näkivät jatkosodan vain yhtenä osana Saksan suurta hyökkäystä Neuvostoliittoon. Ulkopoliittisesti tilanne oli haastava Virolle, josta matkasi Suomeen vähin äänin yli sata vapaaehtoista. RUOTSALAISET VAPAAEHTOISET puhdistavat ilmatorjuntatykkiä Rovaniemellä 22.2.1940. Vaikka apu oli suhteellisen vähäistä, oli sen merkitys pohjoisessa ratkaiseva, ja jos sota olisi jatkunut pidempään, olisi sen merkitys vain kasvanut.. Helmikuun 28. Punaarmeija suunnitteli Sallan suunnassa uutta suurhyökkäystä, mutta ruotsalaisten onneksi sota ehti loppua. Sama oma etu toimi Suomen eduksi keväällä kolme vuotta aikaisemmin. Suomen asia on meidän Svenska Frivilligkårenin tarina kuvaa monella tapaa Ruotsin suhdetta Suomeen toisen maailmansodan vuosina, sillä ruotsalaisten yleinen suhtautuminen vapaaehtoisten lähtöön talvisotaan ja myöhemmin jatkosotaan erosi suuresti toisistaan. Talvisodassa Suomeen saapuneet vapaaehtoiset voidaan jakaa selkeästi kahteen pääryhmään: ruotsalaiset ja heidän kanssaan taistelleet norjalaiset sekä sekalainen joukko eri maista saapuneita eritasoisia vapaaehtoisia taistelijoita. Kuuluisin Suomeen matkanneista vapaaehtoisten yksiköistä oli ruotsalainen Svenska Frivilligkåren, jota komensi kenraaliluutnantti Ernst Linder. Lomillaan jatkosodan vapaaehtoiset saivat kuulla kommunistien pilkkahuutoja kävellessään Tukholman kaduilla Suomen armeijan univormuissa. Suomeen tuli joukkojen lisäksi myös huomattava määrä materiaalia, josta iso osa myös jäi Suomeen sodan päätyttyä. On hyvin kuvaavaa, että Ruotsin suhteet tärkeään kauppakumppaniin Saksaan alkoivat viiletä Stalingradin tappion jälkeen kevättalvella 1943. Varsinkin Ruotsin vasemmisto otti heidät hampaisiinsa. Haavoittuneita oli lähes 50, ja noin 140 taistelijaa kärsi paleltumisvammoista
Loppujen lopuksi Suomeen keplotteli itsensä kymmenkunta italialaista vapaaehtoista. Pirkko Kanervon vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan eri maiden Suomelle talvisodan aikana myymien ja luovuttamien sotatarvikkeiden arvo oli yhteensä noin 4,6 miljardia markkaa. Amerikansuomalaisia saapui avuksi noin 350, ja näistä miehistä saatiin sotavalmiuteen yksi komppania. Pikanttina yksityiskohtana mainittakoon, että brittiläinen näyttelijälegenda Christopher Lee (1922–2015) kertoi monissa haastatteluissa olleensa talvisodan aikaan Suomessa vapaaehtoisena. Britit saivat kuitenkin ensimmäiset erät vapaaehtoisia Suomeen käytännössä sodan jo loputtua. ...PELKKÄ AIKOMUS SAATTOI OLLA TEKIJÄ, JOKA LOPULTA PELASTI SUOMEN.... komppania sai käskyn etulinjaan Jääskessä, mutta sota ehti loppua ennen taisteluja. Italialla oli kuitenkin omat syynsä tukea Suomea taloudellisesti ja materiaalisesti. Saksa puolestaan oli tehnyt Neuvostoliiton kanssa sopimuksen etupiirijaosta ja toimi aktiivisesti vaikeuttaen muun muassa italialaisen avun virtaa Suomeen. Taistelutehtäviin hän ei kertomansa mukaan koskaan osallistunut. Oma lukunsa oli Italia, jossa vapaaehtoisia ilmoittautui noin 5 000. Apu jota tuli… Euroopan suurvalloista Ranska ja Iso-Britannia olivat sodassa Saksan kanssa, joten näistä maista oli turha odottaa aluksi koulutettuja joukkoja Suomen avuksi. Sissipataljoona 5 kärsi puolestaan tuntuvia tappioita Kuhmossa helmikuusta lähtien. Leen ja talvisodan tarinasta on monta erilaista versiota, ja esimerkiksi Daily Mail kyseenalaisti näyttelijän sotatarinat tämän kuoleman jälkeen. Tästä summasta Italian apu oli peräti 790 miljoonaa markkaa, jolla se oli toisella sijalla heti Ruotsin jälkeen ja ennen Ranskaa ja Isoa-Britanniaa. 10 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 80 VUOT TA SIT TEN On arvioitu, että yksistään Unkarissa 25 000 miestä olisi halunnut lähteä Suomen avuksi talvisotaan. Miesten lähdön esti kuitenkin voimaantullut passikielto. Enemmän miehiä oli Kemissä perustetussa osasto H:ssa (myöhemmin sissipataljoona 5), jossa palveli pääasiassa karjalaisia ja suomensukuisia vapaaehtoisia. Amerikansuomalaisten legioonan 1. Unkarista saapuikin Suomeen 341 koulutetun sotilaan joukko, vaikka maan sotilasjohto ei ollut retkeläisistä innoissaan
Linder ja Lapin ryhmän komentaja, kenraalimajuri Kurt Wallenius Rovaniemellä 1.2.1940.. Länsirintaman aseellinen rauha sai britit ja ranskalaiset halukkaiksi irrottamaan joukkojaan pohjoiseen Suomen avuksi. Svenska Frivilligkårenin ja puna-armeijan tavoin senkin mielenkiinnon kohteena oli Ruotsin malmivaranto ja Saksan sotatarvikehuolto. 11 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 n F-19-henkilöstöä, ruotsalaisia maavoimien upseereita (ajoneuvon edessä takaoikealla valkoisissa turkeissaan) ja uteliaita suomalaisia sekä suojeluskuntalainen vartiomies Märkäjärven lentokentällä. Valesota ”Sitzkrieg” lännessä sai kansainvälisen mielenkiinnon suuntautumaan pienen Suomen kamppailuun pohjolassa. Joka tapauksessa pelkkä aikomus saattoi olla tekijä, joka lopulta pelasti Suomen veitsenterältä keväällä 80 vuotta sitten. n Svenska Frivilligkårenin komentaja, kenraaliluutnantti E. …ja apu jota olisi tullut Oma lukunsa oli sitten keväällä Ison-Britannian ja Ranskan kokoama avustusretkikunta, jonka uhka sai Stalinin sovinnonhaluiseksi maaliskuussa 1940. Myötätunnon lisäksi se herätti suurvaltastrategisen mielenkiinnon, eikä edelleenkään rakkaudesta urheaa pientä Suomen kansaa kohtaan, vaan omien etujen suojaamiseksi orastavassa suursodassa. Saksa oli vielä Maginotlinjan takana, ja Suomen avuksi päätettiin lähettää lopulta varsin huomattava sotavoima, jolla olisi ollut ainakin erittäin suuri poliittinen painoarvo. Taustalla tunnistettavissa konetyypit B 4 Hawker Hart, Junkers F-13 ja Waco ZQC-6. Ja vain näiden syiden vuoksi suurvallat olivat tulossa ensin Suomenkin avuksi. Stalin otti sen vakavasti, suostui rauhaan, ja brittiläisranskalainen avustusretkikunta päätyi Suomen sijasta myöhemmin keväällä Norjaan taistelemaan saksalaisia vastaan
12 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 80 VUOT TA SIT TEN OSASTO SISU Talvisodan muukalaislegioona
Lopulta suurin auttaja oli Ruotsi, jonka avulla oli sodan lopussa merkitystä. Yleisen myötätunnon sijaan Suomi olisi halunnut ottaa vastaan apujoukkoja ja laajaa materiaalitukea, mutta kansainvälinen tilanne ei sallinut liittolaissuhteita tai niistä poikkeamisia. Kansainliitto osoittautui vielä kerran hyödyttömäksi. Sota on kuitenkin tapahtuma, joka saa sekä seikkailumieliset että sankarilliset voimat liikkeeseen, niinpä Suomi olikin vapaaehtoiseksi värväytyjille houkutteleva arktinen kokemus. Suomi sai osakseen ensin vain suopeutta ja myötätuntoa. 13 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 Talvisodan syttyessä Suomi jäi yksin, vaikka kansainvälinen yhteisö vannoi olevansa pienten kansojen puolustaja. Tulijoita oli kymmenistä eri maista. n Osasto Sisun unkarilaisia ryhmäkuvassa. Useassa maassa lainsäädäntö esti vieraan maan armeijaan värväytymisen, mutta siitä huolimatta Suomen armeija sai voimanlisää ulkomaalaisista vapaaehtoisista. Syntyi osasto Sisu. Rauhanteossa apua oli myös länsivaltojen mukaantulon uhasta
Etelä-Pohjanmaalle, Lapualle, aiottiin muodostaa kansainvälinen joukko-osasto ”sikäli kun siihenkin riittävästi väkeä ilmoittautuu”. 14 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 80 VUOT TA SIT TEN V apaaehtoisten ulkomaalaisten vastaanottamisesta ja koulutuksesta annettiin ylipäällikkö Mannerheimin käsky 8.12.1939. MATTILA • KUVAT: YKSITYISARKISTOT, PERTTI HUJALAN KOKOELMA, LAPUAN MUSEO OSASTO SISU n Virolainen vapaaehtoinen Tagarand. Toimipaikkana oli matkustajakoti Ostrobotnia, joka sijaitsi Kasarmikatu 28:ssa. Vapaaehtoisten vastaanottaminen ja koulutus määrättiin kotijoukkojen esikunnan tehtäväksi. Miesten, joilla oli majurin tai sitä korkeampi sotilasarvo, tai niiden, jotka halusivat yleisesikuntatehtäviin, piti lähettää täydelliset henkilötietonsa, joiden mukaan ylipäällikkö teki yksittäispäätöksen vapaaehtoisen hyväksymisestä armeijan palvelukseen. Myöhemmin vastaanottoelimen päälliköksi määrättiin kersantti, filosofian tohtori Sven Segerstråle. Helsingin vastaanottoelin majoitti ilmoittautuneet vapaaehtoiset aluksi matkustajakoti Ostrobotniaan, josta nämä lähettiin eri harjoituskeskuksiin, suurin osa kansainväliseen yksikköön Lapualle. Tavoitteena oli ensisijaisesti saada kokoon tanskalaisista, amerikkalaisista ja kansainvälisestä osastosta komppanian suuruiset yksiköt, jotka myöhemmin voitaisiin laajentaa itsenäisiksi pataljooniksi. Helsingin suojeluskuntapiiriin perustettiin ulkomaalaisten vapaaehtoisten vastaanottoelin, ja sen päälliköksi määrättiin 16.12.1939 reservivänrikki Friedrich Krohn. LA PU A N M U SE O. Yksityiset lentäjät ja ilmavoimien ammattihenkilöt lähetettiin Parolaan täydennys-lentorykmentti 2:n kon TEKSTI: JUKKA I. Ulkomaalaisia varten perustettiin harjoitusleirejä eri puolelle Suomea. Arviot vapaaehtoisten lukuja kansallisuuksien määrästä vaihtelevat suuresti. Myös yksittäisiä henkilöitä voitiin ottaa palvelukseen sotilaskoulutukseen katsomatta aina kapteenin arvoon asti. Ohjeiden mukaan yksittäiset erikoiskoulutetut miehet voitiin hyväksyä myös suomalaiseen joukko-osastoon. Vapaaehtoisten piti olla sotilaallisen koulutuksen saaneita, sotilaallisesti järjestyneitä osastoja, joilla oli oma päällystö, varustus ja aseistus. Ruotsalaisista ja norjalaisista kootut vapaaehtoiset sijoitettiin Tornioon everstiluutnantti Vihman alaisuuteen. Vapaaehtoisasian perusta lyötiin lukkoon vasta tammikuun puolivälissä 1940, kun Mannerheim määräsi, että Suomi on valmis ottamaan asepalvelukseensa lähes kaikki kansalaisuudet. Kemiin koottiin karjalaiset ja inkeriläiset majuri Hämäläisen komentoon. Vapaaehtoisia alkaa saapua Joulukuun lopulla päämaja ohjeisti Suomen ulkomaanlähetystöjä vapaaehtoisten rekisteröimisestä. Kokonaisnäkemys vapaaehtoisten vastaanottamisesta ja käytöstä kirkastui joulukuun loppuun mennessä. Oulussa koottiin amerikkalaisia ja tanskalaisia vapaaehtoisia. Maaliskuussa 1940 ulkomaalaisia vapaaehtoisia palveli Suomen armeijassa seuraavasti yhteensä 11 663 miestä: ruotsalaisia 8 680 (katso lisää ruotsalaisista edellisiltä sivuilta ja Talvisota-erikoislehdestämme), norjalaisia 695, tanskalaisia 1 010, amerikansuomalaisia 372, unkarilaisia 346, itäkarjalaisia, inkeriläisiä ja aunuslaisia noin 350 ja muita kansalaisuuksia 210 miestä. Vapaaehtoisiksi hyväksyttiin vain brittejä, kanadalaisia, skandinaaveja, ranskalaisia, italialaisia, unkarilaisia, espanjalaisia, puolalaisia sekä amerikkalaisia ja japanilaisia. Helmi-maaliskuun vaihteessa perustettiin päämajan vapaaehtoistoimisto, joka otti hoitaakseen ulkomaalaisten vapaaehtoisten värväyksen ja ohjasi järjestämistyötä
SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 15 n Brittiläisen taiteilija John Hassallin (1868–1948) piirtämä Suomen talvisota -aiheinen juliste.
Vuonna 1934 hän oli ollut tutustumassa Ranskan muukalaislegioonan koulutukseen. Pataljoonan komentajana oli jääkärimajuri Aarne Hämäläinen. 16 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 80 VUOT TA SIT TEN mentajan, majuri Nuotion käyttöön. Koska vapaaehtoisia saapui kuitenkin yksittäisinä henkilöinä, majuri Ragnar Nordström ehdotti Pohjois-Suomeen perustettavaa muukalaisjoukkoa, jonne yksittäisiä vapaaehtoisia lähetettäisiin. Kotijoukkojen käskyllä muodostettiin Lapualle kansainvälinen osasto, joka nimettiin osasto Sisuksi. päivänä 1940 kenraali Malmberg kutsui minut luokseen ja sanoi uskovansa minulle vaikean mutta mielenkiintoisen tehtävän. Lapuan harjoitusosastoa ryhdyttiin organisoimaan tammikuun alussa. Kapteeni Nordlund oli palvellut aikaisemmin sotilasasiamiehen apulaisena Tukholmassa. Osasto Sisu oli alistettu suoraan kotijoukkojen esikunnalle. Sen rungon muodostivat vienankarjalaiset, aunuslaiset ja inkeriläiset. Kemiin koottiin oma osastonsa Suomen heimokansojen jäsenistä. Osasto oli taloudenhoidon suhn Osasto Sisun päällystöä: osaston adjutantti, latvilainen Gustavs Celmins, rahastonhoitaja luutnantti Nicolas von der Pahlen, talouspäällikkö vänrikki Mikko Hissa, virolainen kapteeni Hugo Möldre.. Osasto Sisu majoitettiin entisiin venäläisiin kasarmeihin sekä Lapuan työväentaloon. Näistä muodostettiin sissipataljoona 5, joka sai myöhemmin nimen sissipataljoona 2. Kapteeni Nordlund kommentoi alkua seuraavasti: ”Tammikuun 6. Merivoimiin ei ulkomaalaisia vapaaehtoisia otettu. Minun piti ilman apulaisia, ilman määrärahoja, ilman tarkkoja ohjeita kerätä vapaaehtoisjoukko ulkomaalaisista, toisin sanoen polkea maasta ensin joukkue, sitten komppania, pataljoona ja prikaati, mikäli mahdollista.” Lauri Malmberg oli jääkäritaustainen suojeluskuntien ja sitä kautta myös kotijoukkojen komentaja. Joukko… Päämajan tavoitteena oli saada vapaaehtoisia valmiiksi koulutetuissa osastoissa. Päälliköksi nimitettiin kapteeni Bertil Nordlund
Maaliskuun alussa joukon kokonaisvahvuus nousi rajusti, kun Lapualle saapui unkarilaisten vapaaehtoisten joukko, yhteensä 24 upseeria, 52 aliupseeria ja 265 miestä. Suomalaisen päällystön apuna toimi ulkomaalaisia, jotka palvelivat reserviupseerien sotilasarvoissa. Maaliskuun alussa 1940 Sisussa oli yli 120 miestä, jotka edustivat 23 eri kansallisuutta. Virossa aloitettiin aktiivinen avustustoiminta, vaikka maa oli toisin kuin Suomi taipunut Neuvostoliiton painostuksen alla ja pian punatähtiset koneet lentäisivät Viron kentiltä pommittamaan veljeskansaa Suomenlahden pohjoisrannalla. teen alistettu Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirille. Vapaaehtoisia saapui riviin kohtalaisen hitaasti, sillä 100 miehen raja ylittyi vasta helmikuun loppupuolella. Kulttuurikonflikteiltakaan ei vältytty. Ensimmäinen osastoon ilmoittautunut vapaaehtoinen oli jääkärikapteeni Einar Grönberg, joka oli saapunut Kanadasta. Erik Lönnroth kirjoitti tarkastusmatkaltaan maaliskuun alussa: ”Leirin kanttiiniin olisi saatava III luokan olutta, koska keskija eteläeurooppalaiset eivät ole tottuneet juomaan yksinomaan maitoa tai piimää.” Virolaiset Kun talvisodan taistelut alkoivat, virolaisten myötätunto ja yleinen kansalaismielipide oli suomalaisten puolella. Sivun oikeassa reunassa osasto Sisun päällikkö kapteeni Bertil Nordlund. Sisun tyypillinen päiväohjelma alkoi herätyksellä kello 7.00. 17 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020. Saunomiselle oli varattu kello 18–22 välinen aika, ja kello 22.00 tuli iltahuuto. Virossa perustettiin maanalaisia ryhmiä, joiden oli tarkoitus Leirin kanttiiniin olisi saatava III luokan olutta, koska keskija eteläeurooppalaiset eivät ole tottuneet juomaan yksinomaan maitoa tai piimää. Kello 8.00 oli aamutee, sen jälkeen aamiaiseen (kello 11.15 asti) oli suomen kielen opetusta ja muodollisia harjoituksia suksilla. Muun muassa osasto Sisun adjutantti oli latvialainen, luutnantti Gustavs Celmins. …ja sen johtajat Osasto Sisun päällystön muodostivat kapteeni Nordlund ja suomalaiset upseerit. n Osasto Sisun virolaiset maaliskuussa 1940. Iltapäivällä koulutus jatkui kello 13 oppitunneilla, hiihdolla ja asekoulutuksella ruokailuun eli kello 17 saakka. Hänet vapautettiin muutaman päivän kuluttua sopimattomuuden takia
Sieltä alkaen sujuikin sitten kaikki hyvin. Osasto Sisun toimiaikana virolaisia vapaaehtoisia oli osaston kirjoissa yhteensä 59 miestä. Noin puolet virolaisista vapaaehtoisista oli Kaitseliiton eli Viron suojeluskuntien jäseniä. Samaan aikaan virolaisia vapaaehtoisia saapuu osastoon miltei joka päivä. 18 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 80 VUOT TA SIT TEN matkata jäätyneen Suomenlahden yli ja värväytyä perillä vapaaehtoisina Suomen armeijaan. Karl Mölder ja Olav Luther kääntyivät Helsingin suojeluskunnan puoleen, ja piiripäällikkö Voss esitti suojeluskuntien pohjalle perustettujen kotijoukkojen esikunnalle, että nämä henkilöt voitaisiin erikoistapauksina ottaa riviin. Tänään tuli huimaava ja yllättävä uutinen: rauha on tullut!. Virolainen vänrikki Karl Nurk palveli osasto Sisun brittiosastossa. Eräs virolainen vapaaehtoinen kommentoi omaa matkaansa seuraavasti: ”Haapasaaressa eräs majuri ei ymmärtänyt puhettamme ja luullen meitä ryssän vakoojiksi antoi määräyksen ampua meidät. Maaliskuun puolivälissä odottava tunnelma muuttui. päivänä 1939 Teleki valtuutti Unkarin radion ja tietotoimiston johtajan Miklós Kozman organisoimaan vapaaehtoisten värväyksen. päiväkirjaansa pettyneen oloisena. Osasto Sisussa palveli myös Paavo Puolakainen, joka oli Nansen-passin haltija – vailla minkään maan kansalaisuutta. Meitä ei sentään ammuttu, vaan lähetettiin Kotkaan. Kun jatkosota syttyi, osa talvisodan virolaisista vapaaehtoisista ilmoittautui uudelleen Suomen armeijan palvelukseen. Osa saapui Suomeen todellakin ylittämällä jäätyneen Suomenlahden. n Unkarilaisen pataljoonan komentaja kapteeni Imre Kémeri Nagy. Mitä hyötyä miestä tai minusta on ollut suomalaisille. ”Tänään tuli huimaava ja yllättävä uutinen: rauha on tullut!”, virolainen vapaaehtoinen Kaarel Karimäe kirjoitti 13.3. Unkarin naapurimaa Saksa ei katsonut hyvällä vapaaehtoisten matkaa Suomeen. ”Tätä me odotimme kaikkein vähiten. Ei minkäänlaista, ovat ainoastaan syöttäneet ja vaatettaneet meitä. Saattoi olla, että virolaiset kiinniottanut partio suhtautui heimoveljiin ystävällisesti, mutta esikunnissa tilanne joskus muuttui. Kun Sisuun oli jo lähetetty virolaisia, annettiin Helsingin suojeluskuntapiirin esikunnalle suulliset ohjeet, joiden mukaan virolaiset eivät vapaaehtoisina olleet toivottuja. ”Mainitut henkilöt ovat pitemmän aikaa oleskelleet Suomessa, ja kaikilla on suosittajana tunnettuja meikäläisiä. Olihan Saksa solminut Neuvostoliiton kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen elokuussa 1939. Moni osasto Sisun virolaisista aloitti kesän 1941 sodan saksalaisten johtamassa Erna-tiedusteluryhmässä, joka lähetettiin Suomesta Neuvostoliiton vuotta aikaisemmin miehittämään Viroon heinäkuussa 1941. Talvisotaan Nurk tuli Keniasta, jossa hän oli toiminut riistanvartijana. Kun sitä paitsi k.o. Unkarilaiset Myös kaukaisemmassa veljesmaassa Unkarissa tunnettiin suurta auttamishalua Suomea kohtaan, ja talvisotaan ilmoittautui tuhansia lähtijöitä. Ei ollut miellyttävää ajatella tulla ammutuksi silloin, kun kaikki rasitukset olivat melkein voitetut. Kyllä hänellä olikin syytä epäluuloon: tulimmehan vihollisen puolelta ja mukanamme oli tulitikkuja ja muuta Suursaaren kaupasta Ruuskarille tuotua tavaraa. Paha juttu vain se, että emme ehtineetkään päästä rintamalle.” Ensimmäiset virolaiset saapuivat Lapuan kansainväliseen osastoon 9.1.1940, jolloin kersantti Eduard Juur ja vapaaehtoiset Karl Saage ja Arvo Torm otettiin osaston kirjoihin. päivä tammikuuta. henkilöt, varsinkin molemmat virolaiset, ovat sotilaallisen koulutuksen suhteen ansioituneita, tuntuu siltä, kuin heidän riveihimme astumisensa merkitsisi voimanlisää armeijalle.” Suomesta Norjaan, Norjasta Ernaan Mölder ja Luther saapuivat Lapualle 22. Hän oli virolaistunut suomalainen, ottanut osaa Viron vapaussotaan ja jäänyt asumaan maahan sodan jälkeen. Se tuli silloin, kun me 50 virolaista poikaa emme olleet vielä ehtineet rintaman lähellekään emmekä saaneet vetäistä sieraimiimme ruudinhajua. Aluksi piti järjestää pataljoona, jonka komentajaksi nimitettiin yliluutnantti Imre Kémeri Nagy. Todellakin harmillinen juttu, mutta kukapa tätä tiesi odottaa.” Kun talvisota oli ohitse, osa virolaisista siirtyi Norjaan taistelemaan saksalaisia vastaan. Suomessa meren ylittäneiden virolaisten vastaanotto vaihteli tilanteen mukaan. Lisäksi puhuimme veneen kanssa kulkemisesta, kun ei edes jäänsärkijällä päässyt kulkemaan, ja ulkomuotoni oli kummempi kuin mustalaisella. Sota Norjassa oli virolaisille välivaihe. Joulukuun 10. Virolaisten vapaaehtoisten päivät kuluivat koulutuksessa, Suomen kieltä opiskellessa ja työpalvelussa. Pääministeri Pál Teleki hyväksyi suunnitelmat, joiden mukaan Suomeen lähtevä unkarilaisjoukko järjestettäisiin salassa valtiojohdon tietäen, mutta kuitenkin ilman virallista päätöstä. Osa virolaisista vapaaehtoiseksi ilmoittautuneista asui jo ennestään Suomessa
Hänen vieressään on osaston lääkäri Ulf Dahlberg. Upseerit sekä kenttäpapit ja lääkärit majoitettiin perheisiin, joten heillä oli hyvä tilaisuus seurata suomalaista elämänmenoa ja solmia tuttavuuksia suomalaisten kanssa. Tulomatkaa huomattavasti lyhyempi paluu kesti vain neljä päivää. päivä, jolloin sotaa oli jäljellä enää reilu viikko. Osaston perustamisen takana oli Isossa-Britanniassa virinnyt Suomi-myönteinen liikehdintä, jota edusti organisoituneesti The Finnish Aid Bureau. Jatkokuljetukseen varattu laiva oli kuitenkin uponnut, joten matka jatkui vasta 19.2. Talvisodan rauha ehdittiin solmia, ennen kuin britit saapuivat Suomeen. Ei oltu paprikaa koskaan nähtykään.” Unkarilaiset lähtivät kotimatkalle 20. n Brittiläinen vapaaehtoinen Paul Seyler.. 19 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 Vapaaehtoisten matka Suomeen oli mutkikas, sillä Saksa ei sallinut kauttakulkua. Suoraan osasto Sisuun liittyneitä henkilöitä oli noin kymmenkunta, kunnes rauhan jo tultua Suomeen saapui Isossa-Britanniassa värvätty oma osasto. Lapualla unkarilaiset asetettiin koulutukseen. Kulttuurivaihto kävi ajanvietteestä. Ensimmäistä Suomeen lähteneiden brittien vapaaehtoisjoukkoa komensi majuri Hugo Chandor. Brittiosaston vahvuus nousi 214 mieheen. Suomen suurlähetystö sai yli 2 000 hakemusta vapaaehtoisiksi. Suomeen vapaaehtoisiksi lähtevillä oli viranomaisten ja poliittisten piirien antama hyväksyntä. toukokuuta 1940 Turun sataman kautta. Unkarilaisten vapaaehtoisten joukko nousi junaan Budapestissä 7.2.1940. Raili Yliniemi muisteli: ”Meillä kotona kävi ainakin seitsemän kahdeksan miestä iltaa istumassa. Unkarilaisetkaan eivät ehtineet rintamalle. Newcastlesta Edinburghin kautta Bergeniin, jonne tultiin 27.2. Miehistä piti koota British Volunteer Contingent -joukko-osasto. Unkarilaiset pääsivät matkustamaan Stettinin (nykyään Szczecin Puolassa) satamasta saksalaisella erikoisjunalla Unkarin rajalle asti. Paikalliset olivat kiinnostuneita paikkakunnalla koulutettavina olevista vierasmaalaisista. Lapualle, osasto Sisun koulutuspaikkaan, unkarilaiset päätyivät maaliskuun 2. Siihen kuului 50 miestä. Kotiinpaluuta helpotti huomattavasti se, että Saksa suostui vapaaehtoisten paluumatkaan. Suomen raja ylitettiin Torniossa. Kokki oli ainakin mukana, koska hän kertoi liharuuasta, johon pantiin paprikaa niin paljon, että se oli aivan punaista. Britit Toiseksi suurin joukko osasto Sisussa olivat britit. Juuri ennen matkaanlähtöä sisäministeriö ja Scotland Yard estivät etujoukkoon kuuluneiden 40 henkilön matkustamisen. He olivat perillä Ison-Britannian Newhavenissa kolmen päivän kuluttua. Kymmenen jäljelle jäänyttä saivat esimiehekseen prikaatikenraali Ormonde Winterin, ja he matkasivat n Kuvassa vasemmalla osaston apulaisjohtaja ja komppanianpäällikkö Leo Lerche
3 USA:n suomal. 7 Italia ...................................... 52 Belgia ................................... Odottaessa mielialat laskivat. 2 Itävalta ................................. Osasto Sisun ulkomaalaisten jakautuminen eri kansallisuuksiin 27.3.1940. Kiväärinperät kalskahtavat miesten lujissa kourissa, ja liike käy kuin yhdeltä mieheltä.” Päivät kuluivat odottaessa. 3 Latvia .................................... 4 Suomi ................................... 1 Ranska ................................. 1 Espanja ................................ 1 ilman kansallisuutta ....... Sekalaista seurakuntaa Rintamamies-lehti kuvasi huhtikuun puolivälissä toimintaa seuraavasti: ”Pihalta kuuluu englantilaisia komentosanoja, joita tutunomaisesti venyttäen huutaa khakipukuinen ylikersantti. 4 Ruotsi ................................... 344 Iso-Britannia ...................... 1 Tanska .................................. 3 Lähde: Osaston päällikön, kapteeni Nordlundin muistio. Osastossa oli tammikuussa myös venäläisiä vapaaehtoisia sekä kaksi henkilöä, joiden kansalaisuudeksi oli merkitty ”jakuutti”. n Brittiosaston kaksi kersanttia suojeluskuntapukuisen suomalaisen alikersantin kanssa Lapuan työväentalon pihalla.. ................... 7 Alankomaat ....................... Talvisodan maailmankartta on kovasti erilainen kuin nykyinen poliittinen valtiojako, joten kaikkien osasto Sisussa palvelleiden henkilöiden kansallisuuden selvittäminen on haastava työ. 5 Puola .................................... Brittien paluu osoittautui hankalammaksi kuin odotettiin. Mistä he tulivat. 2 Luxemburg ........................ Hugo Chandor totesi myöhemmin, että vapaaehtoisten joukossa oli jonkin verran todella sopimatonta ainesta, kuten kiihottajia, rikosrekisterissä olevia sekä fyysisesti täysin kelvottomia tehtäviin ja säihin, joita heidän mahdollisesti olisi kestettävä. 34 USA ....................................... Seuraava ryhmä lähti Suomeen 28. Suurin osasto, 144 brittivapaaehtoista, saapui Lapualle 20. Ensimmäinen yhdeksän miehen ryhmä saapui osasto Sisuun 13. 5 Sveitsi ................................... maaliskuuta. Osa miehistä pääsi lähtemään Suomesta heti välirauhan jälkeen, mutta he eivät päässeet Ruotsia pidemmälle. Brittivapaaehtoisilla alkoi koulutus, jonka tarkoitus rauhanteon myötä oli vesittynyt. Ensimmäinen brittivapaaehtoinen, Chandor, saapui Lapualle 11. 11 Saksa .................................... helmikuuta 1940. Esimerkiksi brittiosastossa oli miehiä muun muassa Yhdysvalloista, KaKEITÄ HE OLIVAT. 1 Jugoslavia ........................... Kansojen pienoisarmeija Osasto Sisu oli järjestetty nimenomaan ottamaan vastaan ja kouluttamaan yksittäisiä vapaaehtoisia. 1 Norja ..................................... 20 SUOMEN SOTILAS 1 • 2020 80 VUOT TA SIT TEN Suomeen Narvikin ja Tornion kautta. Niinpä Sisuun kertyikin kaunis kattaus kansainvälistä yhteistyötä. Unkari .................................. 162 Viro ........................................ Saksa oli vallannut Norjan ja katkaissut laivaliikenteen Isoon-Britanniaan, joten paluumatkan järjestäminen vaati suurta kekseliäisyyttä. maaliskuuta ja ilmoitti, että vapaaehtoisia oli tulossa vielä ainakin 350 miestä. Kansallisuuksia oli liki 30. Kolmas ja suurin ryhmä lähti kohti Suomea 9.3.1940. maaliskuuta. Sota saa joukot liikkeelle