. . SP ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 103. vuosikerta / 8 € Huutokaupoista Huutokaupoista Kohteet kertovat XVI sivu 8 Marokon filateelinen basaari osa 2 sivu 16 Ajatuksia Suomen lentopostin keräämisestä sivu 71 SF:n suurhuutokauppa sivu 26 Näyttelyistä Näyttelyistä. . ?. . . . ?. . . . . . . . 6 /2022 SUOMEN ?. . ?. . ?. ?. . ??????. . ?.
Toimihenkilöt Rahastonhoitaja Kai Anttila 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Aapelinkatu 13 B 7, 02230 Espoo Olli Saarinen (kerhohuutokaupat) 0400 934 522 postiaollille@gmail.com Kerhomestari Pertti Hurmerinta 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Meklarit Petri Jansson 0400 552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Eero Mäkelä 0400 602887 sakarieero@gmail.com VBO-asiamies Matti Sarén 040 556 3258 Neitsytsaarentie 7 B 148, 00960 Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Pertti Hurmerinta 050 589 8010 Kotisivujen ylläpidon yhteyshenkilö Janne Nikkanen 041 527 6430 Sisällysluettelo 6/2022 Suomen Postimerkkilehti Pääkirjoitus, Tapio Tuominen s.3 Puheenjohtaja, Pekka Lempiäinen s.4 HFF:s ordförandes spalt, Carl Appelberg s.6 Liiton kuulumisia ja Postimerkkimessut, Heidi Heiniö s.7 Kohteet kertovat XVI: Kenraalieversti, sotamarsalkkaluutnantti, sotatuomarikenraali. Seppo Laaksonen s.8 Hellman huutokaupat, Tapio Tuominen s.15 Marokonfilateelinenbasaariosa2, Jukka Sarkki s.16 Meillä ja Muualla Olli Saarinen s.21 Seppo Laaksonen s.23 SF:n suurhuutokauppa Seppo Evnsalo s.26 ForssanFilatelistikerho90v, Tapio Tuominen s.64 Kolmas Valtakunta – Perhetarina, Pekka Hurri s.66 Sindelfingeninuusituleminen, Olli Saarinen s.69 Ajatuksia Suomen lentopostin keräämisestä, PHY s.71 Rivi-ilmoituksia s.74 Näyttelyja tapahtumakalenteri s.75 Suomen Postimerkkilehden lukijamatka: IBRAEssen25.-28.5.2023, Jari Forsblom s.75. 2 6/2022 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus 2023 Puheenjohtaja: Pekka Lempiäinen 0400 403 230 Hempontie 1, 02660 Espoo pekka.lempiainen@helsinki.fi Varapuheenjohtaja ja sihteeri: Pekka Hurri 040 503 2144 pekka.hurri@pp.inet.fi Janne Nikkanen 041 527 6430 nikkanenjanne@gmail.com Uusina: Martti Forss, Berndt Hägglund ja Matti Lundberg
Pekka luovutti ilon Karille, koska ei ollut enää sunnuntaina paikkakunnalla.. Hän oli tunnistautunut, oli suosituksia, oli puhelinnumero, joka oli voimassa, muitakin tuotteita myynnissä, kaikki mielestäni oikean hintaisia, ei liian halpoja eikä kalliita jne. Tarina on oikeasti pidempi mutta varmaan monelle jo tuttu omalta kohdaltaan. Lehden taitto: Tapio Tuominen Painopaikka Tryckeri: K-Print, Tallinna, Viro ?. ?. ??????. 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 102. . ?. . ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. SP Huijattiinko sinuakin. . Tein mielestäni kaikki mitä piti varmistaakseni, että myyjä ei ollut huijari. Muut kerhot, ottakaa mallia! Huutokauppaan kuuluu, että voittaja saa ilon polttaa merkit. Suurinta huutoaan Pekka (Heidi) sen sijaan ei joutunut maksamaan. Huutokaupan pitäjillä on myös monista myyjistä pitkäaikainen kokemus ja epärehelliset myyjät jättävät usein jo kokemuksesta tarjoamasta kohteitaan heille. ?. Hyväntekeväisyyttä tuli tehtyä tuplasti. . Kyse oli Forssan Filatelistikerhon 90v juhlissa pidetystä ”kiinalaisesta” hyväntekeväisyyshuutokaupasta. Pekka Hurri voitti huutokaupan. Ja hymyili vaikka joutui maksamaan kolme aikaisempaa huutoaan tai oikeasti nekin maksoi Heidi, jonka omatkin huudot teki yli 100€. Muussa tapauksessa (esim. vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Tapio Tuominen 0400 212 969 tapio.tuominen@outlook.com Postiosoite Mail address SP-lehti Lönnrotinkatu 32 00180 Helsinki Toimituskunta Pekka Lempiäinen, Olli Saarinen, Seppo Laaksonen, Seppo Salonen ja Tapio Tuominen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 48 € / 52 € 2023 Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 58 € / 65 € 2023 Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 70 € / 77 € 2023 Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. . ?. Kerhon jäsenet olivat keränneet merkit omista kaapeistaan. Tässä huutokaupassa huudetaan kuten normaalihuutokaupassa sillä erolla, että jos huutaa korotuksen esimerkiksin 3 kertaa niin joutuu maksamaan kaikki kolmen kerran huutonsa vaikkei voittaisi. . Miksikö. Tapio Tuominen päätoimittaja Taas on lehdissä ollut paljon juttuja, kuinka ihmisiä on huijattu nettiostoksissa. . Huutokaupan pitäjillä on aina kohde jo hallussaan, sen ovat arvioineet kokeneet keräilijät, useimmista arvokkaista kohteista on aitoutustodistus olemassa tai ainakin sellaisen voi ostaja pyytää teetettäväksi ostajan kustannuksella huudon jälkeen jos on sopinut asiasta etukäteen myyjän kanssa ennen huudon maksamista. Jatkossa olen ostanut vain lehdessämme ilmoittaneilta huutokaupoilta tai kerholta. . Ja myös voittaja joutuu maksamaan kaikki huutonsa. Maksoin huutoni ja odotin postia. . Forssalaiset saivat kassaansa 310€ ja markkinoilta poistui 148 219 huonoa merkkiä. jne. . ?. . Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. ?. . Ilmoitushinnat 2023 1/1 sivu 330 € , 1/2 sivua 220 €, 1/4 sivua 180 € 1/3 sivua 200 €, 1/4 sivua 120 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Kai Anttila, 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.f Nordea FI23 1347 3000 4063 67 Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Itsekin tulin pari vuotta sitten huijatuksi huuto.netissä. Kun viikkoon ei kuulunut, niin laitoin uuden meilin ja kysyin missä mennään. Vastaus: me ei voida tehdä mitään, tee rikosilmoitus. Vastaus tuli taas melkein heti; Joo, on lähetetty jo eilen .... . . En tehnyt koska kyseessä oli vain 25 €:n huuto. . . . Tiedustelin huuto.netistä mitä pitäisi tehdä. . Laitoin meilillä kuitin huudosta myyjälle ja sain vastauksen melkein heti, että huomenna lähtee. Kari poltti Pekan huutamat 148 219 postimerkkiä ja molemmat vakuuttivat olevansa tyytyväisiä! Mistä on kysymys
Parkkimahdollisuudet lähellä ovat hyvät. Uusien ihmissuhteiden luominen ja ylläpitäminen on oleellinen osa inhimillistä elämää ja kulttuuria. Sisään pääsee jo klo 16.30, jolloin voi tutustua huutokauppakohteisiin. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki. Seuraavat esitelmät: ma 16.01 Tauno Piiroinen; filateeliset Exlibrikset ja Exlibrispostikortit. Joidenkin tarkennusten jälkeen uudet säännöt tullaan toivottavasti hyväksymään ensi vuoden alkupuolella, jonka jälkeen Patenttija rekisterihallitus ottaa niihin kantaa. O masta ja hallituksen puolesta toivotan oikein hyvää ja kaikin tavoin miellyttävää Joulun aikaa. Tammikuussa jatkamme jälleen innostunein mielin harrastuksemme parissa! PEKKA LEMPIÄINEN Suomen Filatelistiseura ry Kokoukset ja huutokaupat joka arkimaanantai klo 18.00. Asia on ajankohtainen, sillä voimassa olevat säännöt ovat niinkin kaukaa kuin vuodelta 1973. 180m 2 :n huoneistomme on katutasossa, keskellä Helsinkiä ja on kätevästi hyvin kulkuyhteyksien varrella. Pyydä edullinen tarjous: Pertti Hurmerinta, 050 589 8010, postia.pepelle@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Vuokrattavana kerhoja kokoustilaa edullisesti!. Tila soveltuu erinomaisesti kokouksien, tuote-esittelyjen, seminaarien ja juhlien pitopaikaksi. 1 1 . 2 2 2 E nsimmäinen vuoteni Suomen Filatelistiseuran puheenjohtajana alkaa olla lopuillaan. Kevään ensimmäinen kokous 16.1. Filatelia edustaa myös sivistystä parhaimmillaan ja on todellista korkeakulttuuria. Kerholla voi ostaa edullisesti kahvia ja teetä sekä leivonnaisia ja voileipiä. KOKOUSKU Suomen Postimerkkilehti 4 6/2022 4 P u h e e n j o h t a j a 1 3. Itselleni on ollut tärkeää tutustuminen Seuran jäsenistöön. ma 30.01 Petteri Hannula: Suomen Filatelistiliiton palvelut kerhoille ja yksittäisille keräilijöille Maanantain kerhohuutokaupan huudot voit maksaa: pankkija luottokortilla paikan päällä kerhon jäsenet voivat maksaa myös pankkiin 7 pv kuluessa huudosta huutoja ei voi maksaa käteisellä Maksun saaja: SF:n Kustannus Oy Tilinumero: FI23 1347 3000 4063 67 Huom. muuttunut tilinumero! Maksaessasi käytä viitenumeroa: 1818 Ilman viitettä maksetut huudot eivät rekistöröidy ja aiheuttavat maksukehotuksen Vuokrattavana kilpailukykyisin ehdoin kokousja kerhotilaa, osoitteessa Lönnrotinkatu 32 B. Yhdistyksen talous on pysynyt vakaana ja tulevaisuuden haasteisiin kyetään vastaamaan. Huoli jäsenistön ikääntymisestä on varteenotettava kysymys, mutta toistaiseksi jäsenmäärämme on edelleen 300 jäsenen tuntumassa. Seuramme jäsenrekisteri on siirretty sähköiseen FloMembers järjestelmään ja tämän myötä monien käytännön asioiden hoitaminen on aiempaa helpompaa ja ennen kaikkea tehokkaampaa. Pieni, juuri uusittu keittiö ja audiovisuaaliset välineet ovat käytettävissä ja kalustoratkaisut helposti muunneltavissa. Samoin kaikki pöytäkirjamateriaali tallennetaan sähköisesti ja huolehditaan siitä, että ne säilyvät jälkipolville ja tehdyt päätökset pystytään helposti tarkistamaan, jos siihen ilmenee tarvetta. H allituksen esitys Seuran uusiksi säännöiksi käsiteltiin syyskokouksessa 7.11 ja sen sisällöstä käytiin vilkas ja rakentava keskustelu. Paljon on tapahtunut ja mielestäni useita hyviä uudistuksia on saatu aikaan. Maanantain kerhoillat ovat tässä mielessä tärkeitä tapahtumia ja elävöittävät sopivasti koko viikon hienosti alkuun
. Ilman viitettä maksetut laskut eivät rekistöröidy ja aiheuttavat maksukehotuksen. . . . ?. SP ostimerkkilehti P Reilu meininki: Haluamme kertoa jo nyt, että ensi vuonna Suomen Postimerkkilehden vuosikerta maksaa 52 € . ?. . ?. ??????. . . . Lehtitilaukset, kerhoja lehden huutokauppamaksut maksetaan: Maksun saaja: SF:n Kustannus Oy Tilinumero: FI23 1347 3000 4063 67 Muut tilit on lopetettu! Maksaessasi käytä aina laskussa olevaa viitenumeroa. Myös SF:n jäsenmaksut (66 €) laskutetaan 10. ?. tammikuuta. . ?. . . Ilman viitettä maksetut laskut eivät rekistöröidy ja aiheuttavat maksukehotuksen. jäsenmaksut maksetaan: Tilinumero: FI23 1020 3000 1345 91 Maksaessasi käytä aina laskussa olevaa viitenumeroa. Suomen Filatelistiseuran jäsenet saavat lehden jäsenetuna. . . . Lehti jaetaan kotiin Suomen Postin armollisuudesta riippuen: • SP-lehti 1/2023 viikko 7 (helmikuun puolivälissä) • SP-lehti 2/2023 viikko 15 (huhtikuun puolivälissä) • SP-lehti 3/2023 viikko 23 (kesäkuun alussa) • SP-lehti 4/2023 viikko 33 (elokuun puolivälissä) • SP-lehti 5/2023 viikko 42 (lokakuun puolivälissä) • SP-lehti 6/2023 viikko 49 (joulukuun alussa) Lehtitilaus laskutetaan 10. ?. Tuhti tietopaketti 6 kertaa vuodessa myös ensi vuonna. Lukemattomia juttuja siis tiedossa paljon. . tammikuuta ja eräpäivä on 24. Suomen Filatelistiseura r.y. tammikuuta. . Laskut tulevat postitse, maksaessasi laskua, voit valita, että seuraava lasku tulee sinulle e-laskuna suoraan pankkiin.. . Paperin lähes 40% hinnan nousun vuoksi joudumme hieman nostamaan hintaa. . Postin jatkuvien hintojen nousun lukijamme jo tietävätkin. Lehti ilmestyy joka parillisen kuukauden puolivälissä noin. SUOMEN ?. tammikuuta ja eräpäivä on 24
V isst kan man kalla sig filatelist utan att ställa ut, men man måste också då specialisera sig. Mötena 22.3, 10.5, 8.11 och 13.12 är föreningens interna. När är människan nöjd?! Ställ ut! Stamp Forum 2018. Att man vanligen tycker att man borde ha fått bättre upp är en annan sak. 6 6/2022 SuomenPostimerkkilehti HFF:s ordförandes spalt: Att ställä ut CARL APPELBERG N i alla som läser detta är frimärkssamlare, det är också jag som skriver detta. Men hur många ställer ut och varför ska man ställa ut. Det betyder vanligen att man koncentrerar sig på ett visst område, kanske ett land, eller en viss lid, en speciell frimärksserie, det finns nästan oändliga möjligheter, man kan stalla ut traditionellt, posthistoriskt eller i motivklass eller öppen klass. Dessutom ger det andra kunskaper, i synnerhet i historia och geografi. A tt ställa ut sin samling eller samlingar är viktigt om man vill kalla sig filatelist. En del av oss hör till klubbar och föreningar, andra så att säga privat samlar och går på allmänna auktioner for att få sina märken. A tt sedan få en medalj för det känns också fint. Och framför allt, att se sin samling prydligt utställd inom glas och ram är verkligt tillfredsställande. HFF:s hemsida på internet: www.filatelia.fi/hff D et fordras kunskaper och intresse för att stalla ut. 2023 För år 2023 har bokats följande mötesdagar: 11.1, 25.1, 8.2, 22.2, 8.3, 22.3 (årsmöte), 5.4, 19.4, 3.5 och 10.5 (vårfest) och 13.9, 27.9, 11.10, 25.10, 8.11 (valmöte) 22.11 och 13.12 (julfest). Man kan saga att det ger en djupare mening åt samlandet, det är inte mera fråga om mängder utan om kvalitet. HFF:s MÖTEN 2023 Onsdagar kl.18.00 i Suomen Filatelistiseuras möteslokal, Lönnrotsgatan 32 B, Helsingfors. Dessutom är aktivt arbete inom en filatelistförening ytterst värdefullt, filatelister kan vara både tankspridda och opraktiska. Våra hyllor är fyllda med pärmar och insticksböcker, för att inte tala om alla kataloger
Oli upeaa huomata kuinka monta aktiivista, upeaa ja osaavaa ihmistä postimerkkeilyn parissa jaksaa puurtaa yhteisen hyvän eteen! Superkiitokset myös Liiton standillä tätä noviisia auttaneille ja tukeneille! Kauppiaat pistivät parastaan pöytään ja mahdollistivat osaltaan onnistuneen tapahtuman eli kiitos myös heille:-) Messuilla kokoelmien kirjo viehätti myös ei-keräilijöiden keskuudessa. Filatelistin ja Suomen Postimerkkilehden seuraavissa numeroissa on monta juttua kerrottavana messuista, ihmisistä, filateliasta ja keräilystä yleensä. Arvostan korkealla henkilöitä, jotka uskalsivat tuoda omat kokoelmansa julkisesti näytille, meitä oli monta ensikertalaistakin mukana. 7 Terveisiä Postimerkkimessuilta Syksyn suuri ponnistus Postimerkkimessut on takanapäin. Liitto ja oma kerhomme tekivät huipputyötä niin kokoelmien pystytys ja purkutöissä kuin kehysten esittelyssäkin. Monta muistelua ja kunnioittavaa ihmettelyä käytiin vierailijoiden kanssa kehysten äärellä. Mahdollisesti jo ennen vuodenvaihdetta on julkaisumateriaalia uudessa muodossa saatavilla. Unohtaa ei sovi, että liittojäsenyys tuo kerhollemme mahdollisuuden vaikuttaa Liittohallituksen fokukseen ja uusiin jäseniin vaihtovuoroisten sijaan. Filatelistiliiton kuulumisia Teksti ja kuvat: Heidi Heiniö Suomen Filatelistiliiton hallituksen jäsen. Loppuvuosi Liiton toiminnan kannalta painottuu edelleen postimerkkeilyn yleisen tunnettuuden lisäämiseen. Kannattaa nyt viimeistään liittyä myös Liittojäseneksi, lehti paranee numero numerolta ja sisältöä lisätään verkkoon. Pohdin että tällaista ”yleisönäyttelyä” ilman arvostelupaineita kannattaa jatkaa tulevaisuudessakin
USA:n puolustusvoimissa ei ole marsalkan arvoa, joten siellä kenraalieversti rinnastettaisiin viiden tähden kenraaliin. Se on ylin kenraalinarvo, alempana on meikäläisittäin täysi eli nykyisin neljän leijonan kenraali, ylempänä sotamarsalkan arvo. Generaloberst, lyh. 8 6/2022 Suomen Postimerkkilehti Eri maiden asevoimien sotilasarvot ovat vaihdelleet maasta ja aikakaudesta toiseen, mutta ainakin upseereiden osalta niiden nimikkeistö ja keskinäinen kansainvälinen vertailukelpoisuus – Suomen armeija mukaan lukien *) on melko selkeä. Itävalta-Unkarin kansallisesti ja kielellisesti hajanainen keisarikunta oli varsin byrokraattinen ja monenkirjava myös tässä suhteessa. Teksti ja kohteet: Seppo Laaksonen, AIJP – h istor iaa ja f ilateliaa XVI KOHTEET KERTOVAT Kenraalieversti, sotamarsalkkaluutnantti, sotatuomarikenraali. Maaliskuussa 1917 Conrad von Hötzendorf siirrettiin rintamapalvelukseen Italian rintamalle. K ohdekuvien avulla, korkeimmasta arvosta aloittaen, koetan selvittää keitä ja kuinka isoja herroja olivat niillä mainitut: kenraalieversti (saks. Punainen joukko-osastoleima: ”Armeijakunnan esikunta. Sotamarsalkka (F M), vapaaherra von Conrad”.. Itävallan vuoden 1935 erikoismerkissä hänellä on uuden arvonsa kauluslaatat. Kortti kp-leimalla 623 29.6.1917 Italia > Budapest. FML tai F.M.Lt.) sotatuomarikenraali (Generalauditor) ja sotilaspastori (Feldkurat) Kenraalieverstin arvo tunnettiin kaksoismonarkian armeijan lisäksi esimerkiksi Saksan ja Neuvostoliiton asevoimissa. Käyttämättömän wieniläisen postikortin kuvassa hän on kenraalieverstin univormussa 1916 Conrad von Hötzendorf ylennettiin sotamarsalkaksi. GO.) sotamarsalkkaluutnantti (Feldmarschalleutenant, lyh. Itävalta-Unkarin armeijan pääesikunnan päällikkönä toimi 1906-11 ja 1912-16 Franz Conrad von Hötzendorf (18521925). Tutkiessani kokoelmieni Itävalta-Unkarin I maailmansodan aikaisten kohteiden joukko-osastoleimoja ja osoitteita tuli kuitenkin esiin eräitä kummajaisia, jotka antoivat virikkeen lähempään taustojen selvittelyyn tuolloisen suurvallan upseerinarvojen osalta
Kortti unkarilaismallisella kp-leimalla 634 23.3.1917 > Wien. Kenraalieversti Viktor Dankl Dresdenissä, Saksassa, painetulla I maailmansodan aikaisella kortilla.. Eugenin komentama armeijakunta oli 1916 Italian rintamalla. Kenraalieversti Dankl’in komentamalla 53. jalkaväkirykmentillä oli oma merkkikuvallinen kenttäpostikortti. Sen myynnillä kerättiin varoja rykmentin sotainvalidien ja -leskien tueksi. Pyöreä joukko-osastoleima: ”Kenraalieversti (GO.), arkkiherttua Eugenin armeijakunnan esikunta”. Eugen (1863-1954) kuului Habsburgien Austria-Teschenin sukuhaaraan. Kreivi Viktor Dankl’in (1854-1941) rykmentti kuului XIII armeijakuntaan ja soti sekin Italiassa. Marraskuussa 1916 hänet ylennettiin sotamarsalkaksi. 9 Kaksoismonarkian kuninkaallisten etuoikeuksiin kuului myös korkea upseerinarvo. Kenttäpostikortti itävaltalaistyyppisellä kp-leimalla 239 21.8.1916 > Budapest
Kuvakortti Bosnia-Herzegovinan leimalla kenttäpostina Mostar 1 8.12.1916 > Budapest. joukkue (?)”. Arkkiherttua Josef August Viktor (1872-1952) kuului keisarihuoneen unkarilaiseen HabsburgLothringenin sukuhaaraan. Wucherer / Muonitusupseeri”. Kenraali, vapaaherra Peter von Hofmann (1865-1923) komensi Karpaateilla, Venäjän rintamalla, itävaltalais-saksalaista armeijakuntaa.. 3.11.1918 Itävalta solmi aselevon ja 11.11.1918 Josefin ylentänyt keisari Kaarle I luopui vallasta. Joukkoosasto taisteli Isonzon rintamalla Italiassa. Edmund Wilhelm von Wuchererin (1851 – 1921) johtama joukko-osasto oli Balkanin rintamalla. Josefista tuli Itävalta-Unkarin viimeinen sotamarsalkka, hänet ylennettiin 24.10.1918. Kolmirivinen joukko-osastoleima: ”Kenraalieversti (GO.), arkkiherttua Josefin / armeijakunnan esikunnan / paikallisesikunta”. Toinen rivi on ongelmallinen, arvaus: ” 1. 10 6/2022 Suomen Postimerkkilehti Unkarinkielinen kp-kortti itävaltalaisella kp-leimalla 623 26.9.1918 > Budapest. Nimike sotamarsalkkaluutnantti on hieman harhaanjohtava. Kirje itävaltalaisella kp-leimalla 350 1.4.1916 > Wien. Miten siihen on päädytty, jää epäselväksi. Sillä ei ole tekemistä marsalkan korkean arvon kanssa, vaan sen suomennos ja vastine arvohierarkiassa (niin Suomessa kuin muuallakin) nykyisin on selkeästi kenraaliluutnantti. rykmentin (käsin) 120 cm ajoneuvovetoinen M/1912 piiritystykki, 19. Pyöreä joukko-osastoleima: ”Sotamarsalkkaluutnantti (F.M.Lt.), vapaaherra v. Kaksirivinen joukkoosastoleima: ”Sotamarsalkkaluutnantti (Fmlt.) Hofmannin armeijakunnan esikunta”
Allekirjoitus ”Löbl, FML” viittaa sotamarsalkkaluutnantti Johann Löbl von Tauernsdorff’iin (1859 – 1917), joka oli sotaministeriön 9. Vastaanottaja: ”Hänen ylhäisyytensä / Kuninkaallisen Unkarin sotamarsalkkaluutnantti / herra Pokorny / Budapest II”. kaatuneiden omaisten ja sotainvalidien avustusasiat. Tekstissä kiitetään ”isänmaallisesta osallistumisesta” sodasta kärsineiden auttamiseksi järjestettyyn keräykseen ja vahvistetaan 3,10 kruunun suuruisen tuoton vienti kirjanpitoon. Lentopikakirje Berliinin keskuslentokenttä 30.6.1936 > Budapest, takana 2 tuloleimaa samalta päivältä. Hän toimi Saksan sotaministeriön II osaston kenraaliluutnantin arvoisena ministerineuvoksena. 1891), oli insinööri, kryptologi ja upseeri. Lähteissä mainitaan Fennerin osaston toimintaan kuuluneen ”sabotaasiteot ja harhautustoimet” vihollismaissa!. osaston päällikkö. Kortin on lähettänyt ministeriön huolto-osasto, jolle kuuluivat mm. Violetti unkarinkielinen rivileima: ”Saapunut lentopostitse”. Myös lähettäjä ”Fenner, R K M (= Reichskriegsministerium), Abw II” on kiinnostava: Wilhelm Fenner (s. Hermann Pokorny (1882 – 1960) oli tiedustelu-upseeri ja salakirjoitusasiantuntija eli kryptologi. Vakoojakenraaliluutnantilta toiselle. 11 Sotaministeriön valmiiksi painettu maksuton sotilasvirkakortti Wien 66:n koneja käsileimalla 10.1.1917 > Zamlerlan, Böömi. Hän oli I maailmansodan päättyessä majuri ja jatkoi palvelustaan vuoden 1918 jälkeen itsenäisen Unkarin armeijassa yleten kenraaliluutnantiksi
ja rouva puoliso” sukunimen tulkinta ei onnistu. Jalkaväkidivisioonan kirkkoherrana. Kenttäpapin valmiiksi painettu kortti unkarilaisella kp-konttori 107:n leimalla 20.3.1918 > St.Pölten, Itävalta. Lähettäjä on myös toiminut 27. Juristikenraali: kirjattu kirje Franzensbad 1 (nyk. Osoite: ”Jalosukuinen / Herra Alois Grna / Sotilastuomarikenraali / Puolustusministeriö / Wien VII”. Voisiko olla ”Tarcezoy” tai ”Jareczoy”?. upseerien ja kadettien avioliittoasiat ***). ja jälkilähetetty uuteen katuosoitteeseen. Sen vastuualueeseen kuuluivat mm. 12 6/2022 Suomen Postimerkkilehti Arvoituksellinen sotamarsalkkaluutnantti: Kirje Tallinna 27.3.1937 > Budapest, saapunut 30.3. Sotilasarvo on luettavissa, mutta vastaanottajan ”Ferdinand ?????. Anglosaksinen sana ”auditor” tulkitaan helposti tilintarkastajaksi, mutta tarkoittaa tässä sotilastuomaria. Itävalta-Unkarin kenraalien nimilista löytyy, muttei anna yhtään lähelläkään näitä olevaa nimeä! Ehkä Ferdinand on ylennyt kenraaliluutnantiksi vasta itsenäisessä Unkarissa kaksoismonarkian kukistuttua. Tämä divisioona oli sotimassa Puolan rintamalla.. ”Feldkurat” tarkoittaa kapteenin arvoista roomalaiskatolista sotilaspastoria. Toki Grnan toimenkuvaukseen kuului myös taloushallintoa. Sotilaspapeista kenraalikuntaan kuului vain roomalaiskatolinen kenttäpiispa **). Hän oli ministeriönsä IV osaston päällikkö. Frantiskovy Lazne, Tshekki) 28.4.1918 > Wien. Erikoisupseerit, kuten lääkärit, insinöörit ja sotatuomarit saattoivat myös saada kenraalin arvon
Vastaanottaja on ollut ”Jalosukuinen / Kenraalimajuri / Vapaaherra Hermann von Rösling / 7. – Postin nopeus on jälleen kerran huippuluokkaa!! Lähteitä: A. Herwig Rainer: Stempelhandbuch der K.u.K. Avioituessaan upseerin täytyi Puolustusministeriön osaston IV hallinnoimalle tilille tallentaa vakuudeksi naimalupasumma. Tuomaksen vastaus seuraavassa lehdessä. Monet olivat aatelismiehiä ja upseerin tulevan puolison sosiaalinen tausta tarkistettiin. Jutun kirjoittaja SEPPO LAAKSONEN on mm. Graz, 2003. Taylor: Ensimmäinen maailmansota. mistä jälkilähetetty >> Fehertemplom (nyk. Timisoara, Romania) 16.6. päivälle. Suomen Filatelistiseuran kaksinkertainen puheenjohtaja, kunniajäsen, Suomen Postimerkkilehden entinen päätoimittaja ja monivuotinen Postimerkkilehden avustaja. Toisen oikean vastauksen antoi Tuomas Juvonen. Kuvakortti Karlsbad 1 (nyk. 13 Ukrainan taksamestari on löydetty ! Viime numerossa pyysimme Sepolle ja Jannelle apua, miten tämän Jannelle lähetetyn kirjeen postitaksa on laskettu. Oletan että kirje on lähetetty lentopostissa jolloin sen taksa on ollut 2,50 USD (ei 1,50 USD niinkuin Seppo ajatteli, se on maapostitaksa) ja kirjaus maksaa 2,70 USD joten yhteensä kirje on maksanut 5,20 USD. Röslingistä löysin vain elinvuodet 1846 – 1934, ehkä hän ei enää ehtinyt palvella I suursodassa. Onnittelut molemmille tietäjille! *) Meilläkin sotilashierarkian nimikkeistö on elänyt: yliluutnantin arvo tuli käyttöön 1952, prikaatikenraalin 1994. Unkarin + ranskankielinen ”Lähtenyt” lipuke. **) Tämä saattoi johtua siitä, että valtauskonnoltaan roomalaiskatolisen Itävalta-Unkarin asevoimissa oli (kielivähemmistöjen lisäksi) myös useita uskonnollisia vähemmistöjä edustavia sotilaita: mm. Kun 2.2.2022 UAH:n kurssi on ollut 0,035 USD niin tuon kirjeen maksuarvoksi saadaan tarkaan ottaen 5,15 USD. ***) Itävalta-Unkarin upseeri tarvitsi avioitumiseensa joukko-osastonsa komentajan suostumuksen. Porvoo, 1971. Tällä turvattiin vaimon tai lesken toimeentulo, mikäli upseeriaviomies vammautui tai kuoli palveluksessa tai sodassa. P. Harrin vastaus: Tässä selvitys Jannen kirjeen taksoitukseen. >>> taas Temesvar, minne tullut 18.6. D merkin arvo Gryvinoina on 11 UAH H merkin arvo Gryvinoina on 0,50 UAH Näin ollen Gryvinoina kirjeestä on maksettu postimaksua 147 UAH. Bela Crkva, Serbia) ja uudelleen 17.6. Wikipedia-haut mainittujen upseereiden nimillä.. Tuomaksesta tuli taksamestari yhden hryvnia erolla. Feldpost in Österreich-Un garn 1914-1918. SF:n kerhokokouksessa 15 min ”esitelmän” miten hinta oli laskettu. Lopuksi paluu sotaa edeltäneeseen aikaan ja ”tavalliseen”, mutta nopealiikkeiseen kenraalimajuriin. Keith Tranmer: Austro-Hungarian A.P.O’s 1914-1918. Määräaikaan 7.11.2022 mennessä saimme kaksi oikeaa vastausta. kreikkalaiskatolisia, protestantteja, muslimeja ja juutalaisia jne. Karlovy Vary, Tshekki) 15.6.1904 > Temesvar (nyk. Ensin ehti vastaamaan Harri Virtanen. (147 UAH *0,035 UAH/USD = 5,15 USD) Viiden US sentin heitto saattaa mennä valuuttakurssieroihin, sillä minä kaivoin tuon kurssinoteerauksen netin ensimmäisestä graafista, joka tarjosi jotain vaihtokurssia ko. J. Tuomas piti 7.11. – Erikoinen sotilasarvo oli tietysti Outsiderin kirjallisuushahmo Pekka Lipposella, joka oli prinssieversti. Tykistöprikaatin komentaja / Temesvar / Unkari”. Essex, 1973. Tähän arvoon Kalle-Kustaa Korkin seikkailijakaveri Pekka oli ylennyt toimittuaan Sumulaakson kuningattaren henkikaartin komentajana
Jos se on, kuten luulen 30.7.1939, niin se on täsmälleen sama traaginen päivä kuin Sirkka Sarin kuolinpäivä Aulangon hotellilla. Asian paremmin tuntevat voivat minulle kommentoida tuota postimaksun täsmällisyyttä. Hieman epäselvässä Aulanko-leimassa näyttäisi olevan tuon traagisen tapaturmapäivän leimaus. Taksakirjan sivulla 299 on melkein samanlainen kuori Ceyloniin kesäkuulta 1940 postimaksulla 15,50 mk, joten ei tämän taksa ainakaan ihan pielessä ole. Perustaksa ulkomaan kirjeelle (20g) olisi 3,50 mk. Kuori, joka jokaisella historiasta kiinnostuneella filatelistilla pitäisi olla. 14 6/2022 Suomen Postimerkkilehti Kirjoitin SP-lehdessä 4/2022 Tavastex-22 -näyttelyn innoittamana jutun Hugo Standertskjöldistä ja Aulangon puistosta. Asia ei suinkaan ollut niin selvä kuin nykyään voisi ajatella. Pari kiinnostavaa päivämää rää Nätti Hotelli Aulangon kuori, joka on lähetetty lentopostissa Pariisiin, jos kirje nyt on kulkenut ollenkaan. Ainakaan mitään tuloleimoja ei kuorelta löydy. Eräs kohta siinä oli suosioon nousseen näyttelijättären Sirkka Sarin tapaturmainen kuolema putoamalla Aulangon hotellin suojaamattomaan savupiippuun. aikana, ja Sirkka Sari putosi piippuun vasta saman päivän iltajuhlan aikana. Sinänsä tavanomainen Osakeyhtiö Mercantilen firmakuori vieläpä tylsällä ketjuleimalla, mutta mukava päivämäärä eli 6.12.1917. Kuoren kiinnostavin yksityiskohta on päivämäärä. TEKSTI JA KOHTEET: SEPPO SALONEN. Jos tämä olisi jonkinlainen tekele, niin se olisi kummallista, sillä kirje on leimattu päivän 30.7. Toinen pikkukiva kohde on postimerkkimessuilta Vesa Järvistön massalaatikoista käteen osunut Osakeyhtiö Mercantilen firmakuori, jolla on kiinnostava päivämäärä eli 6.12.1917. Yritin selvittää taksan oikeellisuutta, mutta en löytänyt sopivaa taulukkoa postitaksakirjasta. Taksa 30 penniä on ihan normaalin ykköspainoluokan (15g) kirjemaksu, joka oli voimassa 1.10.1917-14.4.1918. Kannattaa lukea vaikkapa wikipediasta, mitä kaikkea prosessiin liittyi > Suomen itsenäisyysjulistus. Sehän on se päivä, jolloin muutoin normaalina työpäivänä Svinhufvudin senaatin eli silloisen hallituksen antama esitys Suomen julistautumisesta itsenäiseksi hyväksyttiin eduskunnassa Heimolan talossa Helsingissä äänin 100-88. Kerhokaveri Asko Nieminen oli lukenut artikkelin ja toi minulle SF:n kerhoiltaan oheisen kuoren
Arvokkaimmat kohteet on aina aitoutettu, näin voidaan varmistaa, että huutaja saa aidon kohteen eikä esim. Nyt lähes 100% huutokauppamyynnistä tulee tämän palvelun kautta ympäri maailmaa. Kohteet ovat vakuutettuja siitä lähtien kun ne ovat saapuneet Hellmannille siihen saakka, että ne ovat ostajalla. Kaikki huutokauppakohteet ovat Hellmannin varastossa hyvässä järjestyksessä osittain jo pakattuina, jotta ne voidaan lähettää ostajalle jo huutoa seuraavana päivänä. Isäntänä toimi melkein kaikkien filatelistien tuntema Tatu Untinen. USA, Australia, Japani, Etelä-Korea, Brasilia, Ukraina jne. Mielenkiintoista oli kuulla, että kiinalaiset ostavat kiinalaisia kohteita. Lokakuun huutokaupassa oli yli 3.000 kohdetta myynnissä. Suomesta ja muualta. Hellman huutokaupat Oy Ennen koronaa monen filatelistin vuoden kohokohta oli käynti Naantalissa Hellmanin huutokaupassa. väärenteen tai korjatun. Kävin lokakuussa HellmanLive -huutokauppassa tutustumassa mitä kuuluu nyt. Olihan tarjolla yksittäisiä huippukohteita, isoja ja pieniä kokoelmia ja laatikkokaupalla löytölaatikoita. Kohteiden ostajien kotimaita ovat mm. Nykyaikaiset n.600 m2 toimitilat valmistuivat Noutokatu 3:een Naantaliin 2017. Teksti ja kuvat: Tapio Tuominen 15. LIVE-huutokaupassa paikalla olevat näkevät seinälle heijastettuina kohteet ja mitä netissä tarjotaan ja voivat tehdä oman tarjouksensa. Vesa Järvistö ja Kari Korpela olivat tulleet paikan päälle tutustumaan tarkemmin tarjolla oleviin kohteisiin. Mentiin porukalla, mieluiten isolla autolla. Tatu Untinen kertoi Hellmannin sijoittaneen lähes 100.000 € netissä toimivaan HellmanLIVE-huutokauppapalveluun
Marokon brittiläisen postitoimiston pakettija lentopostissa käytettyjä puntamääräisiä merkkejä. Postitoimistojen aika jatkuu vuoteen 1956 Jaon jälkeen Ranska ja Espanja purkivat postitoimistonsa naapureiden alueilta Tangeria lukuun ottamatta. Kaikkiaan toimistojen ajan saldoksi jäi päälajeina mitattuna puntamerkkejä 111 päälajia, pesetamerkkejä 79 päälajia ja frangimerkkejä 40 päälajia. Näitä käytettiin lähinnä pakettiliikenteessä ja myös lentopostissa. Englannin osalta tilanne jatkui ennallaan. Katusoittaja ja käärmeenlumooja Tangerista. Toimistot säilyivät ja näille julkaistiin lisää omia merkkejä sangen runsaasti ja vielä useita eri lajeja. Kaikki julkaisut ovat lisäpainamia Englannin merkeille, mutta näitä on nyt kolmella eri rahayksiköllä. 1912-1924-1956 1912-1956 1912-1956 SAHARA 1924-1976 Rio de Oro 1905-1924 La Agüera 1921-1924 1941-1968 1916-1948 Vuosiluvut: alueen merkkien julkaisuaika. Filateelinen sekasotku ei tästä jaosta huolimatta juurikaan selkiintynyt vaan pikemminkin paheni. Seuraavassa käydään jälleen alueen eri filateeliset toimijat läpi omissa luvuissaan. Marokon brittiläisen postitoimiston frangimääräisä merkkejä, jotka oli tarkoitettu Ranskan hallintoalueella käytettäviksi. Kaikkien käyttö loppui Marokon itsenäistymiseen 1956. Myös juhlamerkkejä lisäpainettiin. Espanjan aluetta varten merkkejä lisäpainettiin peseta määäräisinä, Ranskan aluetta varten frangi määräisinä ja näiden lisäksi olivat vielä punta määräiset merkit ilman rahayksikön muutospainantaa. Lisänä näille on vielä Tanger, mutta tästä enemmän myöhemmin. 16 6/2022 Suomen Postimerkkilehti Marokon filateelinen basaari: Suojelualueista itsenäistymiseen Viime numerossa aiheena olivat Marokon moninaiset filateeliset vaiheet vuoteen 1912, jolloin alue jaettiin Espanjan ja Ranskan protektoraatteihin, eli käytännössä siirtomaihin
de Gaullen puolelle vanhan hallintonsa säilyttäen. Tästä syystä ns vapaan Ranskan julkaisuja ( France Libre) ei alueelta löydy kuten ei löydy myöskään Algeriasta taikka Tunisiasta. Poikkeuksena lentosarja vuodelta 1928, jossa myös paikallisia ihmisiä on kuvattuna. Tämä tekee alueen merkeistä hyvin harmonisen kokonaisuuden. Maailmansodan aikana alue oli Vichyn hallinnon alla, mikä ei juuri merkeissä näy yhtä vuoden 1942 propagandamerkkiä ja joitain hyväntekeväisyyslisäpainamia lukuun ottamatta. Nämä aina 1956 asti ilmestyneet sarjat antavatkin varsin hyvän kuvan alueen arkkitehtuurista ja etenkin eieurooppalaisesta sellaisesta. Ranskan protektoraatin 1940-luvun merkkejä. Alkuun merkit olivat lisäpainamia Espanjan merkeille, mutta jo 1928 alue sai omia varsin korkeatasoisia merkkejä aiheinaan paikalliset maisemat ja rakennukset. Ranskan siirtomaatyyliin lisäpainamiakin löytyy. Siirtomaille tyypillisiä lisäpainamia uusille arvoille on alueella vähän, enemmän on erilaisia hyväntekeväisyyslisämaksuja, joita on varsinkin 1914-1917 punaisen ristin hyväksi ja osa näistä vielä varsin arvokkaita. Aiheina olivat paikalliset historialliset rakennukset. Frangi säilyi kuitenkin rahana aina vuoteen 1962 asti, jolloin siirryttiin Dirham-kauteen. Kuvan julkaisut 1930-luvulta.. 17 Ranskan suojelualue Tämä oli kooltaan suurin ja käsitti lähes koko nykyisen Marokon Espanjan muutamaa aluetta lukuun ottamatta. Alue itsenäistyi vuonna 1956, jolloin protektoraatin merkit korvattiin Marokon omilla merkeillä. Luettelon takaosan tavaraa löytyy sarja pakettimerkkejä 1917 sekä myös lunastusmerkkejä ranskalaiseen tyylin noin 30 päälajia. Merkkirakennusten lisäksi myös normaali elämä pääsi merkkien kuvitukseen. Ranskan protektoraatin kalliimpia merkkejä ovat alkupään punaisen ristin lisäpainamat. Kun tämä alue käsittää yli 400 päälajia ei sitä voi kovin syvällisesti lähteä perkaamaan. Tässä kuitenkin niiden halvempia versioita, jotka sopivat paremmin vähemmän varakkaan keräilijän kokoelmaan. Samoin vuoden 1938 OSE lisäpainamasarja on selvästi normaalimerkistöä arvokkaampaa. Merkkien kuvituksesta vastasi lähes poikkeuksetta Tetuanissa asunut taiteilija Mariano Bertuchi. Alkuun merkit olivat lisäpainamia Ranskan merkeille, mutta jo 1917 alkoi omien ja varsin korkeatasoisten kuvamerkkien julkaisu. Espanjan pohjoinen alue Espanja sai suojelukseensa Marokon pohjoisosan. Sama aihepiiri säily sitten käytössä koko alueen loppuun asOma suosikkikohteeni on Espanjan pohjoinen Marokon alue eli merkeillä Marruecos. Alue kulki postimerkeillä nimellä Marruecos. Paikallisten ihmisten kuvaus alueella jäi lähinnä vuoden 1928 lentomerkkeihin ja tämän jälkeen aiheina olivat lähinnä ranskalaiset siirtomaasotilaat alkaen vuodesta 1935 ja laajemmin 1950-luvulla. Sininen merkki on ainoa jotenkin Petainin hallintoon liitettävä propagandajulkaisu. Onneksi kuitenkin perusmerkistö on järkevässä hintaluokassa keräilyn kannalta. Ranskan protektoraatin näyttävimmät merkit ilmestyivät 1917 ja 1923 kuvamerkkisarjoissa. Kaiverrustyö ylittää näissä selvästi myöhemmät julkaisut. Islamin takia aiheina olivat pääosin vain rakennukset ilman ihmisiä. Myös lähetyspuolen osalta alue oli sen verran laaja ja väkirikas, että kulkenutta postiakin löytyy kohtuu ponnistuksin. Nostan kuitenkin esille muutamia mielenkiintoisempia asioita jaksosta. Alue ei koskaan ollut suoraan de Gaullen hallinnon käsissä, vaan siirtyi vanhan siirtomaahallinnon puolen vaihdon kautta sellaisenaan Ranskan protektoraatin loppupään julkaisuja. Yleensä vain ranskalaiset siirtomaahenkilöt pääsivät postimerkeille
Marruecosin 1950-luvun merkkejä. Tämä sai 1918 omat merkit Tanger lisäpainamalla, mutta käytti näiden jälkeen normaaleja Marokon protektoraatin merkkejä. Vuosina 1940-1947 Tangerissa olivat käytössä Marruecosin merkit, omat merkit tulivat käyttöön uudelleen 1948. Kaupungille sovittiin kansainvälinen erikoisasema jo 1912 Marokon jaon yhteydessä, mutta varsinaisesti tilanne muuttui vasta vuonna 1924, jolloin kaupungin asemaa muutettiin ja siitä tehtiin sopimuksella kansainvälinen alue. Lisänä tulevat sitten vielä lunastusmerkit sekä Espanjalle tyypilliset vapaaehtoiset hyväntekeväisyysjulkaisut, lennätinmerkit sekä vähän yli sata ehiötä. Aihepiiri on vielä alueen omaa kulttuuria kunnioittava ja kuvaa jo nykyään kadonnutta elämänmuotoa. Tästä seurasi myös filateelista muutosta. Yvert listaa nämä molemmat osaksi Ranskan Marokon julkaisuja eli varsinaisesti toimistolla ei ollut omia merkkejä näitä kahta satunnaisjulkaisua lukuun ottamatta. Nykyajan ilmapiirissä tietysti on varmaan aivan tuomittavaa että länsimainen taiteilija tekee maalauksia toisen kulttuurin näkymistä, mutta tuolloin oltiin eräissä asioissa nykyaikaa suvaitsevaisempia. Myös lisämaksullisia merkkejä julkaistiin paikallisen Punaisen Puolikuun hyväksi. Harvoin on yksi suunnittelija ollut yhtä dominoiva minkään alueen julkaisuissa. Tasavalta ei julkaisut merkkejä aluetta varten, edes propagandamielessä. Tanger Tanger on ehkä kaikkien sekavin ja tätä kautta kiinnostavin tapaus tällä jaksolla. Alue siirtyi Marokon kuningaskunnan haltuun 1956. Espanjallakin oli luonnollisesti posEspanjanTangerin toimiston merkkejä. Käytännössä samalla tulee keränneeksi valtaosan Englannin käyttösaran merkeistä. Toinen lisäpainettu julkaisu oli vuoden 1928 lentomerkkisarja. Viimeisenä ainoa erikoismerkki, ½ pennyä postitoimiston satavuotisjuhlasarjasta, joka jäi samalla toimiston viimeiseksi julkaisuksi. Tasavalta käytti Tangerlisäpainamaa ja Francolaiset normaaleja Marruecos-alueen merkkejä. Erona Ranskan Marokkoon on se, että merkeissä näkyy myös paikallisia ihmisiä. Espanjan sisällissodan aikana posteja oli kaupungissa molemmilla osapuolilla. Sisällissodan aikana alue oli Francon tukialuetta, ja sota ei näy merkeillä kuin epäsuorasti vuoden 1937 sotilassarjassa. Toimisto käytti Englannin puntaa, joten merkeille ei painettu muita tekstejä kuin Tangier. Viimeisenä Tangerin lennättimen hyväntekeväisyys lennätinmerkki.. Syynä tähän on se, että lähes kaikki merkit perustuvat alueella asuneen ja Tetuanissa kuolleen taiteilija Mariano Bertuchin ( 1884-1955) töihin ja suunnitteluun. Alkuun lisäpainama oli kuten ylärivissä, vuonna 1937 tuli käyttöön muoto Tanger. Suomalaisista taiteilijoista Marokkoa on kuvannut Hugo Backmansson (18601953), mutta nämä työt eivät ole päässeet meillä postimerkeille. Toimistot suljettiin 1956. Näitä käytettiin Tangerin kansainvälisen alueen postitoimistossa. Marokon itsenäistyessä vuonna 1956 päälajeja oli kasassa 405, eli kerättävää kyllä tälläkin alueella riittää. Merkit kuvittanut Bertuchi kuoli Tetuanissa 1955. Kaikkiaan siis noin viitisen sataa keräilykohdetta. Tämän lisäksi tänne oli jäänyt toimimaan myös Ranskan postitoimisto. 18 6/2022 Suomen Postimerkkilehti ti. Itse olen aina pitänyt tämän alueen merkkejä yhtenä kaikkein korkeatasoisimpina julkaisuina, varsinkin kun ne muodostavat vielä yhtenäisen ja varsin kansantieteellisenkokonaisuuden. Tangerin brittiläisen postitoimisto merkkejä. Tangerissa toimi ennestään 1857 perustettu Englannin posti, joka sai 1927 omat merkit Tanger lisäpainamalla
19 Ranskan protektoraatin merkkejä Tanger lisäpainamalla. Kaikki loppui kuitenkin Marokon itsenäistymiseen 1956. Espanjan eteläiset alueet Espanja sai jaossa myös kaksi aluetta etelämpää. Tässä valittuna alueen kartta ja Espanjan alueelle rakennuttama katolinen kirkko. Tämä sarja on yleisin alueen merkistöstä ja tuttu myös takavuosien postimerkkipakkauksista. Kamelista siirryttiin sulavasti Francoon 1951. Alue siirtyi 1957 Marokon hallintaan. Alue luovutettiin Marokolle pian itsenäistymisen jälkeen 1958. Ensinnäkin Ifnin satamakaupungin sekä kaistan autiomaata Espanjan hallitseman Saharan rajan pinnasta. Omat merkit poistuivat 1948 ja tämän jälkeen alue käytti Espanjan Saharan merkkejä. Omat merkit ilmestyivät jo 1916. tinsa kaupungissa. Alue oli kaikkein pitkäaikaisin, sillä vaikka Marokko itsenäistyi 1956, ei Espanja luovuttanut aluetta Marokolle kuin vasta 1968. Ensimmäiset alun perin aluetta varten valmistetut merkit tulivat käyttöön vasta 1948. Näitä liikkuu selvästi Ifniä vähemmän ja kokoelmani ei näistä ole vieläkään kovin kattava. Täälläkin Marokko ja Espanja kävivät ensin rajasotaa alueen ja myös Saharan alueen omistuksesta. Alarivin keskellä oleva Urgente merkki on pikapostia varten.. Oivallinen postihistoriallisen erikoiskokoelman aihe siis. Tätä ennen alue käytti Espanjan Saharan merkkejä. Vain kaksi sarjaa julkaistiin, muuten käytössä olivat normaalit Maroc merkit. Merkkikuvat ovat pääosin taiteilija Mariano Bertuchin tuotannosta. Filateelisesti alueen alkukausi vuoteen 1949 on kiinnostavin Marruecosin tyylisten merkkien ja Espanjan merkkien lisäpainamien ansioista. Saharan loppupää noudattaa varsin pitkälle Espanjan vastaavan ajan merkkityyliä. Otos Espanjan Saharan alkupään merkeistä. Tämän jälkeen käyttöön tulivat tyypilliset Espanjan siirtomaamerkit malliin Espanjan sahara. Näistä Ifni sai omat merkkinsä vasta 1941. Päälajeja toimisto sai kasaan lähes 100, joista shillinki-arvot ovat selvästi hankalampia. Alkuun nämä olivat lisäpainamia Espanjan ja myöhemmin pohjoisemman Marruecosin merkeille. Marokko koitti vallata aluetta sotilaallisesti 1950-luvulla, mutta tilanne jämähti asemasodaksi ja tilanne purkaantui vasta 1968 Espanjan vetäytymiseen. Tasavalta jatkoi Espanjan merkkien lisäpainamista, mutta Francon puoli käytti hallitsemansa Marruecosin merkkejä. Merkkejä julkaistiin 1916-1948, jonka jälkeen käyttöön tulivat Saharan merkit. Ylärivin purjelaivamerkki on osa Sevillan Barcelonan maailmannäyttely sarjaa, jota lisäpainettiin kaikilla tuolloisten siirtomaiden nimillä näiden käyttöön. Alarivin lentomerkki on yksi harvoja, joissa on esitetty paikallisia ihmisiä. Valtaosa merkkejä oli Espanjan Marruecosin merkkejä lisäpainettuna. Saharaan rajoittuva alue sai nimen Cabo Juby. Tätä varten lisäpainettiin 1926 alkaen merkkejä Correo Espanol Tanger tekstillä. Posteista viimeisenä toimi Englanti, joka ehti myös julkaista Tangerin postitoimiston satavuotismerkit 1957 vähän ennen toimiston sulkemista. Eli yksi kaupunki ja neljä eri postitoimijaa ja ajallisesti kesto 100 vuotta. Julkaisujen määrä nousu myös varsin suureksi tarpeeseen nähden. Espanjan sisällissodan sytyttyä kaupungissa toimi molempien Espanjan osapuolten postit. Cabo Juby oli maakaistale aivan Marokon eteläosassa
Marokon itsenäistyminen 1956 Tämä ei kuulu enää varsinaisesti kirjoituksen aihepiiriin, mutta yksi erikoisuus tästäkin vaiheesta löytyy. Tämä tapahtui kuitenkin vasta Francon kuoltua 1976, eli Sahara oli yksi viimeisistä siirtomaista Afrikassa. Näiden jälkeen Marokko siirtyi ensin frangiin myös pohjoisessa ja vasta 1962 omaan rahaan. Alue oli 1924 yhdistetty kahdesta aiemmasta siirtomaasta ja tilanne oli pääpiiretissään sama aina Espanjan vallan loppuun asti. Koko alue on itsessään vähän liian laaja, jos kokoelmaa haluaa viedä pidemmälle. Mitä Marokkoa kannattaisi kerätä. Syntyneen paikallisen vastarinnan takia Mauritania vetäytyi alueelta ja Marokko miehitti myös alueen eteläosan. Erikoistumisessa voisi ottaa kohteeksi ensinnäkin Ranskan suojelualueen, mutta ilman paikallisposteja ja sheriffin postia. Itse olen pysynyt vielä alueen keräilyssä merkkilinjalla ilman lähetyksiä. Espanjan Länsi-Afrikka Tällä nimellä ilmestyi muutamia merkkejä vuosina 1948-1951. Nämä olivat käypiä Ifnissä, Saharan alueella sekä Cabo Jubyssä näiden omien merkkien rinnalla. Alue siirtyi Marokolle 1969. Teksti ja kohteet: Jukka Sarkki jukka.sarkki@sarkki.net. Painopisteenä ovat vielä olleet edellä mainitut Ranskan suojelualue ja Espanjan Marruecos. 20 6/2022 Suomen Postimerkkilehti Espanjan Sahara Tämä alue on nykyään osa Marokkoa, tosin ei juurikaan kansainvälisesti tunnustettuna, muta tämä ei näytä Marokkoa juuri haittaavan. Koska alue koostui kahden eri rahan, Ranskan ja Espanjan käyttöalueista. Tämän jälkeen käyttöön tulivat suuripainoksiset ja runsaat siirtomaamerkit, joita ilmestyi myös kohtuuttomasti tarpeeseen nähden. Alkupään merkistö on mielenkiintoisin, jo 1950 siirryttiin emämaan merkkityyliin, josta esimerkkinä Sidi Ifnin art Deco tyylinen katolinen kirkko. Saharan osalta postimerkkien kiinnostavin jakso loppuu 1950-luvun alkuun. Näiden kausi kesti vuoteen 1957. Myös Länsi Saharan nimellä löytyy postimerkkejä, mutta näillä ei ole mitään tekemistä varsinaisen postitoiminnan kanssa vaan ovat puhdasta humpuukia. Alue siirtyi frangin käyttöön 1958. Espanjan entistä aluetta varten ehdittiin julkaista peseta-merkkejä 29 päälajia. Merkkejä tällä nimellä ilmestyi 26 päälajia. Muista on otettu materiaalia sivuun, mutta lähinnä sitä mukaa kun sitä on vastaan tullut. Ifni, Espanjan Sahara ja Cabo Juby eivät ole kovin hyviä valintoja, ainakaan jos lähetyksiä haluaa kokoelmaan. Päälajeja ilmestyi 26 kappaletta. Aiheina olivat kamelit lisäpainamilla ja ilman sekä, Marruecosin tyyliset varsin edustavat merkit. Espanjan Länsi-Afrikka oli vuosina 1949-1951 ollut hallinnollinen alue, joka käsitti Saharan ja Ifnin alueet. Merkistö on järkevissä hinnoissa ja aitoa postiakin on tuotettu riittävästi. Itsenäisen Marokan pohjoisen pesetaalueen merkkejä 1956-1957. Postihistoriallisesti Englannin postitoimistot olisi mahdollinen alue taikka sitten Tanger, jossa toimi eri aikoina kaikkiaan kuusi eri postihallintoa omilla toimistoillaan. Ohessa merkki kuningas Mohammed V sarjasta, samoja löytyy myös peseta-arvoisina pohjoisen peseta alueen merkistöstä. Ifni sai omat merkit vasta 1941. Näissä olisi ainesta postihistoriakokoelmaan. Tämän jälkeen Marokko ja Mauritania miehittivät alueen. Toinen vastaava alue olisi Espanjan Marruecos, joka on alueena pienempi, mutta muuten pitkälle vastaava. Vuonna 1975 oli kasassa jo 353 päälajia, tosin merkit ovat yleisiä ja edullisia eli eivät suuresti keräilijän kukkaroa rasita. Eteläinen Ranskan frangia käyttävä alue julkaisi osin samoja kuva-aiheita, mutta eri valuutassa