. SP SUOMEN ostimerkkilehti P ilman Zeppelin -merkkiä Ilmalaivapostia Lentopostia Lontoosta Lontooseen Liechtenstein Eurooppalaista eksotiikkaa Clipperton Island Aution saaren postimerkit Suomen frankeerausleimat. . . . . . . . . . . . . ?. ?. ?. ??????. . 6 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. ?. . . . ?. vuosikerta / 7 € ?. ?.
7 Zeppelin postia ilman Zeppelin -merkkiä, Jarmo Ratinen s. 28, Tapani Somersalo s. 23 KRP tutki, Olli Saarinen s. 3 Puheenjohtajan palsta, Tuomas Juvonen s. 26 Ajankohtainen katsaus, Seppo Laaksonen s. 4 Philean huutokauppa 331 Lönkalla, Seppo Evinsalo s. 18 Eurooppalaista filateliaa – Liechtenstein, Seppo Laaksonen s. 14 Lukijamatka Nordia 2015 -näyttelyyn, Seppo Evinsalo s. 8 Clipperton Island, Olli Saarinen s. 32 SP-Online -huutokauppa nr. 24 Lentopostia Lontoosta Lontooseen, Olli Saarinen s. 25 Postihistoriaa, Seppo Laaksonen s. Suomen Postimerkkilehti 2 6/2015 Suomen Filatelistiseura ry HALLITUS Juvonen Tuomas 050 50 93 562 Laajaniityntie 10 G 96, 01620 Vantaa jutufi@gmail.com Hassel Harri 0400 605 075 harri.hassel@capirec.com Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Kiiskinen Kari 040 868 1694 kari.kiiskinen@onninen.com Mäkelä Eero 0400 602 887 sakarieero@gmail.com Mikkola Anssi 050 59 31 623 anssi.mikkola@kolumbus.fi Silvonen Rauli 0400 276 121 rauli.silvonen@hotmail.com TOIMIHENKILÖT Sihteeri Kiiskinen Kari 040 868 1694 kari.kiiskinen@onninen.com Rahastonhoitaja Somersalo, Tapani 050-564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki Kerhomestari Hurmerinta, Pertti 050-589 8010 postia.pepelle@gmail.com Meklari Jansson, Petri 0400-552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Kuusamantie 21, 01390 Vantaa VBO-asiamies Sarén, Matti 040-556 3258 Neitsytsaarentie 7 B 148, 00960 Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Hurmerinta, Pertti 050-589 8010 postia.pepelle@gmail.com Sisällysluettelo 6/2015 Pääkirjoitus, Seppo Evinsalo s. 13 Frankeerausleimat, Petteri Hannula s. 20 Lehden lukijoilta, Seppo Evinsalo s. 34 Filateelinen kalenteri s. 29 Kuvioleima 174, Reinhard Weber s. 35 Liechtensteinin toinen postimerkkinäyttely järjestettiin Postimuseon avajaisten kunniaksi Vaduzissa 1936.. 12 Kaikenmaailman postilaatikoista, Kaarlo Hirvikoski s. 33 Rivi-ilmoitukset s. 4 Stamp Forum 2015 tulokset s
Suomen Lähetysseuran osoiterekisterissä olevat keräilijät saavat vastaisuudessa SF:n huutokauppalistat sähköpostitse. ?. . . Tämä ruotsalaisen Philean järjestämä huutokauppa sisältää ainoastaan suomalaiset ja venäläiset kohteet sillä muu materiaali myydään Tukholmassa ja Göteborgissa. . . . Kerhomme on rekrytoinut neljän hengen ryhmän vastaamaan Lähetysseuralle lahjoitetun materiaalin käsittelystä ja valmistelemisesta sopiviksi huutokauppakohteiksi. vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Seppo Evinsalo 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Postiosoite Mail address SP-lehti c/o Evinsalo Lallukankuja 3 B 41 00920 Helsinki Toimituskunta Tuomas Juvonen, Kimmo Kanerva, Seppo Laaksonen, Kaj Salo, Seppo Salonen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 42 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 48 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 60 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. Minkälainen luettelo olisi käypä. . SP Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 96. . 3 Pääkirjoitus ?. ?. Painopaikka Tryckeri K-Print Tallin, Eesti Lönkan huutokaupoissa uusia tuulia S uomen Filatelistiseura ja Suomen Lähetysseura ovat sopineet Lähetysseuralle lahjoitettavien postimerkkien, korttien ja keräilyrahojen myynnistä kerhon huutokaupoissa. Miten postimerkkien pesu on hyvä suorittaa. Kun tuon Postimerkkeilijän käsikirjan sisällöstä iso osa on yhä täysin pätevää, päätti Suomen Filatelistiliitto laatia tuosta käsikirjasta uudistetun laitoksen. . Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. Sen jälkeen, kun Suomen Nuorisofilatelistiliitto vuonna 1996 tuotti kansiomuotoon sidotun Nuoriso-ohjaajan käsikirjan, jota Postimerkkeilijän käsikirjan nimellä on myös markkinoitu, ei ole ollut saatavissa suomenkielistä postimerkkeilyn perusteosta. . . Suomen Lähetysseuran viimeinen julkinen huutokauppa Tähtitorninmäellä pidettiin 14.11.2015. Ilmoitushinnat 1/1 sivu 240 € , 1/2 sivua 150 €, 1/4 sivua 110 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Tapani Somersalo, 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Tapani Somersalo, 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Alkuperäisen käsikirjan kirjoittajat – Juha Valtonen (alkuperäisen käsikirjan toimittaja), Kaarlo Hirvikoski, Hannu Rasehorn, Harry Swanljung, Heikki Heino, Eero Hellsten ja Petteri Hannula (uudistetun laitoksen toimittaja) – antoivat luvan tekstiensä uusiokäytölle. . ?. . Muussa tapauksessa (esim. Tarvittavilta osin nuo tekstit on ajantasaistettu. Jäsenyhdistyksillä on mahdollisuus tilata kirjaa kimppatilauksena, jolloin lasku seuraa kirjoja. Lisäksi veloitetaan postikulut. . Kuitenkin jo 28.11.2015 pidetään Lönkalla julkinen huutokauppa. Miten se hammastetiheys mitattiinkaan. Jäsenyhdistyksille kappalehinta on 5 euroa, tai 4 euroa, jos kerralla tilataan vähintään viisi kirjaa. Tarkempaa informaatiota huutokaupasta löydät sivulta 7. Onko merkki rikki vai onko siinä erikoisuus. Huutokauppoja on pidetty yhtäjaksoisesti yli 50 vuotta ja viimeiset reilut 16 vuotta on meklarina toiminut SF:n Kimmo Kanerva. . ?. . ?. ?. . . Seppo Evinsalo P.S. . Kimppatilaukset tulee tehdä sähköpostitse osoitteeseen sfff@filatelisti.fi. Miten merkin ulkoasusta voi saada osviittaa merkin julkaisuvuodesta. Kohteet myydään pääsääntöisesti kerhon maanantaihuutokaupoissa ja SP-lehden Online-huutokaupoissa. SF voi välittää kohteita myös muihin julkisiin huutokauppoihin tai vaikkapa maaseutukerhoille, jos kiinnostusta on. Myös julkisten vain Lähetyseuran materiaalia sisältävien huutokauppojen pitäminen on tulevaisuudessa mahdollista. . Miten vältän humpuukijulkaisut. ??????. Uudistuksen yhteydessä kuvitus uudistettiin jo senkin vuoksi, että alkuperäiset olivat mustavalkoisia
Huutokauppa ma 25.1. Eero Mäkelän kokoelma TUB-joulumerkistä omenapuu sai ison kullatun hopean. Lähes kaikki kokoelmat olivat esillä ensimmäistä kertaa. Esitelmä + Huutokauppa Hopeoidut pronssimitalit Carl Appelberg: Turist en sommardag i Helsingfors (56p / Kuvapostikortit) Tapio Hakoniemi: Korso (57p / Avoin filatelia) Tapio Hakoniemi: Korpivaava – tuttu korsolaisille (57p / Avoin filatelia) Hopeamitalit Hakoniemi Tapio: Miksi kerätä ketjuleimoja. Kun kaikki kokoelmat käsittelivät aivan omaa aihettaan ja kokoelmat jakautuivat tasaisesti kehityskaaren eri vaiheisiin, näyttelyn PR-arvo postimerkkeilylle oli huomattavan suuri. Vaihtopäivät sunnuntaisin klo 10.00. helmikuuta (47p / Postihistoria) Kerhohuutokaupan ostot voit maksaa myös suoraan pankkiin. Pronssimitalit Palmgren Henrik: Esifilateliaa Suomesta ja ulkomailta Suomeen (42p / Postihistoria) Tapio Hakoniemi: Joku muu relaa (45p / Kuvapostikortit) Paavo Salmivaara: ”Kuusitoista” (45p / Kuvapostikortit) Kari Pohjakallio: Postikorttikävely Neidonkengän maailmassa (45p / Kuvapostikortit) Hakoniemi Tapio: 24. Maksun saaja: SF:n Kustannus Oy Tilinumero: FI 23 1347 3000 4063 67 Viitenumero: 1818 Ohjelma keväällä 2016 ma 11.1. Huutokauppa ma 30.11. (61p / Postihistoria) Hakoniemi Tapio: Mutkia kirjeen matkassa (62p / Postihistoria) Per Gustavsson: The Swedes of Estonia (62p / Avoin filatelia) Per Gustavsson: Steamboat to Tallinn (62p / Kuvapostikortit) Mustalahti Matti: Lunastuslipukkeita ja T-leimasimia 1963-2002 (63p / Postihistoria) Hakoniemi Tapio: Helsinki down under (63p / Postihistoria) Veikko Riisiö: Kenttälääkintä Suomessa (63p / Aihefilatelia) Kaarlo Hirvikoski: Joulun aika (64p / Kuvapostikortit) Puheenjohtajan palsta Jarmo Ratisen kokoelma Zeppelin 1930 kuvakevirheet palkittiin kultamitalilla. Esitelmä + Huutokauppa ma 1.2. Huutokauppa ma 7.3. Oli hienoa, että näin moni näytteilleasettaja tarttui näyttelytoimikunnan toiveeseen saattaa kokoelma myös tällä tavoin nähtäville. Vuosikokous 1681 + Huutokauppa ma 14.12. PIKKUJOULUT + Huutokauppa Stamp Forum onnistui hienosti! P ostimerkkimessuilla Stamp Forum 2015 -näyttelyssä nähtiin kerrassaan mainio kattaus kokoelmia. Kuukausikokous 1684 + Huutokauppa ma 14.3. Huutokauppa ma 8.2. Esitelmä + Huutokauppa ma 29.2. Kuukausikokous 1680 + Huutokauppa ma 7.12. Esitelmä + Huutokauppa ma 4.4. Suomen Postimerkkilehti 4 6/2015 Suomen Filatelistiseura ry Ohjelma syksyllä 2015 Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. Tuomas Juvonen:. Huutokauppa ma 21.3. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki ma 23.11. Arvosteltujen luokkien tulokset käyvät ilmi seuraavasta palkintoluettelosta. Huutokauppa ma 11.4. Runsas kolmannes kokoelmista oli nähtävissä myös netissä Filatelistiliiton internet-sivuilla. Kuukausikokous 1682 + Huutokauppa ma 18.1. Huutokauppa ma 25.4. Huutokauppa ma 22.2. Kuukausikokous 1685 + Huutokauppa ma 18.4. Kuukausikokous 1683 + Huutokauppa ma 15.2
Stamp Forum näyttelyn varsinainen mitalirohmu oli Tapio Hakoniemi yhdeksällä mitalillaan. 5 Isot hopeamitalit Laaksonen Seppo: Poikakuningas (65p / Postihistoria) Klaus Juvas: Ulkomaiset henkilöt Suomalaisilla postimerkeillä (65p / Aihefilatelia) Kaarlo Hirvikoski: Maksulliset kenttäpostimerkit 1941-44 (65p / Perinteinen filatelia) Hakoniemi Tapio: Vaakaleimat – katoavaa perinnettä (66p / Postihistoria) Pesonen Matti: Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä ennen vuotta 6.12.1917 (66p / Postihistoria) Harri Ala-Honkola: Kultatähkäehiökuoret (66p / Postihistoria) Risto Pitkänen: Hyväntekeväisyysja propagandalipukkeita (66p / Perinteinen filatelia) Juvonen Tuomas: Suur-Helsingin postialue (67p / Postihistoria) Seppo Salonen: Suomalaiset kiitäjät nuo pohjoisen kolibrit (67p / Aihefilatelia) 50. Kuuden kerhon joukkueet olivat lähteneet mukaan pitkän matkan luokkaan. Kari Hartonen: Leppäkertut (67p / Aihefilatelia) Tanner Reijo: Sotasensuurikaupunkien tuloleimaus (68p / Postihistoria) Kari Pohjakallio: Orkidea-aiheisia maksimikortteja (68p / Maksimifilatelia) Jukka Sarkki: Thaimaan hyväntekeväisyysleimamerkit malli 1953 (68p / Leimamerkit) Stamp Forum 2015 Marcus Ollin kokoelma Tupakan ihanuus ja kurjuus sai kullatun hopean. Voiton vei Postihistoriallinen yhdistys 627 245 pistellään. Mitalin pokkasi kerhon puolesta Harri Ala-Honkola.. Kokoelmat palkittiin pronssisesta aina kullattuun hopeamitaliin
Aihefilatelistien ”Koko kansan kansakoulu” (36%) 3. Ääntenlaskenta saatettiin täten suorittaa vasta messujen sulkeuduttua. Onnetar suosi lahtelaista Timo Toivolaa. neljännesvuosisata (71p / Aihefilatelia) Harri Ala-Honkola: Ensipäivän lähetyksien analysointi (73p / FDC) Marcus Olli: Tupakan ihanuus ja kurjuus (73p / Aihefilatelia) Tom Sarpaneva: Ahvenanmaan erikosuuksia (73p / Perinteinen filatelia) Risto Pitkänen: Grace Kelly – elokuvatähdestä ruhtinattareksi (74p / FDC) Juvonen Tuomas: Postietuannista postiennakkoon (74p / Postihistoria) Isot kullatut hopeamitalit Olli Turunen: Eiffeltorni ja Vapaudenpatsas (75p / Maksimifilatelia) Pauli Ihamäki: Pustan poiskotit (75p / Kuvapostikortit) Eero Mäkelä: TUB-joulumerkit (75p / Perinteinen filatelia) Roivainen Antti: Rantaradan rautatiepostin alkuvaiheita (76p / Postihistoria) Harri Ala-Honkola: Kotimaan kirjelentoposti (77p / Lentoposti) Hannula Petteri: Postimaksukoneiden käyttöön liittyvät erityisohjeet Suomessa (77p / Postihistoria) Matti Heikkinen: Viron kansallispukuja (77p / Kuvapostikortit) Sahlstein Janne: Vuoden 1906 Rooman maailmanpostisopimus (78p / Postihistoria) Roivainen Antti: Mierontiellä eli postia Pori-Haapamäki rataosasta (78p / Postihistoria) Juvonen Tuomas: Postiosotuksesta postiosoitukseen (78p / Postihistoria) Aihefilatelistit: Koko kansan kansakoulu (78p / Avoin filatelia) Kultamitalit Tuomo Koskiaho: Viron lentopostia 1920-luvulla (80p / Lentoposti) Petteri Hannula: Transpacific Airmail Services 1935-1941 (80p / Lentoposti) Ala-Honkola Harri: Postiyhteys keskeytynyt (80p / Postihistoria) Jarmo Ratinen: Zeppelin 1930 kuvakevirheet (80p / Perinteinen filatelia) Hannula Petteri: Vapaakirjejärjestelmä Lontoossa ennen 1d yhtenäistaksan käyttöönottoa (84p / Postihistoria) Murtosaari Jussi: Suomi, mallin 1875 käyttö ulkomaille (86p / Postihistoria) Talvio Seppo: U.S. Lopulta joukkueiden järjestys muodostui seuraavaksi: 1. Lahden postimerkkikerho (448 432) 5. Kari Hartosen ”Leppäkertut” (45% äänistä) 2. German postal conventions until UPU (88p / Postihistoria) Pitkän matkan luokka Kuuden kerhon joukkueet olivat lähteneet mukaan pitkän matkan luokkaan. Suomen Postimerkkilehti 6 6/2015 Kullatut hopeamitalit Seppo Salonen: Janakkala muistoja kotiseudulta (70p / Avoin filatelia) Vesa Hirsmäki: Kalassa kalamiehen pyyntivälineet, -tavat ja saaliskalat (70p / Aihefilatelia) Jukka Sarkki: Tiibet 1912 1956 (70p / Perinteinen filatelia) Hakoniemi Tapio: Suurimmat suomalaiset (71p / Postihistoria) Tanner Reijo: Suomen ja Venäjän yhteisen ulkomaanpostin sensurointileima (71p / Postihistoria) Juvonen Tuomas: Postin automaatio (71p / Postihistoria) Jukka Sarkki: Alkon leimamerkit 1948 1970 (71p / Leimamerkit) Sven-Erik Hjelt: T.A.A.F. Kun kolme joukkuetta käytti hyväkseen sääntöjen tarjoamaa optiota eli yhden kohteen kokoelmassa sai vaihtaa kohteeseen, joka oli ostettu messuilta, niin sijoitukset muuttuivat näyttelyn aikana. Tuomas Juvonen sai neljällä kokoelmallaan mitalit isosta hopeamitalista isoon kullattuun hopeamitaliin. Seppo Salosen ”Janakkala” (18%) Kävijät saivat äänestää mielenkiintoisinta kokoelmaa. Äänestäjien kesken arvottiin maailman ensimmäinen postimerkki Black Penny. Suomen filatelistiseura (443 616) 6. Seppo Salosen kaksi kokoelmaa palkittiin isolla hopemitalilla ja kullatulla hopeamitalilla. 1955-80 – Ranskan Antarktiksen 1. Äänestyksen mukaan se oli Seppo Salosen kokoelma ”Suomalaiset kiitäjät nuo pohjoisen kolibrit”. Kilpailu oli leikkimielisen tiukka. Korson filatelistit (551 193) 4. Kuopion filatelistiseura (619 422) 3. Postihistoriallinen yhdistys (627 245 pistettä) 2. Hämeenlinnan postimerkkikerho (282 353) Avoin luokka Yleisö äänesti avoimen luokan mielenkiintoisinta kokoelmaa. Äänestäjien antama järjestys oli seuraava: 1. Stamp Forum 2015 Palkintojen jaon yhteydessä jaettiin myös Suomen Filatelistiseuran Einar Fieandt -mitali numero 69 ansiokkaasta filateelisesta julkaisutoiminnasta. Mitalin luovuttivat Jari Majanderille Fieandt-toimikunnan puolesta puheenjohtaja Kaarlo Hirvikoski (oik.) ja Seppo Laaksonen.
Näyttö perjantaina 27.11.2015 klo 15 -19 ja lauantaina 10 -12. Toimitus sai muutamia huutokaupan mielenkiintoisia kohteita nähtäväksi. Kohteiden näyttö ja huutokauppa SF:n kerhotilassa Lönnrotinkatu 32 B Helsinki. Very fine, only with minor handling in corners. EUR 25 000. ’’Pendel’’huutokaupan toinen osa on Tukholmassa 2.12 ja laatikkohuutokauppaosio Göteborgissa 7.12. Huutokauppa lauantaina 28.11.2015 klo 12 alkaen. Kymmenen merkin blokki, kynämitätöinti jokaisessa merkissä. F 4 000. Julkinen huutokauppa Ruotsalainen huutokauppayhtiö AB Philea pitää kansainvälisen huutokauppansa Suomija Venäjäosuuden Suomen Filatelistiseuran kerhotilassa Lönkalla lauantaina marraskuun 28 päivänä klo 12.00 alkaen. Lähtöhinta 350 € Suomen Filatelistiseuran kerhohuoneisto on kansainvälisen huutokaupan näyttämönä lauantaina marraskuun 28 päivänä. Lähtöhinta 300 € Kohde 44 1 Mk oranssi, hammaste 14 ¼ x 14 ¾, postitorvivesileima tyyppiä W IV. 7 Kohde 16 M-75, Leimapaino 17 Laa, 25 p, aniliininpunainen, hammaste 12½. Hieno ja harvinainen näyttelykohde. Scarce and attractive exhibition item! Especially unusual on a cover not addressed to Sweden. Hieno kohde tästä harvinaisesta vesileimasta. Kaikkien kohteiden tiedot samassa luettelossa ja myös netissä osoitteessa: www.philea.se Kohde 357 1932 Stamp Exhibition 15 and 35 k sheet on carton paper. Lähtöhinta 200 €. Lyhyt hammaste ja vähäinen rispaus yhdessä alarivin merkeistä. Lähtöhinta 7 000 € Kohde 176: 8 Official, 1922 Air mail 1200 m on 3 r type III. Certifikaatti Gummesson. Kohde 129 24x, 1875 Coat of Arms 2 k black/rose horizontal laid paper on shipmail cover to Denmark sent via Stockholm where it has been cancelled STOCKHOLM 29.8.1883 and straight line boxed cancellation ”FRÅN RYSSLAND” (From Russia). Suomen Filatelistiseuran kerhohuoneistossa Lönkalla 28.11.2015 K aikki kohteet ovat Philean luettelossa nro 331. EUR 1500. Lähtöhinta 200 €.. Scarce, only 500 was printed
Kiinnostus ilman muuta keskittyi kuitenkin Zeppelin-lisäpainamerkein frankeerattuihin lähetyksiin. Niiden arvonnousustahan ei ollut toivoa ja ennakkoon lehdistö oli pitänyt huolen siitä että juuri Zeppelin-merkki olisi jonkinasteinen sijoitus. Ilmalaiva Graf Zeppelin Helsingin Hakaniemen yllä syyskuun 24 päivänä 1930. Itse Zeppelinin käyntihän. Teksti ja kohteet Jarmo Ratinen Postikortti Ruotsiin. Markan lentolisä Ruotsiin maksettu 1,20 markan M-30 merkillä. Tässä sarjan kolmannessa osassa kerromme ilmalaivalla lentäneistä kohteista, jotka oli frankkeerattu ilman Zeppelin-merkkiä. Suomen Postimerkkilehti 8 6/2015 Ilmalaivapostia ilman Zeppelin-merkkiä Sarjan kahdessa edellisessä osassa käsittelimme Zeppelin -postin harvinaisia kohdemaita (SP 1/2015) sekä merkin erikoisuuksia ja harvinaisuuksia (SP 2/2015). Niinpä tavallisin merkein postitettuja kortteja ja kirjeitä oli selvästi vähemmän. Zeppelin – Suomen tunnetuin postimerkki osa 3 P osti-ja lennätinhallituksen kiertokirjeen 94/30 mukaan ylimääräisellä ilmavuorolla kuljetettavaksi aiottujen lähetysten frankeeraamiseen voitiin erikseen painettavan Zeppelin lisäpainamamerkin lisäksi ja ohella käyttää maksuksi kaikkia käypiä suomalaisia postimerkkejä. Postimaksu ilmalaivalla Saksaan maksettu saarismallin 10 markan merkillä
Pieni joukko filatelisteja ja merkkikauppiaita haistoi kuitenkin. Helsingissä oli jo niin merkittävä tapahtuma että moni halusi muistoksi juuri tuon merkin. Oheinen harvinainen kuva tältä lennolta on otettu ilmalaivasta Kauppatorin suuntaan ja saatu Zeppelin-museosta Friedrichshafenista Saksasta. Kahden markan lentolisä Saksasta Tanskaan maksettu 1,20 markan ja 1 markan M-30 merkeillä. Ilmalaiva teki neljän minuutin kierroksen kaupungin yllä ja jatkoi sitten Narvan kautta Leningradiin ja sieltä Jäämerelle. Graf Zeppelinin vuoden 1930 Helsingin käynnille tuli vielä jälkinäytös. 9 . 25.7. Taksanmukainen saarismallilähetys Saksaan. 1931 tuttu hopeinen sukkula ilmestyi yllättäen Helsingin ylle klo 15.16. Postikortin postimaksu ilmalaivalla oli 10 markkaa. Kaksi Zeppelin pohjamerkkiä ilman lisäpainamaa kirjeellä Tanskaan
. Jostakin se sinne kuitenkin enoni avulla myös tämän tilaisuuden. Suomen Postimerkkilehti 10 6/2015 I tse innostuin ehkä liiankin vakavasti juuri tästä merkistä. Tarvepostiahan ei tällä yhden päivän lennolla ollut oikeastaan lainkaan. Viime vuosiin saakka ilman Zeppelin-merkkejä lentäneet lähetykset olivat kauppiaillakin harvinaisuudestaan huolimatta väheksyttyjä. harvinaisista puhtaista saarismallin ja M-30 lähetyksistä. Pikkupoikana LaPen luettelossa oli kallis jopa kolmen tuhannen markan arvoinen Zeppelin-merkki. Suurin osa oli kuitenkin oheisten kuvien mukaisia sekapostitteita ja näyttävyyden lisäämiseksi myös lieviä ylipostitteita. Paikka oli pitkään tyhjänä kuvitetussa kansiossani. Edellisellä sivulla on esimerkkejä mm. Nyt niiden arvo on huomattu. 19.24.9.1930 oli posteissa filatelistien kultaaikaa ja ryntäys sen mukaista. Harvinainen postilähetys tällä merkillä vaikka onkin hieman ylitaksainen.. 25 markkaa postitorvivesileima W1 yksinään zeppelinpostina Saksaan. Selviä filateelisia lähetyksiä. Kokemuksia ja tuntoja Zeppelin-lisäpainaman, Suomen tunnetuimman postimerkin hankinnoista ja keräilystä Kaksi tyypillistä sekapostitetta, joita osa lähettäjistä tehtaili saadakseen mahdollisimman värikkään Zeppelinlähetyksen aikaiseksi, kuitenkin ilman sitä oikeaa lisäpainamamerkkiä
Zeppelin olikin siellä muutoin hyvin esillä niin uutena ehiönä kuin kunniakokoelmina. Näistähän oli hieno Kaj Hellmanin ja Björn Erik Saarisen yhteenveto Finlandia 95 -näyttelyn julkaisussa. Sukupolvet vaihtuvat, mutta ainutkertaiset, mielenkiintoiset postimerkit jatkavat kiertoaan ilahduttaen vuorollaan uusia keräilijöitä. 11 kauppiaiden välisen kilpailun. Tuloksena Lahdessa oli hopeoitu pronssi, selkeästi pienemmät pisteet ja tuomaristolta kirjalliset terveiset ettei yhdestä merkistä tule saamaan merkittävää kokoelmaa. Innostuin sen verran että korjasin ja lisäilin kokeneiden filatelistien neuvojen mukaisesti kokoelmaani. Itse olin otettu kun pääsin mukaan ja olin saanut merkit jonkinlaiseen järjestykseen. Työkavereille ei uskaltanut edes vihjaista filateliasta, virkeä uutistoimittajahan olisi menettänyt uskottavuutensa. En tiedä kenenkään istuneen ammeessa repimässä Zeppelin-merkkejä eikä niillä ole takkojakaan sytytelty. Kokosin merkkejä ennen nettiaikaa kansainvälisiä huutokauppaluetteloita selailemalla ja vaimoa lepytellen. Toisaalta kotimme tulipalo puolestaan tuhosi työn alla olleen tv-dokumentin ”Zeppelinit Suomessa” materiaalit, johon kuului myös filateelinen osuus. Vastaava mahdollisuutta ei muiden suomalaisten merkkien osalta ole tullut. Suomen Zeppelin -merkin pieni painos, postilähetysten rajallisuus (8469) ja yhdenpäivän kelpoisuusaika loi puitteet selvittää merkin käyttöä ja historiaa perinjuurin. Hän oli päättänyt luopua Zeppelin-kohteistaan eli eri maihin lähetetyistä korteista ja kuorista ja vielä edullisestikin. Kohtalo antoi Zeppelin-kiinnostuksesta palkkioksi mahdollisuuden tavata Björn Erik Saaarinen henkilökohtaisesti ja vähitellen myös hankkia osa hänen keräämistään ainutkertaisista Zeppelinlähetyksistä. Tutustuin mm keräilyyn erikoistuneen Aarreaitan pariskuntaan Arvo Leppäseen ja hänen vaimoonsa Anneliin. Arvolla oli sympatioita Zeppelin-merkkiämme kohtaan olihan hän jopa voittanut yhden kehyksen Zeppelin-kokoelmallaan postimerkkiK U V A : A R C H IV D E R L U FT SC H IF FB A U Z E P P E L IN G M B H .. Lähes 40 Zeppelin-kohdetta häipyi niinikään taivaan tuuliin, mutta ei onneksi näyttelykokoelmani. Kun vielä suuri osa lähetyksistä palasi takaisin lähtömaahan oli ainekset keräilylleni olemassa. Eipähän sitä moni löytänyt. Yllätykseksi tuli hopeamitalli. Vielä kerran uskaltauduin mukaan kerhomme SF:n yhdessä kahden muun kerhon kanssa järjestämään Stamp Forumiin tietäen, että Suomen Zeppelin pysyy ilmassa meidänkin jälkeen. Olin nimittäin lupautunut osallistua 2006 Olavi Koposen, työaikaisen filatelistiystäväni kehotuksesta Järvenpään näyttelyyn. Ylpeänä esittelin sitä merkkeilykavereilleni , samalla kun ahmin tietoa Zepppelin– ilmalaivoista. Hänellä oli myymälässään myös näytteillä aito Zeppelin-arkki, mutta ei myytävänä. Jarmo Ratinen ilmestyi 50-60 –luvun vaihteessa. . Meikäläisen neljä kehystä oli kauimmaisessa nurkassa, ei Zeppelin-nimikkeellä vaan yleisesti lentopostikokoelmana. Saarinen käväisi useaankin kertaan salkkunsa kanssa Aarreaitassa. Ruotsalainen Rolf Gummesson oli mm. Mutta mukavaa oli. Tarinoita ja historiaa ilmalaivoista riiti. Kyllä sitä luetteloa kuolasin unissanikin. Hellmanin huutokaupat olivat muutenkin Zeppelin-kohteiden mainio markkinapaikka samoin Mikko Ossan Keräilyuutiset. Niin kuin kaikilla muillakin filatelisteilla, oma mukava on tärkeintä. tarjonnut arkista 80 000 markkaa Mielenkiintoisia tarinoita oli roppakaupalla mm. Itse asiassa kukaan ei oikeastaan tiennyt tästä Zeppelinhulluudestani. Kun vielä arvostamaltani taholta sain terveisiä, ettei itse asiassa Zeppelin-merkkimme hänen mielestään ollut edes ”oikea postimerkki”, varmistui ettei harrastukseni ollutkaan yhdentekevää. Uudet tiedot ja maailmanlaajunen filateelinen kiinnostus tekikin harrastuksesta elämänpituisen. suomalaisen filatelian suuri herrasmies B.E
Suomen Postimerkkilehti 12 6/2015 Clipperton Island Kokomaailmakeräilijä kohtaa jos jonkin näköisiä merkkivaltioita ja julkaisijoita. Näinpä Clippertonille saapui joukko amerikkalaisia kaivosmiehiä guanoa etsimään. Seuraava vierailija saarella oli englantilainen merirosvo John Clipperton, joka käytti saarta merirosvouksen tukikohtana. Amerikkalaiset ajettiin pois ja ranskalaiset kaivoivat guanoa ja perustivat tilapäistä asutustakin saarelle seuraavien 30 vuoden aikana. Merirosvot eivät kuitenkaan tienneet, että saaren suurin aarre oli guano, merilintujen ja lepakoiden uloste, jota käytettiin myöhemmin lannoitteena ja ruudin raaka-aineena. USA sääti vuonna 1856 Guano Island Actin, jonka mukaan yhdysvaltain kansalainen sai ottaa haltuunsa minkä tahansa asumattoman saaren, jolla oli merkittäviä guanokerääntymiä ja joka ei ollut jonkun toisen valtion miehittämä. Atollin asukkeja olivat merilinnut ja ravut, joten hän jätti sen vaille sen suurempaa huomiota. Teksti Olli Saarinen V uonna 1521 portugalilainen löytöretkeilijä Ferdinand Magellan löysi tämän atollin, joka sijaitsee noin 1 000 kilometriä Meksikosta länteen. Ranskalainen tutkimusretkikunta vieraili saarella vuonna 1725, mutta muuten se jätettiin luonnonvaraiseen tilaan. Saari julistettiin Ranskan omaisuudeksi ja sille annettiin nimeksi Ile de la Passion. Tyypillinen kuori, jossa on sekä Clippertonin merkki että USAn merkki. Yksi sellainen on Clipperton Island. Meksikolaiset olivat tarkkailleet tilannetta sivummalta, mutta vuonna 1897 Aito sarja. Saari sai nimensä hänen mukaansa ja maailmalle levisi tarina kätketystä aarteesta. Jos joku saarella tänä aikana halusi lähettää postia, niin hän todennäköisesti käytti Ranskan yleisiä siirtomaamerkkejä ja kuljetti kirjeensä noin 5 000 kilometrin päähän Tahitille, jossa sijaitsi lähin ranskalainen postitoimisto. Ei sieltä tavallisimmasta päästä, mutta niin vain tälläkin asumattomalla Tyynen valtameren atollilla on oma filateelinen tarinansa kerrottavana. Vastaava heikkokuntoinen kuori myytiin taannoin Englannissa 220 eurolla. Tutkimusmatkailijat ovat vierailleet saarella myöhemminkin ja heidän reissuistaan on myös filateelisia kohteita tarjolla.. Ensimmäinen ihmiskontakti tapahtui pääsiäisenä 1711, kun kaksi Ranskan fregattia rantautui saarelle. Muutaman kuukauden kuluttua ranskalaisetkin heräsivät asiaan ja ilmoittivat saaren olevan osa Ranskalle kuuluvaa Tahitia
Kaikenmaailman postilaatikoista XXXVIII Teksti ja kuvat Kaarlo Hirvikoski Alankomaat eli Hollanti. . 13 he lähettivät merivoimansa saarelle ja valtasivat Clippertonin itselleen. Merkeissä oli saaren kartta, vuosiluku 1895, lintuja ja rapuja. Suomen Filatelistiseura ry:n vaalikokous 7.12.2015 Käsitellään sääntöjen määrittämät asiat. Asukkaita on 16 800 000 ja virallinen kieli hollanti ja lisäksi joitakin savon ja karjalan tapaisia alalajeja. Saari oli sittemmin osa Ranskan Polynesiaa, mutta on nykyisin Ranskan suorassa alaisuudessa. Jutussa viitattiin 150-200 työntekijään ja kustannuksiin, joita heidän postin kuljettaminen yrityksen laivoissa aiheutti. Lisäksi Hollannin ja Surinamen postimerkeillä kuvat ns. Rahayksikkö on euro, setelitunnus P. Ei ole kuitenkaan tiedossa, ovatko nämä postilähetykset alun perin lähetetty Clippertonilta vai valmistettu USAssa filateelisiksi tuotteiksi. Kaikki nämä postilähetykset on leimattu San Franciscossa. Saarella ei tuolloin ollut enää ranskalaisia vaan amerikkalaiset guanomainarit olivat jälleen löytäneet seudun. . W ikipedian mukaan maa on itsenäistynyt 1648 Westfalenin rauhan päätöksellä. Oceanic Phospate Company julkaisi kymmenen merkin sarjan yhdestä sentistä dollariin. Viides osa maasta ja kansasta on merenpinnan alapuolella. Tekeleitä sekä hammastamattomia, että hammastettuja. Merkeistä tunnetaan postilähetyksiä, joilla on sekä saaren oma merkki että USAn tavallinen merkki. Mutta tässä yksi Nordwijkistä ajalta 19.04.1999. historiallisista laatikoista. Keväällä oli niin kiire, ettei ehtinyt saada uusia kuvia. Tiedetään, että näihin aikoihin San Francisco Call -niminen lehti julkaisi jutun otsikolla Clipperton Island Mail. Jutussa kerrottiin Oceanic Phospate Companysta, jolla oli pyrkimyksiä perustaa postiyhteys saaren ja San Franciscon välille. Vaalikokouksen jälkeen kokous ja huutokauppa. Wikipediasta siis löytyy paljon lisää tietoa suomeksi, englanniksi, hollanniksi jne.. Filateelisilla markkinoilla näkee silloin tällöin Meksikon postimerkkejä poikittaisella Clipperton-lisäpainamalla, mutta nämä ovat tekeleitä ja lisäpainama on tehty aidon postileiman päälle. Paikallispostimerkin myyntituloilla saataisiin katettua osa näistä kustannuksista. Pinta-ala on reilut 41 000 km 2 . Filateliapiirit tuomitsivat julkaisun keräilijöiden rahastamisena, mutta yritys itse kiisti tällaiset tarkoitusperät. Yhden dollarin merkki oli tarkoitettu pikakirjeitä varten, mutta sellaisten lähettäminen oli mahdotonta, sillä ainut yhteys mantereelle oli rahtilaivoilla
Teksti ja kuvat Petteri Hannula Leimattavat lähetykset P ostimaksukoneiden käytön tultua Suomessa luvalliseksi ei annettu kovinkaan tarkkoja ohjeita siitä, millaisia lähetyksiä niillä sai leimata. Suomen Postimerkkilehti 14 6/2015 Postimaksukoneiden käyttöön liittyvät erityisohjeet Suomessa Postimaksukoneleima, frankeerausleima, on postimaksukoneella tehtävä postimaksuarvoa osoittava leima, joka vastaa postimerkkejä. Ensimmäinen postimaksukone Suomessa otettiin käyttöön 7.1.1926. Näiden lisäksi postija lennätinlaitoksen luvalla ja koneenhaltijan vastuulla konetta sai käyttää myös muidenkin kuin koneenhaltijan omien postilähetysten leimaamiseen (kuva 1). Vuoden 1930 kesäkuun ensimmäisestä päivästä lähtien vakuutettuihin ja kirjattuihin kirjeisiin ei postimaksukoneleimaa voinut lipukkeella kiinnittää. Lipuke Jotta suurikokoisten postilähetysten leimaaminen postimaksukoneella kävisi mahdolliseksi, oli alusta lähtien lupa Frankeerausleimat käyttää lipukkeita, joihin postimaksukoneleima voitiin painaa ennen kuin lipuke kiinnitettiin lähetykseen. Suomessa postimaksukoneleimojen käyttö hyväksyttiin 22.12.1924 ja ensimmäiset yksityiskohtaiset ohjeet postijohtokunta antoi 4.12.1925. Ainoa selvä rajoitus oli, että koneen haltija sai leimata koneellaan vain omia lähetyksiään. Todettiin vain, että postimaksukoneleimattakoon ainoastaan lähetyksiä, jotka soveltuvat hyvin koneella leimattavaksi. Vuoden 1961 ensimmäisestä päivästä lähtien postimaksukoneella sai leimata lähetyksiä, jotka koneenhaltija lähettää ja joista postisäännön ja postisäännön soveltamismääräysten mukaan postimaksu muuten olisi suoritettava kiinnittämällä lähetyksiin postimerkit. Tätä määräystä muutettiin 1.1.1961 siten, että lipukkeita ei voinut käyttää vakuutetuissa kirjeissä eikä sellaisissa kirjatuissa kirjeissä, Petteri Hannula on postihistoriaan erikoistunut filatelisti ja Postihistoriallisen yhdistyksen puheenjohtaja.. Tällaisiin lipukkeisiin nähden oli otettava huomioon, että – lipukkeissa tuli olla kehys, painettu reunus, – lipukkeiden tuli olla niin suuria, että mainittuun kehykseen voitiin painaa yksi tai kaksi postimaksukoneleimaa sekä niiden viereen postitoimiston päivämääräleima, – lipukkeissa tuli olla painettuna koneenhaltijan toiminimi tai nimi, sekä – postilähetykseen kiinnitettyyn lipukkeeseen oli postitoimiston painettava päivämääräleimansa, jotta lipuketta ei voitaisi uudelleen käyttää postimaksun suorittamiseen (kuva 2)
Vuoden 1974 kesäkuun ensimmäisesKuva 2 Kuva 3 Kuva 5 Kuva 4 tä päivästä lähtien sai lisäksi käyttää arvokortittomissa koneissa, jotka on varustettu kiinteällä automaattisella lipukelaitteella, myös kunkin valtuutetun myyjän konetyyppiin soveltuvia postija lennätinlaitoksen hyväksymiä postimaksulipukkeita, joissa ei tarvitse olla lähettäjän nimeä (kuva 3). Samasta päivästä lähtien lipukkeeseen sai liittyä osa vastaanottajan nimen ja osoitteen kirjoittamista varten (yhdistetty postimaksuja osoitelipuke). Vuoden 1964 ensimmäisestä päivästä lähtien lähettäjän nimeä ei tarvinnut merkitä postimaksukoneella leimattuihin tavallisiin kirjeisiin, postikortteihin, painotuote-, tavaranäyteja asiakirjalähetyksiin, joista ei ole pantu maksettavaksi postiennakkoa. Maaliskuun ensimmäisestä päivästä 1979 lähtien myöskään kirjattua kirjettä ei tarvinnut varustaa lähettäjän nimellä, ellei kyseessä ollut postiennakkolähetys. 15 Kuva 1 jotka oli sinetöity vakuutetuista kirjeistä voimassa olevien määräysten mukaan. Lähettäjän nimi Aluksi jokaisessa postimaksukoneleimatussa lähetyksessä tuli olla lähettäjän toiminimi, nimi tai niiden lyhennys valmiiksi painettuna. Riitti, että lipukkeissa oli lähettäjän nimi tai nimilyhenne. Kehystä ei lipukkeissa enää tarvittu 1.1.1964 lähtien. Vuoden 1961 ensimmäisestä päivästä lähtien sai käyttää jo varsinaista mainosta eli postimaksukoneella saatiin painaa myös koneenhalKuva 7 ?. Vuoden 1929 maaliskuun kahdeksannesta päivästä lähtien tuon nimen sai tehdä postimaksukoneen leimalla (kuva 5). Mainososa Vuoden 1929 maaliskuun kahdeksannesta päivästä lähtien lähetykselle sai postimaksukoneella painaa myös lähettäjän nimen (kuva 7). 1.1.1961 alkaen nimen saattoi korvata rekisteröidyllä tavaramerkillä (kuva 6). Jos täKuva 6 mä puuttui, oli postimaksukoneleimaus mitätön (kuva 4). Paikka lähetyksellä Alusta lähtien on edellytetty, että postimaksukoneleima on painettava lähetyksen siihen kohtaan, johon postimerkitkin voimassaolevien määräysten mukaan on kiinnitettävä
Vuoden 1929 maaliskuun kahdeksannesta päivästä lähtien postimaksukoneella leimattaessa sai lähetykselle samalla painaa myös päivämääräleiman. Samoin kävi, jos lähetykselle oli liimattu toisesta kuoresta tai kortista irtileikattu postimaksukoneleiman painanne. Käytännössä posti lopetti erillisen päivämääräleimauksen vasta 1940-luvulla. Vuoden 1961 ensimmäisenä päivänä voimaan tulleissa määräyksissä erityises ti tähdennettiin, että postimaksukoneen haltijan on huolehdittava oikean postimaksumäärän tulemisesta lähetyksille. Päivämääräleimaus Aluksi oli postimaksukoneleimatut lähetykset leimattava postin toimesta normaa lilla päivämääräleimalla. Vaillinaisella postimaksumäärällä postimaksukoneleimattujen lähetysten täyden tä minen sallittiin 1.6.1974 lähtien, mikäli koneen haltija huomasi puutteen ennen postiin jättöä. Vuonna 1974 kesäkuun alusta voimaan tulleissa määräyksissä postitoimipaikkoja kiellettiin ottamasta vastaan virheellisellä päivämäärällä leimattuja lähetyksiä. Postimerkkejä saattoi käyttää postimaksukoneleimojen ohessa postimaksun suorittamiseen 1.6.1930 alkaen (kuva 11). Suomen Postimerkkilehti 16 6/2015 tijan liiketai muuta toimintaa esittävä kuva ja vuoden 1981 syyskuun ensimmäisestä päivästä lähtien postimaksukoneella sai painaa myös postiteknisiä merkintöjä, kuten esimerkiksi numeron kaksi osoittamaan 2-postia (kuva 8). Postija lennätinlaitos ei kuitenkaan vastannut tällä tavoin leimatun päivämäärän oikeellisuudesta (kuva 9). Kuva 8 Frankeerausleimat Kuva 9 Kuva 10 Kuva 11. Mikäli lähetys oli erehdyksessä leimattu virheellisesti, oli koneen hal tijan leimattava kyseinen lähetys uudestaan postimaksukoneella oikeata postiinjättöpäivää osoittavalla leimalla, jossa postimaksuksi oli asetettu nolla (kuva 10). Postimaksun määrä Aluksi postimaksukoneleimatun lähetyksen leimojen arvon jäädessä alle vaaditun postimaksun lähetystä tuli käsitellä kuin oli säädetty vaillinaisesti frankeeratuista lähetyksistä yleensä. Aikaa myöten posti luopui erillisestä päivämääräleimauksesta ja vuoden 1961 alussa voimaantulleissa määräyksissä tähdennettiin postimaksukoneen haltijan velvollisuutta huolehtia siitä, että lähetyksiin tulee oikeata postiinjättöpäivää osoittava leima postimaksukoneella tehtynä. Tämä leima tuli lyödä postimaksukoneleiman viereen, paitsi silloin, kun päivämääräleimaus suoritettiin sähköleimauskoneella
. . . . ?. . postitoimipaikka, joka on postimaksukoneen käyttölupahakemuksessa mainittu ensisijaisena postiinjättötoimipaikkana) tai valvontatoimipaikan toimesta tyhjennettäviin kirjelaatikoihin edellyttäen, että lähetyksen sai yleisten määräysten mukaan laittaa yleensäkin kirjelaatikkoon. . ?. Niitä käsitellään kuin postimerkeillä varustettuja lähetyksiä: muun muassa ne voidaan jättää mihin tahansa kirjelaatikkoon ja ne leimataan normaalilla toimipaikan päivämääräleimasimella. vuosikerta / 7 € ?. . . . ?. Muuhun toimipaik kaan tai kirjelaatikkoon jätetyt postimaksukoneleimatut lähetykset käsiteltiin maksamattomina lähetyksinä. . . . . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P ilman Zeppelin -merkkiä Ilmalaivapostia Lentopostia Lontoosta Lontooseen Liechtenstein Eurooppalaista eksotiikkaa Clipperton Island Aution saaren postimerkit Suomen frankeerausleimat. . ?. . . erikoisuudet ja harvinaisuudet! Zeppelin -merkin Kauniainen postikortein nähtynä osa 2 Ruotsalaisen postihistorioitsijan tuore näkökulma: Sopronin paikallisjulkaisu 1956 3 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. . vuosikerta / 7 € ?. ?. Päiväysnumerot poistetaan leimauksen ajaksi käytöstä, nollataan tai asetetaan korkeimpiin lukuihinsa. ??????. . . ?. ?. . . 1.9.1981 lähtien koneenhaltija saattoi toimittaa postimaksukoneella leimatut lähetyksensä myös siihen lajittelukeskukseen, jonka alueeseen koneenhaltija kuuluu. . Kuva 12 Tilaa nyt Suomen Postimerkkilehti! Tilaukset: Tapani Somersalo puh. . . 050 564 3933 tai tapani.somersalo@kolumbus.fi Tuhti annos filateliaa kuusi kertaa vuodessa. . ??????. . Vuoden 1964 ensimmäisestä päivästä lähtien painanteen mainososa sai olla muunkin värinen (kuva 12). . . . . ?. . . . Mahdollisia postimaksuvastauslähetyksiä ovat vain ikkunattomissa kirjekuorissa olevat lähetykset sekä postikortit ja kortin muotoiset painotuotteet. . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Mikä on väärenne. . . 17 Postiin jättö Postimaksukoneleimatut lähetykset sai aluksi jättää ainoastaan valvontatoimipaikkaan (so. . ?. . Vuoden 1979 maaliskuun ensimmäisestä päivästä lähtien saattoi valvontatoimipaikan suostumuksella voida lähetyksiä jättää muuhunkin saman kunnan alueella olevaan postitoimipaikkaan. ?. Vuoden 1974 kesäkuun ensimmäisestä päivästä lähtien postimaksukoneella leimattuja lähetyksiä ei saanut jättää kirjelaatikkoon vaan ne oli jätettävä suoraan valvontatoimipaikkaan tai sen alaiseen postitoimipaikkaan. . . . . ?. . . . . vuosikerta / 7 € ?. . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P DDR:n blokki esittää ensimmäisen Tshekan eli myöhemmän KGB:n perustajaa, Leninin läheistä työtoveria Felix Dzerzinskiä. . ?. ?. ?. . Päivämääräleimausta ei postimaksukoneella saa suorittaa. Poikkeustapauksissa sai valvontatoimipaikan sulkemisajan jälkeen jättää yksittäisiä kirjeitä ja postikortteja valvontatoimipaikan toimesta tyhjennettävään kirjelaatikkoon, jos jättäminen tapahtuu kyseisenä päivänä ennen laatikon viimeistä tyhjennysaikaa. . ?. . ??????. ?. . ?. ?. ?. ZKD DDR:n kuriirivirkapostia ”Rautaisen Felixin” hengessä Postia koululaiva Suomen Joutsenelta Grönlannin Pakkeporto -merkkien leimauksista 5 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. Postimaksuvastauslähetykset Vuoden 1974 kesäkuun ensimmäisestä päivästä lähtien postimaksukoneella sai leimata myös lähetyksiä, jotka on tarkoitettu palautettavaksi takaisin koneenhaltijalle, eli niin kutsuttuja postimaksuvastauslähetyksiä. ?. . . ?. Postimaksuvastauslähetyksessä täytyy olla koneenhaltijan nimi ja postiosoite sekä osoitesivun vasemmassa yläkulmassa kehystettynä merkintä “Postimaksuvastaus Frankosvar” painettuna tai ainakin leimattuna. ?. . . ?. ?. . . ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P 19 Stamp Forum 2015 postimerkkimessut Helsingin Messukeskuksessa 22-25.10.2015 Mukana Postimerkkimessujen 16-sivuinen näyttelyliite Näin ostat filateliaa turvallisesti internetin kautta Tampereen paikallisposti Penny Blackin virkamerkit Filateelinen kummajainen Heligoland kiistelty 6 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. . . . . . ??????. . Väri Aluksi koko postimaksukoneleiman painanteen tuli olla heleän punainen. . . . . vuosikerta / 7 € ?. . SP ostimerkkilehti P 4 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. . . . . Vuoden 1964 ensimmäisestä päivästä lähtien saattoi valvontatoimipaikan luvalla postimaksukoneella leimatut lähetykset jättää myös valvontatoimipaikan alaiseen toimipaikkaan. . . . vuosikerta / 7 € SUOMEN Suomessa vähemmän tunnetut pakettimerkit Postia Venäjän Keski-Aasiassa, Iranissa ja Mongoliassa Viipurin kahdet kasvot Grönlannin Pakkeporto -merkit ?. . ?. . ?. 2 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. . . . . ?. . ?. . . . ??????. ?. .
Kotimatkalla osa porukasta tyytyi sen sijaan pelikortteihin ja viimeistä tikkiä lyötiin myöhään yöhön. Takana Maija Nuutinen ja Ulf Fomin. Alunperin näyttelypaikaksi kaavailtu Täby vaihtui viime metreillä Väsbyhyn, joka sekin sijaitsi vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Tukholman keskustasta. Itse näyttelypaikalla ei kiireisestä aikataulusta ollut merkkiäkään. Menomatkalla laivalla kokoonnuttiin ennen illallista keskustelemaan osaanottajien keräilystä ja kiinnostusten kohteista. Matin takana Seppo Laaksonen, Janne Nikkanen, Timo Huttunen ja Seppo Hänninen. Nikkasen Janne onnistui löytämään näyttelyn kauppiaspöydistä kohtuuhinnalla kauniin saaristolaivamerkin lähetyksellä. Suomen Postimerkkilehden lukijamatka tehtiin Viking Linen laivoilla ja yksi yö vietettiin Tukholman keskustan hotellissa, josta oli lyhyt matka rautatieasemalle ja sieltä paikallisjunalla Väsbyhyn. Antoisa keskustelu valoitti monia erilaisia keräilytapoja. Risto ja Eija Pitkänen. Matkalla näyttelypaikalle oli aikaa myös kohteiden vaihtotoimintaan. Ja mikä parasta Espoossa kulkeneena.. Tukholman Clarion-hotellin edustalla. Edessä lierihatussa Matti Tauru, Esko Tirkkonen ja matkanjohtaja Jussi Paananen. Suomen Postimerkkilehti 18 6/2015 SP-lehden lukijamatka Nordia 2015 -näyttelyyn Antoisa näyttelymatka Teksti ja kuvat Seppo Evinsalo L oka-marraskuun vaihteessa Tukholmassa järjestetty pohjoismainen Nordia 2015 -näyttely oli järjestäjien osalta onnistunut kokonaisuus. Liisan takana Tapani Somersalo ja Matti Sarén. Menomatkalla ryhmäläiset kokoontuivat laivan konferenssitiloihin, jossa pidettiin vapaamuotoinen parin tunnin keskustelutilaisuus itse kunkin mukana olevan keräilyalueista ja kiinnostuksen kohteista. Matkanjohtajamme Paanasen Jussi selätti Götan leijonan näyttelypaikalla. . Edessä Ulla Kemppilä ja Liisa KuuriRiutta. Koko näyttely oli toimivasti rakennettu ja erittäin korkeatasoinen. Vas. Näyttelypaikan vaihdon syynä oli Eurooppaa ravisteleva pakolaisvirta, jonka takia alkuperäinen näyttelypaikka jouduttiin muuttamaan pakolaisten majoitustiloiksi
Kokoelmien joukossa oli myös ruotsalaisen Matilda Larssonin nuorisoluokassa huippupisteitä saanut kokoelma Harry Potterista, joka osoitti että mielikuvituksella ja harkitulla materiaalilla voi rakentaa aivan upean kokoelman. 19 Näyttelyn kunnialuokka oli tiukasti punaisella köydellä rajattu alue, jonka sisäpuolella oli valokuvaus ehdottomasti kielletty. Näyttelyssä oli 31 kauppiasta ja postihallinnon edustajaa pohjoismaista. Itse merkki oli vaatimattomasti kokoelman muiden merkkien joukossa (kuvassa punaisella ympyröity), mutta eihän sitä aina tarvitse suuremmin mainostaa, jos muukin kokoelma on huippuluokkaa. Suomea tässä kunnialuokassa edusti Erkki Toivakan klassisen Suomen hieno kokoelma Finland 1856-1875 ovaalipäikköineen. Tämän kiellon noudattamista valvoivat tiukkailmeiset vartijat, joita ajoittain oli neljäkin varmistamassa aluetta. Tavaraa oli runsaasti tarjolla ja löytöjäkin kuulemma tehtiin. Olisiko tähän kokoelmaan kertynyt kaikki maailmalla olevat huippulähetykset Norjan Skilling merkeistä. Norjalaisen Tom Komnesin kokoelmassa Skilling Covers 1855-1877 kiinnitti huomiota postilähetysten suunnattoman hieno laatu. Näyttelykehysten välissä oli ajoittain ruuhkaa, mutta valaistus oli useisiin muihin näyttelyihin verrattuna tyydyttävällä tasolla. Syynä tähän taisi olla Gustaf Douglasin ruotsikokoelmassa Skilling Banco – The First Swedish Issue oleva maailman filatelian yksi kalleimmista eli ”Keltainen kummitus” (Kolmen skillingin keltainen värivirhepainama vuodelta 1855). Jorma Lindebladin ja muiden suomalaisten näyttelymenestyksestä voit lukea sivulta 30.
Merkin tekstissä mainitaan myös Itävalta. (Postimuseon kokoelmista). (Postimuseon kokoelmista). Rahalähetys eli arvokirje 7.1.1913 Vaduz > St. Itävallan keisari Franz Josef I ja Liechtensteinin ruhtinas Johann II napit (tai ainakin nenät) vastakkain. Joukkoosastoleima ”Liechtensteinin ruhtinaan 10. rakuunarykmentti / Konekivääriosasto”. Siirrytään kansantulotilastossa per capita suoraan huipulle eli samojen lähteiden mukaan maailman rikkaimpaan maahan, Liechtensteiniin. Suomen Postimerkkilehti 20 6/2015 Eurooppalaista eksotiikkaa ja filateliaa 3 – Liechtenstein Maailman rikkain maa filatelistin silmin Kun viimeksi tällä palstalla esitelty Qatar on maailman toiseksi rikkain valtio, lienee syytä palata vanhaan kunnon Eurooppaan. Useat Liechtensteinin ruhtinaat palvelivat upseereina Itävalta-Unkarin asevoimissa. Tämä jo 1631 perustettu ratsuväen rykmentti nimettiin 1840 ruhtinas, kenraalimajuri Carl von Liechtensteinin mukaan. 1.2.1921 astui voimaan Liechtensteinin ja Sveitsin välinen postisopimus ja siitä lähtien maan merkkien nimellisarvot ovat olleet Sveitsin frangeissa. Teksti ja Kuvat Seppo Laaksonen, AIJP M atkan pääkohteesta Itävallan Innsbruckista Liechtensteiniin pääsi kätevästi junalla upeiden alppimaisemien läpi rajakaupunki Feldkirchiin, ja sieltä bussilla Vaduziin. I suursodassa tshekkienemmistöinen rykmentti taisteli itärintamalla mm. I maailmasodan kenttäpostikortti kp-konttori 25 14.6.1916 > Repin, Böömi. Gallen, Sveitsi. Suunnittelusta vastasi kuuluisa wieniläistaiteilija Koloman Moser. Itävallan merkit olivat ruhtinaskunnassa käypiä 31.1.1921 asti. Koska ruhtinaskunta on pinta-alaltaan Euroopan neljänneksi ja maailman kuudenneksi Liechtensteinin ensimmäisen vuonna 1912 julkaistun sarjan luonnos. Sekapostite Itävallan ja Liechtensteinin merkein. Joukko-osaston nimetty ”omistaja” ja komentaja olivat yleensä kaksi eri henkilöä. Puolassa ja Ukrainassa.