. . ?. . . . . . ?. . . ?. . . ??????. . . . . . . vuosikerta / 7 € ?. SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän yhteneväiset ulkomaan postin Sensurointileimat 1914-15 Maailman harvinaisin lentopostimerkki Hondurasin Musta. ?. ?. ?. 5 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97.
Suomen Postimerkkilehti 2 5/2016 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus Juvonen Tuomas 050 50 93 562 Laajaniityntie 10 G 96, 01620 Vantaa jutufi@gmail.com Hassel Harri 0400 605 075 harri.hassel@capirec.com Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Kiiskinen Kari 040 868 1694 kari.kiiskinen@onninen.com Mäkelä Eero 0400 602 887 sakarieero@gmail.com Mikkola Anssi 050 59 31 623 anssi.mikkola@kolumbus.fi Silvonen Rauli 0400 276 121 rauli.silvonen@hotmail.com toimiHenkilöt sihteeri Kiiskinen Kari 040 868 1694 kari.kiiskinen@onninen.com Rahastonhoitaja Somersalo, Tapani 050-564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki kerhomestari Hurmerinta, Pertti 050-589 8010 postia.pepelle@gmail.com meklari Jansson, Petri 0400-552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Kuusamantie 21, 01390 Vantaa VBo-asiamies Sarén, Matti 040-556 3258 Neitsytsaarentie 7 B 148, 00960 Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Hurmerinta, Pertti 050-589 8010 postia.pepelle@gmail.com Sisällysluettelo 5/2016 Pääkirjoitus, Seppo Evinsalo s.3 Kaj Hellman in memoriam, Seppo Evinsalo s.4 Nykypäivän ”kolerakirje”, Seppo Evinsalo s.4 Kalevan mysteeri , Seppo Evinsalo s.6 Autopostitoimistot, Seppo Hänninen s.8 Lukijoilta, Kenttäpostipaketin tarkastuslipuke, Tuomas Juvonen s.9 Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit, Seppo Evinsalo s.10 Suomen arvomerkkien markkinahinnasto, Seppo Evinsalo s.13 Saarisen mallin ehdotteet, Seppo Evinsalo s.14 Kotkamallin5pilmanpohjapainantaa, Seppo Evinsalo s.14 Lukijoilta, US Civil Censorship Munich -leima , Ulf Fomin s.15 Lukijoilta, Omakuvamerkkien esiaste , Seppo Evinsalo s.15 Sensurointileimat1914-15, Reijo Tanner s.16 Hondurasin musta, Olli Saarinen s.22 Tuohikirje kenttäpostissa , Paavo Naukkarinen s.24 Suomen merkkien väärenteitä, osa2, Hannu Elo s.25 Postihistoriaa, Seppo Laaksonen s.26 Ajankohtainen katsaus, Seppo Laaksonen s.28 Lukijoilta, Kenttäpostin lipuke , Kirjallisuutta, Seppo Laaksonen s.30 Kaiken maailman postilaatikoita, Kaarlo Hirvikoski s.31 Kuvioleima223, Reinhard Weber s.32 Online32, Tapani Somersalo s.33 Rivi-ilmoitukset s.34 Filateelinenkalenteri,Finlandia2017kokoelmat s.35 Mallin-75 20 pennin päikköpari leikkeellä, hammaste 12 1 / 2 .
. SP FINLANDIA 2017 -näyttelyn talkooryhmään tarvitaan noin 150–200 henkilöä. . ?. . Suomen siviililentotoiminnassa alettiin siirtyä 1930-luvun puolessa välissä vedestä maalle. Maahan rakennettiin useita lentokenttiä, joista tärkeimmäksi muodostui Malmin kenttä. Monet näistä tehtävistä eivät ole raskaita ja soveltuvat varmasti kaikille. com puh. ?. Kaikkiin tehtäviin järjestetään tehtäväkohtainen opastus etukäteen tai näyttelypaikalla. Tässä vaiheessa yöpostilennoista tuli käytäntö, joka jatkui aina sotaan asti. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. ?. Merkittäviä tapahtumia lentopostitoiminnassa olivat vuosina 1926 ja 1929 toteutetut jääpostilennot. com) tai kustantajalta www. Toinen maailmansota muutti kaiken. . Viron ja Suomen välillä postia kuljetettiin lentoteitse kovana jäätalvena vuonna 1920. Kirjaa voi tiedustella tekijöiltä (jorma.keturi@ dlc.fi ja timo_pokela@hotmail. . Painopaikka Tryckeri K-Print Tallin, Eesti Kirja lentopostista P.S. kustantajalaaksonen.fi . Maiden ilmatiloja suljettiin, jolloin postinkulku vaikeutui ja jopa keskeytyi. Suomessa ensimmäiset postikuljetukset tehtiin lentoteitse vuosina 1918-19, jolloin postia kuljetettiin sotilaskoneilla eri sotilasyksiköiden välillä. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Jarkko Leppäseen: jarkko.leppanen@nettilinja.fi puh. Seppo Evinsalo ?. . Muussa tapauksessa (esim. He ovat koonneet tiedot ja aineiston useista eri lähteistä lukuisien harrastajien avustamana. . ?. . Pidemmän matkan päästä talkoisiin tuleville tarjotaan hyvätasoinen hostel-majoitus näyttelypaikan, Tampere-talon, läheisyydestä. 040 566 5194. . . . Lisäksi talkooväki kutsutaan Olvin sponsoroimaan talkoolaisten illanviettoon avajaispäivän iltana keskiviikkona 24.5. . 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 97. Suurin ponnistus on näyttelyn kehysten ja kokoelmien pystytys ja purku. vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Seppo Evinsalo 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Postiosoite Mail address SP-lehti c/o Evinsalo Lallukankuja 3 B 41 00920 Helsinki Toimituskunta Tuomas Juvonen, Kimmo Kanerva, Seppo Laaksonen, Kaj Salo, Seppo Salonen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 48 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 58 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 70 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. Suomen, Ruotsin ja Viron lentoyhtiöiden lentokoneet kuljettivat sekä lisämaksullista että lisämaksutonta postia, koska muuten posti olisi jäänyt kuljettamatta pahimpina talvija kelirikkoaikoina. Kirjan koonneet Jorma keturi ja timo Pokela ovat arvostettuja ja tunnettuja alan harrastajia. 044 4252 056 tai Mika Nokelaiseen: mnokelai@gmail. ??????. . Vapaaehtoisille on tarvetta jokaisena viitenä näyttelypäivänä. . . . ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. ?. Pahimmillaan vuonna 1940 Suomen ulkomaanyhteydet jouduttiin hoitamaan Petsamon kautta laivakuljetuksina. Ilmoitushinnat 1/1 sivu 240 € , 1/2 sivua 150 €, 1/4 sivua 110 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Tapani Somersalo, 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Tapani Somersalo, 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. . L okakuun lopulla ilmestyy kaikkien lentopostin harrastajien iloksi uusi Suomen lentopostin historiasta kertova teos. ?. Nyt aiheesta on koottu tietoja käsikirja filatelisteille ja ilmailun harrastajille. Talkooryhmälle tarjotaan päivittäiset ruokailut ja kahvitukset. Postinkuljetuksen mullistanut kaupallinen lentotoiminta käynnistyi Suomen ja Viron sekä Suomen ja Ruotsin välillä kesällä 1924. . Sidotun, kovakantisen ja lähes 250-sivuisen nelivärisen teoksen hinta on 38 euroa
180 m 2 :n huoneistomme on katutasossa, sijaitsee keskellä Helsinkiä, ja on kätevästi kulkuyhteyksien varrella. Tämä englanninkielinen teos julkaistaan ennen Finlandia 2017 -näyttelyä. Huutokauppa ma 7.11. Sairauden edetessä ja huutokauppojen kasvaessa Kaj Hellman myi nimeään kantavan huutokaupan Suomen Filateliapalvelu Oy:lle kuusi vuotta sitten. Parkkimahdollisuudet lähellä ovat hyvät. Huutokauppa ma 10.10. Meille teineille häneltä riitti kuitenkin aina neuvoja ja opastusta kokoelmien rakentelussa. Huutokauppa ma 28.11. Nopeasti Hellman-huutokaupoista muodostui maamme merkittävin filateelinen myyntitapahtuma, myös kansainvälisesti. 050 564 3933 sähköposti: tapani.somersalo@kolumbus.fi Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy V U O K R A T A A N ! K u V A : Su O M E N FI L A T E L IA PA LV E L u O y. Suomen Postimerkkilehti 4 5/2016 Kaj Hellman on poissa Y ksi Suomen filatelian näkyvimmistä hahmoista on poissa. Vaihtopäivät sunnuntaisin klo 10.00. Kahdesti vuodessa pidetyistä Hellman -huutokaupoista muodostui kotimaisen ja kansainvälisen keräilijäjoukon vuoden kohokohtia. Vuonna 1948 syntynyt kaj Hellman kuoli pitkäaikaisen sairauden murtamana elokuun alussa. Kansainvälisiä kontakteja filatelisteihin hän loi jo varhain ja vuonna järjestetyssä kansainvälisessä suurnäyttelyssä Finlandia 88:ssa hän toimi näyttelyn toimitusjohtajana. Kuukausikokous 1690 + Huutokauppa ma 17.10. Kuukausikokous 1692 + Huutokauppa ma 19.12. Pikkujoulut + Huutokauppa S uomen Filatelistiseuran Lönkan kokoustilaa osoitteessa Lönnrotinkatu 32 B tarjotaan vuokralle kilpailukykyisin ehdoin. Huutokauppa ma 24.10. Pieni keittiö ja audiovisuaaliset välineet ovat käytettävissä ja kalustusratkaisut helposti muunneltavissa. Moni meistä tapasi Kajn vielä menneenä kesänä materiaalia huutokauppaan toimittaessaan. Tila soveltuu erinomaisesti kokouksien, tuote-esittelyjen, seminaarien ja juhlien pitopaikaksi. . Pyydä edullinen tarjous: Tapani Somersalo, puh. Se on oleva hänen perintönsä filatelisteille kautta maailman. Seppo Evinsalo Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. Omat varhaisimmat muistoni Kajsta ovat vuodelta 1967, jolloin itse istuin Fenno-Scandian nuorisopöydässä muiden teini-ikäisten kanssa. maksun saaja: SF:n Kustannus Oy tilinumero: FI 23 1347 3000 4063 67 Viitenumero: 1818 Suomen Filatelistiseura ry Ohjelma syksyllä 2016 ma 3.10. Huutokauppa ma 14.11. Rautatiefilateliasta hän julkaisi oppaan ja viimeisten vuosien aikana hän toimitti yhdessä Jeffrey Stonen kanssa kirjaa suurkerääjä Agathon Fabergésta (SP 2-2016). Kaupanteko olikin hänelle luontevaa ja huutokauppoja hän alkoi järjestää jo vuonna 1976. Esitelmä + Huutokauppa ma 31.10. Kaupan jälkeenkin hän toimi edelleen asiantuntijatehtävissä huutokauppoja rakennettaessa. Esitelmä + Huutokauppa ma 5.12. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki kerhohuutokaupan ostot voit maksaa myös suoraan pankkiin. Teknillisessä korkeakoulussa opiskellessaan hän asui Otaniemen teekkarikylässä. Suomen Postimerkkilehden päätoimittajana hän toimi vuosina 1975-77. Kävin siellä usein saamassa neuvoja häneltä ostamani mallin 1889-kokoelman kehittelyssä. Kajn itsensä usealla kielellä sujuvasti meklaroimat huutokaupat toivat tuulahduksen kansainvälisestä kaupasta myös tavallisille rivikeräilijöille. Myös pitkäaikaiset asiakassuhteensa hän hoiti loppuun asti. Vuosikokous 1691 + Huutokauppa ma 21.11. Huutokauppa ma 12.12. Kaj Hellman oli myös filatelian tutkija ja tuottelias kirjoittaja. Meitä muutaman vuoden vanhempi Kaj liikkui jo silloin luontevasti kokeneiden filatelistien pöydissä luoden myöhemmille vuosille tärkeitä kontakteja
5 Nykypäivän ”kolerakirje”. Onko pettynyt tutkija lyönyt kiivastuksissaan vielä reijän kirjeen läpi vai onko hän epäillyt merkkien alla olevan esim. Kirjeeseen tehty kahdelle sivulle syvät viillot ja lyöty 14 reikää desinfiointia varten. Repäisy reunoista ja kurkistus kuoreen on kertonut sisällön olevan postimerkkejä pergamiinipussissa. Epidemian aikana kirjeiden läpi pistettiin useita reikiä. . M aailmanlaajuinen koleraepidemia alkoi Intiassa vuonna 1846 ja kesti noin 15 vuotta. Musta ovaali karanteenileima (Karantin 18.11.1852). Pullottava ja rapiseva kuori on mahdollisesti saanut uteliaan kuvittelemaan lähetyksen sisältävän joko rahaa tai huumeita. kokaiinia, eteläisessä amerikassa kun ollaan. Istanbul) Turkuun 15.11.1852. Todennäköisempi syy lienee kuitenkin epärehellisen postinkantajan jossain kirjeen kulkumatkalla tekemä utelu kirjeen sisällöstä. Kirjeessä kulki pergamiinipussissa postituoreita (50 kpl) argentiinalaisia merkkejä vaihdossa minulle. Syvät repäisyt kuoren nurkissa, joista on päässyt kurkistamaan sisältöä, eivät vahingoittaneet merkkejä. Niiden kautta johdettiin savua, jonka uskottiin vaikuttavan kirjeiden sisällä ehkä oleviin taudinaiheuttajiin tuhoavasti. Teksti ja kohteet Seppo Evinsalo Kirje Konstantinopolista (nyk. Venäjällä siihen kuoli vuosina 1847–49 noin miljoona ihmistä. Tällaisia ajatuksia tuli kirjoittajalle mieleen saatuaan vaihtoystävältä Argentiinasta kirjeen, joka oli kulmista revitty auki ja lisäksi reijitetty läpi. Epidemia siirtyi Venäjän kautta myös Suomeen, jossa tautiin kuoli noin 900 asukasta vuonna 1848. Onko maanosasta tulevaa postia alettu desinfioida kuten 1800-luvulla koleran aiheuttaman panepidemian aikana. Voihan olla että tulli jossain matkan varrella on lyönyt reiän kuorelle katsoakseen valuuko sieltä mitään epäilyttävää. Tänä päivänä Etelä-Amerikassa leviää hyttysten levittämänä zikaviirus, jonka vuoksi esimerkiksi Rion olympialaisista jäi suuri joukko urheilijoita pois. Tämän pandemian aikana kolera tuli Suomeen uudelleen vuosina 1853– 1854, jolloin siihen menehtyi runsaat 3 000 asukasta. Sensijaan voimalla lyöty reikä läpi kuoren ja samalla sen sisällä olleen merkkiläjän teki tuhojaan reijittämällä puolet lähetyksen mukana tulleista postimerkeistä.. Oli selitys mikä tahansa, lopputuloksena oli 25 reijitettyä postimerkkiä, joiden keräilyarvoa eivät edes mahdolliset spekulaatiot nosta rikkinäistä merkkiä korkeammalle
Kalastajat ryhtyivät ottamaan talteen pinnalle noussutta tavaraa: lentokoneen kappaleita, matkustajien tavaroita ja postisäkkejä, niiden mukana sata kiloa diplomaattipostia. Suomen Postimerkkilehti 6 5/2016 Kalevan mysteeri Aero Oy:n matkustajakone Kalevan alasampuminen Suomenlahdella välirauhan aikana 14. Toisena teoriana on pidetty venäläisten lentäjien yli-innokasta toimintaa juuri ennen Viron miehitystä, joka virallisesti alkoi 17.6. kesäkuuta 1940 on mysteeri, jonka syistä on esitetty useita eri teorioita. Teksti Seppo Evinsalo A ero Oy:n matkustajakone Kaleva (OH-ALL) oli kolmimoottorinen Junkers Ju52-3/mge tyyppinen kone, jonka ohjaamossa oli kahden hengen miehistö. Kaikki yhdeksän Kalevassa ollutta ihmistä saivat surmansa. Lähellä putoamispaikkaa oli kolme virolaista kalastusvenettä. Heidän ruumiitaan ei ole löydetty. Tosiasia on, että neuvostoliittolaiset nopeat DB-tyyppiset pommikoneet ampuivat koneen tuleen Viron Kerin majakkasaaren yllä tuona kohtalokkaana päivänä. Matkustajina koneessa olivat virolaissuomalaissyntyinen Gunvor Maria Luts, ruotsalainen Max Hettinger, saksalainen liikemies Friedrich Offermann, saksalainen liikemies Rudolf Cöllen, ranskalaiset kuriirit Paul Longuet ja Frederic Marty sekä yhdysvaltalainen kuriiri, Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystössä työskennellyt Henry William Antheil. Ohjaajana toimi lentokapteeni Bo von Willebrand ja radistina Tauno Launis. Yhtenä syynä koneen alasampumiseen on pidetty Neuvostoliiton halua saada haltuunsa koneessa ollutta ranskalaisia diplomaattipostia. Puolen tunnin kuluttua paikalle tuli neuvostoliittolainen Shtsha (Štš) -301 luokan sukellusvene joka pakotti kalastajat luovuttamaan löytönsä venä. He olivat lentäneet Kalevan samana päivänä normaalilla päivittäisellä vuorolennolla Tukholmasta Turun ja Helsingin kautta Tallinnaan. Lähellä Kerin majakkasaarta toisen pommikoneen konekivääriampuja avasi tulen noin 50 metrin etäisyydeltä. Kaleva sai osumia vasempaan moottoriinsa, joka syttyi palamaan. Toinen niistä ampui varoituslaukauksia, mutta Kaleva jatkoi matkaansa. Kolmella lennolla olleella kuriirilla oli Lento-onnettomuuspostia osa 5 mukanaan yhteensä 227 kiloa diplomaattipostia. Iltapäivällä Kalevan oli tarkoitus palata samaa reittiä takaisin Tukholmaan. Se kääntyi vasemmalle kyljelleen ja syöksyi mereen Kerin majakkasaaren pohjoispuolelle, noin 30 kilometrin päähän Tallinnasta. Kalevan putoamispaikalla veden syvyys on noin 100 metriä. Posti pelastettiin sukellusveneeseen Kalevan lähdettyä Tallinnasta kohti Helsinkiä kaksi neuvostoliittolaista DB-3Tpommikonetta odotti sitä Suomenlahden yllä kahden kilometrin korkeudessa
Sukellusveneen päällikkö, kapteeniluutnantti G. Saapuneeseen postiin lyötiin ainoastaan seliteleima. Neuvostoliiton DB-3T -pommikoneet odottivat Kalevaa kahden kilometrin korkeudessa Suomenlahden yllä lähellä Kerin majakkasaarta, jonka edustalle Kaleva konekivääriosuman saatuaan syöksyi. Tämä posti ei ollut alkuperäisessä pussissa, vaan oli suljettu paperikääreeseen ja sisälsi postikartalle merkittyjen kirjattujen lähetysten lisäksi kastuneen ja rikkinäisen sinisen postipussin sekä osoitelapun, johon selvitykseksi oli liitetty merkintä: De l´avion peri sur la ligne Tallinn-Finlande sekä noin 6-7 kimppua tavallisia kirjeitä, niinikään merkinnöin kirjeiden vahingoittumisesta.” Raportissa todetaan edelleen postimerkkien irronneen kastumisen seurauksena. Oheiset kuvat ovat videosta. Postipussi sisälsi mm. . läisille. A. Kirje Tallinnasta 13.6.1940 Suomeen. Koska Neuvostoliiton laivaston käyttämä salakirjoituskoodi eli niin sanottu meriviitonen pystyttiin Suomessa purkamaan, Kalevan todellinen putoamissyy selvisi nopeasti Suomen valtiojohdolle. 7 Malmin lentoasemalta lähtenyt vääpeli Ilmari Juutilainen ehti Brewster-hävittäjällään vielä näkemään paikalta poistuvan neuvostoliiton sukellusveneen. Videolle on Matti Kujansuu mallintanut koneet aivan luonnollisen näköisinä. Tämä tieto ei kuitenkaan päässyt leviämään suppeaa sisäpiiriä laajemmalle. Muusta postista ei raportissa ollut mainintaa. Lähteet: Wikipedia, Sotilasaikakauslehti 11/92, Virtuaalilentäjät, Heikki Moisio Missä ovat muut lähetykset. Postimerkit irtautuneet Frimärkena lössnat.. H elsingin postikonttorin tulevan ulkomaanpostin osastolla 27.6.1940 tehdyn pöytäkirjan mukaan: ”Tallinnasta 20 päivänä kesäkuuta 1940 klo 21 lähetetty pussi (karttapäätös) n:o 181 saapui postivaunussa n:o 32, Turku-Helsinki, Turun kautta Helsinkiin 26.6.1940 klo 18. Rigasta 13.6.1940 klo 21 lähetetyn, lentoteitse tarkoitetun postin. Lisänä raportissa oli kaikkien 245 Latviasta ja Virosta lähetettyjen kirjeiden vastaanottajat Suomessa. Vajaassa kahdessakymmenessä minuutissa kaikki Kalevasta saatu omaisuus oli siirretty sukellusveneeseen. . Harri Ala-Honkolan kokoelmassa on ainut toistaiseksi tunnettu lähetys Kalevan postista. Tapaus Kaleva -nimellä löydät YouTubesta ”Virtuaalilentäjien” tekemän hienon videon Kalevan alasampumisesta. Suomen päämajan radiotiedustelu sieppasi Goldbergin lähettämän viestin. Pelastunut posti lähetettiin Saksan ja Ruotsin kautta Suomeen. Goldberg sähkötti esikuntaan Kronstadtiin ja ilmoitti, että Neuvostoliiton pommikoneet olivat pudottaneet matkustajakoneen ja että hän oli korjannut pinnalle nousseen tavaran veneeseensä. Raportin mukaan saatu omaisuus käsitti 100 kg diplomaattista postia, kaksi kultaista mitalia sekä yhdeksän maan valuuttaa
Se perustettiin vuonna 1972. Liikennöi kuusi kertaa viikossa kiertolinjalla Turku-Karjala (Mynämäki)Laajoki-Turku. Toimialuetta laajennettiin 1.6.1960. Reitin pituus 142-144 km. (kysymyksen leima) Toiminta alkoi 1.4.1961 kokeilumielessä. Kaikki viisi poistettiin liikkuvien postitoimipaikkojen lukumäärästä 1.9.1980. 182 km jossain vaiheessa. Kiertolinjan reitti NousiainenNutturla-Tortti-KoljalaVapperi-Saksala-Nousiainen. Reitin pituus n. Liikennöi viisi kertaa viikossa Lapin läänissä. Autopostitoimisto 1. Toiminta alkoi 1.2.1960. Numeroksi 10 on tulkittu Autopostitoimisto -sanan TO kirjaimet. Ulottui sen jälkeen Hinnerjoelle asti. Suomen Postimerkkilehti 8 5/2016 Autopostitoimistot Lehden edellisessä numerossa (4-2016) Kari Hartonen tiedusteli autopostitoimiston leimasta. Toiminta loppui koko maassa vuoden 1983 aikana. heittolaatikoita. Autopostitoimisto 70 oli viimeinen toimistoista. Aluksi nähtävästi n. Reitin pituus n. Autopostitoimistojen 1-4 leimat postilähetyksillä. Kuva: Postimuseo. 134 km. Autopostitoimisto 2. Ne toimivat PA 1 valtuuksin. Niillä oli pysähdyspaikkoja sekä runsaasti ns. Tarkkasilmäinen lukijamme Seppo Hänninen valaisi asiaa leimasta ja autopostitoimistoista yleisemminkin Teksti Seppo Hänninen L ukija kirjoitti kysymyksessään, että merkissä on Autoposti 10:n leima ja kysymykset liittyivät myös siihen. Kiertolinjan reitti KemiTervola-Varejoki-Sihtuuna-Sivakkajoki-Kätkävaara-Loue-Koivu-Vähäjoki-Runkaus-Palokivalo-Sompujärvi-Kemi. 244 km. Mielestäni merkissä on Autopostitoimisto 3:n leima. Liikennöi kuusi kertaa viikossa Nousiaisten kunnan alueella. Autopostitoimisto 3. Oikealla alhaalla näkyy numero 3. Autopostitoimisto 1 vuodelta 1960. Autopostitoimistoja oli viisi. Toiminta alkoi 1.6.1960. Henkilökuntana autonkuljettaja ja kirjuri. Sellaista Autopostitoimistoa ei ole ollut
Linjalla postinjakaja hoiti jakelun lisäksi useita kiinteän toimipaikan tehtäviä. Toiminta alkoi loppuvuodesta 1962 Turun saaristossa. Kiertolinjan reitti Varkaus-Niinimäki-ViitalahtiKuittua-Koivumäki as.-Malkkila-Hevonlahti (Naurislahti)-Pyyli-Mäkelä-Heinävesi-Varkaus. Postin jakelu kuitenkin jatkui niillä. Mielenkiintoista lähihistoriaa voi löytyä uskomattomista paikoista. Kääreellä on mittaa pienen pöytäliinan verran. Reitin pituus n. Liikennöi kuusi kertaa viikossa Alatornion ja Karungin kunnan alueilla. Joten artikkelin merkin leima täsmää tämän tiedon kanssa. Alukset olivat Kristiina ja Pietari Brahe. Golanilla toimineen UNDOF -pataljoonaan kersantin kotiin 16.6.1981 lähettämän paketin käärepaperi on säilynyt melko ehjänä. Laivapostitoimisto 1.. Autopostitoimisto 70. Kiertolinjan reitti Tornio-Liakka-Arpela-Korpijärvi-KönöläAapajärvi-Karunki-Palovaara-SattajärviLautamaa-Tornio. . Mentiinkö Varkaudesta suoraan Kuittualle-Koivumäen asemalle vai Niinimäen ja/tai Viitalahden kautta ja päinvastoin Heinävedeltä suoraan Varkauteen vai Viitalahden ja/tai Niinimäen kautta. Postipalveluautot tulivat käyttöön 1972. Linjoja oli 1980-luvun puolella jo yli 100 kpl. Niillä oli PA 1 valtuudet. Laivapostitoimistoja oli kaksi. Toiminta alkoi 1.7.1961 kokeilumielessä. Postipalveluautojen ja -veneiden linjoista ja leimoista löytyy lisää tietoa Timo ja Tapani Fagerin kirjasta Postipalveluautoja postipalveluveneluettelo. 213 km. Myöhemmin 1980-luvulla tuli käyttöön postipalveluveneitä. Postipalvelut loppuivat niissä vuoden 1977 lopussa. . Toiminta loppui koko maassa vuoden 1983 aikana. Liikennöi kuusi kertaa viikossa Heinäveden-Varkauden alueella. Tämänkin postihistoriallisen ”aarteen” Tuomas on löytänyt Lönkalta ostamastaan rojulaatikosta, jonka pohjalle kääre oli taiteltu nelinkerroin pohjaa tukemaan. Kerhomme puheenjohtaja Tuomas Juvonen toi toimitukselle nähtäväksi muutamia ehjinä säilyneitä, sekä erään paketin koko pakkauspaperin. 9 L U K I J O I L T A L ehden edellisessä numerossa (4-2016) Antti Niemi kertoi työskentelystään postimestarina kriisialueilla Suezilta 1973 Libanoniin 1983. Paketti on leimattu tullivapaaksi ja sillä on myös ehjänä säilynyt tarkastuslipuke. Kenttäpostipaketin tarkastuslipuke UNIFIL -joukoissa 4.6.1985 käytettynä. Kaikki viisi poistettin liikkuvien postitoimipaikkojen lukumäärästä 1.9.1980. Kääreellä on 26 kpl 1,30 markan Europamerkkejä vuodelta 1981 sekä 10 pennin leijonamerkki. Julkaistu 1986. 155 km. Hän kyseli olisiko keräilijöille jäänyt ehjiä pakettien tarkastuslipukkeita, joita liimattiin toimialueilta Suomeen tuleviin postipaketteihin ja jotka yleensä repesivät paketin kääreitä avatessa. Reitin pituus n. Toiminta alkoi 1.4.1972. Autopostitoimisto 4. Reitin yläosissa kulkulinja hiukan epävarma
Jo vuonna 1891 olivat venäläiset merkit tulleet käyviksi Suomessa rengasmerkkien ohella. Kaikkia tämän ajan venäläisiä julkaisuja ei kuitenkaan tullut myyntiin Suomeen ja useatkin niistä vasta viiveellä. Hyväntekeväisyys 1905. Salo 2.3.1918. Romanov 1913. Silti miltei kaikkia niistä tavataan myös Suomessa leimattuina. tiedot luetteloitu kattavasti esimerkiksi Lapen erikoisluetteloissa. Leimojen esiintymisestä Vuonna 1957 Sven Fagerholm julkaisi Suomen Postimerkkilehdessä nro: 5 tutkimuksensa venäläisten merkkien suomalaisista leimoista. Näistä yleisin Jorfas, joita oli yli 10 %. Rengasmerkkejä toimitettiin Suomeen 14 miljoonaa kappaletta vuosina 1891-9, mutta kesästä 1900 lähtien renkaattomia ja muita runsaat 152 miljoonaa. Hammastamaton. Käyttösarja 1889. Tämän vuoksi ulkomaan postissa olivat luvallisia vain rengasmerkit ja venäläiset postimerkit, joita myös myytiin Suomessa. Teksti ja kohteet Seppo Evinsalo M aamme venäläistämisyrityksiä oli autonomian aikana useita ja yksi meitä filatelisteja eniten koskevia oli postilaitosta koskevat määräykset. Suomalaiset postimerkit kiellettiin lähetyksillä 1900-luvun alussa. Hätäraha 1915. Tätä ajanjaksoa kesti peräti 17 vuotta kun 12.3.1918 venäläisten merkkien voimassaolo Suomessa määrättiin loppuneeksi. 3 kopeekan punainen nelilö välilöllä. 1900-18 välisenä ajanjaksona ei ulkomaan postissa ollut mahdollista käyttää kuin rengastai venäläisiä merkkejä. Suomen Postimerkkilehti 10 5/2016 Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit 17 pitkää vuotta Suomalaisten postimerkkien käyttö ulkomaan postilähetyksillä kiellettiin 14.8.1900 ja kotimaan lähetyksillä 14.1.1901 alkaen. 4 kopeekan karmiini (vaakaraitainen paperi) postikortilla Helsingistä Saksaan 27.6.1901. Siinä todettiin harvinaisempia leimoja olleen tutkituista merkeistä seuraavasti: Kyläleimoja: 1,8 % edustaen yli 60 paikkakuntaa. Nämä merkit ovat tulleet Suomeen yksityishenkilöiden kautta, eivät postilaitoksen. Helsingin laivaleima ja Hampurin tuloleima 30.6. Eri anneista on hinta ym. Kotimaan lähetyksillä sallittiin kotkamallin merkit. Tutkimuksessa oli otoksena ollut 12 000 merkkiä
10 kopeekan sininen, vaakaraitainen paperi, numeroleima 921 (=Merimasku) vuoksi Terijoella leimattuina tavataan monia Suomessa myymättömiä anteja, kuten hyväntekeväismerkkejä ja Romanovien korkeampia anteja. Ennen vuotta 1906 esiintyneistä leimoista niitten osuus oli kuitenkin paljon pienempi. Mustamäkeä esiintyi tutkimuksessa peräti 3,5 %, mutta tähän vaikutti se, että kaikki nämä merkit tulivat tutkimukseen yhtenä eränä samasta lähteestä. Käyttösarja 1889. Terijoki oli listassa kahdeksas ja Oulu 14:sta. ?. Paikkakuntaleimoja löytyi yli 380 erilaista, joista yleisin oli Helsinki 25 %, toisena Terijoki 11,6 %. Postimerkkipaikkakunnista tutkimuksessa esiintyy 40 % vain yhdellä merkillä ja 20 % kahdella. Terijoki H:o tuloleima 29.8.1905 klo 1 iltapäivällä. Lähetys leimattu 29.8.1905 klo 11 aamupäivällä. (Luultavasti tämän jälkeen on löydetty myös muita numeroita) Laivaleimoja: 0,3 % joista puolet käyttösarjassa 1889 ja toinen puoli käyttösarjassa 1909. Isänmaallisina he tietysti käyttivät postimaksuihin vain venäläisiä merkkejä, joita olivat myös tuoneet mukanaan emämaasta. Kuori avattu Tornion sotasensuurissa. Merkkejä ei näillä paikkakunnilla ole todennäköisesti myyty, vaan ne ovat kulkeutuneet sinne matkailijoiden tai satunnaisten kulkijoiden mukana. Oulun suurta prosenttilukua selittää siellä toimineet tehtaat ja suuret yritykset, jotka kurssieron vuoksi saivat venäläisiä merkkejä käyttämällä säästöä postikuluissa. Kolmatta sijaa piti Oulu 8,3 %. Seuraavaksi yleisimmät 529 ja 315, joita yhteensä 5,1 % Alin löydetty numero 156 ja ylin 1033. Tampereen osuus oli 2,9 % ja Viipurin 2,6 %. Sundin kauttakulkuleima 29.12. Terijoen kohdalla on muistettava, että se oli silloisen venäläisen yläluokan kesänviettoja kylpyläpaikka, jossa vierailevat päivittäin kirjoittivat tuttavilleen ja sukulaisilleen kirjeitä ja kortteja. Lunastusleima T. Muutama löytyi myös Romavov -merkeistä. Näistä yleisimmät numerot 210 ja 210a, yhteensä 27,4 %. 11 Numeroleimoja: 1,5 % yli 30 eri postilinjasta. 10 + 3 kopeekkaa sininen/keltainen (hammaste 13 x 13 1 / 2 ) paikalliskirjeellä Terijoella. Se ei todellakaan tuolloin ollut samankaltainen suomalainen ”suurkaupunki” kuin nykyisin. Oulun osuus vuosien 1913-17 anneista on peräti 44,6 %. Hyväntekeväisyysmerkki 1905. Tämän vuoksi monet niistä lienevät harvinaisia. Tukholman tuloleima 10.1.1916. Tämän Käyttösarja 1909. Sensuurin violetti leima. Turku oli listassa neljäntenä 8,3 % ja Nikolaistad (Vaasa) viides 3,7 %. 10 kopeekan tummansininen sensuroidulla kirjeellä Ahvenanmaan Bomarsundista Ruotsiin 29.12.1915
Romanoveja 11,9 %, vuosien 1915 hyväntekeväisyysmerkkejä molemmat paperit mukaanlukien 6,0 %. Lisänä 5 kopeekan lila M-09. Romanovien rupla-arvoja löytyy vähän, samoin vuoden. Hammastamattomista arvot 15 kopeekasta ylöspäin ovat harvoin tavattavia, samoin vaihtorahamerkkien vuoden 1917 annit. Helsingin sensuurin leima 8.12. Kaikista anneista 2 kopeekan merkki oli yleisin. Hammastamattomia löytyi ainoastaan 2,4 %. annista 1889 5 ja 35 kopeekkaa, annista 1906 5 ruplaa ja annista 1909 70 kopeekkaa. Tutkitusta massasta peräti 38,9 %. Tiedustelut ja pöytävaraukset: Pertti Hurmerinta, puh. Tällaisia ovat mm. Niistä 1/1 kopeekan oranssia, josta vaakuna kääntöpuolelta puuttuu, tunnetaan vain yksi kappale. Vuoden 1889 annista lähtien useimpia merkkejä löydetään suomalaisilla leimoilla, vaikkakin joitain arvoja melko harvoin. Päällepainamista 20/14 kopeekan sininen/punainen on vaikein. Suomen Postimerkkilehti 12 5/2016 20/14 kopeekan sinivihreä lisäpainama ja 10 + 1 kopeekan hyväntekeväisyysmerkki (valkoinen paperi, hammaste 11 1 / 2 ) kirjatulla toisen painoluokan kirjeellä Helsingistä Bahama-saarille 23.2.1917. Ei pöytämaksua kerhon jäsenille. Nassaun tuloleima 6.4. Tornion sensuurin leima ja liuska. Sitä löytyykin paljon suurempiVaihtorahamerkit: 3 kopeekan punainen, 2/2 kopeekan vihreä ja 1/1 kopeekan ruskeanoranssi sensuroidulla kirjekortilla Keravalta Tanskaan 7.12.1917. Vuoden 1915 hyväntekeväisyysmerkeistä ei värillisen paperin 7+1 kopeekan merkkiä hammastuksella 12 1 / 2 ole löydetty laisinkaan. Vanhin löydetty leima on vuodelta 1876 ja nuorin vuodelta 1919.Kaikki nämä varhaisimmat ovat vaakasuoralla paperilla olevia. Käyttösarjan 1889 pystyraitaista paperia 16,4 %, vaakaraitaista 9,5 %. Eri antien esiintymisprosentti Ennen vuotta 1889 julkaistua käyttösarjaa löytyy myös muista varhaisimmista anneista satunaisesti muutamia merkkejä Suomessa käytettyinä, jopa annista 1866/71. Lontoon kauttakulkuleimat 14.3. Käyttösarjan 1909 merkkejä tutkitussa massassa oli runsas puolet (53,7 %). Suomen Filatelistiseuran myyntitapahtuma su 20.11.2016 klo 10.00 – 14.00 Lönnrotinkatu 32 B, katutaso. 050 589 8010, email: postia.pepelle@gmail.com MERKKIMARKKINAT 1905 hyväntekeväisyysmerkkejä
Useat tuohtuneet kirjoittajat tuomitsivat Fagerholmin kirjoituksen ja sanoivat näiden merkkien kuuluvan Venäjä-kokoelmiin, ei suomalaisiin. 18.3.1921 postitetun painotuotekuoren on lähettänyt Scandinavian Corporation Helsingistä osoitteesta Arkadiankatu 4. . Myös Venäjä-Japani sodan aikaiset vuodet 1904-5 ovat leimoissa yliedustettuina (14,2%). Postimerkkien ja kokokohteiden lisäksi kirjasta löytyvät myös muut keräilykohteet kuten mm. Tutkimuksessa oletettiin, että Suomessa käytettyjen venäläisten merkkien säilynyt kokonaismassa oli alle 100 000 ja sekin oli vähenemässä vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Siinä todettiinkin, että nämä merkit ovat kokoelmien ”puuttuva rengas”, jota ilman mikään Suomi-kokoelma ei ole täydellinen. Kansioiden valmistajatkin ovat näille painattaneet omat lisälehtensä ja luetteloissa, Norma ja Lape, ne ovat jo pitkään olleet mukana. Suomen arvomerkkien markkinahinnasto osa II Kustantaja: Suomen Filateliapalvelu Oy Painopaikka: Livonia Print, Latvia 304 sivua. Silloin niistä yhdessä muodostuisi todellinen hakemisto Suomen filatelian halutuimmille kohteille. Seppo Evinsalo Pelkästään 10 kopeekan ovaaleista löytyvät myyntihinnat 52 merkille ja 18 eri postilähetykselle.. Perusteena käytettiin sitä toteamusta, ettei merkkejä oltu painettu vartavasten Suomea varten, kuten esimerkiksi rengasmerkit. Jokaisesta kohteesta on erittäin hyvä kuva, joten niiden vertaaminen on helppoa. Tänä päivänä filatelistit kuitenkin myöntävät näiden kuuluvan Suomen filateliaan, jos ei muuten, niin postihistorian takia. Vuoden 1917 leimat olivat tutkitusta massasta yliedustettuina (26,5 %). L U K I J O I L T A L ukijamme Järvenpäästä, Tero Kilpijärvi, tiedustelee onko jollakulla lukijoista tietoa oheisen kuoren lähettäneestä firmasta. Kirjassa esitellään lähemmäs 2 000 kohdetta, jotka on myyty Suomen Filateliapalvelun ja Hellman-huutokauppojen toimesta elokuusta 2014 joulukuuhun 2015. Täytyy toivoa, että osalle II tulee tulevaisuudessa myös jatko-osat. Tero kerää Irlannin ja Suomen välistä kirjepostia ja on kiinnostunut lähetyksistä molempiin suuntiin. Hammastamattomissa pienet arvot ovat kuitenkin nekin harvinaisia. Erittäin tervetullut opus kaikille kokoelmaansa rakentaville tai sitä myytäväksi ajatteleville. Tämä johtui ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheista ja Suomen orastavasta itsenäistymisestä. korut, kirjat, militaria, kortit ja numismatiikka, jota sitäkin on 27 sivua. 13 na ryhminä. Ensimmäinen osa julkaistiin LAPE 2015 -luettelon yhteydessä ja se oli otannaltaan huomattavasti suppeampi. (osoite on ollut sittemmin puretussa Maitokeskuksen kiinteistössä). Lisäksi on mainittu kyseisen huutokaupan numero. Muiden arvojen esiintyminen oli seuraavanlainen: 3 kopeekkaa 11,6 % 10 kopeekkaa 10,3 % 1 kopeekkaa 8,9 % 7 kopeekkaa 6,8 % 20 kopeekkaa 4,4 % Pienten arvojen suuri esiintyminen johtui siitä, että suurempien arvojen loputtua käytettiin postimaksuihin pienempiä arvoja suurempia määriä. Kohteet esitellään kirjassa kuvan, lyhyen selostuksen, Lape -luettelon numeron ja myyntihinnan kera. Samojen kohteiden toteutuneita myyntihintoja vertailemalla voi arvioida omaan hankintaansa tarvittavaa rahamäärää tai vaihtoehtoisesti mitä siitä myytäessä on realistista saada. Sisällysluettelo helpottaa halutun kohteen löytämistä ja se on jaoteltu kuten kyseisten huutokauppojen omissakin luetteloissa. . Ovh 35 € S uomen Filateliapalvelu Oy on julkaissut toisen osan Suomen suurimpien postimerkkihuutokauppojen myyntihinnoista. Postilähetykset Suomesta Irlantiin tuolta ajalta ovat harvinaisia. Vastaanottaja lienee ollut jonkinlainen rakennusyhtiö. . Kirja on jaoteltu kohteittain alkaen 5 kopeekan ovaaleista, joten halutun kohteen myyntitulokset löytyvät kaikki samoilta sivuilta. Tämä toteamus sai Suomen Postimerkkilehden seuraavissa vuosikerroissa todellisen vastalauseiden myrskyn aikaiseksi
Molempien tulee olla yhtä valkoiset. Tästä arkista on kaksi kappaletta Postimuseossa, mutta toistaiseksi Kari Lehtonen ei tunne ainuttakaan museon ulkopuolella. Lehtosen K otkamallin 5 pennin vihreä on normaalileimaisena massamerkki, jonka luettelonoteeraus on 0,50 euroa, todellinen tuskin 10% siitä. S uomen Filatelistiseura sai vanhan jäsenensä perikunnalta nähtäväksi kaksi mielenkiintoista ehdotearkkia saarisen mallin syntyvuosilta. Useimmiten ne ovat kuitenkin vain heikolla pohjapainatuksella varustettuja. Suomen Postimerkkilehti 14 5/2016 Ensi vuonna 100-vuotta täyttävän saarisen mallin ehdotteet tulivat päivänvaloon Saarisen mallin harvinaiset ehdotteet Saarisen mallin syntyhistoriasta on löytynyt kaksi uniikkia kohdetta, jotka ovat kuuluneet Suomen Filatelistiseuran edesmenneelle jäsenelle ja ovat nyt tulleet myyntiin. Toisessa niistä on Eliel Saarisen hyväksyttyjen ehdotteiden pari, sekä Harald Lindbergin hylättyjen ehdotteiden pari samalla arkilla. Näitä ehdotteita on Postimuseon hallussa kolme ja yksi puolikas arkki tunnetussa saarisen mallin kultamitalikokoelmassa. Parhaiten tämän näkee suurennuslasilla, jos omien silmien näkökyky on iän myötä heikentynyt. Tästä syystä näitä ”erikoisuuksia” näkee useasti netissä myynnissä. Valkoinen pohja Heikko pohjapainanta Kuvassa 1 (yllä) on sekä Eliel Saarisen hyväksyttyjen että Harald Lindbergin hylättyjen ehdotteiden parit samalla arkilla. Teksti Seppo Evinsalo. Kuvassa 2 (vasemmalla) on kellanruskea painanne saarisen hyväksytyistä ehdotteista merkinnällä ”Komitean puoltamat”. Ilman pohjapainantaa merkin hinnaksi luettelot noteerevat jo 85 euroa. . Kotkamallia paljon tutkinut Matti Pesonen kertoo, että paras keino varmistaa merkin aitous on verrata arvonumeron 5 ympyrän ja merkin muuta pohjaa. Ehdotteet lähetettiin saarisen mallin aitouttajalle Kari Lehtoselle, joka tutki kohteet ja vahvisti ne aidoiksi
Itsekin porvoolainen Ulf Fomin huusi kohteen kokoelmaansa, mutta lainasi sitä toimitukselle kuvausta varten. Sama amerikkalaisten Saksan miehitysjoukkojen leima Ebayssa myynnissä olleella kirjeellä. Pahvisten kansien sisältä löytyi kuusi merkkiä, joissa luultavasti esiintyy saman perheen/suvun edustajia sekä kotikaupungin. Tästä arkista Lehtonen ei tiedä postimuseon ulkopuolella olevan muita. Toinen esiintullut koevedos (kuva 2) on painanne, jossa on kellanruskea kehys ja harmaa keskiö. Kaksi muuta museossa tutkittua arkkia olivat samaa taidepainopaperia kuin nyt esiin tullut. S amoista Lönkan huutokaupoista on peräisin myös tämä omakuvamerkkien saksalainen esiaste, joka jäi päätoimittajan haaviin aiemmin. . On sitä osattu jo 60-70 vuotta sitten. 15 L U K I J O I L T A M atti Pesonen kirjoitti ulkomaalaista leimoista suomalaisilla merkeillä SP-lehden alkuvuoden numeroissa. Toki ainahan voi arkistojen kätköistä tai keräilijöiden jäämistöistä löytyä niitä lisää. Koska se oli näyttelytilassa, ei Lehtonen päässyt mittaamaan siitä paperin paksuutta enkä myöskään tarkistamaan stereomikroskoopilla paperin rakennetta. Nyt nämä itsenäisen Suomen syntyhistoriaan liittyvät uniikit kohteet tulevat myyntiin lokakuun Hellman-huutokaupassa. Lisäksi osaan oli kirjoitettu ”Komitean puoltamat” ja vedetty viiva Saarisen ja Lindbergin ehdotteen väliin. Nämä muutokset on myös lopulliseen hyväksyttyyn merkkiin sitten tehty. Pirjo Mattila, joka vastaa museolla postimerkkien kokoelmista kertoi että se on näiltä ominaisuuksiltaan sama kuin muutkin Lehtosen tutkimat arkit. Toki jokainen tunnettu arkki on hiukan erikokoinen, koska ne on saksilla leikattu erilleen tuosta painoarkista. Elokuun ensimmäisissä Lönkan huutokaupoissa oli myynnissä oheinen Porvoon 600-vuotisjuhlamerkki upealla punaisella leimalla US Civil Censorship Munich 30.8.1947. Arkki on silmämäärisesti katsottuna samanlainen kuin nyt esiin tullut. Tällaisia mukavia löytöjä joka maanantaisista huutokaupoista onnekkaat onnistuvat itselleen nappaamaan harva se viikko. Postimuseon ulkopuolella tiedetään olevan tuon arkin lisäksi puolikas vastaavasta arkista tunnetussa saarisen mallin kultamitalikokoelmassa. Postimuseossa on siis kaikkiaan kolme ehdotearkkia, joita voidaan pitää samanlaisina nyt esiintulleen kanssa. Sopivasti ennen ensi vuonna vietettävää saarisen mallin ja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlia. ?. Niissä oli kirjoitettuna tai tehtynä merkintöjä siitä, kuinka Saarisen ehdotetta on edelleen korjailtava seuraavaa vaihetta varten. Arkeissa on myös teksti ”Komitean puoltamat”. selvitysten mukaan Postimuseossa on tallessa ensimmäisestä (kuva 1) kaikkiaan kolme samanlaista ehdotearkkia. Niiden koko on myös jokaisessa vähän erilainen. kuva. . Pesosen Matti kuvan nähtyään kertoi sen olevan hänelle ennen näkemätön ja aivan nappiloistona todella hieno löytö. Niitä on postimuseossa kaksi kappaletta. Yksi niistä on Postimuseon puolella näyttelyssä
Venäjältä ja Venäjän kautta tulevaa postia alettiin sensuroida Helsingissä jo 3.9.1914. Sotasensuuri oli ensisijaisesti armeijan alainen organisaatio. Suomen Postimerkkilehti 16 5/2016 Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän yhteneväiset ulkomaan postin Sensurointileimat 1914-15 S uomessa sensuuri alkoi ulkomaille lähtevän postin osalta heti, Juhani Olamon mukaan kaikki ulkomaan posti määrättiin heti ohjattavasi Pietariin. Teksti ja kohteet Reijo Tanner Kortti Hollannista (Leiden 23.XI.14) Tampereelle ei tuloleimaa). Se tarkasti Suomesta ulkomaille menevän kirjeenvaihdon sekä lisäksi ne muualta Venäjältä tulevat lähetykset, joita ei oltu sensuroitu ohjeiden mukaisesti täyden sotasensuurioikeuden omaavissa kaupungeissa muualla Venäjällä. Tätä varten Tornioon avattiin ensimmäinen Suomen sotasensuurin toimipiste 15.8.1914. Tästä luovuttiin kuitenkin jo elokuun 5. Venäjälle oli luotava valtakunnan kattava organisoitu sotasensuuri kaaoksen välttämiseksi. Ulkomaan postin osittainen sensurointioikeus oli sotavankipostia pääasiallisesti käsittelevillä kahdeksalla kaupungilla: Moskova, Don, Irkutsk, Kazan, Omsk, Habarovsk (Priamur), Tashkent (Turkestan) ja Pietari sotavankisensuroinnin ylikordinaattorina. Suomen kanssa toimi yhteensä 23 itsenäistä organisaatiota, joita MMCC koordinoi. Ruuhkapostia kertyi Tornioon tuona aikana 13 hevoskuormaa, joka päästettiin läpi tarkastamatta. päivä ja kaikki posti käskettiin ohjaamaan Suomesta Tornion kautta Ruotsiin. Reijo Tanner on pitkän linjan filatelisti, jonka erikoisalana on postihistoria.. Venäjällä oli voimassa jo Japanin sodan peruja tietyn asteinen sotasensuuri, sitä vain syvennettiin ja muutettiin tämän tästä sodan edetessä. Helsingin sotasensuurin leima TK 24a (PG MS12a) ja ss-koneleimaus 7.XII.14 (14 vrk) lähtöleimana Tampereelle. Painotuotteen sensuuri oli ollut voimassa Venäjällä jo 25 vuotta ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä. koska posteille ei ollut tilaa. Elokuun 8. Suomi kuului sotilaallisesti VI armeijan eli Pietaria puolustavan armeijan alaisuuteen, mutta sensurointilaitoksemme toimi silti omana autonomisena yksikkönä. Venäjällä toimi täysin sensurointioikeuksin 15 armeijaa ja Pääsotasensuurikomissio Pietarissa (MMCC = Main Military Censor Commission), sekä kaupungit Pietari, Tiflis (Kaukasus), Dvinsk, Kiev, Minsk ja Odessa. Tilanne Suomessa Suomi sai kuukauden lisäaikaa sotasensuurinsa kehittelyyn. Määräys koski kaikkea ulkomailta Suomeen tulevaa postia, mutta olen löytänyt sensuSotasensuuri astui voimaan Venäjällä 2.8.1914 (20.7.1914 juliaanisen kalenterin mukaan), kun Venäjä julisti sodan Saksaa vastaan. Tätä postia löytyy vain hyvin pieniä määriä. päivä määrättiin kaikki posti pysäytettäväksi Tornioon, mutta siitäkin oli pakko luopua 12.8
Tämä on yksi oletusreitti Amerikan kirjeille, posti tuli ja Saksalainen jalkaväki hyökkää elokuun 7. Venäjän yhteydet ulkomaailmaan Valtaosa Venäjän kirjeenvaihdosta kulki ennen maailmansotaa Saksan ja ItävaltaUnkarin kautta. Venäjän posti toimitettiin Raumalta Riihimäelle, missä Suomeen tulevat säkit ohjattiin Helsinkiin ja Venäjälle menevät Pietariin. Postikortti Sveitsistä, St Gallen 20.X.14, TK 25 a (MS P13a) ja Helsinki ss-lähtöleima (0144.21) 6.XI.14.9f, Turun sotasensuurin koneleima tuloleimana 7.XI.14 5.i (17 vrk). Helposti sensuroitiin kohteet, joissa osoitteessa luki Russia ja tulivat siten kirjoittajan toimesta ohjatuiksi Pietariin. Ei merkintöjä käynnistä Pietarista.. Kortti Venäjän postitoimistosta Kiinasta (Peking) 9.2.1915 Tanskan Langelandiin (ei tuloleimaa). Italiaan oli yhteys Balkanin (Ungen) kautta, mutta pääsääntöisesti posti kulki Ranskan kautta. Kaikki sotakumppaneiden kenttäposti ja kaikki sotavankiposti kulkivat aina Pietarin kautta. Helsinki laajensi kotimaan postin sensurointiin 13.10.1914 yhdessä Tampereen, Kuopion, Turun, Nikolainkaupungin (Vaasa) ja Oulun kanssa. Suomeen ulkomailta tulevan postin sensurointi aloitettiin Helsingissä virallisesti uudella asetuksella 23.9.1914. Sodan alettua postinkulun kannalta merkittävin yhteys toimi Suomen kautta, postinvälityksen piste länteen oli Tornio. Jorma Keturin tutkimustulosten mukaan postia toimitettiin Ruotsin Gävlestä suoraan Raumalle 8.8.1914-22.12.1914. vuonna 1914. Sitä ei ole vaadittu Siperian läpi. Yhteensä sotasensuuri toimi Suomessa 10 kaupungissa. Oheisleimoja ja materiaalia on tältä osin niukasti saatavilla (Arkangel leimoja ja A: n sotasensuurileimoja esiintyy). Mikäli se on kiertänyt Amerikan kautta on myös Kiinan toimisto käyttänyt samaa ulkomaan postin sensurointileimaa (TK 24b) kohteen sensuroinnin osoittamiseen! Venäjän Kiinan toimiston kautta pystyttiin siis ohjaamaan postia edelleen muihin maihin Kiinan postin mukana. Rauma liittyi mukaan 24.10.1914 ja Pori 14.11.1914. Vastaavasti Venäjällä sensuroitu posti lähti Rauman kautta kohdemaihin. Suomen sisäisen postin tarkastus aloitettiin Viipurissa 2.10.1914 ja silloin otettiin käyttöön Suomen ensimmäinen sensuurileima. Jatkopostiyhteydet Venäjän liittolaismaihin toimivat Ruotsin ja Norjan kautta Iso Britanniaan ja sen kauppalaivojen kautta vihdoin kaikkialle muualle maailmaan. Suoraa postinkuljetusta Iso Britaniaan oli myös Arkangelin kautta. Kortti on voinut kiertää Amerikan kautta. Oheisleimojen puuttumisen vuoksi kulkureitti on epäselvä. 17 . Euroopan ja Afrikan posti kulki Britanniasta Ranskaan ja sieltä edelleen kohdemaihin. roituina lähinnä vain venäläisiä kirjeitä aikaväliltä 3-22.9. Tästä yhteydestä kuitenkin luovuttiin saksalaisten sukellusveneiden muodostaman riskin vuoksi ja kaikki posti kulki sodan loppuvuodet pelkästään Tornion kautta. Aluksi kaikki ulkomaan posti tuli Helsingin sensuurin kautta, myöhemmin Venäjän sisäistä postia sensuroivat muutkin kaupungit ja Pietari osin ulkomailta Suomeen tulevaa postia
poistettiin leimoista nopeasti ja viimeiset kolme leimaa olivat muodossa ????????. Toki ne varmaan suorittivat vaadittavat sensuroinnit omalta osaltaan helpottaakseen Pietarin ruuhkaa. Peter Michaelove ja David Skipton esittelevät leimatyypit Pietarin leimoina numeroilla 12 a ja b ja 13 a,b,c. (sotasensuurin valtuutuksella tarkastettu), mutta viimeinen sana ??????????. On mahdollista, että ulkomaanpostin sensuroinnista annettiin kaikkia täyden sensurointioikeuden kaupunkeja koskeTäyden sotasensuurioikeuden omaavien alueiden/kaupunkien yhteiset ulkomaan postin sensurointileimat: va määräys. Vertailun vuoksi ohessa myös melko vastaava Venäjän ulkomaan postin sensurointileima Pogranitsnajasta (???????????, Mantsurian ja Venäjän lähti säkeissä; postihistoriallisia jälkiä jäi vähän. ????????. Persia (Iran) oli siis yksi harvoista postin välitysmahdollisuuksista Venäjän keisarikunnalle. Myös Tiflis ohjasi postinsa Persiaan Bakun kautta mieluummin kuin hankalaa reittiä vuorten ylitse. marraskuuta 1914, loppui samalla myös laaja venäläisten postilaivojen käyttö koko Levantin alueella. M.Kosoi toteaa leiman käyttötarkoitukseksi kansainvälisen kirjeenvaihdon (?????u ??. Korvaavaksi reitiksi Venäjältä tuli postin kuljetus junilla Tiflisin kautta Bakuun ja sieltä edelleen laivoilla Persiaan. Leima on yksinkertainen leima ilman kaupunki-, päivämäärätai sensorin henkilökohtaisia merkintöjä. ????????. Myös Afganistaniin oli mahdollista toimittaa suoraan tavaroita ja postia(?), kauttakulusta ei minulla ole tietoja. Muut täyden sotasensuuritoiminnan kaupungit olivat pääosin kontaktipinnassa vihollisvaltioihin ja siten ne eivät pystyneet kauttaan toimittamaan postia suoraan kohdemaihin. ????????. Ehkä tässä vaiheessa muidenkin alueiden poikkeavat käytännöt vedettiin samaan muottiin. MS 13 syyskuussa 1914 eli n. Pääsääntöisesti siis kolmikirjaimiset leimat olivat käytössä vuonna 1914 ja kaksikirjaimiset 1915. Sensurointileimat 1914-15 Venäjällä oli ensimmäisen maailmansodan suurin armeija, 12 miljoonaa sotilasta, joista 3/4 kaatui, haavottui tai katosi sotatantereilla.. – 07.XII.14 Petrograd MS12 b = Helsinki TK 24b 03.III.15 – 12.VI.15 Petrograd MS 13a = Helsinki TK 25a 24.X.14 – 28.XI.14 Petrograd MS13 b = Helsinki TK 25b 15.III.15 – 20.VII.15 Petrograd MS13 c = Helsingistä leimatyyppiä ei tunneta, leimassa ?.?. Vladivostok idässä oli tärkeä ja turvallinen reitti länteen (tosin idän kautta), varsinkin Aasiaan ja Amerikkaan meneville lähetyksille. keskellä leimaa, eikä leiman yläosassa (kuten perusleimatyypeissä 12 & 13 a,b). = sotasensuurin tarkastama). Teksti oli aluksi ?.?.. ??????????. Tornio ei käyttänyt leimoja lähteville postikorteille ennen maaliskuuta 1915, eikä kuvattuja leimoja koskaan. Suomessa Helsinki käytti leimoja ainoastaan saapuville lähetyksille. Mitä postikuljetuksen korvauksista oli sovittu, ei ole tiedossani. Vladivostokilla ei ollut virallisesti täyttä sotasensuurioikeutta. . 1,5 kuukautta sensuuritoiminnan aloituksesta ja MS 12 lokakuussa 1914 (juliaanisen kalenterin mukaan). ????????????. Suomen Postimerkkilehti 18 5/2016 T ämän tutkimuksen leimat (kaksi eri päätyyppiä) otettiin käyttöön Pietarissa melko pian sensurointitoiminnan vakiinnuttua käytännöksi. Kun Odessa-Kontantinopol reitti sulkeutui Venäjän julistettua sodan Osmanian (Ottomaanien) valtakuntaa vastaan 5. Yksinkertaisinta oli, että kaikki teetättivät lähes vastaavat leimasimet, joilla ulkomaan postin aiemmin merkkaamattomillekin kohteille (postikortit) nyt alettiin lyödä tuo leima. Leimaa 13c hän ei tunne, havaintoni on VIII.15. Kirjeille lähtösensuuri lyötiin kirjeen taakse, mutta tuloleimaus tehtiin kirjeen etupuolelle. Leimojen Suomen sensurointihavainnot: Petrograd MS12 a = Helsinki TK 24a 20.X.14. Tätä kautta lähetykset saatiin turvallisesti länteen. (?.?. Kosoi’n mukaan leimojen käyttöajat olivat 12 a: XI.14-XII.14, 12 b: (?.?): I.15VIII.15; 13a: IX.14-XII.14; 13b: I.15-IX.15. ???????????????). Vaikka Suomi seurasi Pietarin ja Moskovan rutiineja avattujen kirjeiden sensuroinnissa, ei Suomessa ollut käytössä ensimmäistäkään sensuurileimaa tuossa vaiheessa, vaikka Pietari käytti niitä sensuuritoiminnan alkupäivistä alkaen. Toisaalta näin idässä ei ollut kattavaa yksityispostin tarkastustoimintaakaan
Onpa tästä saattanut tulla jokin ohjeKortti Sveitsistä (Herisau 9.IV.15) Turkuun. Habarovsk 17.03.15 ja Harbin (Mantsuria) tulo 21.03.15. = 15,5 mm). Ainakin MS01 (kuva kirjassa) ja oma havaintoni MS04 tukevat näkemystä, että sekin oli ulkomaan postin sensurointileima. Sensuroidulla kohteella ei ole Pietarin tai Tornion leimoja, koska se on jo sensuroitu, vaikkakin kirje on todennäköisesti kulkenut kyseisten kaupunkien kautta Tanskaan. Pogranitsnaja on viimeinen Venäjän puolen asema Mantsurian rajalla Vladivostokin (Nikols-Ussurisk risteysasema Habarovsk-Vladivostok radalta) ja Harbinin välisellä rataosuudella. punainen, ø 32,5 mm, teksti h=7,6 mm, ?-?. Sitä ennen käytettiin vain sulkijaliuskoja ja sinettilakkausta sotasensuurin toiminnan osoituksena. Käyttöhavainnot vuodelta 1915. Johtopäätökset Helsingin sotasensuurilla ei ollut käytössään mitään leimoja, kun ulkomaisten lähetysten sensurointi Suomessa alkoi 23.9.1914. Täten myös pienempien sensurointipisteiden tarkistukset kelpasivat sensurointiin eikä kohteita tarvinnut tarkistaa ylimääräisesti Pietarissa. Leima tunnetaan myös M kirjaimella ja se on sensorin henkilökohtainen ss-leima. Leima on Michaelove & Skipton’in mukaan numero Pog MS01 ja myöhemmin sama sensorin nimikirjaimilla Pog MS04 (kuvassa). Vaikka kortit olisi luettu sensuurissa, ei käytössä ollut leimoja sensuroinnin osoittamiseksi. Toinen esimerkki Venäjän ulkomaan postin sensuroinnista. Pog MS04. 19 . Kirje Penzasta Kööpenhaminaan 21.07.15 ja tulo 13.08.15, kuljetusaika vain 10 päivää sota-aikana! Kirje on sensuroitu vain Penzassa leimalla Pen MS02 (violetti 52 x 21 mm) ja oheen on lyöty ulkomaan postin tarkastus sensurointileima Pen MS07 (violetti, ø 28,0 mm, teksti h=9,5 mm, ?-?. Leima muistuttaa paljon kuvattuja leimoja mutta siinä on erilainen fontti. Pog MS01 on sama leima ilman kirjainta T (sensorin sukunimen ensimmäinen kirjain?) ja Pog MS4 leima kirjaimella T. raja-asema). Sensuroitu posti kulki suljetuissa postisäkeissa.. = 17,2 mm. Helsingin ensimmäinen sensuurileima TK1 tuli käyttöön 17.10.14, mutta sen havaintoja ulkomaan postilla on todettu vasta joulukuulta. Suomeen tuloleimana Helsingin sensuurin käyttämä ss-leima TK24b ja Turun sensuurin venäläisleima (1206.14 NEW) 13.VI.15.9a tuloleimana Turkuun. Ne esiintyvät ulkomaan postitteilla. Täten Pietarin käyttämien ulkomaan leimojen kopioiminen olisi ollut luonteva keino osoittaa sensuurin toiminta avoimilla lähetyksillä, varsinkin postikorteilla
Kautta aikain Pietarissa on lätkäisty aina muuErehdyksessä (Finland eri käsialalla) Suomeen päätynyt kortti Grenoblesta (Mai 3 15) Pariisin kautta (Paris R.P 8:30 6.5.1915) Zwolleen. Täällä tarkistus oli sata prosenttista, muualla Venäjällä yksityishenkilöiden postia sensuroitiin leimoilla osoittaen vain satunnaisesti (ulkomaan posti tosin aina). Melkoinen suomalainen ss-kohde! tama leima, kun kohteet ovat kiertäneet useiden postipisteiden välillä ennen tuloa Suomeen (tai muuhun kohdemaahan). Hollannin sensuurileima D59 tuloleimana. Leimojen kirjainten korkeus ja etäisyys toisistaan vaihtelee, joten käytössä on ollut useita leimasimia jotka pääsääntöisesti ovat melko yhteneviä keskenään. Helsingin sensuurin käyttämä TK25b tuloleimana. Pietarin tuloja lähtösensuuri ovat oletettavasti toimineet ainakin eri rakennuksissa, lisäksi Pietarissa yksinään toimi neljä yksikköä täysin sensuurioikeuksin! Täyden sotasensuurioikeuden omaavien kaupunkien lähetyksillä ei näy merkkejä Pietarin leimoista. Ulkomainen kohde voi sisältää sotasensuurin normaalin tuloleiman, mutta usein ulkomaan kohteet sisältävät vain sensuurileiman. Sitä paitsi sensuuri oli tarkin Suomessa ja Baltian alueella. Suomen ja Ruotsin kieltä hallitsevat sensorit toimivat Helsingissä. Sama käytäntö jatkuu yhtenevänä myös muiden leimasimien tullessa Helsingin sotasensuurin repertuaariin loppuvuodesta 1914 ja alkuvuodesta 1915. Sveitsistä tai Torniosta kohde on ohjattu Hollantiin. Olisi ollut järjetötöntä tehdä kaikki kahteen kertaan Pietarissa ja ruuhkauttaa kaikki posti yhteen toimipisteeseen, kun se voitiin tehdä järkevimmin hajautetusti. Perilletulosta ei ole leimaa, joten kortin matkustusaikaa ei pysty määrittämään. Lisäksi kohteella on sama Helsingin ss:n koneleimaus, kuin tutkituilla leimakohteilla. Ohjattu Mikkeliin, jossa leimattu Sveitsiin 27.V.15.8a. Suomen Postimerkkilehti 20 5/2016 Sensurointileimat 1914-15 kin täyden sensuurioikeuden omaaville kaupungeille. Näistä ei postin kulun vaatimaa aikaa pysty selvittämään. Ulkomaan postitteille on varmaan määräyksestä lyöty mahdollisimman vähän leimoja, jotta teksti pysyisi luettavana. Ulkomaille lähtöleimana Tornion sensuurin leima TK8/1 (tosin ehjä leima, eikä vioittunut, kuten lähdeteoksissa kuvattu – ehkä tämä olisi leima numero 3?). Kukaan ei väitä tämän kohteen kulkeneen Pietarin kautta, koska ss-leimassa lukee Helsinki. Näiden leimojen toteaminen suomalaisiksi sensuurileimoiksi perustuu pääosaltaan oheisiin Helsingin sotasensuurin koneleimoihin ja venäläisleimoihin sekä pietarilaisten leimojen poissaoloon. Joka tapauksessa lyhyemmän ajan kuin Venäjällä. Tässä vaiheessa minulla ei ole mitään teoriaa, miksi tutkittavien leimojen TK24b ja TK25b käyttö Suomessa jatkui ainakin kesäkuuhun 1915. Miksei näitä leimoja korvattu uusilla, vaan niiden käyttö jatkui vanhojen rinnalla. Venäläisten tykkipatteri Vileykan rintamalla.. Miksi Venäjällä luovuttiin yhtenevistä ulkomaan postin sensuuriKortti Ranskasta (Breast käsin 25.II.15) Helsinkiin on sensuroitu leimalla TK5. Sotasensuurileiman ohella on käytetty ss-koneleimaa lähtöleimana ?.III.15.9f. Tämä tietenkin vaikeuttaa johtopäätösten tekoa sensurointipaikkakuntaa määritettäessä. Niiden tarkastamilta lähetyksiltä löytyvät tutkimuksen kaksi ulkomaan postin sensuurileimaa syksystä 1914 alkaen