5 Historian oudot postimerkkitarinat s. 4 /2023 SUOMEN ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 104. vuosikerta / 10€ SF:n kesäretki Forssaan s. 42 Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit, osa 3. Lakkasinetit takana. 7 Kirjapainolastuja no 1 s. Romanovdynastia 300 vuotta 1913 sivu 16 20 kopeekan oliivinvihreä kirjatulla kirjeellä Helsingistä Ruotsiin 16.10.1913. Alle 15 g:n kirjeen postimaksu ulkomaille oli 10 kopeekkaa, kirjaaminen 10 kopeekkaa 1.5.1891-13.9.1917.. 26 Postivaunuissa leimatut venäläiset postimerkit ja ehiöt s
s.40 Postivaunuissa leimatut venäläiset postimerkit ja ehiöt, Antti Roivainen s.42 Rivi-ilmoituksia s.50 Näyttelyja tapahtumakalenteri s.51. 2 4/2023 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus 2023 Puheenjohtaja: Pekka Lempiäinen 0400403230 pekka.lempiainen@helsinki.fi Varapuheenjohtaja: Martti Forss 0400840598 martti.forss@onninen.com Sihteeri: Pekka Hurri 0405032144 pekka.hurri@pp.inet.fi Esitelmöitsijöiden yhteyshenkilö: Perttu Haglund 0405451239 perttu.haglund@gmail.com Kotisivujen ylläpidon yhteyshenkilö: Janne Nikkanen 0415276430 nikkanenjanne@gmail.com Tapio Tuominen 0400212969 tapio.tuominen@outlook.com Matti Lundberg 0415316112 matti.aj.lundberg@gmail.com Toimihenkilöt Rahastonhoitaja KaiAnttila 0503234953 kai.anttila@pp1.inet.fi Olli Saarinen (kerhohuutokaupat) 0400934522postiaollille@gmail.com Kerhomestari PerttiHurmerinta 0505898010 postia.pepelle@gmail.com Meklarit PetriJansson 0400552671 petri.jansson@kolumbus.fi EeroMäkelä 0400602887 sakarieero@gmail.com Sisällysluettelo 4/2023 Suomen Postimerkkilehti Pääkirjoitus, Tapio Tuominen s.3 Puheenjohtaja, Pekka Lempiäinen s.4 SF:n kesäretki Forssaan, Heidi Heiniö s.5 HFF:s ordförandes spalt, Carl Appelberg s.6 Historian oudot postimerkkitarinat, Yle Areena s.7 Postimerkkejä maailman katolta Tiibet1912–1959, Jukka Sarkki s.8 Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit osa 3 Romanovdynastia 300vuotta1913, Seppo Evinsalo s.16 Merkki-Alpert40v,Seppo Evinsalo s.20 Kai Masalin, ”harrastustieteiden maisteri” s.21 FilatelistinDigiABCosa4, Tapio Tuominen s.22 Kirjapainolastujano1,Seppo Salonen s.26 Kohteet kertovat XX: Jerusalem, Seppo Laaksonen s.28 PHY: kolmas paikallispostihistoriavihkonen Joensuu
15.9. Tai sähköpostiin,jokavaihtoehdoista onhuonoin.Miksihuonoin?Lähettäjäei voitietäämeniköperille.Vaimeniköroskapostien joukkoon ja jää kokonaan lukematta.Sähköpostieimyöskäänolesalattukirjeelleiseolelähetettysalattuna. Ennen oli helpompaa kun oli vain yksifyysinenpostilaatikkokaikillekirjeilleolipalähettäjäkukatahansa. Lehden taitto: Tapio Tuominen Painopaikka Tryckeri: K-Print, Tallinna, Viro Saitko kirjeen ilman erillistä kirjekuorta ja tietysti siis myös ilman postimerkkiä! Tapio Tuominen päätoimittaja Ei, en tarkoita ehiökirjettä, joita myös keräilemme. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. Juha-Pekka Raeste kirjoitti Hesarissa28.6.2023: Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen hallitusohjelman mukaan ”Suomisiirtyyasteittaindigitaalisten palveluidenensisijaisuuteenviranomaiskanavana”. Klick to we bs ite Klic k to web sit Kl ick to w eb site. Silloin vastuu kirjeenkirjesalaisuudestasiirtyykirjeen lähettäjälle.Laskuilleparastapaonelasku, joka tulee suoraan pankkiin. Maksettavansummanjalaskunoikeellisuudenkannattaakuitenkinainatarkistaa! Mutta itse asia; saamme sinne tänne erilaisia viestejä ja kirjeitä. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 103. Toisin sanoen erilaiset tähän asti kirjeitse lähetetyt kirjeet pyritään korvaamaan asteittainsähköpostiviesteillä. Osa tulee Suomen Postin OmaPostiin,pankkienjavakuutusyhtiöiden ”omapostiin” tai verkkopostilaatikoihin taisittenviranomaistenkutenVerottajan, TE-toimistonjaPoliisinkäyttämäänSuomi.fipalveluuntailääketieteellisetilmoitukset ja tutkimustulokset OmaKantaan. vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Tapio Tuominen 0400 212 969 info@suomenfilatelistiseura.fi Postiosoite Mail address SP-lehti Lönnrotinkatu 32 B 29 00180 Helsinki Toimituskunta Pekka Lempiäinen, Seppo Laaksonen, Seppo Salonen ja Tapio Tuominen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 52 € 2023 Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 65 € 2023 Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 77 € 2023 Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. Saammeko toimivan vaihtoehdon Ruotsista. Tarkoitan sähköistä kirjettä, joita emme varsinaisesti keräile mutta on suotavaa laittaa talteen. Yhä suurempi määrä kirjeistä esim. Lehti ilmestyy viikko 49 (joulukuun alussa) Lue Juha-Pekka Raesteen juttu kokonaan täältä. Muussa tapauksessa (esim. Kun maksate-laskuntiedät,ettäviitenumero javastaanottajantilinumeroovatoikein. Muihin postilaatikoihin sinun on tunnistauduttavapankkitunnuksilla,mikä on sinällään loistava asia. 10.11. Ilmoitushinnat 2023 1/1 sivu 330 € , 1/2 sivua 220 €, 1/4 sivua 180 € 1/3 sivua 200 €, 1/4 sivua 120 € Lehden tilaukset, ilmoitukset ja osoitteen muutokset tilaukset@suomenfilatelistiseura.fi Nordea FI23 1347 3000 4063 67 Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Laskutus: EDI/OVT-tunnus: 003705844528 Operaattori: Maventa Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Kirjauksenmukaanlainsäädäntöämuutetaan niin, että digitaalisesta viranomaisviestinnästätehdäänensisijainen viranomaisviestinnän kanava. Lehti ilmestyy viikko 42 (lokakuun puolivälissä) 6/2023 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. On vaikea hallita noita kaikkia sähköisiä postilaatikoita. Suomen Postimerkilehti 2023 5/2023 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. laskuista, eläkelaskelmista, palkkalaskelmista,kutsuistajne.saapuudigitaalisesti
Risto Pitkänen: Lisämerkit postilähetyksillä 1893-1918 4.12. PEKKA LEMPIÄINEN Suomen Filatelistiseura ry Kokoukset ja huutokaupat joka arkimaanantai klo 18.00 . Ehkä ilmaan jäi vielä kysymys, mistä sitten tietää mitä pitäisi tietää. Täytyy sanoa, että harvoin aamu on ollut yhtä hermoja kysyvä. Hän kertoi juuri saaneensa kirpputorilta ilmaiseksi kaksi muovikassillista merkkejä ja kortteja. Mika Aaltolan haastattelu kolme kertaa kuten myös Jaakko Iloniemen haastattelu. SYYSKOKOUS 20.11. Suomen Postimerkkilehti 4 4/2023 4 P u h e e n j o h t a j a 1 3. Niin sanottua ”tasaista tuottoa” postimerkeistä tuskin ainakaan keskiverto keräilijälle on odotettavissa. Tänä aamuna sellainen harvinainen tilanne tuli kuitenkin eteen. Per Persson: Krimin sota, Skarpans ja postin kulku SF:n syksyn esitelmät: F ilateliasta puhutaan televisiossa nykyisin harvoin. Vesa Hirsmäki: Moderni kansainvälinen vaihtotoiminta 9.10. Jo hänen isoisänsä oli kuulemma laittanut niitä aikanaan talteen. 7. Tämä trendin ovat tietysti havainneet kaikki pidempään mukana olleet. Lukas esitteli omia säiliökirjojaan, joissa oli ainakin paljon afrikkalaisia värikkäitä merkkejä – niistä poika mainitsi erityisesti pitävänsä. Seuraava kokoontuminen 21.8.2023 Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki. Ari Niemelä: Saarismallin merkkien mitätöinneistä 6.11. Myös taloyhtiön paperinkeräyslaatikko on oivallinen mahdollisuus etsiä täydennyksiä uudemman pään merkkeihin. Jari Majander: Kokomaailmakeräily 25.9. H arrin liikkeeseen oli kuitenkin saapunut haastattelua varten 10-vuotias Lukas, isänsä kanssa. Sain käsityksen, että hänen harrastuksensa perustuu paljolti juuri kirpputoreilta tehtäviin hankintoihin. Pari yksittäistä haastattelua ja tyhjän Kauppatorin ja Presidentinlinnan edustan perusteellinen esittely. J oka tapauksessa ohjelmasta jäi tunne, että sinnikäs odottaminen ei mennyt hukaan, vaikka kärsivällisyys olikin koetuksella. ”Ei huono sijoitus, jos tietää mitä ostaa” oli tunnetun postimerkkikauppiaan vastaus. Harri Kuusisto innostui mainitsemaan, että postimerkkeily on lapsen vanhempien kannalta paras mahdolli. Aluksi Kuusisto pahoitteli, että aiempiin aikoihin verrattuna harrastuksessamme on ”hiljaista nykyisin ja nuoret ovat kaikonneet”. Sisään pääsee jo klo 16.30, jolloin voi tutustua huutokauppakohteisiin. 11.9. Tapio Tuominen: Digimaailma tutuksi 23.10. Lopulta kellon ollessa lähes kymmenen ilmestyi Merkki-Albertin Harri Kuusisto vihdoinkin ruutuun. Päivä ei tosin sattunut olemaan paras mahdollinen, koska uutisvirtaa hallitsi Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin Suomen vierailu. Toimittaja uteli vielä, voivatko postimerkit olla hyviä sijoituskohteita harrastajamäärän vähentyessä. Mainoskatkoja muutaman minuutin välein. Kuulin pari päivää sitten, että MTV3 on tehnyt postimerkkeilystä ja Merkki-Albertista viiden minuutin ohjelman, joka tulee ulos Huomenta Suomi -lähetyksessä ”kello 8.30 – 9.30 välillä”. Tämä kommentti sai jo hymyn huulille! T oimittaja kysyi tietysti klassisen kysymyksen: ”Voiko jokin merkki olla arvokas ja mistä sen tietää?” Harri Kuusisto vastasi kysymykseen esittelemällä omaa kotkamerkkikokoelmaansa – joka onkin mielestäni erittäin hienosti koottu. J oka tapauksessa heräsin mökillä hyvissä ajoin ja laitoin television päälle. Samat uutislähetykset viisi kertaa, samoin urheilu-uutiset ja sääennuste. Kymmenen markan merkki on varsin tavallinen, mutta ”tosi loistosta saa heti 200-300 euroa”. Mutta onhan lomalla joskus aikaa odotellakin. 2 2 3 nen harrastus: ”Tiedätte aina, missä lapsenne on, jos hän järjestää postimerkkejä kotona”
Riikka toimii yrityksen toimitusjohtajana ja Jussi makkaramestarina. Forssan kerho oli Kari Tapolan, Juhani Inton, Pentti Jalon, Olli Saarisen ja Henrik Juntusen järjestänyt pöydän koreaksi ja kyllä antimet kelpasivatkin. Petri Jansson veti huutokauppaa ja harmaa vauhditti kielenkantoja entisestään, upposi jutut hyvin naurunremakoista päätellen. Forssan kerho oli jälleen tehnyt suurtyön laskiessaan ”massamerkkejä” pois kuleksimasta löytölaatikosta toiseen. Kaius kuvassa vasemmalla. Isot kiitokset järjestäjille, osallistujille ja ensi vuonna nähdään jälleen!. ”Makuliha on suomalainen perheyritys, jonka toiminnasta vastaavat toisen polven yrittäjät, sisarukset Riikka Ali-Lekkala-Toivo ja Jussi Ali-Lekkala. Makulihalla on yhteensä 40 työntekijää. Vesalla ja järjestävällä seuralla oli hienosti myytävää mukana. Ennen huutokauppaa kuulimme Juha Valtosen vauhdikkaan ja erittäin mielenkiintoisen esitelmän Ukrainan postihistoriasta niin merkkien kuin Euroopan mullistusten kautta. Kaius Collan voitti arvalla kauko-ohjattavan auton. Sauna oli parahultainen saunamajuri Ari Salmisen jäljiltä ja jotkut uskaltautuivat heitttämään talviturkinkin pois. 5 SF:n perinteinen kesäretki Forssaan Teksti ja kuvat: Heidi Heiniö Ensimmäinen kerta vetovastuussa Joukon luovuttamala mandaatilla jännitti kyllä kovin. Tavara teki jälleen kauppaansa. Makuliha Oy:n yrittäjä ja makkaramestari Jussi Ali-Lekkala kertoi meille yrityksen historiaa ja tulevaisuuden näkymiä. Retkelle lähdettiin 14 hengen porukalla ja otettiin bussin nokka kohti Tammelaa. Makulihan Jussi Ali-Lekkala ja Forbus Oy kuski Heikki Ostosten jälkeen jatkettiin kohti kesäpäiviä. Lounaalle pysähdyttiin Makulihan antimien ääreen ja hyvää oli. Kivaa oli, mutta kuten aina hauskanpito loppuu aikanaan ja niin paluu Helsinkiin koitti iltamyöhäisellä. Paikalla saapuikin illan mittaan epävirallisen laskuni mukaan 80 osallistujaa. Makkarat tirisivät Seppo Vaahteran grillissä. Tällä kertaa merkkejä poltettiin 154 158 kpl! Merkit sytytti Juhani Houkka, joka voitti sytysoikeuden arvalla
S om vuxen, alltså efter det man blivit myndig och kanske flyttat hemifrån, blir det annorlunda. Och det ska han kunna göra också. I nom samma hobbyverksamhet har man ibland vänner, det gemensamma intresset skapar förtro lighet och och ibland ren vänskap. M ed en vän ska man kunna resonera och debatera så smått, vara av olika menig utan att det stör. Det kan hända då båda hör till samma förening och ser samma förtjänster och brister där. Jag hade verkligt goda vänner, faktiskt några skolkamrater, men de är alla borta nu. Det är inte alltid så lätt att var svenskspråkig, men där känner jag att språket är en bisak, det är personen det gäller. Suomen Filatelistiseura har kommit att betyda mycket för mig. Han var alltid den glada mittpunkten i sina vänners sällskap och han hade verkligen många goda vänner. Mötena 08.11 och 13.12 är föreningens interna. Ibland känner jag mig så ensam, men jag har ju mina barn och barnbarn, men de har ju sina egna vänner. Vänskap mellan två personer av olika kön leder ofta till ren kärlek och det är en helt annan och innerligare sak. Till övriga möten är alla filatelister, också de som inte är medlemmar, välkomna. 27.09 Martin Holmsten Rysk post i Fjärran Östern. Sultanatet Perak. 18 21. HFF föredragsprogram på höstens möten 2023. Så jag säger det, tag vara på dina vänner, du behöver dem! Vänner Stiftad. 13.12 Julfest avec/solo Folkhälsan, Mannerheimvägen 97 kl. Man möts och skiljs utan större affekter. 25.10 Reinhard Weber Malaysia. G amla skolkamrater kan faktiskt bli ens vänner för livstid, men det är inte så vanligt som man kunde tro. 6 4/2023 SuomenPostimerkkilehti HFF: ordförandes spalt CARL APPELBERG N är man är ung har man både vänner och kamrater, man ser egentligen inte någon skillnad på de båda begreppen. Den dag vi dimitteras och poserar för det obligatoriska studentfotot, den dagen talar vi förstås om evig vänskap, sedan skingras vi som för vinden. V ad är då en vänskap baserad på, hur fungerar den mellan två personer om vilka man kan säga att de är vänner. På jobbet har man arbetskamrater, men man talar inte om vänner. Vanor och gener har sin andel i det Jag har sett det på nära håll, min egen far dog alldeles för tidigt. J ag har faktiskt en vän som jag litar pä och det hjälper. 11.10 Patrik Holst Vykort och stämplar med bilmotiv. 08.11 HFF Valmöte, inget föredrag. Och så har jag ju mina föreningar. 22.11 Ralf Ilmoni Återanvändning av icke-makule rade frimärken. Han kunde aldrig sluta röka och han sparade sig aldrig. E tt annat och sorgligare problem är att man åldras i olika takt. Och man ska kunna förmå sig att ändra sig om man inser att vännen har rätt. Onsdagar kl.18.00 i Suomen Filatelistiseuras möteslokal, Lönnrotsgatan 32 B, i Helsingfors. S jälv har jag det problemet att jag åldrats så. M en vad är då en ren vän, hur fungerar en ren vänskap. I synnerhet om man kommit in i affärslivet så blir man försiktigare och väljer vänner med större urskiljning. Man har kamrater som man leker med på sin fritid, vänner som man bjuder till sina födelsedagar. Jag tror att det är fräga om rent förtroende, att man kan lita på varandra, att det man talat om stannar dem emellan. Därför är det vanligen så att verkliga vänner är av samma kön, fast undantag finns förstås. 13.09 Ritva Carvalho Portugisisk filateli. Ja, för det första kan man genast konstatera att det har ingenting att göra med något sexuellt
H einäkuun helteet hellivät vielä kirjoitushetkellä. Jonkun verran on ollut kuohuntaa kokouksen tiimoilta. 7 . Yle Areenassa Erja Tuomaalan toimittama erittäin mielenkiintoinen kuusiosainen podcast-sarja postimerkeistä kuultavana. Katse on kuitenkin Liittokokouksessa kerhojen hyväksymien toimenpiteiden toteutuksessa. Kuuntele vaikka heti kännykällä!. Toivottavasti kesä meni hyvissä merkeissä ja nähdään elokuussa Lönkalla! Liiton hallitus 2023 Petteri Hannula, puheenjohtaja Kalle Nurminen, varapuheenjohtaja Heidi Heiniö, hallituksen jäsen Juha Niininen, hallituksen jäsen Jukka Mäkipää, hallituksen jäsen Kari Lindholm, hallituksen jäsen Tapio Tuominen, hallituksen jäsen Liittokokous pidettiin 6.5.2023 Holiday Inn Helsinki City Centressä Mikael Collan toimi kokouksen puheenjohtajana. Salaliitto poltti postin ja merkit Koreassa Finnjet seilasi Eurooppaan ja postimerkkiin Bolivia ja Paraguay sotivat asein ja merkein Audrey Hepburn saa polttaa, mutta ei postimerkissä Käärmesaaren keskisormi nousi postimerkkiin asti Merkit eivät ole vaan merkkejä vaan niiden taustalla on usein mielenkiintoinen tarina tai viesti. Filatelistiliiton kuulumisia Historian oudot postimerkkitarinat! Kuvat ja teksti: Heidi Heiniö Suomen Filatelistiliiton hallituksen jäsen V uosikokousedustajat hyväksyivät liiton toimintasuunnitelman kuluvalle ja tuleville vuosille ja suunnittelukokous pidetään jo elokuussa kerhollamme. Täytyy kuitenkin muistaa, että kerhot tekivät päätökset – ei liittohallituksen jäsenet. Tom of Finland – mitä saa painaa merkkiin. Jälkipuheiden sijaan energian voisi suunnata harrastuksemme edistämiseen, vai mitä. Kustannussäästöjä haetaan aktiivisesti ja osa onkin jo toteutettu saatujen opastusten mukaisesti
8 4/2023 Suomen Postimerkkilehti Postimerkkejä maailman katolta Tiibet 1912–1959 Itsenäistyminen ja oman postitoiminnan alku 1912 Tiibet oli ollut 1500-luvulta Kiinan valtapiirissä, joskin sisäisesti itsenäisenä. Vahvistaakseen asemiaan Tiibetissä Kiina miehitti vuonna 1909 pääosan Tiibetistä. Tästä syystä kirjeiden ajoitus on varsin hankalaa ja voi tapahtua lähinnä transit-leimausten taikka sisällön perusteella. Arkin koko oli 4 x 3 merkkiä. Tämän alla vuoden 1933 hammastettu merkki uudemmalla käänteisellä leimatyypillä. Merkkien esikuvan oli Intian 1 annan käyttösarjan merkki. Vuonna 1911 Kiinan ote alueesta alkoi heikentyä Kiinan vallankumouksen ja keisarikunnan lopettamisen takia. Vuonna 1912 tulivat käyttöön myös ensimmäiset postileimat, näissä oli vain toimipaikan nimi. TEKSTI JA KOHTEET: JUKKA SARKKI Vuoden 1912 julkaisu Tiibet julkaisi 1912 viisimerkkisen sarjan, joka oli kaiverrettu painoarkki kerrallaan puulaatoille. Tiibetin merkeistä tunnetaan myös Lontoossa painettuja ehdoitteita, mutta tämä ei koskaan johtanut tilaukseen asti. Nimellisarvot olivat 1/6–1 trangkaa. Malli jäi lyhytaikaiseksi, sillä se korvattiin pian normaalimmalla leimamallilla. Sota jatkui kuitenkin vielä vuosia Tiibetin itäosassa, mutta jo 1912 pystyttiin perustamaan oma postilaitos ja postilinja Lhasasta Brittiläiseen Intiaan. Ensimmäiset leimat olivat ns negatiivileimoja, joissa tekstiosa oli ilman mustetta. Tästä syystä arkin jokainen merkki on jossain määrin erilainen, ja ne voidaan tunnistaa. Vuonna 1904 Brittien sotilasretkikunta tunkeutui Lhsaaan asti ja pakotti Tiibetin avaamaan kauppaja poliittiset yhteydet Intian suuntaan. Tiibetissä tilanne käytettiin hyväksi ja maan kiinalaiset miehitysjoukot karkoitettiin vielä samana vuonna maan keskusalueilta. Koko toiminta-aikanaan Tiibetin posti ei käyttänyt leimoissa päiväystä, vaikka näille oli käsin täytettävä paikka leiman keskellä. 4/2023 Mallin 1912 merkki leikkeellä, jolla ns negatiivileima, jossa tekstiosa kaiverrettu. Hammastus loppui vuonna 1935.. Lähinnä voisi puhua vasallivaltiosta, jota johti Tiibetin hengellinen johtaja Dalai-lama inkarnaatioidensa (jälleensyntymiensä) välityksellä
Lisäpainama oli kolmella kielellä, englanniksi, kiinaksi ja tiibetiksi. Aidot kuoret ja leimaukset ovat yleensä epäsiistejä eli jos lähetys on hyvin siisti, kyseessä on useimmiten väärenne. Jotta Tiibetin rahajärjestelmää ymmärtää niin oheen eri rahojen keskinäinen suhde: 1 Sang = 6 2/3 trangka = 10 shokang = 100 skarung ja 1 ½ shokang = 1 Trangka. Leimaus päiväämätön, mutta taksa oli voimassa 1912–1930. Posteja toimi seuraaviIilla paikkakunnilla: Gartok, Pharijong, Gyantse ja Yatung. Nangartsen postitoimistosta Gyantseen lähetetty kirje. Näissä olivat käytössä Brittiläisen Intian merkit ilman lisäpainamia, eli ne tunnistaa vain leimauksistaan Tiibetissä käytetyiksi. Päärahat postimerkeillä olivat kuitenkin Sang ja trangka. Osan tehtyä rajasopimusta Brittiläinen Intia sai oikeuden pitää postitoimistoja ja kauppaasemia Tiibetin alueella. Samoin jos postimerkki on siististi oikeassa yläkulmassa, kohde ei todennäköisesti ole aito. Myös Kiinan keskushallitus toi Tiibetiin 1909 oman postinsa ja Kiinan merkit sekä vuonna 1911 vielä painatti Tiibetiä varten Intian rahanarvoilla lisäpainetut merkit. Nämä olivat nimellisarvoltaan korkeampia ja painoarkki käsitti vain 3 x2 merkkiä. Merkkejä painettiin uudelleen 1950-luvulla ja käytettiin tällöin lähinnä lennätinmaksujen perintään ennen omien lennätinmerkkien julkaisemista 1952. Viimeinenkin Kiinan postitoimistoista suljettiin Itä-Tiibetissä vuoden 1912 lopulla. Nimellisarvot 1/6, 1/3, ½, 2/3 ja 1 trangka.. Tiibetin merkkien mallina toimi Intian mallin 1902 1 annan merkki sekä mallin 1912 käyttösarja. Myös nämä kaiverrettiin suoraan puulaatoille ja joka merkki on siis erilainen. Vuonna 1903–1904 Tiibetissä oli toiminut rajakomissio / Younghusbandin sotilasretkikunta, jolla oli oma kenttäposti ja käytössä Brittiläisen Intian merkkejä. Lisäarvot 1914 Vuonna 1914 julkaistiin kaksi lisäarvoa, neljä ja kahdeksan trangkaa. Näiden merkkien käyttö päättyi kiinalaisten karkotukseen. Merkkien tarvetta on selitetty käytöllä pakettipostissa, sillä normaali kirjetaksa oli tuolloin1/6 trangkaa . Retkikunta eteni 1904 Lhasaan. Ko negatiivi leimojen käyttöjakso tukee tätä ollen 1912–1933. 9 Vuoden 1912 merkit eivät kuitenkaan olleet ensimmäiset Tiibetissä käytetyt
Myös Nepaliin on ollut kirjeenvaihtoa. Tosin nämäkin tehtiin edelleen puukaiverruksena. Irtokuvakkeista kootut mallin 1933 painoarkit on välillä purettu, ja uudelleen kasatessa kuvakkeet ovat menneet eri järjestykseen. Tämä oli niin suuri, 1 sang ( = 6 2/3 trangkaa) , että todennäköisesti tämä oli tarkoitettu pikemmin lennätinmaksujen maksamiseen kuin postitaksoja varten. Tätä vaikeuttaa vielä se, ettei postileimoissa ole päiväyksiä. Tästä kuitenkin luovuttiin vuoden 1936 jälkeen ja tämän jälkeen merkkimalli oli hammastamaton. Tämän takia painosmääriä, eri värien painoaikoja ym asioita ei ole tarkkaan selvillä. Uusi käyttösarja 1933 Vuonna 1933 merkkimalli uusittiin, merkkejä julkaistiin viisi erilaista välillä ½ 4 trangkaa. Uutuutena oli ensimmäisten painoerien hammastaminen muiden maiden esikuvan mukaan. Muut kohdemaat ovat erittäin harvinaisia tai täysin tuntemattomia. Tämä oli samalla viimeinen Tiibetin oma postimerkkijulkaisu. Tiibetin merkeistä ei ole käytettävissä viranomaisten arkistoaineistoja, joten kaikki tutkimus on tehty tutkijoilla käytettävissä olleiden kokoelmien kautta. Näitä eri ladontajärjestyksiä on eri merkeillä 24 erilaista Kuriositeettina voisi mainita 4 trangkan vihreän merkin, josta yksi kuvake joko hajosi tai hävisi. Vuonna 1950 puuttuva kuvake korvattiin uudelle ja arkki oli jälleen 12 merkkinen. Tämän uuden kuvakkeen erottaa aiemmista erilaisen kaiverruskäsialan ja suuremman koon avulla. Yleensä kirjeet lähetettiin edelleen Brittiläisen Intian merkeillä varustettuna edellä mainituilta sopimuspostitoimistoista, lähinnä Gyantsesta tai Pharijongissa. Merkkien hammaste vaihtelee välillä 6–15, eli kyseessä on ollut jonkinlainen epäsäännöllinen rataslävistyskiekko malliin isohampaiset merkkimme. Merkki oli nyt suurempi ja painoarkki koostui 12 irtokuvakkeesta (4x3). Merkit hammastamattomia ja vuoden 1935 jälkeisiä painoksia. Näitä ei kuitenkaan pidä sekoittaa ”aitoihin” hammastuksiin vuosilta 1933–1935. Tästä huolimatta maasta pystyi lähettämään postia ulkomaille Brittiläisen Intian kautta. Yksi sang mallia 1912 Vuonna 1950/1952 ilmestyi aikoinaan paljon keskustelua herättänyt täydennysarvo vuoden 1912 sarjaan. Tällä perusteella koko arkkeja on voitu ajoittaa. Neljän trangkan mallin 1933 painoarkki, joka on yksityisesti hammastettu 1950-luvulla. Vuoden 1933 uusi käyttösarja. Valtaosa tunnetuista lähetyksistä ei ole mennyt Intiaa pitemmälle. 10 4/2023 Suomen Postimerkkilehti Yhteydet ulkomaailmaan Tiibet ei kuulunut maailmanpostiliittoon, jolloin sen merkit eivät olleet käypiä kansainvälisessä postiliikenteessä. Arkin oikeassa alakulmassa oleva suurempi kuvake on myöhemmin tehty varakuvake.. Tälle on sittemmin löytynyt myös lomakekäyttöjä. Postiyhteyttä Kiinan suuntaan ei ollut. Uutta ei tehty ja merkkiarkki painettiin vuosikausia vain 11 kuvakkeella. Posti ulkomailta saapui maahan vastaavalla tavalla Intian kautta, edelleenlähetys tapahtui yleensä Gyantsen Tiibetiläisen postitoimiston kautta. Tiibetin merkkien keräilyn lisääntyessä 1950-luvulla hammastetuista merkeistä oli suurta kysyntää, ja näitä tehtiin yksityisesti ompelukoneilla ym tavoilla
Voit jättää rahoja, mitaleja ja kunniamerkkejä Suomen Numismaattiselle Yhdistykselle myyntiin edullisesti. Olemme Pohjoismaiden suurin toimija sekä alan paras asiantuntija jo yli 100 vuoden kokemuksella. Numismatiska Föreningen i Finland r.f. Kuvattavista kohteista emme peri erillistä korvausta. Huutokauppa jatkuu salissa 12:00. Tervetuloa paikan päälle! Balderin sali Aleksanterinkatu 12 00170 HELSINKI Suomen Numismaattinen Yhdistys Huutokaupanhoitaja JANNE SÖDERHOLM 050 5570301 Maneesikatu 2 b A201 00170 Helsinki auctions@snynumis.fi Suomen Numismaattinen Yhdistys r.y. Jatkuva sisäänjättö, ota yhteyttä niin sovitaan tapaamisesta sinulle sopiva ajankohta. Tämän jälkeen kohteiden näyttö alkaa Balderin salissa 10:30. Samalla voit selvittää maksutta kohteesi arvon. Etsimme jatkuvasti rahoja, mitaleja ja kunniamerkkejä myytäväksi huutokauppoihimme. Provisiomme on ainoastaan 10 % myyntihinnasta ja 4 € rivimaksu. Lisäksi nettihuutokauppoja useita kertoja vuodessa. Huutokaupat 4 kertaa vuodessa Balderin Salissa Senaatintorin varrella Helsingissä. Huutokauppojemme kautta tavoitat suuren ja kansainvälisen asiakaskunnan. Tervasaari Rautatieasema Katajanokka Kaisaniemi Hakaniemen silta Kluuvi Kaivokatu Kamppi SNY:n toimitilat: Maneesikatu 2 b A201/ Pohjoisranta 18 Huutokauppa 428 16.9.2023 Huutokauppa alkaa verkossa (www.snynumis.fi) 1.9.2023 18:00 ja päättyy 16.9.2023 10:00. www.snynumis.f i
Vuonna 1952 käyttöön otetut langattoman lennättimen lennätinmerkit.. Vuoden 1914 4 ja 8 trangkan merkit ovat Tiibetin arvokkaimmat päälajit. Kortteja on valmistettu tiedon mukaan vain 500 kappaletta. Länsimaisten kirjainten kirjoitusasu hivenen horjuu punaisessa merkissä. 12 4/2023 Suomen Postimerkkilehti Vuoden 1924 Mount Everest –retkikunta julkaisi oman merkin retkikunnan postinkuljetusta varten. Merkit eroavat väriensä puolesta myös kulmakuvioiden mallista. Muutoin merkkien nimellisarvon tunnistaminen on varsin haasteellista. Sininen merkki 4 trangkaa ja punainen 8 trangkaa. Kortilla mainostetaan retkikunnasta kertovaa elokuvaa, leimaus Kalkutta 24.10.1924
Nykyinen käsitys on, että ne olisivat olleet seuraavat: Kirje: 1912-1930 1/6 tr 1930-1935 ½ tr 1935-1945 2 tr 1935-1956 3 tr Kirjattu kirje: 1912–1934 2/3 tr 1934-1940 2 tr 1940-1948 3 tr 1948-1955 4 tr 1955-1956 5 tr Pakettija muista taksoista ei juurikaan ole tietoja olemassa. Kiina miehitti tämän jälkeen koko Tiibetin ja Dalai-lama jäi maahan autonomisen hallinnon johtoon. Autonomiaa ja uskonnon harjoittamista ei kuitenkaan juurikaan kunnioitettu, mikä sai aikaan voimistuvaa paikallista vastarintaa. Kansannousun jälkeen voidaan todeta Tiibetin oman postilaitoksen lopullisesti lakanneen toimimasta, osana autonomian alasajoa. Toimistoja ylläpiti vuodesta 1947 itsenäinen Intia, jonka merkkejä siis käytettiin myös Tiibetin alueella. Verkosto oli jo 1955–1956 tiheämpi kuin Tiibetin oma posti, jonka käyttö oli jäämässä selvästi marginaaliseksi. Tiibetiläisten vastarinta johti vuonna 1959 avoimeen aseelliseen kansannousuun. Tämä kukistettiin nopeasti, mutta suuri määrä tiibetiläisiä ja myös DalaiLama siirtyi tällöin Intiaan maanpakoon. 13 Kiinan miehitys 1950 Vuonna 1950 Kiinan kansanarmeija tunkeutui Tiibetiin ja löi Tiibetin armeijan Itä-Tiibetissä Chamdon alueen taisteluissa. Intian posti Tiibetissä Erikoinen luku ovat Brittiläisen Intian postitoimistot. Kiinan posti alkoi levittäytyä alueella vuodesta 1954, jolloin ensimmäinen postitoimisto avattiin Lhasaan. Nämä toimivat alueella Kiinan miehityksestä huolimatta vuoteen 1955 asti, jolloin niiden 1905 alkanut sopimuskausi päättyi. Postitaksoista Näistä ei ole olemassa virallisia tietoja, joten taksat on yritetty määritellä ajoitettujen lähetysten postimaksujen mukaan. Joulutervehdys vuodelta 1932 Tiibetin mallin 1912 ½ trangan merkillä. Vastaanottaja työskenteli tuolloin Englannin lähetystössä Tiibetissä.. Näillä merkillä ei ole mitään tekemistä Tiibetin kanssa, vaan ovat keräilijöille tehtyä humpuukia
14 4/2023 Suomen Postimerkkilehti Kaksi esimerkkiä ns. Kartta Tiibetin postitoimistojen sijainnista ja niiden välisistä postireiteistä. Lennätinja virkamerkit Tiibetissä julkaistiin sarja lennätinmerkkejä vuonna 1952. Myös käsikirjoja on muutamakin, vanhempi alan klassikko on Arnold Waterfallin The Postal History of Tibet ja uudempi teos Royalin kustantama Tibet Stamps and Postal History. Todennäköisesti ne ovat väärenteitä jo alun alkaenkin. Toimineet postitoimistot: Chushur 1912-1956 Dongkur 1912-1933 Gyantse 1912-1956 Lhasa 1912-1956 Nangartse 1912-1956 Pelti 1913-1956 Dechen 1913-1956 Gyamda 1913-1956 Medagongkur 1913-1956 Oga Dzong 1913-1956 Phari 1912-1956 Penam 1913-1956 Shigatse 1913-1956 Chomorok 1933-1956 TIIBETIN POSTILEIMAT Postitoimistojen pääleimoja on Tiibetistä luetteloitu vain 39 erilaista. Heillä oli käytössä myös oma ”postimerkki” postia varten. Näiden status on osin edelleen auki ja ovatko nämä lainkaan Tiibetin hallituksen julkaisemia ei ole saatu varmistettua. Mount Everest kun on puoliksi Tiibetissä, ja nämä retkikunnat ovat toimineet kokonaan tai osin Tiibetin alueella. Tiibetin osalla mukaan on perinteisesti luettu alueella toimineet postileimoja ja yhden postimerkinkin aikaansaaneet vuoristokiipeilyretkikunnat. Tiibetistä tunnetaan myös joukko ns virkamerkkejä 1950-luvulta. Myös muita vastaavia on näkynyt markkinoilla. Onneksi nykyään Intian Dharamsalassa majaa pitävä Tiibetin pakolaishallitus ei ole lähtenyt mukaan postimerkkien julkaisuun keräilijöille. Tiibetin reuna-alueet Kaikilla mailla on oma vakiintunut tapansa, mitä ja miten aluetta tulee esittää ja mitä tähän katsotaan kuuluvan. virkamerkeistä, joiden aitous on varsin kyseenalaista. Vaihtoyhteys ulkomaille oli Brittiläisen lntian suuntaan Pharissa ja Yatungissa. Lisänä on joukko kirjaamisleimoja ja joitain sinettileimoja.. Tämä oli viimeinen Tiibetin merkkijulkaisu. Tämä sang yksikkö vastaa 2/3 trangkaa eli mikään kymmen järjestelmä ei Tiibetissä ollut käytössä. Arkistolähteiden puuttuessa ei asiaan ole saatu vahvistusta tätä kautta, mutta olemassa olevat lähetykset ovat vaikuttaneet väärenteiltä. postitoimistot perusteettiin 1912 ja niiden toiminta loppui viimeistään vuonna 1956. Merkkien saatavuus on myös huono, aitojen eteen saa nähdä vaivaa. Myös alueen keräilijät ovat harvassa, lähin tietämäni oli Bo.C.Olsson, joka asui EteläRuotsissa ja kirjoitti alueesta ruotsalaisiin postimerkkilehtiin. Kirjallisuutta löytyy Tiibetistä löytyy varsin hyvin erilaista kirjallisuutta niin postileimoista, virkamerkeistä kuin eri mallien levyttämisestä. Sarja käsittää viisi merkkiä välillä ½ sang – 25 sang. Kansannousun jälkeen Intiassa ilmestyi sarja Tibet nimellä, mutta tämä oli puhdas fantasiajulkaisu, jolla ei ollut mitään tekemistä postinkuljetuksen kanssa. Keräily haasteellista Alueen keräily on varsin haasteellista, ensinnäkin lukuisten väärenteiden ja toisaalta vaikeasti luettavan kirjoituksen takia. Näitä käytettiin lennätinmaksujen maksamiseen. Ohessa myös kuvattuna vuoden 1924 retkikunnan postia. JUKKA SARKKI jukka.sarkki@sarkki.net Yhden sangin merkki mallia 1912 vuodelta 1950
Huutokaupan runviimeisessä lehdessä (SP 6-2023) ja Philabidissä joulukuussa, jolloin sen kohteisiin voi tämän vuotisen tapaan tammikuun puoles sa välissä. Kohteiden lähtöhinnan tulee olla olla vähintään 15 €. Suomen Filatelistiseuran Suurhuutokauppa no 115 S uomen Filatelistiseura järjestää tänäkin vuonna vuodenvaihteessa suuren remman huutokaupan. SF varaa oikeuden valita jätetyistä kohteista parhaiten huuto kauppaan sopivat. Huutokauppakohteita ottavat vastaan myös: Juha Tillander, Seppo Evinsalo, Olli Saarinen ja Eero Mäkelä Tulossa taas! Filatelistiseuran Huutokaupassa mm: Aunuksen, PohjoisInkerin ja Karjalan vaikeita lähetyksiä ja loistoleimaisia. Jos haluat myydä, otamme kohteita vastaan 15.10.2023 asti! Filatelistiseuran Filatelistiseuran Meklarina: Petri Jansson 0400 552 671 meklari@ suomen latelistiseura
Näistä toimituksista löytyvät hyvin dokumentoidut asiakirjat ja niiden kokonaistoimituksetkin olivat liki 160 miljoonaa merkkiä. Venäläisten merkkien käyttöä Suomessa tutkinut Sven Fagerholm ja siitä kirjan vuonna 1968 (Das Fehlende Glied) julkaissut filatelisti on kuitenkin varma siitä että ainakin sarjan kopeekka-arvoja olisi Suomessa myyty useissa suurissa kaupungeissa. Näistä onkin teetetty tällä sivulla nähtävät ehdotteet, jotka kuitenkin jäivät toteutumatta. On arvioitu että esimerkiksi postikortteja myyvät liikkeet ja kioskit olisivat myyneet korttien ja kirjekuorten ohella niihin kelpaaviksi merkeiksi nimenomaan pienempiä kopeekka-arvoja. Tämä selittäisi juuri arvojen 1-10 kopeekkaa suurta määrää tukimuksissa löydetyistä Suomessa leimatuista merkeistä ja niiden suurta hajontaa eri paikkakuntien välillä heti vuodesta 1913 alkaen. Näin suuri hajonta ei olisi hänen mielestään mahdollista jos merkkejä olisi tuotu maahan ainoastaan matkailijoiden, sotilaiden tai filatelistien toimesta. Näitä merkkejä ei asiakirjojen mukaan koskaan toimitettu Suomen postille myytäviksi, mutta luultavasti niistä ainakin pienempiä arvoja on täällä myyty. osat 1 ja 2). Koko sarja oli viimeksi myynnissä Posteljonenin huutokaupassa 223 syyskuussa 2018 osana Gummesonin kokoelmaa. Helsinki, Oulu, Tampere, Vaasa, Lahti ja Turku ovat lukuisten pienempien paikkakuntien ohella hänen listallaan. Hänen tutkimuksissaan löytyi Romanov-merkkejä peräti 107 eri kaupungissa, paikkakunnalla tai rautatievaunuissa leimattuina. Tätä ei koskaan kuitenkaan toteutettu. 4/2023 Suomen Postimerkkilehti 16 Teksti Seppo Evinsalo, Kohteet kirjoittajan kokoelmasta. Jamalaisen ja Venäjän ministeriöiden välillä ei kuitenkaan osoita, että Romanov-sarjan merkkejä olisi toimitettu Suomen postin kautta myytäviksi. Siksi paljon niitä löytyy selkein suomalaisin leimoin ja yli 107 paikkakunnalta. Tästä merkkisarjasta ei löydy kirjallisia todisteita siitä, että niitä olisi toimitettu myös Suomen postille myyntiin. 5 ruplan Romanov-merkin ehdote päällepainamalla ja Suomen 13 mk maksuarvolla. Kirjeenvaihto Suomen postimestarin P. Romanov merkeistä 11 arvoa suunniteltiin julkaistavaksi päällepainamin Suomen maksuarvoilla. Yhtenä selityksenä on tarjottu sortokausien aiheuttamaa suomalaisten vastenmielisyyttä koko tsaarivaltaa kohtaan.. S uomen postille todistetusti toimitettiin myyntiin sekä vuosien 1889 että 1909 käyttösarjojen merkkejä (kts. Vuonna 1913 julkaistiin Venäjällä hieno 17 merkin sarja Romanovien suvun 300-vuotisen hallitusajan kunniaksi. On myös arvioitu että nimenomaan liikkeisiin ja kioskeihin merkkejä olisivat toimittaneet Venäjän ministeriöt. Jamalaisen kirjeenvaihdossa on myös ehdotus mahdollisista Romanov-merkkien lisäpainamista Suomen rahan arvoissa. Ehdotteita tunnetaan vain neljä sarjaa. Erikseen mainitut kohteet Harri Kuusiston suurkokoelmasta Romanovdynastia 300 vuotta 1913 Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit osa 3 Vuoden 1889 ja 1909 käyttösarjojen jälkeen Venäjällä julkaistiin hieno sarja Romanovien suvun 300-vuotisen hallitusajan kunniaksi
Antwerppenin tuloleima 20.4. Matkaselkä 20.12.1913 2 kop kellanvihreä Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 482 kpl Suomessa käytettynä. Viipurin sotasensuurin punainen leima. Alle 50 g:n painotuotteen postimaksu ulkomaille oli 2 kopeekkaa 1.5.1891-13.9.1917. Lähetys sisältää sanomalehden jatkokertomuksen. Tornion kauttakulkuleima 13.12. 1 kopeekan ruskeanoranssi pari painotuotteena Haminasta Belgiaan 17.4.1914. 100-150 g:n painotuotteen postimaksu oli 6 kopeekkaa 1.1.1901-30.9.1917. Alle 15 g:n kirjeen postimaksu ulkomaille oli 10 kopeekkaa 4.10.1914-30.9.1917.. Kööpenhaminan tuloleima 17.12. Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit osa 3 Ollila 25.7.1913 1 kop ruskeanoranssi Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 1 885 kpl Suomessa käytettynä. Salo 1.8.1913 10 kop sininen Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 114 kpl Suomessa käytettynä. Kirje avattu Tornion sotasensuurissa ja suljettu sensuurin kolmikielisellä ruskealla liuskalla. 10 kopeekan sininen kirjeellä Kokkolasta Tanskaan 11.12.1914. Savonlinna 19.11.1913 3 kop karmiininpunainen Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 269 kpl Suomessa käytettynä. Kuokkala 23.9.1914 7 kop ruskea Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 275 kpl Suomessa käytettynä. 3 kopeekan karmiininpunainen pari sensuroidulla kolmannen painoluokan lehtikääreellä Kosken asemalta Lappeenrantaan 6.11.1916. Raivola 9.9.1914 4 kop karmiininpunainen Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 134 kpl Suomessa käytettynä. Jalkala 4.4.1913 14 kop sinivihreä Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 54 kpl Suomessa käytettynä. 17
ulk. 20 kopeekan oliivinvihreä kirjatulla kirjeellä Helsingistä Ruotsiin 16.10.1913. 1 rpl tummanvihreä Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 22 kpl Suomessa käytettynä. Tätä ylösalaisten merkkien käyttöä ulkomaan lähetyksillä nähtiin jo aiempien käyttösarjojen 1889 ja 1909 merkeillä. Turku h. Näistä 1 677 oli leimattu Helsingissä, 859 Oulussa ja 106 Vaasassa (Nikolaistad). Harri Kuusiston kokoelmassa on 4 kpl 2 ruplan merkkiä ja 3 kpl 3 ruplan ja yksi lähetyksellä. Ei haluttu nähdä lähetyksiä, joissa tsaarit roikkuisivat päät alaspäin kuorilla. Rupla-arvoista yhden ruplan merkkiä tavataan jonkin verran, mutta 2, 3 ja 5 ruplaa ovatkin jo sitten todella vaikeita. Oulu 1.12.1913 Tampere 16.10.1914 20 kop oliivinvihreä Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 35 kpl Suomessa käytettynä. ulk. Helsingfors 22.9.1915 25 kop lila Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 32 kpl Suomessa käytettynä. 31-45 g:n kirjeen postimaksu ulkomaille oli 30 kopeekkaa 1.5.1891-13.9.1917. ?. Yhteensä leimattuna 107 eri paikkakunnalla, muutamia löytyi vain yksittäin. 10.3.19.. Kopeekka-arvoisia keräilijä löytää vielä useampiinkiin kokoelmiin, mutta niistäkin kaikki yli 20 kopeekan ovat harvemmin tavattavia, ainakin selkein leimoin. Kellomäki 30.9.1913 35 kop violetti/ vihreä Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 12 kpl Suomessa käytettynä. Viranomaiset pelkäsivät todennäköisesti että Romanov-merkit suomalaisin arvomerkinnöin saisivat aikaan vastalauseiden myrskyn ja niitä käytettäisiin propagandana lähetyksillä ylösalaisin. Huom! Fagerholmin tutkimuksen jälkeen on tehty uusia löytöjä eri merkeistä, joten löydetyt luvut ovat ainoastaan suuntaa antavia. 15 kopeekan vaaleanruskea pari kolmannen painoluokan kirjeellä Helsingistä Ruotsiin 14.6.1913. Fagerholm löysi tutkimuksissaan 3 500 Romanov-sarjan merkkiä ja kuorta suomalaisin leimoin (+ liki 300 päällepainamin). Nämä korkeat arvot ovatkin luultavasti kaikki matkailijoiden, sotilaiden ym. Alle 15 g:n kirjeen postimaksu ulkomaille oli 10 kopeekkaa, kirjaaminen 10 kopeekkaa 1.5.1891-13.9.1917. 10.3.1913 70 kop vihreä/ ruskea Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 29 kpl Suomessa käytettynä. Lakkasinetit takana. 50 kop ruskea/ siniharmaa Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 17 kpl Suomessa käytettynä. Leikkeellä laivaleima Turku h. tänne Venäjältä tuomia eikä niitä koskaan ole ollut mahdollista ostaa Suomessa. Tukholman tuloleima 15.6. 4/2023 Suomen Postimerkkilehti 18 15 kop vaaleanruskea Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty 106 kpl Suomessa käytettynä. Esim
Syyskuun 14.päivä vuonna 1917 korotettiin ulkomaiden kirjeiden taksaa 14 kopeekasta 20 kopeekkaan. Pari leikkeellä, leimattu Helsinki 31.12.1913. . Romanovien rupla-arvoista 2 ja 3 tunnetaan vain muutamia lähetyksiä, ja niistäkin vain harva on oikeataksaisilla tarvelähetyksillä. Alle 30 g:n kirjeen postimaksu ulkomaille oli 20 kopeekkaa 1.5.1891 -13.9.1917, kirjaaminen maksoi 10 kopeekkaa. Toisaalta niitä tuli Venäjältä matkustajien ja sotilaiden mukana Suomeenkin. Suomen postihallinnolla oli riittävästi kopeekka-arvoisia merkkejä varastois20/14 kopeekan sinivihreä ja 10 + 1 kopeekan hyväntekeväisyysmerkki (valkoinen paperi, hammaste 11,5) kirjatulla toisen painoluokan kirjeellä Helsingistä Bahama-saarille 23.2.1917. Kirjeen postimaksu oli 7 kopeekkaa 1.5.1891-3.10.1917 joten huomattava ylipostite. Seuraavassa osassa: Hyväntekeväisyysmerkit 1915. Nassaun tuloleima 6.4. Lontoon kauttakulkuleimat 14.3. 3 rpl violetti Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty vain 2 kpl (merkkiä/ kohdetta) Suomessa käytettynä. 5 rpl mustanruskea Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty vain 3 kpl merkkiä tai ryhmää Suomessa käytettynä, mutta ei yhtään lähetyksillä. (Harri Kuusiston kokoelmasta). Venäjä julkaisi Romanovien 7 ja 14 kopeekan merkeistä päällepainamat 10/7 ja 20/14 kop vuonna 1916. ulk. Todennäköisesti näitä Romanovien päällepainamamerkkejä ei koskaan toimitettu Suomen postille. 10.3.1913 2 rpl punertavanruskea Fagerholmin laskujen mukaan on löydetty vain 2 kpl (merkkiä/ kohdetta) Suomessa käytettynä. 19 Leikkeellä laivaleima Turku h. Naantali 20.4.1913 (Harri Kuusiston kokoelmasta). Fagerholmin tutkimusten mukaan näitä molempia löytyy merkkeinä tai lähetyksillä 293 kappaletta Suomessa käytettynä. K otimaan kirjeen postimaksu nousi 7 kopeekasta 10 kopeekkaan 4.10.1914. Päällepainamat 10/7 ja 20/14 kop 10/7 kop ruskea pari, Kuokkala 17.12.1916 20/14 kop sinivihreä Oulu 13.6.1917 3 ruplaa + 1, 2, 3 ja 4 kopeekkaa kirjeellä Oulusta Helsinkiin 6.3.1913. (Harri Kuusiston kokoelmasta). Billnäs 28.2.1915 (Harri Kuusiston kokoelmasta). saan ja toisaalta Venäjän postitoimipaikoissa oli pulaa 10 ja 20 kopeekan merkeistä. Tornion sensuurin leima ja liuska
4/2023 Suomen Postimerkkilehti 20 MerkkiAlbert 40 vuotta Aivan Helsingin ydinkeskustassa Annankatu 16:ssa sijaitsevassa kivijalkaliikkessä postimerkkikauppias Harri Kuusisto otti vieraita ja onnitteluita vastaan koko päivän 1.6.2023. Itse olen ollut onnekas saadessani tutustua jo hänen aikaisempiin huippukokoelmiin mallista 1885 ja Suomessa käytetyistä venäläisistä postimerkeistä. Tätä mallia hän on kerännyt jo kohta 50 vuotta ja nyt oli valmistunut kokoelman alku kivipainoon asti. Muutaman vuoden hänellä oli peräti kolme kivijalkaliikettä, mutta filatelian myynnin siirtyessä 2000-luvulla yhä enemmän internettiin tuli niin monen liikkeen pito turhaksi. Mutta niinkuin maailmalla live-huutokaupat ovat kaikkialla siirtyneet pelkästään nettiin ja silloin kohteita huutavat voivat istua omalla sohvalla missä päin maailmaa tahansa. Vuonna 1998 Harri osti Tampereelta Nurmisen postimerkkiliikkeen ja vuonna 2007 Helsingin Kasarminkadulla sijainneen Pischowin liikkeen varastoineen. Harrin ystävätär Anneli oli järjestänyt tyylikkään kahvipöytätarjoilun konjakkia unohtamatta. Vieraita riitti vielä sulkemisajan klo 17.00 jälkeenkin ja moni teki kauppojakin kun kerrankin oli aikaa ja kahvipannu kuumana koko illan.. perhosaihetta niin merkkeinä kuin kortteinakin. Harri oli järjestänyt vieraille mukavan yllätyksen ja ylpeänä hän esitteli juuri valmistunutta osaa hänen kotkamallin kokoelmastaan. Vuosittaiset huutokaupat hän oli aloittanut jo vuonna 1992 Lieksan Kakkisen kanssa ja vuodet 1998-2012 hän hoiti niitä yhdessä Jussi Murtosaaren kanssa. Nämä kaikki kolme laajaa kokoelmaa ovat nähtävillä vuonna 2025 Tampereen Filatelistiseuran ja Merkki-Albertin yhdessä järjestämässä kansallisessa näyttelyssä. Sen jälkeen ne on rakennettu yhdessä toisen Jyväskylän miehen Juha Niinisen kanssa. Live-huutokauppoja ennen netin yleistymisistä järjestettiin Helsingissä Bottalla, Kaivohuoneella, Hotelli Hesperiassa ja Valkoisessa salissa. 2000-luvulla saatiin aikaiseksi myös liikkeen nettikauppa ja kansainvälisen Ebayn kauppapaikalle säännöllistä tarjontaa, jotka molemmat ovat kasvava tapa myydä huutokauppojen ohella. Alku on turhan vaatimaton sana sillä tämä aloitus käsitti jo yksistään neljäkymmentä A3 kokoista kokoelmasivua. Harvoin näkee sellaista määrää loistoleimattua tai muuten harvinaisilla leimoilla varustettuja merkkejä ja lähetyksiä. Anneli on itsekin kiinnostunut postimerkeistä ja keräilee mm. Ja millaista laatua sivuille olikaan koottu. Teksti ja kuvat Seppo Evinsalo E nsimmäisen liikkeensä Harri Kuusisto perusti 1.6.1983 Helsingin Albertinkadulle, josta myös liikkeen nimi juontuu. Olin itsekin heti ensimmäisenä vuotena hänen asiakkaitaan ja muistan miten pieni ja vaatimaton liiketila oli tähän nykyiseen kahdessa kerroksessa ja täynnä filateliaa olevaan verrattuna