. ?. . . ??????. . . ?. ?. Onnistunut kansallinen Savofila 2021 -näyttely. . SP ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 102. . . . . . ?. ?. . . 4 /2021 SUOMEN ?. . . . ?. . . vuosikerta / 8 € Rotschildit KUNINKAIDEN JA RUHTINAIDEN RAHOITTAJAT Rautatie ja postivaunuleimat Kokoelmaa rakentamaan osa 4 Vichyn Ranskan siirtomaamer kit Kouvolan asemakortti vuodelta 1937
Takana leimat Wilppula 1.2.1916, Tampere 31.1.1916 sekä 1.2.1916 (sota-ajan sensuurileimat). Kuopiossa järjestettiin elokuussa kansallinen Savofila 2021 postimerkkija postikorttinäyttely.. 2 4/2021 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus Mattila Jouko 044 367 4619 Mustanotko 4 as 3, 02770 Espoo jk.mattila@outlook.com Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Kuosmanen Jorma 050 309 9780 jormakuosmanen@luukku.com Salo Kaj 050 332 3584 salokt@gmail.com Seppänen Reino 0400 421 000 reinot.seppanen@gmail.com Tillander Juha 040 847 6371 juha.tillander@onninen.com Vehmanen Kari 040 565 8315 kvehman2@welho.com toimiHenkilöt sihteeri Seppänen Reino 0400 421 000 reinot.seppanen@gmail.com Rahastonhoitaja Anttila Kai 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Aapelinkatu 13 B 7, 02230 Espoo kerhomestari Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com meklari Jansson Petri 0400 552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Kuusamantie 21, 01390 Vantaa VBo-asiamies Sarén Matti 040 556 3258 Neitsytsaarentie 7 B 148, 00960 Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Sisällysluettelo 4/2021 Suomen Postimerkkilehti Pääkirjoitus, Seppo Evinsalo s.3 Puheenjohtajan palsta, Jouko Mattila s.4 Juhlahuutokauppanro2, Eero Mäkelä s.5 VichynRanskansiirtomaamerkit1941-1945, Jukka Sarkki s.6 KotiseutukokoelmanABC,osa4, Seppo Salonen s.12 Numeroleimojen luetteloinnista, Matti Pesonen s.15 OnnistunutSavofila2021-näyttely, Seppo Evinsalo s.16 Lönkan remontti, Seppo Evinsalo s.20 KultamitalikokoelmatHellman-huutokaupassa s.21 Kohteet kertovat IX, Rotschildt, Seppo Laaksonen s.22 Postihistoriaa, Postihistoriallinen yhdistys s.26 Meillä ja muualla, Seppo Evinsalo s.28 Kaiken maailman postilaatikoita, Kaarlo Hirvikoski s.31 Kirjallisuutta, Seppo Laaksonen, Seppo Evinsalo s.32 Online53, Eero Mäkelä, Eila Hilpi s.33 Rivi-ilmoitukset s.42 Filateelinen kalenteri s.43 Harvialan rivileima ja postivaunuleima no 11 Vilppulaan 31.1.1916. Postivaunu 11:n reitti oli HelsinkiPori. Kirjeen taksa 25 penniä on oikein
Nyt on suomalaisilla keräilijöillä taas pitkästä aikaa mahdollisuus päästä tutustumaan ruotsalaisten kauppiaiden tarjontaan. . . Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. . Syyskuun 18. Näyttelyn piti alunperin olla pohjoismainen Nordia-näyttely, mutta koronan takia se muutettiin kansalliseksi. ?. Kerhomme jäsenet ovat ikänsä puolesta jo syyskuussa saaneet molemmat rokotukset, joten siltä osin voimme olla turvallisin mielin. Näyttelyn kokoelmista osaa voi vielä tutkia filatelistiliiton nettisivuilla www. Nyt on kuitenkin remontti vihdoinkin takanapäin ja voimme taas aloittaa jokaviikkoiset ”maanantaipippalot” hyvässä seurassa. . . . Mukaan tapahtumaan Aarno on houkutellut myös kaksi muuta kauppiasta Ruotsista ja pari myös meiltä Suomesta. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. . . Muussa tapauksessa (esim. Kun tähän vielä saatiin kerhotilaa kaltoin kohdellut vesivahinko voi sanoa, että on meitä koeteltu ”raskaammalla kädellä”. Seppo Evinsalo ?. . Kuopiossa järjestettiin elokuussa kansallinen postimerkkinäyttely Savofila 2021. K ohta puolitoista vuotta on Suomessa eletty epävarmuuden aikaa korona-epidemian takia. . . SP P.S. Myös monille tutut myyntitapahtumien veteraanit Saarisen Olli Forssasta ja kerhon ”oma poika” Hurmerinnan Pertti ovat taas pitkästä aikaa myyntipöytien takana. ?. 10.00-15.00. . Syyskuun 6. filatelisti.fi. päivä toiminta kerholla vihdoin saadaan käyntiin ja jo lauantaina 11.9. ?. ?. . Painopaikka Tryckeri K-Print Tallin, Viro Paluu arkeen. . on vuorossa kauan kaivattu Suomen Lähetysseuran huutokauppa Lönkalla. päivä lauantaina ystävämme Aarno Aspbäck Göteborgista järjestää myyntitapahtuman Lönkalla klo. . Kirsikkana kakun päällä voidaan pitää ruotsalaisen ystävämme Aarno Aspbäckin järjestämää kansainvälistä kauppiastapahtumaa Lönkalla lauantaina 18.9. Niitähän on näiden parin vuoden aikana saatu kokea nopeallakin aikataululla. ?. . . . Kannattaa aina katsoa viimehetken tiedotukset seuramme nettisivuilta: suomenfilatelistiseura.fi. Myös paikalla olleet kauppiaat huomasivat, että vuodessa keräilijöille on ”patoutunut” ilahduttavasti ostotarpeita. osiossa kokoelmia. Kannattaa suunnata kurssi kohti Helsinkiä ja Lönkkaa pitkän koronasulun jälkeen ja nauttia löytöjen tekemisestä runsaan tarjonnan parissa. 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 102. Oli mukavaa nähdä kuinka filatelistit ympäri Suomea saapuivat katsomaan korkeatasoista näyttelyä ja tapaamaan keräilijäystäviä pitkän tauon jälkeen. ?. ?. Kerhoa on voitu pitää sinä aikana avoinna vain tovettain ja netin kautta pidetyt etäkokoukset eivät kaikkia kerholaisia ole kuitenkaan tavoittaneet. Monista filateelisista tapahtumista tutut Nova frimärken ja Brev & Kort Rolf Lek AB tuovat Aarnon lisäksi paljon mielenkiintoista pengottavaa niin filatelisteille kuin korttikerääjille. Ilmoitushinnat 1/1 sivu 270 € , 1/2 sivua 180 €, 1/4 sivua 140 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Seppo Salonen, 040 5252 217 seppo.salonen2016@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Kai Anttila, 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Tämän saman ilmiön ovat havainneet myös kansainväliset huutokauppatalot, joiden nettihuutokaupat ovat tehneet ennätystulosta koko pandemian ajan. . ??????. näiden kaikkien tapahtumien toteutuminen on kuitenkin viime kädessä kiinni viranomaisten viime hetkien määräyksistä. vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Seppo Evinsalo 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Postiosoite Mail address SP-lehti c/o Evinsalo Lallukankuja 3 B 41 00920 Helsinki Toimituskunta Tuomas Juvonen, Kimmo Kanerva, Seppo Laaksonen, Olli Saarinen, Seppo Salonen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 48 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 58 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 70 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä
Viikko kului, mutta mitään ei tapahtunut. tiedotamme mahdollisista muutoksista seuran nettisivuilla: suomenfilatelistiseura.fi Huom! Jos et ole saanut sähköpostia kerhon sihteeriltä ota yhteyttä Olli Saariseen: postiaollille@gmail.com ja varmista, että hänellä on myös sinun sähköpostiosoitteesi seuran jäsenten tietokannasssa. Nämä saamme vasta syyskuun lopulla. Annoin vakuutuksen vahinkonumeron ja virkailija ilmoitti, että henkilö joka asiaa hoitaa on lomilla, mutta hän voi laittaa kiirehtimispyynnön. . Seuraavana olikin lattian vuoro ja saimme malleja joista valita. Tarjoukset olivat muuten yhtenevät. Vaihtopäivät sunnuntaisin klo 10.00. Edullinen sellainen löytyikin varsin nopeasti ja sitten varaamaan aikaa keittiökalustesuunnitteluun. Kun sain virkailijan puhelimeen karjaisin kovalla äänellä S…..na nyt loppui kiirehtimiset. Lönkan kuulumiset. Kokous + huutokauppa ma 27.9. Soitin isännöitsijällemme Kari Lairilalle ja kysyin voinko minä hoitaa asian. Sitä ennen jouduimme tyhjentämään kerhohuoneistomme. Kuukausikokous 1739 + huutokauppa ma 8.11. Soitin ja kesti yli tunnin ennenkun sain korvausosastolta jonkun langan päähän. Tätä kirjoittaessani remontti on jalkalistoja ja loppusiivousta (ja keittiötä) vaille valmis, eli loppusuoralla ollaan ja päästään kerhoiltoihin uudistetulle Lönkalle syyskuun alussa. Tämän jälkeen mikään ei enää mennytkään ihan putkeen, sillä vakuutusyhtiön korvausja korjauspäätöksen kanssa saimmekin tapella ja kunnolla.Vakuutusyhtiö oli saanut kaksi tarjousta korjauksista, joista LVI-Trion tarjous oli huomattavasti edullisempi kuin toinen. Kokous + huutokauppa mahdolliset esitelmät näet seuran nettisivuilta: suomenfilatelistiseura.fi Huom! koronaepidemian takia voi kalenteriin tulla muutoksia. Olivat valinneet LVI-Trion urakoitsijaksi. Kuinka ollakaan selvisi ettei se ei ollut meidän homma vaan kalusteet piti urakoitsijan hoitaa. Kansainvälinen myyntitapahtuma Lönkalla klo 10.00–15.00. Tämä on ollut todella työläs projekti monessakin mielessä. Maanantaiaamuna minulla oli sähköpostissa vakuutusyhtiön päätös. Kuukausikokous 1737 + huutokauppa la 11.9 Suomen Lähetysseuran huutokauppa Lönkalla klo 10.00–15.00. Tarvitsemme välittömän päätöksen tai muuten palaamme asiaan lakimiehen kanssa sopimusrikkomuksesta. Sopimuksen mukaan vakuutusyhtiön olisi pitänyt antaa päätös 30 päivän kuluessa, mutta näin ei tapahtunut. Olin jo aikaisemmin keskustellut ja pyytänyt neuvoja asiasta Martin Holmstenilta ja hän lupasi tarvittaessa auttaa meitä. Hieno homma, joten seuraavaksi etsimään keittiövaihtoehtoja. ma 20.9. Kokous + huutokauppa ma 4.10. Hurmiksen kanssa valitsimme mielestämme toimivan ratkaisun, joka myös sopisi seuran budjettiin. Sitten soitin jälleen vakuutusyhtiölle ja kerroin että heidän on perjantaina viimeistään annettava asiasta päätös koska isännöitsijä jää silloin lomalle. Hän lupasi hoitaa sen ja lähetti sähköpostia vakuutusyhtiölle ja pyysi kiirehtimään käsittelyä. Soitin Lairilalle ja keskustelimme miten menetellään tästä eteenpäin. Kokous + huutokauppa ma 18.10. Juuri kun saimme porttikongin vastaiset kostuneet seinät ja kerhotilan valaistuksen kuntoon, niin helmikuussa saatiin ikävä vesivahinko näiden jatkoksi. Jussi soitti ja sanoi, että olimme helpottaneet hänen hommiaan, joten mennään valitsemillamme kalusteilla. Soitin ensin Laakson Jussille ja kysyin onko heillä mitään tietoa asiasta, ei ollut. Suomen Postimerkkilehti Suomen Postimerkkilehti 4 4/2021 Puheenjohtajan palsta K erhohuoneemme ”Lönkka” on kokenut kovia menneinä vuosina, eikä tämäkään vuosi tehnyt poikkeusta. Sovimme, että minä soitan vakuutusyhtiöön. Huoneiston vahingoittuneet kohdat LVI-Trio purki Jussi Laakson johdolla vauhdikkaasti ja asiantuntemuksella informoiden koko ajan allekirjoittanutta työn edistymisestä. No eipä tullut mitään taaskaan, joten soitin uudestaan vakuutusyhtiöön. Jälleen kului viikko, eikä mitään tapahtunut. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki Suomen Filatelistiseura ry Ohjelma syksyllä 2021 ma 6.9. ma 13.9. Myös kaappien hankinta käynnistettiin ja nyt suuri osa uudesta kalustosta on jo hankittuna. Jouko Mattila Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. Pikkuporukan mielipiteillä päädyimme nyt lattiassa olevaan vaihtoehtoon. Kokous + huutokauppa ma 1.11. Kokous + huutokauppa ma 25.10. Onneksi saimme talkooapua Hurmikselta ja Nikkasen Jannelta, jotka tyhjensivät kaappeja ja kasasivat pöytiä vauhdilla. Kokous + huutokauppa la 18.9. Kuukausikokous 1738 + huutokauppa ma 11.10
Sveitsin 5, 10 ja 20 rap. Runsaasti Maon Kiinan hyviä merkkejä ja sarjoja. Lehden meklari: eero mäkelä 0400-602 887 sakarieero@gmail.com Huutokaupan Juha tillander 040-847 6371 juha.tillander@onninen.com kokoajat: seppo evinsalo 0500-508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Ota meihin yhteyttä ja kerro mitä haluaisit huutokaupassa kauttamme myydä: { Kohteita on jo jätetty yli 900 huutokauppaan, tässä joitain: Jos haluat myydä otamme kohteita vastaan 30.9.2021asti! Zeppelin nelilö arkin alareunasta **. Jos olet kiinnostunut jättämään kohteita huutokauppaan ota yhteyttä allaoleviin henkilöihin. 1000 kohteen juhlahuutokaupan tämän vuoden vaihteessa. Yhdessä merkissä virhepainama 1830. lunastusmerkit vuodelta 1927. Huutokauppa tulee päättymään tämän vuotisen tapaan tammikuun puolessa välissä. Paljon hyviä erikoisuuksia kuten tämä erittäin harvinainen FORD -reijite postimerkit 75 vuotta 2 mk merkillä. Uniikkikohde! Aitoutus. suomen Filatelistiseuran 101-vuotis huutokauppa S uomen Filatelistiseura järjestää n. Huutokaupan runsaasti kuvitettu 32-sivuinen luettelo julkaistaan vuoden viimeisessä lehdessä (SP 6-2021) ja Philabidissä joulukuussa, jolloin sen kohteisiin voi jo tarjota. SF varaa oikeuden valita jätetyistä kohteista parhaiten huutokauppaan sopivat. Kuten tämä palkittu viiden kehyksen kokoelma mallista -54.. UPU:n näytekappaleet Madagaskarin postille. Hyviä kokoelmia Suomesta ja ulkomailta. Kohteiden minimimyyntihinta on vähintään 15 €
Yksi kaikkein erikoisimpia jaksoja ovat kuitenkin toisen maailmansodan aikaisen ns. Teksti Jukka Sarkki V ichyn Ranska, viralliselta nimeltään Ranskan valtio (Etát francais) oli Ranskan historian vähemmän maineikas välivaihe toisen maailmansodan aikana. Vichyn Ranskan propangandakortti bolsevikkien vastaisesta taistelusta. Vichyn Ranskan siirtomaitaan varten julkaisemat postimerkit. Lippurivissä myös Suomen lippu.. Pääkaupungiksi valikoitui lopulta Vichyn Vichyn Ranskan Vichyn kaupungin oopperatalossa kokoontui Ranskan (Etát francais) parlamentti marsalkka Petainin johdolla 10.7. Tässä pohjoisja länsiosat sekä Pariisi jäisiirtomaamerkit 1941 – 1945 vät Saksan miehittämiksi, mutta sisäja etelä-Ranska jäivät Ranskan hallintaan. 1940 alkaen. Hallinnon johtoon pääministeriksi nimitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana ansioitunut marsalkka Petain. Saksan hyökkäyksen murrettua Ranskan rintaman kesällä 1940 maa joutui allekirjoittamaan 22.6.1940 aseleposopimuksen. 6 4/2021 Suomen Postimerkkilehti Postimerkkien julkaisuun on todellisen tarpeen lisäksi monenlaisia syitä, propagandasta aina puhtaaseen keräilijöiden rahastukseen. 19.4.1942 leimatussa merkissä marsalkka Petain
Aluekokonaisuuksissa suurin oli Keski-Afrikan siirtomaiden yhteinen postialue Afrique Equatoriale FranMarsalkka Petain tapasi Hitlerin Ranskassa 24. Kaikki kuvan merkit jäivät Pariisiin.. Neljäntenä merkki lentopostisarjasta 1943. Keskellä Hitlerin päätulkki Paul Schmidt ja oikealla ulkoministeri Joachim von Ribbentrop. Samaan aikaan Petainin hallinon perustaPäiväntasaajan siirtomaiden julkaisuja, sotilassarja, kaksi merkkiä vuoden 1942 lastensuojelusarjasta. K u V A : B u N d e SA R c H iV caise. 10.1940. Hallinto oli hyvin pian varsin autoritäärinen, tiukasti katolinen ja antibolsevikkinen. Näitä oli tuolloin 24 postimerkkejä julkaisevaa aluetta tai aluekokonaisuutta. Siirtomaiden hallinta jäi kuitenkin heikolle pohjalle ja Vapaan Ranskan aktivoiduttua näitä alkoi siirtyä Vichyn hallinosta De Gaullen johtaman vapaan Ranskan leiriin Siirtomaiden irtautuminen Seuraavassa lyhyesti miten alueet irtautuivat Vichyn Ranskan hallinnosta. kylpyläkaupunki keskellä Ranskaa, ja alue tunnetaankin yleensä hallintokaupunkinsa nimellä Vichyn Ranskana. Saksan miehitys ei kuitenkaan koskenut Ranskan siirtomaita, vaan ne jäivät edelleen muodollisesti Vichyn hallinnon alle. Hallinto oli vahvasti Saksan ohjauksessa ja loppuaikana lähinnä nukkehallituksen asemassa. 7
Intian sotilassarjaa. Tarkastellaan seuraavaksi Vichyn hallinnon julkaisemia siirtomaamerkkejä. Tätä Ranskan 22.6.1940 allekirjoittamassa aseleposopimuksessa maan pohjoisja länsiosat sekä Pariisi jäivät Saksan miehittämiksi, mutta sisäja etelä-Ranska jäivät Ranskan hallintaan. indokiinassa Ranskan hallinto päättyi vasta 1945 Japanin kaapattua vallan alueella. Samana vuonna vapaan Ranskan leirissä olivat myös jo intian ja Tyynen meren siirtomaat paitsi Wallis ja Futuna. Näillä oli aluekohtainen varsin itsenäinen julkaisupolitiikka ja kirjoituksen aiheena olevia siirtomaiden yhteisjulkaisuja ei alueita varten julkaistu. Marraskuussa vuonna 1942 puolta vaihtoi koko Ranskan Länsija Pohjois-Afrikka, tosin se ei heti liittynyt de Gaullen leiriin vaan jäi noin vuodeksi omaan hallintoonsa. Yhtäkään näistä ei käytetty em alueilla. Välimeren rannan alueet Marokko, Algeria, Tunisia, Syyria ja Libanon eivät kuulu tähän joukkoon. Tähän väliin pitää kirjata artikkelin sisältörajaus. Vuonna 1941 Syyria ja Libanon vaihtoivat puolta. Sotilassarja, Petain-julkaisu 1941 sekä Petain lisäpainettuna tekstillä RF. Sen alue käsitti nykyisten Vietnamin, Laosin ja Kambodžan valtioiden alueet.. Samoin Ranskan indokiinalla oli oma postimerkkituotantonsa, ja myös se jää pääosin pois seuraavasta tarkastelusta. Indokiinan ja tämän naapurin Kouang-Tcheun merkkejä. Viimeiset puolta vaihtaneet olivat vuonna 1943 Guyana, Martinique ja Guadaloupe. Jälkimmäiset tehtiin lisäpainamalla Indokiinan merkkejä. Viimeistä käytettiin alueella vuonna 1946 lievittämään postimerkkipulaa. Tämä oli myös viimeinen Indokiinan nimellä tehty julkaistu. Siirtomaiden siirtyminen pakolaishallituksen leiriin alkoi Keski-Afrikasta jo 1940 Tsadin kuvernöörin Felix Ébouén liityttyä de Gaulleen hallituksen kannattajaksi. Somalimaan ja Ranskan Intian julkaisuja. Vasemmalta Ouvres Coloniales lisäpainama 1944 vuoden 1941 Petain -merkille, siirtomaaviikkojen julkaisu 1942. Ranskan Indokiina oli Ranskan siirtomaa vuosina 1887–1954. 8 4/2021 Suomen Postimerkkilehti misen kanssa kenraali de Gaulle, joka oli ollut myös Ranskan tasavallan viimeisessä hallituksessa, perusti 1940 Lontooseen pakolaishallituksen. Muita puolen vaihtajia oli StPierre ja Miguelon Kanadan rannikolla, tämä kylläkin Vapaan Ranskan joukkojen vallattua alueen. Näissä kuva-aihe oli sama kaikilla alueilla, vain alueen nimi vaihtui. Seurauksena oli Gabonin, Kamerunin ja Kongon puolen vaihto. Muita puolenvaihtajia olivat Somalimaa , Madagaskar sekä Wallis ja Futuna -saaret Tyynellä merellä. Mainittakoon myös uudet Hebridit, joka oli Ranskan ja englannin yhteishallinnossa
Tyynenmeren merkkejä, Wallis et Futuna sai merkkinsä lisäpainamalla Uuden Kaledonian julkaisuja. Defense de Empire – sotilassarja 1941 ensimmäinen kokonaan uutta suunnittelua oleva sarja oli 22.6.1941 ilmestynyt kolmimerkkinen sarja aiheena siirtomaajoukkojen sotilaat. Erona aiempiin sarjoihin on se, ettei näissä ole RF tekstiä (=Ranskan Tasavalta). Sarjan lisämaksu perittiin sotavankina olevien siirtomaasotilaiden hyväksi. Huomaa ylärivin merkeissä sama tausta. Tämän sarjan kohtalona oli jäädä painotyön jälkeen Pariisiin, josta sitä myytiin asian harrastajille, mutta siirtomaihin ei merkkejä saatu toimitettua. Secours National 1941 ensimmäinen julkaisu ilmestyi 1.6.1941. Oseanialla oli taas omat julkaisunsa. Täällä ilmestyi poikkeuksellinen pienikokoinen yhden frangin merkki. Merkkien toimitus siirtomaihin oli sodan takia kuitenkin vaikeaa, sillä diplomaattisuhteet isoon Britanniaan olivat katkenneet jo heinäkuussa 1940. Näitä toimitettiin myös Länsi-Afrikan siirtomaihin. Kuva: Martijn Vonk/Unsplash. Merkeissä ei enää ollut RF-tunnusta, joka tarkoitti Ranskan tasavaltaa. Arvoja julkaistiin kaikkiaan 32 kappaletta. Se tehtiin lisäpainamalla tekstillä Secours National (secours = pelastakaa) Pariisissa olleita Länsi-Afrikan siirtomaiden käyttösarjoja (coté di ivoire, dahomey, Guinée, Mauritanie, Niger, Senegal, Soudan ja Togo). Merkkien painokset oivat pieniä, vain 10 00020 000 kappaletta kutakin. Sarjassa oli yksi yhteinen kuva-aihe ja loput kaksi olivat paikallisia. Koko sota ei itse asiassa näy tämän alueen merkistössä mitenkään. käyttösarjoja. Aihepiiriltään sarja tarjoaa varsin laajan sortimentin sotilasaiheita ja varusteita tykeistä panssarivaunuihin, sillä se käsitti kaikkiaan 72 merkkiä. Ylärivissä Togoa ja alarivissä Kamerunia. P.E.F.Q.I.lastensuojelu 1942 Seuraava sarja oli 22.6.1942 ilmestynyt ja ensimmäinen lentopostia varten julHoi An, Quang Nam, Vietnam. joita julkaistiin.. Entiset Saksan siirtomaat Togo ja Kamerun olivat kansainliiton mandaatteja ja näitä ei yhdistetty muihin siirtomaihin, vaan näillä oli omat merkkinsä koko ajan. Alarivissä lisäpainama 1944 ja kaksi merkkiä vuoden 1941 lentosarjasta, joka oli ensimäisiä ns. Ylärivissä sotilassarjaa, Petain 1941, lentopostisarja 1943, alarivissä jälleen Petain ja kaksi merkkiä alueen vuoden 1943 käyttösarjasta. Näistä enemmän kirjoituksen lopussa. Mainittakoon että Madagaskaria varten lisäpainetut kaksi merkkiä jäivät Pariisiin. 9 . Petáin julkaisu 1941 Seuraava uuden hallinnon julkaisu 10.10.1941 käsitti kaksi merkkiä, 1 ja 2.50 frangia kutakin 24 siirtomaa-aluetta varten. Näiden kuva-aihe oli otettu aiemmista käyttösarjoista, mutta merkkiin oli lisätty kulmaan marsalkka Pétainin kuva. Saamieni tietojen mukaan merkkejä olisi toimitettu vain kuuteen Ranskan Länsi-Afrikan siirtomaahan, ei kuitenkaan Senegaliin, sillä tänne oli lähetetty vahingossa indokiinaan tarkoitetut merkit. Tosin muutama kaikkein pienin siirtomaa, Wallis et Futuna sekä nykyisin Taiwanille kuuluva saari Kiinan rannikolla, Kouag-Tchéu saivat tyytyä isompien naapureidensa merkkeihin siirtomaan nimipainatuksella. Yksikään näistä ei päässyt alueilla käyttöön. Vanhat käyttösarjat jatkoivat eloaan vielä sodan jälkeenkin. Kaksi pienempää aluetta Wallis et Futuna ja Kouang-Tchéu saivat tyytyä jälleen lisäpainamiin suurempien naapurialueiden merkeillä. varten ei julkaistu yhtään merkkiä
Ouvres coloniales 1944 Viimeisin Vichyn julkaisuista oli 26.6.1944 julkaistu vuoden 1941 Pétain merkeille tehty lisäpainama otsikon Saint Pierre et Miquelonin saaret ovat Kanadan rannikolla. Näistä vain 50 frangin arvo tuli käyttöön sodan jälkeen. Näitä sarjoja oli sekä maapostia varten, että lentopostia varten ja myös yksi sarja lunastusmerkkejä . Tämä onkin normiluetteloissa lähes ainoa merkki, joka on hinnoiteltu myös leimattuna. Ja kuten arvata saattaa, merkit eivät koskaan nähneet alueita, joita varten ne julkaistiin, paitsi tietenkin sodan jälkeen filateelisina tekeleinä. Guyanan Petain julkaisu myös lisäpainettuna Ininiä varten. Guyanan ja sen ala-alueen Ininin julkaisuja. Quinzaine imperiale – siirtomaaviikot 1942 eräänlainen jatko edelliselle sarjalle oli samaan aikaan 22.6.1942 ilmestynyt yhden merkin julkaisu, jossa oli sama kuva aihe kaikilla alueilla. 10 4/2021 Suomen Postimerkkilehti kaistu. Länsi-Afrikan lentosarjan merkkejä. Näitäkään ei pystytty toimittamaan alueille ja merkit jäivät Pariisiin.. Länsi-Afrikan lentopostimerkit 1942 Seuraava julkaisu oli nyt vain Länsi-Afrikkaan suunnattu. Aihekeräilyn kannalta merkeissä on hyvin laaja kuvasto. Molemmat alueet olivat Ranskan intian valtameren alueen siirtomaita. Merkkien kuva-aiheet vaihtelivat alueittain ja aiheena olivat lastensuojelu ja siihen liittyvät aihepiirit kuten erilaiset lastenkodit, terveydenhoito yms. Pääsääntöisesti lähes jokaista aluetta varten julkaistiin joko maatai lentopostisarja, joihinkin molemmat. Jälkimmäisessä aiheena laivaston sotilas. Näille painettiin samalla kuva-aiheella mutta eri alueiden nimillä oleva lentopostisarja. Tämän käytöstä siirtomaissa en löytänyt tietoja, mutta se on suurissa luetteloissa hinnoiteltu vain käyttämättömänä. Tämä julkaisu jäi alkuun kokonaan Pariisiin ja vasta sodan jälkeen 1945 postimerkkipulan takia sarjan 50 frangin lentomerkit pääsivät käyttöön ko alueilla. Sarjan suurin arvo 100 frangia oli kooltaan suurempi ja ilmestyi vain Senegalissa Aluekohtaiset käyttösarjat 1943 -1944 edellä on kerrottu siirtomaiden yhteisjulkaisuista, mutta näiden lisäksi useaa siirtomaata varten painettiin uusia käyttösarjan merkkejä. Ohessa näiden käyttämättä jääneet Petain ja sotilassarjan merkit. Tämäkin oli lisämaksullinen ja julkaistiin kaksi viikkoa kestäneen siirtomaatapahtuman yhteydessä 1942. Kohtalona on todennäköisesti ollut sama kuin edellisellä julkaisulla eli jäädä pääosin Pariisiin Ranskan Länsi-Afrikan seitsemää aluetta lukuun ottamatta. Niistä ilmestyivät mm. Sotilassarjan kaikissa sarjoissa mukana ollut siirtomaasotilas, sekä lisäpainettuna Ininiä varten. Kuitenkin jo tuolloin yksikään siirtomaa ei enää ollut Vichyn hallinnassa, joten nämä merkit jäivät Pariisiin. Aluekohtaiset erikoismerkit Myös tällaisia Vichyn hallinta sai aikaan. Kaikkiaan pääosin kolmimerkkisissä sarjoissa oli yhteensä 83 päälajia. Kuva-aiheet olivat samat kuin aiemmin, mutta merkeistä oli poistettu Ranskan tasavallan tunnus RF. Sama sarja ilmestyi usealla alueella. Myös näiden merkkien kanssa kävi niin, että vain seitsemän Länsi-Afrikan aluetta sai merkkejä, mutta loput jäivät jälleen Pariisiin. Merkki ilmestyi kaikissa 24 siirtomaassa. Muita arvoja ei alueilla käytetty. Sarja oli lisämaksullinen sarja ja tämän sarjan lisämaksu perittiin lastensuojelutyöhön. Mayotten valtauksen 100-vuotismerkki 1942 Madagaskarilla ja Reunionin valtauksen 300-vuotismerkkejä Reunionilla 1943
Sodan aikana olisi luullut olevan parempaakin käyttöä paperille ja painomateriaaleille, kuin täysin tarpeettomien merkkien painaminen. 11 tekstillä ja uusilla nimellisarvoilla. Toinen on Ranskan siirtomaamerkkien sivusto histoire-et-philatelie.fr, jossa on myös kuvia lähetyksistä. Karibian saarten Guadaloupen ja Martiniquen merkkejä, sotilassarjaa vuodelta 1941 sekä vuoden 1942 siirtomaaviikkojen julkaisu. No miten Vichyn hallinnolle sitten lopulta kävi . eräänlainen poikkeus oli kuitenkin indokiina, joka oli varsinaisesti Japanin hallussa, mutta muodollisesti valtaa piti Vichyn hallinto. Tähän ei kuitenkaan löytynyt vastausta. Koko Vichyn hallinto on edelleen Ranskassa arka aihe, ja se ei liene herättänyt kovin suurta filateelista tutkimusintoakaan. Madagaskar oli toinen alue, jolla oli oma erikoismerkki. Reunion oli toinen alueista, jota varten painettiin erikoismerkkejä. Ohessa eri kuvaaiheet saaren valloituksen 300-vuotissarjasta. Hän kuoli vuonna 1951. Tämän jutun lähteenä ovat netistä löydetyt pari lähdettä. Julkaisemisen mielekkyys Olen koittanut selvittää, miksi merkkejä vuoden 1941 jälkeen ylipäätään julkaistiin jo menetetyille alueille, sillä kuten edellä kirjoitin, ei näitä pääosin saatu toimitettua siirtomaihin käytettäväksi. K u V A : B u N d e SA R c H iV. Jälkinäytös 1946 Vuonna 1946 indokiinan kaksimerkkinen Petain sarja lisäpainettiin RF kirjaimilla Petainin kuvan päälle. Muut paisi tämä Madagaskarin julkaisu toimitettiin siirtomaihin käyttöön. Huomaa merkkien tasavallan tunnus RF, myöhemmissä vuoden 1943 siirtomaiden käyttösarjoissa tämä oli poistettu merkkikuvasta. Liittoutuneet kun olivat vallanneet Pohjois-Afrikan jo marraskuussa 1942 ja hallinnolla ei käytännössä ollut enää yhtään siirtomaata omassa hallinnassaan. . Sen sijaan pääministeri Pierre Laval teloitettiin ampumalla. ei tarvinne varmaan kertoa, että yksikään näistä 48 päälajista ei enää päässyt siirtomaihin, ei edes Länsi-Afrikkaan. Huonosti, voisi sanoa. Sodan loppuvaiheessa marsalkka Petain ja muut johtomiehet siirtyivät Saksaan ja lopulta vangittiin Saksan antauduttua. Toki on aina mahdollista, että muodollista ja käytännössä jo menetettyä siirtomaa imperiumia pidettiin näennäisesti pystyssä postimerkkejä painattamalla, mutta tämäkin tuntuu hivenen heikolta perusteelta merkkien julkaisemiseen. Tänne ei kuitenkaan ollut postiyhteyttä. Merkkejä ei saatu toimitettua saarelle. Vichyn Ranskan pääministeri Pierre Laval ja Ranskassa olevien Saksan poliisivoimien komentaja Carl Oberg Pariisissa 1943. Alueet hajotettiin 1951 Vietnamiksi, Laosiksi ja Kambotsaksi omin postimerkein. Sota oli jo tuolloin lähellä loppuaan ja Vichyn hallituksen tarina samalla. Normaalit yleisluettelot ja jopa Yvert on aika lyhyt sanainen näiden merkkien kohdalla. Petain tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin elinikäiseen vankeuteen. Lisäksi kaksi merkkiä Secours National -julkaisusta, joka tehtiin lisäpainamalla Pariisissa olleita siirtomaa merkkejä. Tämä jäikin viimeiseksi siirtomaiden yhteisjulkaisuiksi. Vanhin lähde on Edmond Queroyn kirjoitus ”France and colonies” lehdessä 1962. Nämä merkit olivat käytössä alueella ollen myös samalla sen viimeiset merkit. Isokokoinen ja näyttävä merkki julkaistiin Mayotte ja Nossi-Be saarten valloituksen 100-vuotis muistoksi 1941. Lisäksi löysin netistä yhden hyvän power point esitelmän, jossa oli myös kuvattuna merkkien lähetyksiä Länsi-Afrikan siirtomaista
Janakkalassa rautatie muutti koko paikkakunnan historian, kun höyryveturi ensimmäisen kerran puksutti Helsingistä Hämeenlinnaan keväällä 1862. Harvialan kartanon mailla on ollut myös kapearatainen rautatie 1900-luvun alkupuolella. Rautatiehistoriaa Harvialan asema valmistui vasta vuonna 1899, mutta sielläkin on ollut postipysäkki vuodesta 1910, joka vaihtui postiasema 1:ksi vuonna 1920 ja postitoimistoksi vuonna 1950. Hämeenlinna-Tampere ja Toijala-Turku ratalinjojen valmistuttua vuonna 1876 alkoi postivaunuliikenne Janakkalan läpi. Alun perin se oli Vanajan kunnassa, mutta Vanaja jaettiin kahtia, ja niin Harviala siirtyi Janakkalan kuntaan vuonna 1967. Harvialan paikallisrautatiellä en tiedä koskaan olleen mitään matkalippuja tai vastaavaa, olihan se kartanon rautatie. Ryttylän asema sijaitsee Hausjärvellä, mutta silti silläkin on sijansa Janakkalan postihistoriassa. Se lakkautettiin 29.5.1991. Postia junalla teos julkaistiin v. 2009.. Tervakosken papeKotiseutukokoelman ABC Kokoelmaa rakentamaan osa 4 Seuraa vuoden 2021 aikana kirjoituksia aiheesta ja tee oma kotiseutukokoelmasi! Teksti Seppo Salonen Rautatie ja postivaunuleimat Turengin asema on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan Suomen ensimmäisellä ratalinjalla. Onneksi on jälleen hyvä käsikirja eli Postia junalla (2009), josta selviävät ratalinjat, postivaunujen numerot ja paljon muuta tarvittavaa kohteita selvitellessä. Ennen postitoimistoja posti kulki ja leimoja sai rautatieasemilta ja vuodesta 1870 postivaunuliikenteen avauduttua myös junista. Janakkalan vanhin leima on TURENGI -asemaleima. Samoin etelässä Riihimäen – Lopen kapearatainen rautatie toimi vuosina 1907-1954. Janakkalassa sijaitsee Turengin lisäksi myös Leppäkosken asema, joka olikin hyvin aktiivinen paikka 1800-luvun lopulla tiilitehtaidensa ansiosta. Kortin julkaisija Lähetyskirjakauppa, Hämeenlinna. Harvialan aseman kuvan olen joskus nähnyt postikortilla, mutta se nousi huutokaupassa tosi kalliiksi. Myöhemmin vuonna 1899 avattiin vielä Harvialan asema. Sen kautta on kuljetettu Janakkalan postia ainakin Vähikkälän kylään Launosten aseman kautta. Turengista Lahteen mennyt kortti 2.10.1907, tuloleima 2.10. Ensimmäiset Janakkalan asemien numeroleimat olivat Leppäkoski no 40 ja Turenki no 41, asemien lisäännyttyä vuodesta 1881 numerot 43 ja 44 ja vuodesta 1889 lähtien numerot 45 ja 46. Postivaunuliikenne lähti käyntiin, kun Pietarin rata avattiin vuonna 1870. 12 4/2021 Suomen Postimerkkilehti J os kotipaikkakuntasi halkaisee ratalinja, niin pääset tutkimaan erilaisia rautatieja postivaunuleimoja, joissa tarvitaankin ihan toisenlaista asiantuntemusta kuin tavallisissa postileimoissa
Kuopiosta 3.2.1879 Leppäkosken asemalle osoitettu kirje senaatin painon 20 p kirjetaksalla. LEPPÄKOSKI asemaleimalla ja 7.10.1875 päivätyllä 10 p ehiökortilla hän ilmoittaa herra Koranderille Helsingin asemalle, että tietyt vaununumerot tuovat tiiliä insinööri Neumanille ja toiset vaununumerot arkkitehti Wileniukselle. Ehiöllä on Turengin aseman numeroleima no 41. Rautatie oli varsinkin alkuaikoinaan tehokas ja nopea postinkulun apuväline. Postivaunu no 6 kulki reittiä HelsinkiToijala-Turku-Toijala Helsinki ajan 1.7.1876 – 31.8.1889. Aitoutus Schwenson 2018. Ehiöllä on rautatieleima ja sininen TURENGI asemaleima, tuloleima ANK 3.11. Turun-Toijalan rataosuus valmistui pohjoisen pääradan jatkeeksi vuonna 1876. Tiilitehtailija Paul Chmelewski vuokrasi Leppäkosken kartanon tiilitehdasta 1870-luvulla. Kirjeen saaja on mahdollisesti ollut sama Sipilän talo, joka aloitti tiilitehtaan vuonna 1865. ritehtaan posti ja muu logistiikka kulki nimenomaan Ryttylän aseman kautta heti kun rautatie tuli näin lähelle, vain kahdeksan kilometrin päähän tehtaasta, joka aiemmin oli ollut vaikeiden liikenneyhteyksien takana. Vuosisadan vaihteen ehiöt esimerkiksi Janakkalasta Helsinkiin ja toisinpäin kulkivat yleensä seuraavaksi päiväksi perille, monessa kohteessa tuloleima ja saapumisleima on samalta päivältä! Turengista Helsinkiin oikealla 10 p taksalla kulkenut ehiökortti 3.11.1875 Georg Franz Stockmannille, yrityksen perustajalle liikkeen varhaisvuosina. Taksanmukainen 10 p ehiökortti postivaunu no 6:lla Turengista 1.11.1876 Hämeenlinnaan, tulo 1.11. Entisen Auran aseman rautatiepakettilippu on leimattu Leppäkosken asemaleimalla.. Ryttylän asemakortteja näkyy hyvin vähän markkinoilla, joten ne lienevät harvinaisia. Täydellinen suora sininen TURENGI asemaleima Helsinkiin osoitetulla kirjeellä mallin 1866 20 p sinisellä postimerkillä. Harvinainen, ex Gummesson Suomi kokoelma. Tämä numero oli otettu käyttöön muutama kuukausi aiemmin kesällä 1876 postivaunuliikenteen alkaessa uusilla rataosuuksilla Hämeenlinnasta Tampereelle ja Toijalasta Turkuun. 13 . Tuloleima ANK 6.7. Joskus tuntuu, etteivät nykyiset Postin aikataulut pärjää 1800-lopun kuljetusnopeudelle ollenkaan. Janakkalassa on siis hyvin mielenkiintoinen rautatiehistoria, mutta rautatiepostia ja postivaunuleimoja tavataan kyllä joka puolella Suomea
Seuraava postiosoite oli Launonen, Vähikkälä. RiihimäenLopen Rautatie Oy:n 1,25 mk merkki.. Alma Kivisestä on kerrottu Vähikkälän kyläkirjassa. Launonen oli Riihimäen-Lopen rautatien pääteasema. Tämä kapearataisten rautateiden harrastus onkin jo ihan oma maailmansa, josta joku sen asian hallitseva voisi kirjoittaa erillisen jutun. Päivittäinen pyörälenkki oli 30 kilometriä ja työaika postin lajitteluineen 7 t 45 min. Riihimäen – Lopen rautatie oli vuonna 1907 loppilaisen tehtailija H. Vuoteen 1919 ”pääposti” oli Riihimäellä, joten vähikkäläläisten osoitteena oli: Riihimäki, Vähikkälä. G. Paloheimon rakennuttama 600 mm:n raideleveydellä ollut kapearaiteinen rautatie Riihimäeltä Lopen Kesijärvelle. Ensi jaksossa kaivelemme sitten historiasta vieläkin vanhempia asioita. Tiilitehtailija Paul Chmelewskille Espoon Kallvikiin 2.8.1904 Ryttylä venäläisleimalla lähetetty kirje. . Posti-Alma Legendaarinen ”Posti-Alma”, Alma Lyydia Kivinen (1900-1983) vei lähtevän postin aamulla Launosiin ja jakoi iltapäivällä paluumatkalla saapuvan postin 47 vuotta kuutena päivänä viikossa, kesäkelillä polkupyörällä ja talvella potkukelkalla. Rannikkopaikkakunnilta saattaa löytyä tavallisen postin ja rautatiepostin lisäksi laivapostia ja siihen liittyviä leimoja tai merkintöjä. aloitettiin 1952, mutta se palveli Paloheimon kuljetuksia vielä vuoteen 1954. Veturin takana näkyvät sekä ensimmäinen rata Hämeenlinnaan että Pietarin rautatielinja. Tervakosken lähistöllä sijaitseva Vähikkälän kylä on hieman poikkeava postireittiensä osalta. Tehtaalla oli siis konttori Tervakosken lisäksi myös Ryttylässä kuten kirjekuoren painatuksestakin ilmenee. Kantatie 54 kulkee Kormussa osittain entistä ratapengertä noin kolmen kilometrin matkan. 14 4/2021 Suomen Postimerkkilehti J.V.Snellman (blokki 2006) oli tärkeimpiä rautatiehankkeiden tukijoita Suomessa 1800-luvun puolivälissä. Leppäkosken rautatieleimat 1.4.1948 VR:n virkakirjeellä, jonka etupuolella on musta LEPPÄKOSKI -leima. Vuonna 1914 nimellä Riihimäen Lopen Rautatie Oy yhtiöitetty rata välitti matkustajaliikennettä vuoteen 1949 ja yleistä tavaraliikennettä vuoteen 1952. Ennen sotia postikonttorin hoitaja oli rouva Salminen, Launosten asemapäällikön Lauri Salmisen vaimo. Almaa seurasi postinkantajana syksystä 1967 lähtien Helga Kuisma, joka hänkin teki mittavan 28 vuoden urakan postinkannossa. Alma kirjoitti 50-vuotispäiväkseen pitkän runon ”Laulu postilinjasta no 459”, jossa luetellaan suuri osa postilaatikoista ja taloista ja mitä milläkin reitin kohdalla yleensä on syytä odottaa. Radan purkaminen Rautatie ja kahdeksan kilometrin päässä sijainnut Ryttylän asema paransivat Tervakosken tehtaan kuljetusyhteyksiä ratkaisevasti. Postitaksa kirjeelle 20 p on oikein. Postikonttori sijaitsi Launosten rautatieasemarakennuksessa Lopen pitäjän puolella. Se oli alun perin kevyemmästä kiskosta ja teräksisistä ratapölkyistä rakennettu rillirata, mutta vuonna 1911 se vaihdettiin 10 kg/m-kiskoiseksi, kun liikenne muuttui höyryveturivetoiseksi. Paikallisrautateitä on ollut monella pienemmälläkin paikkakunnalla, ja niistäkin saattaa olla ”pilettejä”, leimoja ynnä muuta materiaalia
R-merkintöjä on ollut aina merkittyinä huutokauppaluetteloissa ja myös pelkästään verkossa olevissa huutokauppoissa. Näin kokeillessa huomaa hyvin leimasimen eron. Kokeilemalla oppii hyvin nopeasti erottamaan leimasinmallit toistaan (Kuva 2) Numeroleimojen eroavaisuuksista on olemassa kirjallisuutta ja sieltä löytyy leimasimien tunnetut käyttöajat ja leimojen eroavaisuudet. Ohessa on kuva irtomerkeistä mistä selviää, että näitä numeroita 80 esiintyy irtomerkeillä todella runsaasti. Samalla yleisempi lähetys saattaa nousta korkeampaan hintaan, kun sen paikkakunnan kerääjiä on useampia. 15 T ein LAPE 2021 erikoisluetteloon numeroleimoista listan numerosta 1 aina numeroon 2000 asti. Mikäli näiden mallien erottaminen toisistaan on vaikeaa voi irtomerkkiä kokeilla vaikka postilähetyksen päällä olevan leimankuvan päälle. Olen selventänyt asiaa kyselijöille ja tässä täydennystä LAPE 2021 luetteloon tekemääni listaan: R5 -> R1 merkinnät ovat vain postilähetyksille. Ensimmäisenä tulee mieleen kohteen kunto ja tietysti leiman harvinaisuus. Otetaan esimerkiksi numeroleima 80 leimasin merkinnällä T2. . Tämän leimasimen halkaisijan yleisin koko on 21 mm ja numerolaatikon koko 16 x 11 mm. Numeroleimojen luetteloinnista R5 1-2 kpl, R4 3-5 kpl, R3 6-20 kpl, R2 21-100 kpl, R1 101 -> Mikäli LAPE 2021 luettelossa olisi ollut tieto siitä, että R-luettelointi koskee vain postilähetyksiä ja oheinen R-luettelointi olisi ollut mukana ei väärinkäsityksiä olisi syntynyt. Kumpi on harvinaisempi ja ovatko merkinnät postilähetyksille vai itse merkeille. Nämä ovat kuitenkin hyvin oleellisia tietoja, jotta harvinaisuuslistaus pitäisi paikkansa. Hyvinkin harvinainen numeroleimalähetys menee aika ajoin pohjahinnalla huutokaupassa, kun sen kunnan tai läänin keräilijää ei ole mukana huutamassa tai ollenkaan olemassa. (Kuva 1) Olen huomannut myös, että verkkohuutokaupoissa ja isommissakin huutokaupoissa ovat menneet leimasinmallit T2 ja T6 sekaisin. Hintojen määrittäminen on ongelmallista muutamasta syystä. Kaikki leimasinmallin T2 leimasimet on valmistettu kautsusta eli raakakumista. Leimasinmalli T6 on valmistettu metallista ja se kesti käytössä hyvin. Muuten kohteen hintaan vaikuttaa samat tekijät kuin muuhunkin filateeliseen kohteeseen. Teksti Matti Pesonen Kuva 2. Luettelon julkaisun jälkeen olen saanut sähköposteja muutamilta keräilijöiltä Suomesta ja ulkomailta. Tämän leimasimen yleisin halkaisija on selvissä leimasimissa 20 mm ja numerolaatikon koko 13 x 11 mm. Kaikki käytöt normaali taksaisista postikorteista ja kirjeistä nostavat mielestäni kohteen hintaa. Jos kuorella on leimasinmallin T6 leima ei T2 leimasimen reunaviivat eikä numerolaatikon kohdat sovi kohdakkain. Kuva 1.. LAPE 2021 listoihin oli toivottu kohteiden hintoja. Irtomerkeillä esiintyy monia numeroleimoja runsaasti, mutta postilähetyksillä niitä ei juurikaan tunneta. Tämä leimasin ei kestänyt käyttöä hyvin vaan leimaus usein levisi käytössä. Kumpikin tieto oli aikoinaan annettu luettelon tekijöille, mutta se on valitettavasti (varmastikin painoteknillisistä syistä) jäänyt pois itse luettelosta. Lisämaksut postilähetyksillä ovat aina huomioitava hinnassa ja samoin ulkomaiden käytöt. He ovat kysyneet mitä ovat R5 ja R1 merkinnät. Harvinaisuudeksi olen merkinnyt tämänhetkisten tietojen mukaan R5 eli kyseisiä kohteita postilähetyksillä tunnetaan 1-2 kappaletta
Moni tässäkin näyttelyssä vieraillut tutustui ensin niihin kokoelmiin, joita ei netissä voinut tutkia ja säästi muiden lähemmän tarkastelun tietokoneen kautta suoritettavaksi. Suurta ryntäystä ei nähty, mutta tasokas näyttely palkitsi paikalle saapuneet. Kuopion Filatelisseuran 100-vuotisjuhlien kunniaksi suunniteltu kansainvälinen näyttely oli tarkoitus pitää jo maaliskuussa, mutta nyt se kansalliseksi muutettuna se saatiin onneksi järjestettyä elokuussa. Näyttelyn järjestämisessä olivat mukana Kuopion lisäksi Savofila 2021 Kuopiossa Pienin askelin kohti normaalia! Keski-Suomen Filatelistiseura ja Joensuun Postimerkkeilijät. Suomen Filatelistiseuran maanantai-iltojen meklari Petri Jansson (selin) on hänkin joutunut pitkän koronasulun ajan rajoittamaan esiintymisiään. Näyttelyssä toteutettiin vuosi sitten kokeiltu uudistus, jossa osa näyttelyn kokoelmista on nähtävillä myös Filatelisliiton nettisivuilla. Onneksi näyttelystä löytyi kiinnostunutta yleisöä ja Petri pääsi harjoittamaan syksyn kerhoiltoja varten äänijänteitään.. Teksti ja kuvat Seppo Evinsalo A lunperin pohjoismaiseksi Nordia-näyttelyksi kaavailtu postimerkkija postikorttinäyttely jouduttiin koronarajoitusten vuoksi supistamaan kansalliseksi näyttelyksi. 16 4/2021 Suomen Postimerkkilehti Elokuun puolessavälissä järjestettiin Kuopion Musiikkitalossa kansallinen postimerkkinäyttely, joka sai keräilijät tulemaan esiin ”piiloistaan” pitkän koronasulun jälkeen. Tällainen hyväksi havaittu konsepti kerhojen yhteistyöstä nähtiin myös viime vuonna SFEx2020 -näyttelyn kohdalla
Kansainvälisiä kauppiaita näyttelyssä edustivat ruotsalaisen Philean lisäksi venäläinen Peterstamps. Suomessa asuva pariskunta Oleg ja Anna Vladimirskaya toimivat täällä yrityksen edustajina. Niin hyvin kuin etäyhteydet korona-aikana ovat monissa kerhoissa mahdollistaneet esitelmät ja etätapaamiset ei tällaista ”live” tapahtumaa mikään voita. Kokoelmia tutkittiin kiinnostuneina ja niistä keskusteltiin keräilijäystävien kanssa. Pietarin kahden liikkeen ja varaston lisäksi myös Moskovassa on yrityksellä kuulemma liike ja varasto. Koronan takia matkustaminen Venäjälle on Olegilta ja Annaltakin jäänyt väliin kahden vuoden ajan, mutta liikkeiden tarjontaan voi tutustua netin kautta osoitteessa: peterstamps.com Näyttelyn positiivisin ilmiö oli filatelian nuorisoluokka, jossa esillä oli kolme erittäin hienoa nuorten kokoelmaa. Naapurisalissa pidetty konsertti toi sunnuntaina myös musiikkia kuuntelemaan tulleita tutustumaan näyttelyyn. Suurta yleisöä ei kadulta näyttelyyn paljoa eksynyt, mutta sitäkin ilahduttavampaa oli tavata monia keräilijöitä ympäri Suomea. Sini Suomalainen esitti laadukkaan Suomen Punaisen Ristin kokoelmansa saaden sillä 80 pistettä ja Kullatun Hopean. Tuntuikin että nämä pari vuotta ovat ”padonneet” paljon energiaa, joka nyt näkyi näyttelyvieraissa kehysten väleissä. Perinteiseen tapaan näyttelyvieraat viihtyivät kehysten ohella myös kauppiaiden runsaan tarjonnan seurassa. Ne kauppiaat, jotka olivat tuoneet mukaan laajan skaalan tutkittavaa viestittivät jo lauantaina myyntitavotteidensa ylittyneen. Sama kuhina näytti jatkuvan myös sunnuntaina, joten ostopainetta näytti olevan. Seuraavalla sivulla Savofila 2021 -näyttelyn palkintoluettelo. ?. Vapaata keskustelua – ehkä illalla baarissa tuopin ääreessä – on mahdoton järjestää etänä. Täytyy vain toivoa, että tämäkin onnistunut näyttely laukaisi keräilijöiden kaipuun omien kerhojensa nyt syksyllä avattaviin kokouksiin. Pitkäsen Riston Marilyn-kortit taisivat olla helpoimmin aukeavia kokoelmia. 17
Nuikki Pekka: Bavaria 1849-1906 Kullattu hopea 78 p. +46 40 25 88 50 Fax. Virtanen Heikki: Suomen presidentti -postimerkit 1931-1960 Iso kullattu hopea 83 p. Savofila 2021 palkintoluettelo Ehiöluokka Schwenson Cyril: Suomen Suurruhtinaskunnan käsin leimatut ehiökuoret ja arkit 1845 alkaen Iso kulta 91 p. Ranin – history 1852-1952 Kulta 87 p. Ylpeä sponsori: Kansainvälinen syyshuutokauppa 30 syyskuuta -2 lokakuuta Kohokohdat: 90 vuotta keräilyä! Warren Grosjeanin Tanska, Suomi, Norja ja Ruotsi Kiinan kansantasavalta, Erillinen luettelo Suuria maakokoelmia Vieraile nettisivuillamme www.postiljonen.com saadaksesi lisätietoa luetteloista, katsele kohteita ja tarjoa ”livenä”. Lehtinen Sinikka: Ilja Repinin maalauksia ja piirustuksia postikorteilla Hopea 66 p. Vuorivirta Martti: Finlands Postgebuhr 1.10.1917-31.12.1930 Kullattu hopea 77 p. Leppänen Pertti: Housut Pronssi 50 p. Tai ota yhteyttä sähköpostilla stampauctions@postiljonen.se Harvinainen musta-harmaa sävy kuorella ”225” Punjab Ylösalainen kehys 5,5,5 5,5,5 Äskettäin löydettyä kirjeenvaihtoa Suomesta Box 537 • S-201 25 Malmö • Sweden • Tel. Koskiaho Tuomo: Estonia 1918 1941 Iso kulta 92 p. Vuorivirta Martti: Böhmen und Mähren postitaksat 1939-1945 Kullattu hopea 76 p. Kekarainen Jalmari: Joulumerkit 1908-55 Iso hopea 72 p. Salonen Seppo: Janakkala kotiseutuni Iso kullattu hopea 83 p. Dunkel Harry: Sisävesien laivaposti Suomessa Kulta 86 p. Kaartisen Joukon kokoelma Hammasteja painantaerikoisuuksista ennen vuotta 1963 sai 93 pistettä ja Ison Kullan. Kankainen Jorma: Saamelaiset arktinen kansamme Kullattu hopea 78 p. Nikkanen Janne: The development of Espoo municipality Post 1760-1918 Kulta 89 p. Issakainen Iida: The Marvelous Moomins Hopea 73 p. Postihistorian luokka Elo Hannu: Suomen kuvioleimat Iso kulta 90 p. Pitkänen Risto: Grace Kelly elokuvatähdestä ruhtinattareksi Hopea 65 p. Vaihekoski Mika: Model Saarinen 1917-1930 Kullattu hopea 78 p. Elo Hannu: Lapin läänin vanhat paikkakuntaleimat Hopeoitu pronssi 61 p. Nuikki Pekka: Paris Star Cancellations 1852-1876 Kulta 88 p. 18 4/2021 Suomen Postimerkkilehti Aihefilatelian luokka Klemi Pekka: Fight against cancer Iso kullattu hopea 83 p. Mäntynen Kari: Vankilapostin historiaa 1854-1963 Kullattu hopea 78 p. + kunniapalkinto Lempiäinen Pekka: Finland 1917-1930 Kulta 87 p. Nuikki Pekka: Papal States 1852-70 Iso kullattu hopea 82 p. + kunniapalkinto Avoimen filatelian luokka Dunkel Harry: Gust. Kirjallisuusluokka Postimuseo: Sanomalehtien jakelun historia ja tulevaisuus Iso kullattu hopea 83 p. Reijonsaari Sirpa: Kahvia, kahvia! Hopeoitu pronssi 63 p. K. Salonen Teemu: Finland stamps 1856-1866 Iso kullattu hopea 81 p. 1930 Iso kullattu hopea 80 p. Jurvanen Ari: Finland coat of arms type 1885 1889 Kulta 87 p. Roivainen Antti: Karjalan radalla Iso kullattu hopea 82 p. Leimamerkkiluokka Mäkinen Jukka: The 1881 and 1891 Revenue Stamp Issues of Finland Iso kulta 93 p. + kunniapalkinto Juvonen Tuomas: Nidotut vihkomme Iso kullattu hopea 81 p. Kärkäs Esa: Finland 1860-65 Kulta 89 p. Lehtinen Sinikka: Viipurin historiaa keskiajalta talvisotaan postikorteilla Kullattu hopea 75 p. Pitkänen Risto: Suomen ulkomaan pakettitaksat 1919-1990 Kulta 85 p. + kunniapalkinto Hakoniemi Tapio: Suomen postimaksukoneleimat 1926 1963 Kullattu hopea 78 p. Kontkanen Juhani: Suomen Yleismerkit Malli/1954 Iso kullattu hopea 81 p. Konttinen Risto: Jeesus Raamatun valossa Pronssi 55 p. Hämäläinen Ari: The Postal Stationery Envelopes and Lettersheets Issues 1845-1884 Iso kullattu hopea 83 p. Jurvanen Ari: Sweden Coil stamps 1920 – 1936 Iso kullattu hopea 82 p. + kunniapalkinto Pesonen Matti: Suomen Kotkamerkit 1901 + 1908 + 1911 + 1915 Kulta 85 p. Pitkänen Risto: Suomen historialliset maakunnat ja vanhat kaupungit Iso kullattu hopea 82 p. Dunkel Harry: Vuoksen vesistön kehittyminen ja matkustajalaivaliikenne vuoteen 1982 Iso kullattu hopea 82 p. Kylliäinen Mikko: I. Salminen Pekka: Suomi 1875-84 Kulta 85 p. Stone Jeffrey: The ’Kultatähkä’ postal stationery of Finland Iso hopea 72 p. Icèn Rainer: The invisible threat Iso kullattu hopea 82 p. + kunniapalkinto Hakoniemi Tapio: Petäjävesi Iso hopea 73 p. Pitkänen Risto: A Scandinavian Fantasy Iso kulta 91 p. Pietilä Juhani: Suomi-Finland Paluukuitit 1871-1883 Iso kullattu hopea 80 p. Rautiainen Kauko: Finland coat of arms 1875 Iso kullattu hopea 83 p. Samaan pistemäärään ylsi Jukka Mäkisen kokoelma vuosien 1881 ja 1891 leimamerkeistä. Ranta Matti: Oulussa käytetyt autonomian aikana valmistetut postija sotasensuurileimat Kulta 88 p. Kontkanen Juhani: Finland Coat of Arms Type 1889 Iso kulta 90 p. Weber Reinhard: Straits Settlements, Sultanat Selangor 1884-1955 Iso hopea 72 p. Räsänen Mika: Rengasmerkit 1891 Kullattu hopea 76 p. Kontkanen Juhani: Finnish Red Cross 1904 1946 Iso kullattu hopea 82 p. Tuomarien äänestyksellä Joukon kokoelma valittiin koko näyttelyn parhaaksi. + kunniapalkinto Juvonen Tuomas: Tästäkin piti maksaa lissää... Väätäinen Lauri: Postinumeron käyttöönotto Suomessa 1964-79 Iso hopea 70 p. Tuori Jussi: Issue 1930 Postal stationery cards Iso kulta 90 p. Postikorttiluokka Nikkanen Janne: Historic Old Tallinn in Postcards Iso kulta 92 p. Saarikoski Jorma: Finland ovals and roulettes 1856-66 Kulta 87 p. Salonen Teemu: Postal Stationaries of Finland 1845-1865 Kullattu hopea 77 p. Lehtinen Matti: Mikkelin läänin leimat kyrilisistä venäläisleimoihin Kullattu hopea 78 p. Hjelt Sven-Erik: Pieksämäki: postiolot ja -leimat ennen v. Inhan polkupyörämatka Saksaan vuonna 1886 Kullattu hopea 75 p. Ensipäiväkohteiden luokka Pitkänen Risto: Marilyn & Co Iso kullattu hopea 82 p. Suomalainen Sini: The Finnish Red Cross 1904 1936 Kullattu hopea 80 p. Heinonen Markku: Uusikirkko, my Mom´s Home parish in Karelia Kulta 86 p. Schwenson Cyril: Suomen ilmakirjeet Kullattu hopea 75 p. Juvonen Tuomas: Punakantiset automaattivihkomme Iso hopea 73 p. Lentopostiluokka Collan Mikael: Finland Domestic air mail 1930 1962 Iso kullattu hopea 83 p. Nousiainen Jouko: Finska lantbrevbärarstämplar 1889-1980 Kullattu hopea 78 p. Perinteisen filatelian luokka Kaartinen Jouko: Hammasteja painantaerikoisuuksia Iso kulta 93 p. Vuorimies Heikki: Eero Järnefelt ja hänen taiteensa teemoja Hopea 66 p. Jurvanen Ari: Suomen yleismerkit Malli 1963 Kullattu hopea 78 p. Nuorisofilatelian luokka Oryetxebarria Nerea: Tuberkuloosin varainkeruu Kullattu hopea 82 p. Juvas Klaus: Juankoski, Juantehdas ja Juvakset Iso hopea 72 p. Pesonen Matti: Helsingin postitoimipaikat 1809 2020 Osa 1 Kullattu hopea 75 p. Sohrne Björn: Persia and the Ottoman/ Turkey Empires postal relations Kulta 85 p. Kekarainen Jalmari: Punaisen Ristin postimerkit 1922-60 Kullattu hopea 76 p. +46 40 25 88 59 www.postiljonen.com stampauctions@postiljonen.se. Kauppi Hannu: Oikein, väärin tai niin ja näin Kullattu hopea 78 p. Roden Teuvo: Englanti, syväpainomerkit 1858 1879 Iso hopea 74 p. Hyttinen Juha: Ylä-Savon seudun postipysäkkieimoja 1892-1949 Iso kullattu hopea 80 p. Kulta 85 p. + kunniapalkinto Pitkänen Risto: Marilyn Monroe`s Movies and Her Co-Stars Iso kullattu hopea 83 p. Tuori Jussi: Suomessa käytettyjen leimapaperien ekstraleimaukset 1773-1894 Iso kullattu hopea 83 p
Ylpeä sponsori: Kansainvälinen syyshuutokauppa 30 syyskuuta -2 lokakuuta Kohokohdat: 90 vuotta keräilyä! Warren Grosjeanin Tanska, Suomi, Norja ja Ruotsi Kiinan kansantasavalta, Erillinen luettelo Suuria maakokoelmia Vieraile nettisivuillamme www.postiljonen.com saadaksesi lisätietoa luetteloista, katsele kohteita ja tarjoa ”livenä”. Tai ota yhteyttä sähköpostilla stampauctions@postiljonen.se Harvinainen musta-harmaa sävy kuorella ”225” Punjab Ylösalainen kehys 5,5,5 5,5,5 Äskettäin löydettyä kirjeenvaihtoa Suomesta Box 537 • S-201 25 Malmö • Sweden • Tel. +46 40 25 88 59 www.postiljonen.com stampauctions@postiljonen.se. +46 40 25 88 50 Fax
Kymmenkunta kaappia jouduttiin kastuneina hävittämään. Taloyhtiön vakuutusyhtiö hidasteli korvauskäsittelyn kanssa ja remontin aloitus viivästyi kahdella kuukaudella. 20 4/2021 Suomen Postimerkkilehti Salin ja neuvotteluhuoneen puolelta jouduttiin purkamaan puolet lattiasta ja n. postiosoitteet ovat seuran sihteerin tiedossa saavat ilmoituksen omaan sähköpostiinsa. Taloyhtiön jossain asunnossa oli meikkipeili pudonnut wc-pönttöön ja se oli jäänyt kellarissa viemäriputken liitoskohtaan. Keittiöstä purettiin niin lattiat kuin kaapistotkin. Tilat putsattiin ja desinfioitiin välittömästi ja sen jälkeen alkoi koko kevään kestänyt kuivaus ja purkutyöt. fi. Näin puolet lattioista ja suuri osa kalusteista säilyi kuivina. Sitä kautta vesi valui myös alapuoliseen kellaritilaan, josta se ensimmäiseksi huomattiin. ?. Valmista pitäisi tätä kirjoittaessa olla elokuun aikana ja kerhotoiminta toivottavasti pääsee käyntiin syyskuun alusta. Hänen laadukkaiden kuorija korttilaatikoiden parissa moni tämänkin lehden lukija on viettänyt aikaansa löytöjä etsien ja kuulumisia Göranin kanssa vaihtaen. Lönkan vesivahinko H elmikuussa kerhon ollessa jo suljettuna korona-epidemian takia kohtasi Lönkan kerhohuoneistoa uusi ”katastrofi”. Göran oli monille suomalaisillekin postimerkkinäyttelyissä ja filateelissa tapahtumissa käyneille tuttu kasvo. Onneksi päätös saatiin ja työt päästiin aloittamaan heinäkuun lopulla. Kastumaton osa suljettiin muoviseinällä ja sen taakse saatiin kasattua pöydät ja tuolit. Tämä aiheutti sen, että likavedet nousivat putkia pitkin ylöspäin ja purkautuivat Lönkan kolmen wcpöntön kautta kerhohuoneiston lattioille. Tarkemmat tiedot kerhon alkamisesta voit lukea seuran nettisivuilta: suomenfilatelistiseura. Tämä edellyttää tietysti sitä, ettei maan hallitus aseta uusia kokoontumisrajoituksia ”koronatilanteen” takia. Myös ne seuran jäsenet, joiden sähköRuotsalainen Brevspecialistenin kauppias Göran Fredrikson Göteborgista kuoli kesäkuun alussa koronaan 68 vuoden ikäisenä. Meidän onni oli se, että huoneistomme lattia ei ole ”vaaterissa” vaan viettää hieman keittiötä kohti. Kaikki huoneiston kolme wc:tä jouduttiin purkamaan kaakeleita myöten. Samalla hankittiin uusien kaapistojen lisäksi uudet kodinkoneet. 30 cm seinästä