24 Online huutokauppa 60 s. 5 Aunuksen merkit minun silmin s. 20 Lankea loveen Lohjalla! s. Nikolainkaupungin tuloleima 22.10.. 37 Suomessa käytetyt venäläiset postimerkit, osa 2. Turun soikea sensuurileima. Käyttösarja 1909 sivu 30 1 ruplan vaaleanruskea pari, 70 kopeekan ruskea, 20 kop sininen ja 1 kop oranssi (=1 rub 91 kop) 1142 ruplan postiosoituksella Turusta Nikolainkaupunkiin (Vaasa) 20.10.1916. 3 /2023 SUOMEN ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 104. vuosikerta / 10€ 20 vuotta SF-kerhoiltoja s
3 Puheenjohtaja, Pekka Lempiäinen s. 16 Aunuksen merkit minun silmin, Mika Räsänen s. Varapuheenjohtaja: Martt i Forss 0400 840 598 martt i.forss@onninen.com Sihteeri: Pekka Hurri 040 503 2144 pekka.hurri@pp.inet.. 51 Kohteet kertovat XIX: Aunuksen merkit minun silmin, Mika Räsänen s. 2 3/2023 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus 2023 Puheenjohtaja: Pekka Lempiäinen 0400 403 230 pekka.lempiainen@helsinki.. 4 20 vuotta SF-kerhoiltoja, Seppo Salonen s. Eero Mäkelä 0400 602887 sakarieero@gmail.com Sisällysluettelo 3/2023 Suomen Postimerkkilehti Pääkirjoitus, Tapio Tuominen s. 50 Näyttelyja tapahtumakalenteri s. 8 Keski-Liettuan valtio, Jukka Sarkki s. Olli Saarinen (kerhohuutokaupat) 0400 934 522 postiaollille@gmail.com Kerhomestari Pertt i Hurmerinta 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Meklarit Petri Jansson 0400 552 671 petri.jansson@kolumbus.. 37 Rivi-ilmoituksia s. 29 Käyttösarja 1909, Seppo Evinsalo s. 9 Joensuun postimerkkeilijät, Iida Issakainen s. 14 Kohteet kertovat XIX: Kuninkaalisista proletaareihin, Seppo Laaksonen s. 20 Lankea loveen Lohjalla! Vesa Hirsmäki s. 26 Meillä ja Muualla, Seppo Laaksonen s. 5 HFF:s ordförandes spalt, Carl Appelberg s. 20. 30 Online huutokauppa 60, Eero Mäkelä ja Eila Hilpi s. Esitelmöitsijöiden yhteyshenkilö: Pertt u Haglund 040 545 1239 pertt u.haglund@gmail.com Kotisivujen ylläpidon yhteyshenkilö: Janne Nikkanen 041 527 6430 nikkanenjanne@gmail.com Tapio Tuominen 0400 212 969 tapio.tuominen@outlook.com Matt i Lundberg 041 531 6112 matt i.aj.lundberg@gmail.com Toimihenkilöt Rahastonhoitaja Kai Antt ila 050 323 4953 kai.antt ila@pp1.inet.. 24 Postimuseon Postitiet verkkonäyttely, Suvi Jalli s
Pääasia, ett ä saamme uusia toteutt amiskelpoisia ideoita. Yleensä onkin jo joku entuudestaan, mutt a oikeasti kaipaamme uusia ideoita ja tekijöitä. latelistiseura.. Ilmoitushinnat 2023 1/1 sivu 330 € , 1/2 sivua 220 €, 1/4 sivua 180 € 1/3 sivua 200 €, 1/4 sivua 120 € Lehden tilaukset, ilmoitukset ja osoitt een muutokset tilaukset@suomen. Suurempi onnitt elun aihe on se, ett ä kaikki kerholaiset ovat mukana tekemässä lohjalaista . Oli sitt en näytt ely. Postiosoite Mail address SP-lehti Lönnrotinkatu 32 B 29 00180 Helsinki Toimituskunta Pekka Lempiäinen, Seppo Laaksonen, Seppo Salonen ja Tapio Tuominen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 52 € 2023 Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 65 € 2023 Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 77 € 2023 Aineiston jätt öpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. Kaikkea on jo kokeiltu! Jos asenne on tämä, niin ei me uusia saadakkaan. Lohja oli ott anut hienosti käytt öön myös vuosikellon. latelistiseura.. Kerhotilassa voisi olla esimerkiksi ”juliste”, jossa on kerhomestarin tai vastaavan yhteyshenkilön kuva ja nimi, jott a uusi tulija osaa ott aa ensikontaktin hyvin kerhon tuntevaan. latelisti tai omaksi ilokseen postimerkkejä keräävä. Muussa tapauksessa (esim. Lohjan Postimerkkikerhossa on ymmärrett y, ett ä ensin tulee mukava yhdessäolo. Kerhoissa on usein jäseniä, joilla on osaamista ja tarmoakin mutt a ei oikein pääse toteutt amaan osaamistaan kun kaikkia tehtäviä hoitaa jo joku. Lehti ilmestyy viikko 49 (joulukuun alussa) 3. Yksi tai useampi. Ajat, tott umukset ja mieltymykset muutt uvat! Siksi myös kerhojen tulee muutt ua. Kun tehdään yhdessä, saadaan enemmän aikaiseksi. Ja otamme ne käytt öön. Onneksi olkoon siitä. Kukin kykynsä mukaan. Hienoa on myös se, ett ä kaikilla on mahdollisuus saada kokoelmansa esille. kerhon puheenjohtajaan ja kerro halustasi olla aktiivisemmin mukana kerhon toiminnassa. Suomen Postimerkilehti 2023 4/2023 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. Lehti ilmestyy viikko 42 (lokakuun puolivälissä) 6/2023 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. Tavoite on kova eikä täysin realistinen, mutt a kerho, joka parhaiten onnistuu, elää pidempään. 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannatt aja ISSN 0355-7731 103. Ihan sama vaikka näin joskus kävisikin, ota postitiivisesti, ideasi oli niin hyvä että se kelpasi toisenkin ideaksi. 15.9. Nordea FI23 1347 3000 4063 67 Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Laskutus: EDI/OVT-tunnus: 003705844528 Operaatt ori: Maventa Tilaajien osoitt eita voidaan käytt ää suoramarkkinointiin. Siitä näkee havainnollisesti mitä ja milloin. Kerhoon tarvitaan myös uusia jäseniä ja kaikkihan sen tietävät, ett ä se on vaikeaa. Halutessasi voit kieltää osoitt eesi käytön ilmoitt amalla siitä lehden toimitukseen. Kannatt aa käytt ää esim. 15.7. lateliaa ja sen historiaa tunnetuksi suurelle yleisölle. 10.11. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovitt ava. mind map´a, johon voi kirjata jäsenhankintaideoita. Vain ne kerhot ovat elinvoimaisia, jotka saavat kaikki osallistumaan. Lehti ilmestyy viikko 33 (elokuun puolivälissä) 5/2023 ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viim. vuosikerta Päätoimitt aja Redaktör Editor Tapio Tuominen 0400 212 969 info@suomen. Ota rohkeasti yhteytt ä esim. Antaa mennä vaikka överiksi, kyllä kaverit sitt en ampuvat ne alas ja ottavat siitä parhaat osat omina ideoinaan. Kerhoon kuin kerhoon on uudenkin jäsenen kiva tulla, kun hänet huomioidaan heti sisään tullessa. Lehden taitt o: Tapio Tuominen Painopaikka Tryckeri: K-Print, Tallinna, Viro Onneksi olkoon Lohjan Postimerkkikerho! Tapio Tuominen päätoimitt aja Lohjan Postimerkkikerho täytt ää tänä vuonna 75 v. Nykyiset voisivat jakaa tietojaan uusille ja helpott aa omaa työtaakkaansa
Maanantain kerhohuutokaupan huudot voit maksaa: pankkija luott okortilla paikan päällä kerhon jäsenet voivat maksaa myös pankkiin 7 pv kuluessa huudosta huutoja ei voi maksaa käteisellä Maksun saaja: SF:n Kustannus Oy Tilinumero: FI23 1347 3000 4063 67 Maksaessasi käytä viitenumeroa: 1818 Ilman viitett ä maksetut huudot eivät rekistöröidy ja aiheutt avat maksukehotuksen.. T oivott avasti tapaan mahdollisimman monet teistä Seuran jäsenistä jälleen elokuussa uuden toimintakauden käynnistyessä. latelian eri osa-alueilta. Kuluneesta keväästä on jäänyt hyviä muistoja: Kerhoilloissa pidetyt esitelmät ovat olleet laadukkaita ja olemme saaneet oppia uutt a . Olemassa olevalle varallisuudelle saatt aa nimitt äin tulevaisuudessa olla merkitt ävää tarvett a. Minullakin olisi käytt öä huonoille ilmoille, sillä yli 100.000 Saarisen mallin merkkiä vanhoissa ”sokeripaloissa” odott aa tutkivaa otett a. Täytyykö siis toivoa sateista kesää ja mahdollisimman huonoja ilmoja. Jäsenhakemukset ja osoitemuutokset sähköpostitse: info@suomen. Kokouksessa enemmistö tekee päätökset ja niiden hyväksyminen ei aina näytä olevan helppoa. Tämä edellytt i esimerkiksi jäsenmaksujen korott amista ja Liiton lehden Filatelistin julkaisukertojen vähentämistä. Me kuuluimme tähän enemmistöön ja olimme valmiita sopeutt amaan Liiton toiminnan vastaamaan todellisuutt a. Tuo kokous on herätt änyt jälkikäteen osin erikoiseksi, jopa karkeaksi, luokiteltavaa kirjoitt elua esimerkiksi Tavastforum -lehdessä. Sisään pääsee jo klo 16.30, jolloin voi tutustua huutokauppakohteisiin. Ja niinkin voi käydä, ett ä nuo ”sokeripalat” odott avat selvitt äjäänsä vielä vuosikymmenten kulutt uakin. Tulevan syksyn ohjelma on jo valmistunut ja järjestämme jälleen myös kauppiasja vaihtotapahtumia ainakin kahtena syyskuun lauantaina. lateliaharrastukseen kesän sateiset päivät. Vesa Hirsmäki Moderni kansainvälinen vaihtotoiminta 9.10. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki. Ari Niemelä Saarismallin merkkien mitätöinneistä 6.11. N eljä meidän edustajaamme osallistui 6.5.2023 järjestettyyn Suomen Filatelistiliiton vuosikokoukseen. Evästimme työnsä aloitt avaa hallitusta myös lukuisilla kehitysajatuksilla, joiden toteutt amisessa SF:llä saatt aa olla jatkossa merkitt ävä rooli. latelistiseura.. Jari Majander Kokomaailmakeräily 25.9. Suomen Postimerkkilehti 4 3/2023 4 P u h e e n j o h t a j a 1 9. Valitsen jälkimmäisen, jos valita voi. Joten saa nähdä, miten käy – onko syksyllä uusia löytöjä kansioissa vai säitt en puolesta upea kesä takana. Meidän seuramme kohdalla tämä on vaatinut luovaa ajatt elua, sillä käytännössä ainoa omaisuutemme on kuuluisa Lönkka – eli kerhohuoneistomme. Risto Pitkänen Lisämerkit postilähetyksillä 1893-1918 4.12. 5. SYYSKOKOUS 20.11. PEKKA LEMPIÄINEN Suomen Filatelistiseura ry 11.9. Onneksi oma kevätkokouksemme 8.5.2023 sujui rauhallisemmissa merkeissä noin 50:n jäsenen ollessa paikalla. Per Persson Krimin sota, Skarpans ja postin kulku SF:n syksyn esitelmät: Kokoukset ja huutokaupat joka arkimaanantai klo 18.00 . Monet jäsenet saapuvat paikalle jo pari tuntia ennen varsinaisen ohjelman alkua vaihtaakseen kuulumisia muiden harrastajien kanssa. Oleellisin kysymys tuossa kokouksessa oli Filatelistiliiton taloudellinen tilanne, tarkemmin sanoen sen saatt aminen tasapainoiseen tilaan. Näiden toimien toteutuessa ei tarvitse jatkaa Liiton varallisuuden jatkuvaa käytt ämistä tappioiden katt amiseen. Osa kokousedustajista olisi halusi jatkaa edelleen vahvasti alijäämäisen toiminnan linjalla, mutt a enemmistö ei. M uuan jäsenemme kirjoitti sosiaalisessa mediassa käytt ävänsä . Tapio Tuominen Digimaailma tutuksi 23.10. Toisaalta yhdistyksen toiminta on pysynyt niin vireänä, ett ä tila saisi olla suurempikin. Sen ylläpitäminen on osoitt autunut ajoitt ain kalliiksi tehtäväksi. 2 2 3 J okaiselle yhdistykselle, joka haluaa säilyä elinvoimaisena, on tärkeää toiminnan taloudellisten perustusten pitäminen vakaina ja riitt ävän vahvoina
5 20 vuotta SF-kerhoiltoja Aika kuluu siivillä. Perinteiset maakeräilykansiot Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja Leuchtt urmin taskullisilla lehdillä. Tämähän ei vielä ole mitään verratt una todellisiin veteraaneihin vaikkapa Seppo Laaksoseen, joka on tehnyt samaa 1960-luvulta alkaen. Huomasin, ett ä SF:ään liittymisestä työkaverini Raulin kanssa tuli kuluneeksi tänä keväänä 20 vuott a. Hirvitt ää ajatellakin paljonko häviää ostohintoihin verratt una, kun nämä joskus realisoidaan.. Alku meni tietenkin ihmetellessä, mitä ihmett ä kerhoilloissa puuhaillaan. Luulen silti, ett ä suurin osa ainakin vanhemmista ja paremmista Suomi-merkeistäni on maanantaihuutokaupoista. Varsin pian aloin täydentää Suomi-kansiotani, ja sitt en se laajeni Skandinavian maiden ja Baltian maiden keräilyyn. Se tarkoitt aa jopa 800-900 kerhoiltaa, joihin luulen osallistuneeni arviolta 500-600 kertaa. Urho Saari jollain kirpputorilla houkutt eli tulemaan lönkalle, ja sillä tiellä ollaan. Siihen aikaan juoksin töitt eni puolesta jatkuvasti Baltiassa, joka osaltaan helpott i näiden maiden keräilyä
Heti alkuvuosina olin SF:n hallituksessa ainakin Seppo Laaksosen ja Mauri Lahtisen puheenjohtajakausina. Mielenkiintoista ja työntäyteistä aikaa. A ihe. latelisteihin liityin talvella vuonna 2010 ja tuota pikaa olin mukana hallituksessa. Siellä viimeistään valkeni tuo valovuoden mitt ainen ero todella kovan luokan kokoelmiin. latelistien 60-vuotiskerhonäyttely läheni vuonna 2014, sain lopulta tehtyä ensimmäisen näytt elykokoelmani. Kun aihe. latelistien 60-vuotisnäytt elyssä. Kuinkahan moni näistä merkeistä on väärennöksiä. Maakeräily on nykyään jäänyt vähemmälle, mitä nyt jossain vaiheessa aloin kerätä myös postituorett a Suomea. O n sitä muitakin maita kerätt y kuten Unkaria, Keski-Liett uaa ja Memeliä ja muutama kokomaailmakansio ostett u, koska tuo kokomaailmakeräily olisi myös mielenkiintoista. Miksiköhän. Pitkään ostin myös Postin kestotilaajana ensipäivänkuoria ja vastaavia Åland-kuoria vuodesta 1984 alkaen. 6 3/2023 Suomen Postimerkkilehti Baltian merkkejä olen kerännyt myös postituoreena. Pääsin kuitenkin näytt elytunnelmaan. Näytt elyn aikana minut valitt iin Filatelistiliiton hallitukseen, jossa olen toiminut tämän kevään liitt okokoukseen saakka. Vähitellen opin omastakin mielestäni niitä tekemään ja samalla pidin jo kursseja työväenopistossa kokoelmien rakentamisesta. Ei ole vaan aika siihen riitt änyt, sillä muita tehtäviä on kertynyt ajan myötä. Osa näistä kansioista on uusia Schaubek-kansioita, joiden selkämekanismi ei hajoa ihan yhtä helposti. Ensimmäisen oman kokoelmani ”Suomalaiset päiväperhoset” etusivu Stamp Forum 2014 -näytt elyssä eli Aihe. Olin mukana järjestelytoimikunnassa ja sain tuurilla mukaan yhden kehyksen Janakkala-kokoelmaakin. Sitt en niitä kokoelmia alkoi syntyä lisää ja nyt on jo tusina täynnä. Nyt tämä vanha kokoelma oli 3 kehyksen laajuisena ja täysin uudistett una esillä juuri päätt yneessä RiiHeX2023 -näytt elyssä ja sen jälkeen se on digitaalisesti nähtävillä RiiHex2023 -kotisivuilla.. Vuoden 2017 Finlandia-näytt ely oli merkitt ävä merkkipaalu Suomessa. SF:n 90-vuotisnäytt elyn rakentaminen 2010 jäi mieleen, vaikkei siinä kohtaa vielä omaa kokoelmaa ollutkaan
Tunnustan, ett ä olen ”samasta nuotasta” kalastanut aihe. Näin olen ainakin monen kuullut sanovan. Jott ei mene pelkästään itsekehuksi, niin arvioin miten SF:n toiminta on kahdessa vuosikymmenessä muutt unut. TEKSTI JA KOHTEET: SEPPO SALONEN. Väkeä on kerhoilloissa riitt änyt, ja ilahdutt avasti uusia ihmisiä on virrannut kerhomme jäseniksi. Jos kerran kokoelmia esitellään näytt elyssä, niin helppohan niistä aiheista on kertoa muutenkin. Nyt se sitt en löysi sopivan historiallisen käytt ökohteen. Kun viime vuosina sekä SP-lehden ett ä philabid-alustalla ilmestyneiden huutokauppojen laatu on kohonnut hyvälle tasolle, ehkäpä maanantai-illan huutokauppa on tästä hieman kärsinyt. latelistien kerhoillassa tai SF:ssa ennen illan huutokauppaa, mutt a muuallekin on kiitett ävästi kutsutt u tarinoimaan. Keräämisestä, kokoelmista ja esitelmistä huolimatt a mielestäni tärkeintä on kuitenkin ihmisten tapaaminen. Koko alasta poiketen SF on noussut 250 jäsenen tasolta nyt yli 300 jäsenen kerhoksi, jota kyllä passaa kehua! Uudet jäsenet ovat aina tervetulleita, ja kerhon toiminta vaatiikin uusia jäseniä ja uusia ajatuksia. Kerhotilat on uudistett u, joten mikäs on viihtyä maanantaisin. Illan huutokauppa on ollut kokousten selkäranka koko ajan. Suomesta tuli Naton jäsen Brysselissä 4.4.2023 juhlallisessa seremoniassa, jossa ulkoministeri Haavisto allekirjoitt i liitt ymisdokumentin. latelisti-lehteä sekä liiton palveluita. Tuo dokumentt i oli printattu Tervakosken paperitehtaalla käsin tehdylle paperille, jossa oli vesileimana Suomen leijonavaakuna ja teksti Tervakoski handmade 1989. En tiedä (tietääkö kukaan muukaan?) montako niitä on vuosien varrella julkaistu. latelisteille uusia jäseniä. Iltasanomien mukaan tehtaan johtajakaan ei tästä mitään tiennyt, mutt a tiesi, ett ä valtion hallinnolle on tällaista erikoisleimapaperia joskus toimitett u. Toisaalta eihän sieltä kerhoillasta meklarin mukaan ”saa poiskaan olla!” Muutamia SF:n teett ämiä omakuvamerkkejä. Yleensä ensimmäinen esitys on ollut Aihe. Tämä toiminta oli pitkään hieman lamassa. Uusien jäsenien hankinnasta haluan mainita edesmenneen Jouko Matt ilan, joka touhusi innokkaasti monella suunnalla ja hankki näin uusia kontakteja. Filateliahan on sosiaalinen harrastus. Siksi ainakin minä jaksan edelleen matkustaa maanantaisin. lateliakeskus. Ilahdutt avasti tänä talvena olemme taas kuulleet myös esitelmiä. Samalla on ollut tilaisuus mainostaa SPlehteä, Aihe. 7 S itä mukaa kun kokoelmia on kertynyt, olen useimmista niistä tehnyt jonkinlaisen esityksen. Janakkala-kokoelmassani sivulla 46 kerrotaan tarina siitä, miten 1960-luvulla paperi-insinöörien yhdistys keräsi jäsenistöltään puuvillapaitoja, teett i niistä Tervakoskella vesileimapaperia, möi paperit ja lahjoitt i kerätyt varat Keskuslaboratorion uuden testipaperikoneen investoinnin avuksi. Laskujeni mukaan olen kiertänyt jo 17 eri kerhossa ja joidenkin kanssa tästä on tullut jo vakituinen tapa. Lönkasta on tullut Helsingin seudun varsinainen . On mukava nähdä, millaista touhua missäkin kerhossa harrastetaan. Koko tähän tarinaan liitt yvät kohteet ja dokumentit on ostett u eräästä pahvilaatikosta muutamalla eurolla SF:n maanantai-illan huutokaupassa joskus noin 10 vuott a sitt en
11.10 Patrik Holst Vykort och stämplar med bilmotiv. 25.10 Reinhard Weber Malaysia. De, om någonting, kan ses som symboler för jämlikheten. Man kan säga att de anser sig vara födda till det. Intresset är gemensamt för alla i klubben. E n fungerande och verksam klubb·måste ju i lagens namn ha en styrelse och funktionärer, hur ideell den än är. HFF föredragsprogram på höstens möten 2023. Där är vi ju intresserade av samma sak, de där små papperslapparna som har en tendens att fylla ens hem. Visst kan den som har det bra ställt i livet skaffa sig en värdefullare samling än andra, men spelar det någon roll. HFF:s hemsida på internet: www.filatelia.fi/hff S jälv har jag under ett långt liv i filatelins värld haft många poster, nu senast igen som ordförande, men det har aldrig stört min känsla av jämlikhet med de andra medlemmarna. Onsdagar kl.18.00 i Suomen Filatelistiseuras möteslokal, Lönnrotsgatan 32 B i Helsingfors. Att det skulle finnas ytterligare andra kön tänkte man inte ett ögonblick. Systerskap talade man inte om på den tiden. Mötena 08.11 och 13.12 är föreningens interna. Till övriga möten är alla filatelister, också de som inte är medlemmar, välkomna. 13.12 Julfest avec/solo Folkhälsan, Mannerheimvägen 97 kl. D et är sedan en helt annan sak med tonårs unga, ofta nog opponerar man sig mot föräldrarna för att visa sig vara självständiga, ska man vara jämlik med någon så väljer man helst en helt annan idol. Där är, eller bör vi vara, jämlika. Ä r man helhjärtat intresserad av sin hobby så är jämlikheten aldrig ett egentligt problem. Sultanatet Perak. Vill man vara ironisk kan man visserligen säga att endel personer tror att de är jämlikare än andra. 27.09 Martin Holmsten Rysk post i Fjärran Östern. 8 3/2023 SuomenPostimerkkilehti HFF: ordförandes spalt CARL APPELBERG L iberté, egalité, fraternité, Frihet, jämlikhet, broderskap var de franska revolutionens slagord. Jag ”är övertygad om att mina kolleger har samma känsla. Goda föräldrar blir helt enkelt en förebild för dem. Ofta nog är det någon ren tillfällighet. 18 21. 08.11 HFF Valmöte, inget föredrag. Det fanns män och det fanns kvinnor, allt annat var abnormt och broderskapet omfattade också kvinnor! F ör oss, nutidens ”frigjorda” människor är de här orden helt naturliga. SÅ KOM IHÅG ATT I FILATELINS VÄRLD ÄR VI ALLA JÄMLIKA! Jämlikhet BILD: BRIGITTE WERNER, PIXABAY. T ill en viss grad kan man säga att det i praktiken är så, det gäller i synnerhet för barn före det de kommit i trotsåldern. I en frimärksklubb är det en helt annan sak. 22.11 Ralf Ilmoni Återanvändning av icke-makulera de frimärken. 13.09 Ritva Carvalho Portugisisk filateli. Det gäller i synnerhet i fråga om val inom klubben. Det bästa de kan tänka sig är att bli jämlika med dem. I själva verket menar de att de är bättre än andra, socialt eller ekonomiskt. Varje medlem har i jämlikhetens namn rätt att gilla dem eller kritisera dem öppet och ärligt
Suuria erimielisyyksiä oli lisäksi Puolan ja Liettuan kesken rajalinjasta, väestö kun oli sekoittunutta ja ei elänyt selkeästi omilla alueillaan. via, Liettua ja Puola. Vastapuolena oli pääasiassa Neuvostoliitto. Taustasta on Wikipediassa TEKSTI JA KOHTEET: JUKKA SARKKI. Hajonneiden Saksan, Itävalta-Unkarin ja Venäjän jäämistöä jaettiin varsin reippailla otteilla. 9 Puolan ekspansio pohjoiseen – Keski-Liettuan valtio Itäisen Euroopan historiassa 1920-luku oli eräänlaista hullua aikaa. Myös Puola oli tässä aktiivinen. Alueella toimivat uudelleen syntyneet valtiot Viro, Latdostamisessa ja sen vaiheissa. Lisänä olivat erilaiset valkokenraalit omine armeijoineen ja myös Baltian saksalaisten vapaaehtoisjoukot. Tämä vaihe on jäänyt myös filatelian historiaan, josta vähän enemmän seuraavassa. Tämä näkyi ehkä kaikkein selvimmin Keski-Liettuan valtion muoTaustalla poliittinen kaaos Koko Baltian alue oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen hyvin kaoottisessa tilassa
Vaaleihin osallistuivat pääosin puolalaiset muiden kansallisuuksien boikotoidessa vaaleja. Puolalla oli hallussaan vain kapea koillisen suuntainen kaistale Venäjän rajalle. Huhtikuussa 1921 ilmestyneen kuvamerkkisarjan käyttö kirjatulla kirjeellä Yhdysvaltoihin. liettualais-valkovenäläinen divisioona nousi kapinaan 9.10. 10 3/2023 Suomen Postimerkkilehti Ensimmäisen sarjan käyttö puolalaisella ehiökortilla, leimaus Vilna 16.12.1920. Puolan pystyessä vapauttamaan joukkoja Venäjän suunnasta käynnistyivät seuraavaksi sotatoimet Liettuaa vastaan 28.8.1920. Marraskuussa joukot jatkoivat etenemistä kohti Kaunasia, mutta Liettuan joukot saivat hyökkäyksen pysäytettyä Vilnan länsipuolella. Asian legitimoimiseksi alueella järjestettiin parlamentin eli Sejmin vaalit 8.1.1922. Tämän jälkeen taistelut lopetettiin 21.10.1920 liittoutuneiden vaatimuksesta. Asian ymmärtämiseksi oheen saksalainen väestölaskenta vuodelta 1916, jonka mukaan Vilnan alueella asui puolalaisia 58 %, liettualaisia 18.5 %, juutalaisia 14.7 %, loput olivat pienempiä kansanryhmiä. Kaupunkiväestö oli pitkälle puolalaista, kun taas maaseutu oli enemmän liettualaista. Valituiksi tuli pelkästään Puolalaisia virallisen äänestysprosentin ollessa 64 %. Puolan ilmavoimien tuella (!) joukot valloittivat Liettuan kaakkoisosan ja myös Vilnan ympäristöineen. Kansainliitto koitti tämän jälkeen välittää asiaa ja tehdä erilaisia sovintoesityksiä aluejärjestelyistä, mutta tällä ei ollut menestystä. Arvioitu asukasluku KeskiLiettuan alueella oli tuolloin n 600 000. Perääntyessään neuvostojoukot olivat luovuttaneet hallussaan pitämiään alueita mieluummin Liettualle kuin Puolan joukoille. Alue ei siis ollut mitenkään selvästi yhden kansallisuuden asuttamaa. Offensiivi onnistuikin alkuun hyvin. Tämä oli koottu pitkälle nimensä mukaisten alueiden vapaajoukoista, myös Vilnan alueella muodostuneista. Zelikowskin kapina Yllättäen ja Puolan mukaan spontaanisti *-Suwalkin sopimukseen tilanteeseen tyytymätön kenraali Zeligowskin johtama 1. Zeligowski julisti vallatun alueen jo 12.10.1920 Keski-Liettuan tasavallaksi ja itsensä väliaikaisen hallituksen johtajaksi. Puolan ja Neuvostoliiton välinen sota oli tällöin päättynyt Puolan voittoon ja Riian rauhaan 18.3.1920, jonka seurauksena Puolan itäraja oli työnnetty pitkälle nykyistä Valkovenäjää. hyviä suomenkielisiä artikkeleita, joten mennään suoraan tilanteeseen vuoden 1920 alussa. Seurauksena mm Vilnan alue ja alueita tästä kaakkoon oli Liettuan miehittäminä. Nämä päättyivät Suwalkin sopimukseen 7.10.1920, jossa Puola sai läntisiä Suwalkin ja Senain alueita ja Liettua sai Vilnan ympäristöineen. Tämä ei kuitenkaan Puolaa tyydyttänyt, ja seuraavaksi otettiin käyttöön Plan B. Tässä sodassa Liettua oli pysynyt puolueettomana, joskin oli sallinut neuvostojoukkojen läpikulun alueensa kautta. Aikansa kuluksi kapinallisjoukot päättivät hyökätä naapurimaahan Liettuaan. Rajalinjaksi jäi aselevon aikainen rintamalinja.
Seuraavaksi 26.3.1921 julkaistiin kolme ensimmäisen kuvamerkkisarjan merkkiä uudelleen, nyt merkkeihin oli lisätty valkoinen risti ja lisämaksu. Ensimmäiset merkit saatiin ulos painoista jo 20.10.1920. Joulukuussa 1920 oli sitten jo kuvamerkkien vuoro, aiheena olivat mm Vilnan rakennuksia ja suurimmassa arvossa valtionjohdossa toiminut kenraali Zeligowski. Olihan valtio syntynyt spontaanisti ilman virallisen Puolan myötävaikutusta. Tässä sarjassa oli kahdeksan arvoa, jälleen hammastettuna ja ilman. Alueen omistuksesta käytiin tuolloin vääntöä Saksan ja Puolan kesken. Yläpään arvot ovat jo varsin hintavia (aitoina). Vaikeimmat merkit ovat 10 mk lisäpainettua Liettuan 3 ja 5 AUK:n merkeille. Päälajeja oli tässä vaiheessa kasassa maltilliset 19, joskin hammastamattomat huomioiden oltiin luvussa 28. Seuraava julkaisu oli lisäpainamia Liettuan merkeille, mikä sarja on alueen arvokkain julkaisu. Ensimmäinen valmiimman näköinen kunnollisesti kaiverrettu julkaisu ilmestyi huhtikuussa 1921 aiheena jälleen erilaiset Vilnan rakennukset ja nyt myös Puola-Liettuan yhteiset historialliset henkilöt ja tapahtumat. Väärennöksiä toki riittää, sillä pohjamerkki ei ole mitenkään harvinainen. Hän oli myös marsalkka Pi?sudskin henkilökohtainen ystävä, mikä selittänee osin Keski-Liettuan tapahtumia. Tästä oli kirjoitus edellisessä numerossa. Rahana käytettiin kuitenkin koko ajan Puolan tuolloista markkaa eli omia seteleitä ei ollut. Lisäksi oli kaksi arvoa, joissa oli normaali lisäpainama ristillä ja lisämaksulla. Aiheena näissä oli Puolan ja Liettuan vaakunat samassa vaakunakilvessä. 11 Toisen julkaisun kaksi arvoa. Merkkejä oli kolme arvoa, hammastettuna ja ilman. Hän palveli sekä Venäjän, Denikinin että Puolan armeijoissa. Merkit lisäpainettiin Liettuan julkaisulle ja ovat alueen kalleimmat yksittäiset julkaisut. Vaakunasarjojen merkkejä, ensimmäinen ja toinen julkaisu sekä merkkejä Sleesia -lisäpainamalla NA SLASK.. Jäätyään eläkkeelle 1927 hän oli mm kansanedustajana sekä toimi vuodesta 1940 Puolan pakolaishallituksessa ensin Ranskassa ja vuodesta 1940 Lontoossa. Tässä oli kymmenen eri lisäpainamaa 2-10 markan välillä. Sarjan tuotto meni Ylä-Sleesian puolalaiselle kansanäänestysrahastolle. Postimerkit Itsenäisen valtion tunnusmerkistöön kuuluivat omat postimerkit ja luonnollisestikaan Puolan merkkejä ei voinut käyttää poliittisista syitä. Näitä hankittaessa kannattaa käyttää luotettavaa aitouttajaa. Tätä on kuten ensimmäistäkin sarjaa sekä hammastettua että hammastamatonta versiota. Vuoden 1912 alussa vaihdettiin ensimmäisen julkaisun merkkien värit. Ja edelleen kaikki merkit löytyvät hampailla ja ilman. Kun kuitenkin ensimmäistä julkaisua oli vielä varastoissa, näitä ja edellistä julkaisua lisäpainettiin tekstillä NA SLASK (Sleesialle) 2 MK. Suoritus on erinomainen, kun otetaan huomioon kapinan alkamisen vain 11 päivää aiemmin. Kenraali Lucjan Zeligowski (1865-1947)
Samalla omien merkkien käyttö päättyi ja tilalle tulivat Puolan merkit. Klaipeda) alue liitettiin osaksi Liettuaa, mutta tähän palataan ehkä myöhemmin. Päälajeja on kuusi ja jälleen totutusti hampailla ja ilman. Tällöin oltiin päälajissa 43 ja hammastamattomat huomioiden merkkejä oli kasassa jo 76. Lokakuussa oli vuorossa valtion yksivuotismerkit, joissa aiheena Puolalaisten joukkojen tulo Vilnaan ja kenraali Zeligowski. Toisaalta kyllä sama osattiin myös Liettuan puolelle, sillä likimain samoilla tempuilla Memelin (nyk. 12 3/2023 Suomen Postimerkkilehti Kotimaankirje vuosien 1920 ja 1921 kuvamerkkisarjojen sekapostitteena. Päälajeja oli tällöin kasassa 82 hammastamattomat huomioiden. Puolalaiseen tyyliin Keski-Liettuassa ehdittiin julkaista myös sarja lunastusmerkkejä, aiheena pääosin erilaiset Vilnan rakennukset. Sejm teki liitospäätöksen 20.2.1922 ja se toteutui 16.4.1922. Kuitenkaan mikään julkaisu ei ole ylipääsemättömissä hinnoissa ja tämän lyhytikäisen valtion kokoelman saa kyllä kasaan säällisin kustannuksin. Sejmin kokouksen kunniaksi ehdittiin kuitenkin julkaista neljän merkin sarja, joka onkin sitten viimeinen alueen julkaisu ja samalla toiseksi arvokkain sarja. Jotenkin tuo Krimin liitos Venäjään korreloi monessa tätä Puolan ja KeskiLiettuan tarinaa. Puolalaisten paraati Vilnassa alueen Puolaan liittämisen jälkeen. Oma lisänsä toki ovat erilaiset hammastusvariaatiot, kohdistusvirheet ja virheet lisäpainamissa. Näin valtion kokonaismerkkimäärä saadaan nousemaan 96 merkkiin. Valtion loppu 1922 Vuonna 1922 valtion tarina alkoi olla lopussa, sillä kokoon saatu parlamentti Sejm päätti liittää valtion osaksi Puolaa. Hauska yksityiskohta on, että merkit on Ensimmäisen kuvamerkkisarjan merkkejä sekä viimeiset kaksi näiden lisämaksullisia versioita.
Taustalta hyvin tunnistettavissa Vilnan katedraali. Lähes kuten Karjalan merkeille kävi meillä. ja Liettua rajan pinnassa Niemen joen mutkassa. Valtion 1 –vuotisjuhla, merkin aiheena puolalaisten saapuminen Vilnaan 9.10.1920. Vilnasta tuli siis valtion todellinen pääkaupunki vasta 1940. Liettua valloitti alueen vasta 22.3.1923, kun rajan demilitarisointi purettiin. Siirtymät, huonot keskitykset ja hammastusvirheet ovat enemmän kuin tyypillisiä tälle julkaisulle. mm vanhemmissa Micheleissä hinnoiteltu vain käyttämättöminä. Sekä Puola että Liettua pyrkivät 1918 saamaan alueen hallintaansa. Puolan ja Liettuan väliset suhteet olivat tämän takia hyvin hyiset koko sotien välisen ajan. Asutus keskittyy lähinnä Vilnaan ja tästä kaakkoon rajaan suuntaan. Aluetta ei myöskään noteerata lainkaan Michelin arvomerkkiluettelossa. Alue jäi kuitenkin Suwalkin rajasopimuksessa 1920 Liettuan puolelle, mutta vastarinta jatkui tästä huolimatta. Nykyään Liettuan noin kolme miljoonaisesta väestöstä on puolalaisia noin 200 000 ja prosenteissa n 6,6, %. Vaikka näiden tausta on enemmän kuin epämääräinen, merkit ovat nykyään varsin hintavia.. Warwiszkin paikallisjulkaisut Vielä loppuun tarinaa toisesta Liettuan suunnan aluekiistasta ja sen postimerkeistä. Tätä ennenkin Liettua piti Vilnaa pääkaupunkinaan, mutta koska tämä ei ollut valtioalueella väliaikaisena pääkaupunkina toimi Kaunas. Kaakkoisosa jäi osaksi Valko-Venäjää. Koska raja-alue oli sopimuksen mukaan demilitarisoitu, Liettua ei saanut aluetta hallintaansa vastarinnan takia. Sosialismin aikana runsaasti puolalaisia siirrettiin/siirtyi Puolan alueelle. Filateliaan alue on jäänyt siitä, että se ehti julkaista kolme paikallismerkkiä 23.3 1923, eli käytännössä kun alue oli jo menetetty. Puolan omistus päättyi Puolan jakoon 1940 Saksan ja Neuvostoliiton kesken. Mitä sitten. Vapaajoukot ja puolalainen väestö siirtyi 24.3. 13 Warwiszkin hivenen kyseenalaiset paikallisjulkaissut Vuosien 1921 ja 1922 kuvamerkkejä. Merkkejä on kuitenkin käytetty, sillä olivathan nämä lähes 18 kuukautta varsin väkirikkaan alueen käytössä. Warwiszki oli puolankielinen pieni alue aivan nykyisen Valkovenäjän Lunastusmerkkejä, aiheena pääosin erilaiset Vilnan katunäkymät. Määrällisesti väestö on kuitenkin pysynyt likimain samana. Merkit tehtiin lisäpainamalla Puolan kotkasarjan merkkejä tekstillä ”SAMORZAD WARWISZKI” . Arvoja oli kolme 50, 100 ja 200 markkaa. Neuvostoliitto palautti Keski-Liettuan lounaisosan osaksi Liettuan sosialistista neuvostotasavaltaa. suurelta osalta Puolaan. Paikallisesti perustettiin syyskuussa 1919 vapaajoukkoja, jotka pystyivät estämään Liettuan joukkojen toiminnan alueella ja pyrkivät liittämään alueen Puolaan. Liettuan uudelleen itsenäistyessä rajat jäivät ennalleen
musta monelta . Kerhoillat ovat kuukauden toisena tiistaina klo 18.30 alkaen Itä-Suomen liikuntaopiston moderneissa tiloissa, pois lukien kesäkuukaudet. latelian alalta. Laajasta jäsenistöstä löytyy myös paljon näytt ely. Jäsenistöstä löytyy siis paljon asiantunteJoensuun postimerkkeilijät Mika Issakainen pitää katsausta kevään huutokauppatarjonnasta. Kokouksissa kuulemme esimerkiksi katsauksia tuoreista julkaistuista postimerkeistä, ja esitelmissä pyrimme monipuoliseen tarjontaa. Aktiivisuuden ansiosta kerhoon on saatu runsaasti uusia kasvoja. Kerhon puheenjohtaja Juhani Kontkanen toimii usein myös vilkkaan kerhohuutokaupan meklarina. Ovet avautuvat jo klo 17, joten vapaalle keskustelulle sekä vaihdolle on runsaasti aikaa. Tämä on todett u hyväksi keinoksi lisätä yhteisöllisyytt ä. 14 3/2023 Suomen Postimerkkilehti Joensuun postimerkkeilijät on aktiivinen kerho, joka pyrkii edistämään . Kerhoilloissa on pyritt y kannustamaan jäseniä esitt elemään itsensä ja kertomaan omasta keräilystään lyhyissä esitelmissä. Yhdistys on jalkautunut “postimerkkeily tutuksi” -teemaisilla vierailuilla PohjoisKarjalan maakunnan kirjastoihin, joissa ihmiset ovat voineet tuoda materiaalejaan arvioitavaksi ja saada neuvontaa sekä tutustua näytillä oleviin kokoelmiin. Jäsenmäärä on ollut kasvussa viime vuosina, ja kerholaisista löytyy myös innokkaita ja aktiivisia nuoriso. latelisteja, joiden kokoelmia voi nähdä esillä monissa näytt elyissä. Kerhossamme on jäseniä noin 60 Pohjois-Karjalasta ja ympäri Suomea. Jäsenistöstä löytyy myös osaamista näytt elytuomaroinnista sekä yhteyksiä eri organisaatioihin. Kerhoilloissa on mahdollisuus huutokaupan lisäksi tehdä kauppaa tai vaihtaa materiaalia muiden kanssa. Kerhosta löytyy keräilijöitä eri puolilta Suomea ja paljon erilaisia keräilyalueita. Joensuun postimerkkeilijät järjestivät myös vuonna 2019 onnistuneen alueellisen postimerkkinäytt elyn JOENSUU2019. Näin opimme tuntemaan toisemme ja osaamme pitää silmät auki toisille sopivien kohteiden varalta. latelisteja. Kerhoilloissa on paikalla yleensä 25-30 ihmistä, joten aktiiveja kerhosta löytyy hyvin. Kerho on järjestänyt. Kerho on tehnyt yhteistyötä myös muiden keräilijöiden kanssa esimerkiksi osallistunut Outokummun kivimessuille. Kerhomme pyrkii tarjoamaan monipuolista postimerkkeilyharrastusta jäsenilleen sekä uudistumaan tarpeen mukaan. Kerhona pyrimme olemaan aktiivisia myös kerhoiltojen ulkopuolella. Joensuussa tuemme näytt elykokoelmien rakentamista monipuolisella koulutusohjelmalla. lateliaa ja yhdistämään sen harrastajia Joensuussa ja sen lähialueella. Esitelmiä kuullaan niin kerholaisilta kuin ulkopuolisilta esitelmöitsijöiltäkin. Kokouksissa on huutokauppa, esitelmiä, kahvitarjoilu sekä keskustelua ajankohtaisista asioista
Näytt ely on ensimmäinen kansallinen näytt ely Joensuun historiassa. Koulutukset toteutetaan yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa. Aukioloajat: Lauantaina 13.4.2024 klo 10.00 17.00 Sunnuntaina 14.4.2024 klo 10.00 15.00 Vapaa sisäänpääsy! Olet lämpimästi tervetullut Joensuun Postimerkkeilijät ry:n järjestämään kansalliseen postimerkkinäytt elyyn. työpajoja, koulutuksia sekä esitelmiä Olimme Joensuun pääkirjastolla korona-aikana keväällä 2022 tekemässä . JOEX24-näytt elyssä on esillä kutsutt uina kokoelmina Veijo Mannelinin kokoelma ”Joensuun postileimat 1852 1918”, joka on ollut esillä viimeksi yli 30 vuott a sitten sekä ensimmäistä kertaa Olla Teräsvuoren toimintaa esitt elevä kokoelma. Nyt 75 vuott a täytt ävällä Joensuun Postimerkkeilijät ry:llä on vaalitt avinaan kunniakkaat perinteet. lateliaystäviä ja vaihtamaan kuulumisia sekä keskustelemaan tuoreimmista löydöistä. JOEX24-näytt ely järjestetään Joensuussa Hotelli Kimmelissä 13.-14.4.2024. Mahdolliset uudet kerholaiset ovat tervetulleita mukaan toimintaan, ja vierailijat otetaan vastaan karjalaisella vieraanvaraisuudella. Teräsvuori tunnetaan suomalaisen . Samalla Joensuun Postimerkkeilijät juhlii 75-vuotista toimintaansa. Näyttely on vuoden 2024 . Kerho valmistautuukin yhdistyksen 75-juhlavuoden kunniaksi järjestett ävään kansalliseen JOEX24-postimerkkinäyttelyyn Joensuun Hotelli Kimmelissä 1314.4.2024. Tunnett uja Joensuussa vaikutt aneita . Lisätietoa kerhosta ja sen toiminnasta löytyy myös Joensuun postimerkkeilijöiden uusilta verkkosivuilta sekä sosiaalisen median kanavista. lateelinen tapahtuma. Näytt elyyn ilmoitt autuminen avautuu 1.9.2023. lateelinen päätapahtuma Suomessa. TEKSTI: IIDA ISSAKAINEN KUVAT: SAMI NIEMELÄINEN 15 työpajoja, koulutuksia sekä esitelmiä näytt elykokoelman rakentamiseen liittyen ideoinnista taitt amiseen saakka. latelisteja ovat mm. Olla Teräsvuori, B-E Saarinen, Ragnar Eklund ja Veijo Mannelin. Kerhoilta on sosiaalinen tilaisuus, jossa pääsee tapaamaan . lateliaa tutuksi Kerhoilta on monelle kuukauden odotetuin . lateelisen kirjallisuuden isänä ja ansioituneen kansansivistäjänä.
Hän oli preussilainen prinsessa Elisabet Ott lie Louise (1843– 1916), joka avioitui Romanian kuningas Carol I (1839–1914, kuninkaana 1881 – 1914) kanssa. Carmen Sylvan kirjallista tuotantoa arvostett iin Romaniassa mm. Oikeaa Carmen Sylvaa ei ollut olemassakaan. Hän kirjoitt i sekä romaaneja, näytelmiä ett ä runokokoelmia. nimeämällä Mustan Meren rannikkokaupunki Constantan satama ja kasino hänen mukaansa. latelisteista. Carol II (1893–1953, kuninkaana 1930–1940) puolestaan oli kuningas Ferdinand I poika. Lähetystemme postimerkeillä on kuningas Carol II, joka myös oli eräs kuuluisimmista kruununpää. Romanian kuningatt arena Elisabet oli ahkera kirjailija ja k työläiset äytt i taitelijanimeä Carmen Sylva. Carol I ja Elisabetin ainoa lapsi prinsessa Maria kuoli jo 3-vuotiaana ja Carol I ja Elisabet – Carmen Sylva toimivat Carol II kasvatt ivanhempina. TEKSTI JA KOHTEET: SEPPO LAAKSONEN, AIJP – h istor iaa ja f ilateliaa XIX KOHTEET KERTOVAT Kuninkaallisista proletaareihin Värikäs 10 merkin sekapostitekirje käsileimalla Carmen Sylva Constanta 17.8.1935 > Tshekkoslovakia. Helpoin vastaus, eli ”sehän on Olavi Virran, Eino Grönin ja Reijo Taipaleen levytt ämä valssi!” ei kuitenkaan riitä kohteitt emme analyysiksi. Carol II 1893–1953, kuninkaana 1930–1940). 16 3/2023 Suomen Postimerkkilehti Romanian monarkeista aloitamme kysymyksellä: kuka oli Carmen Sylva
73-vuotias Charles on iältään vanhin virkaansa kruunatt avista britt ihallitsijoista. Kortin kuvapuoli: Constanta-Movilan Carmen Sylvalle nimett y kasino iltavalaistuksessa. painoluokan merkin. 17 Kortt i Constantan koneleimalla (ilman Carmenia) 6.7.1938 > Tshekkoslovakia. Englannin Royal Mail julkaisi 4.4.2023 uusimman Charles III käytt ösarjan kotimaan kirjetaksan 1. Uutuus ilmestyi jo ennen kuningas Charlesin 6.5.2023 järjestett äviä kruunajaisia
Japanilaisen N.Y.K. Mm. Lentokuori Port Said Simon Arzt 1.11.1937 > Wimbledon, Englanti. Line varustamon lippu kuoren takana.. Kuorella mainostetaan vuoden 1940 Tokion XII kesäolympialaisia, jotka tunnetusti peruttiin Kiinan-Japanin sodan takia ja myönnettiin Helsingille. Suezin kanavan avauduttua 1869 hän hyödynsi taitavasti suureksi kasvanutta tavaraja matkustajaliikennettä perustamalla useita verovapaita myymälöitä Port Saidiin. Venäjän vallan aikana lukuisat suomalaiset asuivat ja työskentelivät tsaarin pääkaupungissa – useat hyvin menestyen. Kirjattu kirje Pietari 9 25.9.1910 (vanhaa ajanlaskua), tunnuskirjain ”B” > Helsinki, saapunut 9.10.1910. Lentokuori Egyptin Port Saidista Englantiin on monella tavalla mielenkiintoinen. Kirjeen lähettäjästä A. – Kuoren on painattanut kuuluisa 1870 perustettu Nippon Yusen Kaisha Line-varustamo, jolla nykyisin on noin 800 laivaa. Simon Arzt (1814– 1910) oli juutalainen tupakkatehtailija ja kauppias Port Saidista. Carl Fabergen kuuluisan kultasepänliikkeen palveluksessa oli useita suomalaisia alan ammattimiehiä. Kadun nimi viittaa kuitenkin pääkatu Nevski Prospektin varrella sijaitsevan Kasanin katedraalin läheisyyteen eli suurkaupungin arvokeskustaan. Vuonna 1923 avattu suuri Simon Arzt tavaratalo oli maailmankuulu ja sen postitoimistolla oli vuosina 1934–60 oma leimasin, jolla kuoren merkit on mitätöity. 18 3/2023 Suomen Postimerkkilehti Kuninkaallisista Kutvoseen: Pietarista 25.9.1910 Helsinkiin lähetetty kirjattu kirje saattaa jäädä sosiaalisen filatelian mysteeriksi. Kutvosesta tai vastaanottaja Aksel Alanderista en löytänyt tietoja. Hänellä oli tupakkatehtaita kotikaupunkinsa lisäksi Kairossa ja Alexandriassa. Kutvosen kirjekuorelta ei selviä oliko Kasanskikatu 23 hänen yksityisvai firmaosoitteensa
Prahasta lähetetyn kortin on postitt anut ”Kommunistinen kirjakauppa” Karlinin kaupunginosassa. nksi ja pyramidi’-ehiökortt i kahdella 1 millimesin lisämerkillä Port Said 28.4.1895 > Saksa. Ehiökortin tekstipuolelle on valmiiksi painett u teksti, jossa ”Egyptiläinen savukevalmistaja Simon Arzt Port Saidista” ilmoitt aa kuninkaallisen vaakunan alla olevansa H.K. Tuloleima Hemelingen 4.5.1895. Kortin lähett ämisen aikana Egyptin varakuninkaana oli khediivi Abbas Hilmi (hallitsi 1892–1914). Mallin 1891 3 millimesin violett i ’S. Taksa (kotimaan kortt i 1.1.1922 – 28.2.1937): 50 helleriä.. Sille on myös liimatt u kirjeensulkija, jolla puna-armeijalaiset ja työlaiset juhlivat Neuvostoliiton 10-vuotista taivalta 1917–1927 Kortt i Praha 40 19.10.1927 > Nechovice. 19 Myös Egyptin varakuninkaan hovissa pilatt iin keuhkoja Simon Arztin tupakkatuott eilla. Kortin lähett ämisen aikana Teollisesti kehitt yneellä Tshekkoslovakialla oli jo 1920-luvulla myös vahva kommunistinen puolue – mikä sodan jälkeen 1948 johtikin kommunistien vallankaappaukseen. khediivin (eli varakuninkaan) hovihankkija
Tässä Aunus -kokoelmassa se puuttuva pala korvattiin Saarismallin oikeiden ja väärien pohjamerkkien vertailulla. Siellä keskustellaan ja kirjoitellaan ihan samoista asioista kuin tämän päivän lehdissä.. Aunusja Karjala -kokoelmia ei näy juuri koskaan. Itse kiinnostuin Karjalaja Aunus -merkeistä muun muassa sen vuoksi, kun niistä tosiaan harvoin näkee kokoelmia. Tein molemmista parin kehyksen näyttelykokoelmat. Kannattaa siis joskus lueskella vanhoja postimerkkilehtiä. Vanha aitousleima, joka on merkissä vain noin 2 x 3 mm, SF -kirjaimet päikkönä. Artikkeli Aunuksen merkeistä alkaa näin; ”Niin kuin moni muukin seikka tässä matoisessa maailmassa ovat Aunuksen merkit herättäneet eräillä tahoilla paheksuntaa.” Mitkä lienee olleet nuo tahot, mutta näinhän se on varmasti ollut, koska merkkien julkaisemisen hyväksyttävyys ei ollut mitenkään yksinkertainen juttu ja erilaisia mielipiteitä oli olemassa muidenkin vanhojen lehtijuttujen perusteella. Tämä sopi oikein hyvin kokoelman otsikon alle. Saamani kaveripalautteen mukaan se oli juuri hyvä juttu, koska jokaisen oli helppo poimia haluamiaan asioita, vaikka ei olisi aiheen asiantuntija itse. Vain muutamia kokoelmia on kuulemma esitetty näyttelyissä viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Olen päätynyt siihen, että kokoelma tehdään niistä merkeistä, mitä kaapista löytyy. tyjen huutokauppakohteiden eli puuttuvan palan tilalle kokoelmiini jotain sellaista, mikä poikkeaa valtavirrasta, mutta vie kuitenkin kokoelman tarinaa eteenpäin. Itse olen pyrkinyt keksimään hävitAunuksen merkit minun silmin Neljännes arkki, jossa arkkinumeron perässä on pieni musta SF:n vanha aitoutusleima, joka esiintyy usein Aunus -merkeissä. Ainakaan postimerkkinäyttelyissä esim. Tältä se oikeasti näyttää, jos vain näkyisi. Inkeri -kokoelmia onneksi sentään näkee ajoittain. No ei se tietysti ihan niin mene, mutta kuitenkin raja kaikessa ostamisessa pitää olla. Samalla opin näiden merkkien tunnistamisesta paljon ja sehän tuli vähän niin kuin bonuksena. Erityisen mukavaa oli, kun järjestelytoimikunta auttoi näyttelylehtien asettelussa kehyksiin Kiitos. Eräässä SF:n vanhassa julkaisussa käydään kovaakin kovempaa keskustelua aiheesta. Oli hienoa laittaa se kehyksiin RiiHex2023 näyttelyssä siellä se oli samassa salissa, missä ne huippukokoelmatkin olivat. Monet jutut näissä vanhoissa lehdissä sopisivat ihan suoraan 2020 luvun postimerkkilehtiin. Niin myös tuo mainitsemani artikkeli. Se on postimerkissä niin pieni, että sen sisältöä on vaikea nähdä edes suurennuslasilla. Alun perin ajattelin, että Aunus-kokoelman tekeminen onnistuu hetkessä eipä onnistunutkaan, mutta monen vuoden uurastus kuitenkin tuotti lopulta hyvän lopputuloksen kokoelma valmistui ja olin siihen todella tyytyväinen. Ajatukset Aunus -merkeistä sadan vuoden takaa Aunus merkeistä sekä motivaatiosta niiden syntymiseen ja keräilyyn on käyty keskustelua 1920 luvulta alkaen. Minulla ei ole ollut niin suurta tarvetta kyseisille merkeille, että olisin valmis maksamaan mitä tahansa. Reuna-alueiden keräily, tai miten niitä haluaakaan nimittää, on mielenkiintoista ja hieman erilaista puuhaa. Vaikka eihän se periaatteessa eroa muusta postimerkkien keräilystä, kun siinä, että niiden keräilijöitä on hieman vähemmän vai onko. Teskti ja kohteet: Mika Räsänen 20 3/2023 Suomen Postimerkkilehti Kirjoittelen tässä kepeän tarinan omasta Aunus -kokoelmastani ja sen synnystä. Vaikka tämän aiheen näyttelykokoelmia on vähän, niin jotkut ”kiusankappaleet” niitä minunkin haluamia merkkejä on halunnut huutokaupoista huudella, kun ovat huutaneet kilpaa ja voittaneet tietenkin