. . . . . ?. . SP Sadas vuosikerta ostimerkkilehti P Avaruus ja sen tutkimus filateliassa – Tonavan linnoituskaupunki kahdessa maassa Komarno – Komarom Vuoden 1918 sisällissotaa Espoossa osa 3 Saksan kenttäpostin mykät leimat Rakettipostia 1930-luvulta. . . ??????. . ?. ?. . . ?. ?. . ?. . . . . vuosikerta / 8 € ?. . . 3 /2019 SUOMEN Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 100. Mexico 1942 Yksi halutuimmista avaruusaiheisista sarjoista.
USA 2000. Suomen Postimerkkilehti 2 3/2019 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus Mattila Jouko 044 367 4619 Mustanotko 4 as 3, 02770 Espoo jk.mattila@outlook.com Kuosmanen Jorma 050 309 9780 jormakuosmanen@luukku.com Mäkelä Eero 0400 602 887 sakarieero@gmail.com Salo Kaj 050 332 3584 salokt@gmail.com Seppänen Reino 0400 421 000 reinot.seppanen@gmail.com Silvonen Rauli 0400 276 121 rauli.silvonen@hotmail.com Tillander Juha 040 847 6371 juha.tillander@onninen.com toimiHenkilöt sihteeri Seppänen Reino 0400 421 000 reinot.seppanen@gmail.com Rahastonhoitaja Anttila Kai 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Aapelinkatu 13 B 7, 02230 Espoo kerhomestari Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com meklari Jansson Petri 0400 552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Kuusamantie 21, 01390 Vantaa VBo-asiamies Sarén Matti 040 556 3258 Neitsytsaarentie 7 B 148, 00960 Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Sisällysluettelo 3/2019 Pääkirjoitus, Seppo Evinsalo s.3 Puheenjohtajan palsta, Jouko Mattila s.4 Fieandt-mitalit jaettu, Seppo Laaksonen, Pertti Hurmerinta s.5 Vuoden1918sisällissotaaEspoossa,osa3 Janne Nikkanen s.6 Lukijoilta, Timo Enäkoski s.9 Komarno – Komarom, jaettu kaupunki Seppo Laaksonen s.10 Kokoelmanrakentamisenoppitunti,osa3, Seppo Salonen s.16 Online43, Tapani Somersalo s.19 Avaruusjasentutkimusfilateliassa, Vesa Hirsmäki s.28 Postihistoriaa, Postihistoriallinen yhdistys s.34 Meillä ja muualla, Seppo Evinsalo s.36 Kaiken maailman postilaatikoita, Kaarlo Hirvikoski s.39 TamCollect2019jailoisetensikertalaiset, Seppo Evinsalo s.40 Kuvioleima279, Reinhard Weber s.41 Filateelinen kalenteri s.43 SFEx2020, Seppo Salonen s.43 Unkarin puolella: Komaromin vanha posti on suljettu remontin takia ja toimii tilapäisesti toisaalla. Avaruusteleskooppi Hubblen ottamia valokuvia kaukaisista universumin kohteista.. Unkarilainen Komarom: kirje sillan eteläpuolelta Tesco-tavaratalon asiamiespostin leimalla G 12.6.2018 > Helsinki
?. TamCollect 2019 -näyttelyssä arvosteltiin 103 kokoelmaa, joista kilpailuluokissa suurimmat pisteet (Iso kulta, 95 p) sai Pekka Rannikon jo useissa näyttelyissä ollut Saarismallin kokoelma. . ?. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. ?. Tämä kehitys toivottavasti jatkuu myös ensi vuoden SFEx2020 -näyttelyssä. Erkki Toivakan klassisen Suomen kokoelman tultua myyntiin ja hajoitetuksi on hauska nähdä taas uusia kokoelmia näistä Suomen alkupään julkaisuista. Tästä vuosien ajan rakennetusta kokoelmasta on jo aiemminkin huhuttu, mutta kun sen näki ensimmäistä kertaa kehyksissä sen laajuus ja laatu yllätti ainakin allekirjoittaneen. . 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 100. Ja mikä parasta monet niistä olivat ensikertaa näyttelyihin osallistuvien keräilijöiden aikaansaannoksia. . ?. Meneillään olevalla NHL kaudella hän on ollut yksi sarjan parhaista pelaajista. Nyt se suuri kävijämäärä, joka penkoi näiden kauppiaiden pöytiä ei löytänyt seinän toiselle puolelle. . Paikka olisi muuten ollut aivan kelvollinen, mutta samassa hallissa olleet keräilymessujen kauppiaat olivat rakentaneet hallin jakavan ”muurin” erottamaan nämä kaksi tapahtumaa toisistaan. . Muussa tapauksessa (esim. USA 2000. . Vuoden 2018 Kesfila näyttelyssä ei tällaista seinää ollut ja siellä yleisöä virtasi myös merkkien pariin. . . . Oli varmistettava itse pelaajan suostumus merkin julkaisulle, ylipuhuttava tähden manageri ja hyväksytettävä se NHL:n organisaatiossa ja ennen kaikkea saada valokuva käyttölupineen NHL:n valokuvaajalta. Hyvät lähtökohdat uusien kokoelmien synnylle antaa tässä lehdessä julkaistava ”Kokoelman rakentamisen kurssi”, jossa Salosen Seppo opastaa joka numerossa julkaistavien oppituntien avulla näyttelykokoelman rakentamista. . . Painopaikka Tryckeri K-Print Tallin, Viro Uusia kokoelmia P.S. vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Seppo Evinsalo 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Postiosoite Mail address SP-lehti c/o Evinsalo Lallukankuja 3 B 41 00920 Helsinki Toimituskunta Tuomas Juvonen, Kimmo Kanerva, Seppo Laaksonen, Olli Saarinen, Seppo Salonen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 48 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 58 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 70 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. . Tampereella vuonna 1995 syntynyt Aleksander ”Sasha” Barkov edusti juniorivuosinaan Tapparaa, kuten isänsäkin. Mestariluokassa kilpaili neljä huippukokoelmaa, joista parhaaksi äänestettiin Risto Pitkäsen kokoelma ”Postal History of Finland prior to the UPU”. Mutta heti seuraavana pisteissä (Iso kulta, 91 p) oli ensikertalaisen Kai Niemisen huikea Suomen kahta ensimmäistä julkaisua (ovaalit ja malli 1860) esittelevä viiden kehyksen kokoelma. . Ilmoitushinnat 1/1 sivu 270 € , 1/2 sivua 180 €, 1/4 sivua 140 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Seppo Salonen, 040 5252 217 seppo.salonen2016@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Kai Anttila, 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Postimerkin saamiseksi vaadittiin valtavasti taustatyötä. Vuonna 2013 Florida Panthers varasi Barkovin. Hienon postimerkkinäyttelyn ainoa miinus oli sen sijainti C-hallin perällä. . ??????. Seppo Evinsalo ?. . Merkin julkaiseminen ylitti uutiskynnyksen valtakunnan medioissa, joten onnittelut siitäkin Tampereen kerholle. Kokoelmassa pelkästään ovaaleita oli kolmen ja puolen kehyksen verran ja joukossa oli lukuisia harvinaisuuksia. Merkkiä painettiin vain 500 kappaletta, joten se myytiin loppuun nopeasti. ?. . . T ampereella huhtikuussa järjestetyssä kansallisessa TamCollect 2019 postimerkkinäyttelyssä oli aikaisemmin nähtyjen kokoelmien lisäksi nähtävillä monia uusia kokoelmia. . SP Sadas vuosikerta Unkarilainen Komarom: kirje sillan eteläpuolelta Tesco-tavaratalon asiamiespostin leimalla G 12.6.2018 > Helsinki. ?. Avaruusteleskooppi Hubblen ottamia valokuvia kaukaisista universumin kohteista.. Tampereen Filatelistiseura julkaisi TamCollect 2019 postimerkkinäyttelyn yhteydessä omakuvamerkin NHL-kiekkoilija Aleksander Barkovista. . . ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava
Ainoana huonona puolena oli se, että filatelistit oli eristetty hallin perälle isolla ”muurilla” tapahtuman muista toimijoista. Kokous oli erittäin sopuisa ja kesti vain alle tunnin. Liiton kevätkokous oli Tampereella Tamcollect tapahtuman yhteydessä. Kokouksessa oli edustettuna 36 seuraa. Pysähdyin myös toiseen samanlaiseen porukkaan, mutta valitettavasti en tunnistanut esittelijää. Pyydä edullinen tarjous: Pertti Hurmerinta, puh. Tamperelaiset olivatkin järjestäneet hienon juhlanäyttelyn ja kehyksiäkin oli runsaasti eri alueilta. Kokous + Huutokauppa ma 3.6. 180 m 2 :n huoneistomme on katutasossa, sijaitsee keskellä Helsinkiä, ja on kätevästi kulkuyhteyksien varrella. Kuukausikokous 1721 + huutokauppa ma 12.8. Stampforumista keskustelimme myös ja siitä ovat vielä neuvottelut messukeskuksen kanssa kesken. Kokouksen jälkeen suuntasin näyttelyn puolelle. Keskustelussa tuli hyvin ilmi, että joillakin paikkakunnilla postin kanssa yhteistyö onnistui erittäin hyvin ja toisilla taas ei ollenkaan. Mitään isompaa tunkua ei kehyksillä ollut. Jouko Mattila Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. Kuukausikokous 1722 + huutokauppa Esitelmiä on luvassa useammalle maanantaille, mutta niiden päivämäärät on vielä vahmistamatta. Esitystä seurasi puolenkymmentä filatelistia. Pieni keittiö ja audiovisuaaliset välineet ovat käytettävissä ja kalustusratkaisut helposti muunneltavissa. Minä tietysti tutkin kehyksiä, joista löytyi runsaasti Saksaa ja myöskin reijitteitä. Merkkimarkkinat ma 20.5. Kauppiaillakin oli hyvät tilat joten kohteita oli helppo selailla. maksun saaja: SF:n Kustannus Oy tilinumero: FI 23 1347 3000 4063 67 Viitenumero: 1818 Kevään merkit. Kun pääsin kehykselle, niin Mikael Collaanhan siellä esitteli mallin-30 kohteitaan. Kokous + Huutokauppa kesätauko ma 5.8. Kokous + Huutokauppa ma 26.8. Kokous + Huutokauppa ma 27.5. kevätkokous + Huutokauppa su 19.5. Seuramme kevätkokous on toukokuun puolessavälissä, joten siitä sitten myöhemmin enemmän. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki ma 13.5. 050 589 8010 Sähköposti: postia.pepelle@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy kerhohuutokaupan ostot voit maksaamyössuoraanpankkiin. Ennen kokousta keskusteltiin vilkkaasti postimerkin päivästä. Kokous + Huutokauppa ma 2.9. Kysehän oli siitä, että kehyksen omistaja esitteli siellä kohteitaan. Mitään erikoisempaa ei tällä kertaa ollut esillä ja erovuoroiset hallituksen jäsenetkin valittiin uudelleen. Kuukausikokous 1720 + huutokauppa ma 10.6. Suomen Filatelistiseura ry Ohjelma kevät-syksy 2019 S uomen Filatelistiseuran Lönkan kokoustilaa osoitteessa Lönnrotinkatu 32 B tarjotaan vuokralle kilpailukykyisin ehdoin. Keskustelun jälkeen varsinaisessa kokouksessa he vetivät asian pois listalta. Kokous + Huutokauppa ma 19.8. Stampforumin kokemuksen perusteella esitin, että mentäisiin sinne missä ihmiset ovat, eli kauppakeskuksiin, kirjastoihin ja muihin isompiin tapahtumiin. Tila soveltuu erinomaisesti kokouksien, tuote-esittelyjen, seminaarien ja juhlien pitopaikaksi. Parkkimahdollisuudet lähellä ovat hyvät. Joidenkin kehyksien ympärillä oli huomattavan paljon ihmisiä ja totta kai menin katsomaan mistä oli kyse. Suomen Postimerkkilehti 4 3/2019 Puheenjohtajan palsta K evään varmoja merkkejä ovat aina seuramme ja liiton kevätkokoukset. Vaihtopäivät sunnuntaisin klo 10.00. . Kokous + Huutokauppa ma 17.6. Ehkä eniten keskusteltiin vaasalaisten aloiteesta, jossa esitettiin aika kovia toimenpiteitä Postia kohtaan
Jeffrey Stone sai mitalin numero 70 ja mitalin 71 vastaanotti Kaj Hellmanin lähiomaisten puolesta hänen poikansa Oskari Hellman, joka itsekin on osallistunut Fabergé-kirjan tekoon sen kuvituksen osalta. ?. oli kerääntynyt kuuntelemaan salin täydeltä seuramme jäseniä ja ystäviä. Stonelle Skotlannista ja Kaj Hellmanille (post mortem). toiminta SF:n hallituksessa ja lehtemme päätoimittajana. Muistoksi puheenjohtajamme Jouko Mattila ojensi arvovieraallemme seuran viirin tullaan julkaisemaan lehdessämme kuluvan vuoden syksyllä. Jeffrey C. Lisäksi molemmilla mitalin saaneilla oli muitakin palkitsemiseen vaikuttaneita pitkäaikaisia meriittejä: Stonella Suomen filatelian tunnetuksi tekemisessä englanninkielisellä alueella ja Hellmanilla mm. Jeffreyn kaulassa on hänen sukunsa ruutukuvioinen skottisolmio. Fieandt -mitalit nrot 70 ja 71 jaettiin Lönkalla 10.3.2019 Jeffrey Stone piti Fieandt-mitalistin velvoitteisiin kuuluvan esitelmänsä Lönkalla 11.3. Hänen kuvansa edessä vasemmalta: Kaarlo Hirvikoski, Oskari Hellman, Jeffrey Stone ja mitalitoimikunnan jäsen Seppo Laaksonen. Siihen pohjautuva artikkeli Tekstit: Seppo Laaksonen Kuvat: Pertti Hurmerinta Fieandt-mitalit jakoi toimikunnan puheenjohtaja Kaarlo Hirvikoski. Se on nimetty SF:n ensimmäisen puheeenjohtajan ja SP-lehden pitkäaikaisen päätoimittajan tri Einar Fieandtin mukaan. Palkittujen yhteisenä pääansiona oli Tampereen Finlandia 2017 näyttelyssä ilmestynyt monipuolinen ja laadukas kirja Agathon Fabergé Portrait of a Philatelist. 5 V iime vuonna myönnetyt kaksi arvostettua Fieandt-mitalia jaettiin SF:n kerhotiloissa Lönkalla järjestetyssä tilaisuudessa 10.3. Tilaisuudessa myytiin myös Fabergé-kirjaa edulliseen tarjoushintaan. Esitelmä kattoi tiiviissä ja havainnollisessa muodossa ”tsaarin kultaseppä” Agathon Fabergén filateelisen uran keskeiset vaiheet. Jeffrey Stonen tasokasta Fieandt-mitaliesitelmää Lönkalla 11.3. Kuten lehdessämme aiemmin on kerrottu oli mitalit päätetty jakaa Jeffrey C. Fieandt mitali on yksi Suomen filatelian arvostetuimmista tunnustuksista. Lämminhenkisessä juhlassa mitalit jakoi SF:n Fieandt-mitalitoimikunnan puheenjohtaja Kaarlo Hirvikoski, joka lyhyesti esitteli myöntämisperusteet. Se oli hyvin valmisteltu ja laadukas. Stone (oikealla) sai mitalin numero 70 ja Kaj Hellmanin mitalin numero 71 vastaanotti isänsä puolesta hänen poikansa Oskari Hellman (keskellä), joka itsekin oli aktiivisesti mukana Fabergé-kirjan teossa
Aluksi ei myöskään nimitys suojeluskunta/skyttskår ollut vakiintunut vaan kaarteista käytettiin nimiä vita garde ja skyttsvakt. Vielä huhtikuun aikana Espooseen perustettiin itsenäisiä suojeluskuntia ja valkokaarteja. Suomen Postimerkkilehti 6 3/2019 Kirjoitussarjan edellisessä osassa (SP 2-2019) kerrottiin Punakaartin taisteluista saksalaisten kanssa. Lisää täydennyksiä saatiin muutaman päivän päästä, kun Sigurdsin vangit vapautettiin vankeudesta Helsingin reaalilyseolta. Teksti ja kohteet Janne Nikkanen V alta vaihtui Espoossa 11.4.1918, kun saksalaiset löivät Leppävaaran taistelussa punaiset joukot. VälitNäiden kaartien toiminta ja johtosuhteet olivat alkuaan hyvinkin epäselvät. Kirjava Vuoden 1918 sisällissotaa Espoossa osa 3 Piilosta rangaistusretkikuntaan tömästi Leppävaaran taistelun jälkeen alkoivat punaisten etsinnät ja pidätykset. Alkuperäinen Suomesta ruotsalaiselle lehdistölle lähetetty ja siellä käytetty 165 x 120 mm kokoinen historiallinen valokuva, jossa avautuu sumuinen näkymä yli Felmannin kentän. Kauniaisiin perustetiin ilmeisesti kaksikin. Tässä viimeisessä osassa käymme läpi sodan lopputulosta. Jo edellisenä päivänä valkokaartilaiset olivat nousseet maan alta läntisessä ja keskisessä Espoossa ja aseistautuneet kätketyillä ja punaisilta jääneiltä aseilla. Osa Sigurdsin ja Pellingin kaarteissa palvelleista Espoon valkoisista liittyi aivan sodan lopulla perustettuun Länsi-Uudenmaan pataljoonaan. Nämä 467 suojeluskuntalaista hakivat oitis aseet Smolnan talolta ja lähtivät kotikonnuilleen etsimään punaisia. Kuvan tekstinä oli: Näkymä suomalaisesta vankileiristä Lahti, johon mahtuu 20 000 punakaartilaista, naisia ja lapsia sekä 6 000 hevosta ja menopeliä luovutettavaksi.. Seuraavassa kuussa asevelvollisuusikäiset miehet jäivät palvelemaan vastaperustettuun Puolustuslaitokseen. Se toimi rangaistusretkikuntana ja sillä oli keskeinen osuus punaisten laajamittaisissa teloituksissa, muun muassa Inkoon Västankvarnissa. Aluksi suojeluskunnat noudattivat saksalaisten heille määräämiä vartiointitehtäviä selustassa sillä taisteluihin he eivät osallistuneet
7 . Nämä ovat harvinaisia kotiseutukohteita. Espoossa suojeluskuntien toiminta oli lähes täysin ruotsinkielistä. Tätä asiaa ei ole valaistu juurikaan. Suojeluskunnista kertovissa kirjoissa keskitytään ampumakilpailuihin, johtohenkilöihin ja lottiin soppatykkeineen. Esimerkiksi Leppävaaran suojeluskunnan jäseneksi liittyi sodan jälkeen myös jonkin verran työväestöä, joten se poikkesi selvästi sotaa edeltäneestä valkokaartilaisista. Kuvanotto vuosi lienee 1918. suojeluskuntatilanne järjesteltiin loppuvuoden aikana. SAMMATTI; 24.5.1918, ESBO; 25.5.1918. jen antamiset tuomioistuimille sekä omavaltaista työväenliikkeen valvontaa. Niin sanottu rangaistusretkikunnan/LänsiUudenmaan pataljoonan lähetys Sammatista kotiväelle Espoon pappilaan. Albergan (Leppävaaran) suojeluskunnan hihanauha. Myös suojeluskuntiin liittyneiden taustoista jää paljon puuttumaan. Tilanne oli näin myös Espoossa. Suojeluskuntatoiminnan suosio jäi lopulta melko. Postikortti kotimaassa, 15.4.1918 – 19.10.1919, 20 penniä. Valkoiset ovat olleet puhdistamassa Sammatin ympäristössä piileskeleviä punaisia. Nämä ovat sillä hetkellä olleet Häärijärven kylässä Sammatissa ja kirjoittavat etenevänsä hyvässä järjestyksessä vailla vastarintaa joko etelään tai pohjoiseen. Sen jälkeen, kun ensin oli tehty poliittinen päätös siitä, että suojeluskuntia ei lakkauteta kokonaan. Espoossa olemassa olevia kaarteja yhdisteltiin ja jäljelle jäivät Espoon ja Leppävaaran suojeluskunnat. Ilmeisesti tilanne jännittyneiden vuosien 1919-1921 aikana oli Espoossa kuitenkin verrattain rauhallinen ja vakavilta poliittisilta väkivallanteoilta vältyttiin. Suojeluskuntainto hiipuu sovunpolulla Vaikka sisällissota oli ohi ja päättynyt valkoisen Suomen voittoon, jatkui sota poliittisesti ja oli suoraa toimintaa monella paikkakunnalla. Kaksi Espoon suojeluskuntaan kuulunutta nuorta miestä. Kauniainen sai uudelleen oman suojeluskuntansa vuonna 1926. Suojeluskuntien toimintaan kuului punaisten etsintä, lausuntoPostikortti. Nämä erosivat lähes täysin sotaa edeltäneistä valkokaarteista, jotka nyt saivat omat lippunsa, merkit ja tunnukset univormuineen. Uudelleen aloittaville työväenliikkeille tehtiin paljon ratsioita, etenkin vuonna 1919, kun Kilossakin ammuskeltiin vappukulkueen perään
Syyskuun loppuun mennesPostikortti kotimaassa, 15.4.1918-19.10.1919, 20 penniä. Ei tuloleimaa. Punaisten sulkemista vankileireille selitti valkoisten halu rangaista kapinaan osallistuneita ja pelko tulevasta. Lisäksi venäläisten aseistariisunnat ja kesään 1918 jatkuneet pidätykset kasvattivat vankimääriä. Vankilaoloista ”Juu siroteltuna ihan kuinka niitä passitettiin sinne ni missä tilaa oli tai niin paljon tilaakaan tarvinnu olla, kyl oli ensimmäisinä aikoina kun lattialla nukuttiin ni kyljellään piti olla ettei muuten mennyt paikka. TAMPERE – TAMMERFORS; 30.9.1918 + Tampereen sotavankilan sininen rivileima. 1930-luvulle tultaessa Espoo-Kauniainen-Leppävaara yhteisjäsenmäärä oli enää noin 200 henkilöä. Seuraavaksi Lahden seudulla oli arviolta noin 20 000 vankia, kun myös perheenjäsenet lasketaan mukaan. sä vankien määrä oli laskenut 37 000. Vuosi sisällissodan päättymisestä jäseniä oli yli 400 henkeä, mutta vuodesta 1919 eteenpäin jäsenmäärä rupesi tasaisesti laskemaan. Erittäin harvinainen! Vuoden 1918 sisällissotaa Espoossa. Esimerkiksi henkilöitä, jotka olivat kieltäytyneet antamasta hevostaan valkoisen armeijan käyttöön, rangaistiin tuntuvasti. Vankilaoloista Suomenlinnan vankileirillä ollut kauklahtelaismies kertoo: Syyte ”Syyttivät valtionpetoksesta ja mistä kaikista, minä olin silloin jo niin heikossa kunnossa etten minä paljo kuullukaan mitä siin tuomiossa sanottiin. Espoolainen punavanki lähettänyt kotiväelle Kiloon kortin, että ”kaikki hyvin” olosuhteisiin nähden. Syksyllä oli senaatin pakko tehostaa armahduslakia, koska jo Euroopassakin äimisteltiin Suomen vankiloiden kuolleisuutta. Suurimmat erät punaisten ottamista vangeista Espoon ympäristössä saatiin Kangasalan Suinulassa 100 henkilöä tammikuussa sekä Sigurdsissa helmikuussa, jossa vangeiksi jäi kaikkiaan 467 valkokaartilaista. Sisällissodan päättyessä vankien kokonaismäärä oli runsaat 80 000. Neljäkymmentäyhdeksän kiloa painoin vaatteet päällä, saman mittainen pituus oli kuin nytkin”. Pidätettäväksi joutui muun muassa piileskeleviä punakaartilaisia, epäilyttäviksi luokiteltuja, esim. Vankeja alettiin kuulustelemaan toukokuussa 1918 ja ensimmäiset valtiorikosoikeudet aloittivat toimintansa kesäkuussa. Siinäkin oli oliko 86 miestä siinä huoneessa missä minä olin, eikä se nyt niin kovin iso ollut. Tuloleima ESBO; 1.10.1918, josta venäjänkielisyys vahalla peitetty. Vankiruoka ”Vankiruoka oli kaikkea muuta, kuin ruokaa. Punavangeista Sodan alettua molemmilla puolin rintamalinjaa otettiin vihollisiksi luokiteltuja vankeja. Näiden päälle Helsingin valtauksen yhteydessä huhtikuun puolivälissä sijoitettiin Suomenlinnan vankileirille vielä useita tuhansia punavankeja. Useinmiten syytenimike oli valtionpetos ja kansalaisluottamuksen menetys. Myös asevelvollisuuskutsunnat sekä hyvin köykäiset vangiksiotto perusteet lisäsivät vankien määrää entisestään. Suomen Postimerkkilehti 8 3/2019 vaatimattomaksi Espoossa. Valkoisten ylivoimaiset voitot eri rintamilla yksi toisensa jälkeen kasvattivat radikaalisti punavankien määrää ja jo pelkästään Tampereen taistelun seurauksena vangeiksi jäi 11 000 punaista. Olen löytänyt vain tämän rekisteröidyn pakettilähetyksen punaisten Espoosta, tai Espooseen. Nämä noin 570 vankia jäivät kuitenkin määrällisesti pieneksi verrattuna valkoisten ottamiin vankimääriin. Näin ollen vankilat alkoivat hiljalleen tyhjentyä vangeista ja nämä onnekkaat pääsivät takaisin arjen askareisiin. Niin ikään Viipurissa 12 000 – 15 000 vankia ja Hämeenlinnasta tuli vielä reilut 11 000 vankia. poliisin ”vanhoja tuttuja” sekä ”yleisiä naisia”. Hyvä et oli kesäaika sentään et voi pitää ikkunoita auki”. GRANKULLA – ?????????; 2.3.1918 Mäntsälään. Vankileirejä oli runsaat neljäkymmentä ja niitä täydensivät kymmenet muut vankilaitokset. Tarjolla oli venäläisessä hapankaalitynnyreissä ollutta tanskalaista juurisoppaa, lantun kuoPaketti kotimaassa, 1.3.1918-14.4.1918, 1.60 mk
Esa Lahtinen, paino: TpT Oy 2018. Postinkulusta Espoossa sisällissodan aikana Espoossa ei postin toimivuudessa näkynyt puutteita juuri millään tavalla sodan aikana. Kortin kuvapuolelle on kirjoitettu ”vielä kerran uudet (suomalaiset postimerkit) saadaan”. Lähteet: Työmies-lehden numerot vuodelta 1918. Voi myös laittaa paperikopioita allaolevaan osoitteeseen. Henrik Lildeberg, täydentänyt Sture Lindholm, paino: Ekenäs Tryckeri Ab 2008. Äänekoivistonkylän juhlaviikon järjestelyryhmä Timo Enäkoski, marrinkumpu@pp.inet.fi puh. Toivomme, että laitatte aineistoa ja/tai ainakin tietoja 31.5.2019 mennessä, mutta mitä aiemmin, sen parempi näyttelyn kannalta. Suomen sotasurmat 1914 – 1922 nimitiedostosta löytyy kaikkiaan 202 surmansa saaneen espoolaisen tiedot. Kapakalaa ja pieni voileivän murikka, sekin oli kaurasta tehty vaan tikkuja täynnä”. Muhluniemen “postimestari” 1998.. Valtatien Varrelta – Tarinoita ja kuvia Leppävaarasta ja Harakasta Leppävaara Seura ry, paino: Saarijärven Offset Oy 2015. Vuoden 1918 sotasurmat tiedoston mukaan kaatuneita oli seuraavasti: punaiset 27 038, valkoiset 5 179, muut 4 423 eli yhteensä 36 640. Punaisten postitustaksat sen sijaan vaihtelevat joissakin tilanteissa, mutta se tarkoittaa vain sitä, ettei sopivia merkkejä ole ollut postitukseen laittaa. Tämä toive toteutui kuitenkin vasta vuonna 1917. . tuli voimaan merkit kieltävä asetus. Suomen sotasurmat 1914-1922 [online]. Postitettu Kauniaisista 2.3.1918 Mäntsälään. 040 778 6370 Avunpyyntö keräilijöille ja filatelisteille S euramme pitkäaikainen puheenjohtaja ja puuhamies Kanervan Kimmo antoi toimitukselle nähtäväksi oheisen Lappeenrannasta 13.1.1901 postitetun kortin. Vahdeista ”No siin piikkilanka-aidan takana oli kuularuisku ja siellä niitä koulupoikia oli sitten ni ne jutteli keskenään että jumalauta ku ois nyt lysti laskee tosta kun me ruokajonossa oltiin”. Toivomme, että keräilijät/filatelistit avustaisivat näyttelyä laittamalla meille Muhluniemen postikonttoriin liittyvää tietoaineistoa ja kyrillisen Laukas-leiman lähetysten kuvia. . Punaisin Silmin – Espoon Kauklahti 1917-1918. Kansalaisluottamus poissa ”Se oli pois juu neljäksi vuodeksi. Helsingissä kirjoilla olleita ja Kirkkonummella asuneita. No kyllä se tuota noin sen huomas kyllä että kyl aina viimeeksi otettiin töihin ja ensimmäiteksi pois”. 9 ria, joita yleesä siihen aikaan syötettiin elukoille. Nimiä ei mainita näyttelyaineistossa, jos omistajat eivät niin halua. Tämähän oli viimeinen sallittu päivä käyttää suomalaisia postimerkkejä lähetyksillä. Kuviin toivotaan riittävää laatua, jotta ne voidaan suurentaa näyttelyn tarpeisiin. Saksalaiset Suomen sisällissodassa 1918 Seppo Vainio, paino: Tikkurilan kopiopalvelu 2008. Voisi sanoa, että punaisten hallinto ja posti toimivat sovussa, eikä viivästyksiä juuri tapahtunut. Varhaisimman punaisen Suomen taksalähetyksen Espoosta olen löytänyt pakettiosoitekortilla. Koska samalla kerätään Muhluniemen postin historiasta arkistoa, pyydämme liittämään kuviin lisätietoja aineistoihin liittyvistä tarinoista ja myös lyhyet yhteystiedot aineiston hallussapitäjistä/omistajista. Espoo on taulukossa sijalla 39. Espoossa asuneita ja mm. Tero Tuomisto, paino: Weilin&Göös 1984. Sigurds Saga. Espoon Työväenliikkeen Historia 1950-luvulle. Sisällissodan Aikaan Espoossa Espoon Kaupungin Museo, paino: Nextprint Oy, Helsinki 2018. 14.1. Espoolaisia on kolmenlaisia: Espoossa kirjoilla olleita ja siellä asuneita. L U K I J O I L T A S isämaan ensimmäisestä postikonttorista, Muhluniemestä (1796-1841) valmistellaan sen sijaintikylällä, Äänekosken Koivistossa, näyttelyä
Takana komea kaupungintalo.. Suomen Postimerkkilehti 10 3/2019 Lehtemme aikaisemmissa numeroissa olen kertonut käynneistäni eräissä itäisen Keski-Euroopan jaetuissa kaupungeissa, Hodonissa ja Skalicassa Tshekin ja Slovakian rajalla (SP-lehti 1/2017) ja Cesky Tesinissä/Cieszynissä Tshekin ja Puolan rajalla (SP-lehti 1/2018). Hänen patsaansa seisoo keskustorilla. Teksti ja kuvat Seppo Laaksonen, AIJP – Tonavan linnoituskaupunki kahdessa maassa Komarno – Komarom Unkarin vuosien 1848-49 kansannousun aikana Komarnon linnaketta ja kaupunkia itävaltalaisia vastaan puolusti kenraali György Klapka
Tonavan pohjoispuolinen Komarno linnoituksineen kuuluu Slovakiaan, siltojen eteläpuolinen osa Komarom Unkariin. Seuraavan sivun kuvissa oleva silta on taustalla.. Raja, jota käytännössä ei ole olemassa, kulkee keskellä mahtavaa virtaa. reservipataljoonan 2. Itävallan ensimmäisten merkkien ilmestyessä 1850 tulivat käyttöön kaksirenkaiset leimat, joissa oli päivä ja kuukausi, muttei vuosilukua. Unkarin aika: I maailmansodan kenttäpostikortti siltaleimalla Komarom 1 H > Namest, Määri. Komarno – Komarom O li siis perusteltua suunnata lähtöruudustani Bratislavasta eteläkaakkoon, Tonavan laaksoon, Slovakian ja Unkarin rajalle. Tshekkoslovakian aika: kortti kaksirenkaisella siltaleimalla (halkaisija 30 mm) Komarno 1 20.10.1920 > Pisek. Kohteeksi valitsin ikivanhan linnoituskaupunki Komarnon (unkariksi Komarom), jonne Bratislavasta on kätevä puolentoista tunnin junamatka yhdellä vaihdolla. Pari muutakin leimatyyppiä tunnetaan esifilateeliselta ajalta. Unkarin aika: maan ensimmäinen ehiökortti leimalla Rev.-Komarom 6.8.1872 > Wien. 1265 Unkarin kuningas Bela V myönsi Komarnolle kaupunginoikeudet ja 1745 Slovakkien oma kansallissankari kenraali Milan Stefanik. Kortin kuva on vielä Unkarin ajalta: Komarno oli merkittävä Tonavan laivaliikenteen satama ja telakka. Lehtemme aikaisemmissa numeroissa olen kertonut käynneistäni eräissä itäisen Keski-Euroopan jaetuissa kaupungeissa, Hodonissa ja Skalicassa Tshekin ja Slovakian rajalla (SP-lehti 1/2017) ja Cesky Tesinissä/Cieszynissä Tshekin ja Puolan rajalla (SP-lehti 1/2018). 11 . komppanian esikunta”. Unkarin aika: Komarnon vanhin yksirivinen leima on vuodelta 1767. Ovaalileima oli käytössä 1827 – 1850. Komarnon ja sen linnoituksen historiasta Tonavan ja Vah-joen yhtymäkohdassa strategisesti tärkeällä hyvällä kauppapaikalla sijaitsevassa Komarnossa oli asutusta jo pronssikaudella. Ensimmäisellä vuosisadalla Rooman valtakunnan Tonavan legioona perusti sinne sotilasleirin. (Lähde: Laszalo Makkai (toim): Handbook of the Hungarian Pre-Stamp Mail, Budapest 1988). Tshekkipresidentti Tomas Masarykille on nimetty katu ja Unkarin kansallissankari Lajos Kossuthille aukio, patsaita ei ole. Joukko-osastoleima: ”55. Kenttäpostikortin kuvapuolella on linnoitusmuurien ulkopuolella sijaitseva varsin komea upseerikerho. 900-luvulta alkaen alueelle muutti magyaariheimoja ja saman vuosisadan lopusta lähtien aina vuoteen 1920 kaupunki kuului Unkarin ensimmäisen kuninkaan Tapani I:n maihin ”eli Pyhän Tapanin tuhatvuotiseen valtakuntaan”
Muutoin viralliset tekstit unkarilaisenemmistöisessä kaupungissa ovat vain slovakiksi. Suomen Postimerkkilehti 12 3/2019 Jalan ilman mitään muodollisuuksia Slovakiasta Unkariin. Useilla Unkarin merkkimiehillä on patsas Slovakian puolella: kansallisrunoilija Sandor Petöfi. Paluu slovakialaiseen Komarnoon. Kyltti Komarnon Slovakian puolen rautatieasemalla on kaksikielinen. Maiden välinen Schengen-raja kulkee keskellä Tonavaa. Sen alkujuuret juontavat 900-luvulle ja 1241-42 sieltä torjuttiin mongolien hyökkäyksiä. Komarno – Komarom. EU:n ja Slovakian liput keskellä Tonavan siltaa. Rajaviivaa edustaa vain kyltti sillan kaiteessa: SR = Slovenska Republika, M = Magyarorszag. Slovakian postin konttori Komarnon keskustassa. Komarnon massiivinen vanha linnoitus on Tonavan ja Vah-joen yhtymäkohdassa. Se toimi sotilaskäytössä vuoteen 2003 ja on nykyisin museona, jossa tosin voi vierailla vain opastetuissa ryhmissä
*) Linnoituksen valloittamattomuutta kuvaava iskulause ”NEC ARTE, NEC MARTE” (= ei viekkaudella, eikä voimalla) on kaiverrettu läntisen bastionin torniin Neitsyt Marian patsaan alle.. Tonavan laivaliikenteen satamasta ja kauppakaupungista kehittyi varhain tärkeä sotilastukikohta ja linnoitus. Vuosina 1763 ja 1783 kaupunki ja sen linnoitus tuhoutuivat pahasti maanjäristyksissä, mutta jälleenrakennettiin nopeasti juuri ennen Napoleonin sotia. Taisteluja ja sotatoimia oli Komarnossa historian saatossa paljon: 1241–42 Komarnon linnoitus torjui mongolien hyökkäyksiä, 1400-luvulla Unkarin kuningas Mathias Corvinus rakensi sinne komean palatsin. Komarnon kaupunki osti sen Slovakian armeijalta 2003 ja teki siitä museon, joka tänään on kaupungin tärkein kansallinen muistomerkki ja UNESCO:n suojeluksessa. Unkarilainen Komarno: Unkarin alueliitoksia juhlistava sarja kirjatulla kirjeellä Komarom 1 E 10.2.1939 > Modra, Slovakia. Kummassakin leimassa on Unkarin Pyhän Tapanin kuninkaankruunu. Niitä tarvittiinkin 1660-luvulla kun Turkin ottomaanit olivat vallanneet Budan ja Esztergomin. Jämäkät bastionit saivat alkunsa 1500-luvun lopulla Itävaltaa hallinneiden Habsburgien toimesta. Samaa reittiä noudatti kirjoittajan tutkimusmatka Komarnoon. Taksa: Unkarin ulkomaankirje = 32 filleriä. Unkarilaistettu Komarno: kirje Komarom 1 G 25.11.1938 + ”Vissazert”-leima > Uherske Hradiste, Tshekkoslovakia. Kirje Komarom 1 1.3.1940 > Budapest. Siitä taisteltiin myös Napoleonin sotien aikana 1800-luvun alussa ja Unkarin kansannousun 1848-49 aikana *). Kortti magyarisoidulla leimalla Komarom 1 J 6.11.1938 > Budapest. Unkarin miehitys marraskuussa 1938: Tshekkoslovakian merkin jälkikäyttö. Tshekkoslovakian aika: Unkariksi kirjoitettu ehiökortti Komarno 1 29.8.1930 > Leva (= slovakiksi Levice). Ylipostitettu, filateelisesti motivoitunut kirje, jonka keskimmäisellä punaisella merkillä amiraali Horthy ratsastaa valkoisella orillaan kuvissamme näkyvän Tonavan sillan yli. Tonavan ja Vah-joen niemekkeessä oleva linnoitus oli aikanaan Keski-Euroopan suurin ja vahvin ja 1800-luvun lopussa sen varuskunnan vahvuus sotilaat, aviopuolisot ja siviilityöntekijät mukaan laskien oli peräti 200 000. se sai Itävallan keisarinna Maria Theresialta ”vapaan kuninkaankaupungin” etuoikeudet. Sulttaanin armeija piiritti myös Komarnoa, mutta ei onnistunut valloittamaan vahvaa linnoitusta. 13 . Määrä on yli kolminkertainen Komarnon/Komaronin nykyiseen yhteenlaskettuun asukasmäärään verrattuna! Linnoituksen vanhin osa on 900-luvulta ja sitä laajennettiin aina vuoteen 1839 asti. Unkarilaistettu Komarno: valtionhoitaja, amiraali Miklos Horthyn valtaantulon 20-vuotisjuhlan merkit ja erikoisleima. Sen jälkeen linnoitus valtavine kasarmeineen on ollut vuoroin Itävalta-Unkarin, Tshekkoslovakian, II maailmansodan aikana Unkarin, sodan jälkeen uudelleen Tshekkoslovakian ja lopuksi Slovakian asevoimien koulutuskeskuksena ja tukikohtana. Lisäksi ”Vissazert” (= takaisinpalannut) oheisleima. Taksa: Tshekkoslovakian kotimaankortti = 50 helleriä. Tshekkoslovakian aika: ehiökortti reitin 811 Bratislava – Nove Zamky (unkariksi Ersekujvar) – Komarno rautatieleimalla 8.4.1937 Sala > Strumilov, Böömi. Uusi kaksirenkainen leima, halkaisija 32 mm
Postia Tonavan eteläpuolelta. Komarnon linnoitus oli II maailmasodan aikana Unkarin Honved-armeijan käytössä. Taksa: kotimaan kirje 30 filleriä + kirjaus 70 filleriä = 100 filleriä. Nykyisin on käytössä toinenkin silta. Kaupungin piirituomioistuin siirtyi Nitraan. Pohjoisosa eli Komarno linnoituksineen jäi Tshekkoslovakialle, joen eteläpuolinen osa Komarom Unkarille. Komarno – Komarom Unkarin miehitys 1938-45 aiheutti slovakialaisten valtionelinten siirtymisen Komarnosta. Merkkien yläpuolella rivileima ”Komarom deli P(ali) U(dvar).” (= Komaromin eteläinen rautatieasema). II maailmansodan päätyttyä 1945 Unkarin alue ja rajat sekä Komarnon postiolot palautettiin Trianonin rauhan mukaiseksi ja raja kulki (ja kulkee edelleen) keskellä Tonavaa, nyt Unkarin ja 1993 itsenäistyneen Slovakian välillä. Siellä oli postikonttori 2 ja oma rautatieasema. Kaupungin molemmat puoliskot yhdistettiin uudelleen unkarilaiseksi Komaromiksi ja postiolot magyarisoitiin nopeasti käyttämällä ylimenokautena erityisiä ”vapautusleimoja”. Kirje Nitrasta 22.8.1941 > Litomerice, Protektoraatti. Asukkaista yli 65 % puhuu äidinkielenään unkaria, loUnkarin Komaromin tuomiokirkko. Tämän päivän slovakialainen Komarno on noin 37 000 asukkaan vireä ja viehättävä pikkukaupunki. Suomen Postimerkkilehti 14 3/2019 Komarnon ja Komaromin nykyhistoria Nykyisen kaksoiskaupungin molemmat puolet kuuluivat siis Unkariin aina I maailmansodan päättymiseen asti. Sen edessä on satukirjailija Mor Jokai’n patsas. Taksa: 2 x Unkarin kotimaan kirje 20 filleriä = 40 filleriä. Trianonin rauhassa 1920 kaupunki jaettiin vastaperustetun Tshekkoslovakian ja Unkarin välillä vetämällä raja keskelle Tonavaa. Kenttäpostikortti kotoa joukkoihin Komarom 1 L 16.10.1943 > kenttäpostiosoite 880. Toista maailmansotaa edeltäneen Tshekkoslovakian hajoamisprosessin yhteydessä amiraali Miklos Horthyn johtama Unkari liitti Wienin välitystuomioistuimen päätöksellä Etelä-Slovakian unkarinkieliset alueet itseensä ja Horthy ratsasti Komarnoon marraskuussa 1938. Saksan sensuurin liuska ja leima (”g” = Wien). Sama 32 mm:n kaksirenkainen siltaleima kuin sivun 15 yläreunan kuvassa uudelleen käytössä.. Tonavan yli kulkeva Elisabeth-silta yhdisti jaetun kaupungin. Kirjattu kirje Komarom 2 19.5.1944 > Budapest. Tshekkoslovakian II tasavalta: ehiökortti Komarno ”c” 20.6.1950 > Bratislava. Komarnolainen nimi on yliviivattu ja sen yläpuolella on kumileimalla uusi osite Nitrassa. Lunastettua postia: ilman merkkiä postitettu kirje Szombathely 2 G 22.7.1942 > Komarom 1 F, lunastettu 23.7.1942
15 put slovakkia. Muutakaan filatelian kannalta kiinnostavaa ei kaksoiskaupungista löytynyt, ainuttakaan postimerkkikauppaa tai alamme kohteita myyvää antikvariaattia ei turistitoimisto pystynyt neuvomaan. Tshekkoslovakian II tasavalta: terveysviranomaisten maksuton kirjattu virkakirje Komarno 1 8.7.1981 > Bratislava. Komarom vaikutti jotenkin verkkaisemmalta, nähtävyyksiä ja tekemistä oli selvästi Slovakian Komarnoa vähemmän. Slovakian puoli: Reaalisosialismin ”kultaisten vuosien” surullinen muisto: osittain purettu talo seisoo tyhjillään keskustaan johtavalla kadulla. Slovakian tasavalta: Kirjattu kirje Komarno 5 17.9.2012 > Bratislava. . Laivanrakennusta ei tosin enää ole, kaupungin telakka keskittyy jokiliikenteen merkityksen vähennyttyä vain korjaustöihin. Filatelian kannalta tärkeä vanha postitoimistokin oli remontin ajaksi muuttanut muualle. Kaksirenkainen siltaleima, jossa postinumero, halkaisija 24 mm. Muutamat omien kokoelmieni kohteet valaisevat kuitenkin Komarnon/Komaromin monipuolista postihistoriaa useiden eri postihallintojen aikoina. **) Linnoituksesta tosin pieniä osia on Tonavan etelärannalla Unkarin puolella. Slovakian tasavalta: Tonavan laivaliikenteen ja Komarnon laivanrakennuksen erikoismerkki ja -leima 30.12.1994. Mahdollisesti filateelistesti motivoitunut?. Näiden avulla voitiin tehokkaasti sulkea kaikki laivaliikenne Tonavalla ja Vah-joella. Kaksoiskaupungin keskeiset nähtävyydet linnoituksineen **), Eurooppa-aukioineen ja taloudellinen toimeliaisuus ovat Slovakian puolella. Kulkenut ongelmitta”väärän” maan merkeillä ilman lunastusta. Kaksirenkainen 24 mm:n siltaleima. Unkarin Komaromin väkiluku on noin 19 000 ja joen etelärannalla yli 90 % asukkaista puhuu unkaria äidinkielenään. Slovakian puolelta Unkarin merkein ja lipukkein: kirje sillan pohjoispuolelta slovakialaisella leimalla Komarno 12 11.6.2018 > Helsinki. Kuuluisa operettisäveltäjä Franz Lehar on syntynyt Komarnossa. Komarno on edelleen Slovakian tärkein Tonavan liikenteen satamakaupunki
MS Office ostetaan usein tietokoneen mukana. Nyt käymme varsinaisen kokoelman rakentamiseen MS Wordohjelman perustoimintojen avulla. E nsimmäisessä osassa käsittelimme kokoelman aloittamista, hahmotusta ja rajaamista sopivan kokoiseksi. SFEx2020-näyttelyllä Suomen Filatelistiseura juhlii 100-vuotista taivaltaan muiden järjestäjäkerhojen kanssa maaliskuussa 2020. Suomen Postimerkkilehti 16 3/2019 Tämä on osa 3 sarjasta, jota seuraamalla osaat rakentaa ainakin yhden kehyksen näyttelykokoelman. MS Word Näyttelykokoelman voi rakentaa Microsoft Officen Word-, PowerPointja jopa Ms Word Excel-versioilla. Käyttöjärjestelmänkin voi imuroida netistä ilmaiseksi. Ilmaisohjelmat yrittävät kaupata käyttäjälle maksullisia versioita samasta jo käytössä olevasta ohjelmasta. Taitto-ohjelmista tunnetuin on Adoben InDesing, jota useimmat ammattilaiset käyttävät lehtien ja painotuotteiden 1 2 3 4 5 > Kokoelman rakentamisen kurssi/ oppitunti 3 Teksti Seppo Salonen perustoiminnot, fontit ja kuvien kehykset, kohderuutujen kopiointi ja siirto. Voit olla mukana omalla kokoelmallasi näiden ohjeiden avulla. Toisessa osassa kerroimme tarvittavista tietokonelaitteista, ohjelmista ja muista materiaaleista. Vastaavia ilmaisohjelmia on useita, kuten Libre Office. Ominaisuuksissa on eroja, mutta useimmat ilmaisohjelmilla tehdyt dokumentit ovat yhteensopivia MS Officella tehtyjen dokumenttien kanssa. Siihen liittyy vuosittainen lisenssimaksu, jota vastaan ohjelmistoja päivitetään, vuodessa yleensä kerran paremmin. Tunnetuimpia näistä on Linux (kehittäjä suomalainen Linus Torvalds), josta on myös kaupallisia versioita
Normaalisti yhdessä kokoelmassa käytetään vain yhtä tekstityyppiä ja vain muutamaa pistekokoa. Muita paljon teksteissä käytettyjä selkeitä tosin hieman leveämpiä fontteja ovat Arial ja Verdana , mutta ei ole mitään sääntöä, että pitäisi käyttää jotain tiettyä fonttia. Nämä eroavat verrattuna vaikka MS Word-ohjelmaan siinä, että taitto-ohjelmissa on paremmat mittatyökalut, ja kuvia voi kääntää aste kerrallaan. Joskus on nimittäin hyvä merkitä joku ”tykkikohde” punaisella paksummalla kehyksellä, että tuomaritkin sen noteeraavat. Sama vaatimus pätee tietenkin näyttelykokoelmassa. Tekstityyppi, pistekoko ja palstat Sanomalehdet ja kirjojen kustantajat ovat huolellisesti testanneet, mikä tekstityyppi ja tekstikoko toimii parhaiten lukijoille. Julkaisujärjestelmissä on käytössä hieman muunnettu mitta, 1 piste = 0,3528 mm.. Kun runko on selvillä, Word-ohjelmalla on syytä tehdä alustava sivujako ja laittaa joka sivulle yläreunaan vaikka yksinkertainen avainsana tai otsikko siitä, mitä aikoo sivulle sijoittaa. Kokoelman aloitus Kun sopiva tekstityyppi on valittu, sitten vaan tekstiä kirjoittamaan. Jos haluaa poistaa häiritsevän tekstiruudun, pitää vain määritellä ruudun kehyksen väri valkoiseksi. Joissakin kokoelmissa voi olla perusteltua tyylisyistä käyttää jotain erikoisempaa fonttia, vaikka kuvaamaan jotain historian aikakautta (sana fontti tarkoitti muuten alun perin yhden kirjainleikkauksen yhtä kokoa). Parempi keino on sijoittaa leipäteksti (ja varsinkin kohdetekstit) lisää > piirrä tekstikehys -komennolla tehtyyn ruutuun, jota voi vapaasti siirtää sivulla mihin vain. Word-ohjelman komento asettelu > palstat mahdollistaa sivun jakamisen kahdeksi tai kolmeksi palstaksi, mutta tätä pitää käyttää säästeliäästi, sillä varsinkin pidemmässä dokumentissa sivuja siirrellessä voi pahasti sekoittaa oman tekstinsä, jos kohdesivulle on valmiiksi määritetty erikoisempi palstajako. Vastaava ilmainen taittoohjelma on Scribus, jolla kokoelman tekeminen onnistuu hyvin. Tätäpä täytyy itsekin kokeilla jossain tulevassa kokoelmassa! Tekstin typografia on kiehtova ja aliarvostettu asia, johon voi syvemmin perehtyä vaikkapa perusteellisen Markus Itkosen Typografian käsikirjan avulla. Kaikilla mainituilla ohjelmilla pystyy tekemään yhden kehyksen kokoelman. Otsikossa myös useimmiten käytetään versaaleja eli suuraakkosia. Tämä tehdään lisää > sivunvaihto -komentoa käyttämällä. Nykyinen järjestelmä on yhdenmukainen. Mikä sitten on oikea tekstityyppi. Ennen oli käytössä kaksi pistejärjestelmää: eurooppalainen Didot ja englantilas-amerikkalainen tuumamitoitukseen perustuva Pica-pistejärjestelmä, jonka koko on hieman pienempi. Koko esityksen sivujen ”avaaminen” mainitulla tavalla helpottaa myöhemmin aineiston järjestelyä, ettei tapahdu mitään yllättävää sekasortoa varsinkin, jos sivuja siirretään paikasta perustoiminnot, fontit ja kuvien kehykset, kohderuutujen kopiointi ja siirto Pistekoko on vanha kirjapainomitta. Tämä onnistuu klikkaamalla ruudun reunaa ja valitsemalla hiiren oikealla näppäimellä komento ”muotoile muotoa”. Vaikka otsikkosivulle on hyvä tehdä lyhyt johdanto tai kuvata siinä kokoelman sisältö, niin käytännössä ensimmäisen sivun viimeistely jää yleensä viimeiseksi, koska sivujako saattaa elää ja ehkä sisällysluettelokin vielä muuttuu kohteita sivuille kiinnittäessä. Samalla komennolla voi säätää ruudun ääriviivan paksuutta tai väriä. Joskushan valaistuksessakin on haasteita. Koko kokoelman otsikossa on tietysti isompi teksti vaikkapa 20 pistettä ja vielä voi olla väliotsikkoja 12 pisteen koossa. Tekstin tulee olla selkeästi luettavaa eikä se saa olla missään nimessä koukeroista tai liian pientä. Kurssimme osassa 1 kuvattiin kokoelman hahmotusta ja jäsentelyä. Tällaisesta tulee mieleen yksi ”lännenkokoelma”, jossa teksti muistutti ”Lucky Luck” -sarjakuvaa, tarkkaa fonttia en tiedä. Times New Roman lienee tunnetuimpia fontteja ja sitä on käytetty paljon sanomalehdissä. 17 suunnittelussa. Itse käytän kokoelmissani Calibria , joka on hyvin selkeä ja suhteellisen kapea kuten Timeskin, joten tilaa ei mene hukkaan. Klikkaamalla mitä tahansa Word-dokumentin sanaa ohjelma näyttää kulloisetkin tekstin asetukset (fontin, pistekoon ym). Otsikon lihavointi erottaa sen hyvin muusta tekstistä. Itse olen käyttänyt kokoelman leipätekstissä kokoa 11 pistettä ja kohteita selittävissä teksteissä 10 pistettä ja niissä vielä kursiivia, jotta tekstit erottuvat toisistaan selvästi. Se on makuasia, mutta on joitakin paljon käytettyjä tekstifontteja, jotka ovat suosiossa nimenomaan sen takia, että ne ovat selkeitä ja hyvin luettavia. Kun tekstiä tuottaa ja varsinkin jos sitä siirtää paloina jostain muualta, on hyvä lopussa tarkistaa, että koko teksti on samaa tyyppiä ja kokoa. Eroista lisää myöhemmin esimerkkien valoittamina. Adoben Pica-pistejärjestelmässä 1 piste oli alun perin 0,3514 mm ja 12 pistettä = 1 pica, 72 pistettä vastasi tuumaa. Tähän on Wordohjelmassa hyvä työkalu ”muotoilusivellin”, jolla voi ottaa mallin jostakin tekstin kohdasta ja muuttaa hiirellä maalatun alueen samanlaiseksi
. ?. ?. Kokoelman rakentamisen kurssi/ oppitunti 3 Malli yksinkertaisesta sivusta, vain otsikko ja neljä ruutua. JosKahden kohteen lomitus osittain päällekkäin. . . . Tämä lienee tärkein ero Word-ohjelmaan. Jos sivulla on useita kohteita, jotka eivät mahdu rinnakkain, niin ne voi esittää hieman lomittain. Ohessa malli yksinkertaisesta sivusta, jossa on kaksi korttia ja niiden selitystekstit alla sekä yksinkertainen sivun otsikko. Niissä voi myös käyttää ohjauslinjoja, jotta saa kohteet keskenään samalle tasolle. Tätä voi käyttää esimerkiksi, jos haluaa näyttää kirjeen takana olevan skannatun leiman itse kirjeen vierellä, mutta tilasta on pulaa. . Aiemmin mainittu ”muotoilusivellin” toimii myös kopioitaessa tekstiä mistä tahansa lähteestä. Yhden kehyksen kokoelmassa tämä ei kuitenkaan ole merkittävä ongelma. MS Word-ohjelmassa on useita toimintoja, joilla rivien väliä voi säätää, tekstin voi keskittää tai tasata koko palstan leveydeltä. Minusta ne helpottavat kohteiden hahmottamista ja sijoittelemista sivuille. ?. ?. Kannattaa säätää oma näyttö komennolla näytä > zoomaus sopivaan kokoon, jotta kohde on ruudun kanssa 1:1 koossa (minun näytölläni oikea suurennus on 120%). On makuasia, mitä näistä haluaa käyttää ja miten paljon. ?. Oikea koko voi vaihdella konekohtaisesti. Kehyshän ei sinänsä rajoita kohteen sijoittelua. toiseen. Tällöin voi klikata kohdetta ja käyttää hiiren oikealla näppäimellä komentoa ”tuo eteen” tai ”vie taakse” sen mukaan kumman kohteen haluaa näkyviin. . Komennolla lisää > piirrä tekstikehys pystyy hetkessä luomaan sivun, jos muuta leipätekstiä ei ole. Tosin on mahdollista klikata ”shift”-näppäin alas painettuna useampia kohteita ja näin siirtää monta kohdetta yhtaikaa. Sinänsä esimerkiksi A3-koko sopii oikein hyvin vaikka postikorttien esittämiseen, mutta ehkä on yksinkertaisinta aloittaa vakiokoosta. Ruudun koko on helppo säätää kohdalleen, kun tarttuu kehykseen ja venyttää sitä kulmasta riittävästi. . . Tähän selittävää tekstiä ....................... Seuraavassa osassa käsittelemme muun muassa kohteiden kiinnitystä sivuille. Ylipäätään mittavälineet ovat paremmat ja monipuolisemmat. Olen itse käyttänyt sivujen reunoissa marginaaleja, jotka löytyvät komennolla rakenne > sivun reunukset, mutta on taas makuasia, haluaako reunoihin kehykset. Sivujen keskinäistä järjestystä muutettaessa varsinaiset taitto-ohjelmat ovat joustavampia. Kohderuutujen, tekstien ja sivujen kopiointi ja siirto Word-ohjelman ehkä kaikkein käyttökelpoisin käskypari on kopioi > liitä (copy > paste), koska sillä voi valmiiksi muotoillun kohdeselityksen (tai vaikka minkä elementin) ensin merkata, siten kopioida ja lopuksi liittää uuteen paikkaan. Sivukoko ja sivujen muotoilu Näyttelykehyksen koko on 16 x A4-sivua. . Se on vain ohjaava apuviiva. . . ?. . Kopioimalla voi siirtää kokonaisia sivuja myös aiemmin tehdystä kokoelmasta, jos vaikka sieltä löytyisi sopiva mutta työläs sivurakenne valmiina. Suomen Postimerkkilehti 18 3/2019 ?. . Liitä-komennossa on kyllä useita vaihtoehtoja, mutta kun käyttää vaihtoehtoa ”säilytä lähteen muotoilu”, niin tämä toimii. Siis neljä ruutua, joista kahden sisällä on 10 p kursiivitekstiä. kus tosin jollain ”ongelmasivulla” näistä pienistä asioista voi olla hyötyä, kun yrittää väkisin mahduttaa liian paljon tavaraa yhdelle sivulle. . . . Tässä käsitellään lähes pelkästään A4-sivujen muotoilua, koska se on helpointa ja täsmää myös normaalien tulostimien ja skannerien kokoon. ?. . Suunnittelun kannalta on tietysti suotavaa, että käytössä on riittävän suuri näyttöruutu, josta sivun ulkoasua on helppo tarkastella. . Varsinaisissa taitto-ohjelmissa löytyy useita eri tapoja tasata kohteet sivulla marginaalien suhteen tai jakaa ne sivulle tasavälein. . . . . Tärkeintä on pitää sivut yhdenmukaisina niin, ettei tyyli ja ulkoasu vaihtele sivulta toiselle. ?. Tällä toiminnolla voi olla varma, että sama tekstityyppi ja koko siirtyy sellaisenaan. Word-ohjelmalla kokoelmakohteita pitää yleensä siirrellä yksi kerrallaan
Itä-Karjalan 50 p Ryti pari taksan mukaisella kirjeellä Terusta Espanjaan 21.2.1944. Kohde nro 339. . . Grönvallin kuriiripostissa lähettämä kirje Kurt Antellille Helsinkiin 24.10.1943. . Kolmen maan sensuurit. ?. . . lääkintäryhmä. 050 564 3933 tapani.somersalo@gmail.com ?. Kohde nro 183. ?. ?. Svenska ambulanssen Mikkelissä toukokuussa 1918. . . . ?. . . . ?. Marsalkka Mannerheimin adjutantin everstiluutnantti R. . . . ?. . . ?. Suomen Filatelistiseura ry c/o Tapani Somersalo Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki puh. . 19 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 43 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi Kirjallisten ja puhelintarjousten on oltava perillä to 30.5.2019 klo 12.00 Huutokauppa päättyy verkossa to. . Harvinainen tarvelähetys. Madridin tuloleimaus. sodan tässä vaiheessa.. Suomen valkok. . 30.5.2019 klo 21.00 Kohteiden näytöt Suomen Filatelistiseurassa, Lönnrotinkatu 32 B, Helsinki 20.5.2019 klo 16.30–17.30 sekä 27.5.2019 klo 16.30–17.30 Huutokaupan kaikkien kohteiden kuvat löydät netistä, jossa voit myös tehdä tarjouksesi! Seuraavilta sivuilta löydät kohteiden kuvaukset myös lehdestä. . SP Sadas vuosikerta Kohde nro 199. ?. . Kirjeessä adjutantti ilmoittaa Mannerheimin olevan estynyt tulemaan Vaasaan 6.11
Kuoren etusivulla 10 kop reunaton ovaali, hieno mustemitätöinti ja ÅBO 1859 -leima. 15 41 1896. Kohde nro 11. Kohde nro 1. 1847 15 4 1856 Kirkkokuulutus Karstulan kirkkoon 7. 30 18 5 pen ruskea, leimaamaton ja ilman liimaa (No 5 C) 20 19 5 pen ruskea, Wiborg leima, ehjä (No 5 A) 20 20 8 pen vihreä, vasen pystysivu porrashammastus. ja ÅBO 59 30 SUOMI Isohampaiset 1860 15 10 kop, leimaus Tammerfors. oct. Kohde nro 13. 25 24 20 pen sininen, kaksi ehjää leimatua merkkiä (No 8 B ja C) 16 25 20 pen sininen, Joensuu leima. 30 42 Wärde lähetys Hämeenlinnasta 11.9.1893 Helsinkiin. iso R-leima. Merkki **, reunassa liimake 85 Kohde nro 8. Harvinainen 50 17 5 pen ruskea, hääkutsu Helsinkiin 25.2.1875, Postivaunuleim. 25 3 1847 Helsingfors matala laatikkoleima 31 MAJ. Kohde nro 36. 8 46 Kirjattu kirje Helsingistä 20.VII.92 Lübeck 23.VII.92 40 47 5 mk vihreä/punainen leimattu (No 41 A) 15 48 5 mk vihreä/punainen ** (No 41 A) 18 SUOMI Rengasmerkit 1891 49 1-50 kop * liimakkeet 20 50 20 kop siirtynyt keskuskuvio *. Pienikokoinen kirjattu kirje Jokelasta Riihimäelle. Tarjolla useita eritasoisia ovaaleita 5 kop 10 kopeekkaan. Kyrillinen Åbo, vapaakirje Turusta Hämeenlinnaan, hieno sinetti. 10 51 1 rupla * (liimake) 10 52 1 rupla kaunis Helsingfors 4.12.1904 20 53 1 rupla, reunakappale ** perferointi osittain irronnut 25 54 3,5 ruplaa ** reunakappale (No 54) 150 55 7 ruplaa alareunakappale. Ossan aitoutustodistus. 1856 12 5 1857 Kirkkokuulutus Ahvenanmalle Lappoon kirkkoon. 25 43 5 pen vihreä ja 25 pen sininen hienoilla Stockholm leimoilla 10 44 10 pen ja 20 pen kauniilla Stockholm leimoilla 10 45 25 ja 20 p B kirjatulla lähetyksellä Porista Turkuun 17.11.1897. Kirje 3.11.1846 Turusta Waasaan kirjattuna, sinetit. Isohampaisten kaksi ryhmää: Kohde nro 15 5 pennin nelilö ja kohde nro 26 40 p nelirivilö. Kohde nro 28. Harv. Sisältö mukana. 10 10 10 kop karminrosa, musteristi ja Helsingfors. Atesti 50 11 10 kop ovaali, kaksi leimaa 30 12 10 kop musteristi pari pientä ohentumaa 50 13 10 kop 5-kulmainen, sisään leikattu ja ohentumaa 40 14 10 kop kuoren etusivulla, hieno mr. Kuvat ohessa. Kohde nro 12. Aitoustodistus 70 29 5 pen Åbo 30.11.81. Schwenson takuuleima 50 9 Ovaalien numeroitu sininen ”jälkipainama”-arkki. 16 21 8 pen vihreä/musta musteristi ja ANK leimaus, ehjä 20 22 10 pen musta/keltainen leimattu ja ehjä (No 7 B) 20 23 20 pen kaksi kirjettä Hyvinkäälle, toisessa mustemitätöinti. (No 8 C) 15 26 40 pen 4-rivilö himmeänpunainen, kenttätyypit 37 40 27 40 pen punainen, siisti Iidensalmi leimaus (No 9 A) 14 SUOMI Vaakunamalli 1875 28 32 pen Kööpenhaminalainen, leimattu. Iso kuvakevirhe: vajaa numero 5 alakulmassa!. 1857 Kirkkokuulutus Ahvenanmalle Lappoon kirkkoon. Kohde nro 14. alakulmassa! 7 37 20 p Eura ja Kaipiais -leimat, joissa päiväys musteella 7 38 1 mk harmaa/punainen Hieno Lappvik 12.7.1890 10 SUOMI Vaakunamalli 1889 39 1889 mallin merkit 2 p -10 mk kaunisja loistoleimaisina 30 40 1890. Kirjattu kirje Kurikasta Helsinkiin. Aitoustodistus 22 SUOMI Isohampaiset 1866 16 5 pen ruskea nelilö, hammaspuutteita. Leimattu Köpis. Iso siirtymä ja matala merkki (No 15 SB j) 20 30 25 pen aniliininpun sekahammaste 1882 (No 26 LAB aa) 20 31 25 pen punainen, tarttuma (No 26 L) 8 32 32 pen punainen Åbo 1.11.78 (No 18 SA) 12 33 1 mk violetti, kuvioleima 226, Nikolaistad (No 27 LB) 12 SUOMI Uudet värit 1885 34 5 p Tavastehus 14.5.1888 ja 20 p Kexholm 30.12.1888 loistot 8 35 5 p, 20 p ja 1 mk ** (Normassa 105 €) 20 36 5 p Iso kuvakevirhe: vajaa numero 5 vas. Kohde nro 10. Kohde nro 5. 12 6 1880 Kirjattu rahakirje Helsingistä 9.IX.1880 Nikolaistadiin 20 7 1880 Kokoelmasivu kirjatusta lähetyksestä + 3 x 25 pen 1875 20 SUOMI Soikiomerkit 1856 8 5 kop pienihelminen muster. Suomen Postimerkkilehti 20 3/2019 Suomen Postimerkkilehden online-huutokauppa 43 osoitteessa: www.postimerkkilehti.fi SUOMI Esifilatelia 1 Kyrillinen Åbo, vapaakirje Turusta Hämeenlinnaan 15 2 1846