. . ?. . . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Kiehtova Kiina Lyhyt katsaus idän jättiläisen historiasta ja postimerkeistä Fabergé -merkkien metsästys Thyra -merkin sekafrankeerattu lähetys Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä – osa 2 –. . . . . ?. . . . ?. . vuosikerta / 7 € ?. ?. ?. . ??????. ?. . . . . 3 /2016 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97
24 Ajankohtainen katsaus, Seppo Laaksonen s. Suomen Postimerkkilehti 2 3/2016 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus Juvonen Tuomas 050 50 93 562 Laajaniityntie 10 G 96, 01620 Vantaa jutufi@gmail.com Hassel Harri 0400 605 075 harri.hassel@capirec.com Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Kiiskinen Kari 040 868 1694 kari.kiiskinen@onninen.com Mäkelä Eero 0400 602 887 sakarieero@gmail.com Mikkola Anssi 050 59 31 623 anssi.mikkola@kolumbus.fi Silvonen Rauli 0400 276 121 rauli.silvonen@hotmail.com toimiHenkilöt sihteeri Kiiskinen Kari 040 868 1694 kari.kiiskinen@onninen.com Rahastonhoitaja Somersalo, Tapani 050-564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Lauttasaarentie 39 A 18, 00200 Helsinki kerhomestari Hurmerinta, Pertti 050-589 8010 postia.pepelle@gmail.com meklari Jansson, Petri 0400-552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Kuusamantie 21, 01390 Vantaa VBo-asiamies Sarén, Matti 040-556 3258 Neitsytsaarentie 7 B 148, 00960 Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Hurmerinta, Pertti 050-589 8010 postia.pepelle@gmail.com Sisällysluettelo 3/2016 Pääkirjoitus, Seppo Evinsalo s. 8 Nordia 2016, Seppo Evinsalo s. 14 Huutokauppakatsaus, Seppo Evinsalo s. Tarkkana miehenä hän järjesti merkkinsä suuruusjärjestykseen, jota uskollinen apulainen kapteeni Hastings vähän kummasteli. 3 Lönkalla tapahtuu, Seppo Evinsalo s. 5 Lento-onnettomuuspostia, osa 3, Seppo Evinsalo s. Tässä jaksossa Poirotkin tunnustautui filatelistiksi. 34 Filateelinen kalenteri, Seppo Evinsalo s. Samaisen Meissenin figuriinit olivat pääosassa myös mestarisalapoliisi Hercule Poirotin televisiossa nähdyssä jaksossa ”Voitontanssiaisten tapaus”. K u V A : L A u R i JA L A SS E R E iT z iN Sä ä T iö. 27 Kirjallisuutta, Seppo Laaksonen s. 23 Postihistoriaa, Seppo Laaksonen s. 31 Kuvioleima 206, Reinhard Weber s. 20 Lukijoilta, Saksan kenttäposti, Seppo Laaksonen s. 30 Kaiken maailman postilaatikoita, Kaarlo Hirvikoski s. 4 Kirja Agathon Fabergésta, Seppo Evinsalo s. 32 Online 30, Tapani Somersalo s. 33 Rivi-ilmoitukset, Seppo Evinsalo s. 18 Ulkomaalaiset leimat, osa 2, Matti Pesonen s. 6 Kiehtova Kiina, Christer Svensson s. 35 Saksalaisen Meissenin posliinifiguriinit, vuosilta 1750-1763 ovat yksi Retzin säätiön kotimuseon upeista posliinihahmoista. 11 Sekafrankeerattu Thyra-lähetys, Janne Nikkanen s. 12 Postimerkeistä taiteen keräilijäksi, Seppo Evinsalo s
. . Näyttelyt ovat vain osa liiton toimintaa. . Julkaisutoiminta, merkkien aitoutustoiminta, vaihtojärjestö VBO, tuomarikoulutus, luennoitsijat, netistä löytyvät FilatelistiForum esimerkkikokoelmineen ja OvalPoint, jossa on Suomen filatelian merkittävimmät kohteet referenssikokoelmana ovat nekin yhtä tärkeitä toimintoja. ?. vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Seppo Evinsalo 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Postiosoite Mail address SP-lehti c/o Evinsalo Lallukankuja 3 B 41 00920 Helsinki toimituskunta Tuomas Juvonen, Kimmo Kanerva, Seppo Laaksonen, Kaj Salo, Seppo Salonen tilaushinnat Prenumeration subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 48 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 58 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 70 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. . Näin lukija voi itse halutessaan tarkastaa tiedon alkuperän. Eikä pidä unohtaa koko keräilyn ideologian esilläpitoa julkisessa keskustelussa. . Teoksen ovat kirjoittaneet maamme eturivin asiantuntijat: Harri ala-Honkola, Hannu kauppi, Juhani kerppola, ari muhonen ja esko seitsonen. ?. 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja iSSN 0355-7731 97. fi kohdasta ´Tue näyttelyä´. . ilmoitushinnat 1/1 sivu 240 € , 1/2 sivua 150 €, 1/4 sivua 110 € tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Tapani Somersalo, 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Tapani Somersalo, 050 564 3933 tapani.somersalo@kolumbus.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Seppo Evinsalo ?. . ?. ?. Painopaikka tryckeri K-Print Tallin, Eesti P.S. ?. . ??????. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. Suomen Postitaksat 1875-2001 kirjaa voi tiedustella sähköpostitse: ari.muhonen@juy.fi.. . Muussa tapauksessa (esim. . Kirjassa on kerrottu myös kaikkien taksojen lähde. Yksittäinen filatelisti voi tukea näyttelyä joko suoralla rahallisella tuella tai lahjoittamalla materiaalia myytäväksi. Olisiko tässä peiliin katsomisen paikka. Jos tulevaisuudessa ei olisi nykyisen kaltaista liittoa, kaikki tämä voisi olla pian historiaa ja sillä voisi olla arvaamattomat seuraukset koko harrasteellemme. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. Kaikkien lahjoittajien nimet julkaistaan näyttelyn internet-sivuilla sekä myöhemmin myös FiNLANDiA 2017:n painetussa näyttelyluettelossa, ellei lahjoittaja halua tehdä lahjoitustaan nimettömänä. . Filatelistiliiton toimiston puhelin on 040 680 5025 ja sähköpostiosoite sfff@filatelisti.fi K ansainvälinen FiNLANDiA 2017 – näyttely Tampereella lähestyy. SP Liity Filatelistiliittoon! Harri Ala-Honkola – Hannu Kauppi – Juhani Kerppola Ari Muhonen – Esko Seitsonen S U O M E N P O S T I T A K S A T FINNISH POSTAGE RATES 1875 – 2001 POSTIMUSEO 2016 Esa Mattilan vuonna 1985 toimittama kirja Suomen postimaksuista 1881-1985 on kulunut postihistoriasta kiinnostuneiden käsissä kohta jo 30 vuotta. . . Ohjeet näyttelyn tukemiseen löytyvät netissä sivulta www.finlandia2017. S uomen Filatelistiliitto, joka on meidän kaikkien keräilijöiden edunajaja, kärsii vähenevästä jäsenmäärästä. . . Liiton omasta varainhankinnasta 64 prosenttia tulee jäsenmaksuista, joka tällä vuodella on ollut 55 euroa. Tavallinen rivikeräilijä ajattelee usein – en kuitenkaan koskaan osallistu omilla kokoelmillani postimerkkinäyttelyihin – miksi maksaisin liiton jäsenyydestä turhaan. Jos haluat lahjoittaa rahan asemasta postimerkkejä tai muuta myytäväksi tarkoitettua materiaalia, ota yhteyttä Finlandia 2017:n kaupalliseen pääyhteistyökumppaniin Suomen Filateliapalvelu Oy:hyn (tatu.untinen@filateliapalvelu.com) tai 02 254 7200. Teknisten kulujen vuoksi on kuitenkin suotavaa, että yksittäinen lahjoitus on vähintään 25 euroa. . . . Toteutuakseen suunnitellulla tavalla suurtapahtuma tarvitsee myös taloudellista tukea. Nyt markkinoille on tulossa uusi teos, jossa on yli 10 000 taksatietoa, 1 400 taulukkoa ja toistasataa erilaista maksuperustetta. Oman kerhomme jäsenistä vain alle 40 prosenttia kuuluu Suomen Filatelistiliittoon. Näyttelyn budjetti on noin 800 000 euroa. . ?
Huutokauppa ma 24.10. Eli edullisesti tavaraa sai. Huutokauppa ma 8.8. Suomen Postimerkkilehti 4 3/2016 Puheenjohtajan palsta kerhohuutokaupan ostot voit maksaa myös suoraan pankkiin. Huutokauppa ma 12.12. Samanlaiseen prosenttiin ei pääse kuin Valko-Venäjä vaaleissaan, mutta sehän onkin enemmän satua kuin totta. Huutokauppa ma 13.6. SP-lehti ja SF yhtyvät onnitteluihin. Kuukausikokous 1692 + Huutokauppa ma 19.12. Kuukausikokous 1686 + Huutokauppa ma 16.5. Huutokauppa ma 5.9. Huutokauppa ma 19.9. Kesäkokous 1687 + Huutokauppa KESäTAuKO ma 1.8. Huutokauppa ma 7.11. Esitelmä + Huutokauppa ma 26.9. Huutokauppa ma 10.10. Kuukausikokous 1688 + Huutokauppa ma 15.8. Yksittäisten kohteiden hinnat liikkuivat muutamasta eurosta aina reiluun sataan euroon. Pitkään Ruotsissa asunut Pitkänen on aikaisemmin saanut Sveriges Filatelit-Förbundin hopeisen ansiomitalin 40-vuotisesta jäsenyydestä ja sitä ennen rintaneulan 25-vuotisesta jäsenyydestä. Kuukausikokous 1689 + Huutokauppa ma 12.9. Huutokauppa ma 3.10. Vuosikokous + Huutokauppa ma 6.6. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki ma 9.5. Huutokauppa ma 28.11. Kuukausikokous 1690 + Huutokauppa ma 17.10. Kaikki myytävä tavara löysi uuden omistajan jo huutokaupan aikana. Huutokauppa ma 22.8. kimmo kanervan meklaroimana niin keräilyrahat, kunniamerkit, postikorttierät, löytölaatikot kuin suomalaiset ja ulkolaiset leikepussitkin tekivät hyvin kauppansa. Esitelmä + Huutokauppa ma 31.10. . Vaihtopäivät sunnuntaisin klo 10.00. Seuraavan kerran huutokauppa järjestetään samassa tilassa syksyllä. maksun saaja: SF:n Kustannus Oy tilinumero: Fi 23 1347 3000 4063 67 Viitenumero: 1818 Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. Tavaraa oli tarjolla hieman yli 260 kohdetta ja huutokaupan myyntiprosentti oli huikea, täydet 100 %. Huutokauppa ma 30.5. Esitelmä + Huutokauppa ma 5.12. Pikkujoulut + Huutokauppa Suomen Filatelistiseura ry Ohjelma kevät/syksy 2016 Lönkalla tapahtuu Kerhomme maanantai-iltojen vakiokasvo, Pentti Pitkänen, palkittiin hänen toisen kerhonsa Göteborgs Filatelist Föreningin toimesta kultaisella ansiomitalilla 50-vuotisesta jäsenyydestä. Esitelmä + Huutokauppa ma 29.8. E nsimmäinen SF:n järjestämä Suomen Lähetysseuran julkinen huutokauppa (16.4.) Lönkalla veti salin täyteen huutajia. Huutokauppa ma 14.11. Kuukausikokous 1691 + Huutokauppa ma 21.11. Huutokauppa ma 20.6. Onnistunut julkinen huutokauppa avasi myyntitapahtumat kerhollamme!. Keskihinnaksi kohteille tuli reilut 15 euroa. Huutokauppa ma 23.5
Jopa joitain myöhempiä. 050 564 3933 sähköposti: tapani.somersalo@kolumbus.fi Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy V U O K R A T A A N ! Kohteet tulisi kuvata molemmin puolin, jotta merkinnät ja itse kohteet yhdistyvät. itse merkit voi halutessaan lähettää myös nähtäväksi kirjattuna kirjeenä osoitteella: Kaj Hellman, Lansankuja 1-3, 02630 ESPOO. Esimerkiksi ehdotteet ja hammastamattomat kiinnostivat häntä. Fabergé keräsi hyvin laajalti ja otti kokoelmiina myös merkkejä vuosien 1885-1917 julkaisuista. ilman muuta kokoelmiin kuuluivat myös vanhimmat ehiöt. Pääasia hänelle oli, että kohteessa oli jotain poikkeavaa. Yksikin tieto on tervetullut. – Kirjan tietojen täydennykseksi pyydämme lähettämään hallussanne olevien Fabergén kokoelmiin kuuluneiden merkkien kuvan sekä etuettä myös selkäpuolelta. Tietoja otetaan vastaan kesän alkuun saakka. Pyydä edullinen tarjous: Tapani Somersalo, puh. Kuvat pyydetään ensiKirja Agathon Fabergésta Kaj Hellmanin ja Jeffrey Stonen kirjaprojekti Agathon Fabergésta on valmistumassa noin vuoden sisällä. Tekijät kaipaavat vielä lisää kuvia kohteista, joissa tämän maamme tunnetuimman filatelistin merkintöjä on nähtävillä. 180 m 2 :n huoneistomme on katutasossa, sijaitsee keskellä Helsinkiä, ja on kätevästi kulkuyhteyksien varrella. Parkkimahdollisuudet lähellä ovat hyvät. Kulut korvataan ja palautus tapahtuu välittömästi. Tila soveltuu erinomaisesti kokouksien, tuote-esittelyjen, seminaarien ja juhlien pitopaikaksi. ilman selkäpuolen kuvaa on tieto hyödytön. S uomen Filatelistiseuran Lönkan kokoustilaa osoitteessa Lönnrotinkatu 32 B tarjotaan vuokralle kilpailukykyisin ehdoin. K irjaprojektin vetäjien mielestä eräs tärkeä osa teosta olisi selvittää keneltä agathon Fabergé hankki merkkejä kokoelmiinsa. . Jokainen kirjaa avustanut tullaan mainitsemaan teoksessa. Kirjan tekivät pyytävätkin nyt lehden lukijoilta apua. Hänen suurimmat kokoelmansa olivat Suomen ja Venäjän merkit. Suomen merkkien osalta kyseeseen tulevat monet eri osa-alueet, eivät suinkaan pelkästään klassiset harvinaisuudet niin kuin usein luullaan. Kohteet Seppo Evinsalo sijaisesti lähettämään sähköpostiosoitteella: Kaj.Hellman@kajhellman.fi Jos merkkien skannaaminen ei onnistu, voi kuvat niistä lähettää myös hyvinä valokopioina postitse. Fabergé keräsi myös leimamerkkejä, laivamerkkejä, kauniita vanhoja numeroja pysäkkileimoja, rautatiemerkkejä, Bromarvin , Helsingin ja Tampereen paikallismerkkejä jne. Teoksesta on tulossa filateliasta laajemminkin kertova tietopankki. Jos merkit skannaa itse kannattaa resoluutioksi valita 600 dpi.. Pieni keittiö ja audiovisuaaliset välineet ovat käytettävissä ja kalustusratkaisut helposti muunneltavissa
75-100 metrin korkeudessa DC-3 kallistui vasemmalle ja putosi lähes pystysuoraan alaspäin klo 15.35. Vahvan vastatuulen takia kone nousi ilmaan vain 200-300 metrin kiihdytyksen jälkeen. Turun tuloleima 2.2. Välilaskun jälkeen se nousi ilmaan ja oli yltänyt alle 100 metrin korkeuteen, kun kone putosi nokalleen maahan ja räjähti. Ulkolämpötila oli -5 astetta. Kone teki normaalin välilaskun Kööpenhaminan Kastrupin lentokentälle. Syynä oli paikalleen unohtunut korkeusvakaajan lukitussokka. Koneen molemmat kaksi moottoria käynnistettiin ja päivystävä lennonjohtotorni antoi luvan lähtöön. Aurinko paistoi ja maassa oli lunta. Tuuli tuli pohjoisesta 40 km/h. Lento-onnettomuudessa osittain palanut kirje on Tanskan postin toimesta postitettu Turkuun.Tanskan postin logon lisäksi pergamiinikuoressa on teksti: Heri en under Postbesørgelsen beskadiget Forsendelse . Putoamispaikka oli noin kilometrin länteen lähtökohdasta keskellä lentokenttäaluetta. Kone nousi yli 45 asteen kulmassa, mikä oli poikkeuksellista. Miehistö ilmoitti vastaanottaneensa käskyn ja kaartoi kiitoradan päähän klo 15:31. Kohtalokas lukitussokka Hollantilaisen KLM -lentoyhtiön Douglas DC-3 -lentokone PH-TCR oli tammikuun 24 päivänä 1947 matkalla Amsterdamista Tukholmaan. K lo 15:25 Kastrupin lentokentällä koneen miehistö kapteeninsa Geisendorferin johdolla aloitti nousuunlähdön valmistelut. Kaikki 16 matkustajaa ja 6 miehistön jäsentä saivat surmansa. Heti maahan törmäyksen jälkeen puhkesi voimakas tulipalo, joka levisi nopeasti koko hylkyyn.. Suomen Postimerkkilehti 6 3/2016 Teksti ja kohde Seppo Evinsalo Lento-onnettomuuspostia osa 3 Belgialaiset 65 centimesin lila, 1,35 francin vihreä ja 3,15 francin musta lentopostina Antwerpenistä Turkuun 24.1.1947
Ensimmäiset pelastajat – lentokentän työntekijät – yrittivät sammuttaa paloa käsisammuttimien avulla. Rikosteknisen tutkinnan mukaan matkustajat ja miehistö löydettiin palaneina omilta paikoiltaan. Vasta yli tunnin kuluttua kaikki pelastajat olivat paikalla, mutta mitään ei ollut enää tehtävissä. Kaikki koneessa olleet 22 henkilöä kuolivat välittömästi onnettomuuspaikalla. 7 Onnettomuudessa sai surmansa myös Ruotsin perintöprinssi Kustaa Aadolf. . Dragørin palokunnan yksikkö saapui onnettomuuspaikalle noin 20 minuuttia turman jälkeen. osoittautui vaikeaksi, koska uhrit olivat pahoin palaneet. Amerikkalainen sopraano Elin Grace Moore voitiin tunnistaa, koska hänen miehensä oli antanut lahjana hänelle rannerenkaan jossa oli kaiverrus ”Grace Val”. Geysendorffer. Palomiehet olivat nähneet savun nousevan lentokentältä. Prinssi Gustav Adolf tunnistettiin ensimmäisenä, koska hänellä oli sotilaan metallinen tunnistuslaatta. Yritykset saada puhelimitse yhteyttä läheiselle paloasemalle Tårnbyhyn epäonnistuivat. Päivä onnettomuuden jälkeen oli 13 koneessa olleesta 22:sta tunnistettu. Prinssi ja kaksi hänen seuralaistaan olivat palaamassa Tukholmaan metsästysretkeltä ja Hollannin vierailulta, missä hän oli ollut tapaamassa kruununprinsessa Julianaa ja prinssi Bernhardia. Pahoin palaneen koneen hylky Kastrupin lentokentällä Kööpenhaminassa, sekä onnettomuuskoneen menehtynyt kapteeni Gerrit J. Koneessa oli mukana 82 kiloa postia, josta vain osa saatiin pelastettua ja toimitettua perille. Palaneet ja säästyneet postilähetykset lähetettiin eteenpäin Tanskan postin pergamiinikuorissa. Lentoaseman palolaitoksen ajoneuvo saapui kolmen minuutin kuluttua onnettomuuspaikalle. Yhteys puhelinkeskukseen Kööpenhaminaan saatiin yli kymmenen minuuttia myöhemmin. Osassa oli mukana myös onnettomuudesta kertova Lento-onnettomuus oli etusivun uutinen ympäri maailman siinä surmansa saaneiden monien kuuluisuuksien takia.. Lentokenttärakennuksen miehistö oli 15 minuuttia aikaisemmin lähtenyt kahville. Kustaa Aadolfin kuoleman aikaan prinssi Carl Gustaf, Ruotsin nykyinen kuningas Kaarle XVI Kustaa, oli vuoden ikäinen. Tunnistaminen tanskankielinen seliteliuska: Beskadiget ved Flyveulykken i Kastrup Lufthavn den 26.Januar 1947 Omkarteringpostkontoret
Kiinalainen yhteiskunta uudistui ja sai mantsurialaisia vaikutteita kuten letin tukkaan ja voimakkaan ratsuväen. Sellaista oli paljon kuten erityisesti tee, mausteet, kankaat ja posliini, jonka olemassaolosta emme Euroopassa edes tienneet. 1900 Ulkomaiden armeijat murskaavat Boksarikapinan. 1860 Englantilaiset ja ranskalaiset joukot hyökkäävät Pekingiin ja tuhoavat mm. Suomen Postimerkkilehti 8 3/2016 Lyhyt katsaus idän jättiläisen historiasta ja merkeistä Kiehtova Kiina Kiinalaisten merkkien huikeat hinnannousut huutokaupoissa ovat yksi osoitus tämän vaurastuvan suurvallan nykypäivästä. 1851 Taiping-kapina, joka olisi päästänyt uuden dynastian valtaan, mutta englantilaiset estivät sen ja jatkoivat oopiumkauppaa. Mutta, kuten niin monta kertaa aikaisemminkin tämä köyhdytti koko valtakuntaa. Teksti Christer Svensson käännös Jussi Paananen K iinan kolme ensimmäistä keisaria olivat voimakkaita uudistajia, jotka vahvistivat valtakuntaa. 1932 Viimeinen keisari Pu Yi nostetaan valtaan Manchucuossa Kiina Manchujen Qing-dynastian alaisuudessa 1644-1911. Kiinalaiset tekivät myös hämmästystä herättäviä matkoja aina Afrikkaan ja Intiaan saakka. Myös Koreaa yritettiin kiinalaistaa. 1911 Chin-dynastia lakkaa helpotuksen huokaukseen. Mahdollisesti ehkä hopeaa… Eurooppalaiset alkoivat tehdä kauppasopimuksia joissakin kauppasatamissa. Mitä sitten löytyi Euroopasta, jota tarvittiin Kiinassa. Vladivostokin. 1894 Korea itsenäistyy Japanin kontrollin alla. Viime vuotisen Stamp Forum 2015 aikana Philea AB:n Kiinan merkkien tuntija Christer Svensson piti Helsingissä esitelmän otsikolla ”China uber alles”. Siitä tuli Kiinalle katastrofi ja oopiumsodan aikana 1839-42 ulkomaalaisille avattiin pääsy Hong Kongiin ja mm. Monta yritystä tehtiin myös Japanin suuntaan, mutta sään jumalat eivät suosineet meren ylittämistä. Kiina kielsi oopiumin maahantuonnin ja siitä alkoi kanuunadiplomatia. 1700luvun lopussa englantilaiset huomasivat, mitä Kiinasta puuttui: Oopium. Nämä asiat minua kiinnostavat, sanoo Christer Svensson harrastettuaan Kiinan keräilyä lähes 40 vuotta.’’. Valtakunta taantui eivätkä kiinalaiset panostaneet tekniikan ja sotilastaidon kehittämiseen. keisarin kesäpalatsin. Kiinalaiset surmaavat lähetyssaarnaajia ja hajalleen lyötyjä joukkoja. Kiinan tilanne oli 1800-luvun alussa huono ja eurooppalaiset valtiot ja Japani löysivät suuren, mutta paikalleen jähmettyneen maan, jossa taantuma jatkui. Shanghain ja Kantonin satamat jouduttiin avaamaan. Matkat eivät kuitenkaan ulottuneet Eurooppaan saakka. Päinvastoin Kiinasta olivat riippuvaisia useat naapurimaat, joita kiinalaistettiin: Nepal, Burma ja Vietnam. Julkaisemme nyt esitelmän pohjalta laaditun yhteenvedon kiehtovan maan historiasta ja merkeistä. Ei voitu kuvitella, että jokin ulkopuolinen maa olisi voinut vaikuttaa silloisen maailman voimakkaimpaan valtakuntaan. Jo Ming-kaudella 1400-luvulla kiinalaiset rakensivat valtamerillä kulkevia purjelaivoja, joissa oli vahva aseistus. Kiinan nakertaminen alkaa Kiina kävi kauppaa Euroopan maiden – erityisesti Englannin – kanssa 16001700-luvuilla. 1894 Japani ottaa sodan jälkeen Taiwanin haltuunsa. 1865 Venäläiset valtaavat rannikkoseutua Amur-joen eteläpuolella ja perustavat mm. ’’Kiinan keräilyssä yhdistyvät taide, historia ja filatelia. Tähän osallistuivat niin ruotsalaiset kuin muutkin Euroopan maat. Ruuti ja kanuunat olivat käytössä, kuten japanilaisillakin. Mitä sitten Kiinasta löytyisi, jota tarvittaisiin Euroopassa. 1843 Shanghai avautuu ulkomaankaupalle. Enpä tiedä…
Tämän ajan ulkomaanpostin kirjeet ovat harvinaisia. Orastava kommunismi ja Japani olivat uuden kehityksen takana. Ensimmäinen maailmansota ja Qing-dynastia oli yhä edelleen vallassa, mutta sen johtaja oli heikko. Euroopan poliittisen tilanteen muutos vaikuttivat lopulta siihen, että ulkomaiden postien toiminta loppui tässä jättikokoisessa maassa. Englantilainen Sir Robert Hart sai tehtäväkseen organisoida postin toiminnan Kiinassa. Sun Yat-sen 1912 ja Presidentti Yuan Shi-kai 1912 alla.. Keisarillinen posti Min Chu toimi kuitenkin 1920-luvulle saakka. Tämän johdosta ilmestyi useita päällepainamia. Se saatiinkin toimimaan 20.3.1896. Sitä paitsi useat maailmaan maat siirtyivät 1870-luvulle tultaessa käyttämään postimerkkejä. Belgian posti 1908 Brittiläinen posti 1842-1922 Kiinan retkikunnan joukot 1900-09 Ranskan posti 1862-1922 Saksan posti 1886-1919 Indokiinan posti 1902-1919 Italian posti 1901-1921 Japanin posti 1876-1921 Venäjän posti 1870-1920 Amerikan posti 1919-1922 Kiaochow posti Saksasta 1897-1918 Kwangchow posti Ranskasta 1900-1942 Ruotsin posti 1736-1802 Tämä merkki toi kaivatun 2 centin merkin käyttöön. Näiden merkkien löytäminen on tänä päivänä hyvin vaikeaa. Niinpä tässä oli tilaisuus ottaa Shanghaissa käyttöön Euroopassa jo käytössä oleva tekniikka. Kuitenkin vain Shanghailla oli koko alueen kattava järjestelmä, jolla oli oikeus saada postia myös kaupungin ulkopuolelta. Sen vuoksi oli käytössä ensin kotimainen postitaksa ja sitten jonkun maassa toimivan ulkomaisen postin merkit. 9 . Tämä merkitsi sitä, että englantilaisen postimestarin toimesta otettiin käyttöön nykyaikainen postitusjärjestelmä, kirjemaksut sekä postimerkit. 1912 Tasavalta Merkkejä 1 916 kpl Marsalkka Chang Tso-lin 1928 ja kenraali Chiang Kai-shek 1929 alla Lohikäärmeen päällepainama 1912. Kiinan hallitus ei voinut muuta kuin todeta, että eurooppalainen postilaitos toimii sangen hyvin. Lyhyt katsaus idän jättiläisen historiasta ja merkeistä K eisarillinen posti, Min Chu oli toiminut Kiinassa jo vuosisatojen ajan. Djonk 1913-33. Tämä paikallispostijärjestelmä toimi osittain samanaikaisesti kuin normaali posti vuodesta 1865 vuoteen 1899. Mutta maassa oli kommunisteja, bandiittijoukkoja ja provinssijoukkoja, joilla kaikilla oli oma rahansa ja vallanhaluiset sotilasjohtajansa. Pienet paperinpalat (merkit) olivat käytännöllisiä. 1865 Shanghai nr 1 1878 Kiina nr 1 1865 Paikallisposti 1876 Ulkomainen posti Merkkejä 545 kpl Merkkejä 1 134 kpl Kiinan posti sysättiin sivuun, mutta se ei pudonnut kokonaan pois käytöstä. Postin kustannukset olivat kuitenkin eurooppalaisille aivan liian korkeita. Todellinen vallanpitäjä on leskikeisarinna T’zu-Hsi, joka ohjasi usean sukupolven ajan nuoria lapsikeisareita. Samana vuonna valuutta vaihtui Candariinista dollariin. 1876 Keisarikunta Merkkejä 171 kpl Yksi yhdeksästä keisariäidin 60-vuotispäivänä julkaistuista merkeistä. Aikakauden lopulla keisarikunta oli hävinnyt ja uudet vallanpitäjät hallitsivat maata. Keisarin kunniaksi ei ilmestynyt yhtäkään merkkiä. Tavallisemmin englantilaiset, ranskalaiset tai saksalaiset. Tässä vaiheessa ei maassa ollut enää vieraita joukkoja jäljellä, paitsi Hong Kongissa, Macaossa ja Kwangchow’ssa. Paikallisposti järjestettiin postimerkkeineen ainakin 11 satamakaupungissa. Ulkomaisia postihallintoja toimi Kiinassa lukuisia ja osa niistä hyvinkin pitkään. Kiina ei ollut vielä UPU:n jäsen ja maa oli kaottisessa tilassa. Valitettavasti normaali keisarin painos oli loppunut, ja sen vuoksi otettiin käyttöön ”punainen liikevaihto” -leimamerkkejä
Sopimus voittajavaltioiden kanssa, mutta Venäjä puuttuu. 1930 Laita-alueet Merkkejä 1 700 kpl Itä-Kiina Lounais-Kiina Pohjois-Kiina Kiinan nykyiset merkit ovat värikkäitä ja kauniita. Mao Zedong’sta tuli vahva johtaja, joka pystyi kokoamaan tämän maan. Chiang Kai-shek 1945. Se perusti maahan mm. huhtikuuta 1932. Monet merkkien aiheista ovat maan historiasta, joka ulottuu vuosituhansia taaksepäin nykyajastamme. Kiina joutui alkuaikoinaan kamppailemaan suurten ongelmien, kuten äärimmäisen köyhyyden ja nälänhädän keskellä. ulko-wc:n alle piilotettuja merkkejä, joissa kaikissa oli homevaurio, mutta silti jotkut niistä ovat yhtä harvinaisia kuin Ruotsin 3 skillingin keltainen värivirhepainamamerkki. 1937 Japani yritti valloittaa koko Kiinan. oman postikonttorinsa ja otti haltuunsa Taiwanin saaren. Kommunistiset ajatukset tulivat Kiinaan. 1945 toisen maailmansodan päättyessä myös tämä hallinto loppui. Vuodesta 1930 vuoteen 1937 asti oli Kiinan maakunnissa hajanaisia joukkoja. Kiinan kommunistinen puolue muodostettiin vuonna 1921. suuri ja sen valloittaminen onnistui vain osittain. Mutta Kiinan alue oli 1937 Japanin miehitys Merkkejä 963 kpl Vuosien 1941-45 aikana Kiinan kolmella alueella julkaistiin lähes tuhat postimerkkiä. Koillis-Kiina 1949 Kansantasavalta Merkkejä 3 842 kpl Nykyinen Kiinan kansantasavalta on entisen Kiinan tasavallan seuraaja. Jotkut merkeistä ovat tavallisia, joitakin on hyvin vaikea löytää. 1996 tuli esiin mm. 1931 Japani valloitti Manchurian ja Aasiassa alkoi pitkä sota. Taivaallisen Aukion juhlallisuuksista Pekingissä, ensimmäinen sarja 8.10.1949.. Japanilla oli maassa kaksi vastustajaa: Chiang Kai-shek ja Mao Zedong. Kansantasavalta syntyi, kun Mao Zedongin johtamat kommunistit voittivat Kiinan sisällissodan ja tasavaltalaiset joukot pakenivat Taiwanin saarelle. Venäjä ja kommunistit ottivat haltuunsa Japanin omaisuuden maassa. Sota sai uuden käänteen ja Kiinan Kansantasavalta syntyi vuonna 1949. Mutta tähän tarvittiin vielä voitto Chiang Kai-shek’stä, joka vetäytyi joukkoineen Taiwaniin vuonna 1949. Laajojen talousuudistusten seurauksena Kiina on onnistunut nousemaan ostovoimalla mitattuna maailman suurimmaksi taloudeksi. Jotkut niistä julkaisivat omia merkkejään, joita vielä tänäkin päivänä putkahtaa esiin. Kansantasavalta julistettiin perustetuksi 1949. Vuonna 1905 Japani yllätti länsimaat, eikä vähiten Venäjän, voittamalla Japanin-Venäjän sodan Port Arthurissa ja Dariessa sekä laajentumalla Mantchuriaan. Chiang siirtyi Taiwaniin 1945, jossa hänen puolueensa on yhä vallassa. 1932 Manchukuo Merkkejä 165 kpl Japanin laajentuminen Kiinaan alkoi 1800-luvun alussa. Sota ja kurjuus toimivat kasvualustana tälle ideologialle 1927 sitä pidettiin uhkana, ja Chiang Kai-shek, joka oli juuri voittanut Nanjingin ja Shanghain sotaherrat surmasi tuhansittain kommunisteja Shanghaissa. ”Marco Polon maailman valloitus” oli japanilaisten ajatus Kiinasta, samaa toteuttivat saksalaiset Puolassa pari vuotta myöhemmin. Pu Yi:stä – Kiinan viimeisestä keisarista – tuli Japanin nukkehallitsija Manchukuossa 18. Suomen Postimerkkilehti 10 3/2016 Kiehtova Kiina Kiinan tasavalta (R.O.C) oli yhä olemassa. Kiina on ollut jo 35 vuoden ajan yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista
Yhden kehyksen kokoelmissa Seppo Salosen Janakkalan kotiseutukokoelma sai 76 pistettä. 11 Kehysten välit olivat riittävän avarat suurellekin katsojajoukolle. Marcus Ollin Helsingin kaupunginposti 186691 sai niinikään Kultaa 90 pisteellä. Toivakka sai myös vuodeksi haltuunsa ruotsalaisen Postijonen -huutokauppahuoneen lahjoittaman kolme kiloa painavan hopeisen SilverPostiljonen patsaan. Kokoelman ensimmäinen kehys käsitti pelkästään 5 kopeekan ovaaleita lukuisine harvinaislaatuisine kohteineen. ?. Seppo Talvio sai upeasta Pohjois-Atlantin laivapostikokoelmastaan Kultaa 93 pisteellä. Anssi Mikkolan Viipurin postihistoriaa vuodesta 1812 vuoteen 1944 sai myös Ison vermeilin 85 pisteellä. Teksti ja kuvat Seppo Evinsalo Erkki Toivakka voitti näyttelyn mestariluokan upealla kokoelmallaan Finland 1856-1875. Myös tämä aviisimme, Suomen Postimerkkilehti, palkittiin kirjallisuusluokassa Vermeilillä (80 p). Kuwaitissa syntynyt ja Saudi-Arabiassa öljyteollisuudessa työskentelevä 30-vuotias Fahad aloitti filatelian harrasteensa seitsemän vuotta sitten Persian/Iranin keräilyllään. Järvenpään voimakolmikko Jorma Lindeblad, Martti Vuorivirta ja Reinhard Weber jatkoivat pitkää näyttelyfilatelistin uraansa myös tässä Nordia-näyttelyssä. Anneli Somerto, Viro 1918-40, Iso vermeil (86 p). Korkeatasoinen ja hyvin järjestetty näyttely jatkoi kunniakkaasti tätä pitkää pohjoismaista perinnettä. Jorman kokoelma postista Suomesta ja Suomeen vuosina 1939-46 sai Vermeilin (82 p). Suomalaiseen saarisen malliin hän ihastui pari vuotta sitten. Samoihin pisteisiin päätyi myös lehtemme ahkeran avustajan Janne Nikkasen Espoon postihistoriaa 1885-1962 valoittava kokoelma. M yös Suomen Filatelistiseuran jäsenet edustivat näyttelyssä hienosti seuraansa. Eksoottisen tuulahduksen näytteileasettajiin toi ensikertalainen Alqabandi Fahad kokoelmallaan saarisen mallista. Lehtemme toisen ahkeran kirjoittajan Matti Pesosen ensimmäisistä numeroleimoista ja reiteistä kertova kokoelma sai Hopeaa (70 p). Martin saarisen malli Vermeilin (82 p) ja Reinhardin Straits Settlements BMA 1945-48 Ison hopean (78 p). Myös valaistus oli valtaosin hyvä kohteiden tutkimiseen Onnistunut Nordia 2016 Jyväskylässä huhtikuun alussa pidetty Nordia 2016 -näyttely oli yhdeksäs Suomessa pidetty Pohjoismainen näyttely ja samalla ensimmäisestä Nordianäyttelystä tuli kuluneeksi 50 vuotta
Tämän nimisestä saaresta on kuitenkin kaksi vaihtoehtoa olemassa, sillä Svinösundin pohjoispuolella sijaitsee toinen Granholm -niminen saari. päivänä 1875. Aluksessa oli kolme salonkia, joista yksi oli tupakoiville miehille, yksi muille herroille ja yksi naisille. Kirjeen takasivulta löytyy Helsingin kauttakulkuleima, HELSINGFORS; 6.8.92 10 f (klo 10 aamupäivä). Kirje on osoitettu neiti Emi Bergroth -nimiselle henkilölle. Todennäköisesti Granholmin saareen kirje on ehditty postittaa vielä samana päivänä (6.8.1892), koska aluksen lähtöaika on tuolloin ollut C. Ascholin, H. Koppelon saariryhmään ja sijaitsee saarten eteläosassa. Tätä kyseistä lähetystä ei ainakaan laivapostimerkkien kirjoissa ole kuvattu. Yhtiö vaati uutta konetta alukselleen. Helsingin eteläiseen satamaan saavuttuaan kirjeelle on lisätty 10 pennin Thyra laivapostimerkki maksuksi paikalliskirjeestä kyseisellä höyrylaivalla. elokuuta 1892. Thyran mitat olivat 25,27 x 5,29 m. Jäderholm, S. Kihlman, V. Seuraavan vuoden maaliskuussa syntyi riita aluksen moottorin kunnosta ja sen sopivuudesta uuteen alukseen. Merkki on mitätöity tyypilliseen tapaan yhtiön omalla neliömäisellä violetin värisellä kuvioleimasimella. Toukokuun 2. Alus oli rakennettu Helsingissä Stenbergin konepajalla ja se oli ensin tarkoitus myydä Kuopioon. Merkki on mitätöity HOWINMAA – FINLAND -leimalla 6. Nikolajeff, Viktor Ek ja Hjalmar Saurén. Helsinkiläinen sanomalehti Hufudstadsbladet ilmoitti lehdessään 30.6.1874 yhtiön hankkimasta höyryaluksesta, jonka uudeksi nimeksi oli annettu THYRA. Suomen postimerkkien käsikirjassa VI (sivu 59) löytyy esimerkki samanlaisella Thyran postilähetyksellä samalle henkilölle. Riita sovittiin Stenberg & Sönerin kanssa ja alus aloitti liikennöinnin Espoon saaristossa heinäkuun 5. päivänä ja jo seuraavana päivänä aluksen liikennöinnin aloittamiseen tarvittavat paperit oli täytetty. Teksti ja kohde Janne Nikkanen S ekafrankeerattu ja alunperin painotuotteena postitettu lähetys on frankeerattu 5 pennin M-89 merkillä Juvan Hovinmaalla. Thyra-aluksen historia Ångfartygs Aktiebolaget Thyra osti uuden ja ensimmäisen höyrykäyttöisen siipiratasaluksensa EMMY -nimisenä kesällä 1874. Connellin kirjan (sivu 46) mukaan Helsingistä klo 15.30 (vuodelta 1884 olevan Thyran aikataulun mukaisesti). W. Alus tuotiin Helsinkiin elokuun 1. Suomen Postimerkkilehti 12 3/2016 Thyra -merkin sekafrankeerattu lähetys Ilmeisesti uusi Ångfartygs Aktiebolaget Thyran laivapostilähetys on tullut päivänvaloon. Tämä sekafrankkeerattu lähetys on mahdollisesti Thyra-aluksen myöhäisin tunnettu postite. Kihlman, H. S/S Thyra on mahdollisesti kuljettanut kirjeen Espoon Granholmeniin (”lilla Granholm”), joka kuuluu ns. päivänä vuonna 1891 yhtiö nimettiin uudelleen Ångbåtsaktiebolag Thyra, jonka johtohenkilöihin kuuluivat A. Se painoi 43,19 tonnia ja aluksen suurin nopeus oli 8,5 solmua noin 15 km/h).
W. Tuolloin ensimmäiset liikennöineet olivat ns. Alkuperäisen, vuodelta 1874 peräisin olevan Helsinki – Bobäck (Kirkkonummi) reitin Espoonlahden pohjukan suuntaan olen merkinnyt sinisellä. 57 – 59. Kirjeen Granholmen saarelle on Espoossa kaksi vaihtoehtoa: Vaihtoehto 1. Vuosina 1875-76 Thyra kulki Sundsbergin laiturille Kirkkonummeen. . Ångbåtslinien Helsingfors Esbo. Tarkka reitti oli: Melkö – Karlö – Bodö – Kappelö – Pentalö – Tallholm – Moisö – Svinö – Sökö – Björkö – Stensvik – Sarfvik – Kallvik – Bastvik – Sundsberg. (punainen ympyrä 1.) Thyra on jättänyt lähetyksen Kopsundin salmeen, josta lähetys on matkannut veneellä pikku Granholmin saareen. Vuonna 1896 Siipiratas/höyryalus THYRA myytiin Venäjälle. 1.. Vaihtoehto 2. Connell, s. Thyra myytiin Venäjälle vuonna 1896. Lähinnä vain aluksen päätepaikat muuttuivat. . C. Se lienee vanhin 10 p Thyra -laivapostimerkillä postitettu lähetys. Vuosina 1891-92 reitit olivat Helsinki – Långviken ja Helsinki – Hvitsand. Thyran reittihistoria Vuosina 1875-76 alus kulki Helsingistä Espoonlahden pohjukassa sijaitsevaan Sundsbergiin (Masalaan). Helsingfors Dagblad 23.11.1872. Vuonna 1884 aluksen reitti suuntautui Helsingistä – Pikkalaan. Helsingfors dagblad 13.7.1874. Vuosina 1893 – 1896 samaa reittiä liikennöi höyryalus THOR. Laivareitin totuudenmukaisuuden varmistamiseen vaikuttaa huomattavasti se seikka, että Svinösundin kanava ruopattiin merkittävästi syvemmäksi loppuvuodesta 1898 toukokuuhun 1899 välisenä aikana. SVT XIX 15, s. Korrespondens. Helsingfors Dagblad 28.2.1873. 35 – 36. Tämä on todennäköisempi määränpää kirjeelle (punainen ympyrä 2.) Thyra on vienyt lähetyksen ensin Svinösundin salmeen, josta eteenpäin veneellä läheiseen Granholmenin saareen. höyrypurret FÄNRIK STÅL ja LOTTA SVÄRD, jotka veivät postinsa Espoonlahden pohjukassa sijaitsevaan Böbäckin laituriin. The Private Ship Letter Stamps of the World – Part 4 The Letterand ParcelStamps of the Finnish Shipping-Com panies. Lähteet: Suomen postimerkkien käsikirja VI, s. 13 Aluksen viimeisin reitti kulki vuosina 1891 – 1892 Helsingistä – Långvikeniin ja Hvitsandiin (Kirkkonummelle). Vuosina 1893-97 Thyran tilalla liikenT hyran reitit olen merkinnyt oheiseen karttaan siten, että alkuperäinen reitti on merkitty sinisellä, myös reitin varrella olevat aluksen käyntipaikat. 46 – 51. Fredagen den 10 juli 1874. * = tämän kohteen käyttöaika. Från Esbo-skärgård. Ångbåtskommunikationen med Esbo och Kyrkslätt. Tuolloin alus kulki joko Helsingin Etelä-satamasta Hvitsandiin (Kirkkonummi), jonka reitin olen merkinnyt vihreällä, tai Långvikeniin (Kirkkonummi). nöi normaalisti Sipoon suuntaan ajellut höyryalus THOR. Uusi suorempi laivareitti Espoon rannikkoa myötäillen oli nyt mahdollinen. Tämä vaikutti saaristoalusten aikatauluihin Espoon vesillä tuosta kesästä alkaen merkittävästi, koska alusten ei enää tarvinnut kiertää koko Suvisaaristoa sen eteläkärjen kautta. 2. 1891-92 kesinä Thyran reitti Espoon saaristossa oli edelleenkin suurinpiirtein sama. Tuota reittiä höyrylaivat noudattivat aina vuodesta 1874 alkaen, jolloin saaristolaivaliikenne käynnistyi Espoon vesillä. Thyra postite päivätty elokuussa 1886
Itselle kyseinen Lauri ja Lasse Reitzin -säätiö oli ennestään tuntematon ja kun kyseisen säätiön kotimuseo sijaitsi aivan Helsingin keskustan tuntumassa, oli pakko tehdä tutustumiskäynti sinne. He kertoivat sitä mieluusti esittelevänsä paremmalla ajalla ja museon aukioloaikojen ulkopuolella. Teksti ja kuvat Seppo Evinsalo Lauri ja Lasse Reitzin säätiön museon Biedermeier-huoneen seinällä on edustava otos Ferdinand von Wrightin lintumaalauksia. Kokoelman Suomi-osuus noudattaa samaa linjaa muidenkin sivujen suhteen. Toisella vierailulla kuulinkin kokoelman löytyneen museon kassakaapista. Monen keräilijän unelma olisi, että elämänaikaisen keräilyn näkisivät myös tulevat sukupolvet. Lichtensteinin julkaisemassa kokomaailma kansiossa on paikat 13 000 merkille. Tämä toteutuu Lauri ja Lasse Reitzin säätiön ylläpitämässä upeassa kotimuseossa Helsingin Töölössä. Suomen Postimerkkilehti 14 3/2016 Postimerkeistä Postimerkkien lisäksi monet meistä keräävät myös muuta mielenkiintoista. Ehdin kuitenkin kertoa oppaille kiinnostuksestani mahdollisen postimerkkikokoelman näkemiseen. Merkkejä on, mutta niiden laatu on enemmän koulupoikatasoa, jollainen keräilijä kokoelmaa kasatessaan olikin.. S anomalehden uutisjutussa viime joulukuussa kerrottiin suomalaisen säätiön ostaneen Lontoon Sothebyn -huutokaupasta Helene Schjerfbeckin maalauksen yli 700 000 euron hinnalla. Kansion kannet ovat saaneet hieman kosteutta, mutta itse sivut ja merkit ovat hyvässä kunnossa. Samassa jutussa kerrottiin säätiön perustajan aloittaneen keräilyuransa postimerkkien parissa. Schjerfbeckin maalauksen oston tuoma julkisuus oli nostanut museossa vierailijoiden määrän maaliskuun alkuun mennessä jo yli koko Lauri Reitz (1893-1959) ”Keräily vaatii aikaa ja harrastusta.” K u v a : L a u R I ja L a SS E R E IT z In Sä ä T Iö taiteen keräilijäksi Tukholmalaisen H. Ensimmäinen vierailukerta tammikuussa jäi pintapuoliseksi, sillä uutisjutun olivat lukeneet monet muutkin ja yleisöryntäys museoon oli sen mukainen. Venäläiset biedermeier-tuolit (mahonkia) 1840–50-luvulta
Vanhojen kokoelmien viehätys onkin niiden upeasti koristelluissa sivuissa. Tilaa on varattu kuitenkin vain kuvakkeelle, joten ehiökorteista on leikattu vain kulma. Kansiossa on maakohtaisesti paikat myös kyseisen maan ehiöille. Kätevää sanoisi meklarimme Petri. Ruotsalaisen Lichtensteinin julkaisema satojen sivujen upeasti kuvitettu kansio oli kansia lukuunottamatta säilynyt hyvin ajan saatossa, samoin kansion sisältämät merkit. Kiinnostava kansio Lauri Reitz aloitti keräilyuransa nimenomaan postimerkkien parissa ja tältä nuoruusajalta on myös hänen säilynyt kokomaailmakansionsa. Lauri ja Lasse Reitzin säätiön museon Biedermeier-huoneen seinällä on edustava otos Ferdinand von Wrightin lintumaalauksia. Merkkejä oli tyypilliseen nuorena kerättyyn tapaan harvakseltaan sivuilla ja mitään suurempia löytöjä ei niistä silmiin pistänyt. Venäläiset biedermeier-tuolit (mahonkia) 1840–50-luvulta. Paljon oli kuitenkin var. Merkit tuovat tuulahduksen siitä jo osittain kadonneesta ajasta, jolloin kaikki kaukainen oli eksoottista. 15 . edellisvuoden kävijämäärien, jotka nekin olivat jo suuremmat kuin aiemmin
Reitz valmistui rakennusmestariksi Helsingin Teollisuuskoulusta 1914 ja ryhtyi seitsemän vuotta myöhemmin itsenäiseksi urakoitsijaksi. ”Tutustukaa henkilökohtaisesti ensiluokan taidekauppiaisiin ja olkaa heidän asiakkaitaan, heiltä saatte silloin parhaat esineet halvimmalla” on hän sanonut. Hän oli syntynyt valkealassa, Kymenlaaksossa vuonna 1893. Hän rakennutti vuosina 1927-1952 yli kaksikymmentä kerrostaloa sekä elokuvateattereita, kahviloita ja huviloita Helsinkiin ja sen lähialueille. Monet edistykselliset tekniset innovaatiot otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa juuri Reitzin kerrostaloissa, joiden arkkitehtina toimi useimmiten Jalmari Peltonen. Postimerkeistä taiteen keräilijäksi sin kaunisleimaista tavaraa, joka osoitti Reitzin jo nuoruudessaan omanneen silmää siihen, mitä kannatta kerätä ja mitä ei. Reitzin suku oli lähtöisin Ruotsista, jossa hänen esi-isänsä toimi kultaseppänä 1770-luvulla. Suomen Postimerkkilehti 16 3/2016 Lauri Reitzin entisessä työhuoneessa on vitriini etupäässä suomalaisten kultaseppien hopeisia huipputöitä. Hän pitikin alan asiantuntijoita suuressa arvossa. Menestynyt rakennuttaja Lauri Reitz kuului Helsingin merkittävimpiin rakennuttajiin 1920-50 luvuilla. Lasinpuhaltajan ammatti jatkui myös seuraavassa sukupolvessa. Maria Reitz halusi säätiön perustamisella vaalia taiteesta ja antiikista kiinnostuneen miehensä asiantuntemuksella heidän yhteiseen kotiinsa keräämää taideja antiikkiesinekokoelmaa. Kaksikielinen Lauri Reitz kävi kansakoulun Kuopiossa ja opiskeli perheen muuton myötä Helsingin Normaalilyseossa viisi vuotta. Hänen isänsä oli rautatieläinen, äiti toimi ompelijana. Kokoelmia kartutetaan seuraamalla aktiivisesti. Myös kellot kuuluivat Reitzin keräilyalueisiin. Kullattu pöytäkello Augsburgista vuodelta 1640, Benedict Müller. Tämän lasinpuhaltajana toiminut poika muutti Tukholmasta Vaasan Mustasaareen ja pestautui Grönvikin lasitehtaaseen. 1915 ostettu tinainen korumaljakko, jonka arvo ei tänäkään päivänä ole suurempi kuin sen tina, mistä se on tehty” on hän kertonut kokoelmastaan. ”Alkusysäyksen tälle keräilemishalulle antoi eräs 7 markkaa maksanut v. Tätä ensimmäistä hankintaa seurasikin sitten toinen toistaan onnistuneempia hankintoja, joita avittivat suuri paneutuminen alan kirjallisuuteen ja hyvät suhteet taideja antiikkialan toimijoihin. Taustaseinällä kuvakudos 1500-luvun loppupuolelta. Reitzin omaisuus kasvoi nopeasti oman yrityksen perustamisen jälkeen ja mahdollisti taiteesta kiinnostuneen Reitzin keräilyharrastuksen laajenemisen ja syvenemisen. Säätiö on pyrkinyt hankinnoillaan täydentämään ja laajentamaan eri esineja taidekokoelmia lähtökohtanaan Lauri Reitzin keräämä kokonaisuus. Jo varhain nuoruudessa merkit jäivät taka-alalle ja kiinnostuksen kohteeksi tulivat vanhat rahat. Säätiön perustaminen Lauri Reitzin leski Maria Reitz perusti säätiön testamenttimääräyksellään vuonna 1971. Rakennustoimisto Lauri Reitz Oy perustettiin vuonna 1928. Kiinnostus vaihtui antiikkiin jo ensimmäisessä alansa työpaikassa, Helsingin kaupungin rakennuskonttorissa, työskennellessään Reitz kiinnostui antiikin keräilystä. Säätiön tarkoituksena on ylläpitää taidemuseota perheen entisessä kodissa apollonkadulla sekä kartuttaa museon kokoelmia omaisuutensa tuotolla. Tämä neuvo pätee yhtä hyvin myös filatelian alalla
www.reitz.fi Helene Schjerfbeckin Sitruunoita visakoivukulhossa ripustettiin taiteilijan toisen työn, Kalifornialainen, viereen.. Miekan terän molemmin puolin on kaiverrettu tekstit FIDE-SED/CVI-VIDE (Luota, mutta tiedä, kehen luotat) sekä SOLI-DEOGLORIAA (Kunnia yksin jumalalle). Tällaisella jousella ammuttu nuoli pystyi lävistämään parhaankin haarniskan vielä 200 metrin etäisyydeltä. Vasemmalla Saksan Solingenissa 1600luvun alkupuolella valmistettu mestausmiekka (Richtschwert). Säätiön huomattavan kiinteistöja sijoitusomaisuuden ansiosta se voi käyttää uusiin hankintoihin noin 700 000 euroa vuodessa. Lukumääräisesti eniten säätiö on tehnyt hankintoja täydentämään antiikkihopean ja maalaustaiteen kokoelmia. Museoon on vapaa pääsy. eri gallerioiden ja huutokauppakamareiden tarjontaa Suomessa ja Pohjoismaissa sekä tärkeimpiä kansainvälisiä taidemarkkinoita. Heinäkuussa museo on suljettu. . Reitzin postimerkkikokoelma sensijaan on vielä täysin alkuperäisessä muodossaan. Ylhäällä saksalainen varsijousi viritystaljalla 1500-luvun loppupuolelta. Esimerkiksi viimeisin hankinta Helene Schjerfbeckin Sitruunoita visakoivukulhossa maksoi huutorahoineen noin 770 000 €. Esimerkiksi yli 160 teosta käsittävä maalauskokoelma on tänä päivänä kolminkertainen verrattuna säätiön perustamisvaiheen lukumäärään. krs 00100 Helsinki Yhteystiedot 09 442 501, museo@reitz.fi Museo on avoinna keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 15-17. Nuolen kantama oli jopa 400 metriä. Lauri ja Lasse Reitzin säätiö apollonkatu 23 B 64, 6. Kansainvälistä kiinnostusta saavien maalausten, aseiden ja muun antiikin hinnat ovat kuitenkin huutokaupoissa yleensä korkealla tasolla. Lähteet: Intohimona Keräily, Espoon Kaupunginmuseo. 17 Museon asehuoneessa on edustava kokoelma 1500-luvun miekkoja, peitsiä, haarniskoja ja kypäriä
Suomen Postimerkkilehti 18 3/2016 Kiinan filatelian myyntiennätys Ruotsissa R uotsalainen huutokauppahuone Philea AB sai myytäväksi laatikollisen (75 kpl) kiinalaisten lähettämiä kirjeitä Ruotsiin, pääosin 1920-30 -luvuilta. Ulkomaille menevän postin oli kuljettava tuolloin eurooppalaisen postitoimiston kautta. Shanghaissa kuorelle on lisätty Ranskan Kiinan postin 25 centimesin merkki. Kirjeitä lähetettiin perheelle ja muille ystäville kotiin Ruotsiin, mutta valitettavasti vain harvat ovat edelleen tallessa, ja vain yksi vanhimmalta ajalta (1897) oli säilynyt. Tässä tapauksessa Ranskan Kiinassa toimivan postin kautta. Laatikossa ollut kirje vuodelta 1897 tuli myyntiin Philean tammikuun 2016 huutokauppassa yhtenä kohteena. Kirjeelle on Shasissa laitettu kaksi 5 centin keltaista päällepainamamerkkiä, joilla se on kulkenut maan halki Shanghaihin. Vuoden 1967 sarja Mao Zedongin teesit (Mi 977-981) päätyi hintaan 580 euroa. Loppu laatikosta myytiin 88 500 kruunun vasarahinnalla. Tämän ajanjakson kiinalaisten merkkien kysyntä on pysynyt jo pitkään vahvana ja yli miljardiin kiinalaiseen mahtuu jo aika monta potentiaalista ostajaa. Kirjeiden lähettäjinä olivat Kiinassa työskentelevien ruotsalaisten lähetyssaarnaajien jälkeläiset. Tämä kirje oli siis ennen tuntematon lähetys kaikille Kiinan postihistorian asiantuntijoille. 7-8 vuotta sitten kirjeitä tältä paikkakunnalta ei edes tunnettu, mutta parin viime vuoden aikana on löytynyt muutamia, ja niistä vain kaksi on lähetetty Kiinan ulkopuolelle. Venäjän/Neuvostoliiton merkit reuna-alueineen jatkoivat vahvaa myyntiään. Huippuna vuoden 1902 postituore vaakaraitainen 7 ruplan viisirivilö arkin Vuoden 1961 Pöytätennis pienoisarkki (Mi BL7) myytiin 653 eurolla huutorahoineen. Vuoden 1967 Mao Zedong sarja (Mi 990-992) 629 euroa. ?. Huutokaupassa nuija Kiinan Kansantasavallan merkit hyviin hintoihin H uhtikuussa pidetyssä Hellman -huutokaupassa Kiinan Kansantasavallan postituoreista merkeistä käytiin ankara kilpailu. Kuorella olevia merkkejä näkee harvoin lähetyksillä ja lähetyspaikkakuntana Shasi on hyvin harvinainen. Useat näistä olivat erityisen kiinnostavia epätavallisten leimausten suhteen. kolahti pöytään kovan kilpailun jälkeen 670 000 kruunun hinnalla (lähtöhinta 500 kr.) ja provisioineen kuoren hinnaksi tuli 824 100 kruunua (runsaat 88 000 €). Tämä oli Kiinan filatelian myyntiennätys Ruotsissa. Kohteet myytiin hyvillä hinnoilla ja tarjouksia kaikkiin myytäviin kohteisiin oli jo kaksi viikkoa ennen huutokauppaa nähtävillä huutokaupan nettisivuilla
Tämä tumman sininen päikköpari oli mitätöity harvinaisella Hämeenlinnan musteristauksella ja on aikaisemmin kuulunut mm. Kysyntää hyville kohteille on, sillä vain kaksi ovaalia jäi jälkimyyntiin. Myös se myytiin lähtöhinnallaan 10 000 € (huutorahoineen 12 500 €). Kellertävänvihreä 5 penniä myytiin liki 5 500 euron hintaan. Sveitsin Baselin upea paikalliskirje vuodelta 1847 merkkinään Baselin kyyhky (Mi 1) myytiin yli 16 000 euron hinnalla. Lähes täydellinen käyttämätön kokoelma vuosilta 1949 1969 myytiin peräti 23 074 euron hintaan vaikka osa kalliista kohteista puuttui.. Huutokauppaan oli saatu myyntiin myös edustava otos harvinaisia postituoreita merkkejä. Huutokaupan kokonaismyynti oli yli 800 000 euroa ja myyntiprosentti huikea 92 % . Hinta nousi 1 000 euron lähtöhinnasta 15 500. Tämän mustemitätöidyn kohteen vasarahinta oli 4 000 € huutorahoineen. Harvinaisen tästä kohteesta teki merkkien yläreunan puuttuva perferointi. Ovaaleitakin liki 40, niin yksittäisinä merkkeinä, pareina kuin lähetyksinäkin. 19 R uotsalaisen Postiljonenin kevään huutokaupassa Malmössä (18-19.3.) myynnissä ollut ainutlaatuinen M-75 lähetys, 32 -pennisten kymmenrivilö välilöllä, meni kaupaksi lähtöhinnallaan 25 000 € (huutorahoineen yli 31 000 €). Saman julkaisun 40 penniä teki kyseisen merkin Suomen huutokauppaennätyksen yli 11 000 euron hinnalla. reunasta leveine marginaaleineen. Agathon Fabergén ja Arnold Nymanin kultamitalikokoelmiin. Klassisen Suomen kohteita oli runsaasti tarjolla. Huolimatta lievästä tarttumasta takana myytiin 1 669 euron hinnalla. Ainutlaatuisia Suomi-kohteita myytiin Ruotsissa Vuoden 1964 Ruusuja pienoisarkki, ilman liimaa kuten julkaistessa (Mi BL9) päätyi 1 512 euron hintaan. Vuoden 1980 Apinan vuosi (Mi 1594). Kotkamallin 1911 harvinaiset B-hampaiset olivat kovan kilpailun kohteina. Hieman halvemmalla olisi saanut 10 kopeekan ovaalien kolmirivilön todella leveillä reunoilla. Samassa huutokaupassa oli tarjolla harvoin myynnissä oleva 5 kopeekan ovaalipäikkö.
Näin ollen on sitten varmuuden vuoksi lähetykselle liimattu riittävästi merkkejä jotta lähetys varmasti löytäisi tiensä perille. R4 tunnetaan 4 10 kpl R3 tunnetaan 11 30 kpl. (Alle 20 g kirjeen postimaksu ulkomaille oli 50 p) M yös tällä ajanjaksolla yleisimmät ulkomaalaiset postileimat suomalaisilla lähetyksillä ovat edelleen ruotsalaisia, ja eritoten sen pääkaupungin Tukholman. . Tätä reittiä ovat kulkeneet myös useat postilähetykset muualle EuR5 tunnetaan 1 3 kpl. Tämä johtunee lähettäjien epävarmuudesta taksojen suhteen. R1 tunnetaan 101 -> Leimojen harvinaisuuden kyseisillä merkeillä olen arvioinut seuraavasti:. Kirje Ruotsiin. Itäiseen naapurimaahan Neuvostoliittoon osoitettu posti oli suurelta osin ehiökortteja maksettuine vastausosineen. Nämä vastausosat merkkeineen leimattiin ulkomaisin leimoin ja palasivat sitten takaisin Suomeen. R2 tunnetaan 31 100 kpl. maisesta taksaluokasta, jossa oli ajoittain pieniä eroja kotimaisten taksojen kanssa. Kohteet on arvioitu myös leimojen harvinaisuuden mukaan. Tämä meitä keräilijöitä tietysti suuresti harmittaa, sillä onhan aina oikeataksainen lähetys kokoelmassa mukavampi kuin edellämainitun kaltainen. Suomessa käytetyt venäläiset: 1 ja 2 kopeekan hammastamattomat parit, Hyväntekeväisyys 3+1 kop + saarismallin 5 ja 10 penniä = 40 penniä. Tämä johtunee uudesta pohjoisOsa 2 Saarismallin aikakausi Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä Suomen Postimerkkilehden numerossa 1/2016 esittelimme Matti Pesosen kokoelmaa ulkomaalaisista leimoista suomalaisilla merkeillä ennen itsenäisyyttä. Tässä osassa kerromme leimojen esiintymisestä saarismallin merkeillä. Suomen Postimerkkilehti 20 3/2016 Stockholm 30 * R5. Postilähetykset olivat edelleenkin suurelta osin kirjeitä ja postikortteja. Teksti ja kohteet Matti Pesonen rooppaan ja usein merkkien osalta ylipostitteina. On huomioitava, että postilähetykset jätettiin usein laivojen kirjelaatikoihin ja näinollen ne olivat usein väärin taksoitettuja. Myös Puolan Stettiniin oli avattu laivalinja ja näin ollen myös Stettinin leimoja tavataan postilähetyksillä. Tällaista laivaan jätetyn postilähetyksen oikeaa taksaa ei luonnollisesti voinut tarkistaa postikonttorin virkailijalta. Leimattu Tukholmassa 2.5.1918