30 Lukijamatka: IBRA Essen sivu 42 Kohteet kertovat XVII: Saksan laivaston hammaslääkäri Itämerellä. s. s. 12 Viipurin postisensuurista s.48. vuosikerta / 10€ Jokioisten museorautatie sivu 8 Puola 1918-1920 sivu 24 Kuinka meanderkuviot selvisivät. 1 /2023 SUOMEN ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 104
2 1/2023 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus 2023 Puheenjohtaja: Pekka Lempiäinen 0400403230 pekka.lempiainen@helsinki.fi Varapuheenjohtaja: Martti Forss 0400840598 martti.forss@onninen.com Sihteeri: Pekka Hurri 0405032144 pekka.hurri@pp.inet.fi Esitelmöitsijöiden yhteyshenkilö: Perttu Haglund 0405451239 perttu.haglund@gmail.com Kotisivujen ylläpidon yhteyshenkilö: Janne Nikkanen 0415276430 nikkanenjanne@gmail.com Tapio Tuominen 0400212969 tapio.tuominen@outlook.com Matti Lundberg 0415316112 matti.aj.lundberg@gmail.com Toimihenkilöt Rahastonhoitaja KaiAnttila 0503234953 kai.anttila@pp1.inet.fi Aapelinkatu13B7,02230Espoo Olli Saarinen (kerhohuutokaupat) 0400934522postiaollille@gmail.com Kerhomestari PerttiHurmerinta 0505898010 postia.pepelle@gmail.com Meklarit PetriJansson 0400552671 petri.jansson@kolumbus.fi EeroMäkelä 0400602887 sakarieero@gmail.com Sisällysluettelo 1/2023 Suomen Postimerkkilehti Pääkirjoitus, Tapio Tuominen s.3 Puheenjohtaja, Pekka Lempiäinen s.4 HFF:s ordförandes spalt, Carl Appelberg s.6 Liiton kuulumisia Heidi Heiniö s.7 Jokioisten museorautatie Seppo Salonen s.8 Kohteet kertovat XVII: Saksan laivaston hammaslääkäri Itämerellä. Lauri Poropudas s.30 RiiHeX2023jaNordia2023-näyttelyt s.36 Postimuseo tarjoaa tietoa ja tarinoita nettisivuillaan, Mirka Ylä-Mattila s.38 Lukijamatka: IBRAEssen25.-28.5.2023, Jari Forsblom s.42 -numismatiikanelirahatieteen tärkeä toimija s.44 Meillä ja Muualla, Seppo Laaksonen s.46 Viipurin postisensuurista, PHY s.48 Rivi-ilmoituksia s.50 Näyttely-jatapahtumakalenteri s.51. 22 Puola1918-1920, Jukka Sarkki s.24 Ukrainan taksamestari, Tuomas Juvonen ja Tapio Tuominen s.29 Kuinkameander-kuviotselvisivät. Seppo Laaksonen s.12 Miksi tallentaa kokoelmat painettuna. Seppo Salonen s.19 Kirjan teettäminen Books on Demandissa. Tapio Tuominen s
?. Ne erottaa kiiltokuvista siitä, että maksavat paljon enemmän, vastasin 7-vuotiaalle tyttärentyttärelleni kun annoin hänelle tämän blokin ja hän kiitti uusista kiiltokuvistaan. . Muussa tapauksessa (esim. . Keräilyharvinaisuuson,jossaaaidosti kulkeneenkirjeen,jossakirjeensaajatai lähettäjäeiolepostimerkkienkeräilijä jakirjeessäonhyväpyöröleima.Seon filatelistinmärkäpäiväuni. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. ??????. . . 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 103. Ilmoitushinnat 2023 1/1 sivu 330 € , 1/2 sivua 220 €, 1/4 sivua 180 € 1/3 sivua 200 €, 1/4 sivua 120 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Kai Anttila, 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.f Nordea FI23 1347 3000 4063 67 Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Laskutus: EDI/OVT-tunnus: 003705844528 Operaattori: Maventa Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. ?. . MuttaonsiinäpaljonmuutakinPostin omastatoiminnastajohtuvaa.Ensinaloitettiin€uroajanmerkkeihinsiirryttäessäjulkaisemaanvaltaviamääriäerilaisiamerkkejä.Jatietystiensipäiväkuoria niistä.Filatelistinkannaltaneovatyhtä mielenkiintoisia kuin kiiltokuvat. ?. . . Postin toimitusjohtaja Turkka Kuusisto HS Vision haastattelussa 19.1.2023: ”Kirjebisnes sen sijaan kuolee pois. . . SP Suomen Posti lopettaa kirjeiden jakelun mutta jatkaa postimerkkien painamista. Paljon ihan ymmärrettäviä syitä. Käytön vähenemiseen on tietystisyynäsähköpostinkäyttökirjeensijaan, Postin sähköiset OmaPosti-kirjepalvelut,laskujenmassapostitukset, WhatsAppissalähetetytjoulu-jasyntymäpäivätervehdyksetjne.Tähänon tietystivaikuttanutmyösse,ettäkirjepostinkulkeminenonepävarmaa.Voi olla,ettäkirjetuleeparissapäivässätai parissaviikossa.Tarjollaon1.lkhinta,2. Kuusisto arvioi nykyisen kehityksen perusteella, että viimeiset joulukortit lähetetääntämänvuosikymmenenloppupuolella.” ”Joulukorttienlähettäminenlaskeesamaatahtiamuidenkirjeidenkanssaeli kymmenenprosenttiavuodessa.”. ?. . Tapio Tuominen päätoimittaja Ei söpöliini, eivät ne ole kiiltokuvia vaan suomalaisia postimerkkejä. . ?. ?. lknopeusja3.lkpostinasiakaspalvelu. . vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Tapio Tuominen 0400 212 969 tapio.tuominen@outlook.com Postiosoite Mail address SP-lehti Lönnrotinkatu 32 B 29 00180 Helsinki Toimituskunta Pekka Lempiäinen, Seppo Laaksonen, Seppo Salonen ja Tapio Tuominen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 52 € 2023 Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 65 € 2023 Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 77 € 2023 Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. . . . Lehden taitto: Tapio Tuominen Painopaikka Tryckeri: K-Print, Tallinna, Viro ?. . . PostimerkkejäjulkaistaanSuomessa samanverrankuinkymmenenvuotta sittenmuttakäyttöväheneesyöksykierteenäkohtitäydellistämahalaskua.Postiavarmaankiinnostaaedelleenniiden painaminenvaikkeiniitäenääkäytettäisikään.Saahanniistäparemmanhinnan kuin kiiltokuvista. Jossainvaiheessapakettienlähettämiseen eienäävoinutkäyttääpostimerkkejä, koskasiirryttiinyhäautomatisoidumpaanpakettipalveluun=asiakkaattäyttävätsähköisestipakettilaputjasaavat automaattisetilmoituksetsaapuvistalähetyksistä.Enääeivoilähettääpakettia, joseitiedävastaanottajanpuhelinnumeroataisähköpostiosoitetta,koskailmoituksettulevatsähköisestieikäkuluttajienlähettämistäpaketeistatulepaperilla ilmoitusta.
Noilta ajoilta minulla ei liene merkkejä enää jäljellä, viimeinen taisi olla 5 markan hakaristimerkki W2 vesileimalla ja A-hammasteella. Pääpostissa olikin paljon väkeä kun niitä siellä leimautettiin – useimmiten viisi kappaletta julkaisua kohden. Sisään pääsee jo klo 16.30, jolloin voi tutustua huutokauppakohteisiin. Ilppo Ylismaa tarttui pinseteillä merkkiin, ja se repesi puolivälistä kahteen osaan. Kerhossa oli parikymmentä jäsentä ja sielläkin harjoitettiin vaihtoa, hinnat katsottiin Normasta kohdalleen ja tarkasti. Hän tarjosi sitten minulle kolmen markan hintaista yhtä huonokuntoista merkkiä ja se päätyi silloiseen kokoelmaani – kolmella markalla. Koulussamme oli postimerkkikerho, jonka kuraattorina toimi biologian opettajamme Kari Pohjakallio, SF:n pitkäaikainen jäsen. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki. 2 2 3 Kuulun siihen ikäpolveen, jolla on mitä luultavimmin samankaltainen historia liittyen postimerkkien keräämiseen. Tämä on tosiasia, joka on viisainta hyväksyä. Filatelian tulevaisuudesta puhuttaessa kuulee usein esitettävän, että kerhotoiminta tulisi palauttaa esimerkiksi kouluihin. Silloin postimerkkeilyä harrastivat ns. ”kaikki” ja merkkejä vaihdettiin kaveripiirissä. Koko arkin nimellisarvoksihan muodostui vain yksi markka – kahden merkin luettelohinta. Kuulostiko tutulta. Suomen Filatelistiseura ry Kokoukset ja huutokaupat joka arkimaanantai klo 18.00 . Ensipäiväkuorten ajateltiin olevan sijoituksia, joihin kannattaa tarttua. Sen olin onnistunut jostakin pussista löytämään. Melko nopeasti tutuksi tuli Suomen Postimerkkeily Oy:n Fredrikinkadun myymälä, jossa käytiin kuluttamassa viikkorahoja – Norma-luettelohinnoilla tietenkin. Kävin koulua Munkkivuoren yhteiskoulussa. 1 . Aloitin alle kymmenvuotiaana 1960-luvulla. Paksussa myyntikirjassa oli hyvin huonokuntoinen 20 pennin merkki kahden markan hinnalla ja päätin ostaa sen. Kerholla voi ostaa edullisesti kahvia ja teetä sekä leivonnaisia ja voileipiä. Se oli silloisen kokoelmani ylivoimaisesti kallein merkki. muuttunut tilinumero! Maksaessasi käytä viitenumeroa: 1818 Ilman viitettä maksetut huudot eivät rekistöröidy ja aiheuttavat maksukehotuksen.. Myöhemmin kävin Johnin kotona, ja hän otti kassakaapista esille Suomi-kansionsa. Kaikki vähänkin kalliimmat merkit olivat tietenkin ulottumattomissa, mutta ajatuksissa oli kuitenkin ostaa edes yksi isohampainen. Tosin esimerkiksi 10 markan leijonamerkki oli niin kallis, että oli tyytyminen yhteen kuoreen. Näin kuitenkin oli, ja kokoelma karttui. Maailma muuttuu ja tulevien filatelistien keräilyhistoria tulee olemaan erilainen kuin minun sukupolveni. Asia on kuitenkin niin, että menneille ajoille tyypillinen piirre on se, että ne eivät koskaan palaa. Puuttuvat postimerkit olivat mieluinen joululahja. Sillä tavoin saatoin saada jopa vuoden 1966 näyttelymerkin ynnä muuta ”arvokasta” tavaraa. KOKOUSKUTSU Suomen Postimerkkilehti 4 1/2023 4 P u h e e n j o h t a j a 2 5. Tosin yhdellä jäsenellämme oli isoisältä peritty kokoelma, jossa oli jopa jokanurkkaisten viiden ja kymmenen markan merkkejä, vieläpä useampi kappale. Niitä ylimääräisiä ei kuitenkaan kukaan saanut haltuunsa edes koko kokoelmaansa vastaan. Silloin tunsin iskeneeni kultasuoneen, sillä alkuhartauden jälkeen pääsimme tutustumaan VBO-vihkoihin. En voinut millään käsittää, miten oli mahdollista, että noista valintavihoista pystyi ostamaan merkkejä ”puoleen hintaan” Normaluetteloon nähden. Sittemmin kuulin, että Pakilan kirkolla kokoontuu seurakunnan postimerkkikerho, jonka vetäjänä toimi John Hedenstam, jonka jotkut ehkä vielä muistavat. Postimerkkeilyjaoksesta käytiin ostamassa kokonaisia arkkeja esimerkiksi saarismallin oranssia markan merkkiä. Ongelmana oli se, että kenelläkään ei ollut kovin paljoa vaihtotavaraa. Kun noiden vanhojen merkkien myynti jossain vaiheessa lopetettiin, oli jaoksessa viimeisinä päivinä melkoinen tungos. Tuolloin näin ensimmäistä kertaa elämässäni Kööpenhaminan painoksen 32 pennisen. Kerhoiltojen esitelmät: www.suomenfilatelistiseura.fi Maanantain kerhohuutokaupan huudot voit maksaa: pankkija luottokortilla paikan päällä kerhon jäsenet voivat maksaa myös pankkiin 7 pv kuluessa huudosta huutoja ei voi maksaa käteisellä Maksun saaja: SF:n Kustannus Oy Tilinumero: FI23 1347 3000 4063 67 Huom
Kuvasta puuttuu hallituksen jäsen Janne Nikkanen. 5 KOKOUSKUTSU Suomen Filatelistiseura ry:n ylimääräinen kokous pidetään maanantaina 6.3.2023 klo 18.00 osoitteessa Lönnrotinkatu 32B, Helsinki. Arpajaisten pääpalkinto meni Postimerkkilehden päätoimittajalle. Tarjoiluista vastasi Kari Tapola.. Kokouksessa käsitellään hallituksen esitys yhdistyksen uusiksi säännöiksi (toinen käsittely). Juhlakorin luovutti hallituksen jäsen Janne Nikkanen. Helsingissä 25.1.2023 Suomen Filatelistiseura ry:n hallitus Suomen Filatelistiseura ry:n hallitus 2023 vasemmalta lukien: Matti Lundberg, Perttu Haglund, Tapio Tuominen, Pekka Hurri ja Martti Forss Kokouksissa nuijaa heiluttaa puheenjohtaja Pekka Lempiäinen. SF:n pikkujoulujuhlat Lönkalla 12.12. KOKOUSKUTSU Perinteen mukaan tarjolla oli Kari Tapolan toimittamat maukkaat jouluruat, arpajaiset sekä tavallista parempi maanantain kerhohuutokauppa. Huutokaupan meklarina toimi tuttuun tapaan Petri Jansson, kerhomestari Pertti Hurmerinnan seuratessa tarkkaan huutokaupattavia kohteita
Man kan inte heller tvinga andra att göra det. Jag tänker här på ordet lojalitet. Risto-Matti Kauhanen. 2023 För år 2023 har bokats följande mötesdagar: 22.2, 8.3, 22.3 (årsmöte), 5.4, 19.4, 3.5 och 10.5 (vårfest) och 13.9, 27.9, 11.10, 25.10, 8.11 (valmöte) 22.11 och 13.12 (julfest). Och naturligtvis klubbens mot sina medlemmar. Filatelin har så mycket att ge sina utövare, de är ju inte bara att samla och sedan ställa ut. L ojaliteten kan vara på både gott och ont. M en man kan inte, får inte, tvingas eller tubbas att avvika från sin egen åsikt om sin klubbs bästa. F inlands Filatelistförbund r.f. HFF:s MÖTEN 2023 Onsdagar kl.18.00 i Suomen Filatelistiseuras möteslokal, Lönnrotsgatan 32 B, Helsingfors. Att vara lojal mot sin klubb, sin förening, betyder inte att man godtar allt som sägs där, man har alltid rätt att vara av annan åsikt, redan det fria ordet kräver detta. Jag avser här lojaliteten inom föreningen, den enskilda medlemmens lojalitet mot sin klubb, sin förening. En klubbs styrelse bör lojalt understöda sina medlemmars verksamhet, då får den åtnjuta samma lojalitet från sina medlemmar. har på ett glädjande sätt skapat en belöningsform, en ny medalj, Pro Sodalitas, som utdelas åt dem som genom annan verksamhet lojalt gagnat sin egen förening. Man bör alltid ha rätt att fritt och öppet säga sin uppriktiga mening, även om den avviker från andras. Det finns så mycket mer som kräver både intresse och lojalt intresse. Den finns i guld, silver och brons. Mötena 22.3, 10.5, 8.11 och 13.12 är föreningens interna. Så, kära samlare, det lönar sig att vara LOJAL! HFF:s hedersmedlemmar: Ordf. HFF:s hemsida på internet: www.filatelia.fi/hff I motsvarande grad anser jag också att klubben bör visa sin uppskattning av sina medlemmars verksamt. Carl Appelberg och viceordf. 6 1/2023 SuomenPostimerkkilehti HFF: ordförandes spalt Lojalitet! CARL APPELBERG H ej på er och gott nytt är! Jag är ännu ordförande för HFF och det här är den första spalten på det nya året Jag vill taga upp ett tema jag länge tänkt på. Lojalitet mot sin klubb visar man bäst genom att aktivt delta i dess verksamhet i de former man trivs bäst med. R esor, föreläsningar, stipendier bör finnas i en lojal klubbs repertoar
. Mukavaa alkanutta keräilyvuotta 2023 kerholaisille! Filatelistiliiton kuulumisia P ostimerkin Päivään saa alennusta omakuvamerkeistä ja Liitolta muuta materiaalia. . . . Tulossa on myös kerhoille koulutustilaisuus mediatyöstä 15.3.23. ?. Tarkoituksena on helpottaa filatelian markkinointia myös digimaailman kautta. . Käykäähän tutustumassa! V iimeistään Riihexiin mennessä saadaan ulos uutta videomateriaalia keräilyn aloittamisesta, tämä sarja jatkuu filatelian perusteiden esittelyllä vuoden aikana. ?. . . . R iihex on 24.-26.3 ja näyttelyn lisäksi paikalla liiton edustus, Postimerkkilehti ja tietysti järjestävien seurojen Riihimäen ja Hyvinkään kerhot, tsempit järjestäjille! Liitto järjestää näyttelyn aikana keskustelutilaisuuden kerhojen edustajille ja ennakkomateriaalikin on tulossa tarkempaan pohdintaan aluetapaamisten jatkumona eli mitä liitolta konkreettisesti odotetaan. . SP. ?. Heidi Heiniö Suomen Filatelistiliiton hallituksen jäsen ?. ??????. nämä hienot kohteet SP-lehden seuraavassa numerossa 2/2023 7 E dellisen vuoden saldo toteutuneiden kehityskorin ideoiden kohdalta vaikuttaa mukavalta. ?. . SP-lehden seuraavassa numerossa jälleen 400 kohteen huutokauppa! Mikäli sinulla on materiaalia, jota haluaisit myydä huutokauppojemme kautta, ota yhteys SP-lehden meklari Eero Mäkelään puhelin 0400-602887 email: sakarieero@gmail.com Mm. . . L iittokokous on lauantaina 6.5.2023 ja oman kerhomme jäsenten panostusta kaivataan. . ?. ?. . . . . . Muun muassa Postimerkkimessut saatiin pidettyä, aluetapaamiset järjestettiin, liiton sivuille saatiin Tavastexin ja postimerkkimessujen kokoelmia ja mikä parasta: sivuiltamme löytyy nyt myös aito digiarkisto hakutoiminnon kera
Museossa on kymmenkunta veturia ja tämä kalusto on peräisin monilta muiltakin Suomen kapearaiteisilta radoilta. Jokioisten rautatien historiaa J okioisten kapearaiteinen rautatie avattiin alun perin vuonna 1898 välille Forssa-Humppila. Kesäsunnuntaisin voi käydä nauttimassa höyryveturin kyydistä kesä-elokuussa ja myös lauantaisin elokuussa. Yhdistyksellä on kuulemma ollut suunnitelmia palauttaa ratayhteys Jokioisista Forssaan, mutta miten realistista tämä on, onkin sitten eri asia. Minkiön asemalla on myös kapearaidemuseo ja kahvio. Oheisesta museorautatien kartasta selviää yhteys muuhun rataverkkoon Humppilan aseman kautta sekä alueen lähellä kulkevat maantiet. Heinäkuussa 2022 sain lopulta toteutettua oman pitkäaikaisen suunnitelmani matkustaa tällä museorautatiellä. Vuonna 1971 siitä tuli Museorautatie Forssa – Humppila ry. Heti tämän jälkeen rataosuus Forssasta Jokioisiin purettiin ja seuraavana vuonna purettiin vielä 8 kilometrin osuus Minkiön asemalta Humppilaan. Alun perin museojunan liikenne alkoi välillä Forssa Humppila. Silloin liikennöitiin väliä Minkiö-Jokioinen, jolla välillä kiskot vielä olivat tallella. Matkapäivä oli helteinen, joten parempaa tuuria ei voinut toivoa. 8 1/2023 Suomen Postimerkkilehti Jokioisten museorautatie Jokioisten museorautatie on ainoa nykypäiviin säilynyt yleiselle tavaraja henkilöliikenteelle avoinna ollut kapearatainen rautatie. Radan purkamisen jälkeen seurasi tauko, mutta liikenne elpyi jälleen vuonna 1978, jolta ajalta on oheinen osakekirja. Lähtö tapahtui Minkiön asemalta, joka on kahvioineen ja veturitalleineen radan pääpaikka nykyään. Humppilan aseman kautta oli yhteys muuhun silloiseen rataverkkoon. Henkilöliikenne lakkautettiin radalla vuonna 1954 ja tavaraliikenne vuonna 1974. Toisaalta väkeäkin oli sitten sen mukaisesti eli hyvin runsaasti. Jokioisten museorautatie on 14 km pitkä kapearaiteinen (750 mm) museorautatie Lounais-Hämeessä Jokioisten ja Humppilan välillä. M useorautatieyhdistys aloitti toimintansa vuonna 1969 Veturien Ystävät ry:n kapearaidejaoksena. Vuosina 1992-1994 rataosuus Minkiö-Humppila rakennettiin uudelleen, mistä lähtien voitiin ajaa Humppilan ja Jokioisten välillä, kuten nykyäänkin tehdään.
päivä vuonna 1937 on kyseessä. Jokioisten rautatien rahtikirja, jolla Sähkö Teho -firma on lähettänyt 4 kg painavan akun Forssasta Minkiöön. 9 Jokioisten Museorautatie Oy:n osakekirja vuodelta 1978, mistä lähtien juna on kulkenut kapearaiteista rataa pitkin ensin Minkiöstä Jokioisiin ja myöhemmin Jokioisten ja Humppilan välillä. Forssan aseman lähtöleiman päivämäärä on yhtä epäselvä kuin käsin kirjoitettukin, mutta heinäkuun 8. Mallina jo liikenteen alkuajoilta kortti vuodelta 1980.. Minkiön asemaleima 4 markan maksulipukkeen päällä on hyvin selvä. Minkiön asemalla olevaan postilaatikkoon jätetyt lähetykset leimataan Jokioisten museorautatien erikoisleimalla. tai 9
Jokioisten museorautatie on 14 km pitkä kapearaiteinen (750 mm) museorautatie Lounais-Hämeessä Jokioisten ja Humppilan välillä. Suosittelen kesäretkeä sinne!. Kapearaidemuseo M inkiöön palattuamme kävimme vielä katsomassa kapearaidemuseota. Se on Tampellan vuonna 1916 alun perin Lohjan rautatielle rakentama, mutta sinne liian raskaaksi osoittautunut veturi. Tuli mieleen, että kokemus on varmaan samankaltainen kuin ajelisi moottoripyörällä peltojen halki. Paluumatka sujui yhtä tasaisesti. J okioisissa juna pysähtyi hetkeksi ennen paluumatkaa, joten oli aikaa katsella ympärilleen. Vaunut olivat helteeseen sopivasti avonaiset, joten junan liikkeen aiheuttama ilmavirta viilensi mukavasti. Minkiön asemalla on myös kapearaidemuseo ja kahvio. Ilahduin vilpittömästi, kun löysin kiskoilta eläkepäiviään viettämässä Harvialan kartanon metsäradan vihreän pikkuveturin numero 2. Museossa on kymmenkunta veturia ja tämä kalusto on peräisin monilta muiltakin Suomen kapearaiteisilta radoilta. Tuli mieleen, että taidamme halkoa hämäläistä vilja-aittaa. Ainakin luonnon tuoksut ehtii tuntea, ja maisemat katsella tarkkaan. H öyryjuna saapui asemalle aikataulun mukaisesti hiljaa suhisten. Radasta ei ole tietääkseni mitään jäljellä, mutta yksi veturi on siis säilynyt. Rata Jokioisiin kulki tasaisten viljavainioiden halki. Myös ulkomaalaisia ilmeisesti junaharrastajia oli liikkeellä. Paljon oli mielenkiintoista nähtävää Minkiön ympärillä. Aseman seinällä oli postilaatikko Junamme valmiina jatkamaan Minkiöstä kohti Humppilaa. Vauhti ei päätä huimannut, mutta ei junaa sentään ihan juoksemalla kiinni saa. Museohallin vieressä oli toinen uudempi lukittu halli, jossa kuulemma kunnostetaan vetureita ja vaunuja. 10 1/2023 Suomen Postimerkkilehti Perinteinen pahvinen matkalippu välille Minkiö-Jokioinen-Minkiö, jonka virkapukuinen konduktööri asianmukaisesti lävisti sekä menoettä paluumatkalla. Varhaisesta ajankohdasta huolimatta muutama matkustajavaunuvaunu oli jo melkein täynnä ihmisiä. Pensaita ja puita oli melkein kosketusetäisyydellä, mutta radanvarsi oli kuitenkin siivottu avoimeksi. Ainakin englantia ja saksaa kuulin puhuttavan. Suhinaa ja kolketta kesäsunnuntaina S itten itse junamatkaan. Minkiön asemavirkailija lähetti museojunan kohden Jokioisia. Minkiön asemalta ostimme perinteisen pahvisen matkalipun ja kahviossa oli tarjolla kahvin, pullan ja pikkusuolaisten lisäksi monenlaista museokauppatavaraa. Lähtiessä aseman kello kilkatti ja junanlähettäjä vihelsi pilliinsä. Aika kului leppoisasti junaa odotellessa. Olimme aamusta liikkeellä, koska iltapäiväksi oli luvattu tasan 30 astetta varjossa. Matkustajia tuli lisää ja nyt juna olikin jo ihan täynnä. Siellä oli kymmenkunta veturia esillä. Mitenköhän nautinnollista matkustaminen olisi ollut kylmällä ilmalla
Erillinen erikoisen näköinen kellotapuli on joko kirkon ikäinen tai 1700-luvun alusta. 11 Jokioisissa radan päätepisteessä oli vain hyvin vaatimaton koppi, jossa lippuja myytiin. Valitettavasti kirjoittaja pilaa hyvän kuvan pönöttämällä kohteen edessä. TEKSTI, KUVAT JA KOHTEET: SEPPO SALONEN. Miina Sillanpään (1866-1952) hauta Jokioisten kirkon vieressä. Vanhaa kulttuuriympäristöäkin nähtiin. Hän oli myös keskeinen vaikuttaja ensikotitoimintaa perustettaessa. Sillä on epäilemättä erittäin suuri merkitys kunnan taloudelle ja vireydelle. Harvialan kartanon metsäradan veturi, joka liikennöi vuosina 1899-1955 toimineella radalla vuodesta 1917 lähtien. Tannerin hallituksessa hän oli sosiaaliministerinä vuodet 1926-1927, ministerin tehtävässä Suomessa ensimmäinen nainen. Jokioisten kirkko on yksi Suomen vanhimpia puukirkkoja. Heti selvisi, että siellä on hyvin merkittävä maatalouden tutkimuskeskus eli viralliselta nimeltään Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, joka työllistää lähes 800 henkeä 15 eri paikkakunnalla Suomessa. Tarkoitus oli peittää roskalaatikko, mutta sekin näkyy. Se hankittiin sinne Lohjan sähkörautatieltä käytettynä ja nyt se viettää ansaittuja eläkepäiviään Minkiön veturitallissa. Mitä muuta Jokioisilla on. Mitä muuta mahtaa Jokioisilta löytyä. Sillanpää toimi ensimmäisestä vuonna 1907 valitusta eduskunnasta alkaen kansanedustajana. Juna-ajelun jälkeen kävimme Jokioisten keskustassa katsomassa, miltä itse kirkonkylä näyttää. Museovirasto on luokitellut alueen merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Alun perin 1631 rakennettu pitkäkirkko on tältä ajalta, torni ja laajennukset ovat peräisin uudistuksesta vuodelta 1862. Erikoisen näköinen kellotapuli. Läheltä kirkkoa löytyi Miina Sillanpään hautakivi. Pääpaikka on nimenomaan Jokioisilla, missä on useita rakennuksia, peltoja, erilaisia koealoja ja puutarhoja
Hallussani oleva Hitlerin Saksan laivastohammaslääkärimme postilähetyserä käsittää 17 kirjettä. – Sitten kohteisiin: Kp-kirje Feldpost b – leimalla 1.2.1942 > Schmiedecken kp-osoitteeseen. Tällöin ongelmana on usein, että niissä on runsaasti toistoa – sama lähettäjä, sama vastaanottaja, samankaltaiset postin merkinnät. Tämän laivastokomentajan vastuualue Itämeren etelärannikolla on ulottunut Saksan-Liettuan rajalta kulloisellekin rintamalinjalle asti, siis kirjeittemme aikana Inkerinmaalle, aina Pietarin porteille asti. Lähettäjäkin on sotilaslääkäri (Mar.Ob.Ass.Artzt = laivaston lääkintäyliluutnantti), kp-numerosta 46172 = Satamakomendantti T (= Tromssa, Norja), *) Valtakunnankomissariaatti ”Ostland” käsitti Viron, Latvian, Liettuan ja (sisämaassa sijaitsevan) Valko-Venäjän. Vastaanottajan peiteluku on kaikissa viidessä sama: 26889. Jo muutoinkin julkisuutta tavalla tai toisella saavuttaneet henkilöt muodostavat usein poikkeuksen. Kannapinin kenttäpostikäsikirjan mukaan tämä on kuulunut Saksan Itämeren laivaston komentavan amiraalin alaiselle ”Marine Befehlshaber Ostlandille” *), jonka esikunta oli Danzigissa (nyk. 12 1/2023 Suomen Postimerkkilehti Yhden ainoan henkilön normaaliaikoina lähettämän tai saaman postin tutkiminen tuo harvemmin esiin postihistoriallisesti mielenkiintoista. Schmiedecken lääkintäupseerin arvo laivastossa on vastannut kapteeniluutnanttia eli maavoimien kapteenia. Viisi vanhinta on kenttäpostiosoitteeseen, loppujen osoite on selväkielinen. Schmiedecken-kuorierästä kuitenkin vain kaksi on (leiman päiväys pois lukien) identtisiä, joten esittelen 16. Liettuan satamakaupunki Klaipeda eli Memel oli liitetty Saksaan eikä kuulunut Ostlandiin.. Silti hänen kirjeittensä lähettäjien ja vastaanottajien selvittely tuo esiin sosiaalisen filatelian erikoisuuksia – myös ulkomaan(kenttä)postia Ranskasta, Norjasta ja Puolasta! Sodan aikaisen Kriegsmarinen hammaslääkärimme, tri Herbert Schmiedecken henkilötietoja ei Wikipedia tunne, mutta haku antaa yllättävän osoituksen maailman pienuudesta: täsmälleen samanniminen hammaslääkäri toimii tänäkin päivänä samassa osoitteessa (Hindenburg-Allee 1 a, Malente-Gremesmühlen, SchleswigHolstein, pohjois-Saksa, kuvat 14 16), joka on vuosien 1951-53 kuorilla! – Arvaus: nykyinen hammaslääkäri, tri Herbert Schmiedecke jr.jr.(?) on isoisänsä kaima ja jatkaa praktiikkaa jo vähintään 70 vuotta samaa tarkoitusta palvelleissa tiloissa!. Saksan Kriegsmarinen tärkeimmät sotasatamat alueella olivat tuolloin Liepaja ja Riika Latviassa sekä Tallinna Virossa. Gdansk, Puola). Näistä 14 on aikaväliltä 1.2.1942 – 13.10.1943, kolme on sodan jälkeiseltä ajalta. Teksti ja kohteet: Seppo Laaksonen, AIJP – h istor iaa ja f ilateliaa XVII KOHTEET KERTOVAT Saksan laivaston hammaslääkäri Itämerellä. Sodan aikaisista neljä on joukoista joukkoihin, yksi joukoista kotiin (vaimolle), 9 vaimolta kotirintamalta joukkoihin. Kenttäpostikuorierät ovat monesti perhejäämistöistä. Yksi Saksan viime suursodan aikainen sotalaivaston hammaslääkäri ei tätä kynnystä ylitä
Tauben kp-numero 11367 on kuulunut Lorientin laivastosairaalalle, Ranskan Atlantin rannikolla. Kuoren 1 laivastolääkäri Norjasta on kirjoittanut uudelleen ylennyksen saatuaan: kp-kirje Feldpost b -leimalla 28.7.1942. Kotoa joukkoihin: Vaimon kp-kirje Berlin-Charlottenburgin koneleimalla 4.2.1943 kp-osoitteeseen.. Lähettäjän uusi sotilasarvo ”Marinestabsartzt” vastaa kapteeniluutnanttia eli maavoimien kapteenia. Kirjeellä on kaksi kp-numeroa: 01861 (käsin) = ”Meripuolustusalueen komentaja Hammerfestissa, Norjan Lapissa”, 43773 (violetissa leimassa) puolestaan = ”Merivoimien tykistöosasto 514”. 13 Kp-kirje Feldpost b – leimalla 14.5.1942 > samoin kp-osoitteeseen. Sotilasarvo vastaa laivaston komentajakapteenia, maavoimien majuria. Tällä osastolla oli 7 rannikkotykistöpatteria Hammerfestissa, Nordkapissa ja lähialueilla osana ”Atlantin vallia”. Lähettäjänä taas merivoimien lääkäri Marineoberstabasartzt Dr. Taube
Joukko-osastoleima: ”Reservisotasairaala I / Varsova”. 14 1/2023 Suomen Postimerkkilehti Kp-kirje 23.3.1943 Schmiedeckelle. Tämäkin ilmeisesti leimattu tulopaikkakunnalla **. Sensuuriliuskan päällä heikko violetti laatikkoleima, josta erottuu: ”Laivaston sensuuritoimisto Rostock”. Puolalainen paikkakuntaleima, josta teksti meislattu pois. Kp-kirje vaimolta Sudeettialueen leimalla Franzensbad (= Frantiskovy Lazne, Tshekki) 5.7.1943 > osoitteeseen ”Stralsund, Pommeri / Laivaston sairaala”. Wolgast on pikkukaupunki Mecklenburg-Etupommerissa, lähellä Stralsundia, Greifswaldia ja Stettiniä.. Puolison kp-kirje, lähetetty osoitteesta Berlin W 50, leima Wolgast 10.8.1943 > Stralsundin sairaala. Onko puoliso ollut kylpylälomalla vaiko työkomennuksella
Kp-kirje vaimolta Berlin-Charlottenburgin varovaiseen tulenkäsittelyyn kehottavalla viestillisellä 1.8.1943 > Stralsundin sairaala. Alin rivi: ”Upseeriosaston h(uone). 15 Kp-kirje vaimolta Greifswald 15.7.1943 > Stralsundin sairaala. Wolgast on pikkukaupunki Mecklenburg-Etupommerissa, lähellä Stralsundia, Greifswaldia ja Stettiniä. Kuori on kuitenkin leimattu vasta tulopaikkakunnalla. Puolison kp-kirje, lähetetty osoitteesta Berlin W 50, leima Wolgast 10.8.1943 > Stralsundin sairaala. Alarivillä lisäksi ”Eristysosasto”. **) Postitoimistojen vaurioitumiset Berliinin ilmapommituksissa saattoivat olla syynä leimaukseen tulopaikkakunnalla. 19”. Vanhat Hansakaupungit Greifswald ja Stralsund ovat lähellä toisiaan Saksan Itämeren rannikolla. Tämäkin ilmeisesti leimattu tulopaikkakunnalla **. Vaimon osoite lähettäjänä saman Franzensbadin hotelli kuin kohteessa 7
16 1/2023 Suomen Postimerkkilehti Joukoista kotiin: kp-kirje Stralsundin viestillisellä 2.9.1943 > Berliini. Jälleen osoitettu upseeriosaston huoneeseen 19. Osoitettu vaimo Elisabethille. Vaimolta violetilla ”Feldpost” leimalla ja Berlin-Charlottenburgin viestillisellä (”Kerää jätepaperia”) 30.9.1943 > Stralsundin sairaala. Mutta 1950-luvun alussa hammaslääkärillämme oli praktiikka alussa mainitussa pikkukaupungissa lähellä Tanskan rajaa. Sodan loppuvuosilta 1944-45 ja heti sen päättymisen jälkeiseltä ajalta minulla ei ole kohteita. Kp-kirje vaimolta Berliinin osoitteesta, leimattu tulopaikkakunnalla Stralsund 3.10.1943. Pyöreä violetti laivaston sairaalan joukko-osastoleima. Kenttäpostin tulo ei kuitenkaan loppunut, nyt hän sai sitä entisen vihollisen upseerilta brittiarmeijasta Egyptistä!
Jutun kirjoittaja SEPPO LAAKSONEN on mm. Vain lentolisä 37 millsiä on maksettu. Pyöreä musta arabiankielinen leima vasemmalla on Egyptin sensuurin. Käännös varauksin: ”1. tai 3. Yksikkö on kuulunut Suezin kanavan molemmille rannoille sijoitettujen brittijoukkojen 1. Laskuvarjojääkärikomppania / Lähi-Idän maavoimat 15”. Kokonaan maksettu (ulkomaan kirje 10 + lento 37 = 47 millsiä) Farouk-sekapostitekirje samalta lähettäjältä Britannian kp-leimalla 66 5.9.1951 > Malente. Lähettäjän, majuri R. Lentokirje entisestä kotikaupungista. Taksa (1.9.1948 – 28.2.1963): kotimaan kirje 20 + lentolisä 5 = 25 pfennigiä. / Epilogi: rauhan ajan siviilipostia. Länsi-Berliini SW 11 11.12.1953 > Malente. Suomen Filatelistiseuran kaksinkertainen puheenjohtaja, kunniajäsen, Suomen Postimerkkilehden entinen päätoimittaja ja monivuotinen Postimerkkilehden avustaja.. 17 Brittimajurilta: kenttäpostikirje lentona Egyptin Farouk-merkein, Britannian kp-konttori 13 5.2.1951 > Malente-Gremesmühlen, Schleswig-Holstein. divisioonaan. S. Fraserin joukko-osasto on ollut ” 1 P.C.L.U
Erikoisuudet myivät taas hyvin. PR-38 Kuusankoski -leimalla maksoi 180 euroa. Huutokaupan kohteista kilpailtiin kiihtyvällä tahdilla ja viimeisenä päivänä tarjouksia tuli jo yli 1500 ja suurin osa niistä viimeisenä tuntina. Tämän vuoden tammikuussa päättynyt kolmas huutokauppa samoin asetuksin saavutti uuden ennätyksen yli 95 prosentin ja 123 000 euron myynnillä. Tämä lunastuslähetys maksoi 1 201 €. Viimeisten sekunttien tarjousten kanssa on netissä aina riskinsä! Vaikka monet kohteet nousivatkin jopa kymmenkertaisiin vasarahintoihin sai moni myös kohteita liki pohjahinnoilla. Ensimmäinen huutokauppa täytti kaikki siihen asetetut tavoitteet ja 92 prosenttia kohteista myytiin hyvään hintaan (yli 99 000 €). Loistoluokan kuori virheettömällä 5 p merkillä (läviste III, punertavanlilanruskea, hailakanlila tavallinen paperi) maksoi 518 euroa. komaisten viime minuuttien tarjousten rekisteröitymisessä oli pientä viivettä. Tämä Puolan ykkönen nousi 50 eurosta 230 euroon. Ylläoleva pienihelminen virheetön vaaleansininen maksoi 1 230 €, mutta ympärileikatun isohelmisen sai 85 eurolla. Tarjoajia kaikissa huutokaupoissa on ollut vuosittain yli 500 ympäri Suomen ja vuosi vuodelta yhä enemmän myös rajojemme ulkopuolelta. Johtuiko tämä mahdollisesti niiden maiden verkkojen ruuhkista, sitä on vaikea arvioida. Netin ansiosta huutokauppaan pystyy halukkaat osallistumaan huolimatta siitä missä kotisi sijaitsee. 109 000 euroon. Tämä on ehkä ollut yksi syy huutokaupan suosioon. Tänäkin vuonna kohteita postitettiin useisiin maihin. Kovan kilpailun jälkeen hinta nousi 20 eurosta 2 700 euroon. Järjestelmä kesti hyvin ruuhkat, mutta joidenkin ulHuutokaupan kallein kohde oli leimapainon päikköpari (LBc), joka on ainoa Ahvenanmaalla leimattu niistä 16 päiköstä, jotka tällä kuvakkeella tunnetaan. 1/2023 Suomen Postimerkkilehti Teksti Seppo Evinsalo Suomen ensimmäisestä postimerkistä 5 kopeekan ovaalista oli tarjolla useita versioita. Venäjän no 1 maksoi 221 euroa. Kansallisteatteri Lapinjärvi -leimalla 117 €.. Pohjois-Inkerin II-sarjasta oli tarjolla kolme harvinaista oikeataksaista lähetystä. Paremmat ulkolaiset kohteet myyvät kuitenkin aina hyvin. 18 Loistoja oli kaikissa kategorioissa runsaasti tarjolla ja ”nappiloistot” nousivat huimiin hintoihin. Ei välttämättä tarvita paksua lompakkoa saadakseen mieluisan kohteen kokoelmiinsa. Kokonaismyynti nousi huutorahoineen jo Ennätysmyynti! Vuodenvaihteessa 2022-23 järjestetty Suomen Filatelistiseuran Suurhuutokauppa Online 58 löi kaikki aikaisemmat ennätykset. Kohteiden määräksi asetettiin 1100 kohdetta ja niiden alimmaksi pohjahinnaksi 15 euroa. Hintaa tälle harvinaisuudelle tuli 3 857 €, huutorahoineen yli 4 500 €. S uomen Filatelistiseuran juhliessa vuonna 2020 seuran 100-vuotista taivalta päätettiin järjestetää ensimmäinen lehden normaaleita huutokauppoja suurempi huutokauppa. Suomen Filatelistiseuran ajatus on jatkossakin rakentaa huutokauppansa samoilla kriteereillä ja tarjota kaiken tasoisille keräilijöille laadukkaita kohteita. Huutokaupan tarjonta keskittyi etupäässä kotimaiseen filateliaan. Vaaleansininen pienihelminen leveäreunainen pari päätyi 1420 euron hintaan. Vuoden 1993 Eurooppa merkin arkki hammastesiirtymällä oli Postin toimesta hylätty ja ruksattu mustalla tussilla. Seuraavana vuonna 2021 toteutettiin huutokauppa samoilla kohdemäärillä ja senkin myynti nousi 92 prosenttiin
No, oman itsensä takiahan näitä kokoelmia kai ylipäätään tehdään ja kun käärinliinoissa ei tunnetusti ole taskuja, niin kätevin tapa tallentaa kokoelma on präntätä se kirjaksi. Väitän, että jälkipolvillekin on kätevämpi, että hyllyssä on pari kirjaa kuin että heidän pitää ihmetellä, mitä näille vaarin keräämille loputtomille kansioilla tai nyssäköille pitäisi tehdä. Tunnetustihan digitaaliset kuvat häviävät bittiavaruuteen, joten parempi niistäkin on valita parhaat ja laittaa ne järjestykseen. Postikorttikokoelma on nopea ja helppo tehdä, jos laittaa kaksi korttia allekkain per sivu ja vähän selitysteks. SP-lehdessä no 5/2022 kirjoitin A3-formaatin käytöstä kokoelmissa. Kaikista digitaalisista vempeleistä huolimatta painettu sana on edelleen kova juttu, enkä sano tätä pelkästään kirjapainomiehenä. 19 . S yksyllä 2022 päätoimittaja Tapsa kyseli, että kenellä olisi aineistoa A4-testikirjaan. Gutenberg painoi raamattunsa jo vuonna 1455, ja siitä lähtien kirja on säilyttänyt asemansa kätevän käyttöliittymänsä ja hyvän säilyvyytensä ansiosta kohta 570 vuotta. Kolmas valittu kokoelma oli ”Hämeenlinna vanhoilla kuvapostikorteilla”, joka soveltuu oikein hyvin A4kokoon. Sen jälkeen kokoelmaa voi kehittää eteenpäin tai vaikka hajottaa sen eli myydä keräämänsä kohteet taas eteenpäin. Niistä tuli tosi hienoja eikä hintakaan hirvitä. Kokoelma oli esillä syksyn postimerkkimessuilla enkä välttämättä aio tehdä sille mitään sen enempää. Sama tekniikka on myös suositeltavaa, jos haluaa tallentaa sadat lomakuvansa jonnekin. Ei mennyt montaa päivää, kun olin valinnut muutaman sopivan kirjan sisällöksi. Ensimmäiseksi kirjaan tuli tietysti ”Suomen marsalkka Mannerheim”, sillä pitäähän joka pojalla olla Mannerheim-kokoelma. Ilmoittauduin välittömästi vapaaehtoiseksi, koska minultahan näitä pikkukokoelmia löytyy”. Suomen Filatelistiseurassa on ollut puhetta muutenkin kokoelmien tai niiden versioiden tallentamisesta. Toiseksi valitsin ”Suomen keskiaikaiset linnat”, josta olen nyt tehnyt laajemman A3-version RiiHeX 2023 -näyttelyyn, mutta tulihan näin talletettua se alkuperäinen ”linnaidea”, joka on sittemmin elänyt myös esitelmänä jo aika monessa kerhossa. Siitä saa myös komean kannen kirjaan. Teksti ja kokoelmakuvat: Seppo Salonen Miksi tallentaa kokoelmat painettuna. Jaa että ketä kiinnostaa. Seppo Evinsalo on tehnyt aiemmin muutaman BoD-kirjan omista kokoelmistaan. Linnakokoelmassa on edelleenkin potentiaalia laajentua, mutta saa nähdä, miten sitä jatkossa priorisoin
Sama asia tuli Tapsalle vastaan digipainamista valmistellessa. Numerointi kuitenkin piti muokata, sillä taitto-ohjelman takia numerointi ei mene näin: 1,2,3...10, 11 jne – vaan näin: 01, 02, 03 … 10,11, jne. No tämä numerointi oli sinänsä helppo juttu oikaista. Puhelimen kamerassa ei vastaavaa kopioestoa näytä olevan, ainakaan minun puhelimessani. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa näihinkin pyrkimyksiin. Vanhat setelit sen sijaan menevät skannerista läpi ongelmitta. Viimeisenä kirjaan mahtui syksyllä postimerkkimessujen varakokoelmaksi päivitetty ”Euroopan unioni, NATO ja Schengen”, jonka alun perin tein aihefilatelistien kerhonäyttelyyn vuonna 2019. T eknisesti satasivuisen kirjan paketoiminen oli aika helppo juttu, koska suurin osa sivuista oli jo valmiina digitaalisessa muodossa eli pdf-tiedostoina. Asiassa olikin melkoinen selvittäminen. Tosin britit lähtivät brexitin myötä kävelemään EU:sta, joten suunta ei ole pelkästään sama kaikilla. Lähes ylikäymätön ongelma olivat muutamat uudemmat setelit samassa kokoelmassa. Itse olen kyllä nimennyt pdf-tiedostot myös otsikon mukaan, koska muuten on omista kokoelmista vaikea löytää mitään. Niitä kun ei skanneri suostu skannaamaan ollenkaan. Lisävaikeuksia tuli EU-kokoelman skannaamisesta, sillä siinä on paksuja kolikoita, jotka korottavat skannerin kantta ja aiheuttavat pientä epätarkkuutta. Kokoelmassa on Hämeenlinnan peruskortit, vaikka tiedänkin, että joitain harvinaisempia puuttuu. Asia ei suinkaan ole kovin yksiselitteinen ja lisäksi mainitut rajat ovat olleet koko ajan liikkeessä. Nytkin Suomi ja Ruotsi ovat liittymässä Natoon, muutama lähinnä Balkanin maa haluaa Euroopan unioniin (ja ehkä myös Natoon) ja euroaluekin on laajentumassa vähitellen. 20 1/2023 Suomen Postimerkkilehti tejä oheen. Alkuperäinen idea oli tarkastella, mitkä Euroopan maat kuuluvat itse unioniin, mitkä maat käyttävät euroa, mitkä kuuluvat Natoon ja missä kulkee Schengen-alue eli vapaan liikkuvuuden rajat. Seteleihin piti lisätä SPECIMEN-teksti, jotta homma eteni. Muutenhan jokainen voisi ”painaa itselleen rahaa”! Ratkaisin asian ottamalla setelisivuista kännykällä jpg-kuvat. Valuuttakohtaiset ohjeet löytyväyhttps://rulesforuse.org/. Pölvästi automatiikka luulee, että numero 10 on pienempi kuin numero 2, sillä tuleehan 1 ennen numeroa 2, tuleehan…. Seteleissä on tietääkseni joku turvaelementti, jolla estetään värikkäiden setelien kopioiminen värikopioina