Armenia Azerbaidžanin pääkaupunki Baku ja kaupungin kuuluisat pilvenpiirtäjät Flame Towers. . . ?. Museum of Philately Katso filatelian helmiä omalla tietokoneellasi! Kokoelmaa rakentamaan osa 1 Kotiseutukokoelman Ulkomaalaiset kolmannen valtakunnan työleireillä ABC. SP ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 102. . . . ?. . . ?. . . . . . . ?. . . ??????. 1 /2021 SUOMEN ?. . ?. vuosikerta / 8 € Vuoristo-Karabahin sotaisat naapurit Azerbaidžan vs. ?. .
Kolmikielinen (saksa / venäjä / ukraina) 6 + 6 pfennigin kortti oli tarkoitettu Saksassa työssä olleiden vierastyöläisten käyttöön. 2 1/2021 Suomen Filatelistiseura ry Hallitus Mattila Jouko 044 367 4619 Mustanotko 4 as 3, 02770 Espoo jk.mattila@outlook.com Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Kuosmanen Jorma 050 309 9780 jormakuosmanen@luukku.com Salo Kaj 050 332 3584 salokt@gmail.com Seppänen Reino 0400 421 000 reinot.seppanen@gmail.com Tillander Juha 040 847 6371 juha.tillander@onninen.com Vehmanen Kari 040 565 8315 kvehman2@welho.com toimiHenkilöt sihteeri Seppänen Reino 0400 421 000 reinot.seppanen@gmail.com Rahastonhoitaja Anttila Kai 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Aapelinkatu 13 B 7, 02230 Espoo kerhomestari Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com meklari Jansson Petri 0400 552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Kuusamantie 21, 01390 Vantaa VBo-asiamies Sarén Matti 040 556 3258 Neitsytsaarentie 7 B 148, 00960 Helsinki Vaihtopäivien yhteyshenkilö Hurmerinta Pertti 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Sisällysluettelo 1/2021 Suomen Postimerkkilehti Pääkirjoitus, Seppo Evinsalo s.3 Puheenjohtajan palsta, Jouko Mattila s.4 Ulkomaalaiset3.valtakunnantyöleireillä, Seppo Laaksonen s.6 KotiseutukokoelmanABC,osa1, Seppo Salonen s.11 Museum of Philatelly, Seppo Evinsalo s.12 Vuoristo-Karabahin sotaisat naapurit, Jukka Sarkki s.14 Klassista Suomea ja Lukijoilta, Seppo Evinsalo, Christer Peltonen s.20 Historiaajafilateliaa,osa6, Seppo Laaksonen s.22 100-vuotisjuhlahuutokaupantuloksia, Seppo Evinsalo s.24 Postihistoriaa, Postihistoriallinen yhdistys s.26 Meillä ja muualla, Seppo Evinsalo s.28 Kaiken maailman postilaatikoita, Kaarlo Hirvikoski s.31 Kirjallisuutta, Seppo Laaksonen s.32 Online50, Eero Mäkelä s.33 Rivi-ilmoitukset s.42 Filateelinen kalenteri s.43 Venäläiset ja ukrainalaiset: käyttämätön vierastyöläiskortti vastausosineen vuodelta 1942 (Michel ehiö P 310). Aidosti tarvepostina Saksan miehittämille Venäjän ja Ukrainan alueille kulkeneet kortit tai sieltä tulleet vastausosat ovat harvinaisia. Merkit vuodelta 1923.. 19 Transkaukasian ensimmäiset merkit tehtiin lisäpainamalla Venäjän keisarikunnan merkejä viisisakaraisella tähdellä
. . . . Alunperin tarkoitus oli järjestää se julkisena huutokauppana Helsingissä, mutta koronan takia se jouduttiin muuttamaan ainoastaan netissä pidettäväksi. . . ?. Sitä odottaessa kannattaa osallistua seuran ”etäkokouksiin” netin välityksellä. Painopaikka Tryckeri K-Print Tallin, Viro P.S. 3 Pääkirjoitus Suomen Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 102. . Samalla sen päättyminen siirrettiin tammikuun puolelle 2021. ?. Muutoksista huolimatta huutokauppa ylitti kaikki odotukset ja liki 500 tarjoajan voimin kohteet myytiin lähes kaikki (93%). ilmoitusten osalta) on järjestelyistä erikseen sovittava. Ilmoitushinnat 1/1 sivu 270 € , 1/2 sivua 180 €, 1/4 sivua 140 € Tilaukset, ilmoitusmaksut, osoitteen muutokset Seppo Salonen, 040 5252 217 seppo.salonen2016@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea 102 030-134 575 suomenpostimerkkilehti@hotmail.com Kustantaja Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Kai Anttila, 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. s. Lehden levikki oli suurimmilaan noin 3 000, mutta viime vuosina enää noin 500-600. . Mutta niinhän siinä sitten taas kävi, että vuosi lisää ”velvollisuutta” tuli ja jo seitsemännen vuoden saatte katsella samaa naamaa tällä sivulla. Päätoimittajan onneksi monet ansiokkaita artikkeleita lehteen kirjoittaneet lupautuivat oitis jatkamaan toimituksen avustamista. Koronaepidemia jatkaa yhteiskunnan sulkemista vielä useita kuukausia. Toivottavasti myös paperinen Abophil jatkuu siellä ”uudessa muodossa” ja antaa lisää kiinnostavaa sisältöä sivuille. . Vuonna 2020 kerho uusi nettisivustonsa ja nyt on tarkoitus ruveta julkaisemaan Abophilia sivuilla ainoastaan sähköisessä muodossa. Vuonna 1964 perustettua lehteä päätoimitti liki 20 vuotta Juhani Pietilä. . Numeron piti olla päätoimittajan nykyisen ”pestin” viimeinen, joten paukkuja ei säästelty. Muussa tapauksessa (esim. S uomen Filatelistiseura juhli satavuotista taivaltaan järjestämällä hienon 100-vuotisjuhlahuutokaupan. Turun Postimerkkikerho on jäsenmäärältään Suomen suurimpia ja lehti on postitettu omien jäsenten lisäksi myös sen erikseen tilanneille. Viime vuoden viimeisen 100-sivuisen juhlanumeron ja sen huutokaupan tekeminen työllistivät allekirjoittanutta koko syksyn ajan. . Haluammekin kiittää niitä kaikkia 58 kohteita jättänyttä, jotka tämän tekivät mahdolliseksi. . ?. . . Toivotaan että jäsenistömme saisi tuon kaivatun rokotuksen jo nyt kevään aikana ja pääsisimme taas avaamaan Lönkan joka maanantaiset yhdessäolot. 24-25) järjestäminen ei onnistuisi ilman kiinnostavia kohteita. Myös lehden laajalti arvostettu huutokauppa siirtyi viime vuonna kerhon kotisivuille. ?. . . . Myös lehden huutokaupan meklari Eero Mäkelä sai uusia apuvoimia huutokaupan tekemiseen ja näin allekirjoittanut pystyi jättäytymään pois sen tekemisestä. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä lehden toimitukseen. Tarjouksia tuli niin Suomesta kuin runsaasti myös ympäri maailmaa. Turun Postimerkkikerhon nettisivut ovat alusta asti kuuluneet tämän maan kerhojen virkeimpiin ja olleet hyvin toimitettuja. Onnistunut huutokauppa. . vuosikerta Päätoimittaja Redaktör Editor Seppo Evinsalo 0500 508 979 seppo.evinsalo@gmail.com Postiosoite Mail address SP-lehti c/o Evinsalo Lallukankuja 3 B 41 00920 Helsinki Toimituskunta Tuomas Juvonen, Kimmo Kanerva, Seppo Laaksonen, Olli Saarinen, Seppo Salonen Tilaushinnat Prenumeration Subscription Suomi ja Pohjoismaat Finland and Norden 48 € Eurooppa (lento) Europa (by air mail) 58 € Muut maat (lento) Other countries (by air mail) 70 € Aineiston jättöpäivä vähintään 2 3 viikkoa ennen ilmestymistä. Huutokauppa julkaistiin vuoden 2020 viimeisessä 100-sivuisessa juhlanumerossa ja kuinka ollakkaan sen kokonaismyyntikin nousi liki 100 000 euroon. Rokotukset ovat tätä kirjoittaessa päässeet käyntiin, mutta ainakin näin alussa kovin hitaasti. Näistä ja niiden ohjelmista löydät ajankohtaista tietoa seuran kotisivuilta: suomenfilatelistiseura.fi. . ?. Tällaisen tasokkaan huutokaupan (kts. SP Vuoden 2020 viimeinen numero Turun Postimerkkikerhon Abophil-lehdestä jäi näillä näkymin lehden viimeiseksi painetuksi numeroksi. . Seppo Evinsalo ?. ?. ??????
Pyydä edullinen tarjous: Pertti Hurmerinta, 050 589 8010, postia.pepelle@gmail.com tai Reino Seppänen, 0400 421 000, reinot.sepppanen@gmail.com Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy A rvi kykkänen Vihdin Nummelasta otti loppuvuodesta 2020 yhteyttä kerhoon ja kertoi haluavansa lahjoittaa kokoelmansa 100-vuotta täyttävälle Suomen Filateliseuralle. Jatkamme etäkokouksia ja etähuutokauppoja netissä heti juhlahuutokaupan päättymisen jälkeen tammikuun lopusta alkaen. Mitään muuta tulevaa ei vielä ole voitu suunnitella, mutta kaikki aikanaan. . Vaihtopäivät sunnuntaisin klo 10.00. Suomen Postimerkkilehti Suomen Postimerkkilehti 4 1/2021 Puheenjohtajan palsta Uusivuosi,uudetkujeet T ätä kirjoittaessani meidän juhlahuutokauppamme on vielä käynnissä ja olemme aloittemassa sen kohteiden näyttöjä. Pieni keittiö ja audiovisuaaliset välineet ovat käytettävissä ja kalustusratkaisut helposti muunneltavissa. Toivottavasti mahdollisimman pian. Tila soveltuu erinomaisesti kokouksien, tuote-esittelyjen, seminaarien ja juhlien pitopaikaksi. Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki Suomen Filatelistiseura ry Ohjelma keväällä 2021 Huom! koronaepidemian takia emme kokoonnu Lönkalla ennenkuin tautitilanne helpottaa. Korona muutti kerhomme toimintatapoja aika radikaalisti. tiedotamme mahdollisista kokouksista seuran nettisivuilla suomenfilatelistiseura.fi heti kun päätämme jälleen avata kerhon ovet. Kaikki nuo edellä mainitut positiiviset asiat osoittavat, että filatelia voi hyvin joidenkin tahojen epäilyistä huolimatta. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että huutokauppamme onnistuu odotusten mukaisesti. Myös seuraava meklarihuutokauppa on valmisteilla tuonne maaliskuun alkuun. Tarkemmat tiedot, tulevat päivämäärät, esitelmien aiheet ym. . Varmasti myös tuo 100-vuotis juhlanumeromme ylimääräinen jakelu tuo meille uusia tilaajia. Myös esitelmiä luvassa. Hyvä Uutta Filatelistivuotta Jouko Mattila Kokoukset ja huutokaupat alkavat maanantaisin klo 18.00. Parkkimahdollisuudet lähellä ovat hyvät. Arvi kertoi tärkeimpinä keräilykohteinaan olleen Saksa, Suomi ja laiva-aiheiset merkit. 180 m 2 :n huoneistomme on katutasossa, sijaitsee keskellä Helsinkiä, ja on kätevästi kulkuyhteyksien varrella. netissä seuran kotisivuilla: suomenfilatelistiseura.fi S uomen Filatelistiseuran Lönkan kokoustilaa osoitteessa Lönnrotinkatu 32 B tarjotaan vuokralle kilpailukykyisin ehdoin. Suomen Filatelistiseura kiittää ja noudattaa ilomielin Arvin toivetta. Vaalikokous pidetään heti kun se on mahdollista ja samoin myös seuran 100-vuotisjuhla palkinnonjakoineen. Alkukangertelujen jälkeen huutokaupat paranivat toteuksen ja myynnin osalta kerta kerran jälkeen ja niistä tuli merkittävä tapahtuma tähän synkkään korona-aikaan. Jatkossa tulemme pitämään netissä digihuutokauppojamme joka toinen viikko, aina siihen saakka, kunnes pääsemme jälleen kokoontumaan Lönkalle. Varmasti osin myös digiloikan ansiosta jäsenmäärämme jatkaa hyvässä noususuhdanteessa ja myös hienon lehtemme tilaajamäärä on kasvanut kivasti. Vielä hieman viime vuodesta. 25.1, 8.2, 22.2. Arvi Kykkänen ja Jouko Mattila 11.1.2021.. Hän toivoi että seura huutokauppaa tavarat osina ja tallentaa ”roposet” seuran tilille. Jatketaan samaan malliin. Olimme hereillä ja otimme ison askeleen kohti nykyaikaa, eli otimme ison digiloikan, ja aloitimme huutokaupat ja kokoukset netin välityksellä Teamsissa
Ylpeä sponsori: Box 537 • S-201 25 Malmö • Sweden • Tel. Muita kohokohtia: ”The Norsemen Collection” Pakke-Porto osa 2 Klassinen Ruotsi, Tanska, Tanskan Länsi-Intia & Färsaaret Mats Gustafssonin kultamitalikokoelma suuret virkapostimerkit Maailman ympäri 80 kokoelmalla toinen kierros! Kansainvälinen huutokauppa 25-27 maaliskuuta Terttu Östermanin Suurella Kullalla palkittu Suomi -kokoelma Live -tarjoukset käytössä! Postiljonen tarjoaa Live -mahdollisuuden huutokaupassaan. +46 40 25 88 50 Fax. Tarjoaminen omalla koneella mahdollista nuijan iskuun saakka! Jättäjänä voit seurata kohteiden myyntiä reaaliajassa. +46 40 25 88 59 www.postiljonen.com stampauctions@postiljonen.se
Tuolloin eri tehtävissä Saksassa ja sen miehittämissä maissa töissä oli ei-saksalaisia noin Ulkomaalaiset kolmannen valtakunnan työleireillä 6 miljoonaa siviiliä, 2 miljoonaa sotavankia ja puoli miljoonaa keskitysleirivankia. Naispuolisia itätyöläisiä Puolan Lodzin lähellä sijaisevalla leirillä. Tämä valtava joukko oli kansallisuuksiltaan, taustaltaan ja asemaltaan kotimaassaan ja ”työnantajamaa” Saksassa varsin sekava Teksti ja kohteet Seppo Laaksonen, AIJP V iimeisenä sotakesänä 1944 Saksa oli jo häviämässä ja kaikki omat nuoret miehet tarvittiin rintamille, joten vierastyövoiman tarve oli määrällisesti huipussaan. 6 1/2021 Suomen Postimerkkilehti Toisen maailmansodan vuosina 1939-45 Saksan teollisuuden ja maanviljelyksen palveluksessa työskenteli yhteensä noin 12 miljoonaa ei-saksalaista vierastyöläistä. Sen palveluksessa oli vuoden 1943 alussa noin 25 000 vierastyöläistä. 1. Musta rivileima ”Nawarzyce” ja punainen ”Putkija pikapostia”-lipuke. Lukumäärältään suurin joukko toimi maatalouden tehtävissä, toiseksi suurin toimiala oli sotaponnistelujen kannalta tärkeä kaivosja metalliteollisuus, kolmantena olivat Natsien venäjänkielinen propaganda-juliste, jonka tekstissä: ”Asun saksalaisessa perheessä ja voin hyvin”. k u v A T : b u n d e SA r c h Iv Puolalaiset siviilit – kotoa leirille: 1,32 kilon pikapaketin kortti (vasen kuponki tallella) Nawarzyce, Radomin piiri 17.3.1943 > Essen. Osoite: ”Krupp-yhtymän läntinen työläiskoti”. Kruppin metalliteollisuuskonserni oli Saksan armeijan suurin varustaja
Osoitettu akkutehtaan italialaistyöntekijälle. Kuvan työmaa oli Korgfjellet-tunturin pohjoispuolella. Teltowin leiri oli SS:lle alistettu Sachsenhausenin keksitysleirin ala-leiri, jossa oli noin 1 500 työläistä. Se ei koskaan valmistunut. Toiset olivat oman maansa miehityshallinnon väkisin erilaisin kannustein ja työvelvollisuuspakottein lähettämiä, kotimaassaan työttömäksi jääneitä ja perheelleen kotona suurempia elintarvikeannoksia toivovia. Italialaiset – kotoa leirille: Kirje Torino Ferrovia (= rautatieasema) 19.1.1942 > Bologna 20.1. Joukko-osasto 32.117 = 30. Osa tästä valtavasta heterogeenisestä joukosta oli vapaaehtoisesti tullut Saksaan työhön ja sai siitä palkkaa. 6 5 4 3 2. sotavankien rakennusja työpataljoona Norjassa. Farben -yhtiölle energiaa tuottavassa voimalaitoksessa. Puolalaiset sotavangit Norjan leiriltä kotiin: Taitettu sotavankikirje Saksan kenttäpostin kautta ja sen leimalla 9.4.1943 > Lublin, Kenraalikuvernementti. Jäämeren rautatien rakennusta Norjassa. *) Hollantilaiset – kotoa leirille: Kirje Uithoorn 18.4.1944 > Lager Antonie, Bitterfeld, Keski-Saksa. Lähettäjän osoite: ”Yhteisleiri / Teltowin kanava / Lichterfelde-Etelä / Berliner Strasse 100”. Monet heistä palvelivat kantaen Saksan työjärjestön ”O.T.:n” (= Organization Todt) univormua tai käsivarsinauhaa, aseenaan kiBelgialaiset – leiriltä kotiin: Kirje BerlinLichterfelde 15.3.1943 > Verviers, Liegen provinssi. 7 . 1940 Hitler määräsi rakennettavaksi radan Mösjoenistä Kirkkoniemeen. Osa noin 44 000 miehen työvoimasta oli sotavankeja. sotavankien rakennusja työpataljoona Norjassa. – Moderni kortti on Ranan museon kustantama. Violetti sensuurileima, joukko-osasto 44.728 = 41. c.) = Köln. Puolalaiset sotavangit – leiriltä kotiin: Taitettu sotavankikirje Saksan kenttäpostin leimalla 3.12.1943 > Gnesen (= puolaksi Gniezno), Wartheland, eli Saksaan liitetty Länsi-Puola. Saksalainen laatikkoleima ”Saapunut / ilman merkkiä”. Italian sensuurin leima ja liuska + Bolognan kauttakulkuleima. Heidän tehtäviinsä kuului mm. Antonie-leiriläiset työskentelivät ruskohiilikaivoksissa ja siitä I.G. >> Hannover. Norjalaiset kutsuivat rataa nimellä Blodeveien (= veritie), sillä kuolleisuus työmailla oli suuri. (A.e.) = Frankfurtin sensuuri. Saksan sensuuri (A. Rakennustöissä oli norjalaisten lisäksi ranskalaisia, puolalaisia ja hollantilaisia. rakennustyöt (tiet, rautatiet, pommitustuhojen raivaus, linnoitteet kuten Atlantin valli jne.). Yksi merkeistä irronnut. – Joskus sensuuri saattoi irrottaa merkkejä etsien niiden alta kirjoitusta. Jotkut (esimerkiksi norjalaiset ja Protektoraatin tshekit) olivat asevelvollisuusikäisiä nuoria miehiä, mutta koska miehitetyssä maassa ei ollut omaa armeijaa, olivat he työvelvollisia. Saksan OKW:n sensuuri (”d” = München). Berliinin pommitustuhojen raivausta
Osoite: Yhteismajoituskoti. upseerileiri”. (Ae) = Frankfurtin sensuuri. koko tämän joukon hallinnoinnista ja osin epäinhimillisestä kohtelusta päävastuullinen tittelillä ”Valtakunnan työvoiman käytön päävaltuutettu” oli nürnbergissä 1946 sotarikollisena kuolemaan tuomittu Fritz Sauckel. Työleireillä olevien nimike oli siis veteen piirretty viiva. Saksan maatalous ja teollisuus saivat kipeästi tarvitsemaansa työvoimaa usein halvalla tai lähes ilmaiseksi eli mahapalkalla. nuorista ulkomaalaistyöntekijöistä lähes puolet oli naisia. Tämä johtui raskaasta työstä, julmasta kohtelusta, huonosta ravinnosta ja kehnoisNatsien puolalankielinen propagandajuliste kehoittaa lähtemään maataloustöihin Saksaan. – Altenburgin leiri oli Weimar-Buchenwaldin keskitysleirin alaleiri, jossa enimmillään oli noin 13 000 valtaosin puolalaista sotavankia ja pakkotyöläistä. Osa oli ”vierastyöläisiä”, osa ”pakkotyöläisiä”, osa ”sotavankeja”, osa ”keskitysleirivankeja”, osa ”internoituja sotilaita” (lähinnä italialaisia kesän 1943 jälkeen). Virkaleiman yläkaaressa ”3. 8 1/2021 Suomen Postimerkkilehti väärin sijasta lapio tms. Puolalaiset siviilit – kotoa leirille: 4,7 kilon paketin kortti Kamionka, Lublin 2 2.6.1944 > Altenburg, Thüringen, saapunut vasta 10.7.1944. (Ae) = Frankfurt am Mainin sensuuri. ”H. Italialaisten määrää nostivat noin 600 000 loppuvuodesta 1943 internoitua sotilasta. Ranskalaiset kotoa leirille: Kirje Pariisi VIII, miehitetty Ranska 30.10.1942 > Wietze, Cellen piiri, Hannover. Osoitettu naiselle Yhteisleiri I:ssä, halli 3. erityisesti sotavankien ja keskitysleirivankien kuolleisuus oli suurta ja sairaudet yleisiä. Koller Brauerei” oli pieni paikallispanimo, toiminnassa vuosina 1900-1960. 10 9 8 7. Ranskalaiset – kotoa vierastyöläiselle: Kirje Carcassonne (miehittämätön vyöhyke) 8(?).4.1943 > ”via Lyon” >> Frankfurt a.d. Oder. – Taksa: ulkomaan kirje (1.2.194231.1.1946) = 4,00 frangia. Puolalaiset siviilit – kotoa leirille: Kenraalikuvernementin pakettikortti Tymbark, Limanowa, Krakovan piiri 25.12.1942 > Hackenberg, Hauzendorfin posti. he toimivat erityisesti maataloussektorilla. Osoitettu vuonna 1762 perustetulle pienelle Simonsmühle-myllylle. Wietzen alueella oli öljylähteitä, porausta ja jalostusta harjoitti Deutsche Erdöl AG. Maatilojen ja pääosin yksityisen varusteluteollisuuden lisäksi ”työnantajina” toimivat Saksan asevoimat Wehrmacht, SS-järjestö ja valtionhallinto, sekä näiden omistamat tuotantolaitokset. Suurimmat työntekijämäärät Saksaan tulivat neuvostoliitosta (4,7 miljoonaa – joista 1,9 miljoonaa sotavankia), Puolasta (1,9 miljoonaa), ranskasta (2,3 miljoonaa) ja Italiasta (lähes 1,5 miljoonaa). eräät saivat lähes saksalaisten tariffien mukaista palkkaa, joidenkin asema oli orjan luokkaa. Heidän suurin työllistäjänsä oli HASAG -metalliteollisuusyhtiö. näissä luvuissa oli mukana myös paljon sotavankeja ja jonkin verran lapsia. Tulliselvityksen mukaan 2,0 kg:n painoinen paketti on sisältänyt ”elintarvikkeita”
Ranskalaiset – kotoa leirille: Kirje Lavaur, Tarnin departementti, miehittämätön Ranska 18.8.1943(?) > yhteis-leiri 643, Teschenin piiri, Erzynietz, Ylä-Sleesia. Työleiriläisten posti Työleiriläisten lähettämä ja saama posti oli pääsääntöisesti normaalisti maksettua ja siviilipostin sensuurille alistettua. Geigenbergin leiri Wernigerodessa oli sekin Buchenwaldin keskitysleirin alaleiri. Liittoutuneet vapauttivat Toulousen 19.8.1944, joten kortti palautettu violetilla leimalla ”Takaisin! Tällä hetkellä ei voida toimittaa!”. Lähettäjän lyijykynämerkintä (oik.ylh.): ”Palautui 2.10.44”. – Schönholz oli KZ Buchenwaldin alaleiri, joka toimitti työvoimaa paikalliselle terästeollisuudelle ja laskuvarjokankaan(!) valmistajalle. *) 11 12 13 14. Swinemündessä oli sukellusvenetukikohta ja telakka, jolla rakennettiin puisia miinanraivausaluksia. Osa näistä ryhmistä (puna-armeijan sotavangit, juutalaiset keskitysleirivangit) oli tarkoituskin ”tappaa työllä”. – Ulkomaankirjeen taksa 25 pfennigiä (1.1.1925 – toukokuu 1945) oli oikein, ”T”lunastusleima viittaa siihen, että vastaanottaja joutui maksamaan Poste Restante lähetyksestä. (Ae) = Frankfurtin sensuuri. Olen pyrkinyt laajaan kansallisuuksien kirjoon, useita toki puuttuu, kuten tanskalaiset, joita oli noin 80 000 töissä Saksassa. (Ae) = Frankfurtin sensuuri. Valtaosa leiriläisistä työskenteli Rautal” metallitehtaassa, joka valmisti mm. Kaksirivinen punainen virkaleima ”Apolda-Thüringen / Schönholzin leiri”. Swinouscje, Puola) 23.11.1943 > Le Puy, Ranskan miehittämätön vyöhyke. Taksa: ulkomaan kortti (1.1.1925-toukokuu 1945) = 15 pfennigiä. (Ae) = Saksan sensuuri, Frankfurt. Todt-järjestön O.T.-miehillä oli kenttäpostioikeus ja -numerot. *) Lähettäjän osoite: DAF (Deutsche Arbeitsfront = Saksan työrintama) leiri, Ostswintz, bei Swinemünde, Pommeri. Tätä postia varmaan hävitetiin paljon, sillä työ, myös pakkotyö, hitlerin Saksassa katsottiin Stalinin aikana rikolliseksi yhteistyöksi vihollisen kanssa ja saattoi Ranskalaiset – leiriltä kotiin: Kirje Wernigerode 19.4.1943 > Pariisi 18, Ranskan miehitetty vyöhyke (kuorella ”Z.O.” = Zone Occupee), saapunut 26.4. Valaisen asiaa monipuolisilla lähteneillä ja saapuneilla kohteilla. ta hygienialoista. Erzynietz (tshekiksi Trinec, puolaksi Trynietz) sijaitsee Tshekissä, aivan Puolan rajalla, siellä on nykyisin Tshekin suurin terästehdas. Natsien propagandakuva: ”14-vuotias ukrainalaispoika korjaa vaurioitunutta moottoria Wehrmachtin työpajalla Berliinissä tammikuussa 1945”. *) Ranskalaiset – leiriltä kotiin: Kirje Swinemünde (nyk. OKW:n punainen sensuurileima + näkymättömän musteen sensurointi. 9 . Merkittävin puute on kuitenkin neuvostokansalaisten (noin 2,8 miljoonaa siviiliä) lähettämät tai saamat lähetykset. Ranskalaiset – leiriltä kotiin (tai melkein): monta postihistoriallista elementtiä sisältävä kortti Apolda 18.8.1944 > Toulouse, Haute Garonne (Ranskan miehittämätön vyöhyke). sylintereitä ja lentokonemoottoreita. neuvostoliittolaiset sotavangit ja juutalaiset keksitysleirivangit eivät saaneet lähettää postia ollenkaan (puolalaiset sotavangit ja Saksan miehittämiltä alueilta tulleet ukrainalaiset ja venäläiset siviilityöntekijät saivat – kuvat 4 ja 5 sivulla 7 sekä kuva 19 sivulla 2)
vankeja Dachaun keskitysleirin sivuleireistä, joita oli 152. A. miestenleiri III”. Serbejä oli Saksassa töissä noin 210 000. *) Mielenkiintoinen detalji: posti Saksasta Belgiaan (kuva 1) kulki kotimaan taksalla, mutta Ranskan kummallekin vyöhykkeelle (kuvat 8, 10 ja 14) ulkomaan taksalla. Osoite: Moottoritien rakennustyömaa, Kansanpuiston asuntoleiri. Kaupunki on nykyisin Puolassa, lähellä Tshekin rajaa nimeltään Bystrzycka Klodzka. Lähiosoite Olomouc’issa elintarviketehdas MILE-Werke (= Mährische Industrie für Lebensmittel) ja Wildaussa ”Yhteisleiri C”. Serbit – kotoa leirille: Kirjattu lentokirje Belgrad 9.12.1943 > Salzburg, Saksaan liitetty Itävalta. Takissa sininen OTS tunnus. 10 1/2021 Suomen Postimerkkilehti johtaa rangaistuksiin neuvostoliitossa. henkilömäärältään suurimman maataloussektorin postia olen onnistunut löytämään vain pari kohdetta (kuvat 7 ja 9 sivulla 8), nekin jatkojalostukseen eli myllyyn ja panimoon liittyviä. (= Deutsche Angestellten Gewerkschaf eli toimistotyöntekijöiden ammattiliitto), jonka tiloihin oli majoitettu vierastyöntekijöitä, mm. Wildaussa oli Berliner Maschinenbau AG:n veturitehdas. Yritys valmisti ruskohiilestä polttoainetta. Siksi todistedokumentit tuhottiin. Saksan OKW:N sensuuri (g) = Wien. Suuryritysten ja keskitysleirien alaleirien työleiriläisten postia on säilynyt merkittävästi enemmän. Tshekit – leiriltä toiselle leirille: Kirje Habelschwerdt (Sleesia) 20.2.1944 > Olomouce, Protektoraatti, mistä yksikielisellä Olmütz-leimalla 22.2.1944 jälkilähetetty >> Wildau, Teltowin piiri (Berliinin eteläpuolella), Saksa. Tshekit – kotoa leirille: Kirje Praha 15 1.12.1943 > München. – Tshekkejä oli Saksassa töissä noin 355 000. . Itätyöläinen töissä IG-Farbenwerken tehtaalla. D.A.G. Violetti leirin laatikkoleima ”Brux – STW – Lager / Nr. Tshekit: lähettäjän osoite Yhteisleiri 20, Habelschwerdt. Maatiloilla oli usein vain pieni määrä vierastyöntekijöitä yksityismajoitettuina. Kohteet kirjoittajan kokoelmista. G. Kuvapuolella kaksi Junkers Ju 87 Stuka syöksypommittajaa. Suuri osa venäläisistä, valkovenäläisistä ja ukrainalaisista ei myöskään osannut sensuurin edellyttämiä latinalaisia aakkosia. Käytetyt lähteet: Wikipedia-haku ”Zwangsarbeit in Deutschland 1939–45” sekä haut kohteilla mainittujen leirien, teollisuuslaitosten ja paikkakuntien nimillä. Salzburg 2:n tuloleima ja näkymättömän musteen kemiallinen sensurointi (nuolen alla, hieman heikosti erottuen). Siellä on ollut tulitikkutehdas ja muuta puunjalostusteollisuutta. Osoite: ”D. STW (= Sudetendeutsche Triebstoff Werke). 15 16 17 18. Tshekit – leiriltä kotiin: Kortti Brux (tshekiksi Most), Sudeettialue 29.11.1942 > Praha, Protektoraatti. 31”
Kaunis asemaleima 20 pennin (1866) isohampaisella parilla, harvinainen. rajana avoimessa luokassa on lähinnä se, mikä mahtuu kehysten väliin eli ei ole liian paksua tai muuten kooltaan liian suurta. Vuonna 2013 Janakkalan Hyvikkälän kylästä tehtiin merkittävä hautalöytö, jossa oli viikinkiaikaisia miekkoja. Samalla voit aloittaa oman kartoituksesi. Seppo Salonen Espoo, 20.3.2020 Janakkalan kunnan alueella on ollut historian varrella 13 postileimauspistettä. varsinkin monenlaista fiskaalista materiaalia löytyy varmasti, ja on sekä tilakysymys että tasapainokysymys, mitä kaikkea voi kehysten väliin ripustaa. Mallina oman Janakkala-kokoelmani etusivu sellaisena kuin se oli SFEx2020-näyttelyssä. Pyöröja rivileimojen lisäksi viidessä paikassa (Leppäkoski, Turenki, Harviala, Janakkala ja Tervakoski) on käytetty numeroleimoja, ja niiden lisäksi Turengissa myös kahta erilaista kuvioleimaa. KOKOELMAN SISÄLTÖ 5 Janakkalan kunnan kartalla on esitetty kylien ja leimauspaikkojen sijainti Ensimmäinen mahdollinen leimaus Janakkalassa on Turengin asemaleima, jota alettiin käyttää radan valmistuttua vuonna 1862. Rauta-ajalla ja viikinkiretkien aikana ihmiset etsivät turvaa linnavuorilta. kotiseutua voi periaatteessa lähestyä postihistorian näkökulmasta varsinkin, jos paikkakunnalta löytyy paljon vanJANAKKALA – KOTISEUTUNI KOKOELMAN SISÄLTÖ Janakkalan kunnan historiaa, taajamia, kyliä ja talouselämää kuvataan laajasti jakaen kunta neljään ”talouskeskukseen”. Toimivin ratkaisu on kuitenkin yleensä avoimen filatelian luokan kokoelma, jossa puolet materiaalista voi olla muuta kuin filateliaa. Näistä tunnetuimmat ovat Hakoisten linnavuori sekä Unikonlinna. Tietysti silloin on syytä kehittää joku muu otsikko kokoelmalle. Viimeksi SFEx2020-näyttelyssä esitin viisi kehystä ja omasta mielestäni sain jo mukavasti pisteitäkin. Viimeiset jäljellä olevat postipalvelupisteet Janakkalan kunnassa sijaitsevat Turengissa ja Tervakoskella, molemmat asiamiesposteja. Itse tarinan rakentaminen on aina sekä kiinnostavaa että haastavaa. JANAKKALAN KUNTA Janakkalan kunta on perustettu vuonna 1866, mutta jo sitä ennen paikkakunnalla on ollut asutusta esihistoriallisista ajoista alkaen. Janakkala sijaitsee 90 km Helsingistä pohjoiseen pääradan ja kolmostien varrella. luokan postitoimitus 1.6.1887, TURENKI > 1.1.1894 1.3.1977 > postikonttori – 8.5.2009 TERVAKOSKI postiasema I 1.3.1928 > 1.6.1930 postitoimisto 2006 JANAKKALA postiasema 1.3.1908 > 1.3.1948 postiasema I …. nyt kun myös SF pyysi esitystä rakkaasta aiheesta, ajattelin, että kirjoitan tästä juttusarjan tämän vuoKokoelmaa rakentamaan osa 1 – johdanto Kotiseutukokoelman ABC hoja leimoja, eli kyseessä on tällöin joku Suomen vanhimmista kaupungeista. Samaan aikaan minua on pyydetty kertomaan sekä omasta Janakkala-aiheestani että yleisemmin kotiseutukokoelman rakentamisesta. Kyseessä on siis ideointi kotiseutukokoelman rakentamisesta. TURENGI 1. riihimäen kerhossa kerroin tästä aiheesta syksyllä 2018 ja olisin pitänyt jo pari muutakin esitelmää samasta aiheesta, ellei korona olisi siirtänyt näitä myöhemmäksi. 11 Seuraa vuoden 2021 aikana kirjoituksia aiheesta ja tee oma kotiseutukokoelmasi! Teksti Seppo Salonen O len viitisen vuotta rakentanut omaa Janakkala-kokoelmaani alkaen yhdestä kehyksestä syksyllä 2015. näkökulma on se, jonka itse valitset. Jokainen on jostain kotoisin tai ainakin pitää jotain kuntaa tai kaupunkia kotipaikkanaan. Mikäli olet muuttanut moneen kertaan elämäsi aikana, voit tietysti valita jonkun asuinpaikoistasi, tai mikä estää tekemästä ”kotiseutukokoelmaa” vaikka sellaisestakin paikasta, missä et ole koskaan itse asunut. Kokoelman hienoimmat kohteet on ympäröity punaisella kehyksellä Janakkalan historiaa (KEHYS 1) Sisältö ja kartta Janakkalan postitoimipaikoista s 1 Janakkalan tunnukset s 2 Janakkala keskiajalla s 3 Kirje Harvialan kartanosta 1611 s 4 Kirkonkuulutus Janakkalan kirkkoon 1808 s 5 Rautatie tulee 1862 s 6 Janakkalan postileimat s 7 Janakkalan tunnetuin kuuluisuus Ida Aalberg s 8 Janakkalan kirkonkylä ja lähialueet (KEHYS 2) Janakkalan kirkonkylä ja lähialueet s 9 Hakoisten kartano s 10 Hamppulan koulu kirkonkylässä s 11 Janakkalan postiasema s 12 Janakkala – maalaiskirjeenkantajien reitit s 13 Hyvikkälä s 14 Virala s 15 Rehakka s 16 Leppäkoski ja lähialueet (KEHYS 3) Leppäkoski ja lähialueet – posti kulki jo ennen postia s 17 Leppäkosken tiilitehtaat s 18 Leppäkoski – Janakkalan ensimmäinen posti s 19 Leppäkoski lisää leimoja s 20 Leppäkoski – maalaiskirjeenkantajien numeroleimat s 21 Kiipula s 22 Ahtola Mallinkainen s 23 Mallinkainen Jokimaa s 24 Tervakoski ja lähialueet (KEHYS 4) Tervakoski ja lähialueet s 25 Tervakoski ja Ryttylä s 26 Tervakosken paperitehdas 1818 -2020 s 27 Tervakosken vesileimat s 28 Tervakoskelta ja Tervakoskelle s 29 Tervakosken suojeluskunta s 30 Napiala Vähikkälä s 31 Vähikkälä s 32 Turenki ja lähialueet (KEHYS 5) Turenki ja lähialueet s 33 Turenki lisää vanhoja leimoja s 34 Turengin sokeritehdas 1948 – 1998 s 35 Janakkalan osuuspankki – Turengin jäätelötehdas s 36 Janakklan suojeluskunta Turenki s 37 Turengin kirjakauppa ja numeroleimat s 38 Harviala s 39 Saloranta Heinäjoki s 40 LEPPÄKOSKI 1. Lähteet: Kerkkonen: Janakkalan historia (1976), Peltola: Janakkalan historia 1866-2014 (2015), Janakkala-seura: Janakkala ennen ja nyt lehdet (1951-2019), Liljelund ym: Tervakoski Osakeyhtiö 1818-1968, Tala: Tervakosken paperitehtaan historia 1818-2018, Ala-Honkola ym: Suomen Postitaksat 1875 2001 (2016), Lehmus ym: Postia junalla (2009), Suomen postitoimipaikat 1638-1985 (1988), Hevonoja valokuvakirjat Pysäytetty aika 1994 ja Sekunnin kuudeskymmenesosa 2000, Janakkala kyläkirjat, haastattelut, www.janakkala.fi, Wikipedia HEINÄJOKI postipysäkki 1.6.1911 – 30.9.1934 > palasi postiasema II :na 1.4.1946 – 31.10.1968 MALLINKAINEN postipysäkki 1.7.1912 > postiasema II 1.9.1952 31.12.1974 AHTOLA (Löyttymäki) postipysäkki 1.10.1910 > postiasema II 1.8.1950 – 31.12.1974 SALORANTA (Saloinen), postipysäkki 1.7.1910 > postiasema II 1.8.194730.8.1985 JOKIMAA postipysäkki, 1.11.1962 – 28.2.1967 JOKILAAKSO postipysäkki 1.3.1967 – 30.4.1970 MATTILANMÄKI postias II 1.11.1962-28.2.1967 HYVIKKÄLÄ postipysäkki 1.3.1908-31.3.1971 HARVIALA postipysäkki 1.8.1904 > postiasema I 1.5.1920 > postitoimisto 1.8.1950 … REHAKKA postipysäkki 1.1.1938 31.1.1969 VÄHIKKÄLÄ postipysäkki ensin käytetty nimeä VALAJÄRVI 1.1.1967 > Vähikkälä 1.1.1969 …. Ilves on Janakkalan kunnan vaakunaeläin. Janakkalan asukasluku on nykyään 16 900, joista päätaajamassa Turengissa asuu 7 700 ja Tervakoskella 4 200 henkeä. On varmaa, että kun sukeltaa kotiseudun historiaan, niin löytää mitä kummallisempaa materiaalia. 2 4 3. Janakkalassa sijainneet kaikki 13 postin toimipistettä esitellään, suuremmat laajemmin ja pienemmät leimaesimerkein. luokan postitoimitus 1.6.1880 koeajalla > 31.5.1882 asti, uudelleen 28.10.1882 … . Esittäjän kotikylästä Haapaniemestä ja lähikylästä Hyvikkälästä on joitakin mainintoja. den SP-lehtiin. Parannettavaa on edelleen! Kokoelma löytyy vieläkin kokonaisuudessaan Suomen Filatelistiliiton sivuilta (filatelisti.fi) osiossa kokoelmia. . Myös kunnan tunnuksia, ja paria Janakkalassa syntynyttä valtakunnallista kuuluisuutta esitellään. Siitä lisää myöhemmin, mitä tämä fiskaalinen materiaali voisi olla
Vuoden 2020 Museum of Philately aukesi nettiin ja nyt voit itse katsella Filatelian helmiä omalla tietokoneella le, jotka näin säilyisivät myös jälkipolvien tutkittavina vaikka ne hajoitettaisiin myyntiä varten. Näyttely ja sen yhteyteen rakennetut tapahtumat ja kauppapaikat olivat auki vain kolmen päivän ajan. V uoden 2020 korona-epidemia sekoitti koko maailman, mutta sai aikaan ennen näkemättömän ”digiloikan” monissa asioissa. 12 1/2021 Suomen Postimerkkilehti Sveitsiläinen huutokauppias David Feldman avasi vuoden 2020 lokakuussa järjestetyssä Stampex-näyttelyn yhteydessä oman virtuaalisen filatelian museonsa. Myös tämä oma harrasteemme näki monia edistysaskeleita keräilyn saralla. Huutokauppoja alettiin järjestämään ”live” tilaisuuksina, joissa huutamisen pystyi suorittamaan omalta kotisohvalta. Museon ideana on luoda digitaalinen alusta kokoelmil. Jo tätä kirjoitettaessa siellä oli nähtävillä 38 alansa huippukokoelmaa, kaksi myös Suomesta. Teksti Seppo Evinsalo Kolumbia 1862. Bogotan (Pearl)-leima, suurin tunnettu ryhmä. Näyttelyn yhteydessä avattiin myös Museum of Philately, joka esittelee sveitsiläisen David Feldmanin huutokaupan kautta kulkeneita huippukokoelmia. Useat kerhot, myös Suomessa, ideoivat nettitapaamisia esitelmineen ja pienine kerhohuutokauppoineen. Tämän upean sivuston löydät osoitteesta: www.museumofphilately.com ainoa kansallinen postimerkkinäyttely SFEx 2020 järjestettiin sekä fyysisesti Helsingin Kaapelitehtaalla että virtuaalisena näyttelynä Suomen Filatelistiliiton sivuilla. Aitoutus: Brian Moorhouse 2012. Monet aiemmin tietokoneisiin vastentahtoisesti suhtautuneet löysivät tiensä ”internetin ihmeelliseen maailmaan”. 20 centavon punainen pystyrivilö. Ex: Newbury, Burrus, ja Hubbard. Lokakuussa järjestettiin maailman ensimmäinen vain netissä esillä oleva virtuaalinen postimerkkinäyttely Stampex 2020
Kokoelman nimeä klikkaamalla aukeaa kyseisen kokoelman sivut. Tässä japanilaisen Hiroyuki Kanain sivu. Kohteen tekstissä kerrotaan aina myös keiden kokoelmissa kohde on ollut. Kokoelmien harvinaisuudet löydät ”rarities” otsikkoa klikkaamalla. 13 Kun ”klikkaat” sanaa collections saat ruudulle kaikkien nähtävillä olevien 38 kokoelmien luettelon. Hyväntoivonniemen (Cape of Good Hope) neljä 1 sentin vihreää kuorella Hollantiin vuonna 1862. ”Black penny” VR Officials (DA-ED) postituore kahdeksan ryhmä. Kohdasta ”collectors” löydät tietoja kokoelmien omistajista. Kanain kokoelmista esitellään Klassisen Suomen kokoelma 1856-1875 sekä Japanin ensimmäiset julkaisut vuosilta 1871-1876.. Sivuja kokoelmissa on vaihteleva määrä. Joissain alle kymmenen, toisissa yli 200
Yhtäkaikki, olennaista keräilijälle on nyt kuitenkin se, mitä maat tarjoavat filatelialle. klassinen kausi. Azerbaidžanin valtio perustettiin 28. Armenia postimerkit itsenäisyyden ajalta Venäjän keisarikunnan hajoamisen jälkeen vuosina 1918-23 eli maiden ns. ToVuoristo-Karabahin sotaisat naapurit Azerbaidžan vs. Historiallista taustaa Venäjän hajottua vuonna 1917 Kaukasuksen alueella yritettiin saada aikaan yhteistä valtiota, joka kuitenkin hajosi jo vuoden 1918 alussa keskinäisiin erimielisyyksiin. sin Artsakin tai toisella nimellä Vuoristo Karabahin alue näyttää jäävän pääosin Armenian hallintaan. Ja kun osapuolten väliin tulivat vielä Venäjän joukot tilanne saattaa muuttua pysyväksi. 14 1/2021 Suomen Postimerkkilehti Tätä artikkelia kirjoitettaessa Azerbaidžanin ja Armenian välinen ottelu Vuoristo Karabahin alueesta näyttää päättyneen jälleen kerran jonkinlaiseen tulitaukoon. Tarkasteluun otetaan maiden ensimmäiset K u V A : IV A n u t In à n S, u n SP l A Sh. Teksti ja kohteet Jukka Sarkki A rmenian itäisen naapurin Azerbaidžanin yllätyshyökkäys länteen näyttää saavuttaneen marraskuussa 2020 tavoitteensa ja sen tuloksena valtaosa vuonna 1992 Armenialle menetetyistä alueista on nyt sen hallussa
Hyökkäystä edesauttoi myös se, että alueen kolme valtiota Georgia, Armenia ja Azerbaidžan olivat lähes jatkuvassa sotatilassa toisiaan vastaan. omillaan, ja kun Puna-Armeija oli saanut hoidettua Etelä-Venäjän valkoiset kenraalit oli vuorossa Kaukasuksen alueen palautus keskusvallan alle. Näissä suurin arvo oli 5 000 ruplaa.. Vuoristo-Karabah kapinoi Azerbaidžanin keskushallitusta vastaan. Itsenäisyyshän jäi käytännössä vajaaseen vuoteen. Tuttu tilanne myös meidän ajaltamme. Kyseessä näyttäisi siis olevan suhteellisen helppo keräilyalue. Harmaa paperi Neuvostoajan jälkipainamaa, valkoinen itsenäisyysajan painosta 1919. Sarja käsitti kymmenen hammastamatonta arvoa ja jäi myös tasavallan ainoaksi. Alla merkkejä vuoden 1922 käyttösarjasta. Puna-armeija hyökkäsi Azerbaidzaniin 28.4.1920 ja alueelle perustettiin samantien Neuvostovaltio. tilanne ei ole kuitenkaan aivan näin, Italiassa 1923 painettuja humpuukimerkkejä. jutun lopusta). Azerbaidžanin itsenäisyysajan sarjan neljä eri merkkipohjaa. Itsenäisyyttä kesti siis vain vajaan vuoden verran. sillä Neuvostohallinto painatti 1921 uuden painoksen merkkejä. Bakun valtaus 15.9.1918 on edelleen suuri juhlapäivä alueella. 15 . Azerbaidžanin postimerkkijulkaisut Azerpaidžan itsenäistyi Venäjän vallasta 1919, jolloin alueelle perustettiin porvarillinen tasavalta. Näin ei saatu aikaan yhteistyötä Neuvosto-Venäjää vastaan. Näillä ei ole mitään tekemistä Azerbaidžanin kanssa, mutta myös näistäkin on olemassa väärenne sarja, kyseessä siis humpuukimerkin väärenne! Azerbaidžanin merkkejä lisäpainamilla Transkaukasian Neuvostotasavallan ajalta 1923. Tämä sai ensimmäiset omat merkkinsä painosta 1919. Ensimmäisenä uusina merkkeinä ilmestyivät vuonna 1921 500 ja 1 000 ruplaa ja seuraavana vuonna uusi käyttösarja sosialistisen realismin hengessä. Tämän jälkeen valtio oli ns. K u V A : IV A n u t In à n S, u n SP l A Sh Neuvosto Azerbaidžanin vuoden 1921 julkaisun 500 ja 1000 ruplaa. Näissä paperi oli harmaampaa kun ensimmäisessä paperi oli valkoisempaa. Hyökkäyksen aikana mm. Turkkilaiset joutuivat kuitenkin poistumaan brittijoukkojen tieltä marraskuussa 1918. Nämä olivat alueella aina elokuuhun 1919 asti. Armenia 3.1918 ja se sai alueensa pääosin hallintaansa loppuvuodesta 1918 Turkin joukkojen avustuksella. Lisäksi kolmessa arvossa, 2, 5 ja 10 ruplaa merkin toinen reunakuvio kääntyi toisin päin ja merkit voi tunnistaa tästä. Merkkejä on markkinoilla myös lisäpainettuina suurempiin arvoihin, mutta nämä lasketaan Transkaukasian julkaisuihin (kts. Azerbaidžan vs
Azerbaidžanin lähes 10 miljoonasta asukkaasta suurin osa on šiiamuslimeita. Tekstillisesti nämä voi yhdistää tasavallan aikaan, mutta esim. Lyhyen itsenäisyytensä aikana Armenia ehti sotia lyhyesti niin Georgian kanssa joulukuussa 1918, kuin pitloppu alkoi, kun Turkki hyökkäsi uudelleen Armeniaan 20.9.1920. Moni näistä lisäpainamista tehtiin käsileimasimilla ja ne ovat siksi suhteellisen hankalia. Tämä voitto on edelleen merkittävä juhlapäivä Armeniassa. Armenia Armenian valtion alkuvaiheet ovat hivenen erilaiset, kuin naapurinsa. Kun porvarillinen tasavalta sai aikaan kymmen päälajia, neuvostohallinto sai näitä aikaan 49 päälajia (Michel). Näiden lisäksi liikenteessä on myös Italiassa vuonna 1923 tehtyjä merkkejä, joissa on kyllä maan nimi, mutta paikallisen postinkuljetuksen kanssa näillä ei ole mitään tekemistä. Michel ei näitä noteeraa luettelossaan. K u V A : L L O Y d A L O z IE , u N SP L A SH käaikaisesti Azerbaidžanin kanssa useassa vaiheessa vuosina 1918-1920. 1923, jolloin koko Kaukasuksen alueesta (Georgia, Armenia, Azerbaidzan) muodostettiin Transkaukasian tasavalta, joka sittemmin liitettiin Neuvostoliiton osaksi. Täällä Turkki ei ollut auttaja vaan pahin vihollinen. Alue kulkee nimellä VuoristoArmenia ja on likimain nykyisen Azerbaidžanin alueella. Kun suurin nimellisarvo oli vuonna 1919 vain 10 ruplaa oli se vuonna 1923 jo 1 500 000 ruplaa. Kun vielä puna-armeija hyökkäsi toisesta suunnasta 29.11.1920 ensimmäinen itsenäisyys päättyi Neuvostovallan julistamiseen Jerevanissa 2.12.1920. Osassa Turkin rajan vuoristoaluetta oli vastarintaa vielä heinäkuuhun 1921. Kuvassa pääkaupunki Baku ja kaupungin kuuluisat pilvenpiirtäjät Flame Towers. Armenia julistautui itsenäiseksi 28.5.1918. Turkki hyökkäsi maahan jo tätä ennen 21.5.1918, mutta hyökkäys saatiin torjuttua ja rauha tehtiin Bakussa 4.6.1918. Valkoisten venäläisten hävittyä ja vetäydyttyä Krimille puna-armeija alkoi työntyä Kaukasukselle ja valtasi ensin Azerbaidžanin, kuten edellä kerrottiin. Aiheet kansallisia, tosin puna-armeijan sotilaskin on päässyt merkille.. Mainittakoon vielä, että nykyinen Armemian-Turkin raja sovittiin Karsin rauhassa vuonna 1921 Neuvostoliiton ja Turkin kesken. Arvokkaitakin kohteita on helppo väärentää. Itsenäisyyden Armenian vuoden 1922 sarjaa on sekä hammastettuna että ilman. Seuraavana oli vuorossa Vuoristo Karabahin armenialaisalue. Omien merkkien käyttö loppui 15.9. 16 1/2021 Suomen Postimerkkilehti Alueella oli kuitenkin voimakas inflaatio ja jo ilmestyneitä merkkejä lisäpainettiin suuremmille arvoille pitkin vuotta 1923. Kun puna-armeija oli vielä kaukana valkoisten venäläisten takana alueella oli aikaa keskinäisiin sotiin
Sama vanha kansallinen painotus näkee merkeissä edelleen. Tämän jälkeen inflaatio söi merkkien nimellisarvon, ja 1920 merkeille ryhdyttiin lisäpainamaan myös uusi nimellisarvo, suurin oli tänä aikana 100 ruplaa. Kuten naapurikin, niin myös Armenia joutui neuvostohallinnon alle 1920, mutta omien merkkien julkaiseminen jatkui. Kuvassa maan pääkaupungin Jerevanin siluettia. Seuraava julkaisu tehtiin lisäpainamalla vanhaa Venäjän varastoa tähdellä, sirpillä ja vasaralla, kaikkiaan viisi päälajia. Merkkejä vuoden 1922 kahdesta sarjasta, joita ei otettu sellaisenaan käyttöön. Seuraavissa Venäjän merkeille painettiin z-kirjaimen näköinen armenialainen kirjain. Jo ensimmäisessä sarjassa näkyi inflaatio, sillä sen nimellisarvot vaihtelivat nyt välillä 1 R – 25 000 R. Armenian lisäpainama vuodelta 1920, 100 ruplaa 7 ruplan merkille. Näitä tehtiin 1920-21 siten että kaikkiaan lisäapainamien päälajeja saatiin kasaan peräti 141 kappaletta. Kristinusko on Armenian valtauskonto, ja sitä noudattaa edelleen 90 prosenttia väestöstä. K u V A : N A SS E R A N SA R I/ u N SP L A SH. Vasta 1922 ryhdyttiin tekemään omia merkkejä, joissa käytettiin nyt kansallista kuvastoa. Armenian postimerkkijulkaisut Myös Armeniassa omat merkit tulivat käyttöön porvarillisen hallinnon toimesta 1919. Naapurista poiketen merkit tehtiin lisäpainamalla hallussa olleita Venäjän keisarikunnan merkkejä ilman omia kuva-aiheita. Vuoden 1922 jälkimmäistä sarjaa lisäpainettiin 1923 inflaation takia. Mitään omia merkkejään ei tasavalta siis tuottanut. Näitä on arvatenkin helppo väärentää. Aidot ovat suhteellisen arvokkaista. Ensimmäinen painama oli vain uusi arvo 60 kopeekkaa yhden kopeekan merkillä. Sarjaa on sekä hammasteella että ilman. Näin meneteltiin aina vuoteen 1920 tasavallan loppuun asti. Ensin jatkettiin aiempaa lisäpainamatuotantoa keisarikunnan merkeille. Pohjamerkit ovat halpoja ja niitä myös riittää markkinoilla. Toki punainen tähti on myös merkeillä. 17 . Osa vielä hammastettuna tai hammastamattomana. Kuten näkee, nämä ovat erityisen väärennysherkkää materiaalia
18 1/2021 Suomen Postimerkkilehti Tämän jälkeen lisäpainettiin ensimmäistä sarjaa kahdeksan arvon verran rahan muutoksen takia. säpainamia tehtiin sekä vanhoille Venäjän merkeille, että myös Azerbaidžanin itsenäisyysajan sarjalle. Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta lopuksi vielä pari sanaa tästä tasavallasta. Transkaukasian omia merkkimalleja, ylemmät normaaliruplia ja alemmat kultaruplia (kopeekoita). Armenian omien merkkien käyttö päättyi 1.10.1923, jolloin alue siirrettiin Transkaukasian tasavaltaan ja sen postimerkkien pariin. Myös Armenia otti kultaruplan käyttöön. Tässä lyhyt johdatus Kaukasuksen riitakumppaneiden klasssiseen filateliaan. LiArmenia Azerbaidžan Vuoristo-Karabah Jerevan Baku Kaspianmeri Venäjä Georgia Turkki Iran Armenian lisäpainamia keisariajan kopeekkamerkeille, painama oikeinja nurin päin. . Georgia on oma tarinansa ja sitä ei tässä yhteydessä nyt ole sivuttu. Valtio jaettiin 1936 alkuperäisiin osiinsa Armeniaan, Georgiaan ja Azerbaidzaniin. Kuitenkin kasaan saatiin kolmisenkymmentä päälajia tuona lyhyenä aikana. Vuonna 1922 saatiin painettua vielä kaksi sarjaa merkkejä. Tosin näistä kumpikaan ei päässyt sellaisenaan postaaliseen käyttöön, mutta filateelisille markkinoille kylläkin. Merkit aitoutettuja. Kopeekka-arvoille lisäpainetuja merkkejä, pohjamerkkinä nyt vuoden 1920 sarjan merkit. Näiden käyttö päättyi 1924, jolloin tilalle tulivat Neuvostoliiton merkit.. Kaikkiaan siis vuonna 1922 saatiin aikana kolme sarjaa kansallisin aihein sekä kaksi sarjaa lisäpainamia. Tämän jälkeen käyttöön otettiin kultarupla ja varastoista kaivettiin esille vuoden 1920 ensimmäinen julkaisu, jota lisäpainettiin sekä punaisin että mustin lisäpainamin. Kun edellisessä lisäpainamat olivat ruplia, siirryttiin nyt kopeekoihin. Omien merkkien käyttö jäi lyhyeksi, sillä alue siirtyi käyttämään Neuvostoliiton merkkejä jo 1924. Tällöin lisäpainettiin ensin vuoden 1922 viimeistä sarjaa, jota ei siis ole käytetty ilman lisäpainamia. Transkaukasian hallinto käytti alkuun lisäapainamia ja sai omat merkkinsä vasta marraskuussa 1923. Vuonna 1923 kävi kuten naapurissakin, inflaation takia aiempia merkkejä lisäpainettiin jälleen uusilla arvoilla
. . . . . . ?. . . Kaksoiskaupungit Morava-joen rannalla Tshekin Hodonin ja Slovakian Skalica Suomen Postimerkkilehden vuosikymmenet 1920-luku Lehden perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja Olla Teräsvuori Suosittuja ehiöitä aihekokoelmissa Suomen merkkien väärenteitä, tekeleitä ja leimautuksia. ??????. . . ?. vuosikerta / 8 € Huutokaupassa myös useita harvinaisia Mannerheimin lähettämiä sensuurin tarkastamia postikortteja! 1 /2020 SUOMEN ?. . . . ?. . . ??????. . . ?. . ?. . . ?. . . vuosikerta / 8 € Suomen vanhimmat kirjapainot osa 9 – ajan ja tiedon taitaja Weilin&Göös Kotkamallin harvinainen alalaji, joita tunnetaan hyvin vähän! Syvänkarmiini Ehiökortti täytti 150 vuotta Kyrillinen Laukas-leima aina samassa asennossa! Laadukas Online 46 huutokauppa Ensimmäinen kirjapaino sijoitettiin kirjakaupan pihassa olevan leivintuvan nurkkaan. ?. ?. . ??????. ?. . . ?. . . ?. . ?. . ?. . . ?. Osa 4 1 / 2018 ?. ?. . . . . Ulkomaalaiset leimat suomalaisilla merkeillä Venäjän posti Levantissa Sammon mereensyöksy Laivapostilinjat, leimat, postimerkit ja postitaksat Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 97. . . . . . . ??????. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P 1 /2016 ?. . . . . ?. . . . . ??????. ?. . ?. Kirjeessä vuodelta 1875 kirjapainon omistaja Wilhelm Gronau kirjoittaa herroille Weilin ja Göös ja lähettää laskun mm. ?. ?. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Masarykin syntymän 85-vuotisjuhlan kullanvärinen erikoisleima hänen työpaikaltaan Prahan Hradcany-linnasta 7.3.1935 pikakirjeellä. ?. . . . . . . ?. . nuoteista ja kirjapainotarvikkeista. ?. . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 99. . . 040 5252 217 tai seppo.salonen2016@gmail.com Tilaa nyt Suomen Postimerkkilehti! Voit lukea Suomen Postimerkkilehden vanhoja numeroita (2015, 2016, 2017 ja 2018) seuran kotisivuilla: suomenfilatelistiseura.fi. . . ?. SP Transkaukasian omia merkkimalleja, ylemmät normaaliruplia ja alemmat kultaruplia (kopeekoita). . . . ?. . . . ?. . . ?. . . ?. . ?. . . . ?. . . ?. . ?. . . . ??????. . . ?. . . . . . . . vuosikerta / 8 € 1 /2017 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 98. . . SP SUOMEN ostimerkkilehti P Lento-onnettomuuspostia osa 1 Aero Oy:n Junkers 52 OH-ALK matkalla Turusta Tukholmaan 7.11.1941. . ?. ??????. Tuhti annos filateliaa kuusi kertaa vuodessa. Lönkka 32 – Keräilijöiden kohtaamispaikka Kadonneen peukalon metsästys Zeppelin -postin harvinaiset kohdemaat 1 /2015 Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 96. ?. . vuosikerta / 8 € Sata vuotta verisestä kansalaissodasta Sigurdsin taistelu Tshekin ja Puolan sleesialaisten raja-alueiden historiaa ja filateliaa Böömi-Määrin Protektoraatti: sodan lopulla tshekin kieli poistettiin Ostravan leimasta, kirjauslipukkeeseen se sai jäädä. . . Jokaisessa numerossa laadukas huutokauppa! Pyydä tarjous: Seppo Salonen puh. . . . . . . . . Vuoden 1918 kiihkeät päivät Espoossa ja Kirkkonummella Postcrossing tavoittaa nuoret ja naiset Lehden Online 42 huutokaupassa harvinaisia kohteita kuten: Lahtis höyrylaivamerkki (50 p), joka on toinen tunnettu yksilö! 1 /2019 SUOMEN ?. . ?. ?. ?. . . vuosikerta / 7 € ?. . . ?. . . . ?. . . . ?. ?. . . . . . . Näiden käyttö päättyi 1924, jolloin tilalle tulivat Neuvostoliiton merkit. ?. SP 100 vuotta ostimerkkilehti P Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 101. . vuosikerta / 7 € ?. SP Sadas vuosikerta ostimerkkilehti P Virolaisten leiripostia 1944-52 Elämää pakolaisena Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 100.
Vuonna 1969 siitä irroitettiin tämä pari myyntiin. Isohampaisten 20 p vihertävänsininen (läviste II) yhdessä mallin-75 32 pennin merkin kanssa Ranskaan syyskuussa 1875. 52 pennin taksa. Kultakantaan kokoelma pääsi Finposta 95 -näyttelyssä, joka järjestettiin saman aikaisesti Finladia 95 -maailmannäyttelyn kanssa. Kansainvälisiin näyttelyihin kokoelma osallistui vuonna 1996 Istanbul 96 sekä Capex 96 -näyttelyissä. Fabergén jälkeen kuusilo oli Alfred Liechtensteinin ja Per-Johan Hanneliuksen kokoelmissa. Nyt tämä tummansininen leveäreunainen yksilö musteristillä on tarjolla 5 000 euron pohjahinnalla. Ruotsalainen Postiljonen myi peräti seitsemässä huutokaupassa suurkerääjä Gummessonin Suomi-kokoelmia vuosina 2016-2020. Molemmissa näyttelyissä se palkittiin suurella Ainoa tunnettu 5 kopeekan isohelminen päikköpari pelkällä postileimalla. Seuraavana vuonna kokoelma olikin jo kansallisen näyttelyn mestariluokassa, ensimmäisenä naisfilatelistin kokoelmana Suomessa. Samana vuonna kultaa tuli myös Lahdessa ja Nordia 95 -näyttelyissä. Kuusilon osti Agathon Fabergé vuonna 1907 Robert Mertenseniltä. Vuonna 1921 syntynyt Terttu Österman oli ensimmäinen kansallisia ja kansainvälisiä kultamitaleita kokoelmillaan voittanut suomalainen naisfilatelisti. Esperanto aihekokoelman jälkeen vuorossa oli ryhtyä rakentamaan näyttelykokoelmaa klassisesta Suomesta. Harvinainen sekapostite. Täydellisesti uudistettu kokoelma sai vuonna 1991 Åland 91 -näyttelyssä jo suuren vermeilin ja kunniapalkinnon. Aluksi hänen näyttelykokoelmansa olivat aihefilateliaan liittyviä ja vuonna 1984 hän sai esperanto-kokoelmallaan pronssia Aboex 84 -näyttelyssä. 5 kopeekan isohelminen ovaali harvajuovaisella paperilla on yksi tämän julkaisun tavoiteltuja harvinaisuuksia. Nyt sama huutokauppahuone on saanut myytäväksi edesmenneen suomalaisen naisfilatelistin kultamitalikokoelman. Lähtöhinta 7 500 €. 20 1/2021 Suomen Postimerkkilehti V iime vuosina on tullut monia klassisen Suomen huippukokoelmia myyntiin. Suomi 1856-1885 -kokoelma esiintyi ensimmäisen kerran Hämeenlinnassa vuonna 1992, tuloksena vermeil ja kunniapalkinto. Lähtöhinta 2 000 euroa.. Näistä kokoelmista palasi takaisin Suomeen huomattava määrä hienoja kohteita. Hän oli kerännyt koko elämänsä ajan, mutta aktiiviseksi filatelistiksi hän ryhtyi vasta eläkevuosinaan. Kansainvälisissä näyttelyissä kokoelma kilpaili Genova 92, Bankok 93, Singapore 95 ja Bulgaria 99 -näyttelyissä saavuttaen niissä vermeil-mitaleita. Lähtöhinta tälle kohteelle on 20 000 €. Tässä vihertävänsiniset isolla ”Tavastehus” rengasleimalla. Seuraavana vuonna Raumalla tuli jo kultaa, ensimmäisenä naisfilatelistina kansallisessa näyttelyssä. Rautatieleima ja Venäjän ja Pariisin kauttakulkuleimat. Klassisen Suomen huippukohteita taas myynnissä! 10 kopeekan ruso päikköpari alkuperäisellä liimalla on aikanaan irroitettu legendaarisesta kuusilosta