Suomen Postimerkkilehti 04/2025

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

30. Aikamatka Egyptiin – Sinuhen ilmestymisestä 80 vuotta, s. Älä unohda SP-lehden ja SF: n huutokauppoja Philabidissä! SUOMEN Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 106. vuosikerta 4/2025 Ensimmäisen maailmansodan postikortit olivat aikansa some, josta ei trollaustakaan puuttunut s. velta toiselle, s. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 1 Helsingin Eteläsatama Helsingin Eteläsatama säilyi säilyi yleismerkkisarjoissa sukupolyleismerkkisarjoissa sukupolvelta toiselle, s. 22. 22. 6.
2 Seija-Riitta Laakso. Tällaistahan meillä oli aina ennen! Luultavasti tämä ilo ei kestä pitkään, vaan pian palataan johonkin huonompaan vaihtoehtoon. Ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viimeistään 10.11. Annoin jo palautetta Postillekin. Hämmästyttävää kyllä, postia on todella alkanut tulla lähes päivittäin. Monet kirjoittajat totesivat paperisen lehden kuuluneen aina heidän elämäänsä, mutta lehden jakelun jatkuvat heikentämiset olivat johtaneet siihen, ettei ollut mitään järkeä enää tilata koko lehteä. Mutta onhan niillä kuitenkin oma merkityksensä sivistyksen ylläpitäjinä. Tuntuu ihan siltä kuin vanhat hyvät ajat olisivat päiväpostin myötä palanneet, edes jonkin pienen asian osalta. No 6/2025 ilmestyy viikolla 49 (joulukuun alussa) . Tästä päästään kuitenkin vielä positiiviseenkin seikkaan. Muualta Suomesta tilaamani 0,9 kg:n painoinen käytetty kirja saapui pikkupakettina suoraan kotiin hintaan 3,39 euroa. Opin hiljattain, että on sellainenkin käsite kuin "pikkupaketti", joka ei ole se henkilöasiakkaille tarjottava versio, vaan sitä voivat käyttää esimerkiksi verkkokauppayritykset. Se vaikutti utopistiselta ja lähinnä sellaiselta "todellisuudessa säästämme taas tässäkin" -idealta, joten en tullut edes laittaneeksi talteen kyseistä dokumenttia, eikä sitä löydy Postin nettisivuiltakaan, joten en muista ihan varmasti, miten asia siinä esitettiin. Joskus keväällä tai alkukesästä tuli Postin tiedote, jossa kerrottiin, että päiväpostin (siis sen nykynormaalisti 2–3 kertaa viikossa jaettavan) jakelu siirtyisi täällä meidän kulmilla samaan yhteyteen aamulehtien jakelun kanssa. vuosikerta Päätoimittaja • Redaktör • Editor Seija-Riitta Laakso 0400 460 307 seijulaakso@gmail.com Postiosoite • Mail address SP-lehti Lönnrotinkatu 32 B 29 00180 Helsinki Toimituskunta Rasmus Berg, Seppo Laaksonen, Seppo Salonen ja Seija-Riitta Laakso Kustantaja • Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Lehden taitto Seija-Riitta Laakso Painopaikka • Tryckeri K-Print, Tallinna, Viro Lehden ilmestyminen loppuvuonna 2025 No 5/2025 ilmestyy viikolla 42 (lokakuun puolivälissä) . Valokuvaaja Alfred Grohs, kortin julkaisija Gustav Liersch & Co, Berliini, 1914. Siinäpä oli hinta–laatu -suhde kohdallaan! Puheenjohtajamme tuo omalla palstallaan tässä samassa lehdessä esiin varsin relevantin näkemyksen paperintuotannon ympäristövaikutuksista. P ostin toiminnasta tai toimimatta jättämisestä ei nykyään kovin usein löydä mitään myönteistä sanottavaa. Kun lehtiyhtiöt valittavat tilaajien katoamista ja Posti ajaa alas toimintaansa "kirjepostin vähentyessä", niin kyse on aika pitkälti itse aiheutetuista ongelmista. – Egyptiläiset figuurit ovat Amox Rexin "Egyptin loisto"-näyttelystä 2020–2021. Eikä digitaaliseen sanomalehteen voi kääriä kalaa. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 2 Päätoimittajalta seijulaakso@gmail.com SUOMEN Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 105. Sitä taustaa vasten meidän pitäisi tietysti luopua paperilehdistä ja -kirjoista kokonaan. Kuva: Seija-Riitta Laakso... Uudistus on luultavasti heikennys sanomalehtien varhaisjakelun kannalta, mutta digilehden tilaajana en ole muutosta havainnut. Kannen pääkuva: Keisari Wilhelm II ja keisarinna Auguste Viktoria poistumassa Berliinin tuomiokirkossa pidetystä jumalanpalveluksesta I maailmansodan alkupäivinä. Eteisen matolle tipahtelee luukusta huutokauppakohteita, Ristikko-vastauksia (kiitos kaikille lähettäjille, mukava saada oikeaa postia), filateelisia julkaisuja, terveydenhoitoon liittyviä muistutuksia (jotka tulevat sähköisestikin, eli ovat aivan tarpeettomia, mutta järjestelmä nyt kuulemma vaan lähettää) ja lähettelee se verottajakin omia kirjeitään. Hesarin keskustelupalstalla vertailtiin hiljattain paperija digilehtien eroja. Jos lehti ei ehdi aamukahvipöytään, vaan jaetaan vasta joskus iltapäivällä, jos sitä ei saa käännettyä kesäosoitteeseen, tai se kannetaan sinne vasta seuraavana päivänä, tai jos jakelu ei toimi edes kaupungissa, vaan lehteä joutuu jatkuvasti peräämään ruuhkaisen asiakaspalvelun kautta, niin kyllähän tilaaja miettii, saako hän rahalleen sitä vastiketta, joka on alkujaan luvattu. Ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viimeistään 15.9. Mutta iloitaan, kun vielä voidaan. Voittomarginaaleja lyhyellä tähtäimellä laskeskeltaessa unohtuu helposti asiakkaiden näkökulma. Muinakin aikoina saatettaisiin kuitenkin jakaa postia tarpeen mukaan, eli postiluukku saattaisi kolahtaa johonkin muuhunkin aikaan päivän mittaan. Joten sanotaan nyt kerrankin, kun siihen on aihetta
30. M1930 yleismerkkisarjan pitkäikäisin kuva-aihe, s. • Seppo Salonen Uusia havaintoja M1952 autopakettimerkeistä, s. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä yllä mainittuun sähköpostiosoitteeseen. • Jukka Sarkki Alueellinen näyttely Kuopio 250 ensi lokakuussa, s. Viron kuvalliset neuvostoehiöt, s. 40. 44. Ilmoitushinnat • Advertisements 2025 1/1 sivu 500 € , 1/2 sivua 320 €, 1/4 sivua 200 €. 22. Ilmoituksiin liittyvät asiat Päätoimittaja Seija-Riitta Laakso seijulaakso@gmail.com Kustantaja • Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea FI23 1347 3000 4063 67 Laskutus EDI/OVT-tunnus: 003705844528 Operaattori: Maventa Puheenjohtajan palsta, s. 4. 47. Hintoihin lisätään alv. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 3 Tässä numerossa SUOMEN Postimerkkilehti Sinuhe kiinnostaa yhä lukijoita ja tutkijoita, s. 45. • Mikko Kylliäinen Finska missionärer i Namibia, s. 5. • Christer Brunström Nordia 2026 – lisää tietoa näyttelystä, s. 6. Ovaaliteokselle merkittävä kirjallisuuspalkinto, s. • Tuomas Juvonen 3 Ensimmäistä maailmansotaa käytiin myös postikorteilla, s. 46. 34. • Seija-Riitta Laakso Tilaushinnat • Prenumeration • Subscriptions 2025 Suomi ja Pohjoismaat • Finland och Norden • Finland and Nordic countries 56 € Tilaukset ja osoitteenmuutokset • Subscriptions and address changes tilaukset@suomenfilatelistiseura.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. 50. • Christer Brunström SP-lehden sanaristikko, s. 48.. • Pekka Lempiäinen En kolumn på svenska – Bältespännare eller Cinderella, s. Näyttelyitä, tapahtumia, rivi-ilmoituksia, s
Toisaalta esimerkiksi perinteisen Suomi-kokoelman saattaminen huippukuntoon on sekin loputtoman haastava työmaa. Kuten monet ajatuksiani tuntevat tietävät, itse arvotan harrasteita ja vapaa-ajan viettoa pitkälti sen mukaan, millaisia vaikutuksia niillä on elinympäristöömme ja meitä ympäröivään hupenevaan luontoon ja sen monimuotoisuuteen. Se alkoi yleistyä ensin ylempien yhteiskuntaluokkien elämässä, mutta työtä tekevällä väestöllä sitä ei ole ollut ennen 1900-lukua. Siksi ei ole vaikea arvata, etten arvosta vesijeteillä ajelua tai loistoristeilyjä. Suuret linjat ovat löytäneet muotonsa ja yksityiskohtia päästään hiomaan tulevien kuukausien aikana. Kehitettiin tekniikka, jonka voisi luonnehtia olevan ”vaivannäköä vaivannäon välttämiseksi”. Millaisia ympäristövaikutuksia sillä on. Vaikka asia kuulostaa pieneltä, suuret asiat syntyvät monista pienistä asioista yhteensä. Eikä laadusta tingitä. Tilaa oma lehtesi täältä: tilaukset@suomenfilatelistiseura.fi. Tarjoamme uusille tilaajille loppuvuoden 2025 viimeiset kaksi numeroa kaupanpäällisiksi ensi vuoden tilauksen yhteydessä. Nehän on kaiketi otettu käyttöön, koska postimerkkien liimaaminen oli ennen ”hankalaa”. Mitä tahansa aluetta, aihepiiriä tai aihetta kerääkin, vahva kerhotoiminta tarjoaa aina vertaistukea, asiantuntemusta ja apua mieltä askarruttavien kysymysten selvittämiseksi. Eräs asia, joka Suomen Postin toiminnassa ärsyttää minua suuresti, ovat tarramerkit. Nähdään syksyn kerhoilloissa upean harrastuksemme parissa! 22.7.2025, Pekka Lempiäinen Tilaa Suomen Postimerkkilehti vuodeksi 2026! SP-lehti ilmestyy ensi vuonnakin 52-sivuisena kuusi numeroa vuodessa. Tähänhän meklarimme Petri Jansson muistaa jatkuvasti kannustaa. Vapaa-ajan harrastusten määrä on monipuolistunut jatkuvasti tarjonnan lisääntyessä ja monet harrastukset ovat vaipuneet historian hämärään. Miksi tätä ei sitten muualla maailmassa nähdä yhtä lailla tarpeelliseksi. Vuositilauksen 2026 hinta on 58 euroa Suomeen ja Pohjoismaihin, Suomen Filatelistiseuran jäsenet saavat lehden jäsenetuna. Näyttelyn kotisivuille nordia2026.fi lisätään jatkuvasti ajankohtaista infoa, joten niitä kannattaa seurata. Harva kerran kadonnut harrastus on onnistunut tekemään merkittävää paluuta. Ovatko suomalaiset todellakin näin suuressa määrin kaikennäköistä vaivaa karsastava kansa. Miten sitten on filatelian laita. Kuukauden kuluttua aloitamme syyskauden kerhotoiminnan. Järjestelytoimikunta on osoittanut monipuolisen ammattitaitonsa ansiosta jo tässä vaiheessa sen, että tulossa on hieno tapahtuma, suomalaisen filatelian voimannäyttö. Tosiasia joka tapauksessa on, että tämä toiminta on yli kaksinkertaistanut postimerkkeihin liittyvän luonnonvarojen käytön, vieläpä turhaan. Joten jokainen voi ja saa asettaa omat tavoitteensa ja harrastaa kuten parhaaksi näkee. Kokonaisuutena arvioiden se lienee tässä suhteessa eräs parhaista, vaikka aina on varaa parantaa. Toivottavasti jäsenillämme on ollut kesän mittaan aikaa myös filatelialle ehkäpä jonkin uuden keräilyalueen aloittamisen merkeissä. Olisipa saatavana edes vaihtoehtoisesti perinteisiä ”nuoltavia” postimerkkejä! Suomen Filatelistiseuran ja HFF:n yhdessä päävastuullisesti järjestämän Nordia 2026 näyttelyn valmistelut ovat nyt hyvässä vauhdissa. Hallitus 2025 Puheenjohtaja: Pekka Lempiäinen • 0400 403 230 pekka.lempiainen@helsinki.fi Varapuheenjohtaja: Martti Forss • 0400 840 598 martti.forss@onninen.com Sihteeri: Pekka Hurri • 040 503 2144 pekka.hurri@pp.inet.fi Rasmus Berg • 050 5124 987 rasmus.berg@saunalahti.fi Perttu Haglund • 040 545 1239 perttu.haglund@gmail.com Matti Lundberg • 041 531 6112 matti.aj.lundberg@gmail.com Ari Niemelä • 0400 412 125 ari.niemela53@gmail.com Janne Nikkanen • 041 527 6430 nikkanenjanne@gmail.com Toimihenkilöt: Rahastonhoitaja Kai Anttila • 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Olli Saarinen (kerhohuutokaupat) • 0400 934 522 postiaollille@gmail.com Kerhomestari Pertti Hurmerinta • 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Meklarit Petri Jansson • 0400 552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Eero Mäkelä • 0400 602887 sakarieero@gmail.com V apaa-aika on varsin uusi ilmiö ihmisten elämässä. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 4 Puheenjohtajan palsta Suomen Filatelistiseura ry 4 Pekka Lempiäinen
Simo Kettula "Camino francés, ranskalaista tietä Santiago de Compostelaan" ti 25.11. Kesätauon jälkeen taas 25.8. alkaen! Sisään pääsee jo klo 16.30, jolloin voi tutustua huutokauppakohteisiin ja vaihtaa kuulumisia kerholaisten kanssa. Idag figurerar lokalpost på många utställningar och REVENUES har blivit en egen klass. De märken som den nybildade föreningen intresserade sig för fick nu beteckningen Bältespännare och den har vunnit acceptans i vida samlingskretsar i Sverige. 17.9. Det finns inga bevis för att något sådant någonsin har varit verklighet i svensk eller nordisk historia men fenomenet fick bli namnet på den nya föreningen som naturligtvis är mycket fredligare. Klaus Juvas "Pargas posthistoria, del I" 15.10. Jussi Tuori "Automathäftet 1938" 1.10. Cinderella kommer från Storbritannien och där bildades år 1959 en förening som fick namnet Cinderella Stamp Club. Förmodligen fungerar Cinderella bättre i finska förhållanden än Bältespännare (som gissningsvis kanske även förekommer i finsk mytologi). Matti Meriö "Czes?aw S?anian perintöprinssi Lars Sjööblom" 29.9. Det gällde att hitta ett passande namn på den nya föreningen och man sökte sig bakåt i tiden till 1888 då Göteborgs Privata Lokalpost hade haft en framgångsrik verksamhet i den svenska västkustmetropolen. Jukka Mäkinen "Suomen isohampaiset leimamerkit" • • • • • Helsingfors frimärkssamlareförenings (HFF) föredragsprogram för vintern 2025, onsdagar kl.18 i SFs möteslokal på Lönnrotsgatan 32 B. Här han man hitta tändsticksetiketter, gamla kalendrar och annat som inte alls har med kommunikation att göra.. Vesa Hirsmäki "Saturnus" ti 30.9. Seppo Salonen "Euroopan esifilateliaa 1753–1878" • • • • • Aihefilatelistit ry pitää myös kerhokokouksensa SF:n kerhotilassa Lönkalla. Cinderella, eller Askungen på svenska, tvingades föra en tillvaro i skuggan av sina styvsystrar som yrkade på omgivningens hela intresse. Esitelmät alkavat kuukauden viimeisenä tiistaina klo 17.00. Brevmärken förekommer ofta i OPEN-exponat. Konstverket hade installerats i Göteborg år 1863. ti 26.8. År 1966 grundades i Göteborg en riksförening för samlare av främst privat lokalpost, stämpelmärken och brevmärken och inledningsvis var det studiet av lokalpost som dominerade. SF:n kokoukset ja huutokaupat joka arkimaanantai klo 18. Bältespännare och Cinderella är följaktligen namn på exakt samma objekt. Den vackra Cinderella kommer till sin rätt och lever sedan alla sina år lycklig med sin prins. Beteckningen Cinderella förekommer även i svenska filatelistiska kretsar men sedan 1966 har vi även använt Bältespännare för exakt samma sak. Antti Vehviläinen "Puusta on moneksi" ti 28.10. Kjell Sjöblom "Titanic" En kolumn på svenska Christer Brunström, Sverige Christer Brunström. Alkusyksyn esitelmiä: 15.9. Nu slutar ju sagan så att Cinderella (Askungen) kommer till prinsens bal på slottet och det blir kärlek vid första ögonkastet. I det första numret av The Cinderella Philatelist beskrevs samlingsområdena som ”Local stamps, telegraph stamps, railway stamps, revenues, fiscals” och ytterligare ett antal kategorier. Bältespännarmärken har alltid något med kommunikation att göra men auktionärer placerar ibland allt som de inte riktigt vet vad det är under rubriken Bältespännariana. Cinderella var naturligtvis ett passande namn på samlingsobjekt som aldrig fick den uppmärksamhet som de förtjänar. Men i en finsk auktionslista upptäckte jag nyligen att man hade använt ordet Cinderella för något som uppenbarligen inte passade in i de övriga kategorierna. Förhoppningen var naturligtvis att de tidigare så baktalade samlingsområdena skulle få en ny storhetstid och så blev det också. De trekantiga frimärkena hade Johan Peter Molins staty Bältespännarna som motiv. Motivet handlar om kamp på liv och död mellan två män fastbundna med ett bälte och försedda med knivar. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 5 Suomen Filatelistiseura ry 5 Tulevia tapahtumia Lönkalla Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki. Bältespännare eller Cinderella F ör många svenskar är det finska språket något av ett mysterium och det gäller nog tyvärr även mig. Johan Blomster "Automobilens utveckling och dess inverkan på omgivningen" 29.10. Samtliga här nämnda områden hade de mer ”seriösa” filatelisterna i årtionden sett ner på men nu skulle det bli en ändring
Muutamaa minuuttia myöhemmin heidät ammuttiin edessä näkyvään autoon. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 6 "Lähtö Raatihuoneelta viisi minuuttia ennen attentaattia." Itävallan arkkiherttua, kruununprinssi Frans Ferdinand lähdössä puolisonsa Sophien kanssa Sarajevon raatihuoneelta 28.6.1914. – Harvinainen valokuvapostikortti, julkaisija Philipp Rubel, Wien. Ensimmäisen maailmansodan postikortit – propagandaa puolin ja toisin Saksan keisari Wilhelm II piti Berliinissä puheen väkijoukoille, ja siitä on olemassa aitokin postikortti. Sanoma levisi mainiosti postikorteilla: ne olivat aikansa some, jonka sisältöjä kukin sai jakaa edelleen parhaaksi katsomallaan tavalla. Osittain julkaisijoina olivat – varsinkin Saksassa – suuret kustantajat, osittain – varsinkin Ranskassa – taiteilijat, ym. yksityiset tahot.. Niissä näkyvät kunkin maan traditiot: saksalaisten mahtipontisuus, ranskalaisten satiiri, amerikkalaisten uutishakuisuus, jne. Ennen kaikkea taustalla oli politiikka, eli se mitä ihmisten haluttiin ajattelevan. Samaan aikaan kun rintamilla sodittiin eri puolilla Eurooppaa ja vähän muuallakin, kotirintamien tunteisiin pyrittiin vaikuttamaan postikorteilla. Mutta tässä kortissa innokkaasti hattujaan heiluttavat kansalaiset on leikattu ja liimattu kuvaan jostain ihan muualta. E nsimmäinen maailmansota 1914– 1918 oli vielä kuvapostikorttien kulta-aikaa
Suomen Postimerkkilehti 4/2025 7 "Jumala kanssamme." Kun Saksan keisari polvistuu, kaikki muutkin tekevät niin. (Lucien Lévy). Ranska ja Venäjä olivat liittolaisia 1890-luvulla solmitun monivaiheisen allianssin perusteella.. – Hovikuvaaja Ernst Eichgrün, Potsdam. Julkaisija NPG eli Neue Photographische Gesellschaft. – Ranskalainen postikortti, julkaisija L.L. Samaan aikaan toisaalla: venäläiset sotilaat polvistuivat tsaari Nikolai II:n pitelemän ikonin edessä. Tämä kenttähartaus järjestettiin sodan alkaessa Potsdamissa, missä keisariperhe vietti usein kesiään. Myöhemmin ehkä todettiin, ettei ole kovin hyvä idea levittää postikortteja, joissa Saksan armeija on polvillaan, koska oikeanpuoleista korttia näkee myynnissä huomattavasti harvemmin kuin vasemmanpuoleista
Korttien painokset olivat kuitenkin yleensä melko pieniä, ja runsaslukuisuudestaan huolimatta monet ovat hyvinkin harvinaisia. Muiden maailmansodassa mukana olleiden maiden postikortit vaihtelivat tilanteiden mukaan, eivätkä ne enimmäkseen olleet yhtä henkilökohtaisia. Ranskassa taas etenkin Saksan keisari ja hänen vanhin poikansa kruununprinssi Wilhelm olivat tuon tuostakin pilapiirtäjien hampaissa ja varsinkin keisaria esittäviä postikortteja julkaistiin loputtomiin. Viereinen postikortti kuvaa Saksan siirtomaavalloituksia keisari Wilhelm II:n alkukaudella, 1888–1898. Postikorteilla lujitettiin Saksan yhtenäisyyttä 1890-luvulta lähtien. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 8 Ensimmäisen maailmansodan taustalla oli monia syitä, joista yksi tärkeimpiä oli Preussin ja Ranskan vuosien 1870–1871 sotaa seurannut rauha, jonka yhteydessä Ranska menetti Alsacen ja Lorrainen (Elsass ja Lothringen) alueet Preussille. Kaikki tämän sivun postikortit ovat harvinaisia.. Samalla saksalaisia kuningaskuntia yhdistettiin keisarikunnaksi, ja keisariksi julistettiin (Ranskassa Versailles'n palatsin peilisalissa!) Wilhelm II:n isoisä, Preussin kuningas Wilhelm I. Saksalaisissa postikorteissa ei sodankaan aikana juuri pilkattu toisten valtakuntien johtajia, omista puhumattakaan. Kuvateksteinä näissä korteissa oli usein "Unser Kaiser", "Unsere Kaiserin" tai "Un"Eläköön Germania!" ja "Saksan ylpeys". Kuvapostikorttien noustessa 1890-luvulla kaikkialla valtavaan suosioon niistä tuli Saksassa myös media, jonka avulla keisari perheineen tuli tunnetuksi kansan yhdistäjänä, esikuvana ja kansallisen ylpeyden aiheena. Kortit esittivät aina keisariperheen jäsenet myönteisessä valossa ja kunnioittavasti. Näiden kahden maan – Saksan ja Ranskan – propagandapostikortit poikkesivat siis hyvin paljon toisistaan. Seuraavien vuosikymmenien aikana Saksasta rakennettiin yhtenäistä valtakuntaa, Deutches Reichia, preussilaiseen tahtiin. sere Kaiserfamilie" (meidän keisarimme, keisarinnamme, keisariperheemme) ja kruununprinssiparista "Unser Kronprinz" ja "Unsere Kronprinzessin"
Ranskalaisen taiteilijan mukaan "saksalaisen hirviön" tuli palauttaa valloittamansa alueet, kuten Alsace ja Lorraine, Puolan osia ja Afrikan siirtomaat. Piirros on vuodelta 1914, kortti vuodelta 1915.. Postitettu 27.8.1915. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 9 Kolme kahdeksaa vastaan. Muitakin maita liittoutui löyhästi keskenään, aina Japania myöten. Ranska oli ollut tasavalta vuodesta 1870 lähtien, mikä näkyi selkeänä erona suhtautumisessa monarkkeihin. Yrjö V oli myös tsaari Nikolai II:n serkku, he olivat Tanskan kuningasparin lastenlapsia. Saksa puolestaan lähestyi Itävalta-Unkaria ja Osmanien valtakuntaa (Turkkia). Niinpä Saksan keisari Wilhelm II oli Englannin kuninkaan Yrjö V:n serkku, kuningatar Viktoria oli heidän isoäitinsä. Yhdysvallat tuli mukaan vasta 1917. Erilaisten pelkojen seurauksena Ranska ja Venäjä liittoutuivat 1890-luvun kuluessa, ja Ranska ja Britannia solmivat ystävyyssopimuksen (Entente cordiale) 1904. – Valokuvapostikortti, julkaisija NPG eli Neue Photographische Gesellschaft, Berliini. Aluksi oli kyse paikallisesta kriisistä Itävalta-Unkarin ja Serbian välillä. Lopulta Euroopan suurvaltojen keskinäiset sopimukset tulivat täytäntöön, ja Saksa, Ranska ja Britannia julistivat sotia toisilleen. Ylärivissä vasemmalta Turkin, Saksan ja Itävalta-Unkarin johtajat, joita vastaan sotivat (keskellä vas.) Venäjä, Britannia ja Ranska sekä (alarivissä vas.) Montenegro, Serbia, Italia, Belgia ja Japani. Serbialaisen terroristijärjestön Mustan käden 1914 tekemän Itävalta-Unkarin kruununprinssin Frans Ferdinandin murhan jälkeen Itävalta-Unkari asetti Serbialle ehtoja, joihin se ei voinut myöntyä. Heidän äitinsä olivat Tanskan prinsessat Alexandra ja Dagmar. Serkukset sodassa keskenään Pitkään oli ajateltu, että Eurooppa välttyisi sodilta, kun eri maiden kuninkaalliset olivat sukua keskenään. Kolme kahdeksaa vastaan Voimistuva Saksa mahtavine laivastoineen ja siirtomaavalloituksineen koettiin vuosisadan lopulla konkreettiseksi uhkaksi ympäröivissä maissa. Venäjän tsaaritar Alexandra puolestaan oli kuningatar Viktorian tyttärentytär ja siten myös keisari Wilhelm II:n serkku, ja niin edelleen. "Keisarin ruoansulatusvaivat". Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle, mihin Serbian liittolainen Venäjä vastasi julistamalla sodan Itävalta-Unkarille. – Saksan keisari Wilhelm II, Venäjän tsaari Nikolai II ja Englannin kuningas Yrjö V olivat serkkuja keskenään. Venäjällä taas muistettiin vielä hyvin Napoleonin sotaretki Moskovaan 1812. Sodan käynnistikin sitten juuri liittolaissuhteisiin perustuva ketjureaktio. Saksalainen näkemys liittolaissuhteista ennen Yhdysvaltain liittymistä sotaan. Useimmat olivat sukulaisia Englannin kuningatar Viktorian ja Prinssi Albertin tai Tanskan kuningas Kristian IX:n ja kuningatar Louisen kautta, jotkut jopa molempien. Britannia ja Ranska näkivät Saksan hakeutuvan heidän perinteisille tonteilleen
Keisari kenttäharmaissa. Kunniamerkkejä oli alussa runsain mitoin (kuva äärimmäisenä vasemmalla), mutta usein hän esiintyy postikorteissa myös sotilasmanttelissa tai viitassa. Le musée de sires, No 3. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 10 Ranskalaiset olivat perinteisesti tehneet pilkkaa keisarin koreilunhalusta. Näiden saksalaisten propagandakorttien tarkoituksena oli antaa kuva päättäväisestä johtajasta. – Der Kaiser ja Hindenburg eivät tietenkään olleet todellisuudessa rintamalla kummassakaan näistä postikorteista (yllä oikealla ja vieressä). – Viereinen valokuvakortti on osin väritetty käsin vesiväreillä, mikä oli epätavallista saksalaisissa korteissa. Julkaisija NPG eli Neue Photographische Gesellschaft, Berliini.. Postitettu 27.4.1904. Keisari on sijoitettu kuviin kahdesta eri kuvaussessiosta, mutta Hindenburg ei ole ehtinyt vuodenaikojen vaihtuessa kuin avata palttoonnappinsa. Kiiltävistä kengistä päätellen kumpikin lienee alunperin kuvattu siisteissä sisätiloissa, itärintamalla niihin on tarttunut retusoijan siveltimestä vähän luntakin. Keisari Wilhelm II oli tunnettu siitä, että hän pukeutui mielellään upeisiin uniformuihin ja kunniamerkkeihin. Kun sota alkoi, keisari laittoi kyrassieerinsa kaappiin ja alkoi esiintyä harmaassa kenttäuniformussa ("Feldgrau"). Keisari Wilhelm II Preussin armeijan kyrassieerin (cuirassier) juhlauniformussa
Epäilemättä ne ovat kansalaisteni aplodeja." Brittiläisen "Punch"-pilalehden alkuperäisen kuvan julkaisi postikorttina Jarrold & Sons, Lontoo. – Kortti on postitettu 10.6.1915. "Taistelun kautta voittoon" keisari Wilhelmin johdolla. sodan Venäjää vastaan, ja sen liittolaisena Saksa joutui sotaan itärintamallakin.. Taiteilija Willy Stöwerin piirtämään korttiin on saatu mahtumaan kaikki mahdolliset kliseet. Stöwer tunnetaan parhaiten laiva-aiheisista postikorteista. sodan Saksalle. Iso-Britannia oli yksi Belgian puolueettomuuden taanneista valtioista, joten se julisti 4.8. Saksa oli yrittänyt välttää joutumasta kahden rintaman sotaan julistamalla 3.8.1914 sodan Ranskaa vastaan. Wilhelm II: "Mitä tuo kuulemani kaukainen jylinä mahtaa olla. Seuraavana päivänä sen joukot hyökkäsivät Belgian ja Luxemburgin kautta Pohjois-Ranskaan tavoitteenaan Pariisin valtaaminen. Kortin julkaisija on tunnettu ranskalainen kustantaja ELD eli Ernest Le Deley. Itävalta-Unkari julisti 6.8. "Kasakoiden tulo". Suomen Postimerkkilehti 4/2025 11 "Wilhelm menee sotaan huomaamatta tulta takanaan." viestii ranskalainen taiteilijakortti, jossa keisari ratsastaa kohti Pariisia oluttynnyreineen ja kaappikelloineen huomaamatta, että tsaarin armeija uhkaa Berliiniä idästä päin. Keisarin mieleen ollut taiteilija sai professorin arvonimen 1907
Toisessa kortissa uniformu on vaihtunut sodanaikaiseen asuun. Sodan alussa kruununprinssin joukot saavuttivat voittoja länsirintamalla.. Äärimmäisenä vasemmalla ennen sotaa julkaistu postikortti vuodelta 1914. Ehdotus kuitenkin torjuttiin. Julkaisija Verlag Hermann Wolff, Berliini. Saksalaisittain epätyypillisesti molemmat kortit ovat autotypia-painatteita. Myös Ranskan vastaisella länsirintamalla saksalaiset saavuttivat alussa merkittäviä osavoittoja, mutta sitten rintamalinjat jumittuivat pitkäksi asemasodaksi, jossa käytiin valtavia, tuloksettomia, suuret sotilastappiot aiheuttaneita taisteluita mm. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 12 Saksa menestyi pitkään varsin hyvin itärintamalla Venäjää vastaan. Kortti on lähetetty 18.8.1916. Syyskuussa 1916 Vilhelm sai komennettavakseen oman armeijaryhmän Heeresgruppe Deutscher Kronprinz, joka muodostettiin yhdistämällä kolme länsirintaman keskiosasta vastannutta saksalaista armeijaa. Kumpaakin armeijaryhmää johti käytännössä ammattisotilas, ja kruununprinssin osa oli enemmän muodollinen. Kruununprinssi Wilhelm tykistön ampumaharjoituksissa 1900-luvun alkupuolella. Saksan puolelta sotilasjohtoon kuului länsirintamalla kruununprinssi Wilhelm, joka nimitettiin elokuussa 1914 viidennen armeijan komentajaksi ilman kummoistakaan kokemusta komentajan tehtävistä. Verdunissa (molemmin puolin yhteensä noin 700 000 kaatunutta) ja Sommessa (yli miljoona kaatunutta) vuonna 1916 sekä Passchendaelessa (liki 500 000 kaatunutta) vuonna 1917. Kruununprinssi Wilhelm oli husaarikaartin upseeri, josta julkaistiin paljon postikortteja husaarin uniformussa ja hevosten parissa. Kesällä 1918, tappiollisen toisen Marnen taistelun jälkeen, Wilhelm tajusi sodan olevan luultavasti hävitty ja ehdotti Saksan ylimmälle sodanjohdolle perääntymistä ja rauhan tavoittelua
"Meidän keisariparimme ja kruununprinssi lännessä". Kruununprinssi autossa." Kruununprinssi Wilhelm jakamassa kunniamerkkejä ansioituneille sotilaille. – Myöhempi postikortti äärimmäisenä oikealla viittaa Wilhelmiin "hymyilevänä tappajana". Saksalaisista postikorteista päätellen länsirintamalla oli jokseenkin rauhallista, vaikka tuhoisat taistelut seurasivat toisiaan, eikä mitään edistymistä tapahtunut mihinkään suuntaan. Keisarinnalla on päässään kukkahattu ja kädessään kamera, niin kuin kesäretkellä ainakin. Berger Potsdamista, julkaisija NPG.. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 13 Ranskalaisissa satiiripostikorteissa Wilhelm ja hänen armeijansa kuvattiin sodan alussa nippuna tuoretta parsaa. "Länsirintamalta ei mitään uutta". "Matkalla Verdunin taisteluun. Kuvan on ottanut hovikuvaaja G. Kortti on päivätty huhtikuussa 1915. Hän itse kirjoitti myöhemmin muistelmissaan, että hymyileminen oli hänelle luonteenomaista, eikä sotiminen todellakaan tuottanut hänelle iloa. Luonteenomaista oli myös jatkuva tupakointi, jota harrastivat kaikki keisariperheen jäsenet, keisarinnaa ehkä lukuunottamatta
Suomen Postimerkkilehti 4/2025 14 Lyonissa Ranskassa julkaistussa postikortissa ei säästelty sanoja Saksan keisariperheen herjaamisessa: "Euroopan suuret verenvuodattajat – katedraalien tuhoajat, lasten tappajat, nämä suuret verenvuodattajat, Hohenzollernit*, hyökkääjät, keitä he ovat. Häpeä näille kruunupäille, inhottaville sioille..." Keisari Wilhelmin kaikki kuusi poikaa olivat saaneet preussilaisen sotilaskoulutuksen. Gootteja, hunneja vai vandaaleja. * Keisarillinen perhe oli Hohenzollernin sukua. Vasemmalta eturivissä keisari, kruununprinssi Wilhelm sekä prinssit Eitel Friedrich, Adalbert (laivaston uniformussa), August Wilhelm, Oscar ja Joachim. Kortin kuva on paraatista ajalta ennen sodan puhkeamista.Valokuvaaja Alfred Grohs, julkaisija Gustav Liersch & Co, Berliini. Kruununprinssi Wilhelm pääsi suhteellisen vähällä ja muita keisariperheen jäseniä trollaavat postikortit ovat erittäin harvinaisia. Ympärysvaltojen eli Saksan vihollisten (etenkin Ranskan) postikorteissa keisari Wilhelm II leimattiin tavallisesti yksin syntipukiksi kaikelle kauheudelle. "Se on nyt kiinni meistä kahdesta".
Ranskalainen pienkustantaja on tehtaillut alkujaan saksalaisesta keisariparin hopeahääpäiväkortista vuodelta 1906 (vas.) oman versionsa, jossa alkuperäiset tekstit on korvattu punaisin kirjaimin: "Saksan Wilhelm II:n keisarillinen perhe tai Lutikkaperhe". Suomen Postimerkkilehti 4/2025 15 "Jumala ei hylkää omiaan!" Kruununprinsessa (vas.) ja keisarinna hyväntekeväisyyspostikortilla. Valokuvaaja Alfred Grohs, julkaisija Gustav Liersch & Co, Berliini. – Phototype, Tarnaise, Poux, Albi. Keisarinna Auguste Viktoria ja kruununprinsessa Cecilie olivat aktiivisesti mukana hyväntekeväisyystyössä koko sodan ajan. Saksassa heistä julkaistiin postikortteja, joissa he ovat saattamassa rintamalle lähtijöitä, tutustumassa sairasjuniin, tapaamassa haavoittuneita sotilaita, ym. Keisarinna Auguste Viktoria (kuvassa keskellä) saattamassa rintamalle lähteviä Punaisen Ristin sisaria rautatieasemalla. Lisäksi julkaistiin runsaasti patrioottisia kortteja, joiden tuotto meni suoraan hyväntekeväisyysjärjestöille.
Toisessa kädessään hän pitelee asetta, jolla on tappanut jo joitakin. Ensimmäisen maailmansodan kuluessa kehitettiin monia uudentyyppisiå aseita niin maalla, merellä kuin ilmassa. Zeppeliinit, jotka pommittivat kaupunkien siviilejä (mm. Saksan keisari Wilhelm oli harras uskovainen, mikä näkyy mm. "Jumalan lähettämä". Kenttäpostikortti, lähetetty Dresdenistä 16.9.1915. "Jumala rankaiseee Englantia". Suomen Postimerkkilehti 4/2025 16 "Antakaa lasten tulla minun tyköni," sanoo pyhimyksen kehällä varustettu Kaiser postikortissa lapsille. Ranskassa kirkko ja valtio oli erotettu toisistaan muutamaa vuotta ennen sodan alkamista, eikä siellä kaihdettu tekemästä satiirisia piirroksia aiheesta.. Ranskalainen propagandakortti. Saksalainen propagandakortti Lontoon ja Hullin pommituksista. tämän sivun postikorteissa – tavalla tai toisella. Ranskalainen propagandakortti. – Taiteilija Pierre Chatillon, 1915. siksi, etteivät osuneet aikomiinsa sotilaskohteisiin) olivat otollinen aihe postikorttipropagandassa puolin ja toisin. Édition PAC. – Taiteilija Pierre Chatillon, 1915
Myös niistä voi löytää postikortteja.. – Julkaisija ELD eli Ernest Le Deley, 1916. Pariisissa zeppeliinien pommittamia rakennuksia kuvattiin postikorteilla, ja ilmaiskujen uhrien valtiollisista hautajaisista julkaistiin postikorttireportaaseja. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 17 Teksti kortin takana: "Zeppeliini pommittaa Hullin kaupunkia – valonheittäjät löysivät sen juuri – ja silloin se nousee". "Omistettu Zeppeliinin uhreille, jotka murhattiin häpeällisesti 9. Zeppeliinejä käytettiin Britannian ja Ranskan kaupunkien pommituksiin elokuuhun 1917 asti, jolloin saksalaiset ottivat käyttöön tehokkaammat kaksitaso-Gotha-pommittajat. Englantilainen virallisen lehdistötoimiston julkaisemasta valokuvasta tehty postikortti, 1915. elokuuta 1916". Runossa surraan viattomia uhreja ja verrataan vihollisia vampyyreihin, jne. Mutta takaisinmaksun päivä koittaisi! Pommit osuivat Hulliin, missä kymmenkunta ihmistä – joukossa kolme lasta – kuoli (kaksi heistä järkytyksestä) ja 20 haavoittui. Öisten pommitusten aikaan zeppeliinit pysyivät näkymättömissä ja mikäli tulivat havaituiksi, ne katosivat. Englantilainen propagandakortti, 1916
"Äiti, äiti, miksi?" Lusitanian upottaminen ranskalaisella postikortilla. Chicago, 1917. Sukellusvenesotaa käytiin pitkälti Saksan johdolla. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 18 "Cunard Linen 'Lusitania' saksalaisen sukellusveneen torpedoima ja upottama (...) Etelä-Irlannin rannikolla 7. Yleinen mielipide muuttui Atlantin toisella puolella voimakkaan saksalaisvastaiseksi. U-20 oli se alus, joka upotti RMS Lusitanian toukokuussa 1915 Atlantilla laivan ollessa matkalla New Yorkista Liverpooliin. Postitettu Lothringenissa 14.7.1915. Kun brittien kauppasaartoon joutunut Saksa aloitti (tekemästään sopimuksesta huolimatta) rajoittamattoman kauppalaivojen upotussodan helmikuussa 1917, Yhdysvallat liittyi sotaan ympärysvaltojen puolelle huhtikuussa 1917.. toukokuuta 1915..." Englantilainen muistokortti 1915. Se on osa The Chicago Daily News'n postikorttisarjaa, joka koostuu pääosin sotakirjeenvaihtajien Euroopasta lähettämistä kuvista. "Alokkaita saapumassa leirille", on otsikkona viereisessä postikortissa. Tämä johti osaltaan Yhdysvaltain liittymiseen sotaan vuonna 1917. Sukellusveneiden avulla Saksan laivasto kykeni upottamaan suuret määrät vihollismaiden sotaja kauppa-aluksia. Saksalaisia sukellusveneitä sotasatamassa, vasemmalta U-22, U-20, U-19 ja U-21. Tällä aukeamalla kuvataan sotaan lähtöä. Turmassa hukkui lähes 1 200 ihmistä, joista toista sataa oli amerikkalaisia
Niiden sanoma oli tarmokas ja optimistinen. "Lähdössä Ranskaan." "The Chicago Daily News'n postikorttisarjasta 1917. Se käy ilmi näistäkin postikorteista. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 19 "Pioneerit marssilla." The Chicago Daily News'n postikorttisarjasta 1917. Tietenkin korteilla pyrittiin vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen. Amerikkalaisia saapui nyt sotaan jopa 10 000 miehen päivävauhtia.. Kuvatekstin mukaan tässä heitellään miestä huopaa käyttäen. saapuminen liput liehuen ja torvet soiden Eurooppaan, varautuminen kaasuhyökkäyksiin, modernit panssarivaunut, jne. Tämän korttisarjan postikorttien aiheita ovat tässä esitettyjen lisäksi mm. Amerikkalaiset toivat ympärysvaltojen väsyneille ja kuluneille joukoille kaivattua uutta energiaa. The Chicago Daily News'n postikorttisarjasta 1917
Saksan mielipidettä sopimuksen sisällöstä ei kyselty, vaan Ranska ja Britannia sanelivat ankarat rauhanehdot, joiden vuoksi saksalaiset alkoivat pian kutsua Versailles’n rauhaa ”häpeärauhaksi”. Alexandra oli lisäksi saksalainen ja hänellä uskottiin olevan saksalaissympatioita. Tsaariperhettä ei huolittu myöskään Ranskaan, vaikka sitäkin tiedusteltiin. Marraskuun alussa oltiin tilanteessa, jossa keisarin välitön ero katsottiin ainoaksi ratkaisuksi tilanteeseen ja rauhan saamiseen. Myöhemmän ajan historioitsijoiden mielestä Versailles’n rauha ei ratkaissut Euroopan ongelmia, vaan päinvastoin, se oli pääasiallinen syy toisen maailmansodan syttymiseen parikymmentä vuotta myöhemmin. Sitä ei perustuslaki kuitenkaan hyväksynyt, eikä juuri kukaan muukaan. Kaksi päivää myöhemmin Saksa solmi ympärysvaltojen kanssa aselevon Compiègnessa Ranskassa. Saksan ja ympärysvaltojen välinen aseleposopimus solmittiin rautatievaunussa Compiègnen metsikössä Ranskassa. Marraskuun 9. Kuningas Yrjö – jonka kaikki omat isovanhemmat olivat saksalaisia – jopa vaihtoi Britannian hallitsijaperheen vanhan saksalaisen sukunimen SaksiCoburg-Gothan Windsoriksi vuonna 1917. Syksyllä 1918 kävi ilmeiseksi, ettei saksalaisilla ollut enää mitään haluja sotimiseen. Toisen maailmansodan aikana Hitler pakotti Ranskan allekirjoittamaan uuden aselevon samassa paikassa ja samassa vaunussa maan antauduttua natsi-Saksalle kesällä 1940. Vuoden 1917 helmitai maaliskuussa, ajanlaskusta riippuen, vallankumous syöksi tsaarin valtaistuimeltaan. päivänä keisari ilmoitti erostaan ja lähti samana yönä Hollantiin maanpakoon. Venäjä oli ollut pitkään Ranskan liittolaisvaltio, mutta saksalaisvastaisuus oli siellä erittäin voimakasta, kuten tämän jutun postikorteistakin on havaittavissa. Lopullinen rauhansopimus, Versailles'n rauha, solmittiin kesällä 1919. Saksalaiset hävittivät sen jälkeen muistopaikan ja siirsivät vaunun näytteille Berliiniin, mutta tuhosivat vaunun myöhemmin huhtikuussa 1945. Koko keisarillinen perhe laitettiin ensin kotiarestiin ja sitten vangittin. Kuten tiedämme, tsaariperhe murhattiin Jekaterinburgissa heinäkuussa 1918. Compiègnen metsän muistoaukio rakennettiin sodan jälkeen uudelleen ja siellä on vuodesta 1950 ollut nähtävyytenä junavaunu, joka kuuluu samaan vaunusarjaan alkuperäisen kanssa.. Paikalliset viranomaiset yrittivät saada perheen ulkomaille turvaan, mutta Englannin kuningas Yrjö V kieltäytyi ottamasta heitä vastaan, vaikka sekä Nikolai että Alexandra olivat hänen serkkujaan. Kuullessaan nimenvaihdoksesta keisari Wilhelm II:n väitetään sanoneen, että hänpä taitaakin seuraavaksi mennä katsomaan Shakespearen näytelmää Saksi-Coburg-Gothan iloiset rouvat. klo 11. Etenkin Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson piti monarkiasta luopumista edellytyksenä rauhan solmimiselle. Työläiset lakkoilivat, armeijan yksiköt kapinoivat. Horjuvat keisarikunnat Venäjän sotamenestys oli ollut heikkoa ja elintarvikepula kaupungeissa pahensi tilannetta entisestään. Syynä kieltäytymiseen oli pelko oman aseman menettämisestä herkässä tilanteessa. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 20 Venäjän keisariperhe ranskalaisella 1920-luvun muistopostikortilla. Junavaunu oli vuodesta 1921 näytteillä Pariisin Hôtel des Invalides'ssa (yllä oleva kortti on siltä ajalta), mutta se siirrettiin 1927 Compiègneen muistoaukiolle. Aikansa emmittyään Wilhelm II yritti ensin saada ratkaisua, jossa hän luopuisi keisarin kruunusta mutta jatkaisi edelleen Preussin kuninkaana. Muutkin keisarikunnat horjuivat jo pahasti. Aselepo astui voimaan 11.11
– Oikealla entinen keisari kävelyllä Amerongenissa. Mitä Saksan entisen keisariperheen jäsenille ensimmäisen maailmansodan jälkeen tapahtui, siitä enemmän SP-lehden seuraavassa numerossa. Seija-Riitta Laakso. Lisäksi on sellaisia ennen ja jälkeen -kortteja, joissa on entinen patsas ja sen tilalle pystytetty jonkun ranskalaisen merkkimiehen patsas. Postikortissa vasemmalla keisari Wilhelm II:n virallinen tiedonanto, jossa hän ilmoittaa luopuvansa keisarin ja Preussin kuninkaan asemasta kaikkine niihin liittyvine etuineen ja velvollisuuksineen. Se on päivätty Amerongenissa, Hollannissa, 28.11.1918. Samassa yhteydessä saivat kyytiä Saksan keisarien Fredrik III:n ja Wilhelm I:n patsaat Metz'ssä, Lorrainessa (saks. Kaadetuista patsaista on useita postikortteja. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 21 Ranskalaiset saivat Versailles'n rauhassa takaisin 1871 menettämänsä Alsacen ja Lorrainen. Lothringen)
Engelin (1778–1840) arkkitehtuuria käsittelevän aihekokoelmani vuoksi. Yleismerkeistä voidaan siten tilata tarpeen mukaan uusia tilauseriä. Maisemaa hallitsee rakennusten yläpuolelle kohoava tuomiokirkko, joka on yksi Engelin päätöistä ja osa Senaatintorin kokonaissuunnitelmaa. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 22 Yleismerkkisarjojen 1930 ja 1954 nimellisarvoltaan 100 markan sekä yleismerkkisarjan 1963 nimellisarvoltaan yhden markan postimerkki muodostavat Suomen yleismerkkien joukossa erikoistapauksen: mikään muu kuva-aihe ei ole esiintynyt samanlaisena kolmessa yleismerkkisarjassa. Postimerkeissä on kuvattuna näkymä mereltä Helsingin Kauppatorille, jota reunustavat rakennukset ovat Engelin suunnittelemia, kuten Seurahuone, tai hänen oppilaidensa tai avustajiensa töitä. Postitaksan muuttuessa yleismerkistä ei välttämättä tilata uutta erää, vaan tällöin julkaistaan uusi merkki, jolla on muuttunutta taksaa vastaava nimellisarvo. K iinnostuin yleismerkkisarjojen 1930 ja 1954 sadan markan ja yleismerkkisarjan 1963 yhden markan postimerkistä C. Filatelian sanasto (1989) määrittelee yleismerkin postimerkkijulkaisuksi, jonka painosmäärä on ennalta rajoittamaton. Kaavio 1. Sadan ja yhden markan Helsinki-aiheisten postimerkkien tilauserien ajankohdat (vihreät palkit ja pystyviivat), yleismerkkisarjojen kaikkien merkkien tilauserien ajankohdat (ehjä viiva) sekä kunkin yleismerkkisarjan postimerkkien postituskelpoisuuden päättyminen (katkoviiva).. Vuoden 1930 yleismerkkisarjan 100 markan postimerkin nimellisarvo oli ilmestymisvuonnaan suurin siihen mennessä julkaistuista suomalaisista postimerkeistä ja säilyi suurimpana vuoteen 1950 saakka, jolloin julkaistiin 300 markan yleismerkki. L. Postimerkit, jotka eivät viihtyneet yksin Kuva 1. Suomessa nimellisarvoltaan pienten yleismerkkien kuva-aiheena on ollut vaakunaleijona. Poikkeuksena ovat yleismerkkisarjat 1954 ja 1963, joissa leijonamerkit ja suurin osa kuvamerkeistä ovat samanlaiset arvomerkintöjä lukuun ottamatta. Näkymä pääkaupungin uusklassiseen keskustaan on ollut luonteva valinta tällaisen postimerkin aiheeksi. Yleismerkkisarjoja uudistettaessa leijonamerkit ja kuvamerkit on suunniteltu yleensä uudestaan. Yleismerkkisarjojen 1930 ja 1954 sadan markan ja yleismerkkisarjan 1963 yhden markan postimerkit. Yleismerkillä on usein, mutta ei aina, jotakin postitaksaa vastaava käyttötarkoitus. Yliopiston kirjaston kupolikin postimerkeissä on nähtävissä. Kun yleismerkin nimellisarvo on suuri, kuva-aiheena on useimmiten ollut kansallismaisema, merkittävä historiallinen rakennus tai kansallinen monumentti, kuten Punkaharju, Olavinlinna, Eduskuntatalo tai Kansallismuseo. Ainoana täysin samanlaisena yleismerkkikuvana sarjasta 1930 sarjaan 1963 asti säilyi näkymä Helsingin Kauppatorille (kuva 1)
Samankokoinen 200 000 kappaleen painos oli vuonna 1938 Lahdessa pidettyjä pohjoismaisten talviurheilulajien maailmanmestaruuskisoja varten julkaistuilla erikoismerkeillä. Yleismerkkisarjan 1930 muiden kuvamerkkien ensimmäisten tilauserien painokset laskettiin useimmiten miljoonissa ja kaikkien tilauserien koot olivat suurempia lukuun ottamatta samaan aikaan julkaistun 50 markan merkin ensimmäistä tilauserää. Yleismerkkisarjan 1930 sadan markan postimerkki Postija lennätinhallituksen kiertokirjeessä 78/1942 (30.3.1942) kerrottiin valtioneuvoston keväällä 1941 tekemästä päätöksestä, jonka mukaan ”postiliikenteessä on otettava käytäntöön 100 ja 50 markan postimerkit”. Niiden arvo oli keskimäärin noin 5 200 markkaa. Näiden uusien postimerkkien myynti päätettiin aloittaa 2.5.1942. Sataan markkaan tai sen yli kohoavaan postitaksaan olisi voinut johtaa myös lähetyksen vakuuttaminen. Itsenäisyyden aikana pienempi määrä oli painettu vain muutamia nimellisarvoltaan suuria Saarisen mallin merkkejä, vuonna 1928 kansainvälisen postimerkkinäyttelyn lisäpainamaa Saarisen mallin yhden ja puolentoista markan postimerkkeihin, vuonna 1930 Zeppelin-lisäpainamaa 10 markan yleismerkkiin sekä vuonna 1931 Pro Filatelia -julkaisua. Jatkosodan alkaminen oli tuolloin kuitenkin vain reilun kahden kuukauden päässä. Merkit kaiversi Suomen Pankin Setelipainolle vuodesta 1922 työskennellyt Alexander Laurén. Vuonna 1942 ulkomaille lähetettiin 150 vakuutettua kirjettä, arvoltaan yhteensä 721 365 markkaa eli keskimäärin noin 4 800 markkaa. Pakettien lähettäminen oli keskeytetty ”erinäisiin Euroopan maihin samoin kuin käytännöllisesti katsoen kaikkiin Euroopan ulkopuolella oleviin maihin”. Maksu vakuutetusta lähetyksestä vaikkapa Ruotsiin olisi 4 800 markan vakuutussummasta ollut 1,40 markkaa. Uusien postimerkkien käyttötarkoituksesta kiertokirjeessä kerrottiin, että niitä tarvitaan postiliikenteessä ”etupäässä ilmakirjelähetysten ja ulkomaille osoitettujen pakettien postimaksujen suorittamiseen”. Samalla valtioneuvosto oli vahvistanut Signe Hammarsten-Janssonin tekemät luonnokset sekä sadan että 50 markan postimerkkejä varten. Postija lennätinhallinnon kertomus vuodelta 1942 toteaa, että postia ei voitu lähettää ”niihin maihin, jotka olivat julistaneet Suomelle sodan” eli Neuvostoliittoon ja Isoon-Britanniaan sekä sen siirtomaihin. Lentopostia oli kuljetettu marraskuusta 1941 alkaen Suomesta Saksaan linjalla Helsinki–Tallinna–Riika–Königsberg– Danzig–Berliini. Sadan markan tai suurempi postitaksa olisi syntynyt siten silloin, kun vakuutussumma olisi ollut yli 300 000 markkaa. Maksu vakuuttamisesta oli 30 penniä jokaista 1000 markkaa kohti (1.1.1935– 30.6.1945). Postija lennätinhallituksen kertomuksen mukaan vuonna 1942 kotimaassa lähetettiin 86 731 vakuutettua kirjettä. Posti ei kulkenut myöskään Kreikkaan, Jugoslaviaan, Aasian maihin eikä suurimpaan osaan Afrikkaa. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 23 Kirjassaan Yleismerkit 1930 Hannu Kauppi toteaa, että sadan markan yleismerkin ”maksuarvo oli ilmestyessään erittäin korkea, eikä sillä ollut perustaksaisia yksittäiskäyttöjä, joita erittäin harvoin taksakombinaatioillakaan saadaan aikaan”. Tämän artikkelin tarkoituksena on pohdiskella, millaisten postilähetysten ja -palvelujen maksamiseen näitä kolmea postimerkkiä käytettiin ja millaisia muutoksia käytössä tapahtui vuodesta 1942 vuoteen 1981, jolloin yleismerkkisarjan 1963 yhden markan postimerkin viimeinen tilauserä painettiin (kaavio 1). Sadan markan merkin ensimmäisen tilauserän kokoa selittänee toisaalta sille ajateltu käyttö ja toisaalta se, että postinvaihto oli keskeytyksissä moniin maihin, jonne lentopostia ja paketteja olisi normaalioloissa voitu lähettää. Kuukausi ennen sadan markan postimerkin myynnin aloittamista, huhtikuun ensimmäisenä päivänä 1942, tuli voimaan Suomen postija lennätinhallinnon ja Saksan valtakunnanpostin välinen sopimus postiliikenteestä. Sadan markan postimerkin ensimmäisen tilauserän painos oli melko pieni, 200 000 kappaletta. Tällainen vakuutussumma olisi kuitenkin ollut huomattavan suuri ja siten varsin epätodennäköinen. Valtioneuvoston tehdessä huhtikuussa 1941 päätöstään postimerkkien julkaisemisesta elettiin välirauhan aikaa ja posti kulki vielä esimerkiksi Etelä-Amerikkaan, Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Australiaan. Elinkustannusindeksi vuosina 1932–1982 sekä ensimmäisen painokuokan kirjeja paketti-indeksit samalta ajalta (1932 = 100).. Viimeiseen rauhanvuoteen 1938 verrattuna vakuutettujen kirjeiden määrä ulkomaille oli vähentynyt huomattavasti, sillä silloin niitä lähetetKaavio 2. Käytännössä lentopostin taksa Saksaankaan ei todennäköisesti noussut sataan markkaan
Postitaksa 170 mk muodostui seuraavasti: 29 g kirjeen taksa ulkomaille 40 mk, kirjauslisä 25 mk ja vakuutusmaksu 105 mk (1.1.1952– 31.5.1956). Kaaviossa 2 on esitetty elinkustannusindeksin kehitys vuodesta 1932 vuoteen 1982 (1932 = 100). Inflaatio oli 1930-luvun aikana ollut lähes olematonta, mutta sotavuosina elinkustannukset alkoivat nousta. Vuonna 1952 Suomesta lähetettiin ulkomaille 320 vakuutettua kirjettä, joiden vakuutusmäärä oli keskimäärin 53 790 mk. 57 450 mk vakuutusmaksu muunnettuna kultafrangeiksi oli postin merkinnän mukainen 766 kFr (1.11.1949–31.5.1956). Kuva 3. Vakuutettu kirje on lähtenyt Helsingistä Geneveen 20.2.1952. Vuodesta 1939 vuoteen 1950 mennessä ensimmäisen painoluokan kirjeen postitaksa kasvoi kymmenkertaiseksi. Postitaksaa ei ole voitu lähteistä selvittää, mutta maksettu 574 mk vastaa postin tekemää lyijykynämerkintää, joka jää osittain 300 mk yleismerkin alle. Sadan markan merkin esiintymisen sota-ajan lähetyksillä voidaan arvioida olevan vähintäänkin epätavallista tai harvinaista. Turusta 24.9.1952 lähetetty paketti on kulkenut Tukholman, Göteborgin ja Englannin kautta Kanadaan. Sadan markan yleismerkin ensimmäisellä tilauserällä ei ilmestyessään tai seuraavinakaan vuosina liene ollut kovinkaan paljon käyttöä. Kaavioon 2 on laskettu myös ensimmäisen painoluokan kirjeen ja paketin kunkin vuoden joulukuussa voimassa olleen postitaksan suhteellinen kehitys siten, että kummankin taksoja verrataan vuoteen 1932, jonka arvo on 100. Varsinkin kirjeen taksan nopea nousu noudatti pitkään sodan jälkeen elinkustannusten kasvua. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 24 tyttyä se kiihtyi 30–50 %:iin vuodessa. Todennäköisesti suuri osa sadan markan yleismerkkien ensimmäisestä tilauserästä käytettiin vasta myöhemmin, kun postiyhteydet sodan jälkeen alkoivat palautua ja kotimaassa pakettiliikenne lisääntyi. tiin 4 027 kappaletta. Myös vakuutettujen kirjeiden vakuutusarvo oli laskenut, sillä vuonna 1938 vakuutetun kirjeen arvo oli keskimäärin 10 000 markkaa. Vielä harvinaisempaa on sadan markan postimerkin yksittäiskäyttö lähetyksillä. Yleismerkkisarjan Kuva 2. Sotavuosina inflaatio oli 10–20 %:n luokkaa, mutta sodan pää
Kaavion 2 perusteella pakettien postitaksa kotimaassa oli noussut hitaammin kuin elinkustannusindeksi, mutta kuitenkin kuusinkertaistunut vuodesta 1939 vuoteen 1950. Uuden yleismerkkisarjan kuvamerkkejä alettiin painaa vuonna 1956, mutta tämän jälkeen vanhan yleismerkkisarjan sadan markan postimerkkiä valmistettiin vielä kaksi tilauserää. Sadan markan postimerkin yksittäiskäyttö ei kuitenkaan ollut yleistä, koska nimellisarvoa vastaavan taksan muodostuminen edellytti varsin monta lisämaksua ja sopivaa vakuutussummaa. Kortti Turusta Tukholmaan on postitettu pikalähetyksenä 26.6.1962. Vuosina 1945–1957 lentopostissa Pohjois-Amerikkaan lähetetyn kirjeen lisämaksu vaihteli 9 ja 22 markan välillä viittä grammaa kohti, joten ensimmäistä painoluokkaa painavamman kirjeen postitaksa ylitti usein sata markkaa. Vakuutetut lähetykset lienevät olleet suureksi osaksi yritysten välistä kirjeenvaihtoa, jolloin vakuutussumma on voinut useinkin nousta niin suureksi, että lähetyksen postitaksan maksamiseen on tarvittu sadan markan postimerkkejä. Kaaviosta 1 nähdään, että vuoteen 1948 mennessä sadan markan postimerkistä oli painettu kolme tilauserää, mutta vuosina 1951–1957 tilauseriä tehtiin vielä kahdeksan lisää, mikä osoittaa, että sadan markan merkille oli aiempaa enemmän tarvetta 1940-luvun lopun inflaation ja postimaksujen nousun vuoksi. Tämä koskee myös lentopostissa lähetettyjä painavia tavaranäytteitä ja paketteja (kuva 3). Yritysten välinen postiliikenne selittänee myös sen, että vakuutettujen lähetysten maksamiseen käytettyjen merkkien yhteenlaskettu nimellisarvo ei aina vastannut postitaksaa, vaan oli sitä suurempi. Esimerkiksi vuosina 1953–1956 lentopostina Yhdysvaltoihin tai Kanadaan lähetetyn 25 g painavan kirjeen postitaksa olisi ollut 40 markkaa (1.1.1952– 31.5.1956) ja lentolisä 60 markkaa (1.7.1953–30.9.1957) eli yhteensä sata markkaa. Kauemmas, kuten lentopostilähetyksissä Australiaan tai Etelä-Amerikkaan, sadan markan postitaksa ylittyi vielä helpommin. 1940-luvun loppuun mennessä ensimmäisen painoluokan kirjeen ja paketin postitaksat olivat nousseet 15 ja 25 markkaan. Tällä taksayhdistelmällä sadan markan postimerkki voi siis esiintyä yksinään. Suuri vakuutussumma toisaalta johti siihen, että postimerkkejä tarvittiin enemmän kuin sadan markan arvosta (kuva 2). Suomen Postimerkkilehti 4/2025 25 1930 leijonamerkeistä ilmestyikin sodan jälkeen vuosittain uusia arvoja ja värejä. Yleismerkkisarjan 1954 sadan markan postimerkki Uutta yleismerkkisarjaa oli kaavailtu 1940-luvun lopulla, mutta uudistus toteutui vasta, kun Suomen Pankin Setelipaino sai käyttöön uuden painokoneen. Vuonna 1952 käyttöönotetulla koneella painettiin aluksi veromerkkejä. Yleismerkkisarjan 1930 nimellisarvoltaan kuutta suurinta kuvamerkkiä valmistettiin edelleen. Vuoden Kuva 4. Arvokkailla lähetyksillä sadan markan merkkiä on 1950-luvulla 300 markan merkin julkaisemisen jälkeen käytetty myös täydennysarvona. Samana aikana kirjauksen lisämaksu oli kohonnut 15 markkaan, pikalähetyksen 25 markkaan ja vakuuttamisen yhteen markkaan kutakin vakuutettavaa tuhatta markkaa kohti. Tämä tarkoittaa sitä, että sadan markan postitaksa olisi syntynyt vuoden 1949 lopulla vakuutettuna pikalähetyksenä postitetusta ensimmäisen painoluokan kirjeestä, kun vakuutussumma olisi ollut 35 000 markkaa. Esimerkki tällaisesta lähetyksestä vuodelta 1947 on Hannu Kaupin kokoelmakirjassa (2025). Lentopostireittien avautuessa sodan jälkeen sadan markan postimerkeille syntyi enemmän käyttöä kuin aiemmin, ja vuoden 1945 lopussa tilattiin sadan markan merkistä toinen tilauserä. Kahta vuotta myöhemmin sillä ryhdyttiin painamaan uuden yleismerkkisarjan leijonamerkkejä, joista ensimmäiset, kotimaan kirjeen ja postikortin lähettämiseen tarkoitetut merkit tulivat myyntiin 24.4.1954. Toisaalta posti ei aina näytä muistaneen periä maksuja vakuutetun lähetyksen lakkauksesta tai laskennasta. Vakuutetun lähetyksen lisämaksu nousi vuonna 1945 yhteen markkaan ja vuonna 1950 edelleen kahteen markkaan kutakin tuhatta markkaa kohti. Esimerkiksi 8 kg painavan paketin postittaminen kirjattuna pikalähetyksenä olisi 1940-luvun lopulla johtanut sadan markan postitaksaan seuraavasti: paketin taksa 60 mk (1.12.1948–30.6.1950), kirjauslisä 15 mk (1.12.1948–30.6.1950) ja pikalähetyksen lisämaksu 25 mk (1.1.1948–31.12.1951). Seuraavina vuosina sadan markan postitaksa ylittyi painavilla paketeilla ilman kirjaus-, pikatai muita lisämaksujakin. Lakkausmaksu oli vuosikymmenen lopussa 10 markkaa. Taksa 120 markkaa muodostuu postikortin taksasta 20 mk (1.6.1956–31.12.1962) ja pikalisästä 100 mk (1.8.1958–31.12.1962).. Ensimmäisen tilauserän painos oli ollut vain 200 000 kappaletta, mutta seuraavien oli joko puoli miljoonaa tai miljoona lukuun ottamatta viimeistä tilauserää, jonka painos vuonna 1957 oli kolme miljoonaa kappaletta. 1950-luvun edetessä sadan markan postimerkin käyttö myös postiosoituksissa ja postiennakkomaksuissa tulee todennäköisemmäksi kuin aiemmin
Vaikka näiden kahden merkin nimellisarvossa ei ollut suurta eroa, sadan markan merkki lienee ollut lähettäjälle käytännöllisempi suurten postitaksojen laskennassa. Taksa muodostui 30 markan kirjepostimaksusta ja saman suuruisesta kirjauslisästä (kumpikin 1.6.1956–31.12.1962) sekä pikalähetyslisästä 50 markkaa (1.6.1956–31.7.1958). Myös heijastukset satama-altaassa ovat hieman erilaiset kuin aiemmin (kuva 1). Postitaksa 145 mk muodostuu seuraavasti: alle 20 g kirjeen postimaksu ulkomaille 40 mk (1.4.1959–31.12.1962), pikalisä 100 mk (1.8.1958– 31.12.1962) ja 10 g kirjeen lentolisä 5 mk (1.4.1959–31.12.1962).. Rönnberg. Esimerkiksi vuonna 1958 voimaan tulleiden korotusten johdosta toisen painoluokan paketin taksa oli 100 markkaa (1.8.1958–31.12.1962). Selvin ero kaiverruksessa lienee se, että vanhassa merkissä taivas on paljaalla silmällä katsottuna väriltään tasainen, mutta uudessa merkissä taivas muodostuu vaakasuuntaisista ja selvästi erottuvista, melko harvassa olevista viivoista. Uuden yleismerkkisarjan kuva-aiheet olivat uusia lukuun ottamatta sadan ja 300 markan merkkejä. Kuvan reunoilla ollut kehys jätettiin pois ja tekstien kirjasinlaji muuttui. Ainoa tämän merkin nimellisarvoa vastaava peruspostitaksa oli 3–5 kg painavan paketin taksa (1.8.1958–31.12.1962). Postimerkkien arvomerkinnät muuttuivat rahanuudistuksen johdosta niin, että pennimäärä merkittiin pienemmällä numerokoolla kuin markkoja osoittava numero ja pennit ja markat erotettiin toisistaan pilkulla. Merkin julkaisemisen tosiasiallinen syy on ilmeisesti ollut se, että Turun linnan restaurointityöt valmistuivat vuonna 1961. Uuden yhden markan merkin valmistusta varten kaiverruksen teki uudelleen S. Uutta sadan markan yleismerkkiä oli suunniteltu vuonna 1957 käytännössä samanlaisena kuin ennen, ainoana muutoksena vain rahayksikön merkinnän poistaminen erotukseksi vanhoista yleismerkeistä, mutta lopullisessa merkissä oli muitakin muutoksia. Kesällä 1962 Postija lennätinhallitus ilmoitti kiertokirjeessään 109 (20.6.1962), että ”vuoden 1963 alusta lasketaan liikkeelle uusia käyttösarjan postimerkkejä, joissa on uutta rahanarvoa vastaavat postimaksuarvot. Ensimmäisen painoluokan kirjatun kirjeen taksa pikalähetyksenä oli 1950-luvun loppupuolella 110 markkaa. Suurin ero merkissä arvomerkinnän lisäksi on tälläkin Kuva 5. Vuonna 1961 julkaistiin 100 markan ja 300 markan merkkien väliin 125 markan yleismerkki, jonka kuva-aiheena on Turun linna. Lyypekkiin se on saapunut junalla saman päivän aikana. Kiertokirjeessään 41/1958 (12.3.1958) Postija lennätinhallitus ilmoitti, että sadan markan merkistä on otettu uusi painos ”entinen yleismuoto säilyttäen” ja että merkit tulevat myyntiin 2.6.1958. Sadan markan merkin viimeisen tilauserän (1961) painos oli 4,6 miljoonaa kappaletta. Uudesta merkistä valmistettiin vuosina 1958–1961 neljä tilauserää ja yhteensä 24,6 miljoonaa kappaletta eli sadan markan merkille oli postitaksojen noustessa syntynyt laajemmin käyttötarvetta. Uudessa yhden markan yleismerkissä säilyi siis kuva-aiheena näkymä Helsingin Eteläsatamaan. Signe Hammarsten-Janssonin vuonna 1941 tekemän kuvan kaiversi uudelleen Eero Paakkari. Kuva-aihetta ei uusissa käyttösarjan postimerkeissä muuteta, joten nykyinen leijona-aihe pienikokoisissa ja nykyiset kuva-aiheet suurikokoisissa käyttösarjan postimerkeissä säilyvät.” Uusia nimellisarvoja vastaavat postimerkit tulivat myyntiin postikonttoreissa 2.1.1963. Pikalähetyksen lisämaksu nousi 1.8.1958 sataan markkaan, joten tämän jälkeen kaikkien pikalähetysten taksat olivat yli sata markkaa (kuva 4). Yleismerkkisarjan 1954 kuvamerkeistä vain 50 markan merkkiä valmistettiin enemmän kuin sadan markan merkkiä. Postimaksujen noustessa sadan markan postimerkin käyttö oli tullut 1950-luvun lopulla mahdolliseksi lähes kaikilla lähetyslajeilla postikortteja, paikalliskirjeitä, ilman lisämaksuja lähetettyjä alle 500 grammaa painavia kirjeitä ja kevyimpiä paketteja lukuun ottamatta (kuva 5). Suomen Postimerkkilehti 4/2025 26 1957 alussa tilattu erä oli myös viimeinen yleismerkkisarjan 1930 kuvamerkeistä. Yleismerkkisarjan 1930 sadan markan merkkiä oli valmistettu 15 vuoden aikana 8,7 miljoonaa kappaletta ja yksitoista tilauserää. Kaaviosta 2 nähdään, että 1950-luvun jälkipuoliskolla pakettien postitaksat nousivat nopeasti. Postimaksun saattoi tällöin maksaa sadan markan merkillä ja 1.6.1954 ilmestyneellä 10 markan leijonamerkillä. Yleismerkkisarjan 1954 aikana merkistä valmistettiin yksi tilauserä, jonka painos oli 2,4 miljoonaa kappaletta. Taiteellista vaikutelmaa Åbo Svenska Teaterin kirjeessä, joka on lähtenyt Turusta 2.5.1961 ja saapunut Hampurin lentokentälle 3.5.1961. Yleismerkkisarjan 1963 yhden markan postimerkki Vuoden 1962 aikana posti valmistautui vuoden 1963 alussa toteutettavaan rahanuudistukseen, jonka seurauksena sata vanhaa markkaa vastasi yhtä uutta markkaa ja yksi vanha markka yhtä uutta penniä
Vuodesta 1963 vuosikymmenen loppuun mennessä 1,50 markan merkistä valmistettiin neljä tilauserää ja 18 miljoonaa kappaletta, 1,75 markan merkistä kolme tilauserää ja seitsemän miljoonaa kappaletta. Yhden markan merkin suosiota selittänee se, että monet postitaksat ylittivät vuoden 1963 jälkeen yhden markan ja erilaisten taksojen maksaminen oli helppoa käyttämällä yhden markan merkkejä ja täydennysarvona jotain nimellisarvoltaan pienempää merkkiä (kuva 6). Yhden markan merkin ilmestyessä vuoden 1963 alussa ei juuri ollut perustaksoja, jotka olisivat vastanneet merkin nimellisarvoa. painoluokan paketin postitaksaa (1.7.1963–31.12.1966). Vuoden 1963 lopulla myyntiin tulivat uudet 1,50 ja 1,75 markan yleismerkit, joista ensimmäisen nimellisarvo vastasi 1. Koska lähettäjä on elokuvateatteri ja vastaanottaja elokuvien levittäjä, rahdissa lienee kulkenut elokuvien filmikeloja. painoluokan kirjeen, jälkimmäinen 2. Vuonna 1973 alkanut öljykriisi sai aikaan inflaation kiihtymisen. Tämän jälkeen pakettien postitaksat nousivat nopeammin kuin elinkustannusindeksi (kaavio 2). Kuva 7. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 27 kertaa taivaalla: nyt taivas vaalenee horisonttia kohti (kuva 1). Yhden markan merkistä valmistettiin samana aikana neljä tilauserää, yhteensä 40 miljoonaa kappaletta. painoluokan paketin ja 3. Kittilästä Helsinkiin 31.3.–2.4.1964 kulkeneen paketin postitaksa 5 mk muodostuu seuraavasti: 16,5 kg painavan paketin taksa 3,50 mk (1.7.1963–31.12.1966) ja pikalisä 1,5 mk (1.7.1963–31.3.1973). Vuosikymmenen loppuun mennessä julkaistiin vielä kahden, kahden ja puolen sekä viiden markan yleismerkit, mutta niidenkin painosmäärät jäivät yhden markan merkkiä pienemmiksi. Myös erilaiset lisämaksut johtivat lähetyksen postitaksan nousuun yli yhden markan: esimerkiksi pikalähetyksen lisämaksu oli vuoden 1963 alkupuolella yksi markka ja nousi sitten heinäkuun 1963 alusta 1,50 markkaan, samoin kirjeen ja paketin kotiinkannon lisämaksu. 1970-luvun huippuunsa inflaatio nousi vuonna 1975, jolloin elinkustannusindeksi oli yli 25 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuonna 1973 ensimmäisen painoluokan paketin taksa nousi kahteen markkaan,. Lahdesta 27.1.1975 Pakistaniin lähetetyn 1,9 kg painavan paketin osoitekortti. Vain 1–3 kg painavan paketin postitaksa oli puolen vuoden ajan yksi markka (1.1.1963–30.6.1963), mutta jo heinäkuun alusta taksat muuttuivat niin, että ensimmäisen painoluokan paketin taksa nousi 1,50 markkaan ja toisen painoluokan taksa 1,75 markkaan. Ensimmäisen painoluokan kotimaan paketin postitaksa säilyi muuttumattomana 1,50 markassa kymmenen vuoden ajan (1.7.1963–31.3.1973). Seuraavana vuonna taksat kasvoivat jälleen ja ensimmäisen painoluokan kirjeen taksaksi tuli 1,10 markkaa. Paketin sisällöksi on merkitty ”Filmiä”. Vuoden 1974 jälkeen postitaksat nousivat vuosittain ja yhden markan postimerkin nimellisarvo suhteessa postitaksoihin laski. Lentopostissa lähetetyn paketin (1,5–2,0 kg) taksa Pakistaniin oli 36,20 mk (1.1.1973– 31.12.1975). Kuva 6. Vuonna 1978 yhden markan yleismerkin nimellisarvo vastasi ensimmäisen painoluokan kirjeen taksaa kotimaassa
Postija lennätinhallituksen kiertokirjeessä 109/1962 (20.6.1962) todettiin, että ”nykyisin käytössä olevista postimerkeistä saadaan vuodesta 1963 lukien edelleenkin käyttää liikenteessä kaikkia vuosina 1954–1962 liikkeelle laskettuja postimerkkejä.” Tämä perustui siihen, että näissä postimerkeissä ei ollut, toisin kuin aiemmin julkaistuissa merkeissä, rahayksikön merkintää. Siten arvomerkintä oli helppo muuntaa penneiksi: esimerkiksi sadan markan merkistä tuli sadan pennin eli yhden markan arvoinen merkki vuoden 1963 alussa. Nähtävästi Frankfurtin ja Neckarszimmernin välillä oli tullut viivästys Mosbachin tullissa. Postitaksa 200 g painavasta lentopaketista Saksan liittotasavaltaan oli 241 mk (1.1.1959– 31.12.1962). Posti pyrki käyttämään mallin 1930 yleismerkit loppuun ennen rahanuudistusta (kuva 8), sillä ”ennen vuotta 1954 liikkeelle laskettujen postimerkkien käyttö liikenteessä on kielletty vuoden 1963 alusta lukien.” Käytännössä yleismerkkisarjan 1930 postimerkkejä esiintyy lähetyksillä vielä vuoden 1963 puolella. Helsingistä 8.10.1962 lähetetty paketti on saapunut lentopostissa Frankfurtin lentokentälle 9.10.1962 ja määränpäähän Neckarszimmerniin 27.10.1962. Koska mallin 1930 sadan markan merkin viimeinen tilauserä tehtiin vuonna 1957, sekapostitteita yleismerkkisarjan 1954 postimerkkien kanssa ehti syntyä monen vuoden ajalta ennen kuin yleismerkkisarjan 1954 sadan markan postimerkki julkaistiin vuonna 1958. Yhden markan yleismerkistä valmistettiin lopulta 17 tilauserää, kaikkiaan 151 miljoonaa kappaletta. Postikortin taksa nousi vuoden 1981 alusta yhteen markkaan. Ulkomaille lähetettävien pakettien postitaksat laskettiin 1970-luvulla usein kymmenissä markoissa, jolloin yhden markan merkkiä käytettiin täydennysarvona (kuva 7). Vain 1,30 markan yleismerkistä valmistettiin tämän jälkeen yksi tilauserä vuonna 1982. Vuonna 1982 postikortin taksa nousi 1,10 markkaan, eikä yhden markan postimerkeistä enää tehty uusia tilauksia. Yleismerkkisarjan 1963 postimerkit olivat postituskelpoisia vuoden 2011 loppuun saakka, mutta yhden markan postimerkin loppukäyttö näyttää tapahtuneen nopeasti. Yleismerkkisarjojen siirtymävaiheet Esiteltyjen kolmen yleismerkin käyttöaikana 1942–1981 siirryttiin kolme kertaa uuden yleismerkkisarjan käyttöön. Periaatteessa olisi siten mahdollinen myös sekapostite, jolla olisi sadan markan yleismerkit malleista 1930 ja 1954 sekä yhden markan yleismerkki mallista 1963. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 28 toisen painoluokan kolmeen markkaan ja kolmannen neljään markkaan (1.4.1973–31.3.1974) Vuonna 1977 ensimmäisen painoluokan paketin taksa oli noussut viiteen markkaan ja vuonna 1979 kuuteen markkaan. Tähän lienee vaikuttanut myös se, että yleismerkkisarjaa 1975 oli vuonna 1981 täydennetty yhden markan leijonamerkillä, josta valmistettiin 1980-luvun kuluessa viisi tilauserää. Kuva 8. Samana vuonna painettiin yleismerkkisarjan 1963 yhden merkin postimerkin viimeinen tilauserä, joka oli myös toiseksi viimeinen kaikista yleismerkkisarjan 1963 tilauseristä. Tällaisilla lähetyksillä yhden markan merkkien käyttö oli näppärää, ja 1970-luvun kuluessa yhden markan postimerkistä valmistettiin 12 tilauserää, niistä kolme vuonna 1978. Käytöstä poistuvien yleismerkkisarjan 1930 merkkejä, tässä lähetyksessä neljä kappaletta yhdeksän markan merkkejä, oli pyritty käyttämään loppuun toukokuusta 1962 lähtien.. Vuosien 1962 ja 1963 vaihteessa on syntynyt varsin paljon postiennakkolähetyksiä, joiden postitaksa on maksettu vanhoilla yleismerkeillä, mutta jotka ovat palanneet takaisin lähettäjälle lunastamattomina, jolloin palautus on maksettu uusilla yleismerkeillä. Tämänkin jälkeen ne ovat mahdollisia, koska yleismerkkisarjan 1930 postimerkit olivat postituskelpoisia vuoden 1962 loppuun. Mitään muuta yleismerkkisarjan 1963 kuvamerkkiä ei valmistettu yhtä paljon eikä kovin monta leijonamerkkiäkään. Lisäksi vuodesta 1979 lähtien oli julkaistu nousevia kirjeen ja postikortin taksoja vastaavia yleismerkkisarjan 1975 leijonamerkkejä vuosittain. Vuoden 1975 jälkeen inflaatio hidastui, mutta toinen öljykriisi vuonna 1979 johti taas korkeampaan inflaatioon, suurimmillaan yli 17 %:iin vuonna 1981. Vuosina 1982 ja 1983 sitä on käytetty kirjeiden ja postikorttien lähetyksissä vielä runsaasti täytearvoksi tarkoitettujen yleismerkkisarjan 1975 leijonamerkkien kanssa, mutta seuraavina vuosina tällaisia lähetyksiä näyttäisi olevan jo selvästi vähemmän
Aihefilatelisti Nro 4/ 2020, s. Neljä vuosikymmentä entinen yleismuoto säilyttäen Yleismerkkisarjan 1963 yhden markan postimerkki kuuluu eniten painettujen postimerkkien joukkoon Suomessa. L. Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2012. • Helenius, Antti et al. • Kauppi, Hannu. • Hannula, Petteri et al. Muut lähteet • Suomen virallinen tilasto: Kuluttajahintaindeksi. Yleismerkkisarjan 1963 postituskelpoisuus päättyi vasta vuoden 2011 lopussa. Postipaketin tullauksen taksa oli 6,00 mk (1.1.1976–30.6.1981).. Suomen Filateliapalvelu Oy, Turku 2009. Suomen postimerkkien käsikirja VII. Filatelian sanasto (2. Oy Finlandia 88 Ab, Helsinki 2025. Neljän vuosikymmenen aikana sadan ja yhden markan yleismerkit esiintyvät harvoin yksinään joitakin vuosia ja joitakin taksayhdistelmiä lukuun ottamatta. Yksinään sitä esiintyi suuressa määrin kuitenkin vain vuosina 1978 ja 1981. • Marmo, Vladi et al. "Yleismerkit 1930–1937." Suomen postimerkkien käsikirja IV. Merkittäviä suomalaisten kokoelmia V. Malli 1930 yleismerkit. Kirjallisuus • Ala-Honkola, Harri et al. 52–91. Viitattu 12.7.2025. Aihefilatelian käsikirja. Aluksi yleismerkkisarjan 1930 sadan markan postimerkki esiintyi lähinnä poikkeuksellisilla lähetyksillä, mutta 1950-luvun loppua kohti sadan markan merkkien käyttötarve laajeni. Yleismerkkisarjan 1963 käyttöaikana yhden markan merkki oli pyöreän nimellisarvonsa johdosta helppokäyttöinen suurienkin taksojen maksamiseen erilaisten täydennysmerkkien kanssa, mikä selittänee sen yleisyyden monenlaisilla lähetyksillä. Tarkasteltujen kolmen yleismerkin yhteensä neljä vuosikymmentä kestäneen käyttöajan kuluessa postitaksoissa ehti tapahtua paljon muutoksia. Suomen postimerkkien käsikirja IV. Saantitapa: https://stat.fi/tilasto/khi. Helsinki, Tilastokeskus. "Yleismerkit 1954 ja 1963–1968". Minkään yleismerkkisarjan yhtäkään kuvamerkkiä ei ole painettu enemmän kuin sitä, joten yhden markan merkki on Suomen postihistoriassa merkittävä julkaisu. Suomen Filateliapalvelu Oy, Naantali 2020. Aihefilatelistit ry, Helsinki 2014. • Väätäinen, Lauri et al. Yleismerkit m/1975 käsikirja. Yleismerkkisarjan 1963 ja 1975 postimerkkien käyttö Saksasta tulleen paketin tullaukseen. Yleismerkkisarjan 1963 yhden markan merkkiä käytettiin yli kuuden vuoden ajan rinnan yleismerkkisarjan 1975 postimerkkien kanssa, joten näiden merkkien sekapostitteita on luonnollisesti olemassa erittäin paljon (kuva 9). • Majander, Jari. Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1969, s. Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1969, s. Mikko Kylliäinen Kuva 9. Postimuseo, Tampere 2016. "C. p.) Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1989. 1940-luvulla tämä johtui siitä, että sataa markkaa vastaavaa taksaa tai taksayhdistelmää ei ollut olemassa. • Kauppi, Hannu. Joutjärven Postimerkkikerho ry, Espoo 2018. Suomen Filatelistiliitto ry, Helsinki 1978. Painetut lähteet • Postija lennätinhallituksen kiertokirjeet 58/1942, 78/1942, 171/1957, 41/1958, 109/1962 ja 166/1962. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 29 Yleismerkkisarjan 1954 merkit olivat postituskelpoisia 31.5.1994 asti, mutta sadan markan yleismerkkiä ei näytä juuri esiintyvän enää vuoden 1964 jälkeen. 5–51. 6–17. Suomen postitaksat 1875–2001. Modernin filatelian postitaksat. Postitaksat nousivat inflaation seurauksena monikymmenkertaisiksi. Engelin arkkitehtuuri". • Ericsson, Yngve et al. Yleismerkit 1930. • Kylliäinen, Mikko. • LAPE Erikoispostimerkkiluettelo 1856–2020. • Postija lennätinhallituksen kertomukset vuosilta 1938–1952. Yleismerkkisarjan 1963 yhden markan postimerkki oli hyvin monikäyttöinen erilaisilla lähetyksillä, vaikka sen nimellisarvo lopulta vastasi yhden vuoden ajan kaikkein yleisimpien lähetysten eli kirjeiden ja postikorttien taksaa. • Vaarnas, Kalle, et al. Lisäksi se ja sitä edeltävät kaksi sadan markan yleismerkkiä muodostavat ainutlaatuisen poikkeuksen Suomen yleismerkkien joukossa, sillä mikään muu kuva-aihe ei ole toistunut ”entinen yleismuoto säilyttäen” kolmessa eri yleismerkkisarjassa
Kuva: Wikimedia Commons. Jo lukiossa hän toimitti koulun pilalehteä Pilleriä. Vuonna 1931 Mika Waltari avioitui Marjatta Luukkosen kanssa, ja seuraavana vuonna syntyi tytär Satu. Waltari matkusti vuonna 1930 Rivieralle, mistä jatkoi matkaansa Pariisiin saaden sieltä paljon vaikutteita. Ranskan matkalta palattuaan Waltari aloitti varusmiespalveluksensa Santahaminassa, mutta joutui upseerikoulutuksen aikana auto-onnettomuuteen ja Minna Silverin kirjan kannessa (oikealla) nähdään faarao Ekhnatonin nenä ja huulet rikkoutuneesta patsaasta, Metropolitan museo, New York.. Yksi tuoreimmista julkaisuista on Minna Silverin kirjoittama Sinuhe egyptiläisen maailma arkeologin silmin (SKS 2024). Lisäksi Waltari kirjoitti satuja, romaaneja, novelleja, runoja ja paljon näytelmiä. Jo siihen aikaan hän oli mukana kulttuurivaikuttajien Tulenkantajat-ryhmässä, jonka tunnuslauseena oli "Ikkunat auki Eurooppaan!". Mika Waltarin läpimurtoteos Suuri illusioni ilmestyi vuonna 1928. Mika Waltari oli pappissuvun poikana mennyt yliopistoon lukemaan teologiaa, mutta vaihtoi pian filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteelliseen osastoon. Hän käy tiheällä kammalla läpi Sinuhen tapahtumia ja kirjassa viliseviä kansoja ja tapahtumapaikkoja, selittäen perusteellisesti hallitsijoita, historiallisia tapahtumia ja tutkimustuloksia. Mika Waltarin Sinuhe täyttää tänä vuonna 80 vuotta Suomen kirjailijaliitto täyttäessä 100 vuotta vuonna 1997 julkaistiin postimerkkivihko, johon oli poimittu tunnettujen suomalaisten kirjojen kansia, muun muassa Mika Waltarin "Sinuhe egyptiläisen" ehkä tunnetuin kansiversio. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 30 Y ksi kaikkien aikojen tunnetuimpia ja rakastetuimpia suomalaisia romaaneja on Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen, joka ilmestyi 80 vuotta sitten eli heti sodan jälkeen vuonna 1945. Hänen armeija-ajasta kirjoittamansa teos Siellä missä miehiä tehdään on armeijamyönteinen, vaikkei hän siellä viihtynytkään. Kirjan sävyyn vaikutti varmastikin se, että Waltarin morsiamen isä oli lääkintäkenraalimajuri Emil Luukkonen – eihän tulevaa appea kehdannut nolata. Waltari on yksi tunnetuimpia suomalaisia kirjailijoita ulkomailla, eikä vähiten Sinuhen ansiosta, vaikka hän on kuuluisa myös monista muista historiallisista romaaneistaan. Silver on Lähi-idän ja Välimeren arkeologian, historian ja kulttuuriperinnön asiantuntija, jolla on laaja kenttäkokemus Lähi-idästä. Sekä Waltaria että Sinuhea ja muuta Waltarin tuotantoa on selitetty monen tutkijan voimin. Esikoisromaaninsa Jumalaa paossa Waltari julkaisi 17-vuovapautettiin kesken palveluksen. tiaana Merimieslähetyksen tilauksesta. Carlsberg-säätiön omistama ja ylläpitämä Kööpenhaminan Glyptoteekki, jossa Mika Waltari kävi tutkimassa Egypti-kokoelmia ennen historiallisten romaaniensa kirjoittamista. Kirjassa Minna Silver avaa Sinuhen historiallisia faktoja ja Lähi-idän kulttuurihistoriaa käyden kirjaa läpi luku luvulta. Kun nyt oli perhe elätettävänä, piti hankkia elanto Suomen Kuvalehden toimittajana
Taustan keltaiseen on upotettu teksti: "Waltaria on käännetty jo 36 kielelle" ja sen perässä nämä kielet on lueteltu. talöytö aiheutti maailmanlaajuisen Egypti-kuumeen ja eturivin lehdet kirjoittivat siitä ja julkaisivat kuvia haudasta löytyneistä aarteista. Nykyään käännösten määrä on jo yli neljäkymmentä. Vaikkei faarao ollut mitenkään merkittävä eikä hautakaan kovin suuri, sieltä löytyneet lähes koskemattomat aarteet tekivät siitä kuuluisan. Yleinen ilmapiiri oli 1930-luvun lopulla jännittynyt sodan uhatessa Eurooppaa. Tutankhamonin hauta aiheutti Egypti-kuumeen Vuonna 1922 arkeologi Howard Carter ja lordi Carnarvon olivat löytäneet Egyptistä Kuninkaiden laaksosta faarao Tutankhamonin haudan. Sen kunniaksi julkaistiin blokki, jossa on hänen nuoruudenkuvansa sekä kuva suositun Komisario Palmu -kirjan kannesta. HauGlyptoteekin egyptiläistä hautaesineistöä. Samaan aikaan hän seurasi Saksassa kansallissosialistien valtaannousua, mihin hän suhtautui siihen aikaan melko myönteisesti. Kuva: Seppo Salonen. Itse Tutankhamonin haudassa kerran käyneenä voin vakuuttaa, että vaikka se onkin yllättävän lähellä maanpintaa eikä mitenkään suuri, se on silti vaikuttava kaikkine värikkäine seinämaalauksineen. Haudan suurimmat aarMika Waltarin syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta vuonna 2008. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 31 Kööpenhaminan Glyptoteekissa on käynyt nuorempiakin kirjoittajia. Helsingin kaupungin julkaisemassa postikortissa siteerataan Sinuhea kortin vasemmassa alakulmassa.. Tämän jutun kirjoittaja vierellään Anubis, egyptiläinen sakaalipäinen kuolleiden ja muumioinnin jumala. Kuva: Outi Linnavuori. Sotien aikana Waltari oli Valtion tiedoituslaitoksessa tekemässä sotapropagandaa
Vastaavia halpistöitä on tehty muun muassa banaaninlehdille. Faarao Ekhnatonin puoliso, kuningatar Nefertiti on Sinuhelle tärkeä ja keskeinen hahmo koko kirjassa. Käsikirjoitukseen tuli yli tuhat sivua ja sitä tiivistettiin, minkä jälkeen kirja painettiin ja julkaistiin kahtena osana loppuvuodesta 1945. Waltari muisteli itse elokuuta 1945 näin: ”Sinuhe oli valmis ja korjailin tekstiä, kun Hiroshimaan pudotettiin atomipommi.” Sinuhe egyptiläinen sijoittuu historiallisesti Egyptin Uuden valtakunnan 18. Työtahti oli ilmeisen kova. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 32 Aidolle papyrukselle tehtyjä maalauksia pidetään edelleen arvossa ja niistä turistikin saa pulittaa pitkän pennin. Muuallekin esineistöä on riittänyt, sillä sitä oli haudassa valtavasti. Tutankhamonin hautakammio on koristeltu upein maalauksin. Mika Waltari ei koskaan käynyt Egyptissä, mutta luki Egyptin historiasta kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita sekä vieraili ja tutki ainakin Berliinin museon ja Kööpenhaminan Glyptoteekin Egypti-kokoelmia. Tämän päivän tutkijat kiistelevät siitä, oliko Nefertiti sama henkilö kuin Smenkhara, josta tuli Ekhnatonin jälkeen lyhyeksi aikaa koko Egyptin hallitsija ennen Tutankhamonia. teet kuten kultainen kuolinnaamio ja kolminkertainen sarkofagi ovat nykyään Kairon museossa. Sinuhe syntyi muutamassa kuukaudessa Waltari kirjoitti Sinuhen vain muutaman kuukauden aikana Hartolassa anoppinsa huvilalla. Yllä maalaus hyvin tunnetusta kohteesta, jumalattaret Isis ja Hathor. Kuva: Wikimedia Commons. dynastian aikakauteen, jolloin faaraoina
Tuottaja Zanuck vaihtoi Monroen omaan sydänkäpyynsä ja heti alussa ulos käveli Marlon Brando, joka oli pettynyt sekä vastanäyttelijäänsä että käsikirjoitukseen. Suomessa yksi kuuluisimpia versioita on vuonna 1982 valmistunut 22-osainen radiokuunnelma, jossa pääosaa esitti Veikko Honkanen. Vaikka Sinuhe kuvaakin värikkäästi monenlaisia historian tapahtumia, taisteluita, valtapeliä, faaraoiden ajan tapoja ja kulttuuria, se kuvaa kuitenkin lopulta ihmismielen ailahtelua. Vaikka elokuvan menestys maailmalla oli hyvin vaatimaton, Suomessa elokuva oli tietysti suuri tapaus. Lähtökohdat olivat erinomaiset. Ellet ole kirjaa vielä jostain ihmeen syystä lukenut, niin osta tai lainaa se kirjastosta heti ja lue! Kirjan lisäksi Sinuhen tarinasta on tehty Hollywood-elokuva, musiikkia, baletti ja näytelmäsovitus. olivat seuraavat hallitsijat: • Amenhotep III (1390–1352 eKr) • Amenhotep IV eli Ekhnaton (1352– 1336 eKr) • Smenkhara/Nefertiti (1338–1336 eKr) • Tutankhamon (1336–1327 eKr) • Eje (1327–1323 eKr) • Horemheb (1323–1295 eKr) Sinuhen muistelmat perustuvat ennen kaikkea faarao Ekhnatonin aikaan, jolloin tämä yritti muuttaa Egyptin ikiaikaista uskonnollista järjestystä. Muinainen Egyptin suuruus ja faaraoiden aika ovat edelleen hyvin elävästi näkyvissä paitsi muistomerkeissä myös käytettävissä setelirahoissa sekä kaikenlaisessa turistirihkamassa. Seppo Salonen Lähteet • Minna Silver, Sinuhe egyptiläisen maailma arkeologin silmin, SKS 2024 • "Mika Waltari". Vuonna 1995 esitettiin kirjan ilmestymisen 50-vuotisjuhlan kunniaksi Yleisradion tv-dokumentti. Siellä sijaitsee kuuluisa Karnakin temppeli ja vastarannalla lännessä Kuninkaiden laakso, jossa on paljon faaraoiden kiveen hakattuja hautakammioita. Sinuhe muistelee elettyä elämäänsä karkoitettuna Puntin maahan (nykyisen Punaisen meren rannikolle). Kävin vuonna 2005 Niilin risteilyllä ja tutustuin mm. Sinuhe-kirjan johtava teema on: ”Niin on aina ollut, ja niin on aina oleva”. Rahalla sai komeat kulissit ja värikkään cinemascope-elokuvan, mutta itse tarina meni puisevaksi patsasteluksi. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 33 Sinuhesta oltiin tekemässä suurelokuvaa Amerikassa 1950-luvulla. Luxoriin eli entiseen faaraoiden aikaiseen pääkaupunkiin Thebaan. Pääosaan olivat ehdolla Marlon Brando ja Marilyn Monroe, ohjaajana "Casablancalla" kuuluisuuteen noussut Michael Curtiz ja rahaakin oli varattu siihen aikaan huimat 5 miljoonaa dollaria. HS Teema 6/2024 lehden erikoisnumero.. Listan neljä ensimmäistä olivat varsinaisen faaraosuvun edustajia, Eje oli pappi ja Horemheb sotapäällikkö. Tuntemattomien päätähtien flopatessa britti Peter Ustinov varasti shown tekemällä hienon roolin Kaptahina. Hän oli alun perin orpo, josta tuli lopulta faaraon henkilääkäri
Ehiöiden päätyypit Ehiöissä olivat pääosin arvoleimoina ajanjakson postimerkkien käyttösarjan merkkien arvoleimat. Myöhemmin lentopostitaksa laski 60 kopeekkaan ja rahanuudistuksen jälkeen kuuteen kopeekkaan. Kuorien kuvat ovat pääosin varsin hyvälaatuista painotyötä, mutta kuvapostikorteissa kuvat ovat pitkälti aika huonolaatuisia valokuvia. Määrä selittyy sillä, että ehiökuorissa oli erilaisia sivukuvia ja ehiökorteissa kuvallinen tausta. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 34 E desmennyt Neuvostoliitto jätti jälkeensä paitsi useita tuhansia postimerkkejä myös kymmeniä tuhansia erilaisia ehiöitä. Jonkin verran ilmestyi myös erikoismerkkien tyyppisillä, kertaluontoisilla arvoleimoilla varustettuja (juhla)ehiöitä. Kuva-aihe on yleisliittolainen, mutta myös ESNT:n lippu näkyy joukossa. Lentopostia varten julkaistiin myös omia ehiöitä. Varsinaisesti pankki räjäytettiin vuonna 1954, jolloin sekä korteille että kuorille alkoi ilmestyä lähes rajattomasti mitä moninaisempia sivukuvia. Sekä kirjausettä lentopostitaksa oli alkuun yksi rupla, mutta kuorien käyttötavan erottaa teksteistä "lentoposti" tai "kirjaus" (kyrillisinä). Kauden loppupäässä taksoja korotettiin vuosina 1983 ja 1991. Ja tämäkin kirjoitus on hyvä aloittaa siitä pisteestä. Lentopostikuoria alettiin julkistaa 1940-luvulla, samoin kirjausmaksun sisältäviä ehiökuoria. Kirjaustaksojen mukaisia ehiöitä, kirjattuja lentopostiehiöitä ja vähän muitakin on, Viron kuvalliset neuvostoehiöt Tallinnan maisemia 1949 mallin 40 kopeekan ehiöllä, julkaisuvuosi 1957. Piritan tie ja sotamuistomerkki Tallinnasta neljän kopeekan ehiöllä. Alkuun vähän neuvostoehiöistä Neuvostoehiöistä kertomiseen tarvitaan laaja käsikirja, mutta tiivistettynä näiden kirjeiden ja korttien julkaiseminen alkoi 1920-luvun alkupuolella. Ainoa isompi muutos oli Neuvostoliiton rahanuudistus 1.1.1961, jolloin aiempi 40 kopeekan taksa muuttui neljän kopeekan taksaksi, eli yksi nolla poistui. Postitaksat olivat lähes koko ajan muuttumattomat, eli nimellisarvoissa ei siksi ollut juurikaan vaihtelua. Rahauudistus 1961 poisti viimeisen nollan rahasta. Käytännössä yleisimmät ehiöiden nimellisarvot ovat siksi kuorilla 40 kop – 4 kop – 5 kop – 7 kop ja lentopostiehiöillä 1 r – 60 kop – 6 kop. Arvoleima on mallia 1967.. Erillinen lentotaksa poistui taksataulukoista vuonna 1983. Jo sota-aikana kuorille alkoi ilmestyä sivukuvia, mutta ne olivat pääosin erilaista propagandamainontaa. Arvoleima on mallia 1961. Jo varsin varhain korteille painettiin kuvapuolelle erilaisia mainoksia. Michelin luettelon tiedon mukaan pelkästään vuosien 1953–1992 välillä niitä ehdittiin julkaista peräti 21 000 erilaista. Näiden lentokuorien taksa oli kuusi kopeekkaa
• malli 1949 – 40 kop Spasskin torni (1244) • malli 1961 – 4 kop vaakuna, pystymalli (2437) • malli 1967 – 4 kop vaakuna ja 6 kop lentokone vaakamalli (3282, 3283) • malli 1976 – 4 kop vaakuna ja 6 kop lentokone, pystymallit (4497, 4498) • malli 1982 – 5 kop laiva ja lentokone, pystymalli (5238) • malli 1988 – 5 kop vaakuna, pystymalli (5897) • malli 1991 – 7 kop laiva ja lentokone, pystymalli (6178) Kuten listasta näkyy, taksat siis nousivat vuosina 1983 ja 1991. Arvoleima on mallia 1967.. Postikorttien kuvapuolen laatu on varsin heikko ja kun kuva on eri puolella kuin arvoleima, kortit ovat keräilyllisesti vähemmän kiinnostavia. Siinä kuoret on jaettu kolmeen luokkaan, joista lähinnä vain ensimmäinen on suoraan Viro-aiheisia. Vastaavasti postikorttiehiöitä löytyy noin 250 Elva Filatelist -lehden listauksen mukaan (1996). Muissa on eriasteisia kytkentöjä Viroon lähinnä henkilöhistorioiden, taideteosten tai vastaavien aasinsiltojen kautta. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 35 mutta niitä näkee harvemmin. Luontopainotteiset aiheet ovat selvänä vähemmistönä kuorilla. Viro-aiheiset ehiöt Viro-aiheisista ehiöistä löytyy parikin erilaista listausta, mutta kattavin lienee Eesti Filatelist -vuosikirjan luettelo. Ehiöiden julkaisusarjat Ehiöiden julkaisusarjat voi jakaa eri jaksoihin arvoleiman mallin mukaan. Yhtä kaikki näitä suoremmin aiheeseen liittyviäkin on noin 370 erilaista, eli ihan kaikkia ei saada kuvitukseksi tähän esittelyyn. Ainoastaan ne nimellisarvot on listattu, joilta löytyy Viro-aihetta, eli lentopostija erilliset kirjaustaksat puuttuvat pääosin luettelosta. Kirjoituksen kuvitukseksi on koetettu valita vähintään yksi ehiö jokaista arvoleimatyyppiä ja lisäksi joitakin muutoin kiinnostavia ehiöitä. Sivukuvallisten ehiökuorien aikana ne voi käytännössä ryhmittää seuraaviin julkaisuihin, suluissa ko, postimerkin Michel-numero. Haapsalun sanatorio. Näistä varsinaisesti kiinnostavia ovat sivukuvien takia erityyppiset kirje-ehiöt. Arvoleimojen väri vaihteli ja oli usein jokin kuvan pääväreistä. Pärnun Tallinnan portti mallin 1964 neljän kopeekan kuorella. Tässä vielä lista vuonna 1961 käytössä olleista ehiölajeista: postikortti, kirje, lentokirje, kirjattu lentokirje, kirjattu kirje, osoitteenmuutoskortti, painotuote ja kirjattu painotuote. Tällä kuorella on aiheena Aegviidu – Nelijärve. Ensimmäiset Viroon liitettävät ehiöt julkaistiin vuonna 1954 ja viimeiset toukokuun lopussa 1991. Sanatorio oli varsin suosittu aihe kuorien sivukuvissa
Arvoleima on mallia 1976. Arvoleima on mallia 1967. Kuorella on myös tapauksen erikoisleima. Vanemuine-teatterin 100-vuotisjuhlaehiökuori. Viereisen lentopostikuoren aiheena on Tarton yliopiston tuolloin moderneja rakennuksia. Se on myös kirjattu, jolloin on tarvittu kuuden kopeekan postimerkki. Arvoleima on mallia 1967. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 36 Toompean hallintorakennus kuuden kopeekan lentoehiöllä. 36
Väärenteiden tai tekeleiden osuus on näiden kohteiden osalla kuitenkin valitettavan suuri, eli varovaisuutta tarvitaan niiden hankinnoissa. Sellainen kyllä löytyy Eesti Filatelist -julkaisusarjassa, eli aiheesta kiinnostuneet voivat jatkaa sen parissa. Neuvostoliitto julkaisi ehiöitä myös erikoismerkkityyppisillä arvoleimoilla. 37. Yllä kirjailija Anton Hansen-Tammsaaren muistoehiö. Arvoleima muuttui vuonna 1988. Jukka Sarkki jukka.sarkki@sarkki.net Pärnukin pääsi kuorelle. Jos nyt vertaa Viro-aiheisten neuvostoehiöiden määrää kaikkien julkaisujen kokonaismäärään vuosina 1951–1991, niin Viro-aiheisia on Neuvostoliiton kuvallisten ehiökuorien/korttien määrästä noin 650 / 21 000, eli vain noin kolme prosenttia. Niiden luettelointi vaatisi jo eri kirjoituksen, tai pikemminkin käsikirjan. Neuvostasavaltoja oli yli tusinan verran, mutta siltikin noin puolet tai enemmänkin kuva-aiheista näyttää jääneen yleisiin tai Venäjän alueen erityisaiheisiin. Oikealla taiteilja Jaan Koortin muistoehiö. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 37 Neuvostoehiöt Viron itsenäisyysaikana Ehiöiden tarina ei lopu vielä vuoteen 1991, sillä uuden itsenäisyyden alkuaikana postiolot olivat lievästi sekavat ja erilaisia väliaikaisjulkaisuja tehtailtiin mm. Niinpä myös Viro-aiheiset ehiöt saivat osin uuden elämän itsenäisyysajan väliaikaisjulkaisuina. aiemmille neuvostoajan ehiöille. Taksa on nyt normaali maapostin taksa neljä kopeekkaa, ja arvoleima on mallia 1976. Kirjausmaksu oli tuolloin noussut jo 15 kopeekkaan. Tampereeen Lenin-museo, hautamuistomerkki Hangossa, Viipurin (vanha venäläinen) linna sekä Kalevala ainakin. Muutamia Suomi-aiheitakin kyllä on, mm
Kadriorgin kahvila mallin 1976 kuuden kopeekan lentoehiöllä. 38. Taksallisesti merkille ei ollut tarvetta. Tämä ehiö on käytetty itsenäisyysajalla ja sen taksa on varsinainen filateelinen viritys. Eräänlainen maksiehiökuori tämäkin siis, kun sivukuva, leima ja lisämerkki ovat samaa aihepiiriä. Kuori on lähetetty Petroskoihin, jonka leima on kuoren alaosassa. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 38 Aiheeseen liittyvät myös erilaiset vironkieliset onnittelutyyppiset ehiöt. Taksa oli vuonna 1991 noussut jo seitsemään kopeekkaan. Itä-saksalaisyleisliittolaista ystävyyttä juhlittiin Tallinnassa vuonna 1978. Ohessa hyvän uuden vuoden toivotus. Lisämerkki lienee kuorella lähinnä sen kuva-aiheen takia
Itse kuori maksoi kopeekan, ja postimaksun verran päälle. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 39 Kuoren takaosassa oli mallinumerot sekä ehiön julkaisupäivä, tässä 12.10.1976. Myös myyntihinta löytyi. Myös väritys on usein otettu Viron lipun väreistä. Viereistä sivukuvaa ei olisi julkaistu Neuvostoliiton vielä ollessa voimissaan. Arvoleima on viimeistä vuoden 1991 seitsemän kopeekan mallia. 39. Kansalliset aiheet pomppasivat ehiöille 1990–1991. Hotelli Olympia vuoden 1988 mallin viiden kopeekan ehiöllä
Autopakettimerkkien M1952 mitätöinnit Mallin 1952 mitätöinnit eivät suuresti poikkea mallin 1949 mitätöinneistä, mutta erikoisuutena on vuosina 1955– 1956 käytössä ollut postiautolinjan numerointiin perustuva neliskulmainen leima. Taivalkoski; 8.3.60 12 Postileima. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 40 Viestillinen leima No. Tämän hetkisiin havaintoihini perustuen tarveleimattu merkistö on pääosin peräisin paikkakunnilta Helsinki*, Ivalo, Kuusamo, Posio, Taivalkoski ja Vaasa. Leimauksille on ominaista sattumanvarainen asento, joka johtuu siitä, että merkit liimattiin aikoinaan rahtikirjoille aivan sattumanvaraisesti. Marginaaleissa on reunavesileima, joka joissakin tapauksissa on saattanut siirtyä ylimpiin merkkeihin. Päikköasento mahdollisti sen, että arkin leikkauksen jälkeen marginaali oli kaikissa vihkolehdissä merkkiryhmän yläreunassa. Tähän listaan lisään mielelläni lukijoiden havaintoja muista paikkakunnista. Painoarkin koko oli 100 kpl ja merkit on aseteltu painoarkeissa siten, että arkin keskellä olevat merkit ovat päikköasennossa pitkältä sivultaan. Autopakettimerkkien M1952 painotekniikka ja vihkorakenne muuttuivat perusteellisesti edeltäjistään. Uuden malliset 5 mk:n ja 20 mk:n autopakettimerkit M1952 otettiin käyttöön alkuvuodesta 1952, 50 mk:n merkki vuonna 1954 ja 100 mk:n merkki vuonna 1958. Uudet merkit on painettu samaan kokoon kuin vastaavat M1930 käyttösarjojen isommat arvot. Autopakettimerkkien M1952 vihkoissa on 100 merkkiä ja ne on kasattu kahdella nitojan niitillä taustakartongin ja värillisen kansipaperin väliin. Autopakettimerkit M1952 T ässä artikkelisarjan toisessa osassa keskityn sellaisiin käytännön asioihin, joiden katson sopivasti täydentävän Suomen postimerkkien käsikirja IV:n teoreettista käsittelyä. 80 oli käytössä Helsingissä touko–kesäkuussa 1961. ”23.8.62 TR” Kynämitätöinti Reikäpihtimitätöinti Suurin osa mallin 1952 leimatusta materiaalista on peräisin Oulu–Pudasjärvi–Taivalkoski–Kuusamo -postitien varrelta
Näiden leimausten laatu oli jo aikoinaan huono, eikä 70 vuoden säilytys ole tilannetta parantanut. Otsikossa lukee virheellisesti "Bostbusslinjerna". * Kyseenalaisena leimauksena pidän ”hipsullista” Helsinkiä kesäkuulta 1952. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 41 Turku–Pori–Vaasa -postiautolinjan aikataulut 1950-luvulta. Jälkileimattu ”Postiautolinja 26 Postbusslinje”.. Uskallan sanoa, että muunväriset leimat ovat jälkikäteen tehtyjä filateelisia leimauksia. Seuraavalla sivulla on niistä joitakin esimerkkejä. ”Postiautolinja 26 Postbusslinje”. Siitä pystyn olemaan melkoisen varma, että leimatyynyissä on vuosina 1955–1956 käytetty vain mustaa mustetta (perustuen leimattuun materiaaliin sekä Postimuseon arkiston materiaaliin). Helsinki 14.6.52 Mikäli leimaus on aito, on kyseessä toistaiseksi varhaisin tuntemani M1952 leimaus. Filateelisia leimauksia olen mallista 1952 tunnistanut toistaiseksi muutaman, omasta mielestäni ehkä jopa hieman liian vähän, mutta tunnistetut ovat sitäkin selkeämpiä. Postiautolinjan numerointiin perustuvat neliskulmaiset leimat Joensuussa käytetty ”rivileiman” tyyppinen nimileima. Suurin mahdollinen ryhmä M1952 autopakettimerkeistä on 10 kpl. ”Postiautolinja 10 Postbusslinje” -leimapainanne
Helsinki 31.12.62 20 mk. Helsinki 31.12.62 5 mk. Autopakettimerkkejä pidettiin mukana vain Almexin vikatilanAlmexin kuitti. Almex muuttaa autopakettimerkkien tarvetta Marraskuun alussa vuonna 1961 määrättiin kokeilumielessä korvaamaan autopakettimerkit Almex-rahastuslaitteen kuiteilla niillä postiautolinjoilla, joissa oli käytössä Almex-rahastuskone. Viereisellä sivulla on esimerkki postiautolinjalta Muonio–Kilpisjärvi. Almexin kuitti kiinnitettiin pakettiin tai rahtikirjaan joko nitojalla tai teippaamalla. Tummat jäljet ovat peräisin teipistä, jolla kuitti on ollut kiinnitettynä Turusta Helsinkiin lähetettyyn paksuun kirjeeseen. Matkan pituus 170 km / Kirjeen muotoinen lähetys 0–2 kg / 60 mk. teita varten. Postiautolinja Turku–Helsinki. Täydet maitotonkat lähetettiin Muoniosta aamuisin ja palautettiin tyhjinä iltapäivällä tai illalla. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 42 Aidolla leimalla jälkikäteen leimattu materiaali… Yksi selkeimmistä jälkileimauksista on Helsinki 31.12.62. Paluukyyti oli halvempi, koska taksat perustuivat kuljetetun tavaran painoon. Seuraavien vuosien aikana Almex-laitteet saatiin käytännössä kaikille postiautolinjoille ja autopakettimerkkejä käytettiin vain kiinteissä toimipaikoissa. Tuomas Juvonen. Kuitissa on päivämääränä 30.VIII.62 ja maksuna on kannettu ”060”, eli 60 mk. Taksajaksoja oli käytössä kolme: 1.3.1951–31.5.1956, 1.6.1956–31.7.1958 ja 1.8.1958–31.12.1962. Samaan tekelesarjaan kuuluvat myös autopakettimerkkien M1963 1.1.1963 leimaukset. Filatelistipalvelun iso tähdellinen ”HELSINKI 15.VI.62 HELSINGFORS”. Maitotonkkien maksukuitteja on säilynyt vain Muonion Postija lennätinkonttorista. Rahtikirjat Toisin kuin mallista 1949, on mallin 1952 rahtikirjoja säilynyt kiitettävä määrä
Taksajakso oli 1.3.1951–31.5.1956. Vihkolehtien ollessa painoarkilla päikköasennossa reunavesileimoja löytyy marginaaleista niin suomenkuin ruotsinkielisinä.. Matkan pituus 90 km / 20 kg pahvilaatikko / 60 mk. Paluumatka: Matkan pituus 180 km / 5 kg:n maitotonkka à 70 mk / 31 kertaa > 70 × 31 = 2 170 mk. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 43 "O.Y. Matkahuolto Ab 28.X.1953 Oulu" postiautolinjalta Oulu–Sotkankylä (–Paltamo). Yhteensä menoja paluukuljetuksista kertyi kuukaudessa 6 975 mk:n lasku. Menomatka: Matkan pituus 180 km / yksi 20 kg:n maitotonkka à 155 mk / 31 kertaa > 155 × 31 = 4 805 mk. Maitotonkkien kuljetusta Muoniosta Kilpisjärvelle vuonna 1959. Taksajakso 1.8.1958 – 31.12.1962
Suomessakin tunnettu skotlantilainen Jeffrey Stone mm. Ja niin vain kävi, että SP-lehden ruotsinkielinen kolumnisti Mårten Sundberg Ahvenanmaalta ja ruotsalainen huippufilatelisti Tomas Bjäringer olivat tämän vuoden Crawford-mitalin voittajat. Mitali on saanut nimensä James Lindsayn mukaan. lyhyelle listalle ("short list") ja niiden kesken ratkaistiin lopullinen voittaja. Crawford-mitali on jaettu vuodesta 1920 lähtien, joskin se on jäänyt jakamatta toisen maailmansodan aikana ja satunnaisina vuosina myöhemmin. tarkisti kirjan englanninkielisen kirjoitusasun. Kustakin ykkössijasta kertyi kuusi pistettä, kakkossijasta viisi, jne. näyttävästi Suomen ensimmäisen Crawford-mitalin saamista Ahvenanmaalle.. Mårten Sundberg kiittää kaikesta avusta, jota he saivat niiden kahdeksan vuoden aikana, jotka kuluivat kirjaa tehdessä. Yksi tekijäkappaleista on lahjoitettu Postimuseon kirjastoon Tampereelle. Tavallaan Suomeen saatiinkin kaksoisvoitto, sillä Kirken kirjan toimittajana oli SP-lehden päätoimittaja. Toiseksi tiukassa kilpailussa tuli englantilais-tŠekkiläinen Nicholas M. Nya Åland -lehti huomioi 27.6. Kuusi parasta nimettiin ns. Kaikkiaan kirjassa kiitetään 29 organisaatiota ja 146 yksittäistä henkilöä. "Olin melkein shokissa kun Tomas soitti minulle keskiviikkoiltana ja kertoi, että olimme voittaneet," kertoo Mårten, joka ei itse päässyt osallistumaan tilaisuuteen sairastumisen vuoksi. Kirke, jonka kaksiosainen teos New York City Foreign Mail Cancellations 1845–1878 hävisi voittajalle vain kolmella pisteellä. (srl) Merkittävä filateelinen kirjallisuuspalkinto ensi kertaa Suomeen Pisteidenlaskua seurattiin suurelta tulostaululta. Kyseessä on ensimmäinen kerta kun palkinto osuu Suomeen tai liittyy suomalaiseen filateliaan. Kirja oli myyty lähes loppuun ennakkovarausten perusteella jo ennenkuin se ilmestyi. Hän oli 26th Crawfordin jaarli, jolla oli aikanaan maailman merkittävimmäksi sanottu filateelinen kirjasto. Kilvassa oli mukana yli 30 merkittävää julkaisua, jotka ovat ilmestyneet vuosien 2023–2024 aikana. "Kun katsoo listaa aiemmista voittajista, jotka ovat filatelian ikonisia nimiä, tuntuu vaikealta käsittää, että oma nimeni on nyt heidän joukossaan," hän päivittelee. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 44 K irja suomalaisten ovaalimerkkien päikköpareista sai komean huomionosoituksen Lontoossa kesäkuun lopulla, kun The Royal Philatelic Society London julkisti tämän vuotisen Crawford-mitalin saajan. Kun kaikki pisteet oli jaettu ja laskettu yhteen, "Tête-Bêche" selviytyi voittajaksi kolmen pisteen erolla toiseksi tulleiseen Nicholas Kirken "New York City Foreign Mail" -teokseen nähden. TÊTE-BÊCHE: Rarities from the Oval Issue of Finland -kirjaa painettiin yhteensä vain 112 kappaletta, joista 12 tekijöille
Den 7 augusti 1884 gjorde regeringen i Berlin anspråk på hela området som en tysk koloni. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 45 M in samling Namibia är oerhört liten. År 1908 flyttade Savola till USA för att bli pastor där. Liksom i all liknande verksamhet var naturligtvis målsättningen att predika det kristna budskapet, ett uppdrag som Jesus gav sina lärjungar. Han återvände senare till hemlandet och en tjänst som pastor i Forssa. På det första frimärket med valören 40c ser vi Martti Rautanen (1845–1926). Det var säkert motivvalet som fick mig att köpa serien som uppmärksammar att det då gått 125 år sedan de första finska missionärerna anlände till Ovamboland, längst norrut i dagens Namibia. Rautanen tycks dock ha haft ett stort intresse för lokal kultur och hans etnografiska samlingar finns numera på Nationalmuseet i Helsingfors. Den första hustrun gick bort efter ett par år i Afrika varefter han gifte om sig med hennes syster. Kolonialismen handlade om att tjäna så mycket pengar som möjligt. Karl August Weikkolin (1832–1891) avbildas på valören 90c tillsammans med en oxkärra vilket säkert var dåtidens transportmedel i Ovamboland. Just detta tema visas på vårt frimärke. År 1915 tog sydafrikanska trupper kontroll över den tyska kolonin som år 1990 blev den självständiga republiken Namibia. Selma Rainio. Han var med om att bygga upp den första finska missionsstationen i världen. Hon var en av grundarna av Onandjokwe Hospital. Hans riktigt stora insats var översättningen av Bibeln till ndongadialekten. De manliga missionärerna hade betydligt högre löner än sina kvinnliga kollegor. Selma Rainio (1873–1939), den person som jag fann mest intressant när jag studerade bakgrunden till de olika frimärksmotiven. beln, han hade också skapat ett skriftspråk för ondongafolket. Weikkolin dog i Afrika år 1891 och hustrun återvände hem till Finland. Selma Rainio kom sedan att ägna sitt liv åt att ge den inhemska befolkningen sjukvård och det under ofta mycket svåra förhållanden. Postumt har hon på olika sätt uppmärksammats för sitt mångåriga humanitära arbete i Afrika. Christer Brunström. Albin Savola. Finska missionärer i Namibia Martti Rautanen. Hennes egen hälsa var inte den allra bästa och hon avled år 1939 på det sjukhus som hon en gång i tiden hade varit med om att bygga upp. Den omfattar endast fyra frimärken utgivna den 10 juli 1995. Hon skulle sedan få stor betydelse för den fjärde personen i vår serie. Under sina medicinska studier hade hon bott hos Weikkolins änka och mycket tyder på att det var hon som med sina berättelser fick Rainio att vilja bli missionär i Afrika. Den fick namnet Tyska Sydvästafrika. Medan historien hade sin gång fortsatte männen och kvinnorna utsända av Finska Missionssällskapet (grundat 1859) oförtrutet sitt arbete. Nu i efterhand kan man konstatera att de finska missionärerna gjorde stora och värdefulla insatser inom bland annat hälsovård och utbildning men om de egentligen respekterade den inhemska kulturen är nog inte helt uppenbart. Det Sydvästafrika som de finska missionspionjärerna mötte år 1870 var ett område som till största delen styrdes av lokala stamledare. Dåtidens finska missionsarbete var en mycket manlig verksamhet. På valören $1.20 ser vi Dr. Detta var dock något som många infödda i landet motsatte sig och tyskarna bedrev en våldsam krigföring för att krossa upproren. Syftet med den finska missionen i Afrika var totalt annorlunda. Arbetet inleddes år 1885 och den sista delen av Gamla Testamentet blev klar år 1920. Han kom till landet år 1870 och det blev sedan tre långa missionsperioder i området. Weikkolin gifte sig två gånger. Men för den som samlar Finlandiana på utländska frimärken är serien från Namibia tveklöst ett måste. Det var nog så att de finska missionärerna ansåg europeisk kultur och då inte minst klädsel helt överlägsen det de mötte i Ovamboland. Han arbetade bland annat med att utveckla bomullsodling i Ovamboland och det var också Savola som år 1901 etablerade Oniipa Printing Press, det första tryckeriet i området. Allt detta var saker som gjorde Rainio minst sagt upprörd. Kvinnorna fick ej heller delta i de beslut som fattades. När Rainio växte upp var det inte många som tyckte att kvinnor passade som läkare men det var exakt det som hon önskade bli och år 1908 blev hon klar med sin examen. Men de finska missionärerna gjorde så mycket mer vilket framgår om vi närmare studerar de fyra frimärksmotiven. På valören 80c träffar vi på prästen Albin Savola (1867–1934) som reste till Afrika 1893. Han föddes i Ingermanland i en finsk familj och det var han som blev den store pionjären inom finsk mission i Sydvästafrika som kom att koncentreras till Ovamboland och odongafolket. Inte nog med att han hade översatt BiKarl August Weikkolin
SF:n puheenjohtajan Pekka Lempiäisen lisäksi kirjoittajana oli myös Tapion puoliso Tarja Tuominen. Näyttelyn hotellina toimii Sokos Hotel Puijonsarvi, Minna Canthinkatu 16. Viereisellä sivulla on uusi Sanaristikko 4/2025. Vinkiksi vastaajille: kannattaa aina lopuksi tarkistaa, että kaikki ruudut on tullut täytettyä. – Onnea voittajalle! SP-lehden numerossa 3/2025 julkaistusta Tapio Tuomisen muistokirjoituksesta oli pudonnut pois toisen kirjoittajan nimi. Ilmoittautumisaika päättyy 31.8.2025. Lehden kolmosnumerossa julkaistuun sanaristikkoon tuli jälleen mukavasti vastauksia. Kerhon varauskiintiön tunnus on BFILATELISTI. Jos ruutuja jää tyhjäksi, vaikka vain yksikin, ristikko ei voi olla täysin oikein, eikä se silloin voi osallistua arvontaan. Näyttelyn tuomariston puheenjohtajana toimii Jukka Mäkinen, muut jäsenet ovat Jarkko Leppänen, Allan Pihl, Janne Sahlstein ja Heikki Virtanen. Samaten jos ristikon tarkistaja ei mitenkään saa selvää käsialasta, voi hylkäys tulla eteen. postimerkkikerho.fi/kuopio250/. Palmares-päivällinen syödään Kuopion Klubilla. Näyttely järjestetään pe–la 17.–18.10.2025 Kuopion musiikkikeskuksessa. Näyttelyssä ovat esillä kaikki erilaiset näyttelyluokat. kanen@pp9.inet.fi, Harry Dunkel, 040 501 0954 tai harry.1.dunkel@gmail.com, Ari Hämäläinen, ari.ha@hotmail.com ja Lauri Väätäinen, 040 744 8801 tai lauri.vaatainen@elisanet.fi.. Palmares-päivällinen järjestetään Kuopion Klubilla, Kuninkaankatu 10, perjantaina 17.10.2025 klo 19. Vielä ehtii hyvin ilmoittautua syksyn KUOPIO 250 -näyttelyyn I lmoittautuminen Kuopion 250-vuotisjuhliin liittyvään alueelliseen KUOPIO 250 -postimerkkija postikorttinäyttelyyn on parhaillaan käynnissä. Erillistä mestariluokkaa ei ole. Lisätietoja näyttelystä antavat näyttelyn järjestelytoimikunnan jäsenet Risto Pitkänen, 040 500 5545 tai risto.pitNäyttelypaikkana toimii Kuopion musiikkikeskus. Näyttelyhotellina on Sokos Hotelli Puijonsarvi. Oikaisu... Osallistumisoikeus näyttelyyn on sellaisilla kokoelmilla, jotka ovat saaneet aiemmin enintään 89 pistettä kansallisessa tai kansainvälisessä näyttelyssä. Vastaukset tulee lähettää 15.9.2025 mennessä lehden päätoimittajalle joko skannattuna (kännykällä otettu kuvakin käy) sähköpostitse osoitteella seijulaakso@gmail.com, tai postitse osoitteella SeijaRiitta Laakso, Linnankatu 3 B 29, 00160 Helsinki. Nimensä mukaisesti näyttelyssä on esillä 250 kehystä filateliaa ja postikortteja. Käpylän Merkin 50 euron lahjakortti, jonka voitti Seppo Kääriäinen Espoosta. Kehysmaksu kehysmäärästä riippumatta on 25 euroa kehykseltä. Oikein vastanneiden kesken arvotaan jälleen Käpylän Merkin 50 euron lahjakortti, eli kannattaa osallistua! Vasemmalla sanaristikon 3/2025 oikea vastaus. Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvottiin 26.7. Näyttelyyn voi ilmoittautua samasta osoitteesta löytyvällä lomakkeella. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 46 S K I T S O K A A R R O K E K I L A U T T A A I I R I S I L M A U S T S E M P A T A L O I S T O L E I M A I S E T U N E T S Ä T T I U I L A R I N A T T U U M A T A K A U N I S V A L T A R U L L A A P A J A A K A A O I K U T T E L U E M A I L P A O T U R A T L I N N A A S I A T H A A V I N T T L I H O T U K K E L I A V U L I A S T O K A A A O T I S O D O T T A A E P P U K A U H A T O K I R A I N I E R E T E I S E T I R M A A J E L U L I R O K I U S A T A O S E A N I A SP-lehden sanaristikko 4/2025 S ateisina kesäpäivinä ja hirmuhelteillä on ollut hyvää aikaa vaikka ristikoiden tekoon. Toimitus pahoittelee virhettä. Näyttelyn säännöt löytyvät Kuopion Filatelistikerho ry:n kotisivuilta osoitteesta https://www
Suomen Postimerkkilehti 4/2025 47
Liity kummiksi näyttelyä tukemaan! S uomen Filatelistiseuran (SF) ja Helsingfors Frimärkssamlare Föreningin (HFF) yhdessä järjestämän pohjoismaisen Nordia 2026 -näyttelyn valmistelut etenevät suunnitellusti. Nuorisoluokan kokoelmista ei peritä kehysmaksua. Ilmoittautumisaika päättyy tammikuun puolivälissä 2026. Kummien saamia etuja ovat mm. Näyttelyhotelli on Radisson Blue Hotel Espoo ja palmares-päivällinen syödään Kalastajatorpalla 9.5. Kummiohjelman tasot ja niihin liittyvät edut Kummiksi pääsee 250–999 euron lahjoituksella, kultakummiksi 1 000–1 999 euron lahjoituksella ja platinakummiksi yli 2 000 euron lahjoituksella. Ensipäivän kohteiden kokeiluluokassa ja kirjallisuusluokassa ei edellytetä aiempaa näyttelytulosta. ilmaiset liput palmares-päivälliselle Kalastajatorpalla (1–4 lippua tasosta riippuen), erilaiset muistotuotteet, nimi näyttelyluetteloon ja näyttelyn kotisivuille sekä kummeille järjestettävä illanvietto, josta kerrotaan lähemmin myöhemmin.. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 48 Nordia 2026:n valmistelut etenevät. Nordiassa vuosien 2016–2025 aikana mestariluokan voittanut kokoelma ei sen sijaan voi enää osallistua. Otakaari 24, Espoo. Ne ovat vain englanniksi, mutta pääkomissaari Risto Pitkänen on luvannut selvittää kyselijöille tarpeen mukaan. 040 753 4650. Näyttelyn laajuudeksi kaavaillaan 700–800 kehystä. Kokoelmien toivotaan olevan mieluiten englanninkielisiä, ja ainakin etusivun ja synopsiksen tulisi olla englanniksi. 040 500 5545. Liity näyttelyn kummiksi! Näyttelyn taloudelliseksi tukemiseksi on tarjolla kummiohjelma, johon haastetaan mukaan niin yritykset, yhdistykset kuin yksityishenkilötkin. Kirjallisuuskohteen maksu on 50 euroa. Näyttelysäännöt on julkaistu nyt kesällä ja ne löytyvät Nordia 2026:n kotisivuilta osoitteesta nordia2026.fi. Näyttelyyn hyväksytään kokoelmia, jotka ovat saaneet kansallisissa näyttelyissä vähintään suuren hopeamitalin (70 pistettä). Kaikkien tavallisten näyttelyluokkien lisäksi on kokeilumielessä mukana ensipäivän kohteiden luokka. Osallistuminen on vapaaehtoista eikä velvoita mihinkään. Ilmoittautuminen näyttelyyn avataan elokuun alussa. Viiden–kahdeksan kehyksen kokoelmissa kehysmaksu on 50 euroa kehykseltä. Kehysmaksut on porrastettu seuraavasti: yksi kehys 80 euroa, kaksi kehystä (yhteensä) 140 euroa ja kolme kehystä 180 euroa. Osallistuminen tapahtuu lähettämällä ilmoitus siitä sähköpostitse osoitteeseen pjlempiainen@ gmail.com. Neljän kehyksen kokoelmia ei voi esittää. Mestariluokkaan pääsee kokoelmalla, joka on saanut vähintään kaksi suurta kultamitalia (kahtena eri vuonna) Nordia-, FIPtai FEPA-näyttelyssä. Pääkomissaari on Risto Pitkänen: risto.pitkanen@pp9.inet.fi, puh. Ohjelmaan voi osallistua joko omalla nimellä, nimimerkillä tai anonyymisti. 0400 403 230. Näyttelykomitean puheenjohtaja on Pekka Lempiäinen: pekka.lempiainen@helsinki.fi, puh. Osanottajamaita ovat Pohjoismaiden lisäksi Viro sekä skandinaavisten aiheiden kerääjät Alankomaista, Britanniasta, Saksasta ja Yhdysvalloista. Näyttely järjestetään 8.–10.5.2026 Espoon Dipolissa, os. Aiemman kansallisen, pohjoismaisen tai kansainvälisen Grand Prix'n Nordia-näyttelyssä saanut kokoelma hyväksytään myös mestariluokkaan aiemmista mitaleista riippumatta. Filateelisista asioista vastaa Jukka Mäkinen: jukka.matias.makinen@gmail.com, puh
Suomen Postimerkkilehti 4/2025 49
majander@gmail.com tai puhelimitse 050 540 0391. Lomakkeen täyttämisen jälkeen saa sähköpostiviestin, jossa vahvistetaan näyttelyhakemuksen vastaanottaminen. avoin filatelia puuttuu. Näyttelyn status on nostettu ennakkotiedoista poiketen täysila ole Google-tiliä, Suomen komissaari Jarkko Leppänen voi tehdä ilmoittautumisen hänen puolestaan. MACAO 2026 on rajoitettu maailmannäyttely, jossa mukana eivät ole aivan kaikki kilpailuluokat, mm. Ilmoittautuminen tapahtuu 30.9.2025 mennessä suoraan näyttelyn kotisivujen Boston2026.org kautta avautuvalla Google-lomakkeella. Suomen komissaarin Jari Majanderin tavoittaa sähköpostitse osoitteesta jari. Ellei näytteilleasettajalEnsi vuoden FIP-näyttelyt Bostonissa ja Macaossa yhden kehyksen luokassa $195 (n. Myös nuorisofilatelia ja filateelinen kirjallisuus ovat näyttelyssä esillä. Kaupunki on tunnettu lukuisista kasinoistaan ja matka sinne kulkee usein Hongkongista noin tunnin kestävällä lautalla. 107 €) paitsi lisätä tai muuttaa 15.1.2026 asti. N yt kesällä on hyvää aikaa rakentaa kokoelmia ja suunnitella vaikka matkaa näyttelyihin! Ensi vuodelle on luvassa useita kansainvälisiä FIP-tason näyttelyitä eri puolilla maailmaa. Erityissäännöt ja ilmoittautumiskaavake löytyvät näyttelyn verkkosivuilta osoitteesta macao2026.org.mo. 1500-luvulta vuoteen 1999 Macao oli Portugalin hallinnassa, pitkään kauppasatamana, sittemmin se on elänyt pääasiassa matkailusta. Boston 2026:ssa ovat mukana kaikki normaalit kilpailuluokat sekä lisäksi modernin filatelian luokka (vuodesta 2000 alkaen) ja kokeellinen ensipäivänluokka. Näyttelypaikkana on hulppea the Venetian Macao (kuvassa).. 64 €). Suomen Postimerkkilehti 4/2025 50 mittaiseksi FIP-näyttelyksi. Kehyksen koko on 95 x 125 cm ja siihen mahtuu 16 kpl A4 sivuja. Osallistumismaksu on edullisempi kuin useimmissa viime aikojen FIP-näyttelyissä: 80 USD (heinäkuun lopun kurssilla n. 68 €) kehykseltä, paitsi yhden kehyksen kokoelmille 105 USD (n. Kokoelmat voivat olla 1, 5 tai 8 kehyksen laajuisia. Kehysmaksu on $125 (n. Finnair lentää ilman välilaskua Helsingistä Hongkongiin. Kokonaiskehysmäärä näyttelyssä tulee olemaan noin 1 500 kehystä. Tieto näyttelyyn hyväksytyistä kokoelmista saadaan 20.1.2026 mennessä. mittava näyttely, jonka laajuus on peräti 3 500–4 000 kehystä. 55 €). Nuorisoluokkaan osallistuminen on ilmaista. Näyttelyyn ilmoittautuminen on jo alkanut ja se päättyy 18.11.2025. 90 €) ja kirjallisuusluokan kohteille 70 USD (n. Luokissa voi esittää 1, 2, 5 tai 8 kehyksen laajuisia kokoelmia. Liitteitä voi myöhemmin Boston 2026 -näyttely järjestetään Boston Convention & Exhibition Centerissä (BCEC), joka sijaitsee kaupungin keskustassa. Kilpailuluokkia ovat perinteinen filatelia, postihistoria, ehiöt, leimamerkit, aihefilatelia, moderni filatelia (vuodesta 2001 alkaen) ja kuvapostikortit. Se on ensimmäinen tällä Kiinan erityishallintoalueella järjestettävä FIP-näyttely. Kirjallisuusluokan ilmoittautumisia otetaan kuitenkin vastaan 31.1.2026 asti. Loganin lentokentältä on alle 15 minuutin matka näyttelykeskukseen, jonka lähettyvillä on kävelyetäisyyden päässä kahdeksan näyttelyhotellia. Suomen komissaarin Jarkko Leppäsen tavoittaa sähköpostitse osoitteesta jarkko.t.leppanen@outlook.com tai puhelimitse 044 4252 056. Häneltä saa myös ohjeita ilmoittautumiseen ja lisätietoja käytännön järjestelyistä. Näiden liitteiden tulee olla pdf-muodossa. Macao 2026 MACAO 2026 järjestetään Macaossa 26.6.–1.7.2026. Boston 2026 Bostonissa Yhdysvalloissa järjestetään 23.–30.5. Yhden kehyksen kokoelmat saavat vain pisteet ilman mitalia. 166 €) ja kirjallisuusluokassa $65 (n. Kokoelmien hyväksymisestä ilmoitetaan 30.11.2025 mennessä. Hakemuksen yhteyteen liitetään kokoelman johdantosivu (pakollinen) ja tarpeen mukaan enintään kahden sivun mittainen synopsis. Ilmoittautuminen Bostonin ja Macaon näyttelyihin on meneillään parastaikaa
Tarjoan vaihdossa Saksaa. Opetus toteutetaan Microsoft Wordilla, mutta muitakin ohjelmia voi käyttää omassa koneessaan – periaatteet ovat samat. Tarjoukset: werner.filmer@t-online.de tai puh. Boston 2026 FIP-maailmannäyttely 23.–30.5.2026 Boston, USA. Pöytävaraukset: Jarkko Leppänen, jarkko.t.leppanen@outlook.com, puh. TamCollect -keräilytapahtuma la 4.10.2025 klo 10–15, Tampereen yhteiskoulu, Hallituskatu 32, Tampere. Suomen komissaari Seija-Riitta Laakso; philakorea2025.kr Dubai 2026 FIP rajoitettu maailmannäyttely 4.–8.2.2026 Dubai, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat. Muut yhteyshenkilöt: Kari Laitinen, puh. Rivi-ilmoituksia Kouvolan keräilypäivät Tuulensuojassa su 19.10.2025 klo 10–14. Myyntipaikkavaraukset: Aki Vainionpää, puh. Kouvolan vanha kaupungintalo, upea paikka, noin 300 m asemalta itään. 040 721 7709. Komissaari: Risto Pitkänen; www.nordia2026.fi HyReX 2027 Kansallinen postimerkkinäyttely kevät 2027 Hyvinkää. 050 305 9354. SF:n kerhotilaan mahtuu korkeintaan 20 kurssilaista tietokoneineen. Turun Postimerkkikerhon keräilytapahtuma su 16.11.2025 klo 10–15 Varsinais-Suomen vammaisja pitkäaikaissairausjärjestöjen kokoustilassa Happy House, Ursininkatu 11, Turku. Laita ilmoitus lehteen, se voi hyvinkin tuottaa tulosta! Kurssin tavoitteena on, että sen jälkeen jokainen osallistuja osaa tehdä itsenäisesti 16-sivuisen A4-kokoelman. Ernst Caninenberg, Werther Str. Kansallinen postimerkkinäyttely kevät 2028 pääkaupunkiseutu. keräilytavaraa. Kouvolan seudun postikorttija keräilykerho ry Keräilytapahtumia Riihimäen keräilytapahtuma su 28.9.2025 klo 10–15. Tekstin luominen, kirjaintyypit ja -koot käydään läpi, samoin kuvien kehysten tekeminen, tekstitys ja otsikot, etusivun olennaiset seikat, aiheen jäsentely, tiedostojen tallennus ja digitaalisen version tekeminen. Myyntipaikkavaraukset heikki.aho@ pp.inet.fi tai puh. Kun palstalle tulee uusia ilmoituksia, lehden toimitus voi pudottaa pois Etsin Rantasalmen postihistoriaa -kokoelmaani postilähetyksiä Malli-91 rengasmerkeillä ja muitakin parempia kohteita Rantasalmi-leimoilla. Ilmoitukset ovat voimassa 6 kk. 040 834 5855. 044 425 2056. lokakuuta Lönkalla. . Kortteja, filateliaa ym. Osallistumismaksu on 10 euroa ja sitä vastaan saa kahvia ja välipalaa. Turku. Kerhotalo, Torikatu 3, Riihimäki. Kurssilla käydään läpi kokoelman rakentamisen perusteet erityisesti aihefilatelian ja avoimen filatelian luokkien kokoelmat mielessä, mutta periaatteet soveltuvat mihin tahansa kokoelmaan. Pöytävaraukset: Reijo Myller, reijo.myller47@gmail. Suomen komissaari Jukka Sarkki; nordea2025.se Philakorea 2025 FIP-maailmannäyttely 17.-21.9.2025 Soul, Korea. Myytävänä on postimerkkejä, postilähetyksiä, postikortteja ja keräilyesineitä. com, puh. Laajemmistakin esityksistä toki keskustellaan kurssin aikana. Kotimaassa Nordia 2026 – pohjoismainen näyttely 8.–10.5.2026 Espoo, Suomi. Etsin vaihtoystävää Suomesta Suomen pyöröleimatuille merkeille puutelistan (Michel + LaPe) mukaan. Suomen Postimerkkilehti 4/2025 51 Pikasilmäys Näyttelykalenteriin . Kurssilla annetaan myös tietoa tarvittavista laitteista, tulostimista, skannereista ja muistivälineistä. Rivi-ilmoitukset ovat SP-lehden tilaajille ilmaisia. Kirjeenvaihto saksaksi tai englanniksi. Maailmalla Nordia 2025 – pohjoismainen näyttely 12.–14.9.2025 Malmö, Ruotsi. T oukokuussa peruuntuneen työväenopistokurssin sijasta Aihefilatelistit ry järjestää vastaavanlaisen kurssin SF:n kerhohuoneistossa (Lönnrotinkatu 32 B) lauantaina 11.10.2025 klo 10–15. Mare Balticum 2028 syksy 2028 Hämeenlinna. Ilmoittautumiset kurssin vetäjälle: seppo.salonen2016@gmail.com, puh 040 5252 217. 69, D-46419 Isselburg. +358 46 8940 461. Näytteillä on myös kokoelmia. Vapaa pääsy. Suomen komissaari Jari Majander; macao2026.org.mo Philataipei 2026 FIP-maailmannäyttely 19.–24.11.2026 Taipei, Taiwan. Toimitus voi myös tarvittaessa editoida tekstejä. vanhempia ilmoittamatta siitä erikseen ilmoittajalle. Kurssin sisältö on saman tapainen kuin työväenopiston kurssin, mutta kurssilaiset saavat käyttää omia tietokoneitaan harjoitteluun. Suomen komissaari Jarkko Leppänen; boston2026.org Macao 2026 FIP rajoitettu maailmannäyttely 26.6.–1.7.2026 Macao, Kiina. Slovfilex 2027 FIP rajoitettu maailmannäyttely Kesäkuu 2027 Bratislava, Slovakia Belgrade 2027 FIP Maailmannäyttely Lokakuu 2027 Belgrad, Serbia Eurooppalaisten näyttelyiden kalenteri löytyy myös osoitteesta fepanews.com. On myös mahdollista osallistua kokonaan ilman tietokonetta, eli kuunnella asiasisältöä ja oppia toisten kanssa. Rohkeasti mukaan – Tervetuloa! Filateelisen kokoelman rakentamisen perusteet 11. 040 54152 87. Aboex 2029 Ajankohta tarkentuu myöhemmin
Suomen Postimerkkilehti 4/2025 52 M yyntiehtomme (sekä jättäjän että huutajan provisio) ovat poikkeuksellisen hyvät, joten kaikki säästävät selvää rahaa. 0400 552 671 tai Juha Tillander 040 847 6371 meklari@suomenfilatelistiseura.fi Zeppelin 1830 -virhepain ama!. Käytämme Philabid-alustaa, jossa kaikki kohteet sulkeutuvat kätevästi samaan aikaan! Suomen Filatelistiseuran huutokauppojen tarjonta on voimakkaassa kasvussa! Yhä useammat arvokohteet päätyvät nykyisin myyntiin meidän kauttamme. Ota yhteyttä jos haluat myydä kohteitasi! Petri Jansson puh