vuosikerta 3/2025 1920ja 1930-luvuilla viestilliset postileimat valjastettiin eri puolilla maailmaa tukemaan kunkin maan kotimaista työtä. Se selviää sivulta paketilla. 14. "Your Own Country First", s. SUOMEN Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseuran äänenkannattaja / 106. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 1 Mitä eroa on postiautolla kuljeMitä eroa on postiautolla kuljetetuilla autopaketilla ja postitetuilla autopaketilla ja postipaketilla. 6.. SP-lehden onlinehuutokauppa 66, s. Mitalijuhlaa TamCollectissa, s. 37–48. Se selviää sivulta 14. 25
Eri luokilla on eri säännöt hyvästä syystä. Hyvään kokoelmaan vaaditaan taloudellisten uhrausten lisäksi aikaa ja vaivaa, tutkimusta ja uutta ajattelua, innovatiivisuutta. Kansainvälisesti merkittäviä (yleensä perinteisen filatelian) kokoelmia ei rakenneta pikkurahalla. Ensimmäinen versio ei onneksi koskaan päätynyt kehyksiin, vaan nyttemmin jo edesmennyt Seppo Arvelin otti kokoelman kopiot katsottavakseen ja kirjoitti sivujen laitaan monia hyödyllisiä kommentteja, joiden avulla vältimme pahimmat karikot. Kansainvälisiin näyttelyihin osallistuminen vie usein maihin, joihin ei olisi muutoin tullut koskaan lähdettyä. FIP-näyttelyn Grand Prix'tä en varmasti saa koskaan, ellen satu voittamaan jättipottia eurolotossa, mikä ei ole todennäköistä. Ajatus kuulosti mielenkiintoiselta. Taiteilija O. Myös kokoelman esillepano vaatii tietynlaista osaamista, jotta kohteet ja niihin liittyvät tiedot tulevat parhaiten esiin. Ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viimeistään 15.9. Ajan mittaan sitä kuitenkin huomaa, että tuomarit saattoivat olla osin oikeassakin. Julkaisija Suomen Siviilija Asevelvollisuusinvaliidien Liitto, 1942. – TamCollect 2025: Juha Aerikkala (vas.), Topi Alho ja Heidi Heiniö. Eikä kukaan aloitteleva postimerkkeilijä varmasti ensimmäiseksi haaveile FIP-näyttelyn Grand Prix:stä. Ehkä mekin. 1. Haaveelta, josta saattaisi tulla totta jonakin päivänä. Jos perusperiaatteet eivät ole hallussa, ei kannata ihmetellä, jos saadut pisteet eivät vastaa odotuksia. Salonen. Jokainen meistä, vaikka itsekin toimisi tuomarina, kohtaa joskus pettymyksiä näyttelyissä. Mutta jotain haaveita saa silti olla. Erittäin tärkeää kenelle tahansa kokoelmanrakentajalle on lukea näyttelysäännöt huolellisesti. Kokoelma sai sitten ensimmäisessä näyttelyssään hopeamitalin. Useimmat meistä eivät sellaista kuvittele saavansa myöhemminkään, eikä ole tarpeenkaan. Pari huutokaupasta puolivahingossa hankittua 1800-luvun laivapostikuorta johdattivat merenkulusta kiinnostumiseen aiheena. Mitaleitakin on tullut monen värisiä. ja että kokoelmaa kannattaisi tosiaan muuttaa heidän ehdottamaansa suuntaan. vuosikerta Päätoimittaja • Redaktör • Editor Seija-Riitta Laakso 0400 460 307 seijulaakso@gmail.com Postiosoite • Mail address SP-lehti Lönnrotinkatu 32 B 29 00180 Helsinki Toimituskunta Rasmus Berg, Seppo Laaksonen, Seppo Salonen ja Seija-Riitta Laakso Kustantaja • Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Lehden taitto Seija-Riitta Laakso Painopaikka • Tryckeri K-Print, Tallinna, Viro Lehden ilmestyminen syksyllä 2025 No 4/2025 ilmestyy viikolla 33 (elokuun puolivälissä) . Sen jälkeen näyttelyitä on ollut kymmeniä, ja kokoelmiakin toistakymmentä eri luokissa. No 5/2025 ilmestyy viikolla 42 (lokakuun puolivälissä) . Kokoelman suunnitteleminen ja materiaalin etsiminen ja löytäminen on hauskaa jo sinänsä. Kannen pääkuva: "Työ kunniaan" -postikorttisarjan kortti No. – Mikä on (tai olisi) oma motivaatiosi näyttelykokoelman rakentamiseen?. Motiivit näyttelykokoelman rakentamiseen vaihtelevat varmasti hyvinkin paljon. Kokoelman valmistuminen palkitsee: olen saanut tämän aikaan. Ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viimeistään 10.11. Niissä käsitellään filateelista materiaalia eri tavoin. Oma postimerkkeilyni alkoi 35 vuotta sitten, kun silloin 8-vuotias poikani tuli koulusta kotiin ja kertoi erään luokkatoverinsa aikovan kerätä kaikki Suomessa ilmestyneet postimerkit. Tarinaa rakennellessa oppii tavattoman paljon uusia asioita aiheestaan. Siellä tapaa ystäviä, joihin ei olisi koskaan edes tutustunut muutoin. Vähitellen löytyy uusia tapoja kokoelman kehittämiseen ja siitä on sitten taas hyvä jatkaa. Näyttelyistä emme haaveilleet, eivätkä ne alussa edes kiinnostaneet, paitsi että siellä oli siihen aikaan paljon kauppiaita, joiden valikoimista saatoimme kartuttaa kokoelmaamme. No 6/2025 ilmestyy viikolla 49 (joulukuun alussa) . 2 Seija-Riitta Laakso. Tietenkin haluamme myös kertoa tarinan muille ihmisille, ja haluamme tuomareilta palautetta siitä, miten hyvin olemme onnistuneet. Silloin helposti ajattelee, ettei tuo enää ikinä kokoelmaansa arvosteltavaksi yhtään mihinkään. Jotenkin syntyi ajatus aihefilateelisen kokoelman rakentamisesta. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 2 Päätoimittajalta seijulaakso@gmail.com SUOMEN Postimerkkilehti Suomen Filatelistiseura ry:n äänenkannattaja ISSN 0355-7731 105. K ukaan ei ole seppä syntyessään. Ilmoitusaineisto ja jutut lehteen viimeistään 15.7. Ostimme paksun LAPEn, jonka luimme kumpikin kannesta kanteen ja albumin, johon aloimme kerätä postimerkkejä
6. • Eero Mäkelä ja Eila Hilpi Tulevia tapahtumia, rivi-ilmoituksia, näyttelykalenteri, s. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 3 Tässä numerossa SUOMEN Postimerkkilehti TamCollect 2025 – Barkov-merkin ohella paljon muuta, s. 28. Hintoihin lisätään alv. • Pekka Lempiäinen En kolumn på svenska – Då var Finland i fokus, s. 22.. SP-lehden online-huutokauppa 66, s. • Pekka Lempiäinen Alueellinen näyttely Kuopiossa ensi lokakuussa, s. 4. 36. Ilmoitushinnat • Advertisements 2025 1/1 sivu 500 € , 1/2 sivua 320 €, 1/4 sivua 200 €. 19. • Seija-Riitta Laakso Arvioita TamCollect 2025:n postihistorian luokan kokoelmista, s. Valokuvat ja postikortit esillä Postimuseon näyttelyssä, s. 25. 49. 35. 14. 20. 37–48. 50. • Jukka Sarkki Ristikko, s. Ilmoituksiin liittyvät asiat Päätoimittaja Seija-Riitta Laakso seijulaakso@gmail.com Kustantaja • Publisher Suomen Filatelistiseuran Kustannus Oy Nordea FI23 1347 3000 4063 67 Laskutus EDI/OVT-tunnus: 003705844528 Operaattori: Maventa Puheenjohtajan palsta, s. EuroPhilEx 2025 Birminghamissa, s. • Mårten Sundberg Vielä kerran Levantista – osa 3, s. 30. • Seija-Riitta Laakso Uutta tietoa autopakettimerkeistä – osa 1, s. Postin uutuusmerkkisatoa, s. • Petteri Hannula Tapio Tuominen in memoriam, s. 5. • Seija-Riitta Laakso Tilaushinnat • Prenumeration • Subscriptions 2025 Suomi ja Pohjoismaat • Finland och Norden • Finland and Nordic countries 56 € Tilaukset ja osoitteenmuutokset • Subscriptions and address changes tilaukset@suomenfilatelistiseura.fi Tilaajien osoitteita voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Halutessasi voit kieltää osoitteesi käytön ilmoittamalla siitä yllä mainittuun sähköpostiosoitteeseen. • Tuomas Juvonen 3 Protektionismia viestillisillä leimoilla, s
Kuten TamCollectissa, myös Dipolissa on arkipäivisin runsaasti muitakin kuin filatelisteja, joiden voi olettaa poikkeavan myös näyttelyssä. Olisi suotavaa, että näitä pakotteita pidettäisiin yllä ”kautta linjan” – filatelia on harraste siinä missä esimerkiksi urheilukin. Vaikuttava arkkitehtuuri luo tapahtumalle upeat puitteet. Viime Filatelisti-lehdessä kerrottiin Uruguayn FIP-näyttelystä. Näin harrastuksemme saa julkisuutta muuallakin kuin omassa piirissämme. Minua tuo termi ärsyttää, koska se on tyypillinen kielellinen kiertoilmaus sille tosiasialle, että näissä tapauksissa kohteen merkit ovat enimmäkseen rikkinäisiä, ja välttämättä yhtään ehjää ei löydy koko erästä. Hallitus 2025 Puheenjohtaja: Pekka Lempiäinen • 0400 403 230 pekka.lempiainen@helsinki.fi Varapuheenjohtaja: Martti Forss • 0400 840 598 martti.forss@onninen.com Sihteeri: Pekka Hurri • 040 503 2144 pekka.hurri@pp.inet.fi Rasmus Berg • 050 5124 987 rasmus.berg@saunalahti.fi Perttu Haglund • 040 545 1239 perttu.haglund@gmail.com Matti Lundberg • 041 531 6112 matti.aj.lundberg@gmail.com Ari Niemelä • 0400 412 125 ari.niemela53@gmail.com Janne Nikkanen • 041 527 6430 nikkanenjanne@gmail.com Toimihenkilöt: Rahastonhoitaja Kai Anttila • 050 323 4953 kai.anttila@pp1.inet.fi Olli Saarinen (kerhohuutokaupat) • 0400 934 522 postiaollille@gmail.com Kerhomestari Pertti Hurmerinta • 050 589 8010 postia.pepelle@gmail.com Meklarit Petri Jansson • 0400 552 671 petri.jansson@kolumbus.fi Eero Mäkelä • 0400 602887 sakarieero@gmail.com T ätä kirjoitettaessa seuramme kevätkausi on lopuillaan. Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa on yritetty suitsia mitä moninaisimmilla pakotteilla, suuremmilla ja pienemmillä. Edellisestä Suomessa järjestetystä Nordia-näyttelystä on kulunut aikaa jo kymmenen vuotta, joten on oletettavaa, että tapahtuma herättää laajaa kiinnostusta. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 4 Puheenjohtajan palsta Suomen Filatelistiseura ry 4 Pekka Lempiäinen. Se tuo näyttelylle näkyvyyttä Euroopan ja koko maailman laajuisesti FEPA:n tiedotuskanavien kautta. Suomalaismenestystäkin voidaan odottaa päätellen TamCollect 2025 -näyttelyssä nähdyistä hienoista kokoelmista, joita varmasti tullaan kuluvan vuoden aikana kehittämään edelleen. Itselläni on päällimmäisenä tunne, että meillä on ollut mukavaa yhdessä! Kerhoillat ovat sujuneet mallikkaasti ja monia löytöjä on tehty maanantai-iltaisin myydyistä eristä ja löytölaatikoista, jotka usein ovat löytölaatikoita sanan varsinaisessa merkityksessä. etäkerhoillat, joiden tavoitteena on palvella erityisesti sitä osaa jäsenistöstä, joka ei syystä tai toisesta pääse paikalle maanantain kerhoiltoihin. Onnittelut kaikille hyviä hankintoja tehneille! Usein huutokaupoissa näkee termin ”vaihteleva laatu”. Lisätietoja ohjelmasta saa näyttelyn kotisivuilta (nordia 2026.fi) netissä. Itseäni hämmästyttää, että venäläiset näytteilleasettajat saavat osallistua kansainvälisiin postimerkkinäyttelyihin. Olemme suunnitelleet hyvissä ajoin tulevaa syyskautta. Seuramme hallituksen puolesta toivotan jäsenillemme oikein aktiivista kesää niin filatelian parissa kuin muutenkin! 21.5.2025, Pekka Lempiäinen. Nordia 2026 -työryhmä on jatkanut vuoden kuluttua toteutuvan näyttelymme valmistelua. Viimeksi tänä keväänä tuli tämä koettua ja siksi pyrimme omissa huutokaupoissamme välttämään tätä hyvin epämääräistä termiä. Kerhotilan siisteyteen tullaan panostamaan esimerkiksi poistamalla ylimääräinen ”roina” tilasta – tästä on tullut palautetta kevään mittaan. Näyttelyn kummiohjelma mahdollistaa näyttelyn tukemisen kenelle tahansa meistä sopivaksi katsomallaan summalla ja tuo mukanaan mukavia lisäetuja näyttelytapahtuman aikana. Tarjontaamme tulevat nyt myös ns. Koska pääsymaksua ei peritä, ei asia jää ainakaan siitä kiinni. Näyttelypaikaksi valittu Dipoli Espoossa on poikkeuksellinen järjestämispaikka monin tavoin. Euroopan maanosaliitto FEPA on myöntänyt Nordia 2026 -näyttelylle FEPA recognition -statuksen. Birminghamissa toukokuussa järjestettyyn FEPA-näyttelyyn, josta kerrotaan toisaalla tässä lehdessä, venäläiset eivät voineet osallistua
Då var Finland i fokus I nternationella filatelistorheter som Marcellus Purnell Castle och Louis Hanciau ägnar stor uppmärksamhet åt Finland i början av 1900-talet. Men en sak delar de tre filatelisterna. Han har medlemsnummer 22 i Helsingfors Frimärkssamlare Förening och är en ansedd filatelist vid den här tiden. Vid minst 44 tillfällen ställer han ut och /eller håller föredrag hos The Philatelic Society, London (från november 1906 med prefixet Royal). Av ovalmärkena vet vi att han har omakulerat fyrblock tête-bêche av fem kopek små pärlor och det berömda sexblocket têtebêche 10 kopek. Seppo Salonen "Euroopan esifilateliaa 1753–1878" • • • • • Aihefilatelistit ry pitää myös kerhokokouksensa SF:n kerhotilassa Lönkalla. I januari 1904 talar han på temat "Notes on the First Issue of Finland", och föredraget publiceras i The London Philatelist. 17.9.2025 Jussi Tuori "Automathäftet 1938". 5 kopek med stora pärlor anges helt riktigt till 1858. En orsak till att Castle talar om Finlands första emission, skriver han, är att Louis Hanciau då nyligen berört samma ämne i Stanley Gibbons' Monthly Journal. Mårten Sundberg. 29.10.2025 Kjell Sjöblom "Titanic". Castle hade fyra år tidigare sålt sin Europasamling till W. Antti Vehviläinen "Puusta on moneksi" • • • • • Helsingfors frimärkssamlareförenings (HFF) föredragsprogram för vintern 2025, onsdagar kl.18 i SFs möteslokal på Lönnrotsgatan 32 B. 5, 1905, men ber att få bidra med ett antal tillrättalägganden. Matti Meriö "Czes?aw S?anian perintöprinssi Lars Sjööblom" 29.9. SF:n kokoukset ja huutokaupat joka arkimaanantai klo 18. Sisään pääsee jo klo 16.30, jolloin voi tutustua huutokauppakohteisiin ja vaihtaa kuulumisia kerholaisten kanssa. ti 26.8. Belgaren hävdar: En första upplaga av 5 och 10 kopek utan pärlor i posthornen emitteras den 1 mars 1856. Då träder överstelöjtnant Magnus von Hertzen in i handlingen. Den 3 mars 1899 visar han sin Finlandssamling – mycket rik på varianter i oanvända par och block, enligt The American Journal of Philately. HUOM. Märkena med pärlor antas ha kommit i april samma år, då med två pappersvarianter för 5 kopek och fyra för 10 kopek. Hanciau tackar ödmjukt för rättelserna. Den långa serien om Finlands filateli publiceras i 16 nummer från oktober 1903 till februari 1905. Man kan säga att den sistnämnde med tiden får rätt.. Mann, men kan använda de finländska objekten för att illustrera föredraget. W. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 5 En kolumn på svenska Mårten Sundberg, Ålands Frimärkssamlarförening ÅlFF Suomen Filatelistiseura ry 5 Tulevia tapahtumia Lönkalla Osoite: Lönnrotinkatu 32 B, 00180 Helsinki. 1.10.2025 Klaus Juvas "Pargas posthistoria, del I". Castle är en av de 42 vars namn skrivs in på sidobårderna till The Roll of Distinguished Philatelists vid dess instiftande 1921. von Hertzen menar att tête-bêcher inte ens behöver katalogiseras, vilket Hanciau hade gjort. Alkusyksyn esitelmiä: 15.9. Kesätauko 25.8.2025 asti, jolloin on syksyn ensimmäinen kokous. När hans monografi Die Postwertzeichen des Grossfürstentums Finnland publiceras 1909 refereras 20 gånger till uppgifter från von Hertzen. Vesa Hirsmäki "Saturnus" ti 30.9. Hanciaus serie och en del av Castles artikel publiceras i Nordisk Filatelistisk Tidskrift 1904–1905. Han öser beröm över Hanciau i en artikel vars första del publiceras i NFT nr. Castle skriver att om uppgifterna kommit från någon annan än Hanciau hade han knappast litat på dem, men han kan inte tänka sig att en så lysande filatelist återger något som inte är väl verifierat. En annan är den belgiske frimärkshandlaren och filatelipublicisten Jean-Baptiste Philippe Constant Moens, men de många verk som ges ut i hans namn är skrivna av svågern Hanciau. Castles samlingar är omfattande, hans kunskap enorm. Hanciaus redogörelse över ovalmärkena förbryllar Castle. Esitelmät alkavat kuukauden viimeisenä tiistaina klo 17.00. 15.10.2025 Johan Blomster "Automobilens utveckling och dess inverkan på omgivningen". Castles åsikt om tête-bêcher av ovalerna är att det inte finns något filatelistiskt värde i att de är tryckta på detta sätt
John's Eastissä 1928– 1934. John'sissa 1921– 1928 ja St. tulleilla ja tariffeilla. Lama loi pohjaa tyytymättömyydelle, joka johti 1930-luvun lopulle tultaessa kansallisuusaatteen voimistumiseen tunnetuin seurauksin.. Vähäksi aikaa nämä toimet auttoivat ja 1920-luvulla koettiin maailmanlaajuinen nousukausi. (Vas.) "Osta Newfoundlandissa valmistettuja tuotteita". Leima oli käytössä Calgaryssä 6.2.–10.3.1922. Ne olivat romahduttaneet rahamarkkinat ja keskinäisen kaupankäynnin. Mutta kun lama iski 1930-luvulla, vähentynyt kaupankäynti ja korkeat tariffit syvensivät sitä entisestään, arvioivat tämän päivän taloustieteilijät. Yllä oleva postikortti on lähetetty 1.5. On olemassa myös leimatyyppi, jossa siltapalkin kummassakin reunassa on 0. Kaikkialla oli köyhyyttä ja työttömyyttä, eikä nykyisen kaltaisesta sosiaaliturvasta ollut tietoakaan. Harva kuitenkaan on tullut ajatelleeksi leiman yhteyttä maailmanlaajuiseen protektionismiin, joka nyt – sata vuotta myöhemmin – on jälleen nostamassa päätään. 1920-luvun puolivälistä lähtien leimattiin eri puolilla maapalloa miljoonia viestillisiä postileimoja, joissa kansalaisia kehotettiin suosimaan kotimaisia tuotteita. Leimaa käytettiin St. Siten vähennettäisiin riippuvuutta ulkomaisesta tuonnista, mikä säästäisi valuuttavarantoja ja loisi työpaikkoja kotimaassa. Maailmansota ja monet samanaikaiset tai sitä seuranneet sisällissodat olivat sittemmin pyyhkineet Euroopan kartalta kokonaisia keisarikuntia ja muokanneet muuallakin rajoja uuteen uskoon. alkaen. Jotain oli keksittävä tilanteen helpottamiseksi, ja ratkaisuksi nähtiin kotimaiSuomen ensimmäinen viestillinen leima kehotti suosimaan suomalaista työtä, sopivasti vapusta 1.5.1925. iltapäivällä. Ennen ensimmäistä maailmansotaa oli käyty suhteellisen vapaata kauppaa eri valtioiden kesken. Protektionismia filateliassa sata vuotta sitten (Oik.) "Tee työtä ja auta luomaan työpaikkoja työttömyyden vähentämiseksi". Työttömät oli myös saatava töihin ennenkuin syntyisi uusia levottomuuksia, joista tulisi poliittisia ongelmia. "Your Own Country First" ei ole punalippalakkisen valtionpäämiehen omaa keksintöä. Samanaikaisesti kotimaan markkinoita suojattiin mm. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 6 "S uosikaa suomalaista työtä / Främja inhemskt arbete" on varmasti tuttu leima useimmille filatelisteille Suomessa, vaikkei viestillisiä leimoja varsinaisesti keräisikään. Leimatyyppi International. sen tuotannon kasvattaminen. Sitä on ilmeisesti kokeiltu jo edellisenä iltana 30.4. – Calgary 22.2.1922, leimatyyppi Universal. Leima oli käytössä vain Helsingissä, 30.9.1925 asti
Kanadan naapurissa Newfoundlandissa puolestaan viestittiin samoihin aikoihin kielellisesti vähän ontuen "Buy Made in Newfoundland Goods". Konkreettisin idea oli kuitenkin vuosina 1937–1940 St. 1930-luvun puolelle tultaessa saatiin käyttöön uusi leima: "Buy Goods Made in Newfoundland". Kampanjointia kotimaisen tuotannon puolesta Ensimmäiset kirjoittajan tuntemat tähän aihepiiriin liittyvät viestilliset postileimat ovat Kanadassa ja Newfoundlandissa vuosina 1921–1922 käytössä olleet leimat. sivu 6) kehotetaan tekemään työtä ja (kulutuksen kasvun avulla) luomaan työpaikkoja työttömyyden vähentämiseksi. Lentopostimaksun maksamista varten julkaistiin 26.2. Testilennot aloitettiin helmikuussa 1925 muutamalla Etelä-Afrikan ilmavoimien deHavilland 9 -koneella. Sen lisäksi tarvittiin normaali postitaksan mukainen merkki, tässä tapauksessa 2d.] "Buy More Newfoundland Fish, Help Our Fishermen" viestii St. John'sista 6.5.1938 lähetetyn paikalliskirjeen leima. neljän postimerkin sarja, yksi tällainen merkki on kirjeen oikeassa yläkulmassa. Toisen maailmansodan jälkeen siitä tuli osa Kanadaa. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 7 (Oik.) Johannesburgista 11.12.1924 Chicagoon Yhdysvaltoihin lähetetyllä kirjeellä viestillinen postileima kehottaa englanniksi ja afrikaansiksi tukemaan eteläafrikkalaista teollisuutta. Saari kuului tuolloin suoraan Britannian alaisuuteen, sillä se oli joutunut luopumaan itsenäisen dominion asemasta 1933. Kanadalaisessa leimassa (ks. Kapkaupungista 14.3.1925 lähetetty kirje matkasi East Londoniin (eteläiseen Afrikkaan, ei Britanniaan) varhaisella postilennolla*. John'sissa käytössä olleessa leimassa, joka kehotti ostamaan enemmän kalaa Newfoundlandin kalastajien auttamiseksi (ks. alla).. [* Off the record: Kyseessä oli testilentojen sarja, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten Kapkaupunkiin saapuvien brittiläisten Union Castle -laivayhtiön alusten posti kulkisi nopeimmin sisämaahan ja sieltä taas laivoille. Ne olivat yksimoottorisia puisia kaksitasokoneita, joita britit olivat käyttäneet I maailmansodan aikana. Testilentoja oli kaikkiaan 16 itäsuuntaan. Viereisen kirjeen postileimassa kehotetaan ostamaan eteläafrikkalaisia tuotteita
Myöhemmin seurasi monia (Vas.) “Your Own Country First – Buy Only New Zealand Made Goods” (Oma maa etusijalle – osta ainoastaan Uudessa Seelannissa valmistettuja tuotteita). Leima tunnetaan Delhistä 28.8.1933 lähtien.. Varsin tavallinen "Käytä australialaisia tuotteita" -leima tunnetaan luettelossa 1935-vuodelta sekä myöhemmin 1950-luvulta. Alla oleva kirje osoittaa sen olleen kuitenkin käytössä jo ainakin vuonna 1932. Australiassa puolestaan lisättiin Brittiläisen imperiumin siirtomaanäyttelyä Lontoossa 1924 mainostaviin postileimoihin teksti: "Kysykää aina australialaisia tuotteita". – Kirje Ohioon Yhdysvaltoihin on lähetetty 3.9.1924. Leimaa tunnetaan ainoastaan Sydneystä 1924. Vuodesta 1924 lähtien alettiin muissakin Brittiläisen imperiumin maissa käyttää viestillisiä postileimoja kotimaisen tuotannon tukemiseksi. Etelä-Afrikasta tunnetaan mm. Johannesburgista joulukuulta 1924 viestillinen leima, joka kehottaa tukemaan eteläafrikkalaista teollisuutta (ks. Vuonna 1925 oli ainakin Kapkaupungissa ja Durbanissa käytössä leima, jossa kehotettiin ostamaan Etelä-Afrikassa valmistettuja tuotteita. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 8 (Vas.) "Brittiläisen imperiumin näyttely – Kysykää aina australialaisia tuotteita". sivu 7). Hollywoodin mykkäfilmien tähdelle Laura La Plantelle Universal Studioille Kaliforniaan lähetetty kirje on postitettu Wellingtonista 22.4.1927. "Tue intialaista teollisuutta" kehotetaan Delhissä 25.9.1933 leimatulla kirjeellä, joka on lähetetty alkuperäisestä osoitteesta edelleen lentopostina Englantiin
Tämä ei ole mekaaninen leima, vaan se lyötiin käsin. vain olivat parhaita. Yllä oleva kirje, jonka lähettäjä on käyttänyt postimerkkeinä R. yllä) kehotetaan ostamaan englantilaisia tuotteita. Yllä Suomeen lähetetty "Daily Mail" -sanomalehden kääre postitettuna 8.8.1926. Toisin kuin muissa Britannian siirtomaissa tai dominioissa, Jamaikalla ei mainostettu saaren omaa tuotantoa, vaan ainakin vuoden 1933 postileimassa (ks. Pohjois-Irlannissa Belfastissa kerrottiin, että brittiläiset tuotteet ovat parhaita, muualla Irlannissa kehotettiin ostamaan irlantilaisia tuotteita. sivu 8) lienee yleisin. muita versioita, joista "Use Australian Products" (ks. Brittiläisissä postileimoissa käytettiinkin enimmäkseen tätä leimaa, ylimpänä tällä sivulla esitettävä leima on melko harvinainen. 24– 28 toimipaikoissa vuosina 1925–1932. Britanniassakin tietysti kehotettiin ostamaan sikäläisiä tuotteita, ennen kaikkea siksi että "British Goods are Best" eli nämä tuotteet nyt yksinkertaisesti Yllä olevaa "Buy British Made Goods" -leimaa käytettiin Britanniassa vain sanomalehtikääreissä London F. Säilyneet kohteet ovat melko harvinaisia. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 9 "Brittiläiset tuotteet ovat parhaita" mainostivat viestilliset postileimat Britanniassa heinäkuusta 1925 alkaen. Muita Uuden Seelannin leimoja kuin "Your Own Country First" ei ole tullut vastaan. S. L D -rei'itteitä (kirjeen takana Reuters Limited -kohopainosinetti), on kulkenut Saksan Dresdeniin 7.12.1925. "Buy Irish Goods" ensilentokuorella Galwaystä Lontooseen 26.8.1929.
"Osta tanskalaisia tuotteita" Kööpenhaminasta 23.6.1928 Helsinkiin lähetetyllä kirjeellä. Yllä oleva kirje on lähetetty painotuotteena San Franciscoon, Yhdysvaltoihin 1.3.1929. yllä) ja Tanskasta yleensä suorakaiteen muotoiseen laatikkoon sijoitettu teksti "Køb danske varer" vuodesta 1926 lähtien. "Osta islantilaisia tuotteita, käytä islantilaisia laivoja" kehotetaan Islannin ensimmäisessä viestillisessä leimassa, joka tunnetaan ajalta 1932–1934. Ja Suomessa siis samoihin aikoihin, toukokuun alussa.. helmikuuta 1929 alkaen vuoteen 1933. Leimaa on käytetty yllä olevalla kirjeellä saapumisleimana Tanskasta laivalla tulleessa postissa, Reykjavik 9.12.1933. Tämä leima oli käytössä 12. Myös Pohjoismaat ottivat tällaiset viestilliset leimat käyttöön jo varhaisessa vaiheessa. Ruotsissa otettiin käyttöön "Välj svensk vara" -leimat Tukholmassa, Malmössä ja Göteborgissa touko–kesäkuussa 1925. Toisessa norjalaisessa viestillisessä kehotetaan ostamaan norjalaisia tuotteita. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 10 “Tue norjalaista työtä" Kristianiasta (Oslo) 8.9.1924 Alankomaihin lähetetyllä kuorella. Tämä viestillinen leima oli käytössä heinäkuusta 1924 vuoteen 1939. Leimoja tunnetaan useita tyyppejä, tätä tyyppiä ei ole luettelossa. Norjasta tunnetaan ensimmäinen leima jo vuodelta 1924 (ks
sivu 12). Kirje on lähetetty Amsterdamin rautatieasemalta Breslauhun (Wroclaw), nykyisessä Puolassa, 27.4.1926. Monet postilaitokset alkoivat pian käyttää viestejä, jotka pätisivät ulkomaillakin. Kenelle viestit oli tarkoitettu. (Yllä) "Valitse kotimaisia tuotteita" kehotettiin Virossa. Sama viesti toimi silloin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Baltian maissakin kannustettiin käyttämään omaan maan tuotteita, samoin kuin keskieurooppalaisista maista ainakin Alankomaissa, Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä (ks. Postikortti on lähetetty Tallinnasta 24.12.1929. Postilähetysten lähettäjät eivät välttämättä useinkaan tienneet, mitä postitoimiston koneleimassa tulisi lukemaan, joten lähetyksen vastaanottaja oli viestinnän pääasiallinen kohde. Jos kirje oli osoitettu ulkomaille, teksti saatettiin lukea perillä ihan toiselta kantilta kuin lähetysmaassa oli alunperin tarkoitettu. Sen sijaan että kehotettiin käyttämään "kotimaisia" tuotteita, kerrottiin minkä maalaisia tuotteita tarkoitettiin – "australialaisia", "tanskalaisia", "latvialaisia", tms. Protektionismia sananmukaisesti Joidenkin maiden viestillisissä leimoissa käytettiin nimenomaan "protect"-sanaa tässä yhteydessä. "Protect home industry, Buy Philippine made products" viesti oli joka tapauksessa suunnattu kotimaisille markkinoille, joskin sitä näkee usein myös Yhdysvaltoihin lähetetyissä kirjeissä.. Ymmärsivätkö filipinoa puhuvat tavalliset kansalaiset viestien sisältöä ei ehkä ollut hallinnon mielestä oleellista. Niinpä viestilliset leimatkin olivat Filippiineillä kaikki englanninkielisiä. Niinpä Meksikosta Hampuriin 20.11.1927 lähetetyn kirjeen merkit oli leimattu viestillä "Proteja la industria mexicana, comprando sus articulos", eli turvaa meksikolainen teollisuus käyttämällä sen tuotteita (ks. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 11 (Vas.) "Käytä latvialaisia tuotteita" kirjeellä Rotterdamiin, Alankomaihin 17.7.1929. Filippiinit oli maailmansotien välillä Yhdysvaltojen miehittämä ja maan virallisena hallinnollisena kielenä oli englanti. Mutta usein kävi myös niin, ettei ulkomailla edes ymmärretty kieltä, jolla teksti oli painettu, joten vahinko ei ollut kovin suuri. sivu 13). Alankomaissa viestinä oli tietenkin: "Käytä hollantilaisia tuotteita"
(Oik.) Viesti kehottaa katkaisemaan työttömyyden. Kuubassa nostettiin myös esiin kuubalaisia tuotteita: sikarit ja sokeri. Kirje on lähetetty Schweinfurtista Ruotsin Boråsiin 14.4.1933. (Oik.) Itävallassa kehotettiin ostamaan itävaltalaisia tuotteita. Kaksikieliset leimat olivat suunnattuja paitsi kotimaahan, selvästi myös ulkomaille. Vaikka kuubalaiset viestilliset yleensä olivat kaksikielisiä, englanti toisena, niin tämä leima oli yleensä vain espanjankielinen, eli kotimaisille markkinoille tarkoitettu. Leima (MS 136) oli käytössä 21.3.1933–1936. Kirje Wienissä on kulkenut 14.6.1937. Mukana leimassa on jostain syystä myös tammenterho, sen symboliikka tässä yhteydessä ei oikein ole kirjoittajalle auennut. Leima (MS 135) tunnetaan ajanjaksolta 24.3.1933–1935. Kuubassa käytettiin espanjankielistä "Compre productos de Cuba, proteja la industria nacional” (käytä kuubalaisia tuotteita, suojele kotimaista teollisuutta) viestillisessä leimassa, joka oli käytössä vuodesta 1926 vuoteen 1960. Näitä kolmea leimaa (ks. sivu 13) käytettiin pitkään, ainakin 1960-luvulle asti.. Sveitsissä viesti puettiin positiiviseen muotoon: Ostamalla sveitsiläisiä tuotteita luotiin työpaikkoja. Sveitsissä oli myös useita viestillisiä leimoja, joissa tuotiin esille sveitsiläisten tuotteiden korkeaa laatua. Yllä oleva kirje on lähetetty Luzernista 19.9.1932. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 12 (Vas.) "Taistele työttömyyttä vastaan, osta saksalaisia tuotteita!" kirjeellä Pariisiin 4.5.1933
Seija-Riitta Laakso. Sikareista oli olemassa myös pelkästään espanjankielinen versio: "Proteja la industria cubanas / y los productos cubanos / fume cigarros cubanos" eli suojele kuubalaista teollisuutta ja kuubalaisia tuotteita, polta kuubalaisia sikareita. (Oik.) "Osta kuubalaista sokeria" postikortilla Saksaan 11.4.1926. (Oik.) Meksikosta Hampuriin 20.11.1927 lähetetyn kirjeen merkit oli leimattu viestillä "Proteja la industria mexicana, comprando sus articulos", eli turvaa meksikolainen teollisuus käyttämällä sen tuotteita (Vas.) "Suojele kotimaista teollisuutta, osta Filippiineillä valmistettuja tuotteita" kehotetaan kirjeellä Manilasta Iloilo Cityyn 2.12.1939. (Vas.) "Polta kuubalaisia sikareita, maailman parhaita" 19.1.1927 Santiago de Cubasta Ruotsin Karlskronaan lähetetyllä postikortilla. Tämä kotimaan markkinoille suunnattu leima oli käytössä ainakin vuosina 1935–1952. Leima tunnetaan ajalta 31.8.1926–17.1.1961. Leima tunnetaan ajalta 17.7.1926–14.7.1960. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 13 (Oik.) "Compre productos de Cuba, proteja la industria nacional” (käytä kuubalaisia tuotteita, suojele kotimaista teollisuutta) postikortilla Saksaan 26.10.1926. Leima tunnetaan ajalta 2.3.1926– 28.9.1950, siitä on olemassa myös variaatio ajalta 1930–1961
Oulu–Taivalkoski–Kuusamoja Turku–Uusikaupunki -linjoille. Postiauton matkalippu 1940-luvulta.. Autopaketin pystyi lähettämään vain yksittäistä postiautolinjaa pitkin, esimerkiksi Helsingistä Riihimäelle (postiautolinja Helsinki–Tampere) tai Pudasjärveltä Taivalkoskelle (postiautolinja Oulu–Kuusamo), mutta ei Helsingistä Taivalkoskelle. Postiautoissa kulkeneen rahtiliikenteen voi jakaa kolmeen ajanjaksoon eli vuosiin 1921–1932, 1932–1948 ja 1949– 1984. Ensimmäinen ajanjakso käsittää vuodet 1921–1932. Suomen ensimmäiset ”linjaautot” ilmestyivät kapeille kärryteille jo ennen ensimmäistä maailmansotaa, mutta Postilaitos aloitti vasta vuonna 1921 oman autoliikenteensä Rovaniemen ja Ivalon välillä, kuljettaen postia ja matkustajia mikäli autoon mahtui. Maanteitä alettiin kehittää Suomessa kunnolla vasta vuoden 1927 tielain seurauksena, kun yleiset tiet jaettiin maanteihin, kunnanteihin ja kyläteihin, joilla kaikilla oli omat ylläpitäjänsä. On ilmeistä, että viimeistään ensimmäisen ajanjakson lopulla, toisin sanoen 1930-luvun alussa kuljetettiin postiautoissa jo ”autopaketteja”, mutta tästä ei ole tiedossani ainuttakaan dokumenttia, ja lähdekirjallisuudessa on asiasta vain ylimalkaisia vihjauksia. Kannattaa muistaa, ettei linja-autoliikenne 1920-luvun alussa ollut mitään ympärivuotista toimintaa, vaan ajoittui lähinnä kesäaikaan. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 14 Rahdin kuljetus postiautoissa P ostiautossa kulkenut rahti, eli autopaketti ja Postin tarjoama postipaketti eroavat oleellisesti toisistaan, eikä niitä kannata sekoittaa toisiinsa. Seuraavana vuonna toiminta laajeni mm. Postiauton matkalippu 1930-luvulta. – Valokuvapostikortti. Tämä erottaa oleellisesti postin postipaketin ja postiautossa kulkeneen autopaketin toisistaan: Postipaketin pystyi lähettämään esim. Suomen autopakettimerkit, osa 1 Rovaniemeltä Petsamoon kulkenut postiauto Raudanjoen lossilla 1920-luvulla. Postiautossa kulkeneen rahdin saattoi jättää postiautoon joko postiautolinjan lähtöpaikassa tai sen varrella, ja vastaanottajan tuli olla saman postiautolinjan varrella tai sen päätepisteessä. Toki tätä ennenkin oli joitakin teitä pidetty auki myös talvella ja rospuuttoaikana, mutta vasta vuoden 1927 jälkeen alkoi postiautolinjojen kehittyminen. Helsingistä Taivalkoskelle, niin että se kulki usean eri postilinjan kautta
paperitutkimuksen tuloksia ja selkeitä viitteitä siitä, että Nikulalla oli suora yhteys Suomen Pankin setelipainon asiantuntijoihin. Tutkielma on perusteellinen teknis-tieteellinen dokumentointi aiheesta, sisältäen mm. On hyvä muistaa, että tarvekäytöissä leimauksen tarkoituksena oli mitätöidä ja samalla sitoa merkit rahtikirjalle tai muulle dokumentille. Tällä ajanjaksolla rahdin maksu perustui taulukkoon, jossa matkan pituus ja rahdin paino määrittivät kuljetusmaksun. Vasemmalla rahtikirja edestä. Tältä ajanjaksolta tunnetaan postiautojen matkalippuja, mutta tiedossani ei ole yhtään dokumenttia, jossa matkaliput olisivat todistettavasti osa rahtikirjaa/dokumenttia. Vuosina 1932–1948 olivat käytössä normaalin postipaketin tyyppiset taksat, selvästi ollut intohimo autopakettimerkkejä kohtaan, ja hän teki niistä myös varsin seikkaperäisen taustatutkimuksen. Tänä aikana rahti maksettiin samoilla matkalipuilla kuin normaali henkilöliikennekin. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 15 Toinen ajanjakso vuosina 1932–1948 oli selkeiden sääntöjen ja taksataulukoiden aikaa. joissa maksu riippui vain lähetyksen painosta. M1949 autopakettimerkkien säilyneen rahtikirjamateriaalin dokumentointi on osoittanut, että merkit lätkäistiin rahtikirjalle mihin ne mahtuivat, usein myös rahtikirjan takapuolelle, ja mitätöitiin vauhdikkaasti, kuten alla olevassa kuvassa. Autopakettimerkit M1949 Suomen postimerkkien käsikirjassa IV on erittäin perusteellinen selostus M1949 autopakettimerkeistä ja tässä artikkelisarjan ensimmäisessä osassa keskityn sellaisiin käytännön asioihin, joiden katson sopivasti täydentävän käsikirjan teoreettista käsittelyä. Merkki on rahtikirjan takana, leimattu "KUOPIO 29.II.52 –17".. Tutkielmassa on mukana mm. Liotetuilla merkeillä leima voi olla lähes tulkoon miten päin tahansa ja usein leima on vain kaarena merkillä. Kolmas ajanjakso vuosina 1949–1984 on kaikille tutuin, silloin olivat käytössä M1949, M1952, M1963 ja M1981 autopakettimerkit. Käsikirjan tiedoilla pääsee pitkälle autopakettimerkkien osalta, mutta asiaan syvemmin perehtyessä kyseinen tutkielma on erittäin tärkeä. A3-kokoisen malliarkin M1949 autopakettimerkeissä käytetystä vesileimapaperista. Joulukuusta 1947 alkaen postiautossa kuljetetun rahdin maksu perustui taulukkoon, jossa matkan pituus ja rahdin paino määrittivät kuljetusmaksu. Autopakettimerkkien M1949 mitätöinnit M1949 mitätöinnit aiheuttivat minulle pitkään hämmennystä ja minulla on vieläkin tiettyjä haasteita tehdä jakoa tarveleimausten ja filateelisesti tuotetun materiaalin välillä. Käsikirjassa autopaketteja koskevan osuuden toimitti Esko Nikula, jolla on Postiautossa kuljetetun rahdin maksut 1.12.1932–31.7.1942. Toistaiseksi ainoa tiedossani oleva tutkimuksen kopio löytyy Postimuseon arkistosta Tampereelta
Oikea tarveleima "HELSINKI 2.8.54 HELSINGFORS ". Esimerkiksi sivulla 17 olevassa ”vihkossa” on tarkistusnumeroiden* perusteella kolmen eri vihkon lehtiä. Filateelisesti leimatuista M1949 autopakettimerkeistä suurin osa kuuluu Helsingissä loka–marraskuussa 1957 leimattuun, ilmeisen valtaisaan määrään. Vihkot purettiin leimauksen ajaksi ja koottiin jälleen. WASA". M1949 autopakettimerkkien ns. "VAASA ?.IV.5. Uudelleen kasaamisen yhteydessä vihkon lehdet menivät usein täysin sekaisin. Matkahuollon laatikkoleimaa käytettiin Rovaniemellä. Olen pyrkinyt vertaamaan leimattujen merkkien leimojen asentoja, leimauksen laatua ja merkkien tarkistusnumeroita keskenään ja tämän hetkisten havaintojeni perusteella merkit on tarveleimattu pääosin Helsingissä*, Ivalossa, Joensuussa, Kemijärvellä, Kuopiossa, Mikkelissä, Vaasassa ja Vesannolla. Virallisesti autopakettimerkkien myynti yleisölle oli kielletty vuosina 1949–1951. Erittäin harvoin pystyy merkiltä lukemaan mitään selkeää päivämäärää tai nimikirjaimia. "KEMIJÄRVI 17.XII.54". (* Numero merkin vasemmassa alakulmassa ilmaisee merkin paikkaa kuusilossa. Muut Helsinki-leimat ovat nykyisen tulkintani mukaan joko filateliapalvelussa käytettyjä tai aidolla leimalla tehtyjä jälkileimauksia.) Filateelisia leimauksia on mallista M1949 tehty vuosina 1951–1962 yllättävän paljon. (* Helsinki-leimauksissa kannattaa olla tarkkana, sillä ilmeisesti alla oleva on ainoa tarveleimauksessa käytetty leima. – LAPE 2021 Erikoispostimerkkiluettelo.) Aidolla leimalla jälkikäteen leimattu materiaali… Aidolla leimalla jälkikäteen tehdyillä leimauksilla on tuotettu monenlaisia väärenteitä, joista on esimerkkejä sivulla 18. Lisään tähän listaan mielelläni lukijoiden havaintoja muista paikkakunnista. tarveleimausten tunnistaminen ei kaikissa tapauksissa ole täysin yksinkertaista ja tietyt leimaukset liikkuvat mielestäni ns. harmaalla alueella. Tarveleimaus, filateelinen leimaus vaiko aidolla leimalla jälkikäteen leimattu. Nämä leimaukset tunnistaa HELSINKI HELSINGFORS -tähtileimasta ja siitä, että vihkolehdelle leimattiin tunnetuissa tapauksissa nelilö ja pystypari. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 16 Käsin tehdyt mitätöinnit Kosmoskynällä ja matkalippujen rei’ittämiseen tarkoitetuilla pihdeillä tehdyt merkkien mitätöinnit on tehty postiautossa ja niiden tulkinnasta olen luopunut. Kosmoskynämitätöinti. Numero arvonumeron yläpuolella ilmoittaa kuusilon järjestyksen painoarkissa. Postin filateliapalvelun " HELSINKI 16.XI.51 HELSINGFORS ", jossa pienet tähdet.. Se sallittiin vasta kiertokirjeellä nro 77/1951 ja myynti alkoi 1.7.1951 Helsingin Pääpostitalon filateliapalvelussa. Tämä selittynee osin sillä, että tarkoituksena on ollut mitätöidä merkit jälkikäytön ennaltaehkäisemiseksi ja mitätöinnit on tehty ”lennossa”. Reikäpihtimitätöinti
Jälkikäteen on joistakin ”HELSINKI -57” merkeistä pesty liima pois, jotta ne vaikuttaisivat "aidosti kulkeneilta". Suomen Postimerkkilehti 3/2025 17 Postiauto Rovaniemen uuden Postitalon edustalla 1950-luvulla. – Valokuvapostikortti. Näitä leimauksia tunnetaan kaikista arvoista (1, 5, 20, 50 ja 100 mk). Vaikuttaa siltä, että suurin osa leimatuista vihkoarkeista on vuosikymmenten aikana hajotettu yksittäisiksi merkeiksi. Sitä on tavattu kaikilla M1949 arvoilla.. Viimeisen käyttöpäivän filateelinen leimaus " TAMPERE 31.XII.62". Filateliapalvelun " HELSINKI 6.IX.57 H E L SINGFORS ", isommat tähdet
Neliviivainen " HELSINKI 24.9.49 HELSINGFORS " tarkistusnumerolla 0000209 oli pitkään harmaalla vyöhykkeellä pienen tarkistusnumeronsa takia, mutta nyt tällaista leimaa on tullut vastaan myös 1mk ja 5mk merkeillä. Tämän autopakettimerkin tarkistusnumero on 0006768.. Ehjässä vihkossa tarkistusnumero kasvaa vihkoa selattaessa. Vihkon rakenne Alkuperäisessä vihkossa on kymmenen lehteä autopakettimerkkejä nidottuna painamattomalle paperille. Teoriassa voisi olisi mahdollista löytää 5 mk:n merkeistä tarkistusnumeroilla 70 001–120 000 vesileima-asennot W3 ja W4 ja 20 mk:n merkeistä tarkistusnumeroilla 1–33 000 vesileima-asennot W1 ja W2 sekä tarkistusnumeroilla 83 000– 133 000 vesileima-asennot W3 ja W4. Yhdellä vihkolehdellä on kuusi merkkiä ja merkeissä on sama tarkistusnumero. Muutamia lisähuomioita Vesileima-asennot Nikula luetteloi vesileimojen asennot aikoinaan tutkimuksessaan ja sama tieto on jatkanut elämäänsä muuttumattomana postimerkkiluetteloissa. " TURKU 6.10.49". Neliviivainen " HELSINKI 14.9.49 HELSINGFORS " sarjanumerolla 0040390. Samaan luokkaan, aidolla leimalla tehdyiksi jälkileimauksiksi luokittelen kauniit nappiloistot Turusta ja Porista. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 18 Alla olevan 1mk nelilön tarkistusnumero on sellaista sarjaa, jota ei havaintojeni mukaan ole voinut olla saatavilla vuonna 1949, joten nämä neliviivaiset Helsinki-leimaukset ovat melko varmasti aidolla leimalla tehtyjä jälkileimauksia. Tietääkseni näitä vesileima-asentoja ei toistaiseksi tunneta, joten niille ei kannata vielä varata paikkoja kokoelman sivuilta. Tarkistusnumerointi M1949 autopakettimerkit ovat kymmenen vihkolehden ja taustapaperin nipuissa. Niitä on tavattu vuosilta 1949 ja 1950. " PORI 21.2.50". Ensimmäisen vihkolehden tarkistusnumero alkaa XXXXXX1 ja viimeinen vihkolehti on seuraava kymmenluku (esim 0061721–0061730). Maalaiskirjeenkantaja ”2551” kuuluu myös selkeisiin leimaväärenteisiin. Kaikki mainitut asennot myös löytyvät, vaikka osan saaminen on erittäin vaikeaa
"Mustapainannat" M1949 autopakettimerkeistä tunnetaan myös merkkejä ilman tarkistusnumeroa. Mustapainantaa on ainakin kahta tyyppiä, pohjapainannalla ja ilman pohjapainantaa. Niinpä EuroPhilEx 2025 päätettiin järjestää Birminghamissa, Keski-Englannissa, missä näyttelytilat ovat halvempia. Tämän lievän epäkäytännöllisyyden lisäksi kehysmaksut olivat niin korkeat, ettei Suomesta ollut aluksi lähdössä näyttelyyn yhtään kokoelmaa. Pekka Nuikilta oli näyttelyssä kolme kokoelmaa. Mutta se ei ollut mitään siihen verrattuna, että kaikki tanskalaisten kokoelmat (31 kehystä) puuttuivat. Jos lukijalle tarjoutuu mahdollisuus hankkia "ehjä vihko", kannattaa ennen ostopäätöstä tarkistaa vihkon sarjanumerointi. Näyttelyhotellista oli parin kilometrin kävelytai taksimatka näyttelypaikalle, ja illalla taas takaisin. Suomen Pankin setelipaino paketoi M1949 autopakettimerkit alunperin sadan vihkon paketteihin ja jokaisen paketin kääreeseen liimattiin numeroimaton ns. Valtava näyttelykeskus, johon olisi mahtunut samanaikaisesti 20 postimerkkinäyttelyä, sijaitsee (ruuhka-aikaan) tunnin bussimatkan päässä kaupungin keskustasta. Suomesta lähti mukaan kuusi kokoelmaa. Sanon tämän nyt ihan omakohtaisena kokemuksena, sillä omalle koh20 mk mustapainanta. Tämän jutun kirjoittajan "Paris by Night" sai postikorttiluokassa suuren kultamitalin ja 95 pistettä. Parhaiten ihmiset näyttivät viihtyvän sellaisten kauppiaiden tiskeillä, joilla oli tarjota edullista filateliaa Brittiläisen Kansainyhteisön maista. Se oli korttiluokan paras pistemäärä. Rotschildsin sukutarina sai avoimessa luokassa ison vermeilin ja 86 pistettä, eli saman verran kuin TamCollectissa muutamaa viikkoa aiemmin. Birminghamiin pääsee lentäen (jostakin) ja junalla eri puolilta Britanniaa. Hiukan outo ratkaisu, mutta yksityiskohdat eivät ole tarkemmin tiedossani. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 19 Saman vihkon sisällä saattaa olla yhtä tai kahta vesileima-asentoa, periaatteessa ehkä myös kolmea ja ehkäpä neljääkin asentoa. "Ceres by Mazelin" sai perinteisessä luokassa ja "Blue Ribbon" postihistorian luokassa vermeilin, pisteitä tuli 83 ja 84. (srl). Aiemmin keskellä Lontoota Islingtonissa järjestetyt brittien näyttelyt olivat alkaneet tulla liian kalliiksi, varsinkin kun monet Kansainyhteisön ulkopuoliset kauppiaat jättäytyivät pois Brexitin aiheuttamien tullihankaluuksien takia. Suomen komissaarina oli Jarkko Leppänen ja tuomaristossa vaikutti lisäksi Jari Majander, joten Suomi oli lopulta kaikkiaan hyvin edustettuna. Jokaisesta arvosta on olemassa kyseiset mustapainannat. Isäntien maanittelut kuitenkin auttoivat ja kaikki kehykset saatiin täyteen. Itse asiassa kovin paljon muuta tarjontaa siellä ei ollutkaan, lukuunottamatta suurten huutokauppahuoneiden markkinointipisteitä ja Kansainyhteisön postihallintojen uutuuksia. Suomalaismenestystä Birminghamissa B ritannian toiseksi suurimmassa kaupungissa Birminghamissa (käytännössä reilusti kaupungin ulkopuolella, lentokentän liepeillä) järjestetty FEPAeli Eurooppa-tasoinen EuroPhilEx 2025 -näyttely lähti liikkeelle hiukan epäsuotuisista lähtökohdista. Ainakaan niinä kahtena päivänä, jolloin olin tilaisuudessa tutustua näyttelyyn, ei väkeä ollut likimainkaan niin paljon kuin Lontoossa aiemmin. Vihkojen niittinä on käytetty melko pehmeästä raudasta tehtyä nitojan niittiä, mikä mahdollistaa vihkon lähes huomaamattoman avaamisen ja myös taidokkaan uudelleen kasaamisen. Joitakin yksittäisiä kokoelmia eri maista oli jäänyt saapumatta. Komissaarin auto oli hajonnut perusteellisesti matkalla, ja kokoelmat oli ollut pakko viedä takaisin kotimaahan. Tuomas Juvonen dalle osui vuosia sitten melko kallis "oppimiskokemus". No entäs ne suomalaiskokoelmat. Seppo Salonen ylsi avoimessa luokassa hienosti ensimmäiseen kansainväliseen kultamitaliinsa Janakkala-kokoelmallaan, pisteitä tuli 90. mustapainanta. Tämän jutun kirjoittaja oli paikalla vain ohikulkumatkalla, näytteilleasettajana. Markku Heinonen sai vermeilin ja 80 pistettä Uusikirkkokokoelmalla
Tämän jäämistönä on kuusi merkkiä. Arvokkaimpia yksittäisiä merkkejä ovat juuri nuo ensimmäiset laivayhtiön merkit sekä valtion postin suurikokoinen ensimmäinen merkki (Michel 1). Niihin on lisäpainettu laivayhtiön lyhenne sekä uusi suurempi nimellisarvo, yleensä merkin alalaitaan. Näin saatiin kerralla aikaiseksi 9+117 uutta merkkiä. Pohjamerkkeinä käytettiin normaaleja Venäjän tuon ajan merkkejä, jotka vain lisäpainettiin Turkin rahan määräisiksi. Nyt ovat vuorossa Turkin pohjoiset naapurit, eli Romania ja Venäjä sekä lisäksi Puola, jolla myös oli toimintaa Turkissa jonkin aikaa ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Kaikkiaan erilaisia sarjoja saatiin aikaan kolmetoista. Tätä julkaisua löytyy useilla eri väreillä painettuna, ja luonnollisesti lähes joka arkissa on vähintään yksi päikköpari. Laivayhtiön toiminnan 50-vuotisjuhlia varten julkaistiin vuonna 1909 yhdeksän merkin sarja, jossa Venäjän vaakunan sijaan merkin keskelle oli sijoitettu purjelaiva ja vuosiluvut 1857–1907. Niistä hankalimpia ovat suurimmat arvot aidosti käytettyinä. Vuodesta 1890 merkkejä alettiin julkaista Turkin rahan määräisinä. Kuvassa normaalimerkki sekä Salonique-, Beyroutja Kerassunde–toimistojen painatukset. Hankaluutta aiheuttavat lähinnä isot arvoa ja eräät alkupään paikalliset lisäpainamat. Vuosina 1865–1868 toiminnasta vastasi ja omia merkkejä julkaisi yksityinen laivayhtiö ”Venäjän höyrylaivaja kauppayhtiö”. Vuodesta 1868 postit tulivat valtion hoitoon ja niissä käytettiin omia tätä varten julkaistuja merkkejä. Vuoden 1907 juhlasarja, merkkien keskuskuviossa höyrylaiva. Sarja päättyy tähän kirjoitukseen. Lisäksi vuodelta 1919 löytyy vielä yksi julkaisu, joka oli mukana myös postimerkkiluetteloissa 1920-luvulla. Sarjaa julkaistiin ilman postitoimiston nimeä ja sen kanssa. Niin jatkettiin aina vuoteen 1914 asti, jolloin toimistot suljettiin. Romanov-merkkejä Turkkia varten lisäpainettuina. Myös lisäpainetut suuret rupla-arvot ovat (aidosti) leimattuina arvokkaita kohteita. Nykyinen venäläinen luettelo listaa näitä 52 päälajia, joskaan ei hinnoittele niitä käytettyinä. Julkaisu oli malliltaan lähellä ensimmäisiä yksityisen laivayhtiön merkkejä ja sen kerrottiin olevan vastaavalla tavalla julkaistu, ja olleen käytössä Mustameren satamien ja Turkin välisessä yksityisessä laivaliikenteessä. Itse postitoiminta alkoi jo vuonna 1774. Yhtiön tukikohtana Venäjällä oli Odessan satama. Vielä kerran Levantin postimerkeistä – osa 3 Venäjän alkupään julkaisuja Levanttia varten – kaksi numeromallin merkkiä, malli oli käytössä 1868–1890. Merkit julkaistiin sellaisinaan sekä vielä lisäpainettuina kaikkien silloisten 13 postitoimiston nimillä. Venäjä Ehkä kaikkein sekavin luku Italian jälkeen ovat Venäjän julkaisut. Julkaisusta on laadittu myös käsikirjatasoinen tutkimus, jolla jopa merkkien painoarkit pystyy rekonstruoimaan. Näitä seurasivat lisäpainamat Venäjän merkeille. Merkit olivat kopeekkamääräisiä, joten ne tunnistaa vain ulkonäöltään. Tästä voitaneen päätellä jotakin merkkien tarpeenmukaisuudesta, tai ylipäätään niiden käytöstä postiliikenteessä. Pohjamerkkeinä olivat vuoden 1910 julkaisun merkit. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 20 V iime numerossa käsiteltiin Turkin läntisiä naapurimaita ja niiden postitoimintaa Turkissa. Nämä tiedot kuitenkin hävisivät luetteloista 1920-luvun lopulla, kun selvisi että kyseessä oli täysin kuvitteellinen julkaisu ja ilmeisesti jonkun, mahdollisesti Turkissa toimineen, postimerkkikauppiaan itse painattama. Nämä mukaan laskien Venäjän saldo Levantin filateliaan on noin 190 päälajia. Yksityisiä lisäpainatteita ja silkkaa huijausta Eräänlainen loppuhuipennus Venäjän Levantille ovat vuoteen 1918–1919 ajoitetut, ilmeisesti yksityisesti lisäpainetut Venäjän Levantin merkit. Mainittakoon, että myös Romanovsarjaa löytyy "para"ja "piasteri"-lisäpainamilla.. Vuoden 1866 yhden ja kahden piasterin merkit yksityisen laivayhtiön ajalta
Postitoimintaa varten julkaistiin lyhyessä ajassa varsin suuri määrä merkkejä. Venäjän Kreetan miehityksen viimeisen ns. Ensimmäisessä julkaisussa ne ovat valkoiset ja jälkimmäisessä värilliset. Esimerkkejä Denikin armeijan julkaisuista. Ensimmäisen ilmestyi 16.3.1896 ja sen tunnistaa Turkin rahamääräisestä lisäpainamasta (10 para, 20 para, 1 piastre) Romanian tavallisille käyttömerkeille. Trident-julkaisua ovatkin jo enemmän spekulatiivisia. Romania Romania julkaisi vain kaksi sarjaa varsin lyhytaikaisesti käytettyä julkaisua. Trident-julkaisun merkkejä. Seuraavat kaksi ns. Sarja oli käytössä Romanian lyhytaikaisessa postitoimistossa Konstantinopolissa 1919–1920. Merkit julkaistiin kenraali Wrangelin johtaminen joukkojen vetäydyttyä Krimiltä Turkin ja Balkanin alueelle vuonna 1920. Merkit ovat aiempia Levantin merkkejä, joihin on ylös painettu yhtiön nimilyhenne ja alas uusi nimellisarvo. Puola Puola julkaisi kaksi täyttä lisäpainettua käyttösarjaa. Kahdessa varsin samannäköisessä sarjassa oli kolme eri nimellisarvoa, mutta kutakin arvoa painettiin usealla eri värillä. Michel listaa merkit, eli jotain aitoakin toimintaa on merkkien takana ollut. Jälkimmäisen, vuonna 1919 ilmestyneen sarjan tunnistaa pyöreästä leiman näköisestä lisäpainamasta, jossa teksti ”Posta Romana Contantinopole” ja vuosiluku 1919. Lopputulemana näissä sarjoissa on kaikkiaan 30 erilaista merkkiä, värierot huomioituna. Sarjaan kuului kaikkiaan kolme eri arvoa, mutta kun lisäpainamaa on sekä mustaa että violettia, kerättävää on kaksin verroin. Materiaali antaa kyllä silti riittävästi laajuutta parinkin kehyksen tutkimuskokoelmaan aiheesta. Merkkejä kerrotaan käytetyn leireilllä ja niiden välisessä postiliikenteessä. Venäjän posti Kreetalla Jo aiemmin on kirjoitettu suurvaltojen Englannin, Italian ja Ranskan Kreetan miehityksestä. Mallia oli otettu vuoden 1866 merkeistä. Erona olivat vain alimman arvomerkinnän numerot. Näistä kahdesta tuo ensimmäinen sarja on selvästi arvostetumpi. Kyseessä on venäläisen laivayhtiön yksityinen julkaisu vuodelta 1918. Merkkien käyttöaika jäi kovin lyhyeksi, sillä se päättyi jo 9.5.1896. Ensimmäinen ilmestyi toukokuussa 1919 ja jälkimmäinen eloMerkkejä, joita Michel ei tunne tai ainakaan luetteloi. Merkit löytyvät venäläisistä luetteloista, mutta hinnat on annettu vain käyttämättömille. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 21 Denikinin armeija Levantissa 1920–1921 Laajasti tulkiten myös nämä julkaistut voidaan laskea mukaan Venäjän Levanttiin. Tässä on merkkejä viisi sekä vielä sota-apumerkille tehty kuudes päälaji. Tähän osallistui myös Venäjä, joka hallitsi vuonna 1899 omaa osaansa saaresta. Michelin mukaan ensimmäistä sarjaa käytettiin Contanza (Romania)–Konstantinopoli laivalinjalla. Kuvan merkit ex-Olamo. Niitä lisäpainettiin useille Venäjän ja Denikinin julkaisuille. Kaikkiaan julkaisuja on peräti neljä kappaletta, ja ne siis kaikki ajoittuvat vuoteen 1899. Pakolaisleirejä oli Turkissa, Kreikassa, Bulgariassa ja Serbiassa. Näitä löytyy kaikkiaan 52 päälajia.. Erona edelliseen, kolmanteen julkaisuun on alareunan arvomerkinnän numeroiden värillisyys. Muutama esimerkki vuoden 1920 laivapostijulkaisusta, joka sittemmin osoittautui täydeksi huijaukseksi. Romania ei siis käyttänyt merkeissään koskaan nimeä Levant. Kaksi ensimmäistä julkaisua olivat vielä maltillisia, niissä on siis yhteensä kolme päälajia. Lisäpainamia on kaikkiaan kuusi erilaista, nimellisarvot ovat välillä 1000–2000 ruplaa. Näitä on painettu suurelle joukolle eri Venäjän ja Denikin armeijan merkkejä ja eri väreillä eli variaatioita ja tätä kautta tutkittavaa riittää myös näissä julkaisuissa
Muumimamma ja Muumipeikko lähtevät häntä etsimään ja kokevat matkalla monenlaisia vaaratilanteita. Aihe oli Suomessa varsin ajankohtainen tarinan ilmestymisvuonna 1945. Italian ja Ranskan osalta aluetta on pakko rajata, niillä se on sen verran laaja ja hajanainen kokonaisuus. Jos nyt merkkejä vielä löytyykin, niin lähetykset ovat jo paria astetta hankalampi asia. Näistä vain ensimmäinen sarja ehti käyttöön asti, sillä postitoiminta lopetettiin konsulaatissa kesäkuussa 1921. Myös värieroja merkeistä löytyy. Näitä voi sitten alkaa etsiä myös Levantin merkeistä, kunhan on ensin saanut näistä päälajit kasaan. Sarjojen painokset olivat varsin pienet, ensimmäisellä 30 000 sarjaa ja jälkimmäisellä 22 000 sarjaa. Lopulta Muumipappa löytyy ja suuren tuhotulvan aallot kuljettavat perheen paikkaan, joka sittemmin on tullut tunnetuksi nimellä Muumilaakso. Romanian julkaisut malli 1896 laivapostia varten sekä pyöreällä painamalla varustettu malli 1919 Istanbulin toimiston käyttöön. Toinen maailmansota oli vienyt. Jukka Sarkki Postin kevään uusissa ulkomaanmerkeissä jälleen Muumi-sarjaa Muumien 80-vuotisjuhlavihkossa on 10 merkin arkki, johon sisältyy viisi erilaista ulkomaan ikimerkkiä. Näyttelytasolla pitänee kokoelma keskittää johonkin julkaisijaan, jotta siitä saa esityksellisesti ja taloudellisesti järkevän. He päättävät jäädä sinne loppuiäkseen. Michelkin ilmoittaa vain käytetyt hammasteet tyyliin alaraja-yläraja eikä lähde niitä erikseen sen enempää listaamaan. Painamat tehtiin Puolan tuolloiselle käyttösarjalle, jossa on erittäin runsas hammastevariaatio usean eri värisävyn lisäksi. P osti jatkoi menestyksekkäiden Muumi-postimerkkiensä julkaisua jälleen toukokuussa. Ulkomaan ikimerkkivihko "Muumien 80-vuotisjuhlat" ilmestyi sen kunniaksi, että ensimmäisen muumitarinan "Muumit ja suuri tuhotulva" julkaisemisesta tuli tänä vuonna kuluneeksi kahdeksan vuosikymmentä. Molemmissa on lisäpainamana sana "Levant", kyllä eri kirjasintyypeillä. Pienimmät julkaisijat Romania ja Puola ovat materiaaliltaan niukkoja laaajempaan kokoelmaan. Muut isot valtiot Venäjä ja Saksa mahdollistavat yhtä lailla kokoelman teon. Lisäksi tavallisia Puolan merkkejä ehdittiin lisäpainaa puolivirallisesti "P.P.C."tekstillä ennen ensimmäisen sarjan käyttöönottoa. Nämä ovatkin sitten varsin hankalia ja arvokkaita kohteita ja aitoutus on välttämätön, jos näitä (siis aitoja) aikoo hankkia. Tarina kertoo Muumipapan katoamisesta tämän ollessa etsimässä perheelleen uutta kotia talveksi. Puolan julkaisut, käyttöön ehti vain ensimmäinen sarka LEVANT– lisäpainamalla. Meillä on Suomessa mm. Keräilyllisesti haastava Alue on keräilyllisesti varsin haastava monien julkaisijoiden ja runsaan merkkimäärän kannalta. Koristeellisemapaa myöhempää painamaa tunnetaan vain käyttämättömänä. Alue antaisi teoriassa riittävän materiaalin pieneen kokoelmaankin, mutta lähetys ja aitouspuolen kanssa on sitten kyllä aika lailla työtä ja rahanmenoakin, valitettavasti. Pohjamerkkinä molemmissa olivat Puolan sen ajan käyttösarjan merkit, joissa tunnetaan hyvin laajaa hammastevariaatiota. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 22 kuussa 1921. hyvä Brittiläisen Levantin kokoelma Teuvo Rodenilla
Merkit on suunnitellut Anssi Kähärä. Ensi silmäyksellä bussi näyttää olevan juuri peruuttamassa laiturilta veteen. Juhlamerkkien suunnittelijan, Moomin Charactersin luovana johtajana toimivan James Zambran, herttaiset muumihahmot eivät tosin mitenkään heijasta kontekstia. (srl). Olavinlinna sen sijaan on pysynyt entisellään. Sotaveteraaneja muistetaan kahdella uudella postimerkillä. Posti julkaisee 10. Ja meillä – maailman onnellisimmassa maassa – jonotetaan ilmaisia ämpäreitä. Kansallismaisemia III Kansallisia tapojamme Miika Saksin suunnittelemissa postimerkeissä. Pysäkin katoksen alla seisoo iäkkäämpi naishenkilö, joka on vallannut tilan kokonaan itselleen (kaikkihan tietävät, miten mummot käyttäytyvät Stockmannilla). Toisella puolella tyttö on syventynyt kännykkäänsä, eikä tiedä muusta maailmasta mitään. Veteraanimerkkiarkissa on 10 kotimaan ikimerkkiä, viisi kumpaakin. Tarinan ilmestymisen aikoihin 420 000 suomalaista evakkoa joutui etsimään itselleen uutta kotia, kun koko aiempi elämä oli jäänyt rajan toiselle puolelle suuren tuhotulvan seurauksena. Postin mukaan "postimerkkien kuvitukset ilmentävät juhlavuoden teemoja, joita ovat yhteenkuuluvuus, yhdessä vietetty aika, turvallisuuden tunne ja tila olla oma itsensä”. Musta nuorukainen on jättäytynyt suosiolla ulkopuolelle. Bussipysäkkikuvaakin voi tulkita monella tavoin. Helsinki on mereltä katsottuna nykyään aika erilainen verrattuna entisten yleismerkkien aikoihin. Joutsen on toisinto vuoden 2015 "Kultajoutsen"-merkistä, eli ajalta, jolloin postin iQR-koodeja ei vielä lisätty kauniita merkkejä rumentamaan. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 23 miehet vuosiksi tuntemattomille teille, ja perheet olivat saaneet tulla toimeen miten taisivat. syyskuuta sotaveteraanien perinnettä nykyään vaalivan Tammenlehvän perinneliiton aloitteesta kaksi Klaus Welpin suunnittelemaa postimerkkiä. Stiina Hovin suunnittelemissa merkeissä esitellään tällä kertaa maisemia Helsingistä, Hämeenkyröstä, Köyliönjärveltä, Väisälänmäeltä, Pohjois-Karjalasta sekä Olavinlinnasta ja Imatrankoskelta. Veteraanien vuoro syyskuussa Samalla kun tänä vuonna siis tulee kuluneeksi 80 vuotta Suomen sotien päättymisestä, tulee nuorin sotaan määrätty ikäluokka sadan vuoden ikään. Sinisävyisten merkkien valokuvissa nähdään sotilas hiihtopartiossa ja hoidettavana sairaalassa. ilmestyy sadan merkin rullassa, jossa on 7 erilaista kotimaan ikimerkkiä. Toukokuun Europa-merkeissä esitellään arkeologisia löytöjä, vasemmalla keskiaikainen kultainen Ave Maria -sormus Pyhtäältä, oikealla pronssinen rauta-ajan linturiipus Mikkelistä. Jotenkin ilmaisten ämpärien jonottaminen tuntuu vitsinä kiusalliselta, kun uutiskuvat tuovat päivittäin silmiemme eteen ihmisjoukkoja, jotka suuressa hädässä jonottavat vettä tuhotuilla aluKeväällä ilmestyi myös kaksi "onnentuojamerkkiä", jotka on suunnitellut Klaus Haapaniemi. Lisää outoja "suomalaistapoja" Suomalaisilla postimerkeillä on jo aiemmin esitelty "kansallisia tapoja", kuten eukonkantoa, saappaanheittoa ja istumista muurahaispesässä. Tänä vuonna esittelemme suomalaisia maailmalle postimerkeillä, joiden kuvissa ihmiset jonottavat ilmaisia ämpäreitä ja välttelevät toisiaan bussipysäkillä. Kansallismaisemia rullassa Kansallismaisemia esitteleviä rullapostimerkkejä ilmestyy syksyllä kolmas sarja. eilla
Suomen Postimerkkilehti 3/2025 24
Niinhän usein käy, että kun on kerran onnistunut voittamaan kaikki alkuhankaluudet ja saamaan kokoelmansa muutaman tai useammankin näyttelykerran jälkeen huippuluokkaan, uusien kokoelmien tekeminen on jo paljon helpompaa. T amperelaiset onnistuivat taas kerran aikaansaamaan hienon kansallisen postimerkkinäyttelyn. Myös kauppiaiden harveneminen on omiaan vähentämään kiinnostusta, eikä muutosta tähän valitettavasti ole näköpiirissä – päinvastoin. Monia uusia kokoelmia mukana Filatelia ei kuitenkaan ole kuolemassa. Niitä oli melkeinpä jokaisessa luokassa, ja jotkut jo ensi yrittämällä kultamitalitasoa. Ei tarvitse kaikkia asioita enää opetella kantapään kautta. TamCollect 2025 keräsi hyvän joukon osallistujia täyttämään kehyksiä ja puitteet suuren ostoskeskuksen keskiössä olivat monelta osin tavallista paremmat – palveluita oli ympärillä enemmän kuin juuri missään aiemmin. Petteri Hannulan kokoelma Lontoon postimerkittömästä kirjepostista ennen UPU:a sai 90 pistettä, samoin kuin Heikki Virtasen avoimen filatelian kokoelma polii. Järjestäjien ideana olikin viedä postimerkkinäyttely sinne, missä tavalliset ihmiset kulkisivat ostoksillaan ja tulisivat siten samalla törmäämään tällaiseen hienoon harrastukseen. Tampereelta katsottuna Ideapark ei ehkä ollut niin kovin kaukana – vajaat parikymmentä kilometriä keskustasta – varsinkaan jos oli oma tai kaverin auto käytössä. Erityisen ilahduttavaa oli nähdä niin monta uutta kokoelmaa mukana. Mutta monet filatelistit muualta maasta jotka muutoin olisivat saattaneet tulla katsomaan näyttelyä, arvioivat ehkä matkan liian vaivalloiseksi ja jäivät kotiin – varsinkin jos piti tulla paikalle useilla julkisilla liikennevälineillä. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 25 TamCollect 2025 Lempäälän Ideaparkissa oli ehkä hyvä idea, ehkä ei Ideaparkissa oli yli 450 kehystä kokoelmia kilpailuluokissa, joitakin kilpailun ulkopuolisia luokkia ja lisäksi Harri Kuusiston yli 80 kehyksen yksityisnäyttely – todellakin jokaiselle jotakin. Pekka Lempiäinen ja Pauli Salminen saivat kumpikin Saarismallin kokoelmillaan 91 pistettä, samoin kuin Janne Nikkasen Helsinki-postikortit. Seitsemän suurta kultaa Parhaiksi kokoelmiksi arvioitiin suuren kultamitalin saaneet Jon Iversen venäläisillä sensuurileimoilla Suomessa 1914–1918 ja Janne Nikkanen Espoon postihistorialla, kumpikin 92 pistettä. Parkkipaikkojakin oli ostoskeskuksen ympärillä taatusti riittävästi
fi/tamcollect-2025/ Kutsuttujen kokoelmien joukossa oli kolme "In memoriam" -kokoelmaa, hiljattain edesmenneen Kari Salosen "Taistelu Tampereesta 1918" ja "Tampereen postimestari N. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 26 Juhlaväkeä entisen Tampereen Työväentalon salissa. Kaikkien luokkien palkintojen saajat löytyvät näyttelyn nettisivuilta osoitteesta https://www.tampereenfilatelistiseura. sien työn muuttumisesta nimismiehistä turvallisuusalan ammattilaisiksi. Alla suuren kullatun hopeamitalin saajia, vasemmalta Martti Vuorivirta, Ari Muhonen ja Tampereen Filatelistiseuran puheenjohtaja Mikko Kylliäinen. Hän oli myös ahkeroinut näyttelyyn 12 eri kokoelmaa, joista seitsemän oli esillä vapaassa luokassa. A. Nykyisin Puistotornin nimellä tunnetun ravintolan ruoat ja juomat ylittivät positiivisesti odotukset – kaikista palkintojenjakopäivällisistähän ei aina ole voinut sanoa samaa. Kuten palkintoluettelossa todettiin, taisi olla ensimmäinen kerta, kun postimerkkinäyttelyssä nähtiin kehyksissä käsiraudat! Kultamitalin saajia oli peräti 25. Rosenbröijerin kynämitätöinnit" sekä Heikki Kähärin. Jarkko Leppänen (vas.) oli yksi TamCollect-näyttelyn kantavia voimia
"Loput materiaalista tulevat myöhemmin," Tuori lupaa. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 27 Kuvasta ei voisi äkkiä päätellä, että yllä olevat totiset herrat ovat juuri voittaneet suuren kultamitalin kukin! Vasemmalta Jon Iversen Tanskasta, Pauli Salminen, Janne Nikkanen (2), Petteri Hannula, Heikki Virtanen ja Pekka Lempiäinen. Uusi osoite on Kelloportinkatu 2 C, 33100 Tampere.. Postimuseon kirjasto on muuttanut. Kaikki kolme saivat suuren kultamitalin ja 96 pistettä. PS 2. Finland", Ari Muhosen postihistoriakokoelma "Finland 1918" ja Seija-Riitta Laakson postikorttikokoelma "Paris by Night". Oikealla onnellinen voittaja Jukka Mäkinen. Kuvassa oikealla myhäilee Juha Valtonen, aikanaan aktiivinen nuorisofilatelisti hänkin. Tuomariäänestyksessä eniten ääniä sai Jukka Mäkisen hieno leimamerkkikokoelma, jota oli esillä peräti kymmenen kehystä. Seija-Riitta Laakso Kuvat: Nina Jääskeläinen, Seija-Riitta Laakso Pohjois-Inkerin merkit 1920. Lisäksi nähtiin Tampereen kaupunkipostia Postimuseon kokoelmista, Hannu Elon Suomen kuvioleimat ja Mikael Collanin postihistoriallinen kokoelma Saksan hyperinflaation ajalta. (Oik.) Jussi Tuori (kuvassa vasemmalla) luovutti lupaavalle nuorisofilatelistillemme Topi Alholle osan materiaalista, jonka viime vuonna edesmennyt Heikki Kähäri oli kerännyt nuorisofilatelisteja varten. PS. Topi Alho sai yhden kehyksen kokoelmallaan "Deutsches Reich 1900– 1922. Mestariluokan Grand Prix Jukka Mäkiselle Mestariluokassa oli esillä kolme kokoelmaa: Jukka Mäkisen "The Rouletted Revenue Stamp Issues 1865 & 1866 of Näyttelyn Grand Prix -palkinnon, Timo Sarpanevan Archipelago-sarjan lasiteoksen vuodelta 1981 lahjoitti näyttelyn pääsponsori Harri Kuusisto (vasemmalla). Kaikenmoiset Germaniat" muistomitalin sekä kunniapalkinnon esitystavasta. Yritys jatkaa toimintaansa molemmissa maissa sekä filateelisena että numismaattisena toimijana. Palmares-päivällisillä julkistettiin tieto, että ruotsalainen Philea AB on ostanut helsinkiläisen Käpylän Merkin 1.7.2025 alkaen
Perusfilateelisia tietoja analyyseihin jäin myös kaipaamaan. (Esimerkiksi Joex 2024 -näyttelyssä kokoelma sai 85p). Mielestäni kokoelma sai ehdottomasti vähintään yhden mitaliasteen verran liian vähän pisteitä. Sen lisäksi, että etsin oivallisia ideoita, joita voisin hyödyntää omissa kokoelmissani, niin näyttelytuomaritaustan vuoksi kokoelmia tulee aina katsottua myös tuomarin näkökulmasta. Tämä oli hyvä vinkki tuomareilta. Nyt esitystapaa – ja siten siis myös käsittelyä – on saatu selkeytettyä ja se näkyi pistekertymässä: kuusi pistettä lisää sitten Joex 2024 -näyttelyn. Loput luvut sisältävät myös 2C-alaluokan sallimaa ei-filateelista materiaalia. Ultima Thule, postia Peräpohjolasta ja Peräpohjolaan -kokoelma (86p) oli perinteiseen tapaan laadittu alueen toimiAntti Heinonsalon kokoelma "Hyvinkään Seudun Postihistoria 1918 asti" kuuluu postihistorian 2C-luokkaan, eli siinä on esillä myös ei-filateelisia kohteita tukemassa tarinaa.. Peruspostihistorian tiedot analyyseihin toivoisin kyllä lisättävän. Russian Postal Censorship in Finland 1914–1918 (92p) oli perinteisellä tavalla esitelty sensuurileimojen kokoelma. Osoittaa hienosti, että näennäisen tylsä aihe tarjoaa tosissaan paneuduttaessa mahdollisuudet hyvään postihistoriakokoelmaan. Toisaalta nyt valittu esitystapa on haasteellinen näyttelykokoelmaksi. TamCollectin tuomarit esittivät, että ei-filateelista materiaalia olisi hyvä sijoittaa myös ensimmäisiin lukuihin, koska muutoin näyttää siltä, että kokoelma on koottu kahdesta eri tavoin rytmitetystä kokoelmasta: luvut 1–2 on tehty alaluokan 2A mukaan ja luvut 3–8 alaluokan 2C mukaan. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 28 Arvioita TamCollect 2025 -näyttelyn postihistorian luokan kokoelmista O lin vuorostani vaihteeksi osanottajana TamCollect 2025 -näyttelyssä. Vaikka Espoo on nykyään merkittävä kaupunki, niin kokoelman ajanjaksona Espoo oli aika vaatimaton paikkakunta, mikä ei mahdollista kokoelman kehittämistä aineistoltaan tasolle, jonka vanhat isot kaupungit mahdollistavat. Yhden kehyksen mittaisen Maalaiskirjeenkantajien kautsuleimasimet m-89/95 käytöillä (72p) -kokoelman materiaalia ei ole kuin tällä henkilöllä, joka on ilmeisesti vuosikymmeniä aihetta kerännyt. Kahden kehyksen mittainen Savonrannan postitoimipaikat 1894–1985 -kokoelma (68p) oli varsin siisti ja kiva kokoelman alku. Helsingin alueen postitoiminnan kehitys 1809–1923 -kokoelman (85p) edellisessä versiossa oli jo saatu mukaan runsaasti tietoa, mutta esitystapa ei ollut selkein mahdollinen. Suomen postitaksat 1.10.1917– 31.12.1930 -kokoelma (84p) osallistuu usein näyttelyihin, mutta aina siihen on saatu uutta mukaan. Jäsentely oli perinteistä filateliaa ja tekstiä aivan liikaa (50–70% pinta-alasta). Jos esitysasulliset seikat laittaa vielä viimeisimpien suuntausten mukaisiksi (esimerkiksi ylätunnisteet kullekin sivulle) kun seuraavan kerran montteeraa kokoelman kokonaan uudestaan, niin sitten se on jo kaikin puolin varsin etevä. Joka tapauksessa näytteilleasettaja on saanut hankituksi, kyennyt löytämään, etevän kattauksen mainioita kohteita. Kokoelmani kaksi ensimmäistä lukua (laajuudeltaan puolet kokoelmasta) sisältävät vain filateelista aineistoa. Tuosta on hyvä jatkaa laajentamalla kokoelmaa ja erityisesti tuomalla mukaan tekstitystä (niin tarinaa kuin kohteiden analyysiä). Perinteiseen tapaan laadittu hyvä taksakokoelma. The early development of postal systems in Espoo municipality -kokoelmassa (92p) alkanee olla kaikki, mitä aiheesta on esitettävissä. Sensuuripuoli onkin ilmeisen hyvin hallinnassa. Kohteiden laatuun on selvästi kiinnitetty huomiota. Tässä muutamia keskeisimpiä havaintoja, jotka siis ovat tyystin omiani. Noin korkea pistemäärä Venäjän keisarikunnan sensuuritoimen yhdestä osasta oli pieni yllätys. Luokittelun sijaan kehityskaarien käsittely antaisi kuitenkin paremman tuloksen. Posti kulki kiskoilla – rautatieposti Suomessa 1870–1995 kokoelma (saavutti 78 pistettä) on ollut varsin hyvä jo aiemminkin (materiaalit, analyysit, taustatiedot), mutta se paranee näyttely näyttelyltä. Viestilliset leimat 1925–1955 -kokoelman (79p) aihe oli mukava ja uusi näyttelyrintamalla. 1856–1916 julkaisut eri postitoimipaikkojen leimoin -kokoelma (63p) oli postihistorian kannalta esimerkki kokoelmasta, joka ei voi näyttelyssä erityisesti menestyä. Tekstityksessä kerrotaan sinänsä kivaa historiallista tietoa, mutta esitetty tieto ei ollut kuin osittain postihistoriallista. Karjaan paikallishistoria (postihistorian keinoin) -kokoelmalleni (78p) olin ennen näyttelyä tehnyt arvostelun ja päätynyt samaan mitaliasteeseen kuin näyttelyn tuomaristokin, joten siinä mielessä olen tyytyväinen. Aineistoa on täytynyt kerätä reilumman aikaa, koska leimojen laatu on varsin hyvä
Ehkä vähän tuhdisti pisteitä tuolla tilaa tuhlailevalla esillepanotavalla. Petteri Hannula. The Development Of The London Stampless Letter Post In Pre-UPU Times -kokoelmani (90p) isosta kullasta olen tyytyväinen, mutta pistekertymästä en aivan. Siinä on yksi mitaliaste liikaa. + + + Mestariluokassa oli kolme kokoelmaa: leimamerkkikokoelma, postihistoriakokoelma ja kuvapostikorttikokoelma. Finnish Airmail Services 1924–1952 -kokoelma (85p) oli uusi, hieno kokoelma kaikin puolin. Esillepano oli kuitenkin harmillisesti tehty pari kehityssukupolvea sitten vallassa olevalla tavalla. Kokoelmanrakentamisoppien mukaan kokoelma pitää selvästi päättää johonkin, kuten yhteenvetoon tai seuraavan vaiheen alkuun. Siispä markkinoille tuloa odotellessa – ja toivottavasti silloin on käytettävissä riittävästi varoja. Postimaksuarvokkeellisia kohteita minulla oli kahden sivun verran. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 29 paikkojen mukaan jäsennelty postihistoriakokoelma. Nuo kaksi puuttuvaa kohdetta olen maininnut synopsiksessa eli ne kyllä ovat tiedossani: Slogan Postmark ja Dockwran Penny Postin lähetys vuosilta 1680–1682. Airmail in Estonia 1920–1940 -kokoelman (86p) käsittely oli parantunut oleellisesti ja edukseen, kun luokittelevasta tavasta oli vaihdettu esittämään eestiläisen lentopostiliikenteen kehityksen kaari. Niitä avattiin vain sen verran, että voittaja eli puolet äänistä taakseen saanut oli selvillä. Kumpiakin kohteita tiedetään lähteestä riippuen olevan 2–4, eikä mikään niistä ole ollut kaupallisesti tarjolla sitten erään alan merkittävän kokoelman huutokaupan vuonna 2000. Asu oli hyvin tyylikäs, mutta hämäävä viemällä ylipäänsä tilaa ja etenkin huomiota itse kohteilta, jotka itsessään ovat katsomisen arvoisia. Nyt seitsemässä ensimmäisessä avatussa lipussa oli äänestetty viidellä äänellä leimamerkkikokoelman ja kahdella äänellä kuvapostikorttikokoelman puolesta, joten tulos oli selvä, eikä kaikkia ääniä tarvinnut lukea. Siksi en pidä perusteltuna poistaa noita poistettavaksi esitettyjä kohteita. Kokoelman materiaali on jo kokoelman edellisissäkin versioissa ollut hyvää. Sain tuomaristolta käytännössä kaksi vinkkiä: 1) Postimaksuarvokkeelliset lähetykset pois ja 2) hanki kaksi vielä puuttuvaa kohdetta. Harmi, ettei tuomareidemme enemmistö tätä arvosta. Kokoelmassa oli huomioitu hyvin viimeisimpien kokoelmanrakentamislinjausten edellyttämät seikat. Ei siis tiedetä, olisiko vielä joku tuomari äänestänyt noiden kahden muun kokoelman puolesta, mutta äänestys noudatti harmillisen yleiseksi muodostunutta linjaa, jossa mestariluokan parhaaksi kokoelmaksi tyypillisesti äänestetään perinteisen filatelian tms. Itse kohteet sen sijaan on analysoitu hyvin. Tuon käsittelyllisen puutteen vuoksi hämmästelen kokoelman saamaa pistemäärää. Näiden kahden yksilöidyn seikan vuoksi pistekertymä jäi 90 pisteeseen, mitä jäin kummastelemaan. Nämä sisälsivät Yhdistyneiden Kuningaskuntien ensimmäiset arvokkeet eli Black Pennyllä frankeeratun lähetyksen ja Mulready-ehiökuoren. Tuolla tavalla kun saisi laajennettua kokoelman nykyisestä neljästä kehyksestä jopa kahdeksaan, niin koossa olisi mahtavan hyvä Suomi-lentopostikokoelma. Lestijokilaakson postitoiminnan kehittyminen vuoteen 1918 oli varsin mallikas kokoelma (82p) niin käsittelyllisesti, tiedon esittämisen kannalta kuin kohteiden laadun suhteen. From Liberty Bell To Eiffel Tower – Philadelphia's Mail Connection With France (1790–1890) -kokoelman (85p) kohdalla jäin miettimään, kuinka hyödyllistä oli tuossa määrin käyttää tyypillisesti mainosmateriaalissa tai taidekirjoissa tavattavaa visualisointia. Airmails from, to and within Finland until 1948 -kokoelmaan (88p) oli Riihexissä esitetyn version jälkeen lisätty oleellista taustatietoa, mikä myös vaikutti siihen, ettei kokoelman esillepano ole enää liian väljä. Harri Valkosen lentopostikokoelmassa on potentiaalia. Venäjän posti Kauko-Idässä 1885– 1917 (72p) -kokoelmassa oli ilmeisen hankalasti saatavilla olevia kohteita. kokoelma, jossa riittää saada kokoelma mahdollisimman täydelliseksi aiheeseen liittyvien esiintymien suhteen. Muissa luokissa menestyäkseen kokoelmassa tarvitaan luovuutta ja tietoa. Mestariluokan voittaja valittiin tuomaristossa suljetuin äänestyslipuin, jotka avattiin palmaresissa. Hyvinkään seudun postihistoria 1918 asti -kokoelmassa (86p) oli mainio tarina. A3-kokoisen sivun tarjoama tila oli hyödynnetty täysimääräisesti, ja samalla kyetty pitämään kokoelman luettavuus ja käsitteellinen selkeys hyvänä. Toimipaikoista ei harmillisesti juurikaan kerrota mitään, minkä vuoksi kokoelmassa ei käytännössä ole tarinaa, eli käsittelyllisesti kohteet on vain sijoitettu jossakin järjestyksessä peräkkäin. Kun kokoelmani käsitteli postimerkitöntä postia, niin tällaisena kokoelman päätöksenä juuri postimerkillistä lähetystä pidän hyvänä. Lentopostiluokan sääntöjen vaateet on ymmärretty ja niitä on osattu soveltaa etevästi
Suomen Postimerkkilehti 3/2025 30 Postimuseon Kuvan vallankumous -näyttely kertoo kuvapostikorttien merkityksestä uutismediana P ostimuseossa Tampereen Vapriikissa tammikuussa avattu näyttely Kuvan vallankumous kertoo kuvapostikorttien merkityksestä uudenlaisena uutismediana 1800-luvun lopulta Suomen itsenäistymiseen asti. Niitä käytettiin myös propagandan levittämiseen sotaa käyvissä maissa. Rullasta saatiin yhteensä noin 40 000 valokuvapostikorttia. Ståhlbergin (1862–1919). Näyttely nostaa esiin suomalaisuuden merkittäviä tallentajia kuten valokuvaaja ja kirjailija I. Valokuvauksen ja painotekniikan kehittyessä uutiset ja tapahtumat levisivät nopeasti kuvapostikorttien avulla. E. Näyttely perustuu pitkälti Olavi Hankimon tutkimukseen Valokuvapostikortti 1884–1918 – Havaintoja ja tulkintaa valokuvan siirtymisestä painotuotteisiin ja sen hyödyntämisestä kuvapostikorteissa sekä viime syksynä ilmestyneeseen kirjaan Isänmaan yö – vastarintaa ja uutiskuvia postikorteilla. Jos niihin on painettu osoiteviivat tms. Massoina tuotetut ns. Niiden avulla saattoi myös esittää mielipiteitä, joita ei sensuurin takia voinut muutoin lausua julki. kilometrivalokuvat valmistettiin pinnoittamalla suuret, tuhannen metrin mittaiset paperirullat hopeabromidilla. Saksalainen kustantaja ja kirjapaino Knackstedt & Näther lähetti valokuvaajia Suomeen kuvaamaan täkäläisiä maisemia etenkin radanvarsipaikkakunnilta, joihin oli helpointa päästä sen ajan kulkuneuvoilla. Kuvan vallankumous -näyttely nostaa esiin valokuvaajia ja kustantajia, ja kertoo valokuvaustekniikan kehittymisestä. K. Inhan (1865– 1930) ja Atelier Apollon perustajana ja omistajana tunnetuksi tulleen valokuvaaja K. Niitä ei pidä sekoittaa harvinaisiin "real photo" -postikortteihin, jotka olivat yksittäin perinteisellä menetelmällä valmistettuja valokuvakortteja, joita tehtiin alunperinkin kenties vain muutamia kappaleita. Kortit painettiin Saksassa ja toimitettiin Suomen markkinoille. postaaliset merkinnät osoitepuolelle tai ne ovat kulkeneet postissa, ne käyvät mainiosti postikorttikokoelmaan, ja niitä arvostetaan tuomaripisteissä.
Näyttely nostaa esiin myös naisvalokuvaajia, joita oli yllättävän paljon siihen aikaan. Tunnetuin heistä on tietysti Signe Brander (1869–1942), joka muistetaan etenkin Muinaismuistolautakunnan tilaamista Helsingin kuvistaan 1900-luvun alkupuolella sekä monien Suomen kartanoiden ja Suomen sodan 1808–1809 taistelupaikkojen kuvaajana. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 31 Aivan kuin astuisi sisään valokuvaan! Helsingin Kauppatorin aluetta ajalta, jolloin Alvar Aallon sokeripalan edeltäjää, vuonna 1897 valmistunutta Norrménin taloa ei vielä ollut olemassa. Oikealla digitaalinen Brander, jonka hieman höpsö olemus ja taukoamaton puheen pälpätys hiukan häiritsivät ainakin tämän jutun kirjoittajaa silloin kun yritti syventyä näyttelyn vakavimpiin aiheisiin.. sivu 33). Signe Branderille omistettu seinä Postimuseon näyttelyssä. Hän myös valokuvasi ja valmistutti muistotaulun sortovuosien aikana 1903–1904 Suomesta karkoitetuista henkilöistä (ks
Muualla maailmassa vastaavanlaiset kortit olisivat vain postikortteja muiden joukossa, mutta Suomessa "Isänmaalliset" maisemakortit ja sinivalkoiset kortit (aikana, jolloin Suomella ei ollut minkään väristä lippua) ovat kenties vähän ylitulkittuja poliittisen vastarinnan osoituksena. Vuosisadan alun tapahtumakortteja, kuutamokortteja ja lippukortteja Postimuseon näyttelyssä. Sisälsivätkö kuvat aikalaisten mielestä poliittisia viestejä, on vaikea tietää. ne ovat saaneet lisämerkityksiä, osin ehkä vasta jälkikäteen. sortokauden postikortteja on monenlaisia, kuten yllä olevista kuvista käy ilmi. Meillä on "isänmaallisia" maisemakortteja, sinivalkoisia kortteja ja kuutamokortteja, joissa kuu paistaa yönpimeäksi muuttuneen maiseman yllä. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 32 Ns. Monille korttien lähettäjille ne varmastikin olivat vain tavallisia postikortteja.
Siitä kortit eivät oikeastaan kerro lainkaan. Seija-Riitta Laakso. Tämä havaittiin viimeistään seuraavan vuosikymmenen lopulla, sisällissodan syttyessä. Näyttelyssä on myös erittäin harvinaisia stereokuvia tapahtumista ajalta ennen postikortteja. Isänmaallisuuden ihannekin oli varsin hauras käsite. Yllä Suomesta 1903–1904 karkoitettuja henkilöitä Signe Branderin julkaisemassa muistotaulussa, alla katastrofipostikortteja. Politiikassa kiisteltiin kuitenkin siitä, miten sortotoimia tulisi vastustaa. Tämä johti Suomessakin levottomuuksiin ja mm. yksikamarisen eduskunnan syntyyn. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 33 Toisaalta kuvapostikortit ihmisten kokoontumisesta Runebergin patsaalle, Eugen Schaumanin hautajaisiin tai Aleksanteri II:n patsaalle viestivät toki siitä, että vastarintaa oli olemassa ja sitä uskallettiin jossain määrin jopa näyttää. Kuvan vallankumous -näyttely on avoinna tämän vuoden loppuun asti – kannattaa käydä, jos on Tampereelle asiaa. Postimuseon näyttely nostaa esiin lukuisia esimerkkejä sodista ja onnettomuuksista, samoin kuin siirtomaavaltojen julmuuksista – kaikki postikorteilla, joita on julkaistu jo jopa onnettomuutta seuranneena päivänä. Tapahtumia on heijastettu seinälle vaikuttavina otoksina. Sodat ja katastrofit uutisaiheina Vuosisadan vaihteen sodat ja katastrofit saivat kasvot postikorttien välityksellä muuallakin kuin kuvitettujen sanomalehtien palstoilla, missä kaiverretut uutiskuvat olivat olleet arkipäivää jo pitkään sellaisissa lehdissä kuin The Illustrated London News (1842) tai Le Monde Illustré (1857). Postikortteja Venäjän–Japanin sodasta, jonka Venäjä kaikkien yllätykseksi hävisi 1905
Oikein vastanneiden kesken arvotaan jälleen Käpylän Merkin 50 euron lahjakortti, eli kannattaa osallistua! Vasemmalla sanaristikko 2/2025:n oikea vastaus. Kiitokset hyvästä lehdestä, Mikko Tolvanen Eero Mäkelä lähetti viereiset kuvat ja kysyy: ”Voiko tämä Puunjalostusteollisuus 0,40 (mk) 1968 olla täydellinen tarttuma?” Lukijoilta... Viereisellä sivulla on uusi Sanaristikko 3/2025. – Onnea voittajalle! TamCollectin parhaasta vapaan luokan kokoelmasta järjestettiin yleisöäänestys, jonka voittivat samalla äänimäärällä Jarkko Leppäsen "Joulumerkit 1908–1990" ja Jorma Peltomaan "Lempois – Lempäälä postitoimipaikkoineen". "Oli sopivasti himpun verran vaikeampi kuin viimeksi, mutta ei liian vaikea," kommentoi joku vastausten yhteydessä. Kuriositeettina asiasta on julkaistu 150-vuotisjuhlamerkki vuodelta 1962. TamCollectin yleisökilpailun palkintona oli Harri Kuusiston lahjoittama uniikki suomalainen Zeppelin-nelilö kuorella. Jos ruutuja jää tyhjäksi, vaikka vain yksikin, ristikko ei voi olla täysin oikein, eikä se silloin voi osallistua arvontaan. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 34 H A A P A A M O K A S I A U L K O V A L O A N N E L I L U N N I K U H A N I L S A S E I S T U S S K I N I T S L O V E E N I B E E T A O E D R A T I A H V I T T R Ä S K M A T O S E T U J V I S I O T S A L I T M P A I M I O N A T T I L A T U I N O S O P U U T A R E K O N T R A B A S S O P L E L O T S I R U L H A S A A I T I O T A N S I O T K O O N T I U S E A A U K O A S T A N K I V I I L O N P I T O T U U T I T R O K K I A L L I T E A T O S O I T T A A T U E N T A SP-lehden sanaristikko 3/2025 V iime numerossa julkaistuun sanaristikkoon tuli jälleen mukavasti vastauksia, jopa Japanista asti. Kuusisto ja Raija Toivio arpoivat voittajaksi 307 vastauksen joukosta Sirkku Petäjän Tampereelta. Vinkiksi vastaajille: kannattaa aina lopuksi tarkistaa, että kaikki ruudut on tullut täytettyä. Suomen pääkaupunki oli jo tuolloin Helsinki. Käpylän Merkin 50 euron lahjakortti, jonka voitti Jari Karvonen Kokkolasta. TamCollectin yleisöäänestyksen voitto kahdelle kokoelmalle Täydellinen tarttuma?. Kaikkiaan hyväksyttyjä ääniä annettiin 307 (muutama oli äänestänyt muiden luokkien kokoelmia). Kaikki esillä olleet vapaan luokan kokoelmat saivat ääniä. Vastaukset tulee lähettää 15.7.2025 mennessä lehden päätoimittajalle joko skannattuna (kännykällä otettu kuvakin käy) sähköpostitse osoitteella seijulaakso@gmail.com, tai postitse osoitteella SeijaRiitta Laakso, Linnankatu 3 B 29, 00160 Helsinki. Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvottiin SF:n maanantaikokouksessa 26.5. Hei Seija-Riitta, Mainiossa ’Suomen palaneet kaupungit’ palstassa (Postimerkkilehti 2/2025) sivulla 34 on oikaisua kaipaava kohta Turun palosta 1827
Suomen Postimerkkilehti 3/2025 35
Tapion MyHeritage -sukupuussa, jota hän kutsui sukumetsäksi, on yli 137 000 henkilöä. Hän innostui myös käynnistämään Nuorisofilatelistien toiminnan uudelleen toimien kyseisen yhdistyksen puheenjohtajana. Tapion toimeliaisuus oli lähes käsittämätöntä loppuun saakka. Suomen Filatelistiseuran hallituksessa Tapio työskenteli vuoden 2022 lopulta vuoden 2023 lopulle kehittäen aktiivisesti yhdistyksen sähköisiä palveluja. Tuotteiden ympäristöystävällisyydestä muodostui hänelle tärkeä asia. Kuten monet muutkin filatelistit, Tapio oli keräilijäluonne. Yrittäjänä hän ei ehtinyt harrastaa mitään vaan totesi työn olevan hänelle sekä työ että harrastus. Tärkeimmäksi harrastukseksi hänelle muodostui sukututkimus. Eläkkeelle jäätyään hän otti yhteyttä SF:n silloiseen puheenjohtajaan Jouko Mattilaan, meni Joukon mukana maanantaiseen kerhoiltaan ja siitä alkoi aktiivisempi filatelian harrastaminen. tietokoneensa sairaalaan, jotta pääsee jatkamaan sukututkimusta ja työtään Filatelistiliiton hallituksessa. Hän halusi aina kehittää jotain uutta. Tapio toimi yrittäjänä ja teki myyntityötä myös muissa yrityksissä. Ala vaihtui myöhemmin tietokoneaikana teknisten mahdollisuuksien kehittyessä moneen kertaan. Tapio oli koulupoikana kerännyt postimerkkejä ja ajatus harrastuksen jatkamisesta kyti mielessä. (Kuva: Tarja Tuominen). Kun sairaus maaliskuussa aiheutti osittaisen halvaantumisen, Tapio pyysi tuomaan Suomen Postimerkkilehden entinen päätoimittaja Tapio Tuominen (1955–2025). Työväenopiston kurssitarjonnasta löytyi monenlaista mielenkiintoista ruoanlaitosta kirjansidontaan. toukokuuta. Ensimmäisen oman yrityksensä hän perusti jo 22-vuotiaana. Kun Suomen Postimerkkilehden pitkäaikainen päätoimittaja luopui tehtävästään, Jouko Mattila pyysi Tapiota päätoimittajaksi. Pekka Lempiäinen Suomen Filatelistiseuran puheenjohtaja Lönkalla hiljennyttiin kunnioittamaan Tapion Tuomisen muistoa 5. Hän oli innokas Pokémon GO -pelaaja kiertäen keräämässä virtuaalisia Pokémoneja sekä itselleen että muille. Muistamme lämmöllä hänen monipuolista vaikuttamistyötään ja pyyteetöntä toimintaansa suomalaisen filatelian edistämiseksi. Hänen osaamistaan ja innostustaan yhteisömme jää suuresti kaipaamaan. Asiaa mietittyään hän päätti ottaa haasteen vastaan toimien lehden päätoimittajana vuoden 2022 alusta vuoden 2024 puoliväliin. Kun hän työuransa aikana ei ehtinyt harrastaa muuta kuin työtä, eläköidyttyään hän harrasti sitäkin enemmän. Vielä kaksi päivää ennen kuolemaansa hän soitti minulle esitellen uusia ajatuksiaan filatelian edistämiseksi. Hän oli taitava toimittaja ja auttoi myös useita keräilijöitä filateelisten kirjojen tekemisessä. Tämä jälkeen Tapion aktiivisuus kohdistui toimintaan Suomen Filatelistiliiton hallituksessa. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 36 Tapio Tuominen in memoriam S uomen Filatelistiseurassa ja Filatelistiliitossa monissa tehtävissä toiminut ahkeroitsija Tapio Tuominen (1955–2025) menehtyi vaikeaan sairauteen vappuaattona, yhdeksän vuorokautta ennen 70-vuotispäiviään. Hän harrasti nuorena valokuvausta ja meni 17-vuotiaana töihin valokuvausalan yritykseen. Hänestä voisi varmaan käyttää ilmaisua sarjayrittäjä
Suomen Postimerkkilehti 3/2025 37
Suomen Postimerkkilehti 3/2025 38
Suomen Postimerkkilehti 3/2025 39
Suomen Postimerkkilehti 3/2025 40
Suomen Postimerkkilehti 3/2025 41
Suomen Postimerkkilehti 3/2025 42
Suomen Postimerkkilehti 3/2025 43
Suomen Postimerkkilehti 3/2025 44
Suomen Postimerkkilehti 3/2025 45
Suomen Postimerkkilehti 3/2025 46
Suomen Postimerkkilehti 3/2025 47
Suomen Postimerkkilehti 3/2025 48
lokakuuta 2025 (pe klo 10–17, la klo 9–14). Rautatieasemalta (merkin ylälaidassa) kannattanee ottaa taksi. (www.kuopionklubi.fi) Breaking the News: Nordia 2026 -näyttelyn säännöt ja kummiohjelma ovat nyt luettavissa näyttelyn kotisivuilla osoitteessa nordia2026.fi. Osallistumisoikeus näyttelyyn on kaikilla kokoelmilla, jotka ovat saavuttaneet aiemmin enintään 89 pistettä kansallisessa tai kansainvälisessä näyttelyssä. Näyttely on osa Kuopion kaupungin 250-vuotisjuhlaohjelmaa. alueellinen näyttely, jonka suunniteltu laajuus on nimensä mukaisesti 250 kehystä. dollisimman paljon uusia kokoelmia, joten alustavasti kehysmaksu on vain 25 euroa. Näyttelylle on varattu tilat Kuopion Musiikkikeskuksesta, missä on aiemmin järjestetty aluenäyttely SAVOFILA2001 ja kansalliset näyttelyt SAVOFILA2013 ja SAVOFILA2021. Näyttelytilana toimii Musiikkikeskuksen toisen kerroksen kamarimusiikkisali. Tavoitteena 250 kehystä KUOPIO250 on ns. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 49 Kuopion Filatelistikerho järjestää lokakuussa alueellisen näyttelyn K uopion Filatelistikerho ry järjestää KUOPIO250 -nimisen postimerkkija postikorttinäyttelyn 17.–18. Tavoitteena on saada mukaan mahLisätietoja näyttelystä antavat Risto Pitkänen, 040 500 5545 tai risto.pitkanen@ pp9.inet.fi, Harry Dunkel, 040 501 0954 tai harry.1.dunkel@gmail.com, ja Ari Hämäläinen, ari.ha@hotmail.com Näyttelyn kannalta keskeiset paikat sijaitsevat melko lähellä toisiaan Kuopion keskustassa. lokakuuta 2025 klo 19. Erillistä mestariluokkaa ei ole. Näyttelysäännöt vahvistetaan kevään aikana. Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 Sokos Hotel Puijonsarvi, Minna Canthinkatu 16 Kuopion Klubi, Kuninkaankatu 10 Näyttelyn hotellina toimii Sokos Hotel Puijonsarvi. Näyttelyn infopiste, ravintola ja kahvila toimivat näyttelyn ajan Musiikkikeskuksen valohallissa. Ilmoittautuminen alkaa kesäkuun alussa ja kestää koko kesän ajan. Mukana ovat kaikki näyttelyluokat. Kauppiaat sijoitetaan valohallin viereiseen valokabinettiin. Kerhon varauskiintiön tunnus on BFILATELISTI. Palmares-päivällinen järjestetään Kuopion Klubilla perjantaina 17. Näyttelyssä on viisijäseninen tuomaristo
Kurssilla käydään läpi perusteet kokoelman rakentamisesta etenkin aihefilatelian ja avoimen filatelian luokan kannalta, mutta periaatteet soveltuvat mihin tahansa kokoelmaan. Kl 16–17.45 föredrag. Näyttelyhotelli Radisson Blu Hotel Espoo, osoite: Otaranta 2, 02150 Espoo. Myös tietoa tarvittavista laitteista, tulostimista, skannereista ja muistivälineistä. 040 500 5545 Eri maiden komissaarit julkaistaan nettisivuilla sitä mukaa kun kukin maa on nimittänyt oman komissaarinsa. Nordia 2026 -näyttelyyn ilmoittautuminen alkaa kesällä Lisätiedot Yleiset asiat Pekka Lempiäinen: pekka.lempiainen@ helsinki.fi, puh. https://www.radissonhotels.com/fi-fi/ hotellit/radisson-blu-espoo Palmares Palmares-illallinen järjestetään Helsingissä ravintola Kalastajatorpalla lauantaina 9.5.2026 klo 19.00. Nordia 2026 on pohjoismainen näyttely, johon voivat osallistua Pohjoismaiden ja Viron lisäksi myös Alankomaiden, Britannian, Saksan ja Yhdysvaltain Skandinavian maiden keräilijät. Träffen hålls lördagen den 20 september på Hotell Arkipelag, Strandgatan 35 i Mariehamn. Kokoelmassa voi olla 1–3 tai 5–8 kehystä. allergier, speciella önskemål) senast 20 augusti till marten. Näyttelyn kotisivut: nordia2026.fi Mitä, missä, milloin. Bindande anmälan till middagen (ange ev. Näyttelyn laajuudeksi arvioidaan 700– 800 kehystä. Filateeliset asiat Jukka Mäkinen: jukka.matias.makinen @gmail.com, puh: 040 753 4650. Kl 18 middag – Kräfttartar på brioche, Smörstekt gösfilé, Creme brulee, Kaffe – samt föreningspresentationer och ev. Ålands Frimärkssamlarförening RMS "Titanic" på åländskt frimärke år 2012. Utställning kring Titanic med filatelistiskt och annat material, Åland Post säljer frimärken och kort, specialstämpel och bildspel ÅlFF 80 år samt försäljning av föreningens eget frimärke och diverse annat, frimärksplock för barn, skärmutställning Ålands frimärken 40 år (1984–2024). Muitakin ohjelmia kuin Word voi käyttää omassa koneessaan – periaatteet ovat samat. Kurssilaiset voivat käyttää omia tietokoneitaan harjoitteluun. Kl 14 öppet hus i Kaptenssalen. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 50 S uomen Filatelisseuran (SF) ja Helsingfors Frimärkssamlare Föreningin (HFF) yhteisen Nordia 2026 -näyttelyn järjestelyt etenevät Suomen Filatelistiliiton ja Suomalaisen filatelian edistämissäätiön tukemana. 020 1234 705. SF-kerhotilaan mahtuu korkeintaan 20 kurssilaista tietokoneineen. Näyttelyyn voivat osallistua kokoelmat, jotka ovat saaneet kansallisessa näyttelyssä vähintään 70 pistettä. Laajemmistakin esityksistä toki keskustellaan kurssilla. Näyttelypaikkana toimii kongressikeskus Dipoli, Otakaari 24, Espoo. Puh. Osallistua voi myös ilman tietokonetta, eli kuunnella asiasisältöä ja oppia toisten kanssa. Kurssilla peritään 10 euron osallistumismaksu, jota vastaan saa kahvia ja välipalaa. sundberg@aland.net Kostnad 60 euro, drycker beställs och betalas på plats. Komissaarit Näyttelyn pääkomissaari on Risto Pitkänen: risto.pitkanen@pp9.inet.fi, puh. Busseja kulkee useita, Itäja Pohjois-Helsingistä lisäksi pikaraitiovaunu 15. Kokoelmanrakentamiskurssi Lönkalla la 11.10.2025. uppvaktningar. Näyttely on avoinna seuraavasti: • perjantaina 8.5.2026 klo 10–19 • lauantaina 9.5.2026 klo 10–17 • sunnuntaina 10.5.2026 klo 9–14 Välkommen till Finlandssvenska Filatelistträffen! Å lands Frimärkssamlarförening (ÅlFF) firar 80 år med att arrangera den traditionella Finlandssvenska Filatelistträffen, dit även övriga föreningars medlemmar välkomnas. Sinne pääsee Helsingin päärautatieasemalta metrolla 12 minuutissa, pysäkki on Aalto-yliopisto. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen jokainen osallistuja osaa tehdä 16-sivuisen A4-kokoelman itsenäisesti. 0400 403 230. Per-Edvin Persson om Skarpans postkontor och Krimkriget samt Richard Bodin om Svenska Ålandsdetachementen 1918 och 1919. Tarkemmat näyttelysäännöt julkaistaan kesän aikana, jolloin avataan myös ilmoittautuminen. T oukokuussa peruuntuneen työväenopistokurssin sijasta Aihefilatelistit ry järjestää vastaavanlaisen kurssin filateelisen kokoelman rakentamisesta Microsoft Wordin avulla SF:n kerhohuoneistossa la 11.10.2025 klo 10–15. Ilmoittautumiset kurssin vetäjälle: seppo.salonen2016@gmail.com, puh 040 5252 217. Tekstin luonti, kirjasintyypit ja -koot käydään läpi, kuvien kehysten tekeminen, tekstitys ja otsikot, etusivun olennaiset seikat, aiheen jäsentely, tiedostojen tallennus ja digitaalisen version teko. Osoite: Hotelli Hilton Kalastajatorppa, Kalastajatorpantie 1, Helsinki
Jouko Moisala, Lieksa. Kotimaassa Nordia 2026 – pohjoismainen näyttely 8.–10.5.2026 Espoo, Suomi. Tarjoukset: werner.filmer@t-online.de tai puh. Mare Balticum 2028 syksy 2028 Hämeenlinna. Ilmoitukset ovat voimassa 6 kk. Munkit tekivät hyvin kauppansa, kun meklarimme Petri Jansson tarjosi niitä huhtikuussa koko kerholle sen kunniaksi kun tytär sai kaksoset ja Petristä tuli ylpeä kolminkertainen Iso-Isä-Pappa. Suomen komissaari Jari Majander; macao2026.org.mo Philataipei 2026 FIP-maailmannäyttely 19.–24.11.2026 Taipei, Taiwan. Turku. Aboex 2029 Ajankohta tarkentuu myöhemmin. Still going strong! Grattis, Carl! Toivottavasti nähdään viiden vuoden päästä satavuotisjuhlissa. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 51 Pikasilmäys Näyttelykalenteriin . Toimitus voi myös tarvittaessa editoida ilmoituksia. 044 516 7127. 69, D-46419 Isselburg. 040 834 5855. Pöytävaraukset: Reijo Myller, reijo.myller47@gmail.com, puh. Suomen komissaari Jukka Sarkki; nordea2025.se Philakorea 2025 FIP-maailmannäyttely 17.-21.9.2025 Soul, Korea. Rivi-ilmoituksia Myydään kokoelmat: Suomi, Itävalta, Deutsches Reich, Berlin, Deutschland, DDR, lentopostimerkit ym. Kirjeenvaihto saksaksi tai englanniksi. Rivi-ilmoitukset ovat SP-lehden tilaajille ilmaisia. Kouvolan keräilypäivät Tuulensuojassa sunnuntaina 19.10.2025 klo 10–14. S uomen Filatelistiseuran ja varmaan koko Suomen filateelisen yhteisön iäkkäin aktiivijäsen Carl Appelberg täytti 7. Slovfilex 2027 FIP rajoitettu maailmannäyttely Kesäkuu 2027 Bratislava, Slovakia Belgrade 2027 FIP Maailmannäyttely Lokakuu 2027 Belgrad, Serbia Eurooppalaisten näyttelyiden kalenteri löytyy myös osoitteesta fepanews.com. toukokuuta kokonaiset 95 vuotta. Suomen komissaari Jarkko Leppänen; boston2026.org Macao 2026 FIP rajoitettu maailmannäyttely 26.6.–1.7.2026 Macao, Kiina. filateliaa paljon. Tarjoan vaihdossa Saksaa. . Kouvolan seudun postikorttija keräilykerho ry Keräilytapahtumia Juhlan aiheita Lönkalla... Suomen komissaari Seija-Riitta Laakso; philakorea2025.kr Dubai 2026 FIP rajoitettu maailmannäyttely 4.–8.2.2026 Dubai, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat. Kortteja, filateliaa ym. +358 46 8940 461. . Kansallinen postimerkkinäyttely kevät 2028 pääkaupunkiseutu. Komissaari: Risto Pitkänen; www.nordia2026.fi HyReX 2027 Kansallinen postimerkkinäyttely kevät 2027 Hyvinkää. Ernst Caninenberg, Werther Str. Maailmalla Nordia 2025 – pohjoismainen näyttely 12.–14.9.2025 Malmö, Ruotsi. Jos palstalle tulee uusia ilmoituksia, lehden toimitus voi pudottaa pois vanhempia ilmoittamatta siitä erikseen ilmoittajalle. SP-lehden ja Suomen Filatelistiseuran huutokauppoja löydät Philabidistä myös kesällä!. 040 721 7709. Etsin Rantasalmen postihistoriaa -kokoelmaani postilähetyksiä Malli-91 rengasmerkeillä ja muitakin parempia kohteita Rantasalmi-leimoilla. :) Kuvassa yllä ikinuori Carl Appelberg SF:n maanantaikokouksessa 26.5.2025. Boston 2026 FIP-maailmannäyttely 23.–30.5.2026 Boston, USA. 050 305 9354. Riihimäen keräilytapahtuma sunnuntaina 28.9.2025 klo 10–15. Kerhotalo, Torikatu 3, Riihimäki. keräilytavaraa. Kouvolan vanha kaupungintalo, upea paikka, noin 300 m asemalta itään. Muut yhteyshenkilöt: Kari Laitinen puh. Vapaa pääsy. Myyntipaikkavaraukset: Aki Vainionpää, puh. Puh. Etsin vaihtoystävää Suomesta Suomen pyöröleimatuille merkeille puutelistan (Michel + LaPe) mukaan
0400 552 671 tai Juha Tillander 040 847 6371 meklari@suomenfilatelistiseura.fi Zeppelin 1830 -virhepain ama!. Ota yhteyttä jos haluat myydä kohteitasi! Petri Jansson puh. Suomen Postimerkkilehti 3/2025 52 M yyntiehtomme (sekä jättäjän että huutajan provisio) ovat poikkeuksellisen hyvät, joten kaikki säästävät selvää rahaa. Käytämme Philabid-alustaa, jossa kaikki kohteet sulkeutuvat kätevästi samaan aikaan! Suomen Filatelistiseuran huutokauppojen tarjonta on voimakkaassa kasvussa! Yhä useammat arvokohteet päätyvät nykyisin myyntiin meidän kauttamme