KOTIPIHAN LUONTO YLLÄTTI HEIKKI WILLAMON ANNI KYTÖMÄKI SAMMALIEN PARISSA EKOLOGINEN KOMPENSAATIO KOTIPIHAN LUONTO YLLÄTTI Missä metsä. Suomen metsien. H Y Ö N T E IS T E N S O S IA A LI N E N E L Ä M Ä . Hoivaavat hyönteiset Moni hyönteinen pitää hyvää huolta jälkikasvustaan. A N N I K Y T Ö M Ä K I JA S A M M A LE T. E K O LO G IN E N K O M P E N S A A T IO . W IL L A M O N JA N IIT T Y S E N LU O N T O P IH A . LI N T U JE N IK Ä . O R A V A N M E T S Ä . Selvitimme Suomen metsien oravakadon syitä. IRTONUMERO 9,70?€ 9/2022 S U O M E N LU O N T O 9 | 2 2 2 L A N TA K U O R IA IS E T
Hiiret ja myyrät huomaavat sen jo kaukaa. LO PP U SY KS Y. 2 suomenluonto.fi Pukuhuolia KUVA ARI KUUSELA TEKSTI HEIKKI VASAMIES VALON VÄHENEMINEN käynnistää lumikon karvanvaihdon. Jos säät ovat leudot eikä lumi sada maahan, kokovalkoinen talvipuku tekee lumikosta metsässä vilistävän huutomerkin. Välttääkseen yläilmoista yllättävät petolinnut lumikon kannattaa piileskellä kivien koloissa ja puiden runkojen alla
suomenluonto.fi 3
34 Valon ja varjon talo Heikki Willamon ja Kikka Niittysen kotipihan luonto paljastui yllättävän rikkaaksi. 4 suomenluonto.fi S I S Ä L LY S Suomen Luonto 9/2022 Muurahaiset ovat oivaltaneet, että yhteistyössä on voimaa. Vakiot 6 Luonnonkalenteri 8 Pääkirjoitus 9 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 58 Homo sapiens: Lydia Lehtola 60 Havaintokirja 62 Kysy luonnosta 67 Lukijoilta 68 Kotona 70 Kirjat & kulttuuri 73 Kolumni: Johannes Enroth 74 Luonnoksia: Paula Humberg. TA PI O KU JA LA 16 62 Kysy luonnosta: Miksi kuusen kuori repeilee. 42 Merikihun pitkän iän salaisuus Suomen vanhimmaksi elänyt lintu on merikihu, ja muutenkin merilinnut ovat usein ikänestoreita. 44 Voiko luonnon korvata. Hän ylistää niiden elämäntapaa ja lajikirjoa. 14 Elämä lannan varassa Sontiainen kerää läjästä lantavaraston, jolle on muitakin ottajia. 26 Sammalten lumoissa Anni Kytömäki hämmästeli sammalia jo nelivuotiaana. Paperimuurahaiset kantavat taakkansa yhteistuumin. Se lupaa paljon, mutta ei ole vailla ongelmia. Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio on tulossa luonnonsuojelulakiin. 16 Sosiaalista sakkia Hyönteiset hoivaavat jälkikasvuaan ja kommunikoivat monin tavoin keskenään. Miksi merielämä on terveellistä. Pörröhäntä kuuluisi punaiselle listalle. 50 Orava tarvitsee oikean metsän Orava on vähentynyt Suomen metsissä, sillä nykymetsät eivät näytä tarjoavan sille kylliksi ravintoa
26 50 Orava tarvitsee monipuolisen metsän, joka tarjoaa ravintoa ja suojaa. – KUVA: TIINA KILPIJÄRVI / VASTAVALO . Esseessään Anni selvittelee ihmisten sammalsuhdetta, sammalten ihmissuhdetta ja maan pienimpien suurta menneisyyttä. i Itälahdenkatu b Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on lue avissa osoi eessa sll. Lisätietoa saat syö ämällä tuo een ID-numeron verkkosivulle: greenlineprint.com Toimituksen osoite Itälahdenkatu b, Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@suomenluonto. Greenline Print -merkki kertoo painotuo een koko elinkaaren hiilidioksidipäästöt. i/tietosuojaseloste. i/digi Ville Salonen, kuvittaja ja graa. nen suunnittelija Ville taustoittaa kuvituksensa huolella, ja syventyminen ekologiseen kompensaatioon sekä innosti että haastoi. Hänen romaaneissaan ihminen on osa luontoa, ei sen yläpuolella. klo ), tilaajapalvelu@sll. Anni Kytömäki, kirjailija Anni opiskeli maaseutuyrittäjäksi, luontokartoittajaksi ja hierojaksi, mutta päätyi kirjailijaksi. Päivätöikseen hän opettaa yliopistossa ja peruskoulussa. Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN (paine u) ISSN (verkkojulkaisu) 5041 0787 Kroonpress YM PÄ R IS TÖMER KK I ID e3a0 203 g CO 2 @SuomenLuonto www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto ES A ER VA ST I, AN N I KY TÖ M ÄE N KU VA M AR KO O JA LA VI LL E SA LO N EN TU O M AS H EI N O N EN Ville Salonen, kuvittaja ja 44. Ju u oravasta sivuilla. suomenluonto.fi 5 T E K I J ÄT Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto. Hän viettää aikaa myös kirjoittamisen, omavaraisviljelyn, pyyntija keräilykulttuurin sekä jalkapallon valmentamisen parissa. i Tilaajapalvelu ( ) (ark. Kesäkaudella hän viihtyy perheen kanssa viljelypalstalla kotikaupungissaan Hämeenlinnassa, ja tekemisen lomassa lapsille välittyy kuva oman ruoan kasvattamisesta. Jari-Pekka Tamminen, ekologi Jari-Pekka tutkii vapaa-ajallaan oravia Pirkanmaalla, ja tekeillä on muun muassa maisterintutkielma. i Julkaisija Suomen luonnonsuojelulii o www.sll. i palaute@suomenluonto. vuosikerta Painopaikka Kroonpress, Tar o Kroonpressille on myönne y Pohjoismainen ympäristömerkki. i Päätoimi aja Heikki Vasamies Toimituspäällikkö An i Halkka Art Director Marika Eerola Tai oapuna Tero Jämsä Kuvankäsi ely A e Kar unen ja Marika Eerola Toimi ajat Riikka Kaartinen Johanna Mehtola Anna Tuominen Verkkotuo ajat Laura Salonen Annakaisa Vän inen Myyntija markkinointivastaava Elina Juva Mediamyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö timo.lepisto@saarsalo. i Tilaa diginä: suomenluonto. Painolla on myös ISO-ympäristöjohtamisserti ikaa i. Uusin teos Margarita voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2020. Ympäristönsuojelu ja ekologinen elämä ovat lähellä Villen sydäntä
Vuoksenmaa kertoo löytäneensä lajin joskus myös ilman sähkövaloa, sillä himmeäkin kajo sopivassa kulmassa saa sammalen leimahtamaan kuin heijastimen. Solujen rakenne on sopeuma lähes pimeään kasvupaikkaan, jossa kaikki valo pitää saada kerättyä tehokkaasti talteen yhteyttämistä varten. Pikkuruinen, kylmänvihreä sammal on sopeutunut lähes pimeään. 6 suomenluonto.fi L U O N N O N K A L E N T E R I 6 suomenluonto.fi JUURI ENNEN LUNTA vanha metsä on hiljainen ja hämärä. Harvinaiselle aarnisammalelle se on koti. Joidenkin lajien tunnistusta helpottavat itiöpesäkkeet voivat olla loppusyksyllä jo kuivuneet.. Neonvihreä loiste ei johdu sammalen lehvistä vaan mikroskooppisen pienistä alkeisrihmoista. Tutkijalle lajin löytyminen kertoo, että metsä on saanut vanheta rauhassa jo pitkään. ”Ihan tuoreella kaadolla se ei kasva, vaan vasta joitain vuosia vanhoilla.” Mikä tahansa metsä ei aarnisammalelle kelpaa, vaan se kaipaa sopivan hienojakoista kivennäismaata, varjoisaa ympäristöä ja tasaista kosteutta. ”Siitä varmaankin tulevat tarinat, joiden mukaan sammal hohtaisi ihan itse. Metsähallituksen suojelubiologi Laura Vuoksenmaa kertoo, että lajin löytää tavallisimmin syvältä havupuun juurakosta, joka on paljastunut puun kaatuessa. Etsi peikonkultaa TEKSTIT ANNA TUOMINEN KUVITUS JUHA ILKKA Vähässä valossa hohteleva aarnisammal on saanut tarinaniskijöiden huulilla myy. isen maineen. Koska aarnisammal kasvaa onkaloissa, peikonkullan etsijän kannattaa ottaa mukaan lamppu. Ne ovat ainavihantia, eli pysyvät vihreinä ja jatkavat yhteyttämistä myös talvella. VINK KI Sammalia voi etsiä vuoden ympäri. Yleensä se on vain kasvun välivaihe, mutta aarnisammalella alkeisrihma on pitkäikäisempi”, Vuoksenmaa sanoo. Heijastus syntyy alkeisrihman valoa heijastavissa soluissa. ”Kaikilla sammalilla on alkeisrihmat, josta koko kasvi alkaa versoa. Auringon tai miksei kuunkin heikko valo on osunut oikeassa kulmassa.” Tämä kulta-aarre on kauneudestaan huolimatta jätettävä peikoille, sillä laji on uhanalainen
Ennen oli melkein varma, että siellä näkee saukon talvella. Siellä pystyi tuntitolkulla seuraamaan saukkojen kalastelua. 1 LUUSUASTA. Se altistaa saukot esimerkiksi liikennevahingoille ja koiran hyökkäyksille. Kiikarilla voi katsella saukkoja häiritsemättä niitä. Niitähän on nykyään useamman kaupungin keskustoissa virtaavilla joilla säännöllisesti. Hyvä hygienia ja suojahansikkaat ovat silti paikallaan. Usein parhaita paikkoja ovat isosta järvestä lähtevät sulana pysyvät jokien suut eli luusuat. Tyhjennyksen jälkeen kannattaa varmistaa, että pönttö on yhä kunnossa ja kiinnitykset pitävät. Niiden ajateltiin ennustavan varhain keväällä sulavaa routaa ja hyvää satokautta. 2 LINTUTORNISTA TÄHYILEMÄLLÄ. 19.11. Pesäkupista voi päätellä, mikä lintu pöntössä on pesinyt. Jos malttaa olla paikallaan, niin saukko ei kauheasti ihmistä pelkää. Nykyään ravintotilanne on vähän muuttunut, mutta se on edelleen mahdollinen. Esimerkiksi tiaiset kantavat pesän pehmikkeiksi sammalia ja eläinten karvoja, kun taas kirjosieppo suosii männyn kaarnan pinnasta irtoavia hitusia. Saukon näkeminen onnistuu helpoiten talvella, kun sulaa vettä on vähemmän. Biologi Risto Sulkava tutki väitöskirjassaan saukon ekologiaa. Harva laji varaa pesäkoloa vielä syksyllä, mutta linnut löytävät niistä turvallisen nukkumapaikan ja suojan talven tuivertaessa ankarimmillaan. 3 TARPEEKSI ETÄÄLTÄ. Kylmät kelit kangistavat pesätarpeissa talvehtivat loiset niin, ettei niistä koidu siivoajalle riesaa. Termillä on viitattu tien pintaan kovettuneeseen jäiseen kerrokseen. Mistä voi löytää saukon, Risto Sulkava?. Syyssiivouksen aika Pidä varasi, ettet liukastu! VINK KI Siivouksen ohessa voi ripustaa puihin uusia pönttöjä. suomenluonto.fi 7 Kunhan pakkanen on ensin päässyt kunnolla puraisemaan, on aika tyhjentää pöntöistä kuluneen kesän pesätarpeet. Sulana pysyvän lintutornipaikan jäänlaidat ovat hyviä paikkoja saukon näkemiseen. Olen kaikkein eniten seurannut saukkoja Virtain Herraskosken tornissa. Pehmikkeisiin jää herkästi muhimaan kosteutta sekä lintukirppuja ja muita loisia, joten syyssiivous on palvelus seuraavan kesän pesijöille ja pidentää pöntön käyttöikää. Tarkkana on syytä olla jatkossakin, sillä noin viikon kuluttua koittavat Kaisan kaljamat. Lähelle ei pitäisi silti pyrkiä eikä tarjota ruokaa, etteivät ne tottuisi liikaa ihmisiin. Marraskuun lopun suojasäät ovat kuitenkin olleet toivottuja, liukastelunkin uhalla. Talvella saukko on liikkeellä päiväsaikaan, toisin kuin kesällä, jolloin se on enemmän yöeläjä. Kansanperinteessä Liisan päivää on kutsuttu Liisan liukkaiksi, sillä tuohon aikaan nollan molemmin puolin keikkuvat lämpötilat ovat liukastaneet maan
TIEN KANSSA samaan suuntaan mutkitteleva Po-joki, maan suurin makeanveden varasto, kuivui kesän helteissä niin pahasti, että kuivuuden kerrottiin uhkaavan kolmasosaa Italian maataloustuotannosta. Sylvian joululaulu Päätoimittaja Heikki Vasamies | heikki.vasamies@suomenluonto.fi P ä ä k i r j o i t u s KU VA T KA AR LO SA AR IK O SK I / VA ST AV AL O JA AN N A RI IK O N EN Mustapääkertut talvehtivat Välimeren ympäristössä.. Italiasta se löydettiin 2012, ja on sen jälkeen valloittanut koko Po-joen laakson. Samanlainen äänielämys kirvoitti aikanaan Zachris Topeliuksen kirjoittamaan runon, johon perustuvaan joululauluun tekstin suomensi Martti Korpilahti. Täällä Pohjolassakin riittää kuitenkin vielä paljon tehtävää, mikäli mielimme välttää saman tai pahemman jaman kuin eteläinen Eurooppa. Tähän aikaan vuodesta aikuiset luteet pyrkivät asumuksiin talvehtimaan. Teollisuushallien ja tehoviljelmien reunustama loputon autoja rekkajono halkaisee koko maan pohjoisosan kahtia, erottaen toisistaan pohjoisen vuoristot ja eteläisemmän Italian. Joen heikon virtaaman takia suolaista merivettä pääsi nousemaan jokeen yli viisitoista kilometriä sisämaahan päin, tuhoten satoja ja suolaten juomaveden. Laulussa Välimeren maisema ja elämänmeno ”hurmaa ja huumaapi pään”. Ne tuntuvat löytävän kaikki aukot ja tiet lämmitettyihin tiloihin, ja tuuletusluukuilla niitä voi parveilla kymmenittäin. VERONAAN MERKKIPÄIVÄN VIETTOON kutsuttuna en koe moista hurmosta. VIERASLAJEISTA epämiellyttävän muistutuksen tuovat talojen ikkunoilla ja tuuletusaukoilla parveilevat luteet. Hedelmäja tomaattiviljelmät ovat kärsineet merkittäviä satovahinkoja. Siis se oikea ja alkuperäinen: mustapääkerttu on aamuauringon lämmön innoittamana vironnut virittämään sulosointujaan. NÄHDYN JA KOETUN jälkeen pään hurmaa ja huumaakin kotimainen luonto: aaltojen liplatus järvenrannassa ja raikas pohjoistuulen henkäily puiden lomassa. Tien yllä makaava pakokaasupilvi syrjäyttää hapen kaikelta elävältä. 8 suomenluonto.fi VIINITARHAN REUNAPENSA ASSA soi Sylvian joululaulu. Italiassa on paljon luonnonkauniita paikkoja, mutta viehättävien kukkuloiden ja pikkukylien vastakohtana suomalaista hirvittää Autostrada A4, joka kytkee toisiinsa isot kaupungit Torinon, Milanon, Veronan, Padovan, Venetsian ja Triesten. Aasianrasterilude Halyomorpha halys levisi Eurooppaan ilmeisesti viljelykasvien ja hedelmien mukana 2007 alkaen
Leveälehtiosmankäämi on yleisempi, ja se on runsastunut. Kasvi viihtyy matalassa vedessä esimerkiksi ojissa, lammikoissa, vesijättömailla ja vesistöjen rantamilla. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan osmankäämi on lupaava kosteikkoviljelykasvi, joka vähentää hiilipäästöjä koko elinkaarensa ajan. Lehtien leveyttä parempi tuntomerkki on se, että leveälehtisellä hedeja emikukinto ovat kiinni toisissaan, kapealehtisellä niiden välissä on selvä rako. Lajeja on kaksi: leveälehtiosmankäämi ja kapealehtiosmankäämi. Osmankäämi sopii kennomaisen rakenteensa ansiosta hyvin esimerkiksi rakennuslevyjen valmistamiseen. Pamppu on kasvin emikukinto, jossa on jopa kymmeniä tuhansia pienen pieniä lenninhaivenellisia siemeniä. Nyt suomenluonto.fi 9 N Y T IT TO IM IT TA N U T R IIK K A K A A R TI N E N Pampusta hattaraksi TEKSTI JORMA LAURILA KUVA RIIKKA KAARTINEN. Harvinaisempi kapealehtinen kasvaa syvemmässä vedessä. Sitä esiintyy Lapin rajoille asti. Siementen leviäminen ajoittuu talvikaudelle. V I N J E T T I LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE OSMANKÄÄMIEN PAKSUT pamput herättävät huomiota
Asiantuntijat ovat samaa mieltä. eille. Mielenilmaus alkoi aamukahdeksalta ja jatkui pitkälle iltapäivään. Elokapinan mukaan tehdas on ristiriidassa hiilineutraaliustavoitteiden ja luontokadon pysäyttämisen kanssa. Suomi on sitoutunut lisäämään suojelualueita 30 prosenttiin kaikista maaja merialueista vuoteen 2030 mennessä. L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T TEKSTI ELLEN OJALA KUVAT TILL SAWALA Elokapinan mielenosoitus Kemin sellutehdastyömaalla sujui rauhallisesti ja hyvässä yhteistyössä poliisin kanssa.. Hän kuvaa mielenosoituksen sujuneen rauhallisesti. Moni tuli katselemaan Elokapinan tieblokkia, jonne Brandt oli saapunut omakustanteisesti yöjunalla. Jos tämä voisi ratketa keskustelemalla, niin olisi jo tapahtunut”, Anders Brandt sanoo. Jos halutaan saada aikaan aito muutos, tarvitaan kansalaisaktivismia. ”Mitään muuta vaihtoehtoa ei enää ole, kaikki on jo kokeiltu. ”Vaadimme totuudenmukaista viestintää. En minä huvikseen vietä aikaani näin, vaan olen mukana silkasta epätoivosta.” Brandtin mukaan niin kauan kuin yrityksille on kannattavaa tehdä ympäristötuholla voittoa, tavanomaisesta ympäristökeskustelusta hyötyvät ainoastaan yritykset. Valmistuttuaan tehdas tarvitsee vuosittain 7,6 miljoonaa tonnia puuta, joka on määrä hankkia pääosin Suomesta. Kemiin rakennetaan uutta, koko pohjoisen pallonpuoliskon suurinta sellutehdasta. ”Ympäristötuhosta pitää tehdä kannattamatonta. Metsätaloutta tulee kohtuullistaa ja hakkuita vähentää”, Brandt sanoo. Luontopaneelin mukaan hakkuita on hillittävä, jotta luontokato voidaan pysäyttää”, kertoo mielenosoituksessa mukana ollut Anders Brandt. Metsä Groupin tulee kertoa rehellisesti tehtaan vaikutuksista ja kantaa vastuu luontotuhosta. Metsien suojelua ollaankin parantamassa, mikä on ristiriidassa hakkuutavoitteiden kanssa. Elokapina: Vähemmän hakkuita Tulevan sellutehtaan puutarve ei lupaa hyvää ilmastotavoi. lokakuuta. 10 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T 10 suomenluonto.fi YMPÄRISTÖLIIKE ELOKAPINAN aktivistit estivät raskaan liikenteen pääsyn Metsä Groupin sellutehdastyömaalle Kemissä 10. ”Ilmastopaneeli on lausunut, ettei hakkuumääriä voi enää kasvattaa, jos Suomi aikoo saavuttaa hiilineutraaliustavoitteensa. Suomen metsistä 90 prosenttia on talouskäytössä, ja kaikista uhanalaisista lajeista metsälajeja on kolmannes
Bakteerit kierrättävät ravinteita ja hiiltä, mikä ylläpitää ravintoverkon toimintaa. Mediahuomiolla on merkitystä. VUODEN ALKUPUOLISKOLLA ennallistettiin miltei 4000 hehtaaria elinympäristöjä ja suojeltiin 3200 hehtaaria soita. Lintujen yksilöja lajimäärien on todistettu ilmentävän luonnon monimuotoisuutta, joten karut luvut maailman lintujen kadosta kertovat luontotuhosta laajemminkin. . Aika moni on jo aika kauan yrittänyt vaikuttaa tähän, ja demokratiassa kansalaisilla on siihen oikeus. Vain kuudella prosentilla lajeista kanta on kasvanut ja 38 prosentilla säilynyt ennallaan samana ajanjaksona. Ennen ympäristöaktivismi on ollut helpompi sivuuttaa, kun se on tapahtunut toisaalla. Ne saattavat syrjäyttää muita bakteereja paikallisesti”, selittää tutkija Carina Bunse Göteborgin yliopistosta. ”Elokapina tuo ympäristöaktivismin esille uudella tavalla.” Maailman lintukannat hupenevat Metaanivuodot voivat muuttaa mikrobisilmukkaa MIK Ä MIK ROBISILM U K K A. BirdLife Internationalin mukaan Pohjois-Amerikassa elää 2,9 miljardia lintua eli lähes kolmasosa vähemmän kuin 1970-luvulla ja Euroopassa 600 miljoonaa yksilöä eli melkein viidesosa vähemmän kuin 1980-luvulla. Nyt se on tuotu Helsingin kaduille ja pääuutisiin, jolloin se tulee eri tavalla ihmisten arkeen. Mittaukset tehtiin Göteborgin yliopiston ja saksalaisen Alfred Wegener -tutkimuskeskuksen tutkimusmatkalla. . Ilman Elokapinaa ilmastosta ei varmasti puhuttaisi yhtä paljon kuin nyt. Tietoa ei ole tarpeeksi 693 lajista. EU:n ennallistamisasetuksen vuosittaiset kulut ovat arviolta 900 miljoonaa euroa. Åbo Akademin demokratiatutkija Janette Huttunen Itämeren kaasuputkien vuotoalueella mitattiin lokakuussa tuhatkertainen metaanipitoisuus tavanomaiseen verrattuna. Kansalaisaktivismia tarvitaan nostamaan esiin tärkeitä asioita. Ajan myötä kaikki asiat lakkaavat olemasta kiinnostavia median silmissä. Se on kansalaisten väylä vaikuttaa. Eniten ennallistettiin soita. Lisäksi kunnostettiin kolme lintukosteikkoa, kilometrejä purouomaa ja poistettiin 186 kalojen vaellusestettä. suomenluonto.fi 11 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T . Demokratia kuuluu kaikille. Niiden ala vastasi miltei puolta kaikista kunnostetuista elinympäristöistä. PERTTI KOSKIMIES M AR IK A EE RO LA. Ennallistaminen ja suojelu tehtiin Helmi-ympäristöohjelman puitteissa. Joka kahdeksas laji (1 409) on globaalisti uhanalainen. Ilmastokriisin kannalta alkaa olla viimeiset hetket käsillä. Mediassa on vaikea pitää ilmastoa esillä. Tuloksia odotellaan muutaman kuukauden kuluttua. Kolmella neljäsosalla uhanalaisista lajeista pääsyy elinolojen heikentymiseen on pellonraivaus ja maatalouden tehostuminen, melkein joka toisella metsänhakkuut ja 10 prosentilla ilmastonmuutos. Elokapinassa poikkeuksellista on toimintatapa. Meren mikrobisilmukan bakteerit käyttävät ravintonaan maalta mereen valuvaa liuennutta orgaanista ainesta. Elokapina on onnistunut nostamaan ilmastokriisin otsikoihin ja pitämään sen siellä. Vuotojen biologisia vaikutuksia tutkitaan parhaillaan. JESSICA HAAPKYLÄ Tuhansia hehtaareja ennallistettiin tänä vuonna Helmi-ohjelman 2021–2030 kulut ovat arviolta 423 miljoonaa euroa. Bakteerilajien koostumusta selvitetään ympäristö-dna:n avulla. RK MAAILMAN 10 998 lintulajista jopa joka toisen kanta on pienentynyt viime vuosikymmeninä. ”Oletamme, että näytteistä löytyy runsaasti metaania hapettavia bakteereja. Se herättää vahvoja tunteita
Tämä onkin loogista, sillä lentävä kimalainen tarvitsee jatGlyfosaatti heikentää värinäköä ja muistia Suomen myydyimmän rikkakasvimyrkyn Roundupin sisältämä glyfosaatti heikentää kimalaisten värinäköä, oppimista ja muistia jo pienenä kerta-annoksena. vakaat 100 vuoden aikana Suomen ympäristökeskuksen pölyttäjiä tutkiva laaja selvitys paljasti, että viimeisen sadan vuoden aikana runsaimpien pölyttäjälajien kannat ovat pysyneet vakaina. Kimalainen päättää Kimalaiset pöristelevät kukasta kukkaan ja keräävät samalla tietoa kukkien meden määrästä ja sokeripitoisuudesta. 2019–2021 havaintoja kertyi 27 kimalaislajista ja yli 55 000 Kimalainen päättää vertailun avulla Kimalaiset pöristelevät kukasta kukkaan ja keräävät samalla tietoa kukkien meden määrästä ja sokeripitoisuudesta. äjäkannat ovat säilyneet vakaina, mu. Tämä onkin loogista, sillä lentävä kimalainen tarvitsee jatkuvasti paljon energiaa. L AJISEUR ANNAT EL ÄINTEN MUIS TI TORJUNTA-AINEE T 12 suomenluonto.fi. Se päättää näiden tuoreiden vertailujen perusteella, missä kukassa se -tiedelehdessä julkaistu tutkimus paljastaa. Glyfosaatin haitallisuus paljastui Turun ja Oulun yliopistojen tutkimuksessa, joka julkaistiin Science of the Total Environment -tiedelehdessä. ö herä. ää huolta. Se päättää näiden tuoreiden vertailujen perusteella, missä kukassa se vierailee, eLife-tiedelehdessä julkaistu tutkimus paljastaa. 2019–2021 havaintoja kertyi 27 kimalaislajista ja yli 55 000 yksilöstä. Harvinaisten ja vähälukuisten lajien tilaa ei pystytty puutteellisten tietojen vuoksi arvioimaan. Samassa hankkeessa aloitettiin kimalaisten runsauden vakioitu seuranta. Kimalaisen muisti on lyhyt, tutkijoiden mukaan korkeintaan tunnin mittainen. Tulos on huolestuttava, sillä glyfosaattia myytiin Suomessa 2010-luvulla vuosittain keskimäärin 750 tonnia. Kimalaisen muisti on lyhyt, tutkijoiden mukaan korkeintaan tunnin mittainen. a torjuntaaineiden käy. Harvinaisten ja vähälukuisten lajien tilaa ei pystytty puutteellisten tietojen vuoksi arvioimaan. 12 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T TEKSTI RIIKKA KAARTINEN KUVA PENTTI SORMUNEN / VASTAVALO L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Maamme pöly. Pölyttäjien määrät vakaat 100 vuoden aikana Suomen ympäristökeskuksen pölyttäjiä tutkiva laaja selvitys paljasti, että viimeisen sadan vuoden aikana runsaimpien pölyttäjälajien kannat ovat pysyneet vakaina. Samassa hankkeessa aloitettiin kimalaisten runsauden vakioitu seuranta
RK Sinisampi takaisin Itämereen Itämerestä sukupuutt oon kuollut sinisampi yritetään palautt aa yhteistyössä virolaisten kanssa, Luonnonvarakeskus (Luke) tiedott aa. Linnut vuosikirjassa 2021 ilmestynyt tutkimus on ainoita järjestelmällisiä selvityksiä lintujen ikkunatörmäyksistä Suomessa. Nuoret sammet vaeltavat Itämereen kasvamaan ja voivat elää siellä kymmeniä vuosia ennen paluuta kutujokeen. Hylkeen tappamisesta, kuljettamisesta ja loppukäsittelystä maksetaan 700–750 euroa eläintä kohden, riippuen siitä miten ruumis hävitetään. Tapporahaa saa niistä yksilöistä, jotka aiheuttavat vahinkoa kaupalliselle kalastukselle tai kalankasvatukselle. Ilmastokriisi uhkaa tervey. RK POLIIT TINEN ELIÖ BI O DI VE RS IT Y H ER IT AG E LI BR AR Y VE SA H U TT U N EN Vihervarpunen oli yleisimmin ikkunaan törmännyt ja kuollut lintu Lammin biologisella asemalla.. Vaikka arvio törmäysuhreista olisi yläkanttiin, luultavasti ikkunoihin törmää joka tapauksessa ainakin muutama miljoona lintua vuodessa. Yleistämällä törmäysuhrien määrä Suomen kaikkien rakennusten ikkunaja kerrosalaan summaksi tulisi noin 10–13 miljoonaa yksilöä. Riippuvuus fossiilisista poltt oaineista pahentaa ilmastokriisin aiheutt amia terveyshaittoja. Jos kuitenkin ilmaston kuumenemista torjutaan nopeutetulla aikataululla, voidaan vältt ää kriisin pahimmat seuraukset ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. EU-rahoituksella tehtävässä hankkeessa sinisampia istutetaan Viron Pärnuja Narvajokiin. PERTTI KOSKIMIES Miljoonia lintuja törmää vuosittain ikkunoihin Suomessa Kuparia pitäisi seuraavan parinkymmenen vuoden aikana tuottaa yhtä paljon kuin koko historian aikana. Sinisampi on rauhoitett u, mutt a Luken tutkijat pyytävät ilmoituksia (lomakkeet.luke.. ä Ilmaston kuumeneminen uhkaa terveyshyötyjä, jotka on saavutett u julkisen terveydenhuollon avulla viimeisen 50 vuoden aikana, kertoo The 2022 Lancet Countdown -raportt i. Tapporahaa esitettiin myös vaelluskaloille tärkeisiin jokisuistoihin missä hallit ruokailevat, mutta esitys hylättiin. ), jos sampia päätyy sivusaaliiksi. suomenluonto.fi 13 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T LAMMIN BIOLOGISELLA asemalla ikkunoihin törmäsi 19 lintua vuodessa sataa ikkunaneliömetriä kohti 1992–1994. Riistalintuja ammutaan liki 1,5 miljoonaa joka syksy. Lintuja on arvioitu törmäävän autoihin vuosittain 4,3 miljoonaa yksilöä, sähkölinjoihin 200 000, TVja radiomastoihin 100 000 ja tuulivoimaloihin 2000–5000 yksilöä. RK HARM A AHYLJE Halichoerus grypus Valtioneuvosto korotti harmaahyljekoiraiden tapporahaa lokakuussa. Luvut on laskettu aineistosta, joka on peräisin vain neljästä kaksikerroksisesta rakennuksesta, ja viereisessä 30 hehtaarin lehdossa pesi äärimmäisen tiheä lintukanta. Ilmastonmuutoksen terveyshaitt oja tutkitt iin koko maailman mitt akaavassa. Terveytt ä uhkaavat sään ääri-ilmiöt, voimistuvat helleaallot, leviävät taudit sekä paheneva köyhyys ja henkinen pahoinvointi. Tuotanto on täysin fossiilivetoista. Kustannustoimi aja ja kirjailija, planeetan tilasta huolestunut kansalainen An i Arnkil jakoi twiitin maailman suurimmista kuparikaivoksista Utahissa USAssa 25.10.2022
14 suomenluonto.fi 14 suomenluonto.fi Elämä lannan varassa TEKSTI HELI VAINIO KUVAT PETRI METSÄLÄ JA ANJA RINNE / VASTAVALO Sarjassa nostetaan esiin lajien välisiä elintärkeitä, monimuotoisia ja yllä äviäkin suhteita. S u h t e e l l i s t a Punalantiainen laitt aa sontiaisen tekemään raskaat työt puolestaan. lannan Punalantiainen laitt aa sontiaisen tekemään raskaat työt puolestaan.
suomenluonto.fi 15 suomenluonto.fi 15 N autalauma nousee makuupaikaltaan ja tiputtaa ruskeita mehevänpehmeitä lantaläjiä matalaksi syödylle kesäiselle niitylle. Toukkien pitää selvitä lannalla vuosi voidakseen lopulta koteloitua. Sontiaiset syövät lantaa, mutta ne myös löytävät hyöryävän läjän ääreltä lisääntymiskumppaninsa. Nautoja jo kertaalleen syöty ruoho ei kiinnosta, mutta laitumen pienet tomerat asukit nostavat heti lyhyet tuntosarvensa pystyyn. Sontiaiset kaivavat hyväksymänsä lantaläjän alle peukalonpaksuisen käytävän jopa puolen metrin syvyyteen. Kova pörinä täyttää ilman eikä aikaakaan, kun metallinsiniset sontiaiset lennähtävät ruskean aarteen viereen ja marssivat sen uumeniin. Lannasta ne hautaavat ravintorikkaimmat osat maan alle tulevalle jälkikasvulleen. Myös punalantiaisen toukat elävät lehmänlannalla. Aiemmin sontiaiset ovat viihtyneet vapaasti laiduntavien isojen nisäkkäiden, kuten alkuhärän lannalla. Laiduntaminen on mukavampaa, kun vanhat lantaläjät hajoavat, ja syötävää nousee hyvin lannan ravinteiden kiertäessä kasveille. Ilman lantaa sontiaisten toukilla ei ole mahdollisuuksia aikuistua. Aiemmin sontiaiset ovat viihtyneet vapaasti laiduntavien isojen nisäkkäiden, kuten alkuhärän lannalSontiaisten vaivalla keräämiä lantavarastoja hyöSontiainen eli isositt iäinen kaivaa kolonsa lantakasan alle.. Sontiainen eli isositt iäinen kaivaa kolonsa lantakasan alle. Ne loisivat tunneleissa syöden varastoitua lantaa ja säästävät näin energiaa ja aikaa. Nykyään sympaattisen lyllertäjän paras ystävä on laiduntava kesy nauta. Naudat tuskin huomaavat lantakuoriaisia ja niiden lannassa käymiä taisteluita ruuasta ja lisääntymiskumppaneista, mutta kuoriaisten läpi kesän jatkuva toiminta ilahduttanee nautoja. Sontiaisten vaivalla keräämiä lantavarastoja hyödyntävät luvatta pienet punalantiaiset
Yhteistyötä ne tekevät mieluiten sukulaisten kesken. 16 suomenluonto.fi. 16 suomenluonto.fi 16 suomenluonto.fi Sosiaalista sakkia TEKSTI JOHANNA MEHTOLA KUVAT TAPIO KUJALA, LOTTA SUNDSTRÖM, HÅKAN SÖDERHOLM, SUSU RYTTERI JA EEMELI PELTONEN / VASTAVALO Monet hyönteiset ruokkivat, putsaavat ja vahtivat jälkikasvuaan
LO TT A SU N DS TR Ö M. suomenluonto.fi 17 suomenluonto.fi 17 suomenluonto.fi 17 Kantomuurahaistyöläinen (oik.) ruokkii ja puhdistaa yhtä pesän monesta kuningatt aresta (vas.)
Koiras ja naaras pyörittävät raadon palloksi ja sylkevät siihen antibakteerisia aineita sekä proteiineja ja päästävät peräpäästään anaalinestettä. Sitten ne kaivavat yhteistyössä raadon maahan ja peittävät sen. Myös muilla turkkilolajeilla, kuten tutkijaturkkilolla on samanlaista yhteistyötä ja hoivaa. Parhaillaan tämä tutkijatohtori selvittää Fribourgin yliopistossa Sveitsissä sitä, miten muurahaisyhteiskunta käyttää kupunesteen molekyylejä kehittymisen ja käyttäytymisen säätelyssä. ”Kasveilla näin tietenkin paljon myös pölyttäjiä, ja sieltä lapsuudesta tämä kiinnostus nykyiseen työhönikin kumpuaa. Naaras ja koiras jäävät hoitamaan ja vahtimaan kuoriutuvia toukkia yhdessä. TA PI O KU JA LA Katso video ita suome nluon to.fi DIGIT ILAAJ ILLE. ”Lisäksi pyörittelen juuri nyt pikkuturkkiloiden vanhempainhoivaan liittyvää dataa. Se on ainoa keiKantomuurahainen vie kuningatt aren munimia munia turvaan. Hyönteiset eivät tee mitään hyvää hyvyyttään, vaan ne ajavat omaa ja sukulaistensa etua. Hyönteiset ovat niin iso ja monimuotoinen, maaselkärankaisia vanhempi ryhmä”, Hakala sanoo. Väitöskirjansa Hakala teki muurahaisten levittäytymisen ja sosiaalisen evoluution yhteydestä. Niillä sekä äiti että isä hoitavat toukkia.” Pikkuturkkilot ovat raatokuoriaisia, jotka nimensä mukaisesti munivat raatoon, vaikkapa metsähiireen. H ÅK AN SÖ DE RH O LM Pikkuturkkilo munii raatoon eli toukan ruokavarastoon. ”Hyönteisten yhteistyötä ja sosiaalisuutta ei pidä kuitenkaan romantisoida, vaikka me ihmiset helposti näemmekin siinä isän ja äidin hoitamassa vauvojaan. LO TT A SU N DS TR Ö M Kirjokehrääjän toukat pysytt elevät yhdessä ja puolustautuvat nostamalla päänsä uhkaavasti. ”Kehittyvillä toukilla on siinä heti ruokaa saatavilla, vaikka äiti ei jääkään paikalle vahtimaan toukkia”, Hakala sanoo ja jatkaa, että vanhempainhoiva on eri hyönteisryhmissä paljon yleisempää kuin voisi luulla. ”Me tutkimme, mitä molekyylejä turkkiloiden suunesteessä on.” Tuttu esimerkki vanhempainhoivasta on myös metsä sittiäisäiti, joka pyörittelee kakkapallon, hautaa sen maahan ja sitten munii palloon. 18 suomenluonto.fi L apsena Sanja Hakala keräsi kasveja ja teki niistä isoäitinsä kanssa kasvioita
suomenluonto.fi 19 no, miten nämä ominaisuudet ovat voineet kehittyä”, Hakala muistuttaa. suomenluonto.fi 19 TA PI O KU JA LA. Yhteistyötä kannattaa tehdä sukulaisten kesken tai silloin, kun ympäristöolot ovat hankalia. :n tutkijoista. EE M EL I PE LT O N EN / VA ST AV AL O Metsäsitt iäinen ei ole varsinaisesti sosiaalinen, mutt a se varmistaa jo ennen jälkeläistensä syntymää, ett ä niillä on riitt ävästi ravintoa. Yksilö saa siten omia geenejä ja alleeleja eteenpäin seuraavaan sukupolveen.” Hakala viittaa tässä esimerkiksi kekomuurahaisiin, joilla kuningattaren apuna ovat lisääntymiskyvyttömät tyttäret, jotka siirtävät perimäänsä eteenpäin hoivaamalla lisääntymiskykyisiä sisariaan ja veljiään. Joissakin ryhmissä osa jälkeläisistä on päättänyt jäädä auttamaan äitiään. Kuria ja huolenpitoa Hyönteisten yhteistyökuviot syntyvät ja kehittyvät vanhempainhoivasta. Tämä on aina se reitti, jolla isommat yhteiskunnat syntyvät, jälkeläishoivasta”, Hakala kertoo. ”Isot yhteiskuntahyönteisryhmät, kuten muurahaiset tai ampiaiset ovat alun perin olleet systeemejä, joissa äiti on pitänyt huolta omista jälkeläisistään. ”Sukulaisten kesken yhteistyö on helpompaa ja evolutiivisesti ajateltuna järkevää. Omissa lokeroissaan vartt uvat ampiaisen toukat ovat riippuvaisia hoitajistaan. IIR IS KA LL IO LA Tutkijatohtori Sanja Hakala on yksi tiedeviestintäkollektiivi Ötökkäakatemia.
TA PI O KU JA LA Täpläverkkoperhosen toukat kutovat yhteisen silkkiteltan talveksi. Yhteiskuntamehiläiset ovat kehitt yneet sen kaltaisista erakkomehiläisistä. Täpläverkkoperhosen toukat kutovat yhteisen silkkiteltan talveksi. SU SU RY TT ER I. 20 suomenluonto.fi Pitkäsarvimehiläinen huolehtii vain omista jälkeläisistään