K A U R IS K O U LU . RETKI MERITAIMENPUROLLE IRTONUMERO 9?€ 9/2021 S U O M E N LU O N T O 9 | 2 2 1 P A LS A S O ID E N LI N T U R IK K A U S . Valkohäntäkauris vai Näin tunnet kauriit MITEN ITÄMERI VOI. M E R IT A IM E N P U R O LL A . Nämä tuntomerkit ratkaisevat. IT Ä M E R E N T IL A . S O S IA A LI S E N M E D IA N LU O N T O LÖ Y D Ö T. E N S IL U M E N T IL A S T O T. Valkohäntäkauris vai metsäkauris. Ilmasta katsottuna syksyinen suo on elävän luonnonkirjon valtava taideteos. Ilmasta katsottuna syksyinen suo on elävän luonnonkirjon valtava taideteos. JORMA LUHTA PALSASOILLA JORMA LUHTA PALSASOILLA JORMA LUHTA PALSASOILLA JORMA LUHTA PALSASOILLA JORMA LUHTA PALSASOILLA. Suon suuri tilkkutäkki JORMA LUHTA PALSASOILLA MITEN ITÄMERI VOI. IL M A S T O K IR JA LL IS U U D E S S A . S U O T Y Y P IT
Metsäkauriit eivät pärjää kuivilla korsilla vaan tarvitsevat tuoreravintoa talvellakin. Hakusessa ovat muun muassa mustikanvarvut, kanerva, puiden versot ja jäkälät. LO PP U SY KS Y. 2 suomenluonto.fi Yhdessä talveen KUVA ARI AHLFORS TEKSTI HEIKKI VASAMIES TALVEN KYNNYKSELLÄ metsäkauriit alkavat kokoontua laumoiksi hyvien talviruokailupaikkojen äärelle
suomenluonto.fi 3
42 Sorasta syntyy uusi sukupolvi Olimme mukana kunnostamassa taimenpuron kutusoraikoita. 54 Mikä tämä on . 4 suomenluonto.fi S I S Ä L LY S 16 Lintukummut sulavat lämpöön Jorma Luhta on nähnyt läheltä palsasoiden linturikkauden ja ikijäisten palsojen vähittäisen häviämisen. KU VA TU O M AS H EI N O N EN Vakiot 6 Pääkirjoitus 7 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 8 Luonnonkalenteri 58 Homo sapiens: Inkeri Markkula 60 Havaintokirja 62 Kysy luonnosta 67 Lukijoilta 68 Kotona 70 Kirjat & kulttuuri 73 Kolumni: Johannes Enroth 74 Luonnoksia: Paula Humberg 42 Suomen Luonto 9/2021 42 Taimenet nousevat jälleen kutemaan! Tutustumme kutupurojen kunnostajiin.. 50 Maapallo natisee Ilmastonmuutos näkyy nyt myös kaunokirjallisuudessa. 24 Muuttuvan meren äärellä Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla tutkitaan Itämerta ja sen tulevaisuutta. Miten kauriit tuntee. 38 Tunnista kauris Eteläisessä Suomessa voi kohdata jopa neljää eri kaurislajia, sillä isokauriitakin on jo tavattu. Lumi tulee entistä myöhemmin, mutta ei kaikkialla. Someryhmissä löytyy jopa Suomelle uusi lajeja. 48 Milloin pysyvä lumi saapuu. 32 Upeita suotyyppejä Suot ovat suuri luonnon rikkaus: niillä on kymmeniä erilaisia elinympäristötyyppejä
suomenluonto.fi 5 T E K I J ÄT Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto. ämällä tuo. i. e Kar. Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-0678 (paine. oapuna Tero Jämsä Kuvankäsi. i/digi @SuomenLuonto www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto Riku Lumiaro, monimuotoisuusja suurpetoasiantuntija Eläintieteilijä ja luontoviestijä on kirjoittanut tietokirjoja nisäkkäistä, linnuista ja puutarhanhoidosta. Yhä useampi retki suuntautui sulaville jäätiköille ja palsasoille. u) ISSN 2670-0735 (verkkojulkaisu) Painopaikka Kroonpress, Tar. o www.sll.?i Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on lue. Eräänä iltana Porkkalassa hän kohtasi näyn suoraan Afrikan savanneilta, kun lähes sata valkohäntämetsäja täpläkaurista laidunsi pellon hämärässä. KU VA T JU H A IL KK A, VE SA -M AT TI VÄ ÄR Ä, JO RM A LU H TA Riitta Vauras, vapaa toimittaja Lounaisen rannikon nurkkia kiertävä biologi ylistää eväsretkeilyä. y Pohjoismainen ympäristömerkki. Greenline Print -merkki kertoo painotuo. 2000-luvun alussa hän hätkähti pohjoismaisen arktisen alueen nopeaa köyhtymistä. klo 9-15), tilaajapalvelu@sll.?i Päätoimi aja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö An. ely A. Turun kirjamessuilla hän kiinnitti huomiota Irmeli Markkulan nimeen, sillä kaunokirjallisuutta tuottavia biologeja on vain muutamia. vuosikerta 5041 0787 Kroonpress YM PÄ R IS TÖMER KK I ID f942 337 g CO 2 Toimituksen osoite Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@suomenluonto.?i palaute@suomenluonto.?i Tilaajapalvelu (09) 228 08210 (ark. Miten tutkija, joka väitöstyössään käsittelee pohjoisen luonnon rajua muutosta, hyödyntää aihetta uutuusromaanissaan. eessa sll.?i/tietosuojaseloste. i Halkka 050 308 2795 Art Director Marika Eerola Tai. Jorma Luhta, valokuvaaja ja kirjailija Oulussa Iin rajalla asuva Jorma harrastaa retkeilyä sekä työn ohessa että huvin vuoksi. avissa osoi. Painolla on myös ISO-14001 -ympäristöjohtamisserti?ikaa. Lähellä riittää katseltavaa silloin kun kaikenlainen elo kiinnostaa. een koko elinkaaren hiilidioksidipäästöt. een ID-numeron verkkosivulle: greenlineprint.com. unen, Marika Eerola Toimi ajat Johanna Mehtola Anna Tuominen Riikka Kaartinen (toimivapaalla) Verkkotuo ajat Laura Salonen Annakaisa Vän. inen Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Mediamyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.?i Julkaisija Suomen luonnonsuojelulii. 58 16 38 Luonto kutoi syksyiseen Revonnevaan värit vedestä, suokasveista ja jäkäläisistä dyyneistä. i Tilaa diginä: suomenluonto. Lisätietoa saat syö. o Kroonpressille on myönne. Hän on pitkäjänteinen luonnonsuojelija ja perehtynyt työssään luontokatoon ja ilmastonmuutokseen. KUVA: MIKA HONKALINNA
Pariisin sopimuksen hengen mukaiset yhteiset toimeenpanosäännöt tarvitaan, ja myös hiilimarkkinoiden pelisäännöistä on 12.11. Nyt tietoa on jo enemmän, ja tämän päivän hiljainen ahdistus tuntuu juontavan juurensa ennemminkin tekemättömyydestä. asti. TUO AJATUS valvottaa minua öisin, ainakin 12.11. Lahja Glasgow’sta Päätoimitt aja Heikki Vasamies | heikki.vasamies@suomenluonto.?i P ä ä k i r j o i t u s KU VA T M IK KO KA RJ AL AI N EN / VA ST AV AL O JA AN N A RI IK O N EN Lumen kaipuu. 6 suomenluonto.fi 12.11. Toivon hartaasti että Glasgow’n ilmastokokous päättyy 12.11. ”Jos ilmasto lämpenisi vielä tästä, olisi edessä todellinen askel tuntemattomaan, eikä maapallon geologinen historiankirjoitus anna enää selviä vastauksia siitä, mikä ihmiskuntaa odottaisi”, Salonen kirjoittaa. Maiden ilmoittamien päästövähennystavoitteiden toteutumista on päästävä seuraamaan läpinäkyvästi ja yhteismitallisesti. Sitä potee yhä useampi eteläsuomalainen.. Tässä iässä ei enää lainkaan haikaile lahjoja tai huomionosoituksia, mutta juuri tänä vuonna toivon isoa ja merkittävää lahjaa. maailman ja meidän kaikkien kannalta onnellisesti. ON SYNTYMÄPÄIVÄNI . Aika monimutkaisia juttuja – tarvitaan taas asiantuntijoita kertomaan meille onnistuiko kokous. MUTTA AHDISTUKSEN TAUSTALLA on muutakin. Sakari Salonen kertoo kirjassaan Viisi maailmanloppua (Gaudeamus 2021), että jos lämpeneminen saadaan rajattua 1,5–2 asteeseen, maapallon geologisesta historiasta löytyy vertailukohdaksi kausia, joiden perusteella lämpenemisen seurauksia voidaan kohtuullisesti ennustaa. Paleoklimatologi J. Epätietoisuus siitä mihin se johtaisi, jos emme pystyisikään suitsimaan päästöjä. KANSALAISIA JÄYTÄVÄ ILMASTOAHDISTUS on alunperin kummunnut tietämättömyydestä, asioiden ja syy-seuraussuhteiden vaikeaselkoisuudesta. Ihmiset tuntevat kehossaan sen, että asiat etenevät liian hitaasti, eivätkä päätöslauselmien lupaukset muutu konkretiaksi riittävän nopeasti. toivottavasti saatu aikai seksi kunnianhimoisia tavoitteita tukeva sopimus. ON TEKOJEN AIKA
Nyt suomenluonto.fi 7. Rastaita riittää, sillä niitä pesii Suomessa jopa kaksi miljoonaa paria. Se on melkein puolet koko EU:n räkäteistä! Kun mukana ovat poikasetkin, Suomessa oli kesän jälkeen enemmän räkättejä kuin ihmisiä. V I N J E T T I LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Miljoonat räkätit liikkeellä TE KS TI AN TT I H AL KK A KU VA PE KK A KO SK IN EN / VA ST AV AL O HYVÄ PIHLAJANMARJAVUOSI on lennättänyt räkättirastaiden parvet esiin. Räkättirastaita jää Suomeen merkittävästi talvehtimaan vain parhaina pihlajanmarjavuosina. Marjoja hamuavat räkättiparvet kasvavat enimmillään tuhansien, ja joskus yli kymmenenkin tuhannen kokoisiksi. Pih lajanmarjat katoavat rastaiden suihin vauhdilla. Useimmilla on edessä meren ylitys, ja rastaiden muutto onkin ollut melko vilkasta jo useita viikkoja. Rastasparvet nauttivat vielä rannikon ja saarten pihlajien antimista, ja suuntaavat sitten kohti läntisen Euroopan talvehtimisalueita
Yritä nähdä häntä. Talvipuvussa kärpän musta hännänpää erottuu hyvin. Kun ajoitus ei osu kohdalleen, hieno lumipuku loistaa räikeänä loppusyksyn harmaudessa. Jos pysyvä lumi sataa myöhään, suojaväristä tulee huomioväri. Ennen lumien tuloa turkkinsa vaihtanut jänis jää lajitovereitaan helpommin ketun ja muiden petojen saaliiksi. ”Etenkin huonoina myyrävuosina, kun petojen on pakko liikkua paljon, niillä on suuri riski jäädä nälkäisten petolintujen saaliiksi”, hän sanoo. ”Pohjois-Suomessa kärpän turkki vaihtuu lokakuussa, mutta etelämpänä vaihtokarvaisia voi tavata vielä joulukuussa. Kun lumetkin saapuvat joka vuosi eri aikaan, jonain vuonna sää suosii aikaista vaihtajaa, toisena taas viimetinkailijaa. 8 suomenluonto.fi L U O N N O N K A L E N T E R I 8 suomenluonto.fi LYHENEVÄ PÄIVÄ käynnistää metsäjäniksen ja pienten näätäeläinten karvanvaihdon. Kaikki kolme eläintä osaavat vilistää äänettömästi karkuun, mutta valkoisessa turkissaan piilottelija osuu helpommin silmiin. Ruskean kesäturkin alta puskee esiin häikäisevän valkoinen puku. Kärppä ja lumikko ovat päiväaktiivisia eläimiä. VINK KI Kärppä vai lumikko. Metsäjänis kulkee samassa rytmissä, mutta keväällä se voi olla kärppää hitaampi.” Perimä säätelee karvanvaihtoa, eikä se tapahdu kaikilla yksilöillä samaan aikaan. Talviturkit loistavat yhtä lailla petojen näkökentässä. Viime hetket ennen pysyvän lumipeitteen satamista ovatkin hyviä turkinvaihtajien tarkkailuun. Asiantuntija Heidi Kinnunen Helsingin yliopistolta kertoo, että karvapeite vaihtuu nopeasti, vain muutamassa viikossa. Tarkkaile turkin vaihtajia TEKSTIT ANNA TUOMINEN KUVITUKSET JUHA ILKKA Metsäjänis, kärppä ja lumikko vaihtavat valkoisiin. Lumikon häntä on kokovalkoinen. Kärppä ja lumikko ovat itsekin näppäriä petoeläimiä, mutta ne voivat joutua petolintujen kynsiin, kertoo Kinnunen. Kärppä on myös lumikkoa suurempi, mutta ilman vertailukohtaa koko on epävarma tuntomerkki.. Metsäjänikseenkin voi törmätä päiväsaikaan, vaikka se liikkuu mieluiten hämärän ja pimeän tarjoamassa suojassa
Päälle satava lumi eristää hyytävimmiltä säiltä. Sitä ei ole helppo tunnistaa lajilleen, ja nyt mikroskoopin vieressä odottaa kasa prässättyjä näytteitä. On hauska katsella, mitä syysmyrskyt ovat heittäneet rantaan. Saaristossa olen myös nähnyt syvimmät tähtitaivaat. Heidi Arponen on Metsähallituksen meribiologi ja tutkimussukeltaja sekä tietokirjailija.. Näin tekevät esimerkiksi aikuisena talvehtivat perhoset. Laji muuntelee paljon, joten määrityksen varmistaa vielä kasvimuseon asiantuntija. Osa selkärangattomista eläimistä piiloutuu kaarnan tai kivien rakosiin tai vaikka ulkorakennuksiin. Seitsenpistepirkko talvehtii porukalla, joten kerralla voi löytää useampia. Kesällä löysimme sattumalta töissä uuden vieraslajin, Rangia cuneata -simpukan kuoria Loviisassa. Saaristossa olen myös nähnyt syvimmät tähtitaivaat. 3 TU N N I S TAN KE SÄN K A S VI NÄYTTEITÄ. Vilkkain päivä taas oli ruskan aikaan lauantaina 3. 3 joista moni on kasvanut umpeen. suomenluonto.fi 9 1 TEEN KÄVELYRETKIÄ MERENRANNOILLE. Kun ravun kuoria ajautuu rantaan, tiedän, että tässäkin on paljon vieraslajia. Löydöistä voi tulkita merta menemättä pinnan alle. Tiaiset saattavat penkoa jopa pihakalusteita. Se on täällä yleinen vieraslaji, ja löydän sen kuoria usein. Sitruunaperhonen on hurja sinnittelijä. 1.12. Seuraa niiden touhuja ja katso, mistä ne etsivät. Se asettuu roikkumaan sopivaan varpuun selkä maata kohti, joten vähälumisena talvena se on pitkään säiden armoilla. hin vuodenaikoihin ei näekään. Saatujen lukujen perusteella voi arvioida kävijämääriä. Rantaan ajautuneita simpukankuoria on hauska tunnistella. lokakuuta. Myöhäissyksyn maisemassa on värejä, joita muihin vuodenaikoihin ei näekään. Suunnittelen myöhäissyksyn retkeä johonkin saareen. Kävimme katsomassa uhanalaisen lietetattaren vanhoja kasvupaikkoja, joista moni on kasvanut umpeen. Tällainen laskuri löytyy muun muassa Repoveden kansallispuistosta. Joillain alueilla laskurit ynnäävät puiston porteilla, montako retkeilijää on kulkenut ohi. Lue lisää aiheesta Kysy luonnosta -palstalta! Mitä teet myöhäissyksyllä, Heidi Arponen. Vain harva on enää liikkeellä, kun lämpötila hipoo nollaa. Moneen saareen pääsee yhteysaluksilla ympäri vuoden. Monet hyönteiset ja muut selkärangattomat otukset kaivautuvat piiloihinsa odottamaan kevättä. Sitä ei ole helppo tunnistaa lajilleen, ja nyt mikroskoopin vieressä odottaa kasa prässättyjä näytteitä. Viime vuonna yksi niistä oli tiistai 1.12. 2 RETKEILEN SA ARISTOSSA . Jos aurinko pilkottaa pilvien lomasta, sen viistosta tuleva kelmeänkeltainen valo sekoittuu hienosti siniharmaaseen merimaisemaan ja pihlajia koristavat punaiset tertut. Liejutaskurapuja seurailen Varsinais-Suomessa. Jos aurinko pilkottaa pilvien lomasta, sen viistosta tuleva kelmeänkeltainen valo sekoittuu hienosti siniharmaaseen merimaisemaan ja pihlajia koristavat punaiset tertut. Metsähallituksen tietojen mukaan Repoveden hiljaisimmat päivät osuvat talveen ja arkipäiville. Kansallispuistoissa kerätään yhä tarkempaa kävijädataa. Löydä talvehtijan piilo Retkeile rauhassa Repovedellä VINK KI Monet linnut etsivät talvehtivia hyönteisiä ruoakseen. Ennen nietosten kertymistä karikkeen seasta voi yhyttää vaikkapa perhostoukan tai hämähäkin. Jos rannalla on paljon rakkohauruja, lähellä voi olla hyväkuntoisia rakkohaurukasvustoja. Laji muuntelee paljon, joten määrityksen varmistaa vielä kasvimuseon asiantuntija. Suosittu selviytymistaktiikka on karikkeeseen, sammaliin tai maahan kaivautuminen
Näiden ravinteiden päästöarviot ovat siis kasvaneet kaksintai kolminkertaisiksi aiemmasta. Pääosin seurantaverkon tutkijat ovat samoja kuin aiemman, selvästi alemman arvion esittäneet. Seurantaverkolla oli tutkimuksissaan 30 aluetta, joiden päästöjä he seurasivat. Mika Nieminen ei ole ollut mukana Metsätalouden seurantaverkon tutkimuksissa. Niemisen oma arvio pelkästään ojitusalueilta valuvista päästöistä oli 8500 tonnia typpeä ja 590 tonnia fosforia. Kun muistaa, että vielä muutama vuosi sitten metsistä valuvat päästöt arvioitiin 1600 tonniksi typpeä ja 130 tonniksi fosforia, uudet tutkimukset ovat viime vuosien aikana muuttaneet täysin näkemyksen metsätalouden aiheuttamasta vesistöjen kuormituksesta. Uudet lukemat lähestyvät jo maatalouden ravinnepäästöjä. Mika Nieminen muistuttaa, että hänen näkemyksensä mukaan ylivoimaisesti suurin osa vesiin päätyvästä ravinnekuormituksesta tulee ojitetuilta soilta. Tämän ojituslisän (joka tulee luonnontilaisten soiden kuormituksen päälle) on laskettu muodostavan jopa 80 prosenttia kaikesta metsätalouden kuormituksesta. ”Nyt tutkitaan, miten paljon ilman ojituksia tapahtuvalla jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella voidaan vähentää tätä kuormitusta.” Metsätalouden suuret vesistöpäästöt varmistuivat Rehevöi ävien päästöjen arviot ovat kasvaneet aiemmasta kaksintai kolminkertaisiksi. Sen tuloksista laskettavissa oleva uusin arvio metsistä vuosittain valuvista ravinnepäästöistä on nyt tämä: typpeä (N) 20 000 tonnia ja fosforia (P) 900 tonnia. MetsäVesi -työryhmän aiempi arvio oli 7300 tonnia typpipäästöjä ja 440 tonnia fosforipäästöjä. Uudet arviot metsätalouden päästöistä ovat hurjia ja ylittävät jopa selvästi Luonnonvarakeskuksen johtavan tutkijan Mika Niemisen muutama vuosi sitten tekemän arvion suometsien ojitusten aiheuttamista ravinnepäästöistä. TE KS TI IS M O TU O RM AA KU VA JO RM A LU H TA / LE U KU L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T. Tätä arviota Finérin johtama MetsäVesi-työryhmä piti aiemmin liian suurena, mutta on nyt artikkelin perusteella kääntänyt kelkkansa. Mukana Water-lehdessä julkaistussa artikkelissa on myös MetsäVesi -työryhmää vetänyt Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Leena Finér sekä muita tutkijoita Lukesta ja maan eri yliopistoista. 10 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T 10 suomenluonto.fi KYMMENESTÄ SUOMALAISTUTKIJASTA koostuva tutkimusryhmä, maaja metsätalousministeriön rahoittama Metsätalouden seurantaverkko nosti julkaisemassaan tieteellisessä artikkelissa arviota metsistä tulevista päästöistä moninkertaiseksi verrattuna ministeriön pari vuotta sitten julkaisemaan MetsäVesi -työryhmän niin sanottuun viralliseen arvioon. Ojitetut suot muodostavat noin neljänneksen kaikista Suomen metsistä. Seurantaverkon tutkijat pitävät aineistoaan parhaana tähän mennessä kerättynä aineistona metsätalouden vesistökuormituksen arvioimiseksi
”Mielestäni pitäisi kiinnittää enemmän huomiota vesistöihin valuvan veden laatuun, eikä pelkästään kuormituslukuihin. Aiempia kiemurtelevia ja mutkaisia puroja ei enää ole.” ”Tehokkainta olisi ennallistaa.” TE KS TI IS M O TU O RM AA KU VA T IS M O TU O RM AA JA AR I O . ”Siellä missä sitä on, yksilöitä on useampia”, Westerbom toteaa. On mahdollista, että vieraslajit vaeltajasimpukka ja valesinisimpukka ottavat sinisimpukan paikan Itämeren ekosysteemissä. Kanta oli 2010-luvun puolivälissä ainakin 600 yksilöä suurempi kuin nykyisin. Westerbomin mukaan lajin löytyminen Tvärminnessä monelta pisteeltä on huolestuttava merkki sen leviämisestä. Niistä satoja tuhansia lepää ja ruokailee nykyään syksyllä Suomessa lähinnä maan kaakkoisosassa. Tätä kirjoitettaessa enemmistö hanhista on Etelä-Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, ja jo Hollannissakin, missä hanhet talvehtivat. JESSICA HAAPKYLÄ . Asia selviää Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen satelliittilähettimillä merkkaamien valkoposkihanhien reiteistä. Kertovatko mittaukset olennaisen. Sen etuna on nopea lisääntyminen. Soita pitäisi ennallistaa ja jatkuvaa kasvatusta lisätä.” . Nyt vesistöihin tulee kesäaikaan aiempaa huomattavasti vähemmän vettä ja sen laatu on paljon aiempaa huonompaa.” . AH Valkoposkihanhen muutosta uutta tietoa SATOJA TU H A NSIA Suomen kautta tai vieritse menevien valkoposkihanhien kanta on nykyisin yli miljoona yksilöä. Merkittävä osa merkatuista hanhista oli kesällä Kolgujevin saarella, jossa pesii paljon valkoposkihanhia. Nyt kun katsoo karttoja ja ilmakuvia, näkee, että vedet syöksyvät soilta ja metsistä kuin syviä kanavia pitkin. Hanhien liikkeitä voi seurata osoitteessa satelliitti.laji.fi Valesinisimpukasta sinisimpukan kilpailija. Luontojärjestöt pitävät määrää aivan liian suurena. LA IN E Mika Nieminen on johtava tutkija Luonnonvarakeskuksessa.. Sen kuori on raidallinen muttei aina. Helsingin yliopiston tutkija Mats Westerbom löysi todennäköisestä valesinisimpukkaa viime kesänä Hangon Tvärminnen vesiltä. Mitkä olisivat tehokkaimmat vähennyskeinot päästöihin. Suomessa syksyllä ruokailevat valkoposkihanhet tulevat laajalta, Kuolan niemimaalta Novaja Zemljalle ulottuvalta alueelta. Tämä hillitsee toivottavasti selvästi suometsistä tulevien ravinneja hiilipäästöjen kasvua. Lajia on nyt tavattu varsin laajalta alueelta etelärannikolla. Luotettava tunnistus voi edellyttää dna-näytettä. ”On hyvä, että uuden tukikauden alkaessa tukia ei voi enää ohjata suomaiden kunnostusojituksiin. Johtava tutkija Mika Nieminen, mitä metsätalouden päästöille voi tehdä. Valesinisimpukkaa on vaikea tunnistaa veden alla. Maaja metsätalousministeriö vahvisti joulukuussa alkavalle metsästyskaudelle 320 ilveksen metsästyskiintiön. Koska valesinisimpukka on kotoisin lämpimältä vyöhykkeeltä, lämpeneminen voi suosia sitä. Laji on levinnyt Eurooppaan Meksikonlahdelta. suomenluonto.fi 11 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Ilveskanta nousi hieman Suomen ilveskanta on kasvanut 2200 yksilöön ja 400 pentueeseen. ”Kaikkein tehokkainta olisi ennallistaa ja padota suomailta tuleva ojia ja puroja luonnonmukaisiksi, jotta ne voisivat taas pidättää ravinteita
Peippo Euroopan runsain lintu Uhanalaisuusraportin perusteella Euroopan runsain lintu on peippo. 12 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Euroopan lintujen tila arvioitiin Euroopassa pesivistä tai talvehtivista 544 lintulajista 13 prosenttia (71 lajia) on uuden raportin mukaan uhanalaisia ja kuusi prosenttia (34) silmälläpidettäviä. Arviointi kattaa koko maanosan eli 54 valtiota ja erillisaluetta Grönlannista Kanarian saarille ja Islannista ja Azoreilta Uralille. Vaarantuneiksi on listattu myös muun muassa jouhisorsa, härkälintu, ampuhaukka, taivaanvuohi, punajalkaviklo ja mustavaris. Seuraavina ovat varpunen 316, talitiainen 158, mustarastas 140, punarinta 133, ja pajulintu 130 miljoonaa yksilöä. Sen aikuisten yksilöiden määrä on 371 miljoonaa eli vajaa puolet Euroopan ihmis asukkaiden määrästä. Töyhtöhyyppä ja meriharakka ovat vaarantuneita. LINNUT TE KS TI PE RT TI KO SK IM IE S JA AN TT I H AL KK A KU VA AR TO GR IIN AR I / VA ST AV AL O Meriharakka Euroopassa uhanalaiseksi, maanosan runsain lintu on peippo 12 suomenluonto.fi LINNUT LINNUT. BirdLife International -suojelujärjestön mukaan joka kolmannen lintulajin kanta on pienentynyt Euroopassa 1980-luvulta. Vähälukuisemmista lajeista esimerkiksi käkiä on 11 miljoonaa, ja teeriä sekä sinisorsia kolme miljoonaa yksilöä. Töyhtöhyypän poikasia syntyy aiempaa vähemmän maatalouden tehostumisesta johtuvan ruokapulan vuoksi. Meriharakka ja töyhtöhyyppä pulassa Euroopan uhanalaisten listalla on monia lajeja, jotka ovat Suomessa vielä yleisiä. Meriharakan pesintöjä tuhoutuu tulvissa
Mielipidetutkimusten mukaan suomalaiset haluavat metsiltä etenkin ilmastoja luontohyötyjä, talous tulee vasta näiden POLIIT TINEN ELIÖ. Uusi kasvuarvio koskee vuosia 2014–2020. Tämä selviää yhteispohjoismaisesta tutkimuksesta, jossa oli mukana myös Ilmatieteen laitos. Muutos on suurimmillaan ollut kolme päivää vuosikymmenessä. Metsien kasvu hyytyi osin yllätt äen Valtakunnan metsien inventointi osoitt aa metsien kasvun kääntyneen laskuun. Tämä saatt aa merkitä samalla sitä, ett ä Suomen niin sanott u maankäytt ösektori oli nett opäästäjä vuonna 2018, jolloin metsänhakkuut olivat ennätykselliset. vähentää ilveksen aiheuttamia porovahinkoja ja ilveksen metsäpeuraan kohdistamaa saalistusta.” (maaja metsätalousministeri Jari Leppä 15.10.2021). Eniten tämä kevään tärkeä hetki on Suomessa varhentunut Pohjanlahden rannikkomaakunnissa, Ahvenanmaalla ja maan eteläosissa. ANTTI HALKKA Metsähallitus hakkasi arvometsää Kainuussa ”Kun ulos menee, niin siellä on marraskuussakin yllättävän mukavaa. Toiminta on toistaiseksi ollut talouspainotteista. Metsähallitus perustelee hakkuita jatkuvan kasvatuksen kokeilulla, jota aiotaan toteuttaa myös kahdella muulla tutkimusalueella, Rautavaaralla ja Savukoskella. Luonto-Liiton, Greenpeacen ja Elokapinan mielenilmaus keskeytti ne. Kasvu heikkeni maan pohjoisosissa männyllä. VALTION M ETSÄT OVAT Y HTEISIÄ Metsähallitus hallinnoi valtion metsiä. suomenluonto.fi 13 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T METSÄHALLITUS ALOITTI lokakuussa hakkuut Suomussalmen Karttimonjoella. Lasku on yli neljä miljoonaa kuutiota vuodessa ja myös prosentt eina neljä. Osa metsien kasvun notkahduksen syistä tunnetaan ja liitt yy muun muassa säähän ja metsien ikärakenteeseen. ” Laura Kemppainen Twi erissä 1.11. (Luonto-Liiton kannanotto ilveksen metsästykseen 13.10.2021) AH POLIIT TINEN ELIÖ TE KS TI AN TT I H AL KK A KU VA SA N N I SE PP O JA BI O DI VE RS IT Y H ER IT AG E LI BR AR Y VALTION M ETSÄT OVAT Y HTEISIÄ Metsähallitus hallinnoi valtion metsiä. ”Ilves saalistaa monia vieraslajeja ja vähentää niiden aiheuttamia vahinkoja, sekä lisää samalla luonnon monimuotoisuutta. Kasvukauden alku on aikaistunut keskimäärin 15 päivällä vuosien 1950 ja 2019 välillä. Mielipidetutkimusten mukaan suomalaiset haluavat metsiltä etenkin ilmastoja luontohyötyjä, talous tulee vasta näiden ja virkistyksen jälkeen. AH ILVES Lynx lynx ”Ilveksen metsästyksen tavoitteena on... Kasvukausi aikaistui Suomessa Kasvukausi eli jakso jona vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi yli viisi astetta, on pidentynyt Suomessa etenkin alkupäästään. Toiminta on toistaiseksi ollut talouspainotteista. Luontojärjestöt vastustavat hakkuita arvometsissä ja katsovat, että minkäänlainen puunkorjuu ei ole mahdollisia luonnonmetsissä; hakkuut kuuluvat tavallisiin talousmetsiin
Ilmastonumeromme varoitti nopean lämpenemisen luontovaikutuksista ja kertoi, miten kävisi Suomen talvelle. ”Parasta olisi, jos tulevaisuus osoittaisi, etteivät skenaariomme toteudu”, totesi jutussa tutkija Markku Rummukainen. ”Silloin ilmastoasia olisi otettu vakavasti.” Nyt ilmastokriisi on käynnissä. Suomen Luontokin saattoi jo vuosituhannen vaihteessa (SL 11/2000) esitellä laajasti ilmastomallien Suomea koskettavia tarkkoja tuloksia. Isot ratkaisut, joilla päästöt saadaan Suomessa ja maailmalla nopeasti alas, puuttuvat yhä. Käsitys ilmastonmuutoksen vaikutuksista on koko ajan tarkentunut. Suomen Luonto / esi eli laajasti ilmastonmuutoksen mahdollisia seurauksia Suomen talviluonnolle. Meri-Porin kivihiilivoimala, Suomen suurin sellainen, valmistui vuonna 1994. Maamme ilmastopäästöt vain kasvoivat vuoteen 2003 asti, ja vielä 2010 ne ylittivät vuoden 1990 tason. Hätäjarrusta ei vedetty. Suomi kuuluu nykyisinkin EU:n keskiarvoa vähemmän ilmastopäästöjään vähentäneisiin maihin. 1990. 14 suomenluonto.fi TÄ M Ä M U U T T U I – V Ä L Ä H D Y K S I Ä M E N N E E S TÄ Ilmastonmuutoksen hälytyksen vuosi TE KS TI AN TT I H AL KK A KU VA SU O M EN LU O N N O N AR KI ST O ”VAIKKA VETÄISIMME heti hätäjarrusta joudumme ilmeisesti ainakin jossain määrin syöksymään huppu silmillä tuntemattomaan.” Näin kirjoitti Jorma Laurila Suomen Luonnon vuoden 1990 viimeisessä numerossa, jossa oli useita juttuja ilmaston muutoksesta. Ilmastopaneeli IPCC oli julkaisut ensimmäisen arviointiraporttinsa elokuussa 1990
i/joulu HYVÄN MIELEN JOULULAHJA! Anna lahjaksi lumoava luontokokemus ja luonnon hyvää tekevä vaikutus. Tilaus sisältää painetun lehden numeroa ja lukuoikeuden Suomen Luonnon digipalveluun. . Suomen Luonto on tulvillaan tietoa ja tunnelmia luonnosta. Tarjoustunnus: SL_Suomen Luonto Tarjous on voimassa . suomenluonto.fi 15 SUOMEN LUONTO LEHTI+DIGI VUODEKSI , € norm. € www.suomen luonto. S U O M E N L U O N T O . Tilaamalla tuet luonnonsuojelutyötä. /joulu ( ) (ark ) tilaajapalvelu@suomenluonto. F I SUOMEN LUONTOA JULKAISEE SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO.. asti uusille tilauksille kotimaassa. Tilaa: suomenluonto. W W W
TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA. suomenluonto.fi 17 suomenluonto.fi 17 suomenluonto.fi 17 LINTUKUMMUT SULAVAT LAMPOON Ikijäiset palsasuot säästyivät ihmisen hävitykseltä, kunnes ilmaston lämpeneminen saavutti ne
Tunturikihujen, punakuirien ja mustaviklojen huudot kuuluvat ylimpinä, suosirrit surisevat, kymmenet lapinsirkut visertävät laululennossa. Palsasoita ei löydy myöskään Jäämeren rantamilta, sillä talvet ovat liian lämpimiä routalinssin syntyyn ja kesät liian kylmiä kyllin paksun turvekerroksen muodostumiseen. Astelen loivaa rinnettä alas. Yhtä usein kumpu hissukseen vain madaltuu. Jäälinssin kohottamat turvekummut voivat nousta viidestä seitsemään metriä muusta suopinnasta. Kolmekymmentä riekkoa hyppää siivilleen. Palsat ovat romahtaneet aiemminkin, mutta samanaikaisesti kasvoi myös uusia. Täysin sulaneen palsan kohdalle jää kraatterimainen vesiallikko. Tähän aikaan vuodesta riekko on ainoa jänkälintu. Linkinjängän riekko.. Mieleen hypähtää alkukesän yöttömän yön muistoja samalta suolta. Hiukan elollistaen turvekumpuja voisi kuvata huonovointisiksi. 18 suomenluonto.fi T unturiselänteen laelta Linkinjänkä näyttää juovikkaan ruskealta. Alkukesän näkyvin siipiniekka suokukko puolestaan pysyy vaiti, mutta soidinparvien siluetit kaulatöyhtöineen ja viuhuvine siipineen piirtyvät palsojen päältä taivasta vasten. Tällaisten kumpusoiden levinneisyys tundran ja taigan rajalla on hyvin kapea. Olen Paistunturin erämaassa, lokakuun toisella viikolla, edessäni Suomen isoin arktinen suolaakso ja todennäköisesti koko pohjolan hienoin palsasuo. Nyt ne myötäävät oudon pehmeinä ja jalka voi humpsahtaa pintavarvikosta läpi. Ne loistavat melkein täysvalkoisina mustaa maata vasten. KuiEdessäni on todennäköisesti koko Pohjolan hienoin palsasuo. Palsasoiden synty edellyttää hiukan pakkasen puolelle jäävää vuoden keskilämpötilaa ja sopivaa mantereisuutta. Tundramaisella skaidilla suon ja kivennäismaan rajaa on vaikea määrittää. Vähän pidemmällä jaloissa litisee ja suovesi tavoittelee saappaiden varsia. Vinkka pyyhkii lumen suon perustason yläpuolelle kohoavalta kummulta ja nietostaa sitä rimpipainanteisiin. Palsat tarvitsevat myös tuulisuutta. Lumettomalla kumpareella pakkanen työntyy turpeen sisään. A inoa ympärivuotinen ikijää Suomessa piiloutuu palsasuon palsojen sisään. L ähimpään palsikkoon päästessäni mieliala laskee. Ensimmäiset lumilaikut ovat sulaneet, vaivaiskoivujen lehdet pudonneet, sarojen ruska himmennyt. Vielä muutama vuosikymmen sitten jääsydäminen palsa tuntui saappaan alla kimmoisalta ja kovalta. Siperian ikiroudasta palsat eivät kohoa, koska ympäristökin on jäässä. Vuoden tai parin aikana muutos on pieni, parissa vuosikymmenessä jo dramaattinen. Palsat sulavat, halkeilevat laidoilta ja romahtavat alas rimpeen
suomenluonto.fi 19 suomenluonto.fi 19 Suokukko pysyy vaiti, mutta siluetit kaulatöyhtöineen piirtyvät taivasta vasten. Osa palsoista vain madaltuu.. suomenluonto.fi 19 suomenluonto.fi 19 Tunturikihu Suokukko Linkinjängän palsat lohkeavat, halkeilevat ja murenevat pala palalta vesirimmeksi
Vähän yllättäen myös halkeilevat, rappeutuvat ja ontoiksi sulaneet palsat kelpaavat linnuille, kunhan jäljellä vain on kumpareisuutta ja ympärillä vesirimpiä. Myöskään suovihan kylvämiArktiset palsasuot ovat Suomessa linturikkain suotyyppi. Muuttohaukan tapauksessa tällainen harrastus ei ole aivan terveellinen, ja siksipä haukan ja kuirin pesimäalueet eivät juurikaan osu päällekkäin. Muualta Suomesta suokukot ovat huvenneet äärimmäisen uhanalaisiksi, mutta täällä ne suorastaan hallitsevat maisemaa. Sadekesät ovat palsoille myrkkyä. Soita tutkinut Heikki Simola on pohtinut palsasoiden hyönteispaljoutta. U seimmat Suomen palsasoista sijaitsevat Enontekiön ja Utsjoen tunturikoivuvyöhykkeessä. Utsjoen luoteiskulmalla komeitten palsasoitten ympäristö aukeaa likimain puuttomana. 20 suomenluonto.fi vattavan kevätahavan jälkeen varpujen peittämä puolimetrinen turvekerros eristää routasydämen kesän helteiltä. Samanlaista kosteikkojen hävitystä ei ole tehty missään muussa maassa. Suopeltojen raivaamisen jälkeen melkein koko eteläisen Suomen suopinta-ala ojitettiin metsänkasvatusta varten. Karigasniemen Piesjängän palsat ovat halkeilleet ja sulaneet, kuluneet kasvitt omiksi ja madaltuneet. Suokukolla ja punakuirilla on myös erityinen syy viihtyä Utsjoen palsasoilla. Miksi pohjoisen siivekkäät viihtyvät palsikoissa. Lintujen kannalta korkeiden kumpujen ja vesirimpien vaihtelu sekä palsoja ympäröivät vallihaudat luovat yleistä monimuotoisuutta. Palsasuot eivät soveltuneet turvesoiksi eivätkä metsänkasvatukseen. Suokukkoja mieluusti saalistava huippupeto, muuttohaukka, on palannut käytännössä Lapin kaikille soille, mutta ei Utsjoelle, jossa kesä on liian kylmä ja lyhyt. Soilla yleensä mutta palsa-alueilla erityisesti elää ylenpalttisesti hyönteisiä ja hämähäkkejä. Kuitenkin palsasoissa täytyy olla jotain erityisen hyvää linnuille pesimäpaikkana. Pikkuötökät ovat käytännössä kaikkien kasvavien linnunpoikien tärkein ravinto. Syntyy vaikutelma, kuin kaikki viimeiset suokukot olisivat kerääntyneet Kaldoaivin ja Paistunturin erämaiden palsasoille. Norjan palsasuot keskittyvät niiden väliin Finnmarkin Viddalle. Ylipäätään monen linnun mielestä korkealta kummulta on mukava tähystellä avaraa maisemaa. Pesäpaikat ovat myös jossain määrin turvassa nelijalkaisilta pedoilta. Näin syntyy oiva elinympäristö hyönteistoukille. V aikka palsa on ikijäinen, se painaa laidoilleen syviä vesihautoja ja kerää ympärilleen tavallista paksumpia nietoksia. Muista suorimmistä poiketen ne eivät jäädy pohjaan asti ja ovat tietenkin kalattomia. Vielä nykyvaiheessakin palsasuolla on monilajinen ja runsas linnusto.. Yleissääntönä lintujen määrä ja monilajisuus vähenee etelästä pohjoiseen, mutta arktiset palsasuot ovat Suomessa linturikkain suotyyppi. Mestarilentäjä punakuiri ajaa raivokkain syöksyin kaikki pikkupedot pesäsuoltaan. Yhdellekään lajille palsa-alueet eivät ole ainoa tai välttämätön ympäristö, sillä palsikoiden kokonaisala on sellaiseen aivan liian pieni. S uomen luonnon nykytilaan vaikuttaa runsaat sata vuotta propagoitu suoviha. Viimeisille luonnonsoille ryntäsi sen jälkeen polttoturvetuotanto. Kun muuttohaukka leviää, punakuiri vetäytyy. Ja jossain määrin juuri näin onkin käynyt