9 14.11.2019 Irtonumero 9,50 € Ratkaisuja ilmaston kannalta kestävämpään liikkumiseen kaupungissa LEPAKOIDEN MUUTTOA seuraamassa VILJELYN UUDISTAJAT huolehtivat maasta Tutustumme MAAPERÄN SANKAREIHIN Souturetki JÄÄTYVÄLLÄ KIVIJÄRVELLÄ 14.11.2019 Ratkaisuja ilmaston kannalta kestävämpään MILLÄ KULJET. L E P A K O ID E N M U U T T O . M A A P E R Ä N E L Ä M Ä Ä . kaupungissa REPOPERHE LÖYSI KODIN AUTOKAUPASTA kaupungissa Kettu S U O M E N L U O N T O 9 | 2 19 K A U P U N K IK E T U T . M A A N V IL JE LY N U U D E T T U U L E T . Š IE S IN K A A T O P A IK K A V E N Ä JÄ L L Ä . E P IG E N E T IIK K A . E K O L O G IN E N L IIK E N N E .. K IV IJ Ä R V I
LO P P U S Y K S Y. Pelkosenniemi 21.10.2019. Ensitykky KUVA REIJO NENONEN / VASTAVALO / TEKSTI HEIKKI VASAMIES TALVI tuli tänä vuonna aikaisin. Pyhä-Luoston kansallispuistossa lumi valtasi ensimmäiseksi tunturien huiput ja puki lakien puut tykkyvaippaan
PA U LII NA HO LM A. 30 Muutakin kuin geenejä Yksilön kokemukset voivat vaikuttaa geenien toimintaan. TO U KO H U JA N EN 14 Autokaupan ketunpennut Vilkkaat pikkuketut opettelevat kaupunkielämää. 36 Maan perällä Maaperän muokkauksesta vastaavat monenlaiset kulkijat. Se johtaa parempaan tulevaisuuteen. 56 Kestävämpää liikkumista Joukkoliikenne ja vähäpäästöiset autot vievät kohti kestävää liikennettä. Maaperä elää Panssarivaunua muistuttava tarhasiira on yksi alamaailman sankareista. 26 Minne lepakot muuttavat. 50 Hetki ennen jäätä Riitteisellä Kivijärvellä ei ole ruuhkaa. TU O M A S H EI N O N EN 14 36 Rasavillit repolaiset Kaupungissa vaaditaan hieman eri taitoja kuin metsässä, mutta ketut ovat oppivaisia. 16 Maanviljelyksen supertähdet Edelläkävijät etsivät käytäntöjä ilmastoystävälliseen viljelyyn. Papen lintuasemalla Latviassa tutkitaan, mihin pohjoisen lepakot lentävät talven tullen. 42 Liput liehuvat taigalla Šiesin kaatopaikkahanke on saanut monet venäläiset liikkeelle. 4 SUOMEN LUONTO 9/2019 4 SUOMEN LUONTO 9/2019 Sisällys 9/2019 Vakiot 6 Pääkirjoitus 7 Luonnonkalenteri 8 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 49 Kolumni: Joel Haahtela 58 Homo sapiens: Heli Vainio 60 Kotona 62 Virikkeitä 64 Havaintokirja 66 Kysy luonnosta 72 Lukijoilta 74 Luonnoskirja 16 Tie kestävään maanviljelyyn on löytymässä. TU O M A S H EI N O N EN Harjoitus tekee ketustakin kiipeilymestarin. Soutaminen on hivenen raskaampaa, mutta mieli lepää
Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. CC-000026/FI Toimituksen osoite: Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi Tilaajapalvelu: (09) 228 08210 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 71 Päätoimittaja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö Antti Halkka 050 308 2795 AD Hanna Kahranaho Taittoapuna Tero Jämsä Kuvankäsittely Atte Karttunen Marika Eerola (perhevapaalla) Toimittajat Riikka Kaartinen Johanna Mehtola Jouni Tikkanen Verkkotuottajat Anna Tuominen Laura Salonen (perhevapaalla) Annakaisa Vänttinen (perhevapaalla) Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Mediamyynti: Saarsalo Oy, Timo Lepistö 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto www.sll.fi Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on luettavissa osoitteessa sll.fi/tietosuojaseloste. 9/2019 SUOMEN LUONTO 5 Verkossa luonnon uusimmat kuulumiset: www.suomenluonto.fi Lehden digitaalinen näköisversio: www.lehtiluukku.fi M A RK U S SIR KK A 50 50 Markus Sirkka soutaa jäätyvällä Kivijärvellä airot säleille. vuosikerta Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. @SuomenLuonto www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto. Kuvaaja Tuomas Heinonen ikuisti autokaupan alla asustavan kettuperheen elämää, s. 14–15. 78. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki. LUONNONYSTÄVÄN YKKÖSLEHTI Kettu on löytänyt paikkansa myös kaupungista. no. www.climatecalc.eu Cert
Vyöhykkeet siirtyvät ilmaston muuttuessa jatku vasti pohjoisemmaksi. Ennustettu li sääntyvä sadantakaan ei täysmääräisesti kartuta pohjavet tä, sillä rankkasateessa vettä valuu paljon pintavaluntana suoraan ojiin, viemäreihin ja vesistöihin. Syyssateet ovat onneksi täydentäneet pohjavesivarantoja. Suomi on pohjavesiseurannan tulosten perusteella jaet tu neljään pohjaveden käyttäytymistä kuvaavaan vyöhyk keeseen. Suunnitelmissa on pullottaa mil joona litraa vettä päivässä. PÄÄKIRJOITUS TU IJ A K A R H IN EN / VA ST AV A LO TU IJ A K A R H IN EN / VA ST AV A LO Syysja talvisateet kerryttävät pohjavettä, jos maa ei ole roudassa. Onko noin, kun katsellaan kauemmas tulevaisuuteen. 6 SUOMEN LUONTO 9/2019 AN NA RII KON EN Vesitaloudesta satavuotisstrategia. Kohoavat lämpötilat lisäävät haihduntaa, runsastuva kasvillisuus kuluttaa enemmän pintavettä, lumipeitettä muodostuu yhä vähemmän tai ei lainkaan. Perinteisten lumisten talvien aikaan keväällä si joilleen sulava lumi kyllästi maan vedellä, jota suodattui maakerrosten läpi myös pohjavedeksi. Kuten säät, myös pohjaveden korkeus vaihtelee yhä ra jummin. Puhdas pohjavesi on suomalainen kan sallisaarre. n HEIKKI VASAMIES päätoimittaja heikki.vasamies @suomenluonto.. Uuden vesistrategian teko lienee pian alkamassa. Maa ja metsätalousministeriö oli kiitettävän varovainen Vesitaloustrategian 2011–2020 saatesanoissa: ”Etenkin il mastonmuutokseen varautuminen vaatii huolellista tarkas telua, sillä veden kierto välittää suurelta osin ilmastonmuu toksen vaikutukset luontoon ja yhteiskuntaan.” Kymmenvuotisstrategia on hyvä työkalu, mutta pohja veden kuten kaivannaisten kin käyttöä ja riittävyyttä oli si syytä tarkastella viidenkym menen, jopa sadan vuoden ai kajänteellä. EteläSuomen tal vet ovat viime vuosina kuitenkin olleet vähälumisia, ja tal via ovat seuranneet kuivat keväät. Suomalaisen pohjaveden vienti hanke ei ole ensimmäinen laatuaan, eikä taatusti viimeinen. Geologian tutkimuskeskus julistaa verkkosivuillaan että ”Suomi on täysin omavarainen pohjaveden osalta ja vienti kapasiteettia olisi runsaasti”. Sen hoidon ja hal linnoinnin soisi olevan vastuul lisissa ja viisaissa käsissä. Haihtuminen on ollut voimakasta, ja pohjavedet alhaalla jo ennen helteisiä kesiä. LOKAKUUN alussa uutisoitiin, että singaporelaisyhtiö ra kennuttaa Lahteen vedenpullottamoa myydäkseen Salpaus selän pohjavettä Kiinaan. Vyöhykkeelle IV, johon kuuluu ny kyään koko EteläSuomi Lahti mukaan lukien, on tyypil listä pohjavesivarantojen keväinen notkahdus ja hyvin al hainen taso touko–kesäkuusta lokakuulle
Suomen pohjoisimmassa kolkassa kaamos eli polaariyö kestää siis peräti 54 vuorokautta, kun jo Sodankylän korkeudelle tultaessa sillä on mittaa enää neljä vuorokautta. Eläimille karpalot ovat hyvin tärkeä ravinnonlähde. Jo loka–marraskuisen suon rauhalli suus on hyvä syy lähteä karpaloretkel le. Karhujen, kanalintujen ja myyrien tiedetään noukkivan niis tä hiilihydraatteja, ja vähän yllättäen myös kettujen. Syksyllä karpaloiden pektiinipitoisuus on suurempi kuin keväällä, joten juuri nyt ne sopivat säilöntään. Vuorokauden pimeä aika on toki etelämpänäkin pitkä. Marjastajan kannalta niillä ei ole muuta eroa kuin kasvupaik ka ja koko: isokarpalo on eteläisempi ja suurempimarjainen laji, mutta kas vaa usein vetisemmillä paikoilla. Laulujoutsenet, lapasotkat, isokoskelot ja allit lähtevät muutolle usein vasta vesien jäätyessä, ja voivat talvehtiakin etelärannikolla. MARRAS–JOULUKUUSSA ALKAA KAHDEN KALALAJIN KUTU: TEISTIN JA PELEDSIIAN. T O IM IT TA N U T JO U N I T IK K A N E N / K U V IT U S JU H A IL K K A Poimi talteen karpalot TÄHÄN AIKAAN VUODESTA järvet jäätyvät ja neliasteinen vesi painuu pohjaan, kun tuuli ei sekoita kerroksia. Varaa mukaan jalusta, täysi akku ja vara-akku. joulukuuta alle kuusi tuntia valoa. PELEDSIIKA SEN SIJAAN TUOTIIN VUONNA 1965 VENÄJÄLTÄ, JA SE LISÄÄNTYY VAIN SATUNNAISESTI LAPIN SUURILLA TEKOJÄRVILLÄ. TEISTI ON SUOMEN ALKUPERÄISLAJISTOON KUULUVA, LOUNAISSAARISTOSSA ELÄVÄ POHJAKALA. 25.11. Niitä voi kerätä jopa pari sataa ki loa hehtaarilta. Ensi pakkaset vä hentävät marjojen hap pamuutta ja lisäävät sokeripitoisuutta. Valotusaika voi olla muutamista sekunneista jopa 30 sekuntiin. Marjat käyvät jo syksyl lä kaupaksi, mutta erityisen tärkeitä ne ovat keväällä lumen alta paljastuttuaan, kun muuta ravintoa on saatavilla vähän. VINKKI Karpaloissa on paljon pektiinejä, eli niitä pitkäketjuisia hiilihydraatteja, jotka tekevät hillosta hillon. Ennakoi joutsenten lähtö ALKUTALVESTA vesilintuja kerääntyy suojaisille järville, merenlahdille ja saaristoon. Nyt on hyvä hetki tarkkailla vuoden viimeisiä muuttoparvia. Järvien jäätymistä tänä vuonna voi ennakoida Suomen ympäristökeskuksen ennusteista, katso wwwi2.ymparisto.fi/i2/kooste/ jarvilampo.html.. VINKKI Loput laulujoutsenet lähtevät muutolle, kun Keski-Suomen järvet jäätyvät ja maahan sataa lumi. Helsingissä Auringon nousun ja laskun väliin jää 22. Karpalot ovat kuitenkin myös satoi sia. VINKKI Nyt on hyvä hetki valokuvata tähtiöitä. Karpalolajeja on kaksi, isokarpalo ja pikkukarpalo. 9/2019 SUOMEN LUONTO 7 Luonnonkalenteri K arpalot kypsyvät jo syys kuussa, mutta talven lä hetessä niiden maku ke hittyy. Samalla soiden routiminen helpottaa varsinkin isokarpalon keräämistä, kun kovalla pohjalla on helpompi kulkea. Pikku karpalo on pohjoisempi, karunpuoleis ten nevojen, rämeiden ja korpien kasvi. Säädä kennon herkkyys ISO 400:aan tai 800:aan. Aurinko laskee Nuorgamissa ja nousee seuraavan kerran vasta tammikuun 18. päivänä
LUONTO, YMPÄRISTÖ JA TIEDE NYT PITKÄJÄNTEISESTÄ tutkimuksesta huolimatta valtaosa maailman lajeista on edelleen tieteelle tuntemattomia, ja monet lajit ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon ennen kuin niitä ehditään edes löytää. Uusien lajien löytäminen luonnosta etsimällä ja sitten tie teellisesti kuvaamalla on liian hidasta. ”Näiden mekanismien mallintamiseen tähtäävien uusien tilastomenetelmien kehittäminen on hankkeessamme vah vasti mukana”, hän sanoo. TUTKIMUSTA vetävät professorit Otso Ovaskainen Helsingin yliopistosta, Tomas Roslin Ruotsin maatalous yliopistosta ja David Dunson Duken yliopistosta Yhdys valloista. ”Siihen vaikuttavat erityisesti ilmastoolot ja maankäyt tö, mutta myös vuorovaikutukset muiden lajien kanssa, se kä lajien kyky levitä paikasta toiseen”, Ovaskainen kertoo. Siksi Euroopan tutki musneuvosto ERC myönsi 12,6 miljoonan euron rahoituksen automatisoituun maailmanlaajuiseen lajistokartoitukseen. ”Vain noin 15 prosenttia kaikista sieni ja hyönteislajeista tunnetaan”, Ovaskainen kertoo. ”Eri lajiryhmistä etenkin sienet ja hyönteiset tunnetaan huonosti”, Ovaskainen kertoo. Perinteisesti ajatellaan, että suurin osa tuntemattomasta monimuotoisuudesta on tropiikissa, mutta huonosti tunnet tujen lajiryhmien kohdalla odotetaan, että valtavasti uusia lajeja löytyy kaikkialta maailmasta. Heillä on kokemusta sekä maailmanlaajuisista la jistokartoituksista että isojen aineistojen analysoinnista ja tulkinnasta. Tutkimuskohteina ovat erityisesti sienet, hyönteiset, linnut ja nisäkkäät, mutta mahdollisesti myös sammakot, lepakot, kasvit ja bakteerit. n Jättirahoitus tuntemattoman kartoitukseen T O IM IT TA N U T R II K K A K A A R T IN E N Tutkijat yrittävät löytää maailmasta mahdollisimman monta lajia ja selvittää mitkä tekijät määräävät luonnon monimuotoisuuden. Sekä jo tunnettujen että vielä tun temattomien lajien levinneisyys kartoitetaan dna:n, äänital lenteiden ja riistakamerakuvien avulla. ”Kun Suomesta kerätään sienten itiöitä ilmasta, on niistä kin valtaosa lajeja, jotka ovat joko tieteelle tuntemattomia, tai sitten sellaisia, että niistä ei ole dnatietoja olemassa.” LAJISTON kartoituksen lisäksi yhtä tärkeä osa hanketta on selvittää mekanismeja, jotka määräävät lajien esiinty mistä tiettynä aikana tietyssä paikassa. Kartoituksia tehdään 450 paikassa maailmalla seuraavan kuuden vuoden aikana. TEKSTI RIIKKA KAARTINEN JA KUVA EEMELI PELTONEN / VASTAVALO 8 SUOMEN LUONTO 9/2019
PIIA AHONEN. Suvi Hämäläinen Turun yliopis tosta perehtyi lokakuussa tarkastetussa väitöskirjassaan siihen, miten nuoret oravat liikkuvat etsiessään itselleen sopivaa elinaluetta. Vain jäniksen ja ketun jälkiä on enem män. Hämäläisen tutkimus osoittaa, että oravat ovat tehokkaita siirtymään synnyinpaikoiltaan uusille alueille ja ovat myös sopeutuneet hyvin ihmisen muuttamaan maisemaan sekä maalla että kaupungissa. Tämän Hämäläinen havaitsi seuratessaan eläi miä radiolähetinten avulla. Suojattomassa ympäristössä ne liikkuvat kuiten kin nopeammin kuin metsän katveessa. Kaupunkilaisoravat sen sijaan tyytyvät useimmiten vajaan puolen kilometrin siirtymiin. RUNSAIN lumijälki metsissämme kuuluu ora valle. Oravan takajalan painallus on noin kuu si senttiä pitkä, etujalan alle neljä senttiä. Se on kova suoritus hentoiselta nisäkkäältä, joka aikuisenakin painaa vain 200–400 grammaa. 3. 9 VIIKKOA on oravanpoikasilla ikää, kun emo lä hettää ne pesästä maailmalle. Muuttomatkoillaan nuoret heiluhännät eivät välttele autoteiden tai peltoaukeiden ylittämistä, Hämäläisen tutkimuksesta il menee. Takajalan jät tämässä jäljessä erottuu viisi varvasta, etujalan painal luksessa vain neljä. Keskimäärin maaseudun oravat siirtyvät 3,6 kilometrin päähän synnyin paikaltaan. Jälkijonossa etukäpälien jäljet ovat takakäpälien jäl kien sisäpuolella. 16 KILOMETRIÄ saattaa emostaan irtaantuval le maalaisoravalle kertyä muuttomatkaa. 9/2019 SUOMEN LUONTO 9 PE KK A KO TK AT N IE M I / VA ST AV A LO ORAVA ETSII PAIKKAANSA ÄIDIN HELMOISTA lähteminen on merkittävä hetki eläinmaailmassakin
Syynä on todennäköisesti ilmastonmuutos. Tämän vuoden petolintujen pesimäkaudeksi myyrät eivät vielä olleet ehtineet runsastua, joten pesimävuosi oli tavanomainen. Jos puroa reu nustava metsä on alle 20–25 metriä leveä, useissa tapauksissa koko puronvarsimet sä jää vaille lain suojaa. Tyypillises ti puusto on noin 20–25 metriä korkeaa. RIIKKA KAARTINEN Puronvarsimetsät uhattuina. Näin ollen lain tulkinnan päivitys jät tää suojelun ulkopuolelle miltei 700 heh taaria suuremman alan kuin mitä viime vuonna suojeltiin Suomi 100 luontolahja kampanjan nojalla. 4400 hehtaaria ennen suojeltuja puro ja ja noroja luokiteltiin muiksi arvokkaik si elinympäristöiksi, joille Metsäkeskus ei suosittele hakkuita, mutta jotka eivät ole lain nojalla suojeltuja. Aikaisempi tulkinta vaihteli pai kallisesti paljon, ja metsänomistajat ei vät siten olleet tasavertaisessa asemas sa eri puolilla maata. Jos maaperä säilyy koskemattomana, haitalliset aineet eivät uhkaa ympäristöä tai ihmisen terveyttä. Uusi tulkinta metsälain kymmenen nestä pykälästä jättää tuhansia kohteita suojelun ulkopuolelle. Pesimäkanta on pienentynyt 40 prosentilla vain 12 vuoden aikana. Näin purojen suojelussa päästään lähem mäs 30 metrin levyistä suojakaistaa, jo ka tutkimusten mukaan turvaa paremmin monimuotoisuuden. Luonnonvarakeskuksen seurantojen perusteella tiedetään, että Itä-Suomessa, Ylä-Lapissa ja miltei koko Etelä-Suomessa myyräkannat ovat huipussa, kun taas Keski-Suomessa ja Metsä-Lapissa myyrähuippua odotetaan ensi kesälle. Suomessa lapinsirkku pesii Utsjoen ja Käsivarren soilla ja tunturipaljakoilla. Pesiviä pareja arvioidaan olevan noin 40 000, mutta kanta vaihtelee voimakkaasti. Vanhan tulkinnan mukaan puroa reu nustavaa metsää säästettiin hakkuiden yh teydessä vaihtelevasti, yleensä noin 10–20 metrin leveydeltä molemmin puolin pu roa. Kaivostoiminnan alkaessa haitalliset aineet voivat levitä pölyn ja pintasekä pohjavesien mukana ympäristöön. Syytä sirkkujen vähenemiseen ei tiedetä. Lajin levinneisyysalue on kutistunut sen etelärajalla. (RK) PE N TT I K AT A JIS TO / VA ST AV A LO SUOMEN METSÄKESKUS on viime vuonna päivittänyt ehtoja, jotka suojelu kohteen, esimerkiksi puroa ympäröivän metsän, tulee täyttää saadakseen lain suo jan. Uuden tulkinnan mukaan purojen reu nusmetsää tulisi säästää valtapuuston pituutta vastaava leveys. Metsälain tulkinnan päivitys paljastui, kun Jyväskylän yliopiston tutkijat Anna Oldén ja Panu Halme tarkastelivat pu ronvarsimetsien suojelutilannetta. (RK) Myyrät huipussa suuressa osassa maata MYYRIÄ tavataan nyt runsaasti suuressa osassa maata. ”Ensi vuoden tilanne näyttää myyränsyöjien kannalta hyvältä”, kertoo museomestari Heidi Björklund Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Nyt koko Skandinavian vuoriston ja tunturialueiden pesimäkanta käsittää noin 250 000 paria. Kun Metsäkeskus päivitti metsälain tul kintaa, se katsoi, että moni aiemmin ka peampana rajattu kohde ei enää täyttänyt lain vaatimuksia ja poisti niiltä metsäla kikohteen suojan. Siksi Metsäkeskus halusi päivittää ja yhtenäistää lain tulkintaa. Lounais-Suomessa myyrien määrässä on suurta paikallista vaihtelua. Alustava vertailu pal jasti, että metsälain nojalla ennen suojel tuja alueita jäi uuden tulkinnan mukaan suojelun ulkopuolelle jopa 8700 hehtaaria. (RK) Malmialueilla arseenia SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN ja Geologian tutkimuskeskuksen tuoreen selvityksen mukaan Lapin laajoilla potentiaalisilla malmialueilla esiintyy myös haitallisia aineita, kuten eräitä metalleja ja arseenia. Pohjanmaalla myyriä on hyvin vähän. 10 SUOMEN LUONTO 9/2019 LUONTO, YMPÄRISTÖ JA TIEDE NYT Skandien lapinsirkut vähenivät NORJAN ja Ruotsin tunturialueilla pesivän lapinsirkun on arvioitu vähentyneen noin viiden prosentin vuosivauhtia vuodesta 2006 alkaen. Esimerkiksi Kittilän Kuotkoon suunniteltu kultakaivos sijaitsee alueella, missä maaperän arseenipitoisuus on korkeampi kuin ohjearvo, jota käytetään maaperän pilaantumisen ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Paikoittain myyriä esiintyy kuitenkin runsaasti. Puroa ympäröivä var jostava metsä säilyttää kostean pienilmas ton ja on monille lajeille tärkeä. Näin moni lain nojal la aiemmin suojeltu puronvarsimetsä pu tosi suojelun ulkopuolelle. Suomen Luonto pyysi Metsäkeskusta vertailemaan metsälain nojalla suojeltu ja hehtaareja ennen lain tulkinnan päivi tystä ja sen jälkeen
Niiltä jalan ty veä verhoava tuppi ja jalan yläosan rengas puuttuvat. Se kasvaa sekä Euroopassa että Aasias sa, mutta myös Amerikassa, jonne se lienee saapunut koristepuuistutusten myötä. Kavalakärpässienen myrkyt ovat solumyrkkyjä, ama ja fallotoksiineja, jotka vaikuttavat maksan ja munuaisten soluihin tuhoamalla ne. Löydöt olivat yllätys, mutta toisaal ta lajista on tehty viime aikoina uusia havaintoja muun muassa Lohjalta ja Raaseporista. Suomessa kavalakärpässie ni suosii tammea ja pähkinää kasvavia lehtoja. LASSE KOSONEN IL M IÖ M ÄI ST Ä Kavalakärpässieni leviää pohjoiseen 9/2019 SUOMEN LUONTO 11 JAR K K O KO RH O N EN Jalan tuppi ja rengas ovat kavalakärpässienen tärkeitä tuntomerkkejä.. Laitilasta löytyneiden kavalakärpässienien myötä le vinneisyyden raja siirtyi kertaheitolla 60 kilometriä poh joiseen. Aikaisempia löytöjä oli tiedossa Turun seudulta, erityisesti Ruissalosta, lou naissaaristosta ja Ahvenanmaalta. Suomes ta myrkytyksiä ei tunneta, kiitos lajin harvinaisuuden. Arviolta 50 gramman annos johtaa hoitamattomana kuolemaan. Erityisesti vihreät haperot ovat ai heuttaneet väärinmäärityksiä. Kavalakärpässieni tunnetaan tappavan myrkyllisenä sienenä, jonka tilillä on arviolta 90 prosenttia maailmal la kuolemaan johtaneista sienimyrkytyksistä. Lienee mahdollista, että ilmaston lämpenemi nen auttaa useiden sienilajien leviämistä kohti pohjoista. Ruutu ha peron ja koivu haperon lakit ovat hyvin samanvärisiä. Muualla maailmassa kavalakärpässienellä on laaja levinneisyys. IS TO CK PH O TO KAVALAKÄRPÄSSIENI (Amanita phalloides) löy dettiin äskettäin Laitilasta, VarsinaisSuomesta ja Es poon Haukilahdesta. Kavalakärpässientä on kerätty useimmiten herkkusie nenä tai haperona
Näytealoista puolet oli rehevissä ja puo let karuissa metsissä. Moni laji taantuu Euroopassa juuri muuttoja talviaikaisen pyynnin vuoksi. Näytealoilta löytyi yhteensä 151 jäkälä lajia, joista 12 on Ruotsissa uhanalaisia. Kannat ovat romahtaneet yleisimmillä ja runsaimmillakin lajeilla kiihtyvää vauhtia koko mantereella ja liki kaikissa elinympäristöissä. Lintujen väheneminen käy ilmi sekä pesivien parien laskennoista että säätutkissa näkyvistä muuttoparvien kaiuista. Tuore kansainvälinen tutkimus osoittaa kuitenkin, että maanosamme suot ovat viimeisen kolmensadan vuoden aikana käyneet selvästi kuivemmiksi. Tutkimus koski 529 lajia, yli kolmea neljäsosaa Pohjois-Amerikan lajistosta. Toki niillä elää niukemmin eliölajeja kuin lehdoissa tai lintuvesillä, mutta esimerkik si jäkälille karut metsät ovat arvokkaita. LA A M A N EN / VA ST AV A LO BIR D LIF E Lähi-itä on muuttolintujen surmanloukku L ÄHI-IDÄN 17 maassa tapetaan joka vuosi laittomasti keskimäärin 17,5 ja enimmillään 27 miljoonaa lintua, eniten Egyptissä, Syyriassa, Libanonissa, Saudi-Arabiassa ja Iranissa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi onkin tärkeää, että hiili pysyy turvekerrostumissa eikä vapaudu ilmaan. Tutkimus, johon osallistui tutkijoita myös Helsingin yliopistosta, julkaistiin Nature Geoscience -tiedelehdessä lokakuussa. Sen sijaan putkilokasvi, lintu ja ko vakuoriaislajisto on monimuotoisempaa rehevämmissä metsissä, joita on kuiten kin suojeltu suhteessa huomattavasti vä hemmän kuin niiden osuus metsäalasta edellyttäisi. Lintuja ammutaan näiden valtioiden lakien ja sopimussitoumusten vastaisesti huvitteluna, harvemmin ruoaksi. PERTTI KOSKIMIES Euroopan suot entistä kuivempia EUROOPAN soissa on viisinkertaisesti hiiltä verrattuna Euroopan metsiin. Karujen metsien suojeluarvo on sitä korkeampi, mitä täydellisemmin met sätalous on rehevämpiä metsiä köyhdyttä nyt. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin puissa kasvavaa jäkälälajistoa 84 män tymetsävaltaisella näytealalla Ruotsissa. Niukimmin lajeja oli turvemaiden metsissä, joissa puuta oli kasvualustaksikin vähiten. PIIA AHONEN Lintukannat romahtaneet Pohjois-Amerikassa LINTUJA elää Pohjois-Amerikassa nykyisin lähes kolme miljardia yksilöä vähemmän kuin 50 vuotta sitten, mikä vastaa peräti 29 prosentin katoa. 12 SUOMEN LUONTO 9/2019 LUONTO, YMPÄRISTÖ JA TIEDE NYT EE R O J. PERTTI KOSKIMIES. Lajeista 148 kasvaa kuolleella, 84 eläväl lä puulla. Lajimäärä oli karuissa mineraalimai den metsissä Etelä ja KeskiRuotsissa kor keampi kuin rehevämmillä metsämailla, PohjoisRuotsissa yhtä suuri kuin rehe vissä luonnonmetsissä. Suuri osa Ruotsin ja Suomen suojelu alueista on karuja metsiä, joista jäkälille arvokkaita ovat varsinkin kallioiset, va loisat metsät hitaasti lahoavine kuolleine puineen. Vaarana on, että suot muuttuvat kuivumisen myötä hiilinieluista hiilen lähteiksi. Soiden kosteusvaihteluja selvitettiin turvekerroksissa säilyvien yksisoluisten eliöiden, kuoriameebojen, avulla. PERTTI KOSKIMIES Karut metsät ovat jäkälille tärkeitä KASVIMAANTIETEEN opettajani, pro fessori Leena Hämet-Ahti kehotti mei tä 1970luvun biologian opiskelijoita vie mään ulkomaiset vieraamme karuihin metsiin, Suomelle ominaiseen mutta Eu roopan mittakaavassa erikoiseen luontoon. Kuoriameebat reagoivat herkästi kosteuden muutoksiin ympäristössään. Lajiston run saussuhteet vaihtelivat metsätyypiltä toi selle, mutta mikään lajeista ei kasvanut vain yhdellä niistä. Linnut ilmentävät luotettavasti luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien toimintaa, joten lintukato kielii eliökunnan köyhtymisestä laajemminkin. Joukkopyynti verkoin, liimoin ja muin satimin sekä ampuminen kohdistuu yli 400 lajiin, myös punasotkan ja turturikyyhkyn tapaisiin globaalisti uhanalaisiin lajeihin
Uumajan yliopiston Norrbyn asemalla seu rataan rannikkovesien tilaa ja ennakoidaan tulevaa kokeellisten tutkimusten avulla. Maailmalta K AT RI IN A KÖ N Ö N EN M A RK U S N O RD IN. TEKSTI RIITTA VAURAS KUVA JAAKKO VÄHÄMÄKI / VASTAVALO POHJANLAHDEN ainoa merentutkimus asema on Ruotsin rannikolla Merenkurkussa. Uumajan yliopiston merentutkimusase malla seurataan myös kalakantojen tilaa. Vieraslaji liejuputkimato on levittäytynyt vapautuneille pohjille. Myös itämerensimpukka on runsastunut, koska katkat eivät enää häiritse pikkusimpukoita muljaamalla pohjasedimenttejä.” Mutta voimistuvatko nyt havaitut muu tokset meriekosysteemissä. Sen sijaan kelluvaa kasviplank tonia, varsinkin suurikokoisia piileviä on vähemmän,” Wikner summaa. Meriharjusta tavataan koko Pohjanlahden rannikolla Ruotsin puolella, mutta meiltä se on lähes kadonnut. Suuria piileviä ei ole enää riittävästi ruokkimaan pohjan pikkuäyriäisiä. Merenkurkussa tutkitaan tulevaa Pohjanlahden rannikkoa Suomen puolella Närpiössä. Aseman johtaja Johan Wikner kertoo, että Pohjanlahden ja varsinkin Perämeren ulappaalueiden rehevöityminen on vähäistä. Tätä tutkitaan merentutkimusaseman isoissa koealtaissa. Niissä voidaan seurata miten ravintoverkot reagoivat muutoksiin esimerkiksi veden läm pötilassa tai suolaisuudessa. ”Syynä saattaa olla nälkä. ”Syitä kalakatoon pitäisi tut kia yhdessä suomalaisten kanssa”, ehdottaa Johan Wikner. Sadannan lisääntymisen myötä rannikko vedet ovat kuitenkin samenneet, ja jokien tuoma lisääntynyt orgaaninen aines on mut kistanut ravintoverkkoa. Pohjanlahden rannikkovedet ovat muuttumassa. Myös tutkimus alus Arandan Selkämeren näytteissä katkat ovat huvenneet. 9/2019 SUOMEN LUONTO 13 9/2019 SUOMEN LUONTO 13 Valkokatk a elää Itämeren liejupohjil la. Dramaattisin muutos tapahtui vuositu hannen vaihteessa, kun valkokatkat lähes katosivat rannikkovesistä. Tästä on kiittäminen metsiä, väen ja maata louden vähyyttä sekä maaperän luontaises ti alhaista fosforipitoisuutta. Ruotsissakin saaliit ovat huvenneet. ”Eliöyhteisöstä voidaan haluttaessa suo dattaa pois tietynkokoiset eliöt – esimerkik si suuret piilevät – ja seurata tämän poiston vaikutusta muuhun ravintoverkkoon”, Wik ner selittää. ”Bakteerit ovat runsastuneet, samoin sii malliset levät. n Pohjaeläinten tutkimusta
14 SUOMEN LUONTO 9/2019 Autokaupan ketunpennut Cityketut omaksuvat asuinpaikastaan kaiken oppimisen arvoisen. TEKSTI JA KUVAT TUOMAS HEINONEN KOHTAAMISIA
Ison rakennuksen alle oli usei ta kulkureittejä, ja siellä oli todennäköisesti satoja neliöitä tyhjää tilaa. Välillä ne puikah tivat näkyville eristeiden styroxpallerot turkissaan. VANHEMPIEN VALITSEMA asuinpaikka ohjaa lap sia eri harrastusten ja kiinnostusten pariin – niin myös ketuilla. Ympäristössä oli pal jon uusia hajuja, ääniä, hahmoja, makuja – pelot tavimpina linja ja kuormaautot, joita alkuun piti paeta talon alle. Tasapainoilu vaatii pieneltä ketul ta koordinointikykyä, kun kaikki neljä tassua pitää asettaa oikein ja samalla tarkkailla mitä ympärillä tapahtuu. Nuori kettu tunkee kuononsa joka paikkaan. (Kuvauksissa ei ole käy tetty mitään houkuttimia, jotta kettu esimerkiksi työntäisi kuononsa pakoputkeen.) n 1. Parasta autoissa ehkä kuitenkin oli se, että niitä pystyi myös puremaan. Taitojen ja rohkeuden kehityttyä alkoi kiipeily ren gaskasan päällä. Citykettujen asuinpaikat voivat olla kolkon tuntuisia, mutta ruoka on lähellä: kaupungissa on tarjolla rottia, kaneja, raatoja ja ruuantähteitä. 1. KIERRÄTYSRENKAAT olivat leikkipaikkana ehdo ton hitti. PARKISSA OLEVAT AUTOT olivat renkaiden jäl keen seuraava kiinnostuksen kohde, niissä oli pal jon uusia hajuja ja makuja – niitä pystyi nuolemaan. 2. Renkaiden keskeltä on hyvä tarkkailla maailmaa. 3. Ulkopuolelta oli kuultavissa, kun pennut leikkivät talon alla. 2. Viereisellä tontilla sijaitsee huolto asema, ja pennut tottuivat nopeasti ihmisiin ja kau punkielämään. PENTUJEN KASVAESSA ne alkoivat tutkia niille täysin uutta ulkomaailmaa. 9/2019 SUOMEN LUONTO 15. Päästömittaus käynnissä. Paljon tunneleita ja useita reittejä, joissa leikkiä hippaa sisarusten kanssa. Renkaiden suo jasta oli myös hyvä kurkkia ohikulkevia ihmisiä. Nämä kettuvanhemmat olivat valin neet kodikseen automyymälän, jonka alla ne kas vattivat pentujaan. Hyvinhän se pienokaisilta sujui. 3
16 SUOMEN LUONTO 9/2019 Vierailimme kolmella maatilalla, jotka etsivät ratkaisuja ruuan tuotantoon ja ilmastonmuutoksen torjuntaan vallankumouksellisesti pieniltä peltolohkoilta. TEKSTI JOHANNES ROVIOMAA KUVAT TOUKO HUJANEN MAANVILJELYKSEN SUPERTÄHDET
9/2019 SUOMEN LUONTO 17 Uudistavassa maanviljelyssä keskitytään maaperän kuntoon, vesitalouden parantamiseen ja monimuotoisuuden turvaamiseen.
Repalaisimmat alushousut voitta vat. Api lanjuuret ovat kasvaneet näistä läpi! Tä tä minä en ole tehnyt.” Malinit ovat osallistuneet toukokuus ta lähtien Soilfoodviljelijöiden kalsari haasteeseen, jossa maanviljelijöiden teh tävänä oli haudata puuvillaalushousut maahan kolmeksi kuukaudeksi. Samalla peltolohkolla, josta apilan juurten rikkomat kalsarit nousivat esiin, on käynnissä hiiliviljely. ”Kaivatko ne kalsarit esiin!” Eliisa Malin huutaa aviomiehelleen. Maanvilje ly on jatkuvaa taistelua muuttuvien olo suhteiden keskellä. Elokuu on puolessavälissä. ”Kato! Onhan nämä hajonneet. Tuloksia jaetaan maanviljelijöiden Whats Appryhmissä. Mika Malin upottaa kätensä kop puraiseen peltoon, joka on ollut hevos ten laidunmaana tänä kesänä, ja nostaa puuvillaiset alushousut ilmaan. Seisomme maatilan eteläisellä rinteellä, jossa syysvilja tu lee kasvamaan. Ennen kuin lapset hae taan koulusta, on etsittävä maan sisään kätketty aarre. 18 SUOMEN LUONTO 9/2019 Sadepilvet ovat pesineet Vihtiin, Vie relän luomutilan ylle uhkaavasti. Malinit ovat mukana maanviljelijöis tä ja tutkijoista koostuvassa Carbon Eliisa Malin ja Veikkokoira vihtiläisen Vierelän tilan etelärinteessä, jossa pian kasvaa syysvilja.. Ne olisivat hajonneet parem min, jos kasvukausi olisi parempi”, sa noo Mika, joka on yksi Soilfoodin asian tuntijamyyjistä. Kalsarihaasteen tarkoitus on tutkia leikkimielisesti vakavaa aihetta, jonka varassa maanviljelijöiden elinkeino – ja kokonainen ekosysteemi ovat: maan ra kennetta, mikrobistoa ja ravinnekiertoa. Puhelin pirisee taukoamatta päivit täin, sillä maanviljelijät tarvitsevat jat kuvasti apua ja ohjeistusta. ”Toivoin, että ne olisivat kuluneet enemmän. Yritys tuottaa teollisuuden sivuvir roista lannoitteita ja maanparannus aineita, auttaa maanviljelijöitä paran tamaan satoja ja maan kasvukuntoa
Eliisa on kas vipatologi ja Mika kasvinviljelytieteilijä. Se soveltuu muokkauksen lisäksi nurmen loppukäsittelyyn. ”Tehdään me täällä muutakin kuin hautaamme kalsareita”, Mika sanoo. Eliisa Malin toteaa tyttärensä kanssa, että Vierelän tilalla koittaa pian härkäpavun sadonkorjuuaika.. He kasvattavat myös kauraa, härkäpa pua ja tänä vuonna kokeilumielessä tat taria. Traktori ja kultivaat Haluamme lisätä multavuutta, minimoimme muokkauksen ja huolehdimme maan vihreydestä. Isäni on sanonut, et tä maahan ei saa rakastua”, Eliisa sanoo. Yhteensä heillä on 140 hehtaaria maa ta, jota rakastaa. Malinit ovat opiskelleet agronomeik si Helsingin yliopistossa. 9/2019 SUOMEN LUONTO 19 Action ryhmässä. ”Synnyin tälle tilalle. Suomessa on tällä hetkellä yli sata hiiliviljelijää. Hiili jää humukseen tai kuolleeseen mi krobimassaan”, Eliisa sanoo. Kaura on onneksi kas vanut erinomaisesti”, Mika kertoo. ”Siten mak simoimme hiilen sitoutumisen maahan. Rakastuin teini nä mieheeni, joka on yhtä hulluna maa perään kuin minä. Se kehittää menetel miä, joilla hiiltä saadaan sidottua pysy västi maaperään. Sen jäl keen haluamme lisätä multavuutta, or gaanista ainetta, minimoimme muok kauksen ja huolehdimme maan vihrey destä”, Eliisa selostaa. Hiiliviljelyssä maata muokataan mah dollisimman vähän, ja kasvipeite säilyte tään vuodenkierrossa mahdollisimman pitkään. Ei vain omantunnon vuoksi ”Yritämme aktiivisesti kehittää itseäm me ja tilaamme. Malinien mailla viljojen alta pilkottaa aluskasvillisuutta ja kerääjäkasveja, ku ten valkoapilaa ja italianraiheinää, jot ka jatkavat syksyllä puinnin jälkeen yh teyttämistä pakkaseen asti. Eliisa kiipeää traktoriin, jonka peräs sä on jäykkäpiikkinen kultivaattori. ”Pellon perusasioiden on oltava kun nossa, ojituksen täytyy toimia. ”Vuoden pahin floppi on kuivuuden takia härkäpapu. Haluamme oppia ja omaksua uusia tapoja viljellä ja samal la parantaa maatilan kannattavuutta”, Eliisa sanoo. Carbon Actionissa tutkijat, viljelijät ja yritykset toimivat yhteistyössä hiiltä si tovan viljelyn edistämiseksi. Joka vuosi tilalla kokeillaan uusia kasvilajikkeita ja viljelytapoja. Ma linit viljelevät nurmea, jonka osuus on 30–40 prosenttia kaikesta pintaalasta
On aika hakea lapset koulusta. Eliisa hyppää traktorin hytistä pel lolle. ”Kaksi tai kolme viikkoa sadonkorjuu seen”, sanoo Ville, 11, joka auttaa van hempiaan myös peltotöissä. Traktorilla ajaminen käy kuin ammattilaiselta. Härkapavun kanssa pellolla kasvaa val koapilaa. Mat kalla pysähdymme katsomaan härkäpa pulohkoa. Tämä kyseinen hiiliviljelylohko on ole massa pelkästään rakkaudesta vaimoa ni kohtaan”, Mika sanoo. ”Toisaalta se on hienoa orgaanista ai netta...”, Eliisa sanoo. ”Se ei ole enää niin mukavaa, kun kyl vän tähän muutaman viikon päästä. Maanviljelijä Pertti Piutula ja agronomi Jukka Rajala ovat tulleet joutsenolaisen Tyynelän tilan Pellonpiennarpäiville.. Suomenlapin koira Veikko seuraa uskollisesti vieressä. Maanviljelijöiden tulevaisuuden teh tävä ei ole ainoastaan ruokkia maapal lon väestöä, vaan olla mukana pelasta massa ekosysteemi välittömältä katast rofilta. Ne molemmat sitovat typpeä, joka näkyy pieninä pallomaisina muo dostelmina juurissa. ”Yksi kokeilumme tänä vuonna on se, että rikomme nurmea ilman kyntämistä. ”Niin on”, huokai see Mika. ”Voi olla aika lähellä totuutta”, sanoo Eliisa, joka nostaa juurinystyrät ilmaan. Tykkään kaikista töistä, mutta sadon korjuusta eniten. Lapset saavat jatkaa, jos heillä on kiinnostusta”, Eliisa kertoo. ”...joka vähitellen hajoaa peltoon ja tuottaa katetta, lisää multavuutta ja suojelee haarniskan tavoin kaikelta epäedulliselta”, Eliisa jatkaa. On gelma on se, että nurmesta tulee turpei nen, kun se kasvaa pitkään”, Mika ker too. Se on kunnianhimoinen ta voite, johon myös Suomi on sitoutunut. 20 SUOMEN LUONTO 9/2019 tori pitävät niin kovaa meteliä, että puhe on keskeytettävä hetkeksi. Sade ropisee auton tuulilasiin. ”Ainakin haluaisin maanviljelijäksi. Meillä on nyt valitet tavasti puimurissa hihnaongelma”, Vil le kertoo. EU:n maataloustuissa on valtava vipu Tuet voisi kohdistaa menetelmiin, joilla ruoka tuotettaisiin luonnonmukaisemmin. ”Olemme ajatelleet, että sijoitamme tulevaisuuteen. Eliisa ja Mika Malin haluaisivat ostaa tilan läheltä lisää maata, vaikka se on taloudellisesti haastavaa. Euroopan unioni on asettanut tavoit teekseen vähentää kasvihuonekaasu jen nettopäästöjä peräti 80–95 prosent tia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä