9 10.11.2016 Irtonumero 9 € S U O M E N L U O N T O 9 | 2 16 M E T S ä S O p U L i. E L ä iN h O iT O L a N a S U k iT . E L ä iN iS ä T . v U O T O S T a a S E S iL L ä . 30 –33 lahon puun seppä Taitava ja tavoiltaan hillitty valkoselkätikka sai vahvistuksia idästä. S iE N ia T L a S . L ä ä k k E iT ä k a S v E iS T a . 75 vUOTTa LUON N O N ÄÄ N E N Ä Sie nt en pa ika t ka rt al le , S. p O h jO iS iN ä ä r ip iS T E . eläinhoitolan monenlaiset asukit VUotos jälleen uhattuna Suomen pohjoisin ääripiste TieToa luonnosTa. T a Lv E h T iM iS E N M O N E T T a v a T . v a L k O S E L k ä T ik k a
LO P P U s y K s y syksyn sinnittelijätt kuva jari kOSTET / TekSTi hEikki vaSaMiES. Punasyyskorennot ja kukkakärpäsiin kuuluva keltasäärihelosurri lepäilevät matalalta paistavan auringon lämmittämällä kivellä. MONET hyönteiset jatkavat lentoaan niin kauan kun lämpötila vielä nousee päivisin plussan puolelle
TaaS sukelletaan kaamokseen. On käyty kalassa ja metsällä, ja vetäydytty talveksi etelämmäs tai meren äärelle. On talviturkkia, suojavärin vaihtoa, lumijalkaa, ravinnon varastointia, talvipesien ja kieppien tekoa, horrosta ja talviunta. Miksi meillä ihmisillä ei ole mitään sopeutumia kaamoksen ja talven varalle. Sekään ei enää onnistu ihmisiltä, vaikka niin Pohjolaa lienee alun perin asutettu. Useimmilla nisäkkäillä on erilainen strategia – ne ovat liikkeellä etenkin iltaja aamuhämärissä. no. sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi tilaajapalvelu: (09) 228 08210 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Päätoimittaja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö Antti Halkka 050 308 2795 AD Marika Eerola 050 542 4491 Apuna taittotyössä Nanna Särkkä Toimittajat Alice Karlsson 044 333 5036 Johanna Mehtola 050 308 2186 Jouni Tikkanen 044 278 8656 Verkkotuottaja Laura Salonen (vs.) 050 346 0821 (Annakaisa Vänttinen) Toimituksen assistentti Elina Juva, 050 452 2347 Ilmoitusmyynti Arja Blom, 045 646 6611 ilmoitukset@sll.fi ja blom.arja@gmail.com Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry www.sll.fi Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Sopeutumattoman ei auta kuin turvautua kirkasvalolamppuun ja D-vitamiinikuuriin. Se tulee joka vuosi, mutta siihen ei millään sopeudu. Liian pohjoiseen. Ka N SI KU Va pääkirjoitus Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. kovilla pakkasilla tämä sopeutuja kaivautuu lumikieppiin. Lyhyen päivän se käyttää tarkkaan hyväksi ruoanhaussa. Ihmisapinoista menestyksekkäin, ihminen, on älyään käyttäen (ja kroppansa unohtaen?) kyennyt levittäytymään koko pohjoiselle pallonpuoliskolle. Kärsin kaamosunettomuudesta: herään keskellä yötä ja valvon pari tuntia ennen kuin uni taas tulee. 4 Suomen luonto 19/2016 pe n tt i so rm u n en / va st av a lo riekko saa talveksi suojavärin ja hangella kantavat lumijalat. Lisää tikka-asiaa sivuilla 16–25. Esimerkiksi näätä samoilee talviyönä 4–5 kilometriä etsien lähinnä myyriä ravinnokseen. Talviuniloma ei kyllä olisi pahitteeksi... www.climatecalc.eu Cert. Useimmat linnut nukkuvat koko pimeän ajan. hEikki vaSaMiES päätoimittaja heikki.vasamies @suomenluonto.fi. CC-000026/FI Luonnonystävän ykköslehti Suomen Luonto 9/2016, 75. valkoselkätikka sai vahvistusta venäjältä ja voi nyt hyvin, sen todistavat tämänvuotiset 140 pesimäreviiriä. Se asettaa ympäristövaatimukset tuotannon kaikille vaiheille. Vaivaa helpottaisi puoli tuntia kirkasvaloa heräämisen jälkeen. kannen kuvasi vesa huttunen. Eläimillä on talvisia sopeutumia riittämiin. Ne eläimet, jotka eivät siedä talvea, vaeltavat tai muuttavat leudommille alueille. vuosikerta m a rik a ee r o la www.facebook.com/suomenluonto www.instagram.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto Verkossa luonnon uusimmat kuulumiset: www.suomenluonto.fi Lehden digitaalinen näköisversio: www.lehtiluukku.fi sopeutumattomat Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki sähköposti: etunimi. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. Toiseksi pohjoisin apinalaji japaninmakaki tulee toimeen vielä Honshun saaren pohjoiskärjessä, karkeasti Espanjan Barcelonan korkeudella. Käpytikka tulee yöpymiskololleen joka ilta noin vartti auringonlaskun jälkeen, ja herää aamulla pirteänä vähän ennen auringon nousua. Sen toivesaalis orava lepäilee hyvin vuoratussa pesässään, jossa pakkasillakin on leppeät +10–20 astetta lämmintä. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/ SL16_09/2016 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki. Olemmeko Pohjolassa lajimme luontaisen esiintymisalueen ulkopuolella
52 Jälleen kerran Vuotos vuotoksen allashanke nousi haudastaan. 58 26 36 75 vUOTTa LUONNON ÄÄNENÄ sopeutumattomat m a rk u s si rk k a Tenojoki erottaa Suomen Norjasta ja maamme pohjoisin piste sijoittuu sen keskelle. 40 Uuteen alkuun loukkaantuneet ja sairaat eläimet saavat eläinhoitoloissa toisen mahdollisuuden. 46 Lääkkeitä luonnosta kasveista löytyy jatkuvasti uusien lääkkeiden raaka-aineita. monille eläimille se on ainoa mahdollisuus selvitä ankeiden aikojen yli. 26 Eläinmaailman erilaiset isät kahden vanhemman malli ei ole aina normi eläimilläkään. Isä hoitaa eläimilläkin on yksinhuoltajaisiä ja kahden koiraan pesueita. 19/2016 Suomen luonto 5 Sisällys 9/2016 Suomen pohjoisinta pistettä etsittiin Suomineidon päälaelta. 58 Suomen katolla suomen pohjoisin piste on vapaana virtaavalla tenolla. tiukan paikan tullen koiras jopa ”synnyttää”. hEikki vaSaMiES päätoimittaja heikki.vasamies @suomenluonto.fi jo rm a lu h ta / le u ku a n tt i ko li rantakää rmeet ovat näihin aikoihin koloissaa n horrostam assa. 30 Sieniä Suomen kartalle suomen sieniä on alettu pistää kartalle. 36 Hyvää horrosta! nyt on aika painua horrokseen. h a rr i n u rm in en 14 Aarniometsän ruohonleikkuri metsäsopuli kerää kiireesti talvivarastoja. sieniatlas rakentuu harrastajien avulla. Vakiot 6 luonto ja ympäristö nyt 12 maailmalta 35 petelius 57 vahtikoira 64 homo sapiens 66 kotona, retkellä, virikkeitä 72 havaintokirja 74 lukijoilta 76 kysy luonnosta 82 vähäisiä tutkimuksia 52 Vuotos halutaan taas hukuttaa vuotoksen suot turvaavat lukemattomien lintujen pesinnän. 16 Tikkametsän herrasväkeä valkoselkätikka, valkkari, oli kadota luonnostamme, mutta toisin kävi. 40 Orvon oravanpoikase n ruokahetki pyhtään lintuhoitolass a. Horroksen aika sammakot, käärmeet, lepakot, siilit ja monet muut ovat nyt kirjaimellisesti kohmeessa.
päinvastoin. a ri k a a r a k a in en / pr o lu o n to ku va näätä on telkälle näätä TekSTi piia ahONEN hyvä myyrävuosikaan ei saa näätää luopumaan pesäkolojen putsauksesta. Luonto, ympäristö ja tiede nyT T o im iT Ta n u T jO U N i T ik k a N E N 6 Suomen luonto 19/2016 Näätä viihtyy vanhoissa mäntymetsissä.. näädillä on viivästynyt sikiönkehitys. ne parittelevat kesällä, mutta sikiö alkaa kehittyä vasta kuuden kuukauden kuluttua. TIESITKÖ
2 pyrSTöTiaiSET / Jos metsä onkin hiljainen, voi verkkaisesti kävelevän retkeilijän yllättää varsin sirkeä sakki. Kuten esimerkiksi upeat lahopuut, jotka ovat kuin metsän taajamia – täynnä elämän jälkiä. Vaihtoehtosaalishypoteesi olettaa, että pedot keskittyvät myyrien pyyntiin, kun niiden kannat ovat tiheät. Jos myyräkannat ovat syksyllä huipussaan ja pysyvät kohtalaisina talven yli, näätiä on keväällä paljon pesiä verottamassa.” n KIIKArISSA Toimittaja vinkkaa kauden kuumimmat luontoasiat. jOhaNNa MEhTOLa jo h a n n a m eh to la kaarnakuoriaisten käytävistä syntyy upeaa ornamenttia. a rt o ju vo n en / lin tu ku va pyrstötiaisen tunnistaa pitkästä pyrstöstä. ”Näätä on tehokas ja oppivainen kolopesien ryöstäjä. Mukavampihan se onkin viettää yhdessä! 3 rUSkaN rippEET / Tänä syksynä olemme saaneet nauttia värikkäästä ruskasta.Myös maaruskassa on ollut upeita sävyjä aina metsäkurjenpolven punaisesta hehkusta lähtien. ”Myyrien runsaus todennäköisesti pitää yllä runsasta näätäkantaa ja auttaa erityisesti nuoria näätiä selviytymään talvesta. Kysyimme viime numerossamme, mikä on kaunein ruskakasvi. ”Tuloksia selittänee toisaalta näädän erikoistuminen kolopesiin ja toisaalta myyräkantojen vaikutus erityisesti nuorten näätien selviytymiseen”, sanoo tutkimusprofessori Hannu pöysä Luonnonvarakeskuksesta. Myyräkantojen romahtaessa pedot siirtyvät vaihtoehtosaaliiseen, kuten lintujen muniin ja poikasiin. Yhdessä parvessa voi olla tusina tiitittävää pitkäpyrstöä, jotka ovat lyöttäytyneet porukkaan talven ajaksi. Pitkäikäisenä ja paikkauskollisena lajina se ryöstää telkänpesiä, olipa myyriä paljon tai vähän”, Pöysä selittää. Telkkätutkimuksessa kävikin toisin: telkän vuotuiset pesätappiot olivat sitä suuremmat, mitä tiheämmät olivat kevään myyräkannat. Myyräkannan romahduksen pitäisi siis heijastua lintujen pesätappioiden kasvuna ja vastaavasti myyrien runsastumisen näkyä parempana perheonnena. H yvinä myyrävuosina pedot jättävät usein linnunpesien verottamisen vähemmälle, mutta päinvastoinkin voi käydä. Saimme yli 500 vastausta. Linnut näyttävät ihan tikkareilta pitkine pyrstöineen ja pyöreine olemuksineen. v el la m eh to la. ” Myyrien runsaus todennäköisesti pitää yllä runsasta näätäkantaa.” 19/2016 Suomen luonto 7 1 ihaNa LahO / Kun luonto näin syksyn tullen riisuu vihreää palttootaan, sen alta paljastuu paljon sellaista, mitä ei kaiken kesäisen yltäkylläisyyden keskellä meinaa huomata. Polun varren puihin pelmahtava pyrstötiaisparvi saa taatusti hymyn huulille. Kaarnakuoriaisten taidokkaita ornamentteja ja tikkojen täsmällisiä iskun jälkiä voi ihailla hiljaisessa metsässä kaikessa rauhassa. Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat testasivat niin kutsuttua vaihtoehtosaalishypoteesia telkällä, joka on kolopesijä ja jonka pahin pesärosvo on näätä
Ympäristövaikutusten arviointiin otettu tutkimusalue on kooltaan noin 13 neliökilometriä. liity vilkkaaseen keskusteluun osoitteessa www.facebook.com/ suomenluonto. iso nokka haihduttaa lämpöä tehokkaammin kuin pieni. Luonnontilaisia ovat myös alueen lampien eli Umpilammen ja Kauhajärven rantavyöhykkeet. pErTTi kOSkiMiES Suomen Luonto kasvaa Facebookissa SUOMEN LUONNON seuraajien määrä suurimmassa sosiaalisen median kanavassa Facebookissa ylitti lokakuun lopussa jo 80 000 rajan. Vaihtoehtona on edelleen myös Satakunnan Eurajoki, jonne muut Suomen ydinjätteet on tarkoitus sijoittaa. riiTTa aNgErvUO ilmastonmuutos suurentaa linnun nokkaa LiNNUT SääTELEväT ruumiinlämpöään ja nestetasapainoaan nokan kautta. Pohjaan vajoava uusi levämassa puolestaan aiheuttaa hapettomuutta ja sisältää ravinteita. aNTTi haLkka Fennovoima haluaa haudata ydinjätteet suon alle Meribiologi Heidi Arponen kuvaili 7.10. Siellä Fennovoima haluaa etsiä sopivia kohteita koko kunnan alueelta. ilmaston lämmetessä monen lintulajin ravinto muuttuu, joten ilmasto vaikuttaa nokan kokoon ja muotoon myös tätä kautta. Suomen Luonnon #muutos-verkkolehdessä, miten Itämeren pääaltaan pohjasta vapautuvat ravinteet hidastavat rakkolevän toipumista ulkosaaristossa. varsinais-suomessa saariston luonnonarvoja vaaliva arkipelagia-seura on käynnistänyt kolmivuotisen hankkeen, jonka tarkoitus on selvittää isoapollon esiintyminen ja suojeluun vaadittavat toimet. (jt) FENNOvOiMaN ydinvoimala alkaa monien yllätykseksi tutkia ydinjätteensä loppusijoituspaikaksi Pyhäjoen Sydännevan alla olevaa kalliota. Minimiravinne fosfori liukenee veteen hapettomissa oloissa. Sydänneva on keskiosistaan ojittamaton 100–200 hehtaarin alalta. Pyhäjoen, alavieskan ja Kalajoen taajamat sijaitsevat reilun kymmenen kilometrin päässä, ja Merijärvi vain kuuden kilometrin etäisyydellä. m a rk o sa u kk o h eid i a rp o n en isoapollo ri it ta a n ge rv u o. Sydänneva sijaitsee alle 20 kilometrin päässä ydinvoimalan esirakennustyömaasta. Luonto, ympäristö ja tiede nyT 8 Suomen luonto 19/2016 ” Itämeren pääaltaan laajat hapettomat pohjat ylläpitävät rehevöitymisen kierrettä.” isoapolloa vaalitaan varsinais-Suomessa iSOapOLLOja on ollut suomessa parhaimmillaan tuhansittain, nyt niitä lentää enää muutama sata lähinnä lounais-suomessa. kulunut kesä ei ollut isoapollolle edellistä parempi. luontoharrastajilta toivotaan havaintoja lajista, ja mukaan odotetaan myös maanomistajia, sähköyhtiöitä ja viranomaisia. nokka on sopeutunut vuosituhansien kuluessa linnun käyttämään ravintoon. (JT) Näkymä Sydännevalle. Sydänneva on osaksi luonnontilainen suo Pyhäjoen ja Kalajoen kuntien rajalla. tuore Biological Reviews -tiedelehdessä julkaistu katsaus osoittaa, että ilmaston lämmetessä myös nokan koko voi muuttua, kun lintu sopeutuu uusiin lämpöja kosteusoloihin. Tännekö sijoitetaan ydinjätteet. Suomen Luonto on Facebookissa toiseksi seuratuin suomenkielinen aikakauslehti ja jättää jälkeensä Seiskan, Urheilulehden ja Me Naiset. euroopassa nokan muutoksia on seurattu esimerkiksi varpusella, sinija talitiaisella, kesykyyhkyllä ja viherpeipolla. ”On erittäin valitettavaa, että juuri alueemme arvokkain ja koskemattomin seutu päätyy mahdolliseksi ydinjätteiden loppusijoituspaikaksi”, sanoo merijärvinen Marko Saukko
Monet kaukaisimmista havainnoista ovat tulleet juuri Brittein saarten itärannalta, jolla Isle of Maykin sijaitsee. Onnittelemme! Ilman atlasta emme osaisi asettaa tätäkään havaintoa oikeaan yhteyteen. v es a h u tt u n en hippiäiSET ovat Suomen ja koko Euroopan pienimpiä lintuja. Kaksiosainen tietokirja on Suomen Luonnon toimituksessa jatkuvassa käytössä. (JT) Hippiäisten syysmuutto suuntautuu lounaaseen. Ne painavat vain 4,5–7 grammaa eli jotain kymmenen sentin kolikon ja euron kolikon väliltä. Rengastusatlas paljastaa, että suomalaisten hippiäisten syysmuutto suuntautuu lounaaseen joko Baltian tai Etelä-Ruotsin kautta. Lintu oli tänä vuonna syntynyt koiras. Osa hippiäisistä talvehtii Suomessa, usein henkensä uhalla. suomalainen skotlannissa IL M Iö M ÄI ST Ä 19/2016 Suomen luonto 9. lokakuuta Isle of Mayn majakkasaarella linturysästä hippiäisen, jonka oli rengastanut Jari niemi Säpissä, Porin edustalla. Hieno sattuma on, että samana päivänä kun Steel teki havaintonsa, Suomen Rengastusatlaksen tekijät saivat tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Se on saanut räpyttää siipiään raivokkaasti, että on ehtinyt vähän yli kolmessa viikossa 1487 kilometrin päähän. Koostaan huolimatta linnut tekevät pitkiä vaelluksia: Skotlantilainen David Steel löysi 10. Muuttosuunta ei ole mitenkään epätavallinen, päinvastoin
Suomenja Pohjanlahti estävät viitatiaisia levittäytymästä Suomeen, vaikka laji pesii Virossa ja Etelä-Ruotsissa. Se ulottuu Satakuntaan. Syksyllä 2010 lintuharrastajat havaitsivat yli 300 viitatiaista eri puolilla Etelä-Suomea, joten ällistyttävä suurvaellus oli tuolloin lennättänyt niitä metsiimme tuhansittain. tätä kautta laji voi muuttaa vielä paljonkin saaristomeren rantoja. Ne paljastuivat tiaisparvista, hätäisistä ”pitsä, pittshä” -äänistä. Viitatiainen elää yleisenä paikkalintuna lehtimetsissä pääosassa Eurooppaa. 10 Suomen luonto 19/2016 75 vuotta aSian viereSSä Luonto, ympäristö ja tiede nyT ”Ympäristöministeriön aloitteesta syntyneen maastoliikennelain mukaan moottorikelkoilla saa jatkossa pöristellä vain merkittyjä reittejä pitkin. Tänä syksynä viitatiaisia vaelsi taas kaakosta, joskin pienempi joukko. pErTTi kOSkiMiES viitatiainen muistuttaa erehdyttävästi hömötiaista ja on helpointa tunnistaa äänestä. Liejutaskurapu on peukunpään kokoinen.. Viitatiaisia nähtiin Suomessa vuoden 1950 ja 2009 välillä varmuudella vain 38 yksilöä. alueen harvan lintuharrastajaverkon huomioiden PohjoisKarjalaan päätyy viitatiaisista vielä suurempi osa. Rengastiedon perusteella nuoret linnut asettuvat loppuiäkseen korkeintaan muutaman kilometrin päähän synnyinpaikaltaan. Kaakossa se elää harvalukuisena Pietarin seudulla. Valtaosa Suomen havainnoista on Pohjois-Karjalasta, missä nähtiin peräti puolet ennätyssyksyn 2010 yksilöistä. Fi ta pi o ku ja la Liejutaskuravun levinneisyys käy ilmi kansalaishavainnoista. Kuusi vuotta sitten kymmenet viitatiaiset hakeutuivat talveksi pihapiirien ruokinnoille, ja ensi talvena voi käydä samoin. Villi meno maastossa loppuu.” Ulla Kokko oli Suomen Luonnon 9/1991 uutisessa toiveikas. (jt) to m i m u u kk o n en / lin tu ku va k a rt ta w w w .v ie r a sl a ji t. ”se on hyvin vahva kilpailija ja syö etenkin rantavyöhykkeen suurkasveilla eläviä kotiloita ja siiroja, jotka ovat kasvinsyöjiä”, kertoo professori Veijo Jormalainen turun yliopistosta. maamme ensimmäinen havainto tehtiin naantalissa vuonna 2009. lajista on tullut saaristomerellä nopeasti tavallinen. viitatiaisilla uusi vaellus SyyS–LOkakUUSSa Suomeen saapui tuiki harvinaisia vieraita. nyt vieraslajiportaali paljastaa, että pohjoisin havainto on jo rauman eteläpuolelta, 50 kilometriä kauempaa, ja eteläisin dragsfjärdistä, 30 kilometrin päästä. Nämä sukkelat säksättäjät ovat viitatiaisia, hömötiaisten lähisukulaisia. Tämä viittaa lintujen kulkeutuvan Suomeen etenkin Laatokan itäpuolta. Liejutaskurapu on jo tavallinen laji Saaristomerellä LaivOjEN painolastivesien mukana suomeen päätynyt vieraslaji liejutaskurapu on yleistynyt hämmästyttävän nopeasti
Tai pitääkö siellä ainakin rakentamistavoitetta laskea. Helsingin vihreät ovat näkyvästi liputtaneet yleiskaavaesityksen puolesta. Valmiina olevissa asemakaavoissa ja Östersundomiin tekeillä olevassa yleiskaavassa on kuitenkin jo varattuna uutta asuinalaa kahdeksan miljoonaa neliötä. 19/2016 Suomen luonto 11 ja sm in aw a d / is to ck ph o to m a rk ku u la n d er / le h tik u va Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. Yleiskaavan tavoite on yli 40 neliötä asukasta kohden, mikä lisää rakentamistarvetta seitsemällä miljoonalla neliöllä. Sitä paitsi, halutaanko Östersundom toteuttaa. Otso kivekäs o ll i m a n n in en helsingin yleiskaavassa tämäkin metsä haagassa muuttuu mahdolliseksi rakennuskohteeksi. Yksin asuvia on entistä enemmän, ja se lisää keskimääräistä asumisalaa. Mihin perustuu Helsingin viheralueiden rakentaminen. Suuri osa yleiskaavaan merkitystä ei toteudu koskaan. asumisväljyyden lisääminen ei ole tavoite, mutta siihen on varauduttava. Kerrostalotonteille osoitetusta uudesta rakentamisesta toteutuu vuodessa kaksi prosenttia eli toteutus kestää 50 vuotta. Yleiskaavaan varatusta asuinalasta pääosa johtuu kuitenkin tavoitteesta kasvattaa helsinkiläisten asumisväljyyttä, joka jo nyt on suurempi kuin esimerkiksi tukholmassa. Siihen tarvitaan uutta asuinalaa noin yhdeksän miljoonaa kerrosneliötä, mutta yleiskaavassa siihen otetaan 18 miljoonaa. En näkisi näin. Viheralueille rakentamista on perusteltu muuttoliikkeen aiheuttamalla uusien asuntojen tarpeella. Nykyisestä kaavavarannosta suuri osa on täydennysrakentamista, joka toteutuu hyvin hitaasti. Omakotitonteille varattu täydennysrakentaminen etenee yhden prosentin vuositahtia, se kestää siis sata vuotta. MikkO NiSkaSaari Pääkaupungin uusi yleiskaava valtaa rakentamiselle runsaasti arvokkaita viheralueita, mikä on nostattanut vastarintaa. SU O rA LI N JA Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.com/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. Suomen Luonnon kysymyksiin vastaa Helsingin vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso kivekäs.. asumisväljyys saattaa kasvaa monesta syystä, esimerkiksi kun lapset muuttavat omilleen mutta vanhemmat jäävät asumaan entiseen kotiin. Helsingissä on asukasta kohden 34 neliötä, tukholmassa 33. Yleiskaava tavoittelee Helsingin väkimäärän nostamista 260 000 hengellä vuoteen 2050 mennessä. Miksi vihreät kannattavat tällaista tuhlausta. eikö tämä melkein riittäisi uusien asukkaiden asuttamiseen, ellei asuinalaa kasvatettaisi
Se on aiemmin nähty koko mantereella vain 28 kertaa, ja edellisestä havainnosta oli ehtinyt vierähtää yhdeksän vuotta. alkaen jo 66 yksilöä. Odotukset ovat käyneet toteen – harvinaisia idän ihmeitä on nähty koko Luoteis-Euroopassa. v es a h u tt u n en ea rt h n u ll sc h o o l / n o a a Syyskuun 23. vesa huttunen kuvasi helsingin viikissä viihtyneen taigarautiaisen. 12 Suomen luonto 19/2016 s ä ä ja m U U t t o maaiLmaLta L ämpimän alkusyksyn jälkeen syyskuun lopulla syntyi säätilanne, jossa ilma virtasi kaukaa Keski-Siperiasta asti pohjoisen kautta koukaten Fennoskandiaan. Ruotsissa on havaittu 6.10. Esimerkiksi Tanskasta talvehtimisalueille Koreaan on 7700 kilometriä. T o im iT Ta n u T a N T T i h a L k k a yLLäTySviEraS SipEriaSTa. Harhautumisen taustalla on ilmeisesti muuttolinnuille tyypillinen 180 asteen suunnistautumisvirhe: linnut ovat lähteTekSTi hEikki vaSaMiES suomeen lennähtäneet taigarautiaiset eivät nimestään huolimatta ole metsän lintuja. Ilmiö tuntuu vain kiihtyvän: tätä kirjoitettaessa havaintoja on kertynyt Euroopasta jo noin 190 yksilöstä. yhytetystä linnusta, sen jälkeen Suomessa on tähän mennessä nähty 57 yksilöä lisää. ne viihtyvät matalissa lehtikuusipusikoissa. Meteorologi Jarmo koistisen mukaan vaihteleva idän puoleinen virtaus on pysynyt yllä koko loppusyksyn, mikä on suosinut itäharhailijoiden saapumista Eurooppaan. TaigaraUTiaiSET TaLvEhTivaT normaalisti Kiinassa ja Korean niemimaalla, joten ilmavirtaukset ovat johdattaneet ne todella kauas tavalliselta muuttoreitiltään. Iso-Britannia sai rautiaisesta uuden lintulajin, samoin Saksa, Hollanti, Viro ja Latvia. Ruotsalaiset lintuharrastajat ennakoivat jo sääkarttojen perusteella poikkeuksellista lintuharvinaisuussyksyä. Nyt taigarautiaiset ovat liikkeellä joukolla: ilmiö alkoi Suomesta Savitaipaleella 4.10. Suurin yllättäjä on ollut taigarautiainen, laji, joka on Euroopassa ollut todella harvoin nähty vieras. päivänä ilmavirta koukkasi keski-Siperiasta pohjoiseen ja syöksyi koillistuulena Fennoskandiaan. Puolassa, Tanskassa, Liettuassa ja Norjassa tehtiin maiden kautta aikain toiset havainnot ja lisää tuli pian
varsinaisella itämerellä on vain noin viidensadan yksilön kanta, jonka pyöriäisiä näyttäytyy silloin tällöin meidänkin vesillämme. ne ovat jopa tuhansia kertoja hiilidioksidia tehokkaampia kasvihuonekaasuja. Taigarautiainen, latinaksi Prunella montanella, oli vanhalta nimeltään vuorirautiainen. Voi myös ennustaa, että talviruokintapaikoille ilmestyy talven kynnyksellä hyvin erikoisia siivekkäitä. "Rogacheván mukaan se on tyypillinen laji tiheissä ja kosteissa pensaikkometsissä lähellä vesiuomaa tai vesistöä paikoilla, missä kasvaa ainakin hiukan puita.” Taigarautiaisia löytynee Suomestakin vielä lisää ainakin niin kauan kuin maa pysyy sulana ja hyönteisiä on lennossa. ankerias uutiSia. g o o gl e ea rt h ilmaSto Nuori pyöriäiskoiras päätyi tutkimuksiin. Erikoista on, että kaikki lajille kirjallisuudessa annetut nimet ovat harhaanjohtavia. lähes kaikki niistä ovat kuitenkin tanskan salmissa ja muualla lähellä pohjan merta. myytti nopeasta vaelluksesta murtui Science Advances -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa. itämerestä ruotsin länsirannikolta lähteneiden ankeriaiden reitiksi vahvistui tutkimuksessa kierto kaukaa shetlannin pohjoispuolelta, minkä jälkeen reitti vasta kääntyi lounaaseen kohti lämpimiä meriä. kutuaika lienee joulu–toukokuussa. kanta on äärimmäisen uhanalainen. ”ratkaisimme tänään jopa puoli astetta ilmaston lämpenemisestä”, iloitsi tuoreeltaan suomen valtuuskuntaan kuulunut Tapio Reinikainen pitkään jatkuneiden neuvottelujen onnistumista. itse todistin lokakuussa puolassa, kun rannikolta tuotiin mahdollisesti sivusaaliiksi joutunut pyöriäinen. todennäköisesti se kuului itämeren kantaan, joten yksi viidestäsadasta on poissa. Tämä varmistuu Helena rogacheván kirjasta The Birds of Central Siberia. aikuisia ankeriaita ei kuitenkaan ole löydetty alueelta. 19/2016 Suomen luonto 13 neet muuttamaan täsmälleen vastakkaiseen suuntaan kuin niiden pitäisi. vain sen tuntumasta löytyi pieniä ankeriaantoukkia. niillä voitiin seurata ankeriaiden matkaa noin puoliväliin eli azoreille asti. n muutto itämeri ”alue vastaa koivuvyöhykettä Lapissa.” ankeriaan saloja selville tanskalainen biologi Johannes Schmidt selvitti lähes sata vuotta sitten, että ankeriaat kutevat sargassomerellä. aNTTi haLkka B. WWF:N kiLjUhaNhiTyöryhMääN kuuluva Juha Markkola tietää kokemuksesta missä taigarautiainen asustaa: ”Keski-Siperiassa Taimyrin niemimaan eteläosissa kesinä 1997–98 laji tuli erittäin tutuksi... Taigametsä ja vuoristo – johon myös latinan montanella viittaa – eivät ole lajin ominta pesimäympäristöä. uutta tietoa vaelluksesta saatiin, kun kansainvälinen tutkimusryhmä laittoi ankeriaiden mukaan pieniä pintaan ponnahtavia satelliittilähettimiä. aNTTi haLkka ilmasto sai puoli astetta pelastavan sopimuksen ruandan kigalissa päästiin lokakuun puolivälissä sopuun vähittäisestä luopumisesta kylmäja ilmastointilaitteiden hFc-yhdisteistä. pääsyy pyöriäisten ahdinkoon on jääminen verkkoihin niin sanotuksi sivusaaliiksi. suurin osa ankeriaista vaelsi niin hitaasti, että ne olivat ehtimässä vasta vuoden päästä alkavaan kutukauteen. alueelta löytyi pesiviä kiljuhanhia, ja ryteikköisen maaston runsaimmat pesimälinnut olivat suunnilleen tasavahvasti lapinuunilintu, pikkusirkku ja taigarautiainen.” Markkolan mukaan taigarautiainen on nimenomaan metsätundran laji. Tunturikoivun tilalla kasvaa muutaman metrin korkuisia lehtikuusia, ja seassa jotain pensasmaista leppälajia... alue on kasvimaantieteellisesti metsätundraa ja vastaa meidän koivuvyöhykettä Lapissa. aNTTi haLkka yksi viidestäsadasta poissa itämeressä on kymmeniätuhansia pyöriäisiä. vastahankaan oli muun muassa intia, joka muutenkin on ollut haluton kantamaan vastuuta ilmastonmuutostyössä. d u po n t / cc BY -s a 2.0 a n tt i h a lk k a Taigarautiaisen viimeaikaisten havaintojen, läntisimpien pesimäalueiden ja talvehtimisalueiden välinen suora linja viittaa 180 asteen suuntavirheeseen. Suotuisa ilmavirtaus on vain saatellut muuttopäätöksen tehneet linnut Länsi-Eurooppaan
syksyllä sopuli varastoi sammalia talven varalle. asiaan vihkiytyneelle harrastajalle lajin läsnäolon paljas14 Suomen luonto 19/2016 K u u K a u d e n la ji : m e t S ä S o p u li AArniOmetsän rUOhOnLeiKKUri Metsäsopuli on aniharvoin näin avoimesti näytillä. 14 Suomen luonto 19/2016 T ähän aikaan vuodesta metsäsopulilla on pientä kiirettä. Talvi on edessä, ja se vaatii erityisvalmisteluja. Laji on harvinainen, ja se välttää helposti marjastajien ja sienestäjien katseet paksusammaleisessa ikikuusikossaan. Sopuli rouhii kynsi-, seinäja kerrossammalkasvustoja ja kätkee sammalsilppua pieniin koloihin sekä runkojen ja kivien alle jääviin onkaloihin. Sopulit piilottelevat kaatuneiden puunrunkojen alla ja vilistävät sammalmättäiden sisällä. TekSTi hEikki vaSaMiES / kuva raiMO hOLappa. Metsäsopuli on jäänyt monelle sukulaistaan tunturisopulia vieraammaksi. metsäsopuli parturoi sammalkasvustot tasapitkiksi puutarhurin tarkkuudella
Metsäsopulien huippuvuodet osuvat yksiin myyrähuippujen kanssa, mutta sopulit eivät kuitenkaan runsastu kaikkien myyrähuippujen aikana. LEviNNEiSyyS Metsäsopuli esiintyy lähes koko maassa. Osa emoista synnyttää vain naaraspoikasia sillä seurauksella että naaraita on jopa kolme kertaa niin paljon kuin koiraita. Ensimmäisen pesueen naaraspoikaset ehtivät lisääntyä vielä saman kesän aikana. Sopulin strategiassa ”puuttuvat” koiraat tekevät tilaa paremmalle poikastuotolle. Tämän seurauksena osa yksilöistä on perimältään koiraita mutta luonteeltaan ja elintoiminnoiltaan lisääntyviä naaraita. Sopulit saavat talven jälkeen ensimmäiset poikaset touko-kesäkuussa, ja sen jälkeen pesueita syntyy vielä 2–4. Nousuvaiheessa ne voivat lisääntyä talvellakin, jos lumiolosuhteet ovat suotuisat. Yksi koiras voi paritella usean naaraan kanssa, ja kun naaraita on paljon, jälkeläistuottokin on hyvä. TiESiTkö. Mutaatio peittää Y-kromosomissa olevan koirastekijän toiminnan. Metsäsopulin erikoisuus on voimakkaasti vinoutunut sukupuolijakauma. Vinoutuneen sukupuolijakauman aiheuttaa mutaatio X-kromosomissa. metsäsopuli. Poikasia syntyy kerralla vain 2–6. Se syö sammalia ja suosii metsiä, joissa on piilopaikkoja tarjoavia kaatuneita puita tai oksaryteikköjä sekä kosteampia painanteita kesäravinnon tarjoajiksi. Viimeisin vaellus koettiin vuosina 2014–2015 Itä-Suomessa ja Suomenselällä. LiSääNTyMiNEN Metsäsopulikannat vaihtelevat paljon vuodesta toiseen. ELiNyMpäriSTö Metsäsopuli on paksusammalisten vanhojen kuusimetsien spesialisti. Tänä vuonna metsäsopuleita on professori Heikki Henttosen mukaan nähty paikoin Metsä-Lapissa. n 19/2016 Suomen luonto 15 Myopus schisticolor TUNTOMErkiT Sopulit kuuluvat myyriin. Vaellukset ovat kuitenkin melko pienialaisia, ja ne huomataan yleensä vasta kun kuolleita eläimiä alkaa löytyä metsäteiden varsilta tai pihoilta. Lajin esiintyminen on kuitenkin laikuttaista ja sitä rajoittavat sopulin tarkat elinympäristövaatimukset. Metsäsopulikannan yläja alamäet ovat yltiörajuja: huippuvuotta seuraa yleensä täydellinen romahdus. 19/2016 Suomen luonto 15 tavat parhaiten juuri parturoidut sammalmättäät ja mättäitä kirjovat pienet tasapaksut papanat. Kun kannat ovat tiheimmillään, sopulit saattavat lähteä liikekannalle. Metsäsopuli on metsämyyrän kokoinen, mutta hyvin lyhythäntäinen. Sen turkki on sinertävän harmaa, ja selän takaosassa on punaruskea laikku, joka joskus ulottuu kapeana niskaan saakka. Metsäsopuli esiintyy miltei koko maassa rannikkoalueita ja Tunturi-Lappia lukuunottamatta. Nämä XxY-naaraat synnyttävät vain naaraita
16 Suomen luonto 19/2016 v es sa h u tt u n en 75 vUOTTa LUONNON ÄÄNENÄ 16 Suomen luonto 19/2016
19/2016 Suomen luonto 17 L uhangan Onkisalo tuo varmasti aika monelle mieleen valkoselkätikan. Saareen saatiin silta sinne mihin se olisi alun perinkin pitänyt suunnitella, ja valkoselkätikan reviiri säilyi”, sanoo Metsähallituksen suunnittelija timo laine nyt, yli 20 vuotta tapauksen jälkeen. Kerrataanpa hieman: Saaren asukkaat halusivat Onkisaloon sillan ja autotien, ja samalla saarella sattui asumaan myös valkoselkätikka. Laine on jo unohtanut painostukset, huutelut ja herjaukset ja työ valkoselkätikan hyväksi on jatkunut keskeytyksettä näihin päiviin asti. 19/2016 Suomen luonto 17 v es a h u tt u n en. asiasta syntyi melkoinen paikallinen ja lopulta valtakunnallinen kähinä, joka vieläkin saattaa tuoda ikäviä muistoja mieleen asiaa lähellä olleille. Laine jos kuka on selvillä valkoselkätikan Tikkametsän valkoselkä nousi luonnonsuojelun kiistatikaksi vuosikymmeniä sitten. Nyt tikalla on meneillään paras pesintävuosi pitkään aikaan. Silta ja uusi tielinja piirrettiin keskelle valkoselkätikan parhainta reviiriä. Laskennoissa löytyi peräti 140 pesintää. ”Onkisalossahan kävi loppujen lopuksi hyvin. TekSTi jOhaNNa MEhTOLa herrAsVäKeä vuosi sitten idästä meille vaeltaneet valkoselkätikat piristivät maamme pesimäkantaa. Elettiin vuotta 1990
”Joitakin metsiä hakattiin ihan varmuuden vuoksi, ettei tikka vaan asettuisi sinne asumaan.” 1990-luvun alussa valkoselkätikkakanta oli aivan pohjalukemissa ja pesintöjä löytyi alle 20. Entinen ennätys oli 125 pesintää vuodelta 2014. Siinä välissä hän on luvannut viedä minut valkoselkätikan kotimetsään. Tikkajoukkiossa kun oli muitakin tikkoja kuin lintuharrastajaslangilla valkkariksi kutsuttuja valkoselkätikkoja. Siksi linnut saattavat lentää varsin kauaskin. Tänä vuonna pesintä varmistui 140 reviirillä. kiistan välikappale Kävin aikanaan Onkisalossa, kun tietä linjattiin ja rakennettiin. Lahopuu ei ollut varsinainen hitti 1970-luvun tehokkuuteen perustuvassa metsänhoidollisessa ajattelussa. Sehän on täällä meillä levinneisyysalueensa länsilaidalla. Kun tapaan hänet Päijät-Hämeessä Hartolassa, hän on tulossa maastokäynniltä ja menossa illansuussa vapaaehtoisista harrastajista koostuvan tikkaryhmän tapaamiseen. Onneksi ajat ovat muuttuneet ja asenne valkoselkätikkaa kohtaan lientynyt. Sillä välin tikat sinnittelivät ja etsivät lahopuuvaltaista lehtimetsää, joka hupeni niiden alta kovaa kyytiä. Laskin, että siinä saattoi tulla pisimmillään tuhat kilometriä lentomatkaa yhdelle linnulle.” Olisihan sopivia elinympäristöjä löytynyt lähempääkin, mutta vaellusvietti vaatii tietyn ajan purkautuakseen. a n tt i ko li jo h a n n a m eh to la Metsähallituksen suunnittelija Timo Laine tutkii tikkojen syöntijälkiä.. Kyllä niitä tikkoja Venäjällä riittää. 18 Suomen luonto 19/2016 reviireistä ja nykytilasta. Porukasta muutamat lensivät aina Keski-Lappiin ja ulkosaaristoon saakka. Näillä alueilla olisi estettävä havupuiden liiallinen lisääntyminen, mutta kaikki lehtipuut pitäisi jättää rauhassa lahoamaan. aiemmat vaellukset olivat vuosina 1993 ja 2008, mutta vuoden 2015 vaellus on ollut niistä ylivoimaisesti massiivisin. risto alatalon artikkelissa Valkoselkätikka vähenee kiteytyi suojelun tarve: Säilyttääksemme valkoselkätikkakantamme elinkykyisenä olisi pikaisesti järjestettävä lajin elinvaatimuksia vastaavia suojelualueita. Sitkeä, kiistojen väSuomen Luonnossa on seurattu ja kirjoitettu valkoselkätikan kuulumisista 1970-luvulta lähtien. Maaperä suojelijoiden sekä metsänomistajien ja metsäyhtiöiden yhteenotoille oli valmis. Tikkojen vaellus johtuu ilmeisesti kannankasvusta ja ravinnon puutteesta, mutta Laine pitää mahdollisena myös laajoja metsäpaloja tai hakkuita kaukana itärajan takana. Kanta romahti kuitenkin aika nopeasti, kun ennen 1950-lukua valkoselkätikkoja saattoi olla maassamme jopa tuhat paria”, Laine toteaa. Se on yksi yli 250 mahdollisesta parireviiristä, jotka löytyivät Metsähallituksen, WWF Suomen ja Birdlife Suomen tämän vuoden kartoituksissa. ”Valkoselkätikan huonoon tilanteeseen havahduttiin viime hetkillä.” vaeltava valkoselkätikka voi lentää jopa tuhat kilometriä etsiessään sopivaa reviiriä. Lehtipuita suosivia tikkametsiä tulisi perustaa Etelä-Suomeen, jotta ne olisivat valkoselkätikan lisäksi myös harmaapäätikan käytettävissä. Vihamielisyys on osa pitkää historiaa. Suomen Luontokin kertoi asiasta ensi kerran Hannu Hautalan kuvaama valkoselkätikka kannessaan numerossa 5/1972. ”Tikan huonoon tilanteeseen havahduttiin ihan viime hetkillä. Muistan puheita, joissa ihmeteltiin, miksi valkoselkätikkaa pitäisi suojella. 1970-luvulle tultaessa talvilintulaskennat osoittivat valkoselkätikkakannan olevan laskusuunnassa. ”On vielä arvoitus, onko tämä vaelluksesta johtuva kannan nousu nyt pysyvää vai vain hetkellinen piristysruiske”, Laine pohtii. ”Vuosi sitten valkoselkätikalla oli massavaellus, ja useita tuhansia nuoria lintuja pyrähti meille itärajan takaa. Reviirejä löytyi noin 70 enemmän kuin vuosina 2014–2015
Koiraalla kirkkaanpunainen päälaki, naaraalla musta, muuten sukupuolet ovat samannäköisiä. Vaarantunut. 19/2016 Suomen luonto 19 VaLkoSeLkäTIkka Dendrocopos leucotos Koko: 25–28 senttiä. Siipisulat mustavalkoiset. la ss i ku ja la. Paino: 100–120 grammaa. Selän yläosa musta, alaosa ja yläperä ovat valkoiset. Ruokailee lehtipuissa. 19/2016 Suomen luonto 19 valkoselkätikka pesii yleisimmin koivuun tai haapaan kovertamassaan kolossa. Alaperässä, vatsassa ja kupeissa punertavaa, kupeissa myös mustia viiruja