Suomen Luonto 9/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Pikkupöllöt liikkeellä helmipöllön vaellus näkyy lintuasemilla Paljastuva napa arktiksen jää sulaa yllättävän nopeasti Huovisen luonto kirjailija ylisti kainuun metsiä 9 Irtonumero 7,50 20.11.2009 Hirvi lähetti tekstiviestin Pantatutkimus tuo uutta tietoa hirvien vaelluksista
Kangasniemellä pyrytti, minkä sai kokea myös kuvan korppi. Kaksi viime syksyä ovat kuitenkin jääneet pitkän ajan keskiarvosta etenkin maan eteläosassa. Jarmo Mannisen kansainvälisesti palkitusta otoksesta lisää sivuilla 1619. KUVA JARMO MANNINEN · TEKSTI JUHA HONKONEN. SyyStalVi Lunta! Näihin aikoihin sitä pitäisi tulla. Tilastojen mukaan marraskuussa on vähintään sentti lunta joka puolella Suomea
Perustellusti järjestöt myös ihmettelevät, miksi kokoomus, vihreät ja Rkp antavat keskustan tehdä ympäristöasioissa lähes mitä vain. JORMA LAURILA PÄÄTOIMITTAJA VAELLUKSELLA. Se ei kuulu nykyaikaan. Taskinen alkoi kuvata valmisteilla olevaan dokumenttiinsa materiaalia. Paikalla ollut Itä-Savon toimittaja kysyi aiheellisesti, pitääkö hänenkin poistua, sillä hän oli yhtä lailla tekemässä journalistista työtään. On sananvapaudelle vaarallista, jos järjestäjät alkavat valikoida, ketkä journalistit saavat missäkin tilaisuudessa olla. Taskinen on Journalistiliiton jäsen ja oli tilaisuudessa tekemässä työtään. Homma tyssäsi alkuunsa, kun tilaisuuden järjestäjä ryhtyi estämään kuvausta heittämällä takin videokameran päälle ja lopuksi repimällä kameraa Taskisen kädestä. Tilaisuudessa puhujana ollut ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka ihmetteli ulosheittoa. Se ei järjestäjille jostain syystä käynyt. Hän lisäksi muistutti, että osakaskuntien kokoukset ovat julkisia. uomen luonnonsuojeluliiton ja Suomen WWF:n mielestä nykyinen hallitus on jäämässä historiaan ympäristövastaisuudessaan. Ennen kovin harvinainen valkoselkätikkakin (kuvassa) on runsastunut ja saattaa tulla jopa ruokinnalle. S Yhteystiedot sivulla 81 PäätoimittajaJormaLaurila Toimituspäällikkö JuhaHonkonen Toimittajat AnttiHalkka,AliceKarlsson, JuhaKauppinen,JohannaMehtola Toimituksen assistenttiElinaJuva(äitiyslomalla), JenniHänninen UlkoasuIllusia/HeikkiLaurila JulkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto,www.sll.fi 4 SUOMEN LUONTO 9 | 2009 markus varesvuo / lintukuva per olov jansson Norppakuvaajan ulosheitto outoa. Kop, kop, kop. Tikkoja näkee koputtelemassa monin paikoin. Itä-Savon toimittaja sai jäädä. Surkuhupaisaa kärhämässä on, että tilaisuuden nimi oli Saimaannorppa suojellaan sopimalla. Huolestuttavaa on etenkin alueellisen ympäristöhallinnon alasajo, joka heikentää ratkaisevasti ympäristöasioiden painoarvoa maakunnissa. PÄÄKIRJOITUS SYYSTALVI SUOMEN LUONNOSSA 32 M aamme tunnetuin saimaannorpan suojelija Juha Taskinen oli lokakuun lopussa Savonlinnassa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa kalastuskuntien edustajat keskustelivat vapaaehtoisista verkkokalastuskielloista saimaannorpan suojelemiseksi
Tuuli on ankara, kasvit piikkisiä ja maa kivinen. 66 "Olen kontrollifriikki." KasvokkainLeoStraniuksenkanssa. Vakiot 6 Luontojaympäristönyt 12 Tiedejatutkimusnyt 14 Maailmalta 57 Tikullasilmään 65 Kolumni 66 Omareviiri 72 Lukijoilta 73 Parasjuttu 76 Kysyluonnosta 80 Kirjeitärantavajasta 81 Pähkinätjapalvelukortti 82 Jälkikirjoitus 83 Luontosatu norbert Wu / corbis / skoY 52 LÄMPENEE. LöytöretkelläSuomessa. Kansainvälisessä luontokuvakisassapalkittiinsuomalaisiakin. Turkinkyyhky. Kahdeksan erämaata suojeluun Lapissa Kuolanvuonossa 127 alusta ja ydinjätettä Mustahaikara tarvitsee vanhoja metsiä Luonto ja ympäristö Tiede ja tutkimus 12 Sukupuutto voi iskeä viiveellä 13 Auringon hiukkasvuo muokkaa talvilämpötiloja 52 Merijää vähenee. 40 Omien polkujensa kulkija. Suomalainen Jari Haapala on mukana selvittämässä napajään hupenemisen syitä. KANNESSA Minne hirvet vaeltavat. Mikä vetää Valassaarille Merenkurkkuun? Retkeily ja matkailu 44 Valassaaret. VeikkoHuovinen. Kuva: Heikki Willamo. marcel nicolaus W W W.SuoM e n luo nto.Fi SUOMEN LUONTO 9 | 2009 5. Hirvi. Kalvolankuulutammielääyhä. Tikkojentilanne. Menetetäänkö Vuoden luontokuvan metsä. Nyt nakuttaa hyvin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa meneillään olevasta työstä sivuilla 2027. Unohdettu julkkis. Napa paljastuu. 44 KAUKANA MERELLÄ. Siitä yritetään päästä perille seuraamalla niitä gps-laitteilla. Indonesian Sulawesillä korallit kukoistavat suojelutyön tuloksena. 16 Susi hyppäsi voittoon. rainer rajakallio SuomenLuonto9|200968.vuosikerta JulkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto Eläimet ja kasvit 10 20 28 32 6 8 10 14 Pieni kyyhky vakiintui Suomeen. Melkoinen ruokareissu. 58 Sukelluksia Sulawesillä Ihmiset ja elämäntapa 58 KORALLIEN KAUNEUTTA
Lakeisvuorenkangas rauhoitettiin vastikään. Virtojen kuukkelipopulaatio on yksi Etelä-Suomen viimeisistä. Ei ehkä hätistäisi, jos tietäisi, ettäruuanvähyystalvellaonoravillekohtalokasta. Hän on koulutukseltaanmetsätalousinsinööri. Ilkka Korhonen, te siis vakuutatte, että hakkuuta ei ole tulossa. Metsähallituksen Länsi-Suomen osastolta vakuutetaan, että metsänkäyttöilmoituksen avohakkuumerkinnästähuolimattahakkuutaeioletulossa. Metsä sijaitsee Pirkanmaan Virroilla, Pahalamminvuorella. Maailman luonnonsuojeluliitto IUCN on määritellytitämerennorpanvaarantuneeksi. ANTTI HALKKA 6 SUOMEN LUONTO 9 | 2009. VieläviimevuosisadallanorppaoliItäiselläSuomenlahdellaerittäinrunsas.Nytkoko lahdella on enää muutamia satoja norppia, jotkaviihtyvätlähinnäVenäjänpuolella. Se on normaali käytäntö",Korhonensanoo. "Tämäonihanvarmaatietoa.Siihen eioletulossahakkuuta",Korhonenvastaa. "Metsän emäntä" -kuvan kuukkeli kuuluu Pirkanmaan viimeisiin. YllÄttÄVÄ haVainto ari vuorio Menetetäänkö Vuoden Vuoden luontokuvan kuukkelin metsä Virroilla on merkattu avohakkuualueeksi. Kari LeonkuukkeliaesittäväVuodenluontokuvaotettiinMetsähallituksen metsässä, joka Suomen Luonnon haltuunsa saaman metsänkäyttöilmoituksenmukaanonkeskellätulevaa avohakkuuta. "Eiolesuunnitelmaa,ettäse(metsä) hakattaisiin", rauhoittelee tiiminvetäjä Ilkka Korhonen. Metsänkäyttöilmoituksessa lukee kuitenkin "avohakkuu". Pahalamminvuoren kuukkelit ovat osa suurempaa populaatiota, johon kuuluvat myös alueen pohjoispuolella sijaitsevan Lakeisvuorenkankaan linnut. Pakkastaoravaeikavahda.Oravanpesässälämpötilapysyyplussallaaina,kunasukkiitseonpaikalla.Muttamatalapaine,pyry jatuulisaavatoravanpysyttelemäänpesässäänjopaviikon.Kunhyväsääsittenkoittaa, oravalleonkirjaimellisestielintärkeätä,että ruokaaontarjollanopeastijavarmasti. JUHA KAUPPINEN EMÄNTÄ JA ISÄNTÄ. Kuukkeli ja Kari Leo (oikealla) voittivat Vuoden luontokuva -kilpailun. Hangeltalöytyykuusenvuosikasvaimenpätkiä,joistaoravaonnyppinytsilmut.Tärkeä lisäovatmyöslintulaudanantimet. "Jos nuo metsänkäyttöilmoitukseen merkatut alueet hakataan, Pahalamminvuoren alueelle jää vain kakkos- ja kolmosvaiheen männikköä. Vuorio oli yllättynyt, sillä norppaeioleenääalueellatavallinennäky. Kuukkelien onsilloinpakkolähteä",sanoovuoden luontokuvan ottaja Leo. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT TOIMITTANUT ANTTI HALKKA nYt luontoon! reijo juurinen / kuvaliiteri kuukkeliMetSät Älä häädä oravaa Moni hätistää lintulaudalla pyörivät oravat. Hakkuutarpeetarvioidaanuudelleen kulloisenkinpuuntarpeenmukaan."Jos ilmoituksen aika umpeutuu, tehdään tarvittaessa uusi. Voivatko kuukkelit siirtyä Pahalamminvuorelta johonkin muualle, esimerkiksiLakeisvuorenkankaalle. Ilmoituksessa hakkuuaikaaonmarraskuuhun2011asti. "Tuskin.Sielläreviiritovatjovarattu- Norppa Kotkan edustalla Lintuharrastaja Ari Vuorio sai Ristisaaressa Kotkan edustalla kuvan itämerennorpasta. Oravat syövät kuusen kävyistä siemeniä, muttatällaisenakorkeintaankeskinkertaisenakäpyvuonnaneturvautuvathätäruokaan
Metsät omistava UPM suunnitteli täksi syksyksi hakkuita. Tilannetta voiverrataliikennesääntöjenluomiseen." "Kaikkeintärkeintäontunne,ettätoivoajakeinojalöytyy.Parhaassatapauksessaihminenoppiikäsittelemäänahdistustaanerottamallaasiat, joihin hän pystyy vaikuttamaan. "Ilmastonmuutoksenkieltäminenonolluthelppoa,koskailmiöstäonesitettymonenlaisiakäsityksiä ja epäilyksiäkin. "Siellä on hyvävoimainen lähdepopulaatio,jossakuukkelitovatlisääntyneet jasaaneetpoikasia",Leokertoo. Pitkälle ilman kotimetsää jäävät kuukkeliteivätselviä. "Päättäjientulisitarttuailmastonmuutokseen jämäkämmin lainsäädännön kautta. ProfessoriIlkka HanskionkollegoineenanalysoinutKoillis-Grönlannistakootun20-vuotisen seurantasarjan ilmaston vaikutuksesta kaulussopuliinjasitäsyöviinpetoihin.Kaikkiaineiston pohjaltalaaditutmallivaihtoehdotosoittavatyhdenmukaisesti sopulisyklien loiventuvan lähitulevaisuudessa. PERTTI KOSKIMIES SUOMEN LUONTO 9 | 2009 7. "Kotimetsäänsäkiintyneetkuukkelitvalmistautuvatnytrauhassatalveen,japesintähänalkaajomaaliskuussa". Taustallaonmielenpyrkimysvälttääristiriitatilanteita. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT ilMaSto ja Sää jouni klinga Psykologi: ilmastolait lääkkeeksi ahdistukseen Miten toimii ihmismieli, kun horisontissa häilyyilmastonmuutoksenkaltainenuhka. Siitä nousevat kykyjahalutoimia.Riittää,kuntekeevoitavansa,kokomaailmaaeitarvitsekoettaapelastaa." KATI PARPPEI KIRSI SALONEN luontokuvan metsä? kati parppei ja",Leokertoo. "Ihminenajatteleehelposti,etteivätkäsilläolevatuhatkosketahäntä.Senäkyyniinsuhtautumisessa ympäristöön kuin omaan terveyteen", eko-jaympäristöpsykologiKirsi Salonen toteaa. Kuukkelimetsänkelpuuttavatelinalueekseenmyösliito-orava,pohjantikka,pikkusieppo,viiru-,lapin-jahelmipöllösekämonetmuutvanhanmetsänlajit.YmpäristöministeriöeisiltimyönnäMetso-rahojayhtiöidenmetsienostoonsuojelualueiksi.Viimeisetparitvoivatpoikasineenpelastaakokoseutukunnankuukkelientulevaisuuden. PERTTI KOSKIMIES Lämpeneminen vie pohjoiselta rytmin Ilmastonlämpeneminenharventaaarktistenalueidensopulivuosiajaalentaahuippuvuosienyksilömääriä.Setaashaittaahuippuvuosinajoukoittainlisääntyviänaaleja,kärppiä, tunturipöllöjä ja tunturikihuja ja johtaa niiden vähenemiseen. "Pahalamminvuori on tärkeä alue kuukkeleille.Seolisiehdottomastipitänyt saada mukaan suojeluun", Leo harmittelee. "Neovatarkojaylittämäänaukeitaja alttiitapetolinnuille." Kuukkeli eli ennen koko Etelä-Suomessa.JäljelläovatParikkalan,Virtojen jaSuupohjanesintymät. JUHA KAUPPINEN Parikkalan kuukkelit säästyivät ParikkalantakamaillapesivätSuomeneteläisimmätkuukkelit.NeovatluontokuvaajaHannu Siitosenseurannassajasuojeluksessaonnistuneetpesinnöissäänpoikkeuksellisenhyvin:kahdenparinpesäpaikoillaonvarttunutperäti46poikastavuosina19942009. Monet muut ympäristöongelmatovatyksiselitteisempiä",Salonenpohtii. Ne olisivat yltäneet kuukkelienreviireille,joistatoisenUPMlupasivuonna2003jättäähakkaamatta30 vuodeksi.Palaverissa14.10.luonnonsuojelijatjaUPMsopivat,ettäyhtiöpidättäytyy hakkuistarajojensisäpuolella.HannuSiitoneniloitseerakkaidenkuukkeliensaelinpiiriensäilymisestäainakintoistaiseksi. Riittämättömyydentunnejahuolitulevaisuudesta nousevat usein esiin psykologin vastaanotolla,kunahdistuksensyitäselvitetään. Arvot muuttuvat hitaasti, joten Salonen kannattaamyösmuitakeinojasaadaihmisettoimimaanympäristönjatulevaisuudenhyväksi
Luonto-Liiton metsäinventoijat kartoittivat esimerkiksi Peurakairan luonnon ruutu ruudulta. "Toivon, että Inarinkin loput kiistat saadaan samassa hengessä sovittua", sanooSiniHarkki. "Esimerkiksi Peurakaira on suoraa jatkoa Hammastunturin erämaalle, jotavoisinytlaajentaasadoillaneliökilometreillä." Harkki juhlisti luonnon voittoa Peurakairassa seurueessa, johon kuului myösStoraEnsontoimitusjohtajaJouko Karvinen. Peurakaira ja seitsemän muuta aluetta säilyvät luonnonsuojelujärjestöjen työn ansiosta. Vaelluksellaankeriaseisyömitään.Kyseeisiis oleruokailusta,muttasyvyysvoisuojatapedoilta. Suojelupäätös onkin tärkeä myös pohjoisen metsäteollisuudelle, joka oli sopimassaasiastasaamelaistenedustajien,LapinliitonjaGreenpeacenkanssa. Ihmisellä tiamiinin puutos aiheuttaa vakavia hermostosairauksia.Tiamiiniaonsekäkasvi-että liharuuissa, mutta erityisen runsaasti sitä esiintyykokojyväviljassa,sienissäjasisäelimissä. ALEKSI LEHIKOINEN Kahdeksan erämaata Kahdeksan ison metsäalueen suojelu ilahduttaa luonnonystäviä ja teollisuutta. Lapinpitkäänaikaantärkeinsuojelupäätös tehtiin lokakuussa, kun Greenpeace ja Metsähallitus sopivatkahdeksanerämaisenmetsäalueen suojelusta. "Suojeluun johti se, että metsien arvoista saatiin kiistaton näyttö", sanoo Harkki. Alueidenkokoonyhteensänoin800 neliökilometriä,jostametsämaata350 neliökilometriä. Ankeriaan poikasia. Ankeriaat Sargassomerelle etelän kautta Eurooppalaiset ankeriaat eivät suunnistasuoraankutuvesilleenSargassomerelle vaanhakeutuvataluksieteläisellereitille.Tutkijat ovatensikertaakartoittaneetmystistävaellusta 22merkitylläankeriaalla.Loppusyksyllämerkityt ankeriaatuivatIrlannistajopa1300kilometrinalkutaipaleen Azorien suuntaan, mistä ne luultavastijatkavatmerivirtojenkiidättäminävieläyli 3500kilometriä,vähemmällävaivallakuinjosolisivatuineetsuoraanAtlantinpoikki. Luontoarvojentakiametsienpuusta tulivaikeaamyytävää.Puueimyöskään ollut enää tarpeen, koska nuorempien ikäluokkien metsiä oli varttunut hakkuuikään. Aluksilinnuteivätjaksapitääsiipiäänkehoa vasten levätessään, ja ne menettävät pian lentokykynsä.Tätäseuraavatruokahaluttomuusja lihastensurkastuminen.Lopultalinnuthalvaantuvatjakuolevat. Vaihtoehtoisesti syvyyden viileä kymmenasteinen vesi viivästyttää sukukypsyyden kehittymistäennenmääränpäätä. PERTTI KOSKIMIES PEURAKAIRAN RAUHAA. Valtaosa halvaantuneista harmaalokeista paraniB1-vitamiinihoidolla,hoitamattomatyksilöt kuolivat.Tutkijatesittävätkin,ettäB1-vitamiinin puuteselittääaikuiskuolematjavoiollaosasyy lajientaantumiseen.Seuraavaaskelonselvittää, mistäalentuneettiamiiniarvotjohtuvat. "Metsätovattodellahienojajalähes tiettömiä",sanooMuddusjärveltäpuhelimeentavoittamaniGreenpeacenmetsäkampanjavastaava Sini Harkki. AlueidensuojelunmyötäLappisäilyy näiltäosinsellaisenakuinseonmielikuvissammetaivaikkapaMatti Snellmaninoheisessakuvassa. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT uSkoMaton VaelluS antti koli lappi SARGASSOMEREN KASVATIT. Myös tutkijat vetosivat alueiden puolesta. kuolinSyy SelViSi Itämeren linnuilla vitamiininpuutosta Ruotsalais-islantilainentutkimusryhmäon onnistunut selvittämään pitkään tutkijoitaaskarruttaneenlintukuolemiensyyn.Etenkin Ruotsinitärannikollaonjopitkäänhavaittuheikkokuntoisia tai kuolleita aikuisia lintuja, joiden tilanoudattisamaatuntematontataudinkuvaa. Vapaaehtoistyötä tehtiin tuhansia tunteja ja Metsähallituksenuhanalaistietokolminkertaistui. Tutkijat havaitsivat, että harmaalokkien ja haahkojenmunienB1-vitamiininelitiamiininpitoisuusolisairaudenesiintymisalueellajopayli 50prosenttiaalhaisempiverrattunaIslantiin,jossatautiaeiolehavaittu. Luonnonsuojelijat odottavat seuraavaksi Metsähallitukselta vastaantuloa Kainuussa,missäLuonto-Liitonmukaan on jäänyt suojelematta hienoja, myös virkistyskäytöllearvokkaitakohteita. ANTTI HALKKA 8 SUOMEN LUONTO 9 | 2009 greenpeace. Öisinkalatuivatparinsadanmetrinsyvyydessä mahdollisesti pysyäkseen aktiivisina, muttapäiväksinesukeltavat600metrinsyvyyteen
Jooseppitunturi 6. Osa metsähanhista suuntaa sulkasadon aikaan Lapista kauas itään. Metsähanhi sulki Novaja Zemljalla OsaPohjolanmetsähanhistanäyttäävaihtavansulkansakaukanamerentakanaVenäjän Novaja Zemljalla. Ruotsissa tänä vuonna merkitty hanhi asettui Suomen Lappiin. Isoselkä 8. Painopää 5. Se viihtyikesälläNaatsukka-aavansoidensuojelualueellaPeurakairanvieressä,muttasiirtyisittenyllättäen sulkasadon aikaan tuhat kilometriä koilliseenNovajaZemljalle. Saaristomereltä merimetsoja vainottiin niin ankarasti,etteiaikuistenmerimetsojenravinnostasaatukunnollistatietoa. ANTTI HALKKA suojeluun Lapissa SUOJAAN HAKKUILTA 1. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT tutkiMuS SelVitti matti snellman Kiiski maistuu merimetsolle Merimetson suosituimmaksi ravintokohteeksi on paljastunut kiiski. Tiedotselviävätlaajaanyhteistyöhönpohjautuvastatutkimuksesta,jossaolivatmukanaSuomen ympäristökeskus, Turun ammattikorkeakoulusekäRiista-jakalataloudentutkimuslaitos. Sinänsähanhetuseinmuuttavatsulkimaanpohjoisensuuntaan,missätarjollaonmyöhäisenkevääntakiavielävehmaitaravintokasveja. ANTTI HALKKA SUOMEN LUONTO 9 | 2009 markus varesvuo 9. Peurakaira 4. Merimetsotsöivätmyössilakoitajakivinilkkoja.Saaliitpoikkesivaterimeri lueillatoisistaan; a esimerkiksi ahven oli tärkeää saalista SuomenlahdellamuttaeiPohjanlahdella. PokkaPulju 3. Arvokaloista linnut söivät lähinnä ahventa, kun taas kuhaa merimetsotsöivättutkimuksenmukaanvähän. Moukavaara PERINTEET VELVOITTAVAT. "Tämäeioleyllätys",sanoohanhiekperttiPetteri TolvanenSuomenWWF:stä."NovajaZemljaltaonaikaisemminkinlöydettyrengastettusuomalainenmetsähanhi." Tolvanen arvelee, että sulkasato meren takanaonosallahanhistaikivanhatapa.Hanhetovat sulkasadossalentokyvyttömiävajaankuukauden. SuomenLapissasulkansavaihtavatmetsähanhethakeutuvatsoillejamuihinluoksepääsemättömiinpaikkoihin.Jääarvoitukseksi,mikseirimpinenNaatsukka-aapakelvannutmetsähanhelle. Ahmatunturi 7. Raakevuoma 2
Romut myrkyttävät Jäämerta. Näky on uskomattoman tyly. Luonnoltaankauniissavuonossa aivan suuren kaupungin edustalla makaakymmeniäuponneitalaivoja.Ruosturkinkyyhky tuneetsavupiiputjakeulatvaintörröttävätpinnanyläpuolella. Turkinkyyhkyontaajamalintu,jokaeikuitenkaankesykyyhkystäpoiketenliikutoreillaeikäkaduilla.Sekäveleepaljonmaassalyhyilläjaloillaanjakevääntullen kujertaapihapuussa,katollataitv-antennilla. Laivat saastuttavat ympäristöä öljyvuodoilla. Maalämpö tulee yhä suurempiin kohteisiin Maalämpö herättää kiinnostusta yhä suuremmissakohteissa.Hattulassasijaitseva HotelliPetäysporautti24yli200-metristäkaivoa vaihtaessaan kiinteistön lämmityksen ja lämpimänkäyttövedenöljystämaalämmölle. Suomi avustaa Murmanskin sotkujen siivoamisessa. Laivanromuista valuu Jäämereen ympäristömyrkkyjä, lähinnäöljyä.Joissakinpohjassamakaavissa aluksissaonjopaydinjätettä. Talvisin Suomessa elelee 5001500 yksilöä, joista pääosayksintaimuutamanlinnunryhminämuutamissakymmenissätaajamissaLounais-SuomessajaPohjanlahdenrannikkoseuduilla.Lajinvoikohdatamuuallakin Etelä- ja Keski-Suomen asutuilla seuduilla puistoissa, puutarhoissajaviljelymailla. Maalämpöonedullinenverrattunaöljyyntai suoraan sähköön. "Ympäristöalanalasajokeskustanjohdollajatkuu", kommentoi Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitosta. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT energia laiVaroMu Ekosähkölle uusi merkki Suomen luonnonsuojeluliiton sertifioima ekosähkö on saanut uuden tunnuksen, jossa töpseli vihertää. Merkki on Suomen ainoa riippumaton ympäristömerkki energialle. ANTTI HALKKA LAIVASTO JÄI PAIKOILLEEN. Niistä harvinaisimpiin kuuluuharmaa,pitkänomainenjapienikokoinenturkinkyyhky.SeonnytvakiinnuttanutasemansaSuomessa; lintuaontänäsyksynätavattuInariamyöten. PCB-pitoisuudet nousevat hylkyjenläheisyydessähuippulukemiin,jopa kolmetoistakertaisiksi. Vuodessaöljylaskutekeenoin2000euroa. "Enimmillään kulutus oli 175 000 litraa öljyä, mikäteki50sentinlitrahinnallavuodessa93000 euronkulut.Pumputkäyttävätsähköä490000 kilowattituntiajakulutuspiikkejätasoittamaanjätettyöljykattilavie17000litraaöljyä.Kulutovat nyt62000euroa,sanooremontintehneenKanta-Putki-yhtiöntyönjohtajaJorma Askolin. Laivoista on löydetty monia raskas- Pieni kyyhky vakiintui Suomeen Talvi voi lennättää pihoille ja ruokintapaikoille yllättäviäkin lintuvieraita. "Nyttämäsaisiriittää.Odotan,etteivätkokoomusjavihreätnielePaula Lehtomäenja Sirkka-Liisa Anttilansopimusta,jonkamukaanvaltionmaatluonnonsuojelualueineenannettaisiin liiketoimintavetoisenerityisyhtiönhaltuun." "Keskustanperimmäinentavoitelieneeympäristöministeriönlakkauttaminen." ANTTI HALKKA 10 SUOMEN LUONTO 9 | 2009. Vielä viime vuosisadan alussa turkinkyyhkyn valtakuntaulottuiBurmasrtaIrakiin.Selevittäytyikaakosta yliEuroopan1900-luvullajaSuomessakin1960-luvulta 1990-luvulle,minkäjälkeenkannankasvutasaantui.Pesimäkannanpienuuden,200300paria,vuoksilajiluokitellaanmeillävaarantuneeksi. PERTTI KOSKIMIES politiikka Ympäristöhallinnon alasajo jatkuu Suomen Luonnonsaamientietojenmukaan uusienelinkeino-,liikennejaympäristökeskustenjohtooneituleyhtäänentistäympäristöalanjohtajaa,vaanjohtoannetaankaikkiallatie- taielinkeinoalanentisillevetäjille. Keskiverto omakotitalo kuluttaa vuodessa noin 3000 litraa polttoöljyä. "Kun maalämmölla saa talon ja käyttöveden lämmityksen noin 600 eurolla, maalämpö kiinnostaa.Suoraansähköönverrattunamaalämpö säästäänoinkolmanneksen." JUSSI KARVONEN Kuolanvuonossa 127 alusta Suomikin antaa rahaa Murmanskin laivojen hautausmaan siistimiseen. Tämä on totta Suomen naapurissa Murmanskissa. Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkki voidaan myöntää hakemuksesta sellaiselle sähkölle ja lämmölle, jotka on tuotettu Luonnonsuojeluliiton kriteerit täyttävällä tavalla. Osa laivahylkyjen omistajista varastoi ongelmajätteitä aluksiin tarkoituksella
Pelkästään kaupungin edustalla olevassa Kuolanvuonossaruostuu127laivaatai sukellusvenettä. YmpäristöministerinäonErik Solheim,jokaonNorjan luonnonsuojeluliiton entinen pitkäaikainen puheenjohtaja. ANTTI HALKKA TURKINKYYHKYJÄ LIMINGASSA. Tunnelin päässä pilkistää kuitenkin valoa.Lavna-nimiseltähylkyalueeltaon nostettu paikallisella rahoituksella 24 aluksesta kaksikymmentä. Suomen sähköajoneuvoyhdistyksen puheenjohtaja Jiri Räsänen pitäätätätärkeämpänäkuinsähköautojenmäärää. n Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiöNefcoyrittäävauhdittaahylkyjen nostoa144000eurontuella.OsapienikorkoisestalainarahastatuleeSuomen valtiolta. JUHA HONKONEN markus lehtipuu / lehtikuva SÄHKÖCOROLLA. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT ajoMäärät ratkaiSeVat Sähköauto lähdössä liikkeelle Sähköllä ajettujen kilometrien määrä lisääntyy jatkuvasti. "Päästöjen vähenemisen kannalta olennaista onse,kuinkasuuriosafossiilisillapolttoaineilla ajetuistakilometreistävoidaanmuuttaasähköllä ajetuksi.Ladattaviahybridejävoidaanpitääsähköautoina.Lähivuosinaneauttavatkehitystäyhtäpaljonkuintäyssähköautot. Kyyhkyt saavat pari kolme poikuetta vuodessa. Näinvaraudutaanmuunmuassaluonnonmonimuotoisuudenvuoteen2010. MURMANSKIN LÄHIVESIINonuponnut tai upotettu peräti 200 alusta. Ihmisten lisäksi myrkyistä kärsivät alueellakutevatlohikannat. Puhdistustaodottaakuitenkinyhäkymmenkunta Lav ankaltaistaaluetta. "Suuretautovalmistajathaluavatpitkittääsähköautojenmarkkinoidenavautumistaomanetunsanimissä.Toisaaltayksikääntehdaseitohdijäädäviimeiseksisähköautojenkehityksessä." Ratkaisevassaasemassaonakkutekniikankehittyminen. Räsäsenmukaanpienettoimijatovatottaneet vastuunsähköautoilunkehityksestä. Suomeenonjosyntynytkaksipäätoimistayritystä,jotkamuuntavatpolttomoottoriautojasähköisiksi.RäsäseneCorollaonverkossaharrastusvetoisestisyntyneenSähköautotNyt!-yhteisön projekti,jossapolttomoottoriautojamuunnetaan sähköisiksi. JUSSI KARVONEN janne bjÖrklund jari peltomäki ja ydinjätettä metalleja,muunmuassalyijyä,sinkkiä, kupariajaasbestia. Norjan ympäristöministeriön budjetti on kasvanut viime vuosina jo 40 prosentilla. Ympäristöministeriön budjetti kasvaa melkein kymmenelläprosentilla500miljoonaaneuroon. Viimeiset poikaset lähtevät pesästä joskus vasta lokakuussa. SUOMEN LUONTO 9 | 2009 11. Vanha Toyota sai uuden moottorin ja energialähteen. hurjaSti liSää rahaa Norjan budjetti satsaa ympäristöön Norjan hallituksen vuoden 2010 budjettiehdotushelliiluonnonmonimuotoisuutta. Norja lisää maailman metsäkadon pysäytyksen varoja 170:stä noin 250 miljoonaan euroon, minkä ohellalisättiinvielä170miljoonaneuronylimääräinensopimusvaltuutus. Suurin satsaus monimuotoisuuteen on kuitenkin ulkoministeriön budjettilohkolla. Osa hylyistä on jäänyt vuonoon onnettomuuksien jäljiltä, mutta joukossa on myös yli 60-vuotiaita toisen maailmansodan aikaan uponneita sota-aluksia
Uusi tasapainotila saavutetaan ennemmin tai myöhemmin, mutta siihen mennessä osaniittylajeistahäviäälopullisesti.Sukupuuttovelka syntyy katoavien lajien määrästä. IsraelilaisettutkijatlöysivätroomalaistenhävittämältäMasadanlinnoitusvuoreltaHerodeksenpalatsistakuivuneitataateleitavuonna2005. Siemenet olivat hyväkuntoisia, ja ne itivät. Sekä kuivista taateleista että idätettyjen siementen kuorista tehdyt iänmääritykset osoittavat niiden olevan antiikin ajoilta (Science 13.6. Ardipithecuksenkäsivarsienjasormienpituus viittaavat kiipeilemiseen, selkärangan ja kallon rakenne puolestaan pystyasentoon. Nytennätystäparannettiin600vuodella. Nyt odotetaantaimienvarttumistasatoikään. Sukupuuttovelalla tarkoitetaan sitä, etteivätlajithäviäesiintymispaikoiltaan välittömästi elinympäristön huonontuessavaanvastahuomattavallakinaikaviiveellä. TIEDE JA TUTKIMUS NYT TOIMITTANUT ALICE KARLSSON SukulaiSuuSSuhteet elinpaikat MuuttuVat Jo apinaihminen kulki pystyasennossa Etiopiasta15vuottasittenlöytyneetihmisenvarhaisensukulaisenfossiilitonsaatu tutkituiksi.Ardipithecus ramidus-nimensaanut apinaihminenolinoin120sentinpituinenja50 kilon painoinen naaras. Aivotsilläolivatsamansuuruisetkuinnykyisillä simpansseilla. Ennallistamalla niittyjä, ahoja ja laitumia lajikato voidaan pysäyttää. Vanha SieMenpankki Jeesuksen aikaiset taatelit kypsymässä Tähän asti vanhimmat itäneet siemenet kaivettiin1400vuottasittenkuivatetunjärvenpohjaliejusta.Lootuksensiemenetolivatniin suuria,ettäniidenikäpystyttiinvarmistamaan. Löytöä ympäröivien tuhansien kasvien ja eläintenfossiilitosoittavatapinaihmiseneläneen avoimessametsämaastossa,ehkänykyisiämetsäsavannejamuistuttavassaympäristössä. JUHA VALSTE VELANMAKSAJIA. Aiemmin Etiopiasta löytynyt, 3,2 miljoonaavuottasittenelänytLucyjoutuinytuuteenvaloon.KuuluisaLucyeiehkäollutkaanosa sitäkehityslinjaa,jokajohtiihmiseen. On muitakin vanhoja siemenlöytöjä: Tanskasta ilmoitetut1700vuoden ikäiset jauhosavikan ja peltohatikan, Tokion 3000 vuoden ikäiset lootuksen ja Kanadan Yukonista löytyneet yli 0000 1 vuodenikäisetsiemenet.Arviotikäennätyksistäperustuvatkuitenkinsiementenlöytöpaikaniänmääritykseen.Silloineioletäyttävarmuuttasiitä,ettäsiemenet olisivatyhtävanhoja. SEPPO VUOKKO IDÄNKURHO Wikimedia commons Sukupuutto voi iskeä Kun elinolot käyvät kelvottomiksi, osa lajeista sinnittelee pitkään. Viime vuosina lisääntynyt sukupuuttovelkaa koskeva tutkimus osoittaa, että velkaa on monenlaisissa elinympäristöissäjaeliöryhmissä. "Kun lajille sopivan elinympäristön määrätailaatualittaalajilleominaisen kynnysarvon, laji häviää vääjäämättä, elleivät elinympäristön määrä ja laatu nousetakaisinkynnysarvonyläpuolelle." Sukupuuttovelkaa on havaittu eten- 12 SUOMEN LUONTO 9 | 2009. 2008). Monet perinneympäristöjen kasvit ovat häviämässä elinpaikkojen myötä. Se kuoli 4,4 miljoonaa vuotta sitten. 2008 ja 19.12. HampaistostapäätellenArdipithecusolikaikkiruokainen. "Käytännön luonnonsuojelutyössä sitäeiuseintiedosteta",sanooSuomen ympäristökeskuksenerikoistutkijaMikko Kuussaari."Sukupuuttovelantutkiminenonvaikeaa,koskaarvioitavanaon tulevaisuudessa odotettavissa ole ien v sukupuuttojenmäärä." Kuussaarenjohtamaeurooppalainen tutkijaryhmäonkoonnutsukupuuttovelastatähänmennessäkertyneentiedon, jatuloksetonvastikäänjulkaistuTrends in Ecology and Evolution-tiedelehdessä. Kun ympäristö, esimerkiksi niitty, muuttuu, lajeja alkaa kadota
TIEDE JA TUTKIMUS NYT juuriSto Sinnittelee jorma peiponen jorma peiponen timo nieminen Vanhin puu Ruotsissa? SuuriruotsalainenpäivälehtiAftonbladet tempaisinäyttävästi:sennettisivuillakerrottiin,ettämaailmanvanhinpuukasvaaruotsalaisellatunturilla.Kyseinenpuuonkuusi,jota ei ole pidetty erityisen iäkkääksi kasvavana lajina. "Niittylajeilla voi Suomessakin olla tulevaisuudessa huomattava sukupuuttovelka maksettavana. Auringonaktiivisuusonyhteydessäauringonpilkkuihin;hiukkasvuoonmaksimissaanvasta, kunauringonpilkkusyklikääntyylaskuun."Viimeaikoinaauringonpilkkujaon jälleenalkanutilmestyä Auringonpinnalle,jotenseuraavaapilkkuhuippuaennustetaan vuosille20132014. Todennäköisesti velkaonsuurempimonivuotisillakasveillakuinesimerkiksiperhosilla,jotkatuottavatjokakesäkokonaanuudensukupolvenjajoutuvatsitenkasvejanopeammin vastaamaan heikentyneen elinympäristönhaasteisiin",Kuussaarimiettii. PIIA AHONEN AURINGONPILKKUJA. Kuusenjuuristostamitattiinikäradiohiiliajoituksellajaosajuuristaoli9550vuottavanhoja. "Melko pitkäikäisinä lajeina monet niittykasvit sinnittelevät paikalla pitkään elinolojen huonontumisesta huolimatta,javoikestääkymmeniävuosia, ennenkuinlajimääräpieneneevastaamaan niittyjen vähentynyttä määrää", Kuussaariselittää. Asiastaraportoitiinaikoinaantieteellisissäjulkaisuissa.Juuristostakasvavanrungonikäonkuusellatavallisestikorkeintaannoin600vuotta. Auringonhiukkasaktiivisuusvaihteleenoin11 vuodensykleissäjaparhaillaanelämmehiljaista vaihetta. Onko maan alla säilyvä juuri puu,kunsiitäkasvaauusiversotoisensajälkeen ainakunedellinenkuolee?Ruotsin"vanhinpuu" onitseasiassavanhajuuristo.Siitänousevapuu onkasvinsuunnilleen16.verso. Uutinenherättääkysymyksensiitä,mitäpuun iällä tarkoitetaan. Jos puun ikä lasketaan perinteisesti rungon vuosirenkaista, maailman vanhimmat tunnetut puutovatedelleenKalifornianWhiteMountainsillayli3000metrinkorkeudessakasvaviaokakäpymäntyjä.Tämänpuunvanhimmattunnetutyhä elävätrungotovatnoin5000vuodenikäisiä.Okakäpymäntyjenneulasetkinelävätnoin40vuotta. JUHA VALSTE KETONUKKI HIRVENKELLO jorma peiponen pilkkuhuippu läheStyy Auringon hiukkasvuo muokkaa talvilämpötiloja Auringonaktiivisuusvoinostaatalvenkeskilämpötilaa23astetta.Vaikutuksetovat hyvinpaikallisia."KuntalvikaudenkeskimääräinenlämpötilanouseeesimerkiksiSkandinaviassa,onGrönlannissajaPohjois-Kanadassasamanaikaisesti viileämpää", tutkija Annika Seppälä Ilmatieteenlaitokseltasanoo. Virolaisessaalvariniittyjentutkimuksessaonennustettu,että40prosenttia tutkimusalueenniityillänykyäänelävistävaateliaistakasvilajeistahäviääajan mittaan. Auringon aktiivisuuus nousee pilkkujakson jälkeen. nasa SUOMEN LUONTO 9 | 2009 13. Hiukkasmaksimiavoidaanodottaanoin vuosisenjälkeen." ALICE KARLSSON AHONOIDANLUKKO viiveellä kinpitkäikäisillälajeillakutenmonivuotisillakasveilla,puidenrungoillaelävillä jäkälilläjasienilläsekälinnuillajaapinoilla. Ruotsissa tehdyssä niittykasvitutkimuksessatodettiin,ettäniittyjenmäärä 50100vuottasittenselittäähyvinnykyisiäkasvilajimääriä.Sensijaanniittyjennykyisenpinta-alanjalajimääränvälilläeihavaittuyhteyttä.Tämävoidaan tulkitaosoitukseksisukupuuttovelasta. Jouluhelmikuun keskilämpötila saattaakin jäädä ensi talvena muutaman asteen alhaisemmaksikuinseolisi,josAurinkoolisiaktiivisimmillaan. "Näinsiitähuolimatta,ettäsuuriosa alvariniityistä menetettiin jo 70 vuotta sitten." Suomessa niittyjen määrän on arvioituvähentyneennoinsadasosaansiitä, mitäniitäparhaimmillaanolitoistasataa vuottasitten
Siksi suuria yhtenäisiä metsäalueitaonsäilynytvähän. Tutkijoiden mukaan Liettuan mustahaikaratjoutuvatnykyäänpesimäänentistä lähempänä metsänreunaa ja yhä pienemmissä puissa, mikä johtuu metsienpirstoutumisestajasuurtenpuiden kuten tammien talouskäytön lisääntymisestä. Rikollisjärjestöt ovat käyttäneet syntynyttä sekasortoa hyväksi. MAAILMALTA TOIMITTANUT JORMA LAURILA MadagaSkar liettua Rikollisjärjestöt kaatavat metsiä Andry Rajoelina nousi armeijan tuella Madagaskarinjohtajaksiviimemaaliskuussa.Afrikanunionijauseimmatmuutmaateivät hyväksy ilman vaaleja vallan ottanutta entistä discjockeytamaanlailliseksijohtajaksi. "KirjoistalöydettykuituonlähtöisinpuulajeistakutenShoreajaRhizophora,joitaeiyleensäviljellä,vaannekasvavatlähesyksinomaanluonnontilaisissa sademetsissä. Saaren viimeisten metsien kimppuunonkäynytkymmeniäkaatoporukoita. Taitava kiipeilijä elää vain Madagaskarin metsissä. SakSa Sademetsäsatuja lapsille Trooppisiasademetsiähakataansaksalaisten lastenkirjojen painattamiseen. Se pesii vanhoissa metsissä, joita Liettuassa on yhä vähemmän. Keskellä laajoja peltoaukeita on siellä täällä metsäsaarekkeita, joissa suuria kuusia, tammia ja haapoja kurottaa kohti taivasta. Metsäneläimiätapetaanlihamarkkinoilletaipyydystetäänelävinäjamyydäänsalaaulkomaille. YhäuseampiSaksassamyydyistäkirjoistaon painettu ulkomailla, etenkinKiinassa,mistätuleekolmannestuontikirjoista.Riskionsuuri,että näidenkirjojenpaperiinonkäytettysademetsäkuitua,WWFvaroittaa. JORMA LAURILA 14 SUOMEN LUONTO 9 | 2009. Kansallispuistoistakaadetaanruusu-jaeebenpuita, joiden rungot rahdataan pääasiassa Kiinaan. VILKAS OPASTAAminutmustahaikaran pesämetsään. "Mustahaikaraa uhkaa myös retkei- HARJAMAKI. "Syynähaikaranahdinkoonovatelinympäristöjentuhoutuminenjametsien hakkuut",kertoometsänvartijaTomas Vilkas Liettuanmetsähallinnosta. Looginen päätelmä on, että noita kirjoja varten hakattiin sademetsiä",sanooSaksanWWF:nmetsäasiantuntijaNina Griesshammer. Muutaman kymmenen hehtaarin saareke on upeaa vanhaa sekametsää, jossa havupuustoa elävöittävät suuret haavat sekä tammetjamuutjalopuut.Liettuassa,kuten muuallakinBaltianmaissa,maisemaon hyvinalavaa,jotenmetsiäonolluthelppo hakata. Tällaisia puita ja rauhallista elinympäristöä on entistäharvemmassa,janiitäkaipaamyös harvinainenmustahaikara.Kookaslintu onaivanerimaatakuinlähisukulaisensakattohaikara,jokaviihtyyihmistenpihoillajapelloilla.Mustahaikaraonarka jaherkästihäiriintyvämetsälintu. Peräti 19 tutkituista 51 lastenkirjasta sisälsi merkittäviämääriäsademetsäkuitua.TämäkäyilmiSaksanWWF:nteettämästätutkimuksesta,jokajulkistettiinlokakuussaFrankfurtinkirjamessuilla. Muualla Euroopassakantaonpysynytmelkovakaananoin8000parissa,muttaBaltian maissa,etenkinLatviassajaLiettuassa, mustahaikaratovatvähentyneetjopayli viidenneksellä1990-luvunalusta. Liettua on mustahaikaralle tärkeä maa,silläniitäpesiienemmänvainTurkissasekäLiettuannaapurimaissaPuolassajaValko-Venäjällä,reiluttuhatpariakussakin. Madagaskarilla kasvaa 47 endeemistä eli kotoperäistäruusupuulajiajayli100endeemistä eebenpuulajia.Laittomathakkuutuhkaavathävittäämonialajejakokonaan.Makit,kameleontit jasammakotkaupitellaanpimeillämarkkinoilla eläintarhoihinjalemmikkikauppoihin. Presidentinvaalityritetäänjärjestää2010.Elleitilannettasaadakorjattuaennensitä,maailmamenettääsuurenosanluontonsamonimuotoisuudesta.Sitäeikorvaaedeskiinalainenraha. JUHA VALSTE reX features / lehtikuva Mustahaikara tarvit Mustahaikara, toisin kuin lähisukulaisensa kattohaikara, on piilotteleva ja arka metsälintu. Lintujensuojelujärjestö Birdlifen mukaan Liettuassa pesii nykyään enää 600800 mustahaikaraparia
Esimerkiksi mönkijöillä pöristely on yleistynyt Liettuanmetsäteilläjamaastossa,kun maanväestöonvaurastunut. MUSTAHAIKARA JUHO RAHKONEN Pietarin jätevedet alkavat puhdistua Pietarin jätevedenpuhdistus ottaa pieniä mutta merkittäviä edistysaskelia. Kävelemmepoismetsästä.Vilkason hiemanhuolissaanmustahaikaranpuolesta, mutta toisaalta lajin tulevaisuus ei ehkä sittenkään näytä aivan synkältä.Pesimämetsiäonsuojeltulaajasti,ja apuavoiollatulossayllättävältätaholta: väestöennusteidenmukaanLiettuanväkimäärä pienenee lähivuosina voimakkaan muuttoliikkeen takia, mikä saattaa vähentää myös ihmisten luonnolle aiheuttamaapainetta. Metsänvartija Tomas Vilkas on löytänyt suuressa haavassa olevan mustahaikaran pesän. Kasvisto voi säilyä myös metropoleissa "Kasvit ja ihmiset mahtuvat elämään rinnakkainkaupungeissa.Meidänonvainymmärrettäväkasvistopitkänaikavälininvestointinaeikäjoutokäytössäolevanaresurssina",toteaa tutkijaAmy HahsBBC:nEarthNews-verkkosivustolla.Hänolimukanakansainvälisessätutkijatiimissä,jokavertailikasvilajienhäviämislukuja 22:ssamaailmansuurkaupungissa. MAAILMALTA kaupunkiluonto PESÄPUU. Vihdoin hikinen tarpominen pehmeässä maastossa palkitaan: jättimäisen haavan oksanhaarassa pullottaaylimetrinlevyinenrisulinna. Toistaiseksi reilu viidennes jätevesistä ohjataan käsittelemättömänämereen. Seeikuitenkaanolevääjäämätöntä. Yleissääntö on, että kaupungeissa, joissa on yli30prosenttiakasvipeitettä,onhuomattavasti alhaisemmatlajienhäviämisluvutkuinmuualla. SuomiontukenutPietarinvesilaitoksenkehittämishankkeita40miljoonallaeurolla. Hahsinmukaanmeneilläänolevanopeakaupunkienjataajamienkasvuuhkaamerkittävästi maailmanlaajuista luonnon monimuotoisuutta. Pietarin pohjoinen kokoojaviemäri on rakenteilla. SUOMEN LUONTO 9 | 2009 15. Venäjänkasvavakotieläintuotantokaaneiole niinsuuriuhkaItämerellekuinonaiemminarveltu,vaikkaPietarinympärillekietoutuvallaLeningradinalueellajätettätuottaajo17,5miljoonaa kanaa.Jätteidenkulkeutuminenmereenononnistuttuestämäänkohtuullisesti.Suomenlahden tilaonkinparaskymmeneenvuoteen. JUHA HONKONEN juha honkonen HOMMA PUTKEEN. Emme jää kovin kauaksi aikaa odottelemaan, ettemme aiheuttaisihäiriötä. Hahsin mukaan on kova haaste säilyttää 30 prosenttia paikallisesta kasvipeitteestä, mutta kekseliäästäsuunnittelustajaennallistamisesta onapua. JORMA LAURILA kuvat juho rahkonen Venäjä see vanhoja metsiä lijöiden ja muiden ihmisten aiheuttama häirintä", Vilkas kertoo. Mustahaikaranpiilottelevaluonnetuleeretkellämmehyvinilmi,sillämetsänvartijankin kokemuksella joudumme kuljeskelemaan puolisen tuntia näkemättä ensimmäistäkään pesää. Nyt rakennetaanpohjoistakokoojaviemäriä. Kunviemärisaadaanvalmiiksi,kulkevatlähes kaikki Pietarin jätevedet puhdistuksen kautta. Kesä on jo pitkällä, eivätkä haikarat ole juuri nyt paikalla. HyviäesimerkkejäovatYhdysvaltainSanDiegojaEtelä-AfrikanDurban.Kummassakinonsäilynytkaksikolmasosaaalkuperäisestäkasvilajistosta.VastakkaisiaesimerkkejäovattäyteenrakennetutNewYorkjaSingapore
16 SUOMEN LUONTO 9 | 2009 tämän ja seuraavan aukeaman kuvat ovat kilpailusta veolia environnement Wildlife photographer of the Year 2009
Kuva ei ollut onnenkantamoinen, sillä Rodriguez oli hahmotellut otoksen etukäteen paperille. Naiskuvaajatkin menestyivät kilpailussa. Espanjalainen José Luis Rodríguez sai otettua voittokuvan lihasyötin ja infrapunavalolla toimivan kaukolaukaisijan avulla. SUOMEN LUONTO 9 | 2009 17. Vaikka iberiansusia on vain parisentuhatta ja ne ovat hyvin arkoja, kuvaaja onnistui ikuistamaan yöllä aidan yli loikkaavan yksilön. Nyt aidan yli hyppäävä susi. Liikkeessä oleva kookas nisäkäs on kohde, jolla on viime aikoina voitettu arvostetuin luontokuvakilpailu Wildlife Photographer of the Year. Arvostetuimmassa luontokuvakisassa palkittiin myös suomalaisia Susi hyppäsi voittoon Maailmansuurimmanluontokuvakilpailunvoittijälleenotos suurestanisäkkäästä.Suomalaisetmenestyivät taashyvin. juha honkonen K aksi vuotta sitten kylpevä norsu, vuosi sitten öinen lumileopardi. Lontoon luonnonhistoriallisen museon ja BBC Wildlife -lehden järjestämän kisan ykkössijan vei tänä syksynä espanjalaisen José Luis Rodríguezin The storybook wolf eli Satukirjan susi. Otoksessa näkyy kuvaajan mukaan hyvin suden notkeus ja voima. KOHTI TAIVAITA. Espanjalainen Ana Retamero voitti kasvisarjan pukinparran siemenhöytyviä esittävällä kuvallaan The salsify canopy. KATSO SUSI LOIKKAA
Tanskalainen Carsten Egevang otti Grönlannissa kuvan lentävistä pikkuruokeista Big fjord, little auks. Näyttely on Lontoossa auki 11.4.2010 asti. PIKKURUOKIT JA JÄÄVUORI. Esa Mälkösen Fantail-kuvassa viiksitimalin pyrstö muistuttaa taustan järviruokoja. 18 SUOMEN LUONTO 9 | 2009. Eläinpotrettien sarjassa kunniamaininnan sai Jarmo Mannisen Call of the raven, jossa kangasniemeläinen korppi komeilee tuiskussa. SUSI HYPPÄSI VOITTOON http://www.nhm.ac.uk/visit-us/whats-on/temporaryjälleen hyvin. Nisäkkäiden sarjassa kunniamaininnan saivat Seppo Pölläsen Seeing off the raiders, jossa kuhmolainen susi ajaa haaskalintuja tiehensä ja Janne Heimosen Courtship race, jossa jyväskyläläiset rusakot kirmaavat hangella. Kilpailun satoa osoitteen www.nhm.ac.uk linkissä. Se voitti sarjan Villit paikat. PYRSTÖ PYSTYSSÄ. Kaikkien palkittujen suomalaiskuvaajien paitsi nuoren Räsäsen kuvissa on paljon lunta. Esa Mälkösen Fantail voitexhibitions/wpy/photo.do?photo=2534&category=19 ti luovien visioiden sarjan otoksella, jos&group=2 http://www.nhm.ac.uk/visit-us/whats-on/ sa viiksitimalin pyrstö luo takana olevien temporary-exhibitions/wpy/photo.do?photo=2534&ca järviruokojen kanssa kiinnostavan kokotegory=19&group=2 naisuuden. Suomalaiset menestyivät kilpailussa Korkeintaan kymmenvuotiaiden sarjaa hallitsi lintukuvillaan ylivoimaisesti Ilkka Räsänen. Otos lammikolla poseeraavasta viherpeiposta, Reflections, voitti sekä kuvat Call of the cuckoo (käki) ja Gull wash and preen (kylpevä harmaalokki) saivat erikoismaininnat
Virolaisen Urmas Tarteksen Springtail on a snowflake -kuvassa hyppyhäntäinen etenee lumikiteiden lomassa. Otos voitti Eläimet ympäristössään -sarjan. SUOMEN LUONTO 9 | 2009 19. KITEYTETTYNÄ
Mihin sillä on matka? alice karlsson 20 SUOMEN LUONTO 9 | 2009. Melkoinen ruoka Hirvestä näkee yleensä vain vilahduksen, kun se mennä ryskää pöheikköön