.. Toiveiden tynnyri .................................................... .. Hans Vogt osoittaa vanhaa maalaismaisemaa, jonka läpi aiotaan runnoa moottoritie El 8. Suomi haluaa liikennesolmuksi Ministeri Salolaisen johdolla on tehty Gateway-toimintaohjelma, hahmoteltu maamme tulevaisuus kuljetusväylänä. Ilmoitus,nyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja jatkuva säästötilaus 235 mk. 14 Puheenvuoro maisemanhoidon ja -suunnittelun puolesta. Tilaushinnat Vuosikerta ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomail le 290 mk. Jatkuva säästötilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. 12 Ihmeen äärellä .. .. 52 Kysy luonnosta ......................................................... .. .. .... Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. .. .. .. (90) 228 08209, 228 082 10 ja 228 08224. .. .. (90) 227 1 967 telefax: (90) 227 1 42 1 Irtonumero 33 markkaa. Jatkuva säästötilaus 265 mk. .. 48 Kirjoja ...................................................................... .. z U,J 6 ::) V) SUOMEN LUONTO Toimitus Runeberginkatu 15 A 23 00 100 Helsinki puh. Rakkaus kirsikankukkiin ja golfiin ..................... .. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 58 Turvapaikka Korkeasaaressa: Kulaani ................................................................... Seuraamme kehitystä ja valitsemme aina vähiten luontoa pilaavan vaihtoehdon. .. Lisää mahdollisen EU-Suomen hankkeista sivuilla 1625. ............................................... Summaries af the Main Articles .............................. .. 56 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. (90) 228 08 1 telefax: (90) 446 9 14 Päätoi111ittaja Jorma Laurila, 228 082 17 Toimitussihteeri/ Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 082 14 Toimittajat Anne Brax, 228 08203 Antti Halkka, 228 08203 Iiris Lappalainen, 228 082 16 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kuukausittain, paitsi kesäheinäkuussa kaksoisnu111ero11a. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 52. .. Kansikuva: Jorma Peiponen on kuvannut syyskiireiden keskellä lepohetkeä viettävän talitiaisen. .. 36 Kaijalan Pyhäjärven ranta-asukkaat ovat käynnistäneet yhteisen pelastusoperaation. 4 Kuluttajan valinnat ........................................................ Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti . 30 Suriseeko korvissa. vsk.. Kotimaasta ........................................................................ 24 Ketokukat suosivat niukkuutta ............................ 16 EU:sta paljon tukirahoja ja kaikkea hyvää vai pelkkää pahaa luonnolle ja ympäristölle. .. Pohjanmaan kurkien syksyisistä kokoontumispaikoista sivuilla 30-33. 59 SUOMEN LUONTO 9/94 53. 10 Kysy ekoneuvoa ............................................................ .. 46 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... 2 Kurjet valmistautuvat pitkälle muuttomatkalle Espanjaan ja Tunisiaan. 13 Metsämaisemaa on hoidettava ................................ .. .. 40 Australian aboriginaalit tuntevat legendan kivisistä sisaruksista. 34 Huonekärpänen on tutustumisen arvoinen lentotaituri. .... .. 26 Kurkien yö .............................................................. .. .. 43 Tulppaani purjehti Hollantiin 400 vuotta sitten 44 Ulkomailta ................................................................ Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00 15 1 Helsinki puh. Karjalaiset löysivät helmensä ................................. Nautintoja maailmalta: Karjalan piirakan riisi voi tulla Australiasta ..... 39 Kolme sisarta .......................................................... .
Maantieteellisesti olemme kuitenkjn aina olleet Euroopassa ja pitkään myös kulttuurisesti . LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. vsk. Ongelmana on myös yhteisön byrokratia ja sulkeutuneisuus. Selvää kantaa emme ota puolesta tai vastaan. Kannattajat vetoavat siihen, että ympäristötietoiset Saksa, Itävälta, Hollanti ja Pohjoismaat voisivat vetää koko muun yhteisön kestävämmälle tielle. Artikkelit olkoot evästystä kansanäänestystä varten teille hyvät lukijamme. Monet jäsenyyden kannattajat antavat kuitenbn ymmärtää, ettei meillä ole muita vaihtoehtoja kuin liittyä unioniin. Monet asioita hyvinkjn aktiivisesti seuraavat ihmiset ovat sitä mieltä, ettei heillä vielä ole riittävästi tietoa jäsenyyden seuraamuksien arviointiin. Esimerkjksi eurooppalaiseen ympäristöyhteistyöhön on muitilin kanavia. nin avoimuus ja demokraattisuus lisäänny, se on tuomittu jähmettymään kehitystä kahlitsevaksi kolossiksi. Näin äkkjväärä suhtautuminen jäsenyyteen vie pohjan aidolta eri mahdollisuuksien punnitsemiselta. Kaikkia jäsenmaita sitovia direktiivejä voidaa säätää lisää, mutta ongelmana on se, rruten tiukasti niitä noudatetaan. vuosikerta 9 1994 Olemme jo Euroopassa EU-jäsenyyden yhteydessä on toistuvasti puhuttu Eurooppaan menosta. Yhteisön jäsenyyden torjuminen ei suinkaan tarkoita eristäytymistä, toisin kuin on väitetty. Mutta muuttuuko EU ja jos niin mihin suuntaan. Tässä numerossa on laaja artikkelikokonaisuus, jossa arvioimme EU:n hyviä ja huonoa puolia ympäristösuojelun kannalta. Tunnettua on esimerkjksi Välimeren maiden lepsu suhtautuminen ympäristömääräyksiin. Aikataulu on yksinkertaisesti liian nopea. Uudet Euroopan eri kolkkja yhdistävät moottoritiet ovat väistämättömiä. Demokratian kannalta keskeisin on kysymys kansanäänestyksen ajankohdasta. Monet laittanevat siksi rastin eiruutuun. Ellei unioSUOME LUO TO 9/94 53. Jäsenyyttä kannattavat ympäristönsuojelijat uskovat unionin kehitysmahdollisuuksiin eurooppalaisena foorumina paremman ympäri stön luomiseksi. Vi I kasta kansanäänestystä! Jorma Laurila 3. Jos kyseessä olisi muutaman vuoden takainen tai nykyisenä pysyvä EU, olisi helppo äänestää ei. Kansanäänestyksen takja tämä numero postitetaan myös niille Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille, jotka eivät tilaa Suomen Luontoa. 53. Jäsenyyttä vastustavat perustelevat kantaansa vapaan kaupan kiihdyttämällä kulutusja kasvukulttuurilla, joka armotta jyrää ympäristön jalkoihinsa. Jokainen tehköön omat päätelmänsä. Onhan meillä sitä paitsi vaikeuksia jo omienkjn byrokraattiemme kanssa. Mutta riittävätkö niiden voimat talousjättien ja ympäristöstä piittaamattonuen jäsenten paineessa. Mitenkähän olemme tähän asti pärjänneet. Esimerkiksi jäsenmaiden tuotannollinen erikoistuminen ja tuotannon keskittymjnen lisäävät valtavasti liikennettä, kun tavaroita kuljetellaan ristiin rastiin Euroopan eri puolille. Luonnonsuojelijalle äänestyspäätös on visainen. Jotkut asiat ovat nykyisessä unionissa paremmjn kuin Suomessa, esimerkjksi alkuperäisen luonnon suojelusäädökset. Pohjoismaiseen avoimuuteen tottuneille päätöksenteon ja asioiden valmistelun salamyhkäisyys ja tietojen saannin vaikeus voivat olla kylmä suihku
Syksyisin noin 2 000 metsästäjää räiskyttelee kohti kaikkea liikkuvaa, ja lisäharmina on vielä se, että käytössä ovat pääasiassa lyijyhaulit: "Ne pitäisi saada kokonaan pois. Nykyiset saalismäärät ylittävät moninkertaisesti alueen vesilintujen poikastuoton. SUOM EN LUONTO 9/94 53. Oma toiminimi on Liminganlahden Linturetket. "Jos lintuja ampuu, pitäisi periaatteena olla, että laukaisee vasta sitten, kun linnun silmä näkyy selvästi. Kun emo kuolee, sen poikaset menehtyvät. Virkkulassa on pysyvä näyttely seudun luonnosta ja lintu-~ oomi. Erityisesti sorsalintuja verotetaan aivan liikaa. OHO! Helsingin Sanomat tyrmistytti 13. Toimittaja Pasi Tuohimaa oli tuohtuneena kierrellyt Helsinkiä ja nähnyt kamalia asioita: Erottajanmäen keskikorokkeet näyttävät tuulentuivertamilta ulkosaariston kallioluodoilta lähes metrinkorkui sine ruohomättäineen. elokuuta. Poikaset olivat vielä pieniä, kun metsästys alkoi 20. "Metsästäjiä vilisi kyllä rannoilla runsaasti , mutta saaliit jäivät pieniksi", Ulla arvioi. Opastuskeskus (98 / ) 382 842, Ulla ja Jari Peltomäki (9400) 233 300. Yli 4 "Täällä ammutaan hämärässäkin ja niin kaukaa, ettei lajia erottaisi, vaikka tuntisikin linnut hyvin." Ulla ihmettelee, miten metsästäjät voivat tunni staa haulikon piipun yli lentävän rauhoitetun uivelon tai harmaasorsan, kun asiantuntevan omitologinkin on joskus vaikea kaukoputkella varmistaa lajia ehdottoman luotettavasti . Ensimmäinen pesintä epäonnistui kesäkuun kylmien museosta katselee kaupunkia eri tavalla. Sitä mieltä tuntuvat monet metsästäjätkin olevan", sanoo Ulla Peltomäki. Iiris Lappalainen Ulla ja Jari Peltomäki järjestävät opastettuja linturetkiä Liminganlahdelle. Keskuksesta pääsee pilkospuita pitkin luontoretkelle ruovikkoo_n ja saraikkoon. Liminganlahti , joka on Ullan ja ilmeisesti myös Thaimaasta asti pesimään muuttavan kultasirkun mielestä Siperian kaltaista maastoa, on valtakunnallisesti ja eurooppalaisittainkin erittäin arvokas lintuvesi. "Kaupunkien kivisimmässäkin keskustassa kohtaa mittavan kasvilajiston, kunhan kiireen lomassa hiukan hellittää." Kesällä 1986 hän havaitsi ilokseen Helsingin Kruununhaan jalkakäytävillä vajaan kahdeksan kilometrin matkalla kaikkiaan seitsemisenkymmentä putkilokasvilajia yhteensä liki 8 400 versona! Kivijalan halkeamassa juurtumaan ehtineitä lehtipuita Muun muassa tämä Helsingin Sanomien toimitalon edustalla kukoistava vihreä tupas ärsytti toimittaja Tuohimaan artikkelintekoon. Lintuja haavoittuu paljon eikä kaikilopiston puutarha näyttää maassa makaavine oksineen melkein kaatopaikalta. Hauleihin kellistyy myös paljon muuttomatkallaan olevia lintuja. Rautatiekatujen keskiosan kuilut rehottavat kuin radanvarret Vaini kkalasta itään. "Ei metsästys nykyaikana ainakaan täällä ole kenellekään elinkeino. Sorsalinnut nielevät lyijyhauleja väistämättä; niiden poikastuotto on vähentynyt." Kiinteä metsästyksen aloituspäiväkään ei tunnu mielekkäältä. Tärkeä kannustin metsästykseen tuntuukin monelle olevan se, että pääsee pois kotoa ukkoporukassa jahtiin. Kaikki tämä viittaa kirjoittajan mukaan ympäristön halveksuntaan ja itämaiseen välinpitämättömyyteen. KOTIMAASTA Metsästys sopii huonosti Liminganlahdelle Ulla Peltomäki on asiastaan varma: "Lintujen metsästys pitäisi lopettaa Liminganlahdella, tai ainakin sitä pitäisi rajoittaa." Hän työskentelee miehensä Jari Peltomäen kanssa kesäisin WWF:n opastuskeskuksessa Limingan Virkkulassa. Kaupungin puisto-osastolla rikkakasvien rehotus nähdään myös isona ongelmana, jonka pääsyynä pidetään asenteita. Metsästys on viime vuosina lisääntynyt valtavasti. Pyssyihin, ammuksiin, koiriin ja kaikenlaisiin välineisiin menee niin paljon rahaa, että saaliin arvo kalpenee niiden arvon rinnalla", Ulla ynnäilee. Hauleja syydetään veteen ja ilmaan valtavasti . Valitettavasti se on monessa suhteessa lainsuojaton. vuoksi, joten sotkat teki vät toisen pesueen heinäkuussa. "Eikä silloin ole niin väliä, mitä tulee ammuttua ja miten", väittää Ulla. Ulla jännittää tänä vuonna tukkasotkien puolesta. Hän on itsekin käynyt aikoinaan isän kanssa sorsajahdissa, mutta innostui biologian opettajan myötävaikutuksella koko sydämestään linnuista. 1 Ulla on aito liminkalainen, j ] vanhaa talonpoikaissukua. Tänä vuonna metsästyksen aloituspäivä oli kirkas ja linnut pääsivät hyvin lennolle jo ennen paukuttelun alkua. Erityisesti himoitaan lahdella pesiviä merihanhia ja muuttavia metsähanhia. "Tavalliset kaupunkilaiset haluavat nähdä Helsinkinsä eleganttina ja hienona kaupunkina", hän väittää. "Hanahia ja sorsia", on aika tyypill inen vastaus, jonka hän saa kysellessään saaliin laatua. Silloin myös muut tuntomerkit ovat esillä", Ulla selittää. vsk.. "Liminganlahdelta pitäisi rauhoittaa lisää alueita metsästykseltä, jotta pesivät ja muuttavat linnut voisivat sorsastuskauden alettua levätä ja ruokailla häiriöttä. elokuuta artikkelillaan "Rikkakasvit rehottavat kaupungissa". Valitettavan moni kytkee vielä juhlimisen ja alkoholin jahtiretkiinsä. "Rakennettua ympäristöä ei meillä arvosteta tai sitten sitä ei tiedosteta." Kasvitieteilijä Arto Kurtto Luonnontieteell isestä keskusla metsästäj illä ole koiraa noutamaan niitä. Talojen kivijalat puskevat pajua, koivua ja voikukkaa
D Vuotoksen altaan vaiheista on koottu tietopaketti, jota voi tilata omakustannushintaan (100 mk) Helena Tiihoselta puh. D Kurtto pitää onnekkaina ja katu varsille levittäytyneitä rikkakasveja elävöittävinä. Pohjois-Karjalassa on mahdollisuus 20 lupaan, Kymissä viiteen ja Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Pohjois-Hämeessä ja PohjanmaalJa kussakin kahteen. Hallitus varasi uusiin teihin "vain" 850 miljoonaa, kun vielä 1990 rahaa paloi lähes 2,5 miljardia. Uusia maanomistajia on nyt 601, joista viisi on yhdistyksiä. Toistaiseksi lupia on sekä haettu että myönnetty nuivasPelkosenniemeläiset altaan vastustajat ovat rakentaneet talkoovoimin suojeltujen maa-alueiden viereen lintutornin. Palkinnoksi lääninhallitus osti Nuuksiosta kilometrin rantaa, joka liitettiin kansallispuistoon. EU:lta saatavien tierahojen käyttöäkään ei ole yksilöity. Karhun kaatolupia lisättön Maaja metsätalousministeriön määräyksestä Suomeen voidaan myöntää tänä vuonna 65 karhunkaatolupaa. KOTIMAASTA Pelkosenniemen Kokonaavalle pystytetystä lintutornista voi tähyillä Suomen luonnonsuojeluliiton lahjoituksena saamaa maa-aluetta sekä yksityisten kansalaisten ja yhdistysten omistukseensa hankkimia määräaloja. Eläinten tuttavallisuus johtuu lähinnä kannan kasvusta ja rajallisista ravintovaroista. Perinteisesti karhuja on saanut metsästää melko vapaasti Kuusamosta pohjoiseen, jossa kiintiö on ollut 30 mesikärnmentä vuosittain. Esimerkiksi Pohjanmaalla luvan hakijoita ei ole ilmaantunut ja Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa lupia ei aiota myöntää. Maassamme arvioidaan tänä vuonna olevan karhuja 700--900. Kannan arviointi on vaikeaa, sillä karhu liikkuu laajalla alueella. (9692) 813210 tai 880270. Hankkeita on 18 erilaista tyyppiä alkaen asbestin louhinnasta moottoriteihin ja pohjaveden ottoon. Harri Ajamaa 5. Elokuisessa valtion budjettiriihessä kiisteltiin kuntien valtionavuista ja ympäristöhallinnon rahoituksesta. Pyhätunturi häämöttää taustalla. Ruoan perässä karhu saattaa eksyä pihapiiriin ja erityisesti sitä kiinnostavat mehiläispöntöt. D Nuuksion kansalaisliike palkittiin Nuuksion kansallispuiston eteen ahertaneet palkittiin Uudenmaan lääninhallituksen ympäristöpalkinnolla elokuussa. Elokuuhun mennessä Keminsaarilta ja Kokonaavalta oli ostettu 2,5 hehtaaria maata suojeluun. ti. Samalla annettiin asetus YV A-menettelystä. Alice Karlsson Lopettiko Vönanen tienrakennuksen. Vähemmälle huomiolle julkisuudessa JaJ tienrakentamiseen kohtalo. Maastossa tilanne ei kuitenkaan välttämättä ole näin valoisa. Nuuksion kansalaisliikkeen taustavoimina ovat Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri sekä pääkaupunkiseudun partiolaiset. Liika kitkeminen on karkottanut monet kaupungeissa aiemmin viihtyneet kasvit. Kurton mukaan kaupunkikasvien tarkkailu opettaa meitä ihailemaan ja kunnioittamaan kasvien valtavaa elinvoimaa ihmisen toimien puristuksessa. Kun vielä 1990 tielaitos sai tehdä sitoumuksia seuraaville vuosille 900 miljoonaa, ensi vuonna vastaava summa on 2,5 miljardia. Erityisesti Kurtto kaipaa monia vanhan kulttuurin seuralaisia kuten tannervihvi lää ja kujasorsimoa, jotka ovat niukentuneet "keskustojen asfaltoitumisen ja kaikinpuolisen siistiytymisen myötä". Muutenkin nallet näyttävät kesyyntyneen, joskin se on vain näennäistä. vsk. Ympäristövaikutukset arviointiin Laki ympäristövaikutusten arvioinnista (YV A) tuli voimaan l. Vuotoksen maanomistajia yhä lisää Vuotoksen altaan vastustajien maakaupat edistyvät. Tiepiirit työmstävät jatkossakin kunnat ja seutukaavaliitot lausuntopyynnöillään moottoriteiden yleissuunnitelmista. Lisäksi Euroopan investointipankilta on otettu 758 miljoonan erillinen laina Turku-Pietari -tien Suomen osuuteen. Asetuksessa on lueteltu hankkeet, joihin aina on sovellettava ympäristövaikutusten arviointia. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 9/94 53. Budjettikirjassa huomio kiinnittyy lisäksi suunnittelurahojen suhteettomaan määrään: 70 miljoonaa maksavien aloitettavien tiehankkeiden suunnitteluun on varattu 140 miljoonaa markkaa. Sieltä avautuvat näkymät Pyhätunturille asti. Kansalaisten kuuleminen on nyt lakisääteistä. sanomalehdessä, ja kaikilla joihin hanke saattaa vaikuttaa on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Monet suomalaiset otsot nukkuvat myös talviunet Venäjän puolella ja kömpivät Suomeen vasta keväällä. syyskuuta. Hankkeesta on ilmoitettava koko sen vaikutusalueella mm
Jouni Hentula kuperäisten meritaimenkantojen joukkoon. Elokuun lopussa satelliitti paikallisti linnun Pohjois-Norjasta. Sorakuopan pohjan, pienen lammen reunuksen tai vähäisen rämeläntin kihokit toki voi poimia loppuun. Laite lähettää signaaleita kymmenen kuukautta. mikroaaltouuni , liikennemerkkejä, ostoskärryjä sekä runsaasti muovia ja lasia. Siltä varalta, että kihokin kysyntä yhä kasvaisi, Maatalouden tutkimuskeskuksen Etelä-Savon koeasemalla tutki taan myös kihokin viljelyä. Kihokin pienuus on etukin : huolellinenkaan poimija ei pysty keräämään suon kaikkia kihokkeja. Tässä toteutuu vanha lääkinnän ohje similia similibus curantur samanlainen parannetaan samanlaisella. Vaikka lehtiin saattaa syntyä itusilmuja, useimmiten se lisääntyy vain siemenestä. Siementuotanto on hyvä: joka kodassa on viitisenkymmentä siementä ja koko kasvissa 200-500. Jatkuvakaan keruu tuskin hävittää ki hokkia yhdeltäkään edes kohtuullisen kokoiselta 6 suolta. Kukki vien yksilöiden poistaminen estää siis lisääntymisen. Säilymi stä turvaa myös kyky itsepölytykseen, joten yksinäinenkin kihokki tuottaa itävää siementä. Maassamme pesii enää kolme neljä kiljuhanhiparia. Reijo Juurinen Kiljuhanhiuros lähti muuttomatkalle reppu selässä. Pääkaupunkiseudulla luikertelevaa Kilonojaa ei ole osattu aina arvostaa. Kunnostuksilla ja istutuksilla erittäin uhanalaista Ingarskilanjoen meritaimenkantaa kotiutetaan uuteen asuinympäristöön. Vaikutus ei kai ollut järin vahva, koska käyttö on unohtunut. Sveitsiläinen lääketehdas valmi staa kihoki sta limaa irrottavaa yskänlääkettä. Kiljuhanhi on Suomessa erittäin uhanalainen. Sen sijaan yskään vaikuttava aine on selvitetty: se on 7-metyljugloni . Keruun aiheuttama sammalpeitteen rikkoutuminen näyttäisi jopa lisäävän siementaimien selviytymismahdollisuuksia. KOTIMAASTA Soiden ojitus on edelleenkin paljon pahempi uhka kihokille kuin keruu. Sii voustalkoissa purosta löytyi mm . Hävittääkö lääke käyttö kihokin. Reppu hajoaa ja putoaa hanhen selästä itsestään tietyn ajan kuluttua. Lähettimen avulla pyritään saamaan selville hanhien muuttoreitit ja talvehtimisalueet, jotka yritetään suojella. Muutaman vuoden kuluttua kalanpojat pulahtavat Helsingin länsi/aidalla aaltoilevaan Isoon Huopalahteen ja aloittavat merivaelluksensa Suomenlahdella. Jätteiden keräyksen ohessa talkooväki aukaisi lahopuiden tukkimia uomia sekä puhdisti ja siirsi takaisin pois huuhtoutuneita ja liettyneitä kutusoraikkoja. Meritaimenia istutettiin Espoossa Joukko luontoliittolaisia sekä Virtavesien hoitoyhdistys ovat kunnostaneet yhdessä Espoon Kilonojaa meritaimenille. Inkoossa Suomenlahteen laskevassa Ingarski lan joessa I isääntyvät meritaimenet kuuluvat Suomessa yhä harvinaistuvaan alKiljuhanhi sai repun Heinä-elokuun vaihteessa Ylä-Lapin kiljuhanhialueella kiinnitetti in uroshanhen selkään reppu, jonka sisällä on lähetin. Sama periaate lienee johtanut muinaiset suomalaiset käyttämään limalehtistä "kiimaheinää" tai "kirkiheinää" myös lemmen nostattamiseen. vsk.. SUOMEN LUONTO 9/94 53. Kihokki painaa vain gramman kymmenyksen ja 2 000 kiloa, hyvänen aika, sehän on kaksikymmentä miljoonaa kihokkia! Kihokki kukkii vasta kolmantena kesänään ja yli viisivuotiaat vanhukset ovat luonnossa jo pienenä vähemmistönä. Poiminnan organisoija, 4Hkerhojen Oulun piirin toiminnanjohtajalta Niilo Takkunen kertoo, että kihokkia on poimittu jo 20 vuotta, ja samat suot ovat antaneet satoa koko ajan. Myöskään koeruudui lta kihokki ei ole hävinnyt: aina joku yksilö kukkii vasta keruukauden jälkeen. Uutinen kertoi pohjalaisten 4H-kerhojen keränneen 2 000 ki loa pyöreälehtikihokkeja Sveitsiin lääketehtaalle lähetettäväksi. Ingarskilan lisäksi vain neljässä muussa maamme joessa on oma meritaimenkantansa. Seppo Vuokko Kilonojaan istutettiin kesäkuussa lähes 3 000 lngarskilanjoen meritaimenta
Luontoesittelyjen yhteydessä kerrotaan parhaat kulkuyhteydet, vaellusreitit, opastuspaikat ja leiriytymismahdollisuudet. "Kannattaa ostaa sellaista, joka kestää ja joka on valmistettu helposti kierrätettävistä materiaaleista." Kaavoitus vie tummaverkkoperhosen Tampereelta Tummaverkkoperhonen (Melitaea diamina) on maamme uhanalaisimpia perhosia. Sodan jäljet Suomen ja Neuvostoliiton välinen sota päättyi 50 vuotta sitten, mutta saksalaisten häätämiseen Lapista meni vielä vuoden päivät. Intoa pursuava ryhmä on lähdössä maastoon pienessä tihkusateessa. Se rauhoitettiin asetuksella 1989. "Vientiteollisuuden insinööri ei enää voi välttyä luontoarvojen huomioimiselta." Nuutinen itse on prosessiinsinöörin koulutuksen saanut mies Serlachiuksen paperitehtaan varjosta Mäntästä. luontomatkailua ja vaihtoehtoisia energiaratkaisuja. Hän kehottaa vanhempiaan huolellisuuteen näissä asioissa", sanoo Tuomaksen äiti Heli Tahvonen. "Tämä on hyvää asennekasvatusta tuleville ekonomeille ja insinööreille", Nuutinen sanoo. KOTIMAASTA Luontoleiriltä uudet arvot "Kun saksalainen ostaa paperia, hän lähtee nykyään kannosta alkaen kysymään, miten puu on metsästä otettu ja ympäristöasiat hoidettu tehtaalla. Tuomaksen vanhemmat eivät ota itselleen kunniaa poikansa luontoharrastuksesta. putkilosta pystyy lukemaan tekstin ja nahkasaappaista ovat vain saumat ratkenneet. Suurimmat syyt lajin vähenemiseen ovat kuitenkin laidunnuksen ja niiton loppuminen sekä rakentaminen. Esiintymien pienialaisuus ja perhosen paikallisuus tekevät perhosesta helposti pyydystettävän. vsk. Kahden keskisuomalaisen luonnonsuojeluyhdistyksen luontoleirillä on kymmeniä 8-16-vuotiaita lapsia kaikkialta läänistä. Jouko Siirilä Kauhajoella. Lapin karu ilmasto ei ole pysynyt hävittämään sotilaiden jätöksiä. 7. Kahdeksanyuotias toivakkalainen Tuomas Tahvonen esitteli itsensä leirille tullessaan: "Mä olen ollut jo neljä vuotta luontoihminen !" Tuomas on vetänyt keväästä saakka itsenäisesti luontokerhoa saatuaan toimintaan ohjausta kunnan nuorisotoimistosta. Kielajärvellä Inarin kunnassa oli saksalaisten leiri ja varikkoalue. Mikkelin jäähallissa esitellään 14.-16. He vain totesivat pojan ollessa kuusivuotias, että hän piirsi kuvia roskien peittämästä maapallosta ja sellaisesta, jossa saastuttaminen on lopetettu. Leirin paljastavat siellä yhä makaavat lukemattomat peltipurkit. Jos vastaus ei tyydytä, hän lähtee pois", väittää mänttäläinen insinööri Hannu Nuutinen. D Luonto ja sen suojelu saattavat vallata vakavasti jo alle koulu ikäisenkin nappulan. Taskukokoinen kirjanen esittelee kansallispuistot aakkosjärjestyksessä ja värikuvin. Sammalmättäällä lepää 20 polkupyörän pumppua kauniissa rivissä. Joutsan luontoleiriläiset lähdössä aamuiselle tehtävärastille. Pekka Hänninen mii Mäntän luonnonsuojeluyhdistyksen rahastonhoitajana ja valistaa tarvittaessa kuulijoita etenkin kierrätysasioissa. Hän on toiminut Kemirassa ennen siirtymistään ATK-alalle. Luomumessuille toivotaan erityisesti tavanomaisia viljelijöitä hakemaan virikkeitä, sillä luomutuotannon jarruna ovat edelleen liian pienet tilat ja hajanaiset markkinat. Lasse Kosonen Kansallispuistoihin kätevä opas Metsähallitus on julkaissut Suomen kansallispuistoista uusitun oppaan. Nuutinen katsoo ympärillään olevia lapsia luontoleirillä Joutsan kunnan leirikeskuksessa. Kuinka hitaasti häviävät turistien jäljet tai surutta tunturiin perustetut kaatopaikat. " Kerran kun Tuomas näki minulla valkean suodatinpaperin, hän sanoi että osta valkaisematonta. Raiskaatteko te metsiä. Tulevaisuuden haasteista selviävät ne yritykset, joilla on luontokasvatusta saaneita suunnittelijoita. Esitteen voi tilata osoitteesta: Metsähallitus, luonnonsuojelu, PL 94, 01301 Vantaa, puh (90) 857 841 tai Metsäntutkimuslaitos, metsänkasvatuksen tutkimusosasto, puh (90) 857 051. Lisäksi herkutellaan puhtaalla ruoalla ja hankitaan aitoja makuelämyksiä. Perhonen elää pienillä alueilla Tampereen ympäristössä, Kiistiinankaupungissa ja Luomumessuille Mikkeliin Toistakymmentä vuotta sitten paikallisista myyjäisistä kasvaneille luomumessui lle odotetaan tänä vuonna jo lähes 20 000 kävijää. Tampereen Aitolahdessa lepattelijaa uhkaa osayleiskaava, jonka toisi perhosniittyjen keskelle 14 000 uutta asukasta. Työnsä ohessa Nuutinen toiSaksalaisten jälkeensä jättämät peltipurkit makaavat vieläkin Lapin kankailla. lokakuuta elintarvikkeita ja käsitöitä sekä mm. Vanha huusi on pystyssä, hammastahnaSUOMEN LUONTO 9/94 53. Lisäksi annetaan kunkin puistoalueen yhteystiedot. Ekologista ajattelua tarvitaan jo ostovalintoja tehtäessä, oppivat lapset
Puutarhuri oppii istuttamaan pionit, ritarinkannukset ja muut hienot ja kilpailua inhoavat koristekasvit sanomalehtikatteiden ja turvekerrosten suojaan sekä sijoittamaan remakoiden koiranputkien ja metsäkastikoiden sekaan suuria kukkapenkillisiä päivänkakkaroita ja vuohenkelloja, jotka kyllä pitävät puolensa yleisessä hulinassa. Syyskuussa voi perustaa uusia penkkejä ja laajentaa vanhoja. Akileijat, metsäkurjenpolvet, kurjenkellot ja ruusuruohot kasvavat pyöreiksi ja runsaskukkaisiksi, jos ne saavat hiukan tilaa ja valoa ympärilleen. Pihlajanmarja muistuttaakin omenaa sekä rakenteitaan että ominaisuuksiltaan. Poistettavien luonnonkasvien juurakot ja heinäturpeet kaivetaan pois, tilalle tuodaan kompostia tai kalkittua turvetta. Puuta kannat8 KOTIMAASTA Hallitun kasvun avain on hyvin perustettu kukkapenkki. Vaivalla istutetut koristekasvit katoavat salaperäisesti juolavehnäturpeen ja vuohenputken uumeniin, ja paikalla, missä oikeastaan piti olla nurmikko, kasvaa aarikaupalla vaaleansinisiä tädykkeitä, valkeita silmäruohoja ja aniliininpunaisia puna-ailakkeja. vsk.. Jossakin vaiheessa puutarhaan syntyy tasapaino syreenipensaiden ja juhannusruusujen, uljaiden ukonhattukasvustojen ja villien "rikkaruohojen" välillä. Kateaineeksi sopii vaikka sanomalehti. Rea Peltola Sateinen ja viileä alkukesä vauhditti suopursuruosteen leviämistä. Villinä puutarhaan Kun piha villiintyy, tapah. Suopursulla talvehtiva ruostesieni siirtyy loppukesällä takaisin isäntäkasviin. Pihlajanmarjoja on yleensä runsaasti tarjolla, eivätkä ne maksa mitään. Maku vaihtelee paljon eivätkä kaikki marjat ole suinkaan happamia. Rikkaruohojen ahdistelemien koristepensaiden ja nuorten puiden ympärille on hyvä levittää syksyllä kerros sanomalehtiä. Villin puutarhan keskellä Poimi pienoisomenia Vuoden puu, pihlaja on paitsi kaunis myös hyödyllinen. Ahkeralle marjastajalle tärkeä seikka on myös se, että marjoja poimiessa ei tarvitse kyykkiä kumarassa. Arja Noponen nattaa kitkeä ja reunustaa sanomalehdillä tai puun kuorella. Monet luonnonkasvit ovat komeita puutarhassakin, eivätkä vaadi muuta hoitoa kuin valikoivan niiton. Pihlajanmarjamehu on kauniin oranssia ja maistuu raikkaalta. Lisäksi marjoissa on luonnon omaa säilöntäainetta, pektiiniä, sekä omenahappoa. Perinteisesti pihlaja on korvannut välttämättömän puolukan. Lehtipuita, pensaita, kestäviä perennoja ja kukkasipuleita voi hyvin istuttaa maan routaantumiseen asti. Vanhat kukkapenkit kanSientenmetsästäjä saattaa syksyllä törmätä tällaiseen muhkuraan. D SUOMEN LUONTO 9/94 53. Havupuut, talvenarat kasvit ja syksyllä kukkivat perennat istutetaan valmiisiin penkkeihin varhain keväällä. Vesi herahtaa kielelle, sillä sienihän on aivan ilmetty korvasieni. tuu kummallisia asioita. Mutta eipäs olekaan. Myös pakkanen vähentää happamuutta, mutta sitä ei aina kannata odotella. Marjoissa on runsaasti C-vitamiinia ja karoteenia, josta muodostuu elimistössä A-vitamiinia. Mustamörsky on syötävä sieni, vaikkei ihan niitä herkullisimpia. Tartunnan saaneen kuusen neulaset varisevat talvella ja puu jatkaa kasvuaan keväällä normaalisti. Kate estää heiniä ja yksivuotisia rikkakasveja tunkeutumasta penkkiin keväällä. Päinvastoin, tässä lajissa pitää yltää ihan uusiin suorituksiin sitä komeinta terttua tavoitellessaan. Pihlajanmarja-apajilla käyvät näet myös rastaat ja tilhet. Pienet kapeat istutukset yksinkertaisesti tukehtuvat juolavehnään heti kun niille kääntää selkänsä. Korvasienien aika on keväällä, eivätkä ilmastonmuutokset ole saaneet niitä vielä lakistaan pyörälle. alkaa pian arvostaa suuria kukkapenkkejä. Kateaineet voi levittää penkin päälle heti ja taimet istutetaan katteeseen pisteltyjen reikien läpi maahan. Niiden päälle levitetään painoksi ja naa-· mioinniksi kerros hiekkaa, puun kuorta, turvetta tai haravoituja puunlehtiä. taa vaihtaa niin monta kertaa, että kohdalle sattuu hyvänmakuinen, suurimarjainen yksilö. Ruosteisia kuusia Etenkin Pohjois-Savossa ja Suomen itäosissa on havaittu kellastuneita kuusia. Kukkapenkkiin siirrettynä ne ryöppyävät yli laitojen tuota pikaa, ja niiden herttaisia siementaimia löytää kasvilavoista, kivijalan rakosista ja varjoisilta poluilta. Syynä on suopursuruoste, joka harsuunnuttaa puut, mutta ei yleensä tapa niitä. Saman tien voi asettaa verkot hedelmäpuille ja ruusuille suojaksi myyriä ja jäniksiä vastaan. Pakastinkin taltuttaa marjojen happamuuden. Huonoina puolukkavuosina keitettiin talveksi paljon pihlajanmarjamehua ja puurot tehtiin vuoroin punaherukkaja pihlajanmarjamehusta
Kaupunkien valot eivät .vaikuta yhtä dramaattisesti mutta saavat linnut ääntelemään ak. Pohjanlepakko sujahtaa sisään muutaman sentin rakosesta, si ipat jopa pienemmästä. Kuun kumossa voi yrittää laskea lintuja kaukoputkella, myös tutkasta on tullut hyvä väline yömuuton seurantaan. Öisin on usein selkeämpää ja tyynempää kuin päivisin, eivätkä petolinnut ahdistele. Punakylkirastaan siraus pimeällä taivaalla on varma havainto syyskuulta ai na marraskuun alkuun saakka. Lepakkojen päiväpiilot ja talvehtimispaikat SUOMEN LUONTO 9/94 53. Hyvällä onnella saattaa kuulla myös kettumaisen huudon " krau", joka kuuluu kaulushaikaralle. Samoin kah"' laajien, vesi lintujen ja han.:l hien ääniä saattaa kantautua yötaivaalta ja poikkeuksellisesti vaikkapa kurjen tai joutsenen huutoja. Kaukoputkella on laskettu normaalina yönä kilometrinlevyiseltä rintamalta kahdesta neljään tuhatta lintua ja vi lkkaana yönä jopa kymmeniätuhansia siipiniekkoja tunnissa. Majakat ja öljynporauslauttojen liekit vetävät lintuja magneetin tavoin ja huonolla säällä linnut saattavat jäädä pyörimään loputtomaan kurimukseen valon ympäri lle. männyltä lintua. Jos kohta otuksissa onkin jotain kammottavaa, lepakot ovat myös tuiki hyödyllisiä tuttavuuksia. Pääosa linnuista muuttaa syys-lokakuussa Belgiaan, Hollantiin ja Brittein saarille. Pihapuihin voi viritellä myös lepakkopönttöjä, joiden raken nusohjeita on lintukirjoissa. Lepakkoyhdyskunta pitäisikin ottaa vastaan onnenpotkuna. Jo pelkästään punakylkirastaita on liikkeellä yli 30 miljoonaa yksilöä. Lepakoiden kulkua helpottamaan voi porata sopivia lentoaukkoja tai jättää ikkunan raolleen. KOTIMAASTA Kottaraiset ovat lähdössä. Kaupunkien hiljaiset kolkat ovatkin otollisia paikkoja yömuuton kuunteluun. Miljoonien ja taas miljoonien lintujen virta jää kuitenkin helposti huomaamatta, si llä valtaosa linnuista muuttaa öisin. Yön selkään heittäytymisellä on useitakin etuja. Nyt on aika käydä kurkistamassa omalle ullakolle, josko siellä oleilisi lepakkoja. Hiiriltä jää yleensä vain muutama pipana, lepakoi lta paljon enemmän. Nahkasiipiä varjellakseen museoväki on jopa rauhoittanut niiden suosikkipaikat yleisöltä. Yömuuttoa voi seurata parhaiten kuuntelemalla. jää myös koko valoisa aika ravinnon hankkimiseen ja !epäilyyn. vsk. Vain heikkona kantautuvat äänet kertovat yötaivaan valtavasta luonnonnäytelmästä. Ne puhdistavat pihamaan ilmatilasta monenlaisia hyönteisiä, muun muassa hyttysiä. Yömuutto kiihkeimmillään Syksyllä muuttolintuja on matkalla huomattavasti enemmän kuin keväällä, si llä mukana ovat myös kesällä syntyneet linnut. Syksyisin kottaraisten on havaittu muutavan myös öisin. Kaikkiaan säännöllisiä yömuuttolajeja on nelisenkymmentä ja noin 90 päivämuuttajan on todettu matkaavan myös öisin. Pekka Hänninen ovat muun muassa vanhojen rakennusten purkamisen myötä vähentyneet. Kaikki rastaslinnut ovat yömuuttajia ja punakylkirastaan < sirahdus ja laulurastaan tiksahdus ovatki n tyypillisimpiä yötaivaan ääniä. Näin asiaa ajatellaan ainakin Hämeenkyrön kotiseutumuseolla, jonka ullakkoa asuttaa muutaman kymmenen pohjanlepakon joukko. Jari Salonen 9. Kaikkialla tilanne ei ole yhtä valoisa. tiivisemmin. Itse otuksia on usein hankala löytää, mutta ikkunoiden ja tuuletusaukkojen alta sekä savupiipun juurelta kannattaa tarkkailla jätöksiä. Vilkkaan muuttoyön jäljiltä Löytyi Norrskärin majakan ympäriltä liki 900 lasiin törLepakot etsivät piilopaikkaa Tällaisen jätöskasan saa aikaan muutaman kymmenen pohjanlepakon joukko. Yömuuton valtalajit, Afrikkaan matkaavat hyönteissyöjät, kuten pajulinnut ja kertut matkaavat ääneti. Linnuille Talon ullakolle pesiytynyt lepakkoyhdyskunta on monelle perheenemännälle kauhistuksista kamalin
Tosin Omolle haettiin joutsenmerkkioikeudet vain Ruotsiin. Arielin valmjstaja Procter & Gample -yhtiö väitti , että Omo tekee vaatteisiin reikiä. Omon valmistaja Lever väitti tahrojen poistotehon olevan uudessa Omossa selvästi muita pesuaineita parempi. kanteen. Entiseen verrattuna päästiin jopa 80 prosentin säästöön. Rentouttava liikunta Liian tehokasta tahrattomuutta Keväällä Suomen markkjnoille tuli uusi entistäkin tehokkaampi ja mikä parasta ympäristöystävällisempi Omo-pyykinpesuaine. Lever veti kanteen pois oikeudesta. Sitä ei saisi enaa mainostaa värillisten luonnonkuitujen pesuaineena, mjnkä yhtiö on ottanut kaikesta päättäen onkeensa. Tulos oli yllättävä. Valkoiset luonnonkuidut eivät kärsineet koepesuissa. Ennen kuin uudistetun pesuaineen markkinointia oli Suomessa ehditty kunnolla aloittaa, maailmalta kuului jo ensimmäisiä epäilyjä sen vaikutuksista tekstiileihin. Aina ei tarvitse olla liikkeellä hyötymielellä, jätä siis ma,jatai sienikori kotiin ja nauti täysin siemauksin. Kävellen et rasita niveliäsi liikaa, sillä koko vartalon joutuu pitämään hallittuna ja liikkeessä mukana. Mainoskampanjassa kehottiin kuluttajia testaamaan pesuaine. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN1 Kävele ja kuntoile luonnollisesti Retkeily syksyisessä metsässä, peltoaukeilla ja rannoilla tuhruisella sadesäällä, kuulakkaana poutapäivänä tai tähtiä välkkyvän taivaankannen alla on taas nautittavaksi tarjolla. vsk.. Kun retkensä suunnittelee riittävän pitkiksi ja liikkuu rivakasti , voi myös kohottaa kuntoaan. Ympäristöä säästävän pesuaineen pitäisi säästää myös tekstiilejä, mieluimmin jopa pidentää vaatteiden käyttöikää. Paikallislehdistä löytyy luonnonsuojeluyhdistysten, luonnonsuojelupiirien ja muiden järjestöjen ilmoituksia syysretkistä. Kiinnostavinta uudessa pesuaineessa on se, että sitä kehitettäessä yhtiössä oli onnistuttu parantamaan myös valmistustekniikkaa energiaa säästäväksi. Omo Power kuitenkin haurastutti värillisiä Mikäli arastelet yksin tai oman perheen kanssa liikkumista, etsi seuraa. Hieman sen jälkeen riippumaton hollantilainen tutkimuslaitos julkisti tulokset, joiden mukaan Omo todella saattoi rikkoa vaatteita. ja verenkierron vilkastuminen auttavat niskaja hartiaseudun kipuihin. Vaatteista ennen pesua ja pesun jälkeen leikatut palat tutkittiin VTT:n tekstiililaboratoriossa. Testin julkistamisen jälkeen kuluttajavirasto vaati Leveriä muuttamaan Omo Powetin markkinointia. Uusi Omo täytti myös PohJOismaisen ympäristömerkin kriteerit. Matkaan on hyvä varata juoman ja eväiden lisäksi kuivat varavaatteet, maastokartta ja kompassi. Pyrkimys tahrattomaan elämään voi siis tuottaa ikäviä yllätyksiä. Yhtiössä lasket10 tiin, että Euroopassa säästyisi Suur-Helsingin kokoisen kaupungin kuluttama energiamäärä, jos kaikki pesuaineet valmistettaisiin uudella menetelmällä. Lever nosti kilpailijaansa vastaan oikeusKunnon retki antaa hyvän mielen. Kävely muun muassa vahvistaa sydäntä, tehostaa hapenottokykyä ja parantaa kestävyyttä. Molemmat pesuaineet kuluttivat kankaan kuituja selvästi jo 17 pesussa. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 9/94 53. Se sopii liikunnaksi myös huonokuntoisille. Eväsja varustereppu vain parantaa kuntosuoritusta, joten mitään kestikievareitakaan ei päiväretkien varteen tarvita. Yhtiö kävi Suomessa vastaiskuun. TV2:n Ekoisti otti mainoslauseen tosissaan ja testasi sekä Omo Powerin että Arielin vaikutukset tekstiileihin. Käänteentekevä keksintö uudessa Omo Powerissa on pesuntehostaja, joka parantaa tahrojen poistoa. D puuvillavaatteita selvästi Arielia enemmän. Kun varaat reppuun eväät, kartan, kompassin ja vaihtovaatteet, matka sujuu mukavasti. Suomen Latu esimerkiksi kampanjoi tänä vuonna puhtaan liikunnan puolesta ja järjestää erilaisia kävelytapahtumia. Valkaisuaineelliset pesuaineet eivät ole aina hyväksi värillisille vaatteille
Hyvässä tuulessa soutuveneellä purjehtien pääsee varmasti myös vauhdin makuun. Ehkäpä muistat, millä pientareella tai kedolla kukki ojakellukka, niittyleinikki, kannusruoho, ketoneilikka, paimenmatara, keltamatara, ruusuruoho tai päivänkakkara. vsk. Jorma Laurila Mahtava tarjous: valituille kansalaisille valitut kilpailut vai mitä yrittikään Valitut Palat. Eikä se ole välttämätöntä edes kotipihalla. Ovessani olevalla Ei mainoksia, kiitos -kyltillä en pysty estämään kaiken roskapostin tuloa, mutta päätin ryhtyä vastaiskuun: palautan tarjouskirjeet lähettäjälle. ULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Purje kiidättää soutuvenettä Soutuveneeseen ei kannata hankkia moottoria pärisemään. Niittysiemeniä lähiluonnosta niittykasvien siemeniä. Pojat, vähän toisella kymmennellä, meloivat peraan kiinnostuneina: "Hei , ootsä tehny sen itse. Niittykasvit levittäytyvät kyllä luonnostaankin, kunhan vain siihen luodaan edellytykset niittäen ja raivaten. Mastonjalkasivuköli kiinnitetään ruuveilla keulatuhdon ja partaiden varaan ; sen varret ovat säädettävissä veneeseen kuin veneeseen sopiviksi. Heillä saattaa olla myytävänä lähiseutujen naisiin perinneympäristöihin, siis karjatalouden myötä syntyneille niityille ja kedoille, ei siemeniä pitäisi lisätä. Jos et onnistu keräilyssä, voit myös kysellä niittykasvien siemeniä paikalliselta 4H-neuvojalta. Iiris Lappalainen Tietoja siementen keruusta saa oppaasta: Maarit Ärväs ja Laura Seppänen: Siemenet talteen. Henkilökohtainen palaute Valitut Palat lähestyi minua kesällä kirjeellä, jossa luvattiin lisää henkilökohtaista postia. (90) 645 133. 11. Kevyellä purjelaudan purjeella ja Veikkoset-sivukölillä voi hyödyntää suoraan uusiutuvaa tuulivoimaa. Kirjeen sai kuusi prosenttia Uudenmaan läänin asukkaista, noin 75 000 ihmistä. Parhaita siemeniä kotipihalle saat omalta paikkakunnalta, mieluiten aivan lähimaastoista. 4H-liitto on kurssittanut eri puolilla maata neuvojiaan siementen keruuseen, ja he ovat puolestaan levittäneet tietoaan nuorille 4Hkerholaisille. Kiikkerään veneeseen, hidasliikkeiselle purjehtijalle Maikki suosittelee lisäksi sivuponttooneita. Sain toisen kirjeen, jossa vannotettiin edelleen seuraamaan postia tarkoin ja sitten vihdoin tuli kolmas kirje: minä henkilökohtaisesti olin läpäissyt kaksi ankaraa karsintavaihetta ja päätynyt joukkoon, johon pääsi vaivaiset kuusi prosenttia läänin asukkaista. Monien kasvien siemenet ovat vielä syyskuun lopulla ja lokakuussakin kiinni kuivettuneissa kasveissa. Valitettavan usein niistä ei myöskään saa oloissamme menestyviä niittyjä. Suomen 4H-liitto, Bulevardi 28, 00120 Helsinki, puh. Iiris Lappalainen Veikkoset, Veikko Maikki, Vartiotie 19, 01280 Vantaa, puh. Jos meistä vaikkapa vain joka kymmenes päättäisi palauttaa tarjouskirjeen, kertyisi siitä tuhansien kirjeiden keko tuhlarifirman mietittäväksi. Ehkä niillä saisi kanootinkin purjehduskelpoiseksi. Ensin tosin tuntui, että juutumme rantaan kun airot olivat jääneet kotiin ja tuulenhenki puhalteli vain virettä veden pintaan. "Kyllä purje kuljettaa, jos tuuli vireen nostattaa", Veikko Maikki sanoi ja laittoi hetkessä soutuveneensä purjehduskuntoon. Voihan veikkoset, kun oli mukavaa purjehtia soutuveneellä Helsingin edustalla elokuussa. Ja mitä olenkaan voinut jo voittaa: erikoispalkinnon, yllätysedun, auton, television, rahaa vähintään neljännesmiljoonan ja kaupan päälle maailmankellon niin, perimmältään kirjeen tarkoitus kai oli saada minut tilaamaan Valitut Palat. Ei Maikki turhaan ole saanut hyödyllisyysmallisuojaa keksinnölleen. mattomammaltakin purjehtijalta. Muistathan, että varsiNousihan se tuulikin vähitellen, puuskaisena ja yllätyksellisenä. Voit suunnistaa sinne ihmettelemään, ovatko kasvit vielä tunnistettavia. Suomen 4H-liitto, 1994, 21 s. Ritva Kupari Mutta Veikko Malkin suunnittelema Veikkoset-sivukölisarja sopii kaikkiin soudettaviin paatteihin. Voisiko sen laittaa kanoottiin?" Ei, pelkkään kanoottiin purjetta ei voi laittaa. Kolme kirjettä papereineen, pahveineen, muoveineen, kasettinauhoineen mitä hillitöntä tuhlausta suunnittelussa, painatuksessa ja postituksessa. Peräsin ruuvataan myös paikoilleen ja maston jalkaan nostetaan purjelaudan purje, jonka alakulmaan kiinnitetään ohjausköysi. Vene kulkee ja sen käsittely onnistuu kokeSUOMEN LUONTO 9/94 53. Kirje sisältää kymmenen erilaista lappusta: tositteita, esitteitä, vastauskuoria ja kasetin! On kuunneltavaa, katseltavaa, raaputettavaa ja revittävää todellinen puuhapaketti. Niissä on vain ulkomailta tuotuja niittykasvien siemeniä, joita kasviasiantuntijat eivät oikeastaan suosittele käytettäväksi. (90) 3921 342. Moni on haaveillut omasta niitystä tai kedosta ja tutkinut puutarhakaupan siemenvalikoimia. Keskituhdolla istuja joutuu hieman kumartelemaan, kun purjetta käännetään, mutta kankainen alareuna ei päätä kolhi
KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat /äheltää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 Helsinki. Piirustustussien muovi on yleensä polystyreeniä, mutta kuoret voivat olla myös alumiinista tai PVC-muovista. Vesiohenteisten tussien ongelmana saattavat olla niiden valmistuksessa käytettävät säilöntäaineet, kuten formaldehydi. New Scientistin mukaan esimerkiksi stron_tiumkloridia käytetään punaisen ja bariumkloridia vihreän tekemiseen. Esimerkiksi Itämeren kaloissa on todettu viime aikoina niin suuresti kohonneita ympäristömyrkkyjen pitoisuuksia, että viranomaiset suosittelevat rasvaisen kalan syöntirajoituksia enty1sesti raskaana oleville naisi lle. Maitotölkkien kerääminen uusien tuotteiden raaka-aineeksi on parempi ratkaisu kuin kaatopaikalle kärrääminen, mjkäli kuljetusmatka on alle 200 kilometriä. Myös tussien sisältämiä väriaineita on pidetty jonkinlaisena terveysongelmana. Uusi jätelaki kieltää hallitsemattoman jätteen käsittelyn ja laki koskee myös yksityisiä kansalaisia. Loppuun piirrettyjä tusseja ei saa polttaa kotioloissa vaan ne on laitettava tavanomaisten roskien mukana kaatopaikalle. Väittäisin kuitenkin, että ilotulitusrakettien suurin turvallisuusriski liittyy niiden holtittomaan käsittelyyn. Millä tavoin ja miten paljon valokuvien kehittämisestä syntyvät jätteet kuormittavat ympäristöä. etanolia, butanolia ja isopropanolia. PVC:n kotipoltossa syntyy myös useita supermyrkyiksi luokiteltuja yhdisteitä, joista monet ovat siitä ikäviä, että ne hajoavat hyvin hitaasti ja rikastuvat ravintoketjussa. Mitään erityistä tutkimusta tölkkien kotipoltosta ei tietääkseni ole tehty. Raketeissa on myös käytetty klooripitoisia muoveja kuten PVC:tä. Liuottimina käytetään mm. Lievästi ristiriitaiset kannanotot kuvastavat ympäristöterveystieteen nuoruutta. Mutta eihän tupakan poltollakaan aina 12 ole. Rakettien ympäristövaikutuksista en saanut käsiini mjtään kovin tieteellistä. Maitotölkkien kierrätys on aloitettu muutamalla paikkakunnalla, kuten pääkaupunkiseudulla, Kangasalalla ja Porissa. Jätteiden omatoiminen poltto on mjelestäni aina pienoinen terveysriski. Hauskanpidollakin haittansa Ovatko piirustustussit ja yliviivauskynät haitallisia luonnolle. Uudessa Mussalo-Rauhamaan toimittamassa Ympäristöterveyden käsikirjassa tosin esitetään, että myös valokuvat olisi parasta toimjttaa ongelmajätteiden käsittelyyn. Jos laitat huuhdellut ja kuivat tölkit liekehtivän palon aikana kiukaan pesään, palavat tölkit haitatta. PVC:n poltossa syntyy vetykloridia, jonka vesiliuos on suolahappo. Nykyisin ongelman muodostavatkin kuluttajatuotteiden kautta tulevat päästöt. Rakettien komeat värit saadaan aikaan eri metallisuoloilla. paperirullien hylsyjä ja kirjojen kansikartonkia. Käsittelin kysymystä aikaisemmin Ekoneuvoissa (SL 4/94). Monet näistä ovat terveydelle haitallisia. Kaikesta huolimatta levyjen poltolla ei välttämättä ole ollut mjtään välittömiä terveydellisiä vaikutuksia. vsk.. Kumpikin vaihtoehto näyttää ihan järkevältä. Maitotölkit voidaan polttaa Kannattaako maitotölkit toimittaa mieluummin kierrätykseen kuin polttaa saunan uunissa. Tämän vuoksi jätteiden käsittelyssä pitää ehdottomasti noudattaa lakia ja ohjeita. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 9/94 53. Monien ympäristömyrkkyjen suurimmat pistemäiset kuormittajat on saatu kuriin. Useissa ekokuluttajaoppaissa tussien suurimpana ongelmana pidetään juuri liuottimia. Ilotulitusrakettien tärkein osa on ruuti, joka valmistetaan salpietarista, puumilestä ja rikistä. Alumiinilla on epäilty olevan vaikutusta esimerkiksi dementian syntyyn. Eikö siitä tule haitallisia päästöjä ympäristöön. Niissä käytetyt väriaineet eivät aina soveltuneet tarkoitukseensa. Valokuvaajan kannattaa lukea myös Petri Kuokan juttu "Kuvantekijän viisaat teot" (SL 1 /94), josta ilmenee, että valokuvauksen ympanstöhaittoja voidaan pienentää monin kotikonstein. Siitä huolimatta tiedetään, että tupakan aiheuttamaan syöpään kuolee vuosittain pari tuhatta ihmjstä. Vai olivatko levyt vioittuneet niin, että niillä ei enää ollut mitään myyntiarvoa. Valokuvaajan murheita Ovatko negatiivit ja valmiit valokuvavedokset ongelmajätettä vai voiko niitä polttaa. Joissakin ensimmäisen sukupolven CD-levyissä oli kestävyysongelmia. Myös ympäristön "kemikalisoituminen" on sen verran nuori ilmiö, että tietoa ei ole vielä ehtinyt kertyä. Tussit sisältävät usein vahaa, joka on liuotettu orgaanisilla liuottimilla tai vedellä. Kuinka ne voi hävittää, entä mitkä ovat ilotulitusrakettien ympäristöhaitat. Negatiiveja ja valmiita valokuvavedoksia ei ole luokiteltu ongelmajätteiksi, vaikka ne sisältävätkin esimerkiksi hopeaa. CD-levyjen alumiini tekee tuhkasta ongelmallisen ja se tulisi toimittaa kaatopaikalle. Tarkka koostumus vaihtelee raketin tyypistä riippuen. Onkohan ystäväsi koskaan kuullut mahdollisuudesta myydä käytettyjä tavaroita. CD-levyt sisältävät muun muassa PVC-muovia ja alumiinia. Tussien aiheuttamaa "ympäristöhaittaa" voidaan mielestäni parhaiten pienentää muistamalla laittaa tulpat kiinni. Rakettien päästöistä rikkidioksidi ja typen oksidit aiheuttavat osaltaan hapanta sadetta. Yleensä CD:t kestävät hyvin pitkään. Käryävää musiikkia Eräs ystäväni tuhosi melko laajan CD-levykokoelmansa polttamalla. Typen oksidit taas ovat osasyyllisiä alailmakehän haitallisen otsonin muodostumisessa. Ihon värjääminen tussilla voi aiheuttaa allergisia reaktioita. Tölkeistä valmistetaan mm. New Scientist -lehti (5.11.1988) on kuitenkin käsitellyt asiaa. Lehden mukaan ilotulitusrakettien räiskähdellessä ilma on sakeana rikkidioksidia, typen oksideja, strontiumkloridia ja useita dioksiineja. Hyödyllisiä tuotteita molemmat
Se on kenties Linnun radan ainut. Kuvittelin olevani samanlainen eränkävijä kuin Aleksis Ki vi ja Juhani Aho, kaksi silloista kotijumalaani . Tunnen vain yleisimmät kasvit ja puulajit. Kunnon kalamiehen on sitä paitsi oltava liikkeellä aamuvarhaisella, joka on parasta kirjoitusaikaani. Nykyiselläni olen lamaantunut ihastuksesta, lyöty ällikällä. Miten, miksi. Ainoa iän mukana tapahtunut muutos suhtautumisessani luontoon on kasvava ihmetys. En varsinaisesti harrasta luonnon tutkimista. Suurin älyni on kenties älyni olla hiljaa ja ihmetellä. En kalastakaan, vaikka olen melkein syntynyt järvessä. Minun maanmöllin istumiseni harvesteriin kahlittuna menisi kenties nauruksi. En edes kehtaa marjastaa. Eikä se ole tärkeätäkään. vsk. Minä vain olen sellainen. Siksi lymynnen metsiäni, istunen yksin rantojani . Ehkä koko galaktisessa lähiavaruudessa ei ole muita. Emme ole tulleet maasta vaan tähdistä. Makaan metsäniityllä timotein, horsmien ja ohdakkeiden keskellä heinänkorsi suussa ja katson kun pilvet vaeltavat. Olemme tähtien lapsia, tietää Heikki Turunen. Kuulen kaukaiset loki t. Sen näkyvämmin en ole esiintynyt minkään suojelukohteen puolesta, vaikka kannatan niitä sydämestäni. Miksi minun tulisi tietää kaikki. Minusta ei ole joukkoliikkeisiin, olemukseni ei tunnu sopivan ympäristöaktivistien ri veihin. Minua passiivisempaa luonnonystävää on vaikea kuvitella. On kyllin, että olen saanut tulla ! tänne tuokioksi katsomaan kaikkeuden häi,1! käisevää ihmettä ja olla itse sen osa jokaista ihokarvaa ja yksinkertaisesti ja hur.li mioituneesti ylistystä laulavaa lapsenmieltäni myöten. Minua on pyydetty mukaan luontoliikkeisiin, aktii vityöhön ikimetsien ja uhanalaisten eläinlajien puolesta. Olen tyrmistynyt perhosen siiven värien loistosta sekä voikukan ja rentukan toukokuisesta hehkusta, koska tiedän niiden rakennusaineiden syntyneen ammoisissa majesteettisissa supernovien räjähdyksissä. Se taas lienee seurausta lapsenomaisesta uteliaisuudestani aineen j a maailmankaikkeuden syntyä ja rakennetta kohtaan enemmän kuin varsinaisesta tieteellisestä mielenkiinnosta. En mainitse tätä kovin ylpeänä itsestäni. Minun ja mullan huokosissa soluvan madon välillä ei ole juuri mitään tasoeroja, kun mittaan sitä taivaskotimme tyhj yyttä vasten; sieltä olemme molemmat lähteneet kehittymään aikojen alussa jostain salamyhkäisesta kosmisesta mahtikäskystä. Olisin tuskin kirjoittaja ellen olisi epäkäytännöllinen taka-alalle vetäytyvä romanttinen töherö, laiska uneksiva miehenvokkelo. Ahdistun kummallisesti kun pitää istua onki kädessä riipalla paikoilleen ankkuroidussa veneessä. Kaiken elämän arvo ja kauneus maapallolla, aurinkoäitinsä rinnalla Linnunrataa kiertävällä sinisenä säihkyvällä avaruuden helmellä, on alkanut paljastua minulle todella vasta kun olen sisäistänyt sen harvinaisuuden uni versumissa. Tähdet, joita pienenä pidin Jumalan ja enkelten huqneiden kirkkauteen puhkottuina reikinä, ovat minusta pikemmin vielä mykistävämpiä, kun tiedän niiden olevan oman aurinkomme kaltaisia, ydinreaktion ansiosta hehkuvia kaasupalloja ja vain näyttävän valopisteiltä suunnattoman etäisyytensä takia. Tällai nen olen ollut poikasesta lähtien, kun kirjoitin ensimmäiset runoni puotipaperille metsässä piilossa veljiltäni ja naapurin pojilta, jotka nauroivat kirjoittamiselleni ja pitivät minua vähän höpelönä. Jumalanani minä sitä palvon. Heikki Turunen Ihmeen äärellä En ole mikään luontoasiantuntija. Pikemmin sulkisin muutaman moottoritien liikenteeltä. Muutamaan kansalaisadressiin olen laittanut nimeni , taistelussa Kolin kansallismaiseman hävittäjiä vastaan olin kirjoituksissani hiukan enemmän luontoväen puolella. 13. Tukkani karhottaa pystyssä, kipristelen ruj oja varpaitani . Nyt en voisi ampua sumussa ui valla lammella joluvaa sinisorsaa pelkästään huvin vuoksi, vain miehistä metsästäjän viettiä tyydyttääkseni. En viihdy järvellä veneessä onki kädessäni , mutta saatan istua kaksi tuntia rantaki vellä tyhjin toimin. Minusta metsiemme uljain eläin on arvokkaampi kuin ilman välttämätöntä pakkoa melua ja saasteita syytävällä ajoneuvolla tuhatta ja sataa kaahaava autoilija, tai vai kkapa pientareiden kukkaj a hyönteisparatiisin tuhonneella salaojapellolla talonkokoista leikkuupuimuria ajava EU-suurviljelijä. Sieltä on tullut ja sinne on aikanaan menevä Pieliseni kuikka, jonka valtavan taivashuudon kuulin kesäyönä. Säälin hirviäkin, joita tuhannet puoliautomaattisin kiikariki väärein aseistetut lihavat kylläiset miehet jahtaavat kannan harvennuksen nimissä, hirvivahinkojen vähentämiseksi. Katselen päivänsillan kipiSUOME LUONTO 9/94 53. Tuskin koskaan löydän vastauksia. Minun täytyisi opiskella pystyäkseni kirjoittamaan asiantuntevasti esimerkiksi järven biologiasta, metsäluonnon ekosysteemeistä tai eri lintulajien syysmuutosta. Kuin taivas olisi päässäni. Seison liikkumatta metsässä puun takana. Ennen kaikkea seuraan astronomian saavutuksia. Se ei taida edes kiinnostaa minua. Laululintujen kevätkonsertista erotan juuri ja juuri peipposen. Olemme tähtien lapsia. nöintiä sirrillä silmin. Luultavasti ymmärrän omalla hämärän intuitiivisella tavallani paremmin aineen ja samalla maailmankaikkeuden perusrakennetta kuin esimerkiksi fotosynteesiä ja organismien hämmentävän monimutkaista solukemiaa. Emme ole tulleet maasta vaan tähdistä. Se on käynyt minulle selvemmäksi vuosi vuodelta vertaillessani nykyistä luonnonfi losofiaani ja jopa kauneuskäsityksiäni nuoruusvuosien vaistonvaraisiin asennoitumisiin, jolloin kovin moni asia oli minulle itsestään selvä. Melodramaattinen huokaus tuskan lisääntymisestä tiedon lisääntymisen myötä tuntuu tällä kohdin alistumiselta älylliseen velttouteen aivan syyttä suotta. Jotenkin en pysty rakentamaan itselleni mielikuvaa epäorgaanisen aineen rakentumisesta luonnonlakien vaikutuksesta molekyyleiksi ja lopulta eläväksi solukoksi, mutta tieto muiden muassa omat aivosoluni muodostaneiden alkeishiukkasten kosmisesta alkuperästä saa minut tärisemään ylpeydestä ja ihastuksesta. Kysymyksiä täynnä kierrän asvaltoitujen asutuskeskuksien, päällystettyjen teiden ja parkkipaikkojen kuolemankenttien väliin jääneitä vihreitä elämän keitaita. Nuoruudenrunojen kultakuu ei ole muuttunut yhtään sen proosallisemmaksi, vaikka ihminen on käynyt painamassa jalanjälkensä sen pölyyn ja vaikka kykenen näkemään sen kolmiulotteisena, auringon valoa heijastavana pallona. Hermostun ja soudan suutuksissani rantaan elleivät kilon ahvenet ala hyppiä veneeseen varttitunnin sisällä. Nuorena olin innokas metsästäjä. Minua ei näy äkki ä missään kun pitäisi tehdä jotain. Mitä enemmän tiedän, sitä pienemmän osan luonnon ihmeistä tiedän osaavani selittää. Minne hyvänsä katson, en näe mitään mikä ei olisi ihme. Jotenkin se ei sovi luonteelleni . Kenties se johtuu vanhemmiten lisääntyneestä luonnontieteellisen ja kosmologisen kirjallisuuden harrastamisesta. Istun majoillani haaveilemassa
Valitettavasti metsämaiseman hoitoon on annettu viime vuosisadalta nykypäivään asti vain yksittäisiä ohjeita erilaisten näkymien avaamisesta, maisemapuiden jättämisestä sekä hyvin yleisiä periaatteita maiseman huomioon ottamisesta. Virkistyskäytön ohjaamisesta ekologisesti kestäville alueille annetaan suosituksia. Suomalaista maaseutunäkymää on vaikea kuvitella ilman metsää ja sen liittymistä vi ljelymaisemaan ja talonpoikaisiin rakennuksiin. Erityisen tärkeää on kartoittaa kylän asukkaiden tiedot, toiveet. Kaunista tuottavuutta tutkittava Tutkimuksen tulisi kehittää menetelmä metsäalueen maiseman osatekijöiden inventointiin, luoda maakunnallisia maisemanhoidon malleja reuna-, rinne-, lakija laaksometsille sekä tutkia kyläläisten, kaupunkilaisten ja matkai lijoiden maisema-arvostuksia. Museoja metsäväen yhteistyö SUJUI niin hyvin, että yhteinen sävel näyttää löytyvän muissakin maakunnissa. He voisivat taij ota palveluja niille maanomi stajille, jotka eivät kykene tai innostu sellaiseen työhön. Suunnitteluun kuuluvat luontoja historiaselvitys, toiminnalli sten ja visuaalisten tekijöiden analyysi sekä maisemanhoitomallien laadi nta. Nyt korostetaan koko metsäluonnon hoitoa ja sen monimuotoisuuden ylläpitoa. Kyläkohtaisten tietojen perusteella laaditaan maatilakohtaiset ympäristönhoito-ohjelmat. Ei voida kuvitella, että vastuu metsämaisemien hoidosta jätettäisiin pelkästään metsätalouden ja puuntuottajien harteille ja maanomjstajien maksettavaksi. ja kiinnostus ympäristönsä viihtyisyyden ja laadun parantamiseksi. huhtikuussa. Elinkeinotoiminnan tavoitteena on kehittää perinnettä museoinnin sijasta ja suunnitella tuottava ja moniilmeinen kylämaisema. Asenteiden muutos ja kiinnostus koko metsäluonnon hoitoon on käynnistänyt erilaisia metsien kartoitustöitä, esimerkiksi Tapion, LounaisSuomen metsälautakunnan ja Museoviraston yhteistyön kiinteiden muinaisjäännösten säilyttämiseksi. Maisema-arvoja voidaan hyödyntää matkai lussa ja houkutella maaseudulle niitäkin, joiden toimeentulo ei perustu maaja metsätalouteen. Maanviljelijöiden sivuelinkeinoksi voisi hyvinkin kehittyä luonnonja maisemanhoito. Ympäristöministeriö laati tänä keväänä strategian Suomen metsäluonnon monipuolisuuden turvaamiseksi. Museovirasto julkisti vuosi sitten selvityksen valtakunnallisesti merkittävistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä. Vaikka asenteiden muutosta ja uudenlaista yhteistyötä on syntynytkin, ei se mielestäni vielä riitä. Pelkkä puuntuotto ei enää riitä Maaseudun maisemanhoidon suunnittelun ja toteutuksen taustaksi on viime aikoina valmistunut merkittäviä selvityksiä. Niissä on lyhyet kuvaukset luonnonja kulttuurimaisemien hoitarruseksi. Selvitykset ovat valmistuneet juuri sopivaan aikaan, si llä meillä yksityismetsissä työtä tekevillä on jo jonkin aikaa ollut käynnissä luonnon monimuotoisuuden ja maisemanhoidon hankkeita, jotka näiden selvitysten ansiosta voidaan virallistaa ja ottaa selkeästi mukaan jokapäiväiseen työhön . Maiseman visuaali sina tekijöinä luetellaan muoto, mittakaava, maiseman linjat, monimuotoisuus, yhtenäisyys ja herkkyys. Metsäkeskus Tapion tarkistetut metsänhoitosuositukset hyväksyttiin . Maakunnallisia hoitomalleja tarvitaan, sillä esimerkiksi rantojen käsittely on erilaista Perämerellä, Saimaalla ja Suomenlahdella luonnonolojen, maankäytön historian, geologian sekä maanpinnan muodon erojen takia. Hänen työhönsä kuuluvat muun muassa metsämaisema-asiat. Tavoitteena on edistää kulttuuriympäristön säilyttämi stä, kehittämjstä ja hoitoa. Historioitsija tulkitsee isojakokarttoja, geologi selvi ttää jääkauden synnyttämät kulurrusja kasautumjsalueet ja luonnontieteilijä löytää luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Nämä hankkeet osoittavat, että maisemallisesti tärkeitä alueita varten tulee kehittää suomalaiseen luontoon, metsäestetiikkaan ja metsänhoitoon perustuvaa maisemanhoidon suunnittelua. M aise mas uunni ttel uhankkeisiin voidaankin luontevasti liittää uusien elinkeinojen löytäminen yhdessä kyläläisten kanssa ja siten olla turvaamassa maaseudun elinvoimaisuutta. Metsäteollisuuden, yksityismetsäsektorin, Metsähallituksen, Metsäntutkimuslaitoksen ja metsäalan yhteistyötahojen tulisi ottaa tosissaan esitetyt maisemanhoidon ehdotukset ja ryhtyä laatimaan tutkimus-, kehittämisja toteuttamisohjelmaa. Metsätalouden ympäristöohjelmassa on esityksiä luonnonja perinnemaisemien hoitamiseksi, maisemanhoidon tutkimuksen järjestämiseksi, maisema-alueiden inventoimiseksi sekä hoitoja käyttösuunnitelmien laatimiseksi. Kylille ja maatiloille maisemasuunnitelmia Maisemansuunnittelun pilottityömme Paltamon Melalahteen valmistui tänä kesänä ja se saa hyvää jatkoa Ähtärin Peränteestä ja Someron Häntälästä. Sen mukaan metsätaloutta on suunniteltava huolellisesti 14 maisemaja perinnemaisemaalueilla. Strategiassa esitetään tehtäväksi tilakohtaisia maisemanhoitosuunnitelmia joko metsäsuunnittelun tai yleiskaavoituksen yhteydessä. Enää ei riitä se, että metsätaloudessa jatkettaisiin jo vuosikymmeniä toteutettua puuntuotannollista metsänkäyttöä. Kunnollisia askelia suomalainen metsämaiseman hoito näyttää ottavan vasta nyt. Maisemanhoitosuunnitelma laaditaan maanomistajien, metsäorganisaatioiden, viranomaisten ja erilaisten järjestöjen kanssa yhteistyönä. Maaja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö vahvistivat metsätalouden ympäristöohjeman tämän vuoden heinäkuussa. Yhteistyössä tarvitaan ympäristöja maatalousviranomaista, kaavoittajaa ja rahoittajaa. vsk.. Maisema ja luonto ovat maaseudun voimavaroja. Lisäksi siinä on tietoa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä, vesiensuojelusta, riistanhoidosta, puuntuotannosta sekä hakkuiden rajaarrusesta luonnonja kulttuurimaisemaan. Metsänhoitoyhdi stykset voisivat tarvittaessa avustaa ja maanomistajien omina työorganisaatioina tehdä työn hyväksytyn suunnitelman mukaisesti . Näin saataisiin käytännön metsätalouteen soveltuvia menetelmiä, joilla puuntuottajan ja -ko1jaajan työn jäljet eiSUOMEN LUONTO 9/94 53. Maaseudun vetovoima asuinja elinympäristönä perustuu ympäristön laatuun. Tärkein on ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietintö valtakunnallisesti arvokkaista kulttuurimaisemista ja maisemanähtävyyksistä sekä edustavista perinnemaisemista. Siihen tarvitaan monien eri ammattialojen tuntemusta. Metsä01aise01aa on ho PUHEENVUORO Metsänhoitaja Airi Matila työskentelee Metsäkeskus Tapion koulutusosastolla. Suunnitelmaan kootaan maastokuviokohtaisia tietoja avoi mina pidettävistä maatatalousalueista, perinnebiotooppien hoidosta, näkymien avaamisesta ja pellon metsityksen puulajeista
Jettava Metsien käsittelyn tärkeäksi osaksi on tulossa maisemånhoito. Yksityismetsät tarvitsevat maatalouden ympäristötuesta ympäristönhoitoohjelmien laadintaan, neuvontaan, koulutukseen, tutkimukseen ja julkaisuihin vuosittain 30 miljoonaa markkaa. Maiseman erityispiirteitä tulee kunnioittaa ja pyrkiä mahdollisimman luonnolliseen työn jälkeen, myös hakkuissa. Maaseutu tuottaa puun ja ruoan lisäksi myös kalaa, marjoja, sieniä, puhdasta vettä, maaseodun rauhaa, esteettisiä elämyksiä sekä mahdolli suuksia virkistykseen ja retkeilyyn. Työn kustannukset nousevat siirryttäessa konevoimasta ihmistyöhön ja ympäristöystävälliseen tuotantotekniikkaan. Valkoselkätikka on vanhojen kaskikoivikoiden kulttuurilaj i, jonka asuinalueilla koivikon kiertoaikaa tulisi jatkaa, jolloin hakkuutulot pienenevät. vät juurikaan erotu luonnonmaisemasta. Kuvassa nykyistä metsänhoitoa Suomussalmella. Työn jäljen voi saada mahdollisimman luonnolliseksi, mikä lienee yleisesti hyväksytty esteettinen tavoite. Valitettavasti ympäristötuen kehittelyn ympärillä kiehuu ja kuohuu. Maisemanhoito luonnonja kulttuurialueilla vaatii vielä paljon yhteistyötä, yhteisymmärrystä ja samaan hiileen puhaltamista. Maanomistajan hakkuutulot pienenevät, kun kylää ympäröivillä entisillä kaskialueilla kasvatetaan sinne luontaisesti kuuluvaa harmaaleppää kuusikon sijasta. Jos liitymme EU: hun, voisimme käyttää hyväksi EU: n maatalouden ympäristötukea pähkinäpensaslehtojen, harmaalepi koiden, valkoselkätikkakoivikoiden ja muiden arvokkaiden kohteiden suojeluun ja hoitoon, jolloin ne eivät jäisi vähäisen kansallisen metsäja luonnonsuojelurahoituksen varaan. Tuen saamisen ehtona on hyvän luonnonja ympäristönhoidon noudattaminen ja sitä maksettaisiin tehdystä työstä ja laadusta. Suomessa valmistellaan mahdolliseen EU-jäsenyyteen liittyvää maatalouden ympäristötukea, jota on käytössä vuosittain noin 1,7 miljardia markkaa. "Maisema ja luonto ovat maaseudun voimavaroja", kirjoittaa Airi Matila. Viranomaisten on ollut vaikea ymmärtää, miksi metsä kuuluisi kyseiseen tukeen. Asetuksen perustelujen mukaan tukea ei anneta taloudellisesti arvokkaiden puulajien kasvattamiseen, mikä on täysin järkevä periaate. vsk. Metsien käsittely ei kuitenkaan ole pelkästään kauniiden puuasetelmjen rakentelua ja taloudellisesti vähäarvoisten puulajien kasvattamista vaan sen tulisi tuottaa luonnollisesti taloudellista hyötyä maanomistajalle. Airi Marita 15. Periaatteet ymmärrettyään voi itse vaikuttaa hakkuualojen rajaamjseen epäsäännöllisiksi, avoimina säilytettävien viljelyaukeiden hoitamiseen, metsitettävien peltojen valintaan, puulajien valintaan ja luonnonhoitoon. Onnistunut hoito edellyttää neuvontaa, koulutusta ja valvontaa. Maisemanhoito perustuu siis hoksaarnjseen ja tietämiseen; on ymmärrettävä, miksi luonto ja metsä muodostavat juuri sellaisen kokonaisuuden kuin muodostavat. Rahasta käytetään merkittävä osa luonnonmukaiseen tuotantoon, maisemanhoitoon, luonnon monimuotoisuuteen, koulutukseen, neuvontaan ja kokeiluhankkeisiin. Joissakin tapauksissa luonnonja maisemanhoidon kustannukset saattavat olla suuremmat kuin metsästä saatavat tulot. Tärkeää on tehdä runsaasti työtä maanomi stajien kanssa etukäteen, jotta asiasta kiinnostunut yksityinen maanomistaja ei saisi ristiriitaisia suosituksia ja ohjeita kaytännön työn tekemi seen. Yleisemminkin maanviljelijöille tuli si maksaa normaalin maataloustuotannon ohella myös siitä, että he käyttävät ammattitaitoaan ja voimavarojaan maisemanja luonnonhoitoon. Lohjan lehtoalueella olen nähnyt upeita pahkinäpensaslehtoja, jotka ovat syntyneet vanhoille laidunmaille. SUOMEN LUONTO 9/94 53. Metsätalouden ympäristöohjelman toteuttamisen tulisi saada osuutensa tästä rahoituksesta. Miksei maisemistakin maksettaisi. Maanomistajille syntyy maisemanhoitokohteista yli maara,sia kustannuksia ja hakkuu tulojen menetyksiä vuosittain noin 100200 miljoonaa markkaa. Onnistuakseen se vaatii monien eri alojen asiantuntijoiden ja maaseudun asukkaiden yhteistyötä sekä rahaa. Sitä vastoin se antaa mahdollisuuden maatalouden muovaamien biotooppien hoitamiseen sekä sellaisten kasvija eläinlajien säilyttämiseen, joiden elinympäristö vaatii perinteistä tai nykyisenlaista maataloutta. Silloin maanomistajan tahtoa ja päätöksentekoa voitaisiin ohjata taloudellisilla tuilla ja korvauksilla. Nämäkin menetykset tulee korvata maatalouden ympäristötuella
SUOMEN LUONTO 9/94 53. EU-jäsenyyteen liittyvien toiveiden tynnyrillä ei tunnu olevan laitoja lainkaan. Anne Brax, Iiris Lappalainen ja Juha Valste Toiveiden tynnyri 16 "Tähän saadaan varmasti tukea Euroopan unionilta." Tämä lause toistuu nykyään suunniteltiinpa sitten moottoritietä ja ratayhteyttä Turusta Pietariin tai ketojen ja maaseutumaiseman suojelua. vsk.
Unionin rahanjako on ollut ympäristöjärjestöjen silmätikkuna, koska kehitysohjelmat ovat usein aiheuttaneet luonnolle suurta tuhoa. Tukirahoja ihmetellessä unohtuu, ettei Suomi suinkaan saisi tukirahoja lahjoituksena. Eräissä tapauksissa paikalliset luonnonsuojelijat ovat vaatineet unionin rahoituksen vetämistä pois hankkeiden haitallisuuden takia. Rahastoilla unioni yrittää tasata alueiden välisiä kehityseroja rajojensa sisäpuolella. Köyhimmille jäsenmaille on vielä oma ns. koheesiorahastonsa. vsk. Meistä tulisi yhteisossa nettomaksaja. Tukiviidakossa voi mennä pää pyörälle: on harvaan asutun alueen tukea, jälkeenjääneiden alueiden tukea, taantuvien teollisuusalueitten tukea, työllisyyden hoitotukea, maaseudun kehittämistukea ja SUOMEN LUONTO 9/94 53. Jos Suomi liittyy Euroopan unionin jäseneksi, meille on luvattu unionin rakennerahastoista pari miljardia markkaa vuodessa. Anomuksesta on myös käytävä ilmi, miten ympäristöviranomaiset ovat olleet mukana suunnittelussa. Optimistisimman arvion mukaan maksaisimme unionille vain 150 miljoonaa markkaa vuodessa enemmän kuin sieltä saisimme; pessimistisimmän arvion mukaan Suomi jäisi miljardeja markkoja miinukselle. Euroopan Investointipankilta saatavien lainojen kanssa EU:n rahoitusosuus voi tosin nousta korkeammaksikin . Vuonna 1993 päätettiinkin, että rahoitettavien kehitysohjelmien ympäristövaikutukset on arvioitava. Arvio summasta tuntuu riippuvan hyvin paljon arvioitsijasta. 17. Rakennerahoituksen ei ole tarkoitus korvata kotimaista rahoitusta, jota on löydyttävä 25-50 prosenttia kokonaiskustannuksista. alueiden välisen kehittämisen tukea
Jos kansalaiset äänestävät Suomen unionin jäseneksi, ohjelmat lähetetään ministeriöiden punakynien evästyksellä ja valtakunnalliseksi kehjttämisstrategiaksi yhdistettynä EU:n komjssiolle. "Maakuntien liitoissa käsitellään suuria hankkeita. Nykyisten jäsenmaiden kansalaisjärjestöjen mielestä päätöksenteko kansallisista kehittärrusohjelmista ei ole ollut tarpeeksi avointa eikä hankkeiden tärkeysjärjestyksestä ole käyty poliittista keskustelua. < "" Alueellisten kehitysohjelmien laatiminen on annettu -g tehtäväksi maakuntien liitoille, jotka ovat kunnanvaltuustojen valitsemia luottamuselimiä. Jos Suomi liittyy unioniin, keskustelun pitäisi alkaa meillä heti, kun ohjelmat tulevat maakuntien liittovaltuustojen käsittelyyn. Kun rahaa näyttää olevan runsaasti liikkeellä, saatetaan ajatella, että rakennetaan nyt se moot18. Tuki olisi ensimmäisenä vuonna 567 miljoonaa markkaa ja kasvaisi viiden vuoden aikana tasaisesti. Asialla on kova kiire; ohjelmien pitää olla valmiina viimeistään marraskuussa. Niin sanottu harvaan asuttujen alueiden tuki ohjautuisi joka tapauksessa Lappiin, Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan, Etelä-Savoon, Kuusamon seuduille sekä Koillismaalta Keski-Suomeen ulottuvalle kaistaleelle. "Suuria hankkeita tulossa" Suomessa ei vielä elokuussa ollut lopullisesti valittu alueita, jotka tulisivat saamaan unionin tukirahoja
Riippuu kuitenkin jäsenvaltioista itsestään, millaisia kohteita ne esittävät. Arvioinnin olennainen osa on laaja kansalaisten mielipiteiden kuuleminen tai ainakin sen pitäisi olla. "Kiire on niin kova, että tällä tukirahojen hakukierroksella ei koeta mitään ympäristövaikutusten arvioinnin tähtihetkiä", Heikkinen pahoittelee. Rahaa rautateille Liikenne, ja erityisesti maantieliikenne, on monien mielestä Euroopan unionin pahin ympäristöongelma. Menetelmiä voidaan kuitenkin jatkossa kehittää. Unionin tuella on tehty monenmoista, kuten kohennettu Englannissa jalankulkijoiden painajaiseksi kehittyneen Birminghamin kevyen liikenteen väyliä ja julkista liikennettä, kunnostettu vanhoja teollisuuskiinteistöjä vanhoilla terästeollisuuspaikkakunnilla tai elvytetty käsityötaitoja entisessä Itä-Saksassa. Typenoksidipäästöistä liikenne synnyttää yli puolet. toritie, johon valtiolla ei aikaisemmin ole ollut varaa", arv101 ylitarkastaja Ilkka Heikkinen ympäristöministeriöstä. Ympäristöministeriön asiana on varmistaa, että ohjelmien ympäristövaikutukset on arvioitu yhteisön vaatimalla tavalla, ennen kuin ehdotuksia lähetetään eteenpäin EU:n komissiolle. Vastaisuudessa yhteisön liikennerahoista on kuitenkin tarkoitus käyttää 19. Liikenteen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen arvellaan kohoavan vuosituhannen vaihteeseen mennessä jopa 15 prosentilla 1990 tasosta. ;;i EU on vuosia suosinut tieliikennettä; 1975-1993 ta] lousyhteisö käytti liikenneyhteyksien parantamiseen tar: koitetuista tukirahoistaan yli .1/' kaksi kolmannesta teiden rakentamiseen. Kenen ehdoilla kehitetään. EU:ta on usein syytetty siitä, että se tukee mielellään kalliita ja näyttäviä tiehankkeita ja muita infrastruktuurihankkeita, kuten pitkiä tunneleita vaativan moottoritien rakentamista Ranskan rajalta Madridin kautta Lissaboniin tai Sevillan ja Madridin välistä luotijunayhteyttä
Raideliikenteen voittokulkua edistää tulevaisuudessa hänen mukaansa myös energiaja haittaverotuksen laajeneminen. Tarkoitus on luoda suuria yhteiseurooppalaisia liikenneverkostoja. Perustuen lisäksi jakoon tulisi satoja miljoonia "vapaasti" jaettavaa erityistukea. vuoristotukea maksettaisiin joko kotieläinyksiköiden tai hehtaarien perusteella lukuunottamatta lounaisinta ja eteläisintä Suomea. Suomessa ehkä kyettäisiin viimeinkin suojelemaan maatalousalueisiin liittyviä lintuvesiä ja muita kosteikkoja. Paulin mielestä raideliikenteen kehittämistä puoltavat monet vastaansanomattomat seikat. Tarmokkaasta yrittämisestä huolimatta vuoristotukea ei onnistuttu neuvottelemaan koko Suomen alueelle. Meillä asia on ollut päinvastoin. Ne täydentävät jo aikaisemmin hyväksyttyä Bernin sopimusta, joka keskittyi JaSUOMEN LUONTO 9/94 53. Christophersenin työryhmälle, jonka tehtävänä on laatia ohjelma tärkeimpien liikenneverkostojen edistämiseksi. "Euroopan tiet ovat tukossa, ilmatila täynnä, maantiekuljetukset ja lentoliikenne saastuttavat...", hän luettelee. Perustukea maksetaan, mikäli maatila noudattaa sille laadittavaa ympäristönhoito-ohjelmaa tai lannoituksen, kasvinsuojelun ja kesannoinnin ohjelmaa. Luonnonsuojelun oletettu tehostuminen on ehkä suurin syy, minkä vuoksi osa luonnonystävistä toivoo Suomen liittyvän unionin jäseneksi. Tuen avulla pyritään vähentämaan vesistöjen ja ilman kuormitusta, suojelemaan pohjavesiä, hoitamaan maaseutumaisemaa ja luonnon monimuotoisuutta. vsk.. Keväällä julkistetun, unionin taloutta, työllisyyttä ja kilpailukykyä käsittelevän suunnitelman mukaan rautateille seuraavan viiden vuoden aikana eri tavoin suunnattava satojen miljardien markkojen rahamäärä olisi jopa yli viisinkertainen tieja lentoliikenteen saamiin rahoihin verrattuna. Keväällä Suomen liikenneministeriön, valtionrautateiden ja tielaitoksen edustajat laativat oman ehdotuksensa unionin asettamalle ns. Vai von ta ja suunnitelmat ovat kauniiden tavoitteiden Iisäksi tärkeitä. Maataloustuotteiden hintatuesta suomalaiset joutuisivat kyllä luopumaan, mutta alenevia tuotteiden hintoja korvaisi osittain hinnanalennuskorvaus, joka maksettaisiin peltokasveista eli vi lja-, öljyja valkuaiskasveista. Ympäristötuen tavoitteet, jotka vielä elokuussa olivat neuvoteltavina, ovat hyviä. Tukea olisi jaossa ilmeisesti noin 1,7 miljardia markkaa; se on merkittävä osa maatalouden tuki pakettia. Koska tuet ovat maataloustukia, tärkeitä perinnemaisemia omistaville metsätilallisille ei tukea heruisi muuta kuin koulutukseen ja neuvontaan. Alkuperäisluonto erityissuojelussa Alkuperäisen luonnon ja eliölajien suojeluun on Euroopan unionissa kiinnitetty melkoisesti huomiota. Mutta tehostuisiko luonnonsuojelu todella. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että yli 200 kilometrin tuntinopeudella pyyhältävät luotijunat kuljettavat ihmisiä suurkaupungista toiseen. Se turvaisi vesiensuojelun painopistealueita, arvokkaita maisema-alueita, hoidettavia perinnemaisemia ja pienbiotooppeja. Suomen Tieyhdistys muun muassa on ehättänyt vaatimaan 2 400 uuden moottoritiekilometrin rakentamista nykyisten 318 kilometrin jatkeeksi, koska "ilman merkittävää panostusta liikenneinfrastruktuuriin Suomi ei tule menestymään yhdentyvässä Euroopassa." Valtionrautateiden uuden viestintäjohtajan Jan-Peter Paulin mielestä Suomessa olisi jo aika asettaa eri liikennemuotojen kehittäminen tärkeysjärjestykseen. Ehdotus ei ole virallinen, koska Suomi ei ole unionin jäsen. Unionin kiinnostuksen kohteena eivät kuitenkaan ole mitkään paikallisjunareitit. Alkuperäisen luonnon suojeluun liittyviä direktiivejä on EU:ssa hyvksytty tähän mennessä kaksi: lintudirektiivi 1979 ja habitaattidirektiivi 1992. Ympäristötuesta maatalouden lypsylehmä. Mutta tavoitteena on myös maatalouden tulonalennusten korvaaminen. Luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymistä tuetta1s11n EU-Suomessa nykyiseen tapaan, uutuutena tulisi siirtymävaiheen jälkeen maksettava luomutuotannon tuki. Tuki tosin sitoisi maatalouden harjoittajan entistä tiukemmin osaksi julkista taloutta. Maatalousneuvotteluissa on lähdetty nykyisen tuotantotavan ja lähestulkoon nykyisten tuotantomäärien säilyttämisestä. Se koostuisi useista satamista, moottoriteistä ja nopeista ratayhteyksistä. 20 Liikennemuodot tärkeysjärjestykseen Maantieliikenteen puoltajat ovat lähteneet EU:n jäsenyyttä odotellessaan ärhäkästi liikkeelle. Suomalaisissa neuvottelupapereissa ympäristötuki on nyt määritelty suuremmaksi eteläiseen kuin pohjoiseen Suomeen. Maatalouden tukiratkaisut eivät miellytä niitä, jotka ovat haaveilleet Suomen siirtymisestä luonnonmukaisempaan tuotantoon. Tilat sitoutu1s1vat myös eräisiin ympäristönhoidollisiin tavoitteisiin, kuten maisemanhoitoon ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen yleisellä tasolla. Se kuitenkin hyväksyttiin ennakoivasti valtioneuvostossa ilman, että sen tiimoilta käytiin juurikaan julkista keskustelua saati että sen ympäristövaikutuksia olisi mitenkään arvioitu. Pohjoisempana ympäristötuki suos1s1 nurmiviljelyä, etelässä viljanvi ljelyä. Lisäksi suurimmassa osassa Suomea maksetaan vielä eri vyöhykkeille hieman erisuuruisena pohjoista tukea. Toisaalta voimaperäisimmin viljellyillä alueilla myös maatalouden ympäristöongelmat ovat suuremmat, maaja metsätalousministeriö perustelee tuen alueellisia eroja. Paulin mielestä Suomessa on jo varauduttu toimimaan kulkuväylänä Venäjälle. Siitä huolimatta ympäristöviranomaiset jopa pelkäävät olevansa kovin valmistautumattomia nimeämään keskeisiä suojelukohteita. Suojakaistoja vesistöjen varsille Joka tapauksessa tuen saanti edellyttää pientareita ja suojakaistoja vesistöjen varsille sekä suurella osalla viljelyksiä ympärivuotista kasvipeitettä. "Tavaraliikenteen kuljetuksista merkittävä osa kulki rautateillä viime vuonna." Länsi-Euroopan rautateiden meikäläisestä poikkeava raidevälikään ei ole este, sillä suunnittei lla on kalustoa, jossa raideväliä voi säätää halutuksi. Ns. Muina tärkeinä liikennehankkeina mainittiin Via Baltica, joka kytkee Puolan ja Baltian maat Keski-Eurooppaan sekä yhteys Pohjois-Euroopasta Arkangeliin ja Komiin. Ympäristölle siitä saattaisi olla hyviäkin seurauksia. Syykin on selvä: Keskija Etelä-Euroopan maissa on paljon ihmisiä ja vähän luontoa. "Julkisuudessa pitäisi herättää kysymys, aiotaanko Suomesta tosissaan tehdä liikenteen läpikulkualue", Ilkka Heikkinen ympäristöministeriöstä haastaa. Maatalouneuvottelijat tarttuivatkin ympäristötukeen kuin viimeiseen oljenkorteen. "Euroopan unionin liikennepolitiikan mukaista olisi johdonmukaisesti tukea raideliikennettä", hän sanoo. Päällekkäisten liikenneverkkojen rakentaminen esimerkiksi Turku-Helsinki-Pietari -yhteyden hoitamiseksi on Paulin mielestä tuhlausta. entistä suurempi osa rautateihin. Kaikki eivät kuitenkaan ole innostuneita joidenkin päättäjiemme valitsemasta Suomen liikennepoliittisesta roolista Euroopassa. Innostus maisemiin Suomessa selittynee EU:n kautta tapahtuvalla varallisuuden uusjaolla. Tätä selitetään sillä, että maatalous pitää taata niissä ympäristöissä, joihin se luontevimmin soveltuu. Ehdotuksessa nimettiin kiireellisimmäksi Turku-Helsinki-Pietari -liikenneyhteys