h ir v i. k ä k i. k E O L a d E O N L iN T U p a r a T iiS i. 75 vUOTTa LUON N O N ÄÄ N E N Ä Jes sic a ha ap ky lä tu nt ee me re t, s. jU h L a v U O d E N k U v a k iS a N T U L O k S E T . E T E L ä iS iN ä ä r ip iS T E . 64 –65 Hirven tarina näin kruunupää nousi ahdingosta.. r U O k a T r E N d iT . 8 Paluu kainuun luontoon ruoan ja kosmetiikan kestävät valinnat Kiehtova BoGskÄrin majakkasaari juhlavuoden kuvakisan tulokset! 6.10.2016 Irtonumero 9 € S U O M E N L U O N T O 8 | 2 16 N a h k ia iN E N . E k O k O S M E T iik k a . p a L U U k a iN U U S E E N
s y K s y sokerikuorrutus Kuva OLLi TOivONEN / TeKsTi hEikki vaSaMiES. ENSiLUMi tekee sokerikuorrutuksen pieneen saareen lemmenjoen kansallis puistossa. Puisto täytti 60 vuotta yhdessä liesjoen, linnasaaren, oulangan, Petkel järven, Pyhä-häkin ja Rokuan kansallis puistojen kanssa
Se asettaa ympäristövaatimukset tuotannon kaikille vaiheille. espanjan on arvioitu viimeisten parinkymmenen vuoden aikana menettäneen jo 20 prosenttia makeavesivaroistaan. Siten, että me syömme oman osamme espanjan hupenevilla vesivaroilla kasvatetuista vihanneksista, riisistä ja oliiviöljystä. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. kannen kuvasi heikki Willamo. www.climatecalc.eu Cert. Teemme sivuilla 16–25 aikamatkan hirven ja ihmisen jääkauden jälkeiseen Suomeen. Pistää miettimään... hEikki vaSaMiES päätoimittaja heikki.vasamies @suomenluonto.fi. esimerkit hämmästyttävät: pihvilihan tuotantoon kuluu lihakiloa kohden 16 000 litraa vettä, kupilliseen kahvia 140 litraa ja maissikiloon 900 litraa. ESpaNjaN tarifassa 5. Onneksi meillä on vettä yllin kyllin! vai onko. no. 4 Suomen luonto 18/2016 tu o m a s h ei n o n en hiekkakerrosten suodattamaa puhdasta pohjavettä pulppuaa jämijärven Uhrilähteestä. syyskuuta kirjaan havaintovihkoon: lämpötila +43 °C. Kuuma tuuli puhaltaa Gibraltarin salmen yli Saharan suunnalta ja aurinko paahtaa pilvettömältä taivaalta. ankarat kuivuudet ovat vaivanneet etenkin eteläja itärannikkoa vuodesta toiseen. sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi tilaajapalvelu: (09) 228 08210 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Päätoimittaja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö Antti Halkka 050 308 2795 AD Marika Eerola 050 542 4491 Apuna taittotyössä Nanna Särkkä ja Liisa Hulkko Toimittajat Alice Karlsson 044 333 5036 Johanna Mehtola 050 308 2186 Jouni Tikkanen 044 278 8656 Verkkotuottaja Laura Salonen (vs.) 050 346 0821 (Annakaisa Vänttinen) Toimituksen assistentti Elina Juva, 050 452 2347 Ilmoitusmyynti Arja Blom, 045 646 6611 ilmoitukset@sll.fi ja blom.arja@gmail.com Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry www.sll.fi Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Makeavesivarat ovat arvokas kansallisomaisuutemme. Maalle, joka käyttää 80 prosenttia vedestään viljelmien kasteluun, kuivuus aiheuttaa todellisen haasteen. Jopa päiväperhoset pysyttelevät poissa auringosta ja lentelevät laiskasti pensaiden varjossa. CC-000026/FI Luonnonystävän ykköslehti Suomen Luonto 8/2016, 75. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/ SL16_08/2016 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki. Kasvillisuus on keltaiseksi kuihtunutta. Miten se meihin suomalaisiin liittyy. Järvien vedenpinta on kesällä matalalla ja vähässä vedessä rehevöityminen ja leväkukinnat ovat voimakkaampia. Kaivot ovat ja pysyvät entistä kuivempina kesäkaudella. Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki sähköposti: etunimi. hirvi on luontomme ylväimpiä eläimiä. vuosikerta to m lin d r o o s www.facebook.com/suomenluonto www.instagram.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto Netissä luonnon uusimmat kuulumiset: www.suomenluonto.fi Lehden digitaalinen näköisversio: www.lehtiluukku.fi yllin kyllin vettä. Ka n Si Ku va Pääkirjoitus Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. Kuivuuden on ennustettu koettelevan myös Suomea. vedestä kannattaa pitää hyvää huolta, ja siinä sivussa miettiä sen kulutusta vähän laajemmastakin näkövinkkelistä. nousevat lämpötilat, keväiden aikaistuminen, voimistunut haihdunta ja useammin esiintyvät kuivuusjaksot tulevat vaikuttamaan haitallisesti esimerkiksi puiden kasvuun, hyönteisten ja niitä ravintonaan käyttävien lintujen lisääntymiseen. Kestämätön yhtälö. Suomalaisten vesijalanjälkeä pohtiessa se mitä syömme onkin merkittävässä asemassa. Samanaikaisesti vedenkulutus on kasvanut kymmenellä prosentilla, ja myös kasteltava peltoala on kasvussa
54 Paluu Kainuuseen aura koivisto ja risto sauso asettuivat kuhmoon. 18/2016 Suomen luonto 5 Sisällys 8/2016 harmaahylkeet tervehtivät tulijaa suomen eteläisimmässä paikassa Bogskärillä. 46 28 36 75 vUOTTa LUONNON ÄÄNENÄ a n tt i h a lk k a Suomen eteläisimmät hylkeet ja kalalokit syyskuussa 2016. 42 vihannesten ja juuresten syöminen on hyväksi. Luonnon juhlaa -kuvakilpailu lähes tuhat kuvaa osallistui. 46 Meren ääreen vierailimme itämerellä suomen eteläisimmällä saarella. 28 Luonnossa on aina juhla juhlavuotemme kuvakisa nosti esiin suomen luonnon koko kirjon. 36 Luonto tulee iholle luonnonkosmetiikan raakaaineet tulevat luonnosta. 60 Maharadžan lintuparatiisi intialaiselle kosteikolle hakeutuvat linnut ja lintuharrastajat. st o ck fo o d / le h tik u va Kauneutta luonnosta m a rk o ju n tt il a kilpailu kuva ”Näkym ä Tottora kalta”. 16 Toinen kultakausi hirvi hyötyi 6000 vuoden takaisesta luonnonmullistuksesta. ta ru ra n ta la / va st av a lo 14 Kohtalokas kutunousu nahkiainen ei enää palaa kutujoesta mereen. Luon non juhla a -valo kuva kisa on ratke nnut ! Vakiot 6 luonto ja ympäristö nyt 12 maailmalta 35 kytömäki 59 vahtikoira 64 homo sapiens 66 kotona, retkellä, virikkeitä 72 havaintokirja 74 lukijoilta 76 kysy luonnosta 82 vähäisiä tutkimuksia. 42 Kevyempi ruokakassi valinnoilla voi vaikuttaa. nyt metsien tilalle tullut pusikko-suomi on sen mieleen. mikä voitti, mikä oli lukijoiden suosikki ja mistä kuvasta taiteilija erik Bruun piti eniten. moni kauneudenhoitotuotteen raaka-aine saadaan luonnosta. 26 Kukunta peitti Suomen Yli 1700 käkeä jätti kukkumalla jälkensä lukijoiden karttaan
näillä kahdella keinolla hän pyrkii selvittämään, kuinka paljon alueella elää kauriita ja mitä sukupuolta ne ovat. ainoastaan pukeilla on sarvet. väitöskirjatutkija Jenni poutanen turun yliopistosta on syksyn kuluessa levittänyt Loimaalla metsään 36 riistakameraa ja kulkenut kahden avustajan kanssa keräämässä kauriiden kakkoja. niiden pitäisi päästä jatkamaan sukua. ” Susilla homma toimi kuitenkin ehkä aavistuksen TeKsTi jOUNi TikkaNEN Loimaalla selvitetään, miten metsästys vaikuttaa valkohäntäkauriiden lisääntymiskykyyn. valkohäntäkaurispukki on valmis lisääntymään, kun sen sarvien sisäleveys on 50 senttimetriä. Luonto, ympäristö ja tiede nyT T o im iT Ta n u T jO U N i T ik k a N E N 6 Suomen luonto 18/2016. Hirvieläinkannoista poistuu siksi paljon uroksia jo ennen lisääntymisikää, vaikka ne olisivat kannan perinnöllisen laadun kannalta hyvin tärkeitä. METSäSTäjiEN vUONNa 2012 kaatamiin valkohäntäkauriisiin perustuneesta tutkimuksesta tiedetään, että pukki joutuu naarasta helpommin metsästäjän tähtäimeen. Hyvin onnistuessaan kummastakin menetelmästä voisi tulla väline, jolla metsästystä suunnitellaan ja kauriskannan elinvoimaa pidetään yllä. TIESITKÖ. Valkohäntäkauriita tutkitaan riistakameroilla r iistakamerat ja kakkojen keruu ovat apuna, kun varsinais-Suomessa selvitetään, miten metsästys vaikuttaa valkohäntäkauriiden lisääntymiseen. ” Sillä on henkivakuutus”, Poutanen sanoo. Menetelmä on nyt Luonnonvarakeskuksen käytössä. Metsästäjien talvella keräämistä kakoista eristettiin dna:ta, ja laji, sukupuoli ja yksilö tunnistettiin. aiEMMaSSa pro gradu -työssään Poutanen selvitti, sopiiko kakkojen keruu susilaumojen koon arviointiin. Sama ilmiö tunnetaan hirvillä, ja siihen on looginen syy – naarasta, jolla on vasat, ei saa ampua
paremmin kuin valkohäntäkauriilla, varmaan siksi, että oli talvi ja kakat olivat jäässä. Lintusyksy jatkuu, ja vesilintuja on jo kerääntynyt parhaille lahdille tai pelloille. aNTTi haLkka 1 SYkSY / Lokakuu on jo todellista syksyä. auringon aktiivisuus vaihtelee syklissä ja palaa lähivuosina normaaliin, mutta vielä nyt revon tulet ovat voimissaan ja varsin tavallisia etelässäkin. n KIIKArISSA Toimittaja vinkkaa kauden kuumimmat luontoasiat. ” Laji on nyt kuitenkin täällä, ja siitä on tullut Suomessa toiseksi tärkein riistaeläin heti hirven jälkeen”, Poutanen vastaa. toisaalta on niin pimeää, että revontulet näkyvät hyvin. ne tuotiin Yhdysvaltain Minnesotasta Laukon kartanon maille. On vielä valoisaa, joten päivä riittää esimerkiksi kunnon karpaloretkeen. Pe tr i ja u h ia in en / va st av a lo kr is tii n a m a n n er m a a to m i m u u kk o n en / lin tu ku va kim m o lY Y tik ä in en / va st av a lo revontulikruunu Sonkajärvellä syyskuun alussa. vieraslajien päästäminen meriin vaikeutuu 2017. Suuri ilonaihe! Meriä koskevassa painolastivesisopimuksessa Suomen allekirjoitus oli ratkaiseva. Jos on lämmintä ja sataa, dna hajoaa nopeammin”, Poutanen kertoo. lokakuuta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehdessä, osoitteessa muutoslehti.fi. 3 LUONNON vOiTTOja / On aika iloita luonnon säilymisestä. ” urokset voidaan tunnistaa sen perusteella, minkä malliset sarvet ovat ja kuinka paljon niissä on piikkejä”, Poutanen kertoo. Se nosti hyväksynnät yli rajan, joka tuo sopimuksen voimaan. Naaraat voi tunnistaa kuvasta vain, jos niillä on arpia tai väripoikkeamia. 18/2016 Suomen luonto 7. Miksi tällaisen lajin perimästä pitäisi kantaa huolta. Hän kirjoittaa itse valkohäntäkauriista syväluotaavaa juttua, joka julkaistaan 21. Länsirannikolla ja ahvenanmaalla on parhaimmillaan laskettu yli 10 000 muuttajan päiväsummia. Kauriille kokeillaankin dna-menetelmän tukena riistakameroiden käyttöä. 2 variSMUUTTO / naakkojen ja varisten muutto on lokakuun alkupuolella kiivaimmillaan. ” Jos naarailla on arpia tai väripoikkeamia, myös ne voidaan erottaa toisistaan, muuten ei.” vaLkOhäNTäkaUriS on Suomessa tulokaslaji, jonka kannan kasvu alkoi vuonna 1934 vain neljästä yksilöstä, yhdestä uroksesta ja kolmesta naaraasta. On hauska katsoa, miten parvet vasta tuulessakin suuntaavat määrätietoisesti länsilounaaseen. Yksi keskeisistä luontoa suojaavista laeista olisi ollut pian riepoteltavana muissakin vesistöissä. Jari helstola ja kumppanit näkivät 12–13.10.2013 ahvenanmaalla yli 60 000 muuttavaa naakkaa. Keskustan ajama koskiensuojelulain avaaminen iijoella kaatui hallituskumppanien vastustukseen
Nuori mehiläishaukka kaarteli helsingin vuosaaressa syyskuussa.. niiden kannat heilahtelevat tyypillisesti kaikkein jyrkimmin niin alaskuin ylöspäin kesän sääolojen mukaan”, tutkija Janne heliölä Suomen ympäristökeskuksesta kertoo. olisiko hyvä ravintotilanne nostanut siivilleen tavallista enemmän nuoria mehiläishaukkoja. pErTTi kOSkiMiES Mehiläishaukat joukoin liikkeellä aMpiaiSiSTa puhuttiin kesällä iltapäivälehtien lööppejä myöten. linnuista on tullut syksyllä epätavallisen paljon havaintoja. monet nisäkäsja lintupedot ovat puolestaan riippuvaisia myyristä, joten porojen liikalaidunnus voi vaikuttaa pohjoisiin ravintoverkkoihin laajemminkin. Myös elokuussa ja syyskuun alussa perhosia lenteli ajankohtaan nähden paljon, joskin lajijoukko koostui lähinnä aikuistalvehtijoista ja vaeltajista: ”runsaimpia olivat sitruunaja neitoperhonen sekä taajamien joutomailla viihtyvä amiraali. (jT) porojen laidunnus vähentää myyriä YLiTihEä porokanta näyttää heikentävän pikkunisäkkäiden elinoloja, osoittaa Annales Zoologici Fennici -tiedelehdessä julkaistu tutkimus. YKSI hollolaSSa vIIhTYNYT YKSIlö YrITTI TäNä KeSäNä peSIäKIN valKopoSKIhaNheN KaNSSa, huoNolla meNeSTYKSellä. ”olisin iloinen, jos mehiläishaukoilla olisi nyt huippuvuosi”, sanoo tutkija Patrik Byholm novia-ammattikorkeakoulusta. bIrdlIfeN TIIra-havaINTopalveluuN oN KIrjaTTu mYöS uSeITa havaINToja muuTamaSTa TarhaKarKulaISeSTa. ”omalla tutkimusalueellani Pohjanmaalla tämä kesä oli kuitenkin oikeastaan tavallista heikompi.” ampiaisten lennon loppu syyskuussa on voinut tuoda nuoria lintuja asutuksen lähelle. Myös nokkosperhosta oli ilahduttavan hyvin siihen nähden, että parina edellisvuonna se oli lähes kateissa, niin kuin monin paikoin itäSuomessa vielä tänäkin vuonna.” alkusyksyn hyvät perhosmäärät selittynevät pitkälti sillä, että sateisten mutta lämpimien säiden ansiosta mesikasveja oli edelleen paljon. (jt) a n tt i ko li Niittyhopeatäplä oli viimevuotista runsaampi. metsäja harmaakuve myyrät tarvitsevat mustikkavarvikkoja paitsi ravinnoksi myös suojaksi pedoilta. ”vahvimmin runsastuneissa lajeissa oli monia hopeatäpliä ja sinisiipiä, joiden luontainen kannanvaihtelu on varsin voimakasta. vähentyneitä lajeja oli Heliölän mukaan tänä vuonna niukasti: ”näitä lajeja yhdistää se, että ne kaikki lentävät jo ennen juhannusta.” piia ahONEN Lämmin sää elvytti päiväperhoset Nolla – SuomeSSa eI peSINYT TIeTTäväSTI TäNäKääN KeSäNä YhTääN vIllIä KIljuhaNhIparIa. vuodet 2014 ja 2015 ovat koleiden ja sateisten säiden takia olleet tähän mennessä 2000-luvun heikoimmat perhoskesät. mustikkavarvikot ovat huvenneet ja jääneet aiempaa matalammiksi porojen laiduntamissa havumetsissä Pallasjärvellä verrattuna aidattuihin tutkimusalueisiin. Luonto, ympäristö ja tiede nyT jo u n i ti kk a n en h ei kk i va sa m ie s to m i m u u kk o n en / li n tu ku va 8 Suomen luonto 18/2016 päiväpErhOSia oli tänä vuonna näkyvillä selvästi paremmin kuin kahtena edelliskesänä. Päiväperhosia oli edellisvuotta enemmän liikkeellä etenkin keskikesällä. rengastustoimiston tietoon oli tullut joka tapauksessa jo syyskuun lopulla enemmän rengastettuja poikasia kuin heikkona viime vuonna yhteensä. uuTTa ToIvoa voI KuITeNKIN olla, SIllä Keväällä KIljuhaNhIa havaITTIIN perämereN levähdYSpaIKoIlla eNNäTYSmäärä SITTeN vuodeN 1963, 104 YKSIlöä
aLkUSYkSYN ehdottomasti runsaslukuisimpia sieniä oli tänä vuonna sikurirousku. tuoreena kummastakin rouskusta lähtee valkoista maitiaisnestettä, ja sikurin lakki on päältä samaan tapaan punaruskea kuin kangasrouskun. Sikurit sekoitetaan usein pieniin kangasrouskuihin, mutta ne kannattaa oppia erottamaan, koska sienten käyttö on erilaista: sikuria ei tarvitse esikäsitellä mitenkään. Syödessä suuhun jää pitkä, viipyilevä jälkimaku. Jokunen kantarelli, mustavahakas ja lampaankääpä seassa, loppu pelkkiä sikureita. Jos kangasrouskun oloisen sienen sattuu löytämään rantalepikosta, sitä kannattaa epäillä punarouskuksi. viiniharrastajan tarkka nenä voi tälloin tunnistaa hennon hedelmäisen hajun, joka viinioppaissa kulkisi nimellä ” tutti frutti”. Sikurin itiöemiä nousi niin tiheään kuusikoiden pohjille, että kori täyttyi niistä melkein kokonaan. Sikurissa tumman punaruskea väritys myös jatkuu helttoihin ja jalkaan, kun kangasrousku on näiltä osin hyvin vaalea. jo u n i tik k a n en 18/2016 Suomen luonto 9 Sikurin bukeessa on lähes hyökkäävää mausteisuutta. jOUNi TikkaNEN syksyn rotevin sieni kosteana sikurirouskun lakin reunassa oleva kehä himmenee. IL M Iö M ÄI ST Ä. Kun sienet heittää pannulle, koko talon täyttää huumaava curryn tuoksu. Löytöpaikka on hyvä vinkki: sikurirousku on rehevien kuusikoiden, kangasrousku kuivan mäntykankaan laji. Siinä on sienimäistä maakellaria, mutta myös lähes hyökkäävää mausteisuutta. Sikurilla lakin reuna on kuitenkin usein ryppyinen ja sitä kiertää vaalea kehä, joka kangasrouskulta puuttuu. Pienen sikurin bukee on aivan eri tavalla roteva
tutkimuksen tulokset julkaistiin äskettäin Annales Zoologici Fennici -tiedelehdessä. aikakausmedian tilastojen mukaan Suomen Luonto oli elokuun lukujen perusteella kuvapalvelussa maamme kolmanneksi seuratuin aikakauslehti. ulkosaaristossa lintujen osuus ravinnosta on viime aikoina kasvanut ja kalojen ja nisäkkäiden laskenut, mutta sisäsaaristossa muutokset ovat päinvastaisia. piETariN SEUdUN vedenpuhdistamoilla tehdyt parannukset tuntuvat – suomenlahti on alkanut toipua idästä päin. Kotkan ravintovalikoima on muuttunut saalislajien kannanmuutosten mukaan, ja se riippuu myös linnun elinympäristöstä. v es a h u tt u n en ja ri ku rv in en / va st av a lo. ”tämän takia myönteinen kehitys näkyy vain itäisellä suomenlahdella.” jOUNi TikkaNEN Suomen Luonnon suosio kasvaa instagramissa LUONTOkUvaT kiinnostavat myös so siaalisessa mediassa. varsinkin läntisen suomenlahden rehevöitymiseen näyttävät kuitenkin vaikuttavan enemmän itämeren pääaltaan pohjalle kertyneet ravinteet, osoittaa tuore kansainvälinen raportti. esimerkiksi kasvava osa haahkoista on siirtynyt pesimään ulkoluodoilta metsäisemmille ja suojaisemmille saaristoalueille. Päätelmä on peräisin tutkimuksesta, joka selvitti 664:n poikasia tuottaneen pesän ravinnonkäyttöä vuosina 1985– 2010. Suomen Luonnon seuraajien määrä instagram-kuvapalvelussa ylitti syyskuussa 20 000 rajan. instagram on pääasiassa mobiililaitteilla käytettävä yhteisöpalvelu, jossa voi itse jakaa kuvia ja katsella muiden käyttäjien otoksia. Kollajan allas.” Suomen Luonto 3/1986 käsitteli aikanaan ajankohtaisia asioita. kotkan itäpuolella sinilevää näkee yhä harvemmin. Kotkat ovat korvanneet hauen vähenemistä ahvenanmaan vesillä saalistamalla enemmän lahnoja ja etenkin ulkoluodoilla haahkoja. pErTTi kOSkiMiES Merikotkan ruokavalio muuttuu Suomenlahti kohenee idästä, lännessä iso hidaste hauen väheneminen on lisännyt kotkan kiinnostusta haahkaan. se kuljettaa mukanaan syvänteisiin kertyneitä ravinteita. ahvenanmaalta kerätyistä 7734 saaliseläimestä yli kaksi kolmannesta oli lintuja (66 eri lajia), yli neljännes kaloja (17 lajia) ja kolme prosenttia nisäkkäitä (13 lajia). Merikotkat syövät aiempaa enemmän myös merimetsoja, joutsenia, lokkeja ja telkkiä. Merikotkan tärkeimmät saalislajit olivat aineistossa haahka (21 %) ja hauki (12 %). suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Mika Raateojan mukaan neva ja muutamat muut joet aiheuttavat suomenlahden pintavesiin voimakkaan ulosvirtauksen, mutta lähellä pohjaa virta kulkee takaisin päin. veteen liuenneen fosforin määrä on pienentynyt ja sinileväkukinnat ovat hiipuneet 2000-luvun alun huippuvuosista. 10 Suomen luonto 18/2016 75 vuotta aSian viereSSä Luonto, ympäristö ja tiede nyT ”erääksi kiistakysymykseksi koskiensuojelulaissa on noussut, etenkin keskustapuolueen painostuksesta, Iijoen rakentaminen ja ns. LaUra SaLONEN MErikOTka SaaLiSTaa helpoimmin saatavilla olevia kaloja, lintuja ja nisäkkäitä. runsastunut merikotka voi vaikuttaa saalislajiensa esiintymiseen. Suomen Luonnon löydät nimellä @suomenluonto osoitteesta www.instagram.com/suomenluonto. Muita huomattavimpia lintusaaliita ovat koskelot, lokit, telkät, tukkasotkat, sinisorsat ja pilkkasiivet
Kyllä, mutta tänä kesänä pääsin ottamaan niin sanotusti luokalle yhdet salakalastajat, joilta olivat jo muutaman kerran lähteneet virvelit ja jotka olivat saaneet pari kertaa sakotkin. Ja nämä ovat niitä samoja kaloja, joita nyt salakalastetaan. jOUNi TikkaNEN Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen pyynti Pielisjoella ja ala-Koitajoella on puhuttanut itä-suomessa. Sami kurenniemi Po h jo is -k a r ja la n k a la ta lo u sk es ku s Salakalastaja jäi riistakameran kuvaan pielisjoen kuurnan voimalaitoksen alapuolella. Melkein joka kerta, kun kuljin Kuurnan kautta, siellä olikin salakalastajia. enso-Gutzeit patosi järvilohen kutureitin pielisjoen kuurnan koskella vuonna 1971, ja sen jälkeen kalat ovat olleet laitoskasvatuksen varassa. Saaliina oli ollut myös uhanalaisia taimenia sekä kuhaa ja haukea. SU O rA LI N JA Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.com/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. Olen kysynyt poliisilta, eikö salakalastuksen uusijoita saataisi tuomittua kalastusrikoksesta eikä -rikkomuksesta. Kalastus oli painottunut alkukesään. Heiltä sain arvokasta tietoa. kalatalousneuvoja sami kurenniemi pohjois-karjalan kalatalouskeskuksesta: miksi järvilohen salakalastajia on jäänyt niin paljon kiinni juuri tänä vuonna. kuinka paljon kuurnan voimalan alapuolelle pakkautuu nyt mahdollisia emokaloja. Sitä on vaikea sanoa, koska tänä vuonna valvonnassa on ollut aiempaa enemmän resursseja. Onko tilanne aiempaa pahempi. Suomen Luonnon kysymyksiin vastaa Sami kurenniemi Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksesta.. rikoksen alle nämä eivät kuitenkaan mene, ja sanktiot ovat mitä ovat. uutta on, että voimalaitoksen alueelta annetaan kuitenkin nyt lisäsakko julkisrauhan rikkomisesta. Hain syyskauden valvontaan Pohjois-Savon ely-keskukselta 20 000 euron edistämismäärärahaa ja sain sen. eikö voi määrätä kovempia rangaistuksia. Puhutaan kymmenistä emokaloista. Loppuvuodelle on vielä myönnetty 19 000 euroa lisää. Järvilohia he olivat saaneet, mutta lähinnä kolmevuotiaita istukkaita, jotka eivät ole osanneet lähteä vaellukselle. 18/2016 Suomen luonto 11 ja sm in aw a d / is to ck Ph o to jo h a n n a ko kk o la Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. eikö asialle voi tehdä mitään. ehdoton minimitavoite, jonka Luonnonvarakeskus on asettanut, on 50 kutuparia, mutta huonoimpina vuosina uroskaloja on tainnut olla yksi. miksei näitä salakalastajia saada kuriin. nyt sitä ei ole. alkukesästä myös Joensuun luon nonystävät soitti ja tarjosi tuhatta euroa kalastuksen valvontaan Kuurnan voimalaitoksen alapuolella. Sen käytin aiemmasta suunnitelmasta poiketen alkukesästä. tänä kesänä, kun asia sai julkisuutta, maaja metsätalousministeriö reagoi myös siihen, että uhanalaisille kaloillekin pitäisi saada hintalappu. aiemmin valvontaa on ollut vasta elokuun alusta. Miksi järvilohen salakalastajia ei saada kuriin
arktisen tundran maaperässä on laskettu olevan kaksinkertainen määrä hiiltä ilmakehään verrattuna. arktiksen tutkimisesta tuli hänelle elinikäinen intohimo, ja se on jatkunut pääosin juuri siellä missä se alkoikin. Professori Post käynnisti aikoinaan tundraekosysteemin tutkimuksen tällä Kangerlussuaqin alueella Länsi-Grönlannissa. Puiden ja pensaiden on havaittu runsastuvan arktiksella ja levittäytyvän aiemmin puuttomille alueille. Hän saapui tänne ensimmäistä kertaa vuonna 1992 ja on siitä lähtien käynyt alueella 17 vuotena. Suuret pedot puuttuvat kokonaan, joten suurikokoiset kasvinsyöjät ovat avainlajiasemassa.” Länsi-Grönlannista sukupuuttoon kuollut myskihärkä palautettiin alueen luontoon 1960-luvulla. niillä on merkityksensä hiilen kierrossa, joka on juuri nyt tärkeä tutkimusaihe Postin ryhmässä. kangerlussuaqin vuonon ympäristön tundralla liikkuvat tutkijat ja myskihärät. Eric post. 12 Suomen luonto 18/2016 G r ö n l a n t i maaiLmaLta T o im iT Ta n u T a N T T i h a L k k a S eison KiSS:in eli Kangerlussuaq international Science Supportin pihalla valmiina hyppäämään autoon ja ajamaan pienestä asutuskeskuksesta takaisin telttaleiriin, joka on ollut kotini viimeisen kahden kuukauden ajan. aurinko paistaa, kuten melkein kaikkina päivinä. Keskellä erämaata sijaitsevaan leiriin on tänään saapunut myös joukko tutkijoita Yhdysvalloista. tällä hetkellä hän on arktisen ilmastonmuutoksen ehkä johtavin tutkija maailmassa. ilmiöstä arkTiS kiEhTOO ja kUihTUU TeKsTi ja KuvaT EErO MYrSkY tapasimme Grönlannissa eric Postin, maailman arktisen luonnon muutoksen ehkä parhaan tuntijan. ”Kangerlussuaqin alueella on tiettyjä piirteitä, jotka tekevät siitä aivan erityisen ja kiinnostavan verrattuna muihin arktisiin alueisiin”, Post kertoo. tutkijoiden joukossa on myös Kalifornian Davisin yliopiston ilmastonmuutosekologian professori eric post. ”Kenttäkauden aikana laskemme karibujen ja myskihärkien määrän joka päivä”, Post sanoo. kUN NOUSEMME ylemmäs mannerjäälle sekä ympäröiville kukkuloille, eteemme avautuvat hienot näkymät. Se muodostaa puolet koko maapallon maaperässä olevista hiilivarannoista. Post tuli alun perin Grönlantiin tekemään väitöskirjaa, jossa hän tutki, miten laiduntajien käytös vaikuttaa heinien ja sarojen kasvuun. ”täällä elää sekä karibuja että myskihärkiä, joten suurten laiduntajien kasvinsyönti on hieman monipuolisempaa ja dynaamisempaa kuin monilla muilla arktisilla seuduilla
hallitus avustaa kaupunkien julkista liikennettä ja uutuutena pyörätieverkostoja. Postin mukaan tundra tulee seuraavan 50 vuoden aikana ilmeisesti myös kuivumaan lämmetessään: ”tämä tulee todennäköisesti aiheuttamaan merkittävää kuivuudesta johtuvaa rasitusta lajistolle”, hän sanoo. tutkimuksissa mikromuoveja on löydetty jo sadoista eläinlajeista. ”Pajujen runsastumisen oletetaan kasvattavan tundrakasvillisuuden hiilensidontakykyä”, Post kertoo. Sekä pajuilla että vaivaiskoivulla on paljon lehtipintaalaa, jolloin myös yhteyttäminen on voimakasta. aNTTi haLkka jääkarhun valtakunta hupenee syksyllä 2016 saavutettiin mittaushistorian toiseksi vähäisin arktisen merijään pinta-ala. vuosina 2017–2020 ympäristö saa lisää eritysrahoitusta noin 1,3 miljardia euroa. Lämpeneminen on ollut pohjoisilla leveyksillä nopeampaa kuin etelässä. Cryosphere-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan jääpäivien lukumäärä on vähentynyt satelliittimittausten aikana jääkarhualueilla keskimäärin 7–19 päivällä vuosikymmenessä. 18/2016 Suomen luonto 13 uutiSia käytetään nimitystä ”arctic greening” eli arktinen vihertyminen. kun jäätä on vähän, jääkarhut eivät voi edetä kiinteällä alustalla, vaan joutuvat uimaan ja niiden liikkuminen vaikeutuu. kUN MaTaLa kasvillisuus korvautuu korkeammilla pensailla, muun muassa hiilen ja veden kierto muuttuvat. Puuvartiset kasvit runsastuvat myös, jos karibut ja myskihärät aidataan alueelta pois. Britanniassa mikromuoviasiaa vauhditettiin laajoilla kampanjoilla ja lähes 400 000 nimen keräyksellä. Ympäristöluokiteltujen autojen ostamista tuetaan. sama ongelma jäi yhä Yhdysvaltoihin. Monet nykylajit varmasti elävät siellä yhä, mutta niiden suhteellinen runsaus ja keskinäiset suhteet varmasti muuttuvat.” n ympäriStö arktiS ruotSin budjetti ”todennäköisesti arktis, jonka tunnemme nyt, on jopa meidän elinaikanamme vain muisto menneisyydestä.” iso-Britannia kielsi mikromuovit ison-Britannian hallitus ilmoitti syyskuun alussa kieltävänsä kosmetiikan mikromuovit vuonna 2017. Se on vielä epäselvää.” Hiilensidonnassa on siis ristivetoa: hajottajat päästävät ilmoille yhä enemmän kasvihuonekaasuja lämpenemisen takia, ja puuvartiset kasvit sitovat enemmän hiilidioksidia. ruotsi ilmoittaa ostavansa ja mitätöivänsä vuosittain yli 30 miljoonalla eurolla päästöoikeuksia vuoteen 2040 saakka. aNTTi haLkka ruotsi satsaa luontoon ja ympäristöön ”ruotsin historian suurin satsaus ilmaston ja ympäristön hyväksi.” näin luonnehti ruotsin hallitus vuoden 2017 talousarviotaan, joka julkistettiin syyskuussa. ”On todennäköistä, että arktis, jonka tunnemme nyt, on vain muisto menneisyydestä jopa meidän elinaikanamme. jääkarhuja on koko maailmassa vain noin 25 000 eli yli kymmenen kertaa suomen karhujen määrä. osa mikromuoveista joutuu jäteveden mukana vesistöihin. myös eu:ssa kielto etenee, mutta melko hitaasti. Muutokset ovat seurausta lämpötilojen noususta, joka johtaa muun muassa pidempään kasvukauteen. kosmetiikan ohella mikromuoveja käytetään nimittäin lukuisissa puhdistusaineissa ja muissa kemikaaleissa, joita saisi edelleen käyttää. jää on vähentynyt myös muina vuodenaikoina, mikä on jo alkanut vaivata jääkarhuja. tummempi ja tiheämpi kasvillisuus imee enemmän auringonvaloa, minkä oletetaan kiihdyttävän lämpenemistä entisestään. Greenpeace ja muut vaatijat kiittivät päätöksestä brittihallitusta, mutta eivät ole vielä tyytyväisiä. aNTTi haLkka a ll . ruotsi ottaa myös käyttöön raskaan liikenteen uuden, huomattavan kilometrimaksun. Yhdysvallat ilmoitti mikromuovikiellosta jo ennen brittejä, ja vuonna 2015 säädettiin nämä muovit osin kieltävä laki Microbead-Free Waters Act. Samalla myös kasvien lehtipinta-ala kasvaa, jolloin kasvit pystyvät sitomaan ilmasta enemmän hiilidioksidia. Gr ea t la ke s a rt u r o d e fr ia s m a r q u es cc BY 4.0 jääkarhu tarvitsee jäätä kulkutieksi. Laajempi versio jutusta on osoitteessa www.muutoslehti.fi.. ”Onko se riittävästi tasapainottamaan hiilihävikin, joka aiheutuu maaperän lämpenemisestä. sillä hillitään tieliikennettä. kirjoittaja Eero Myrsky (oik) töissä Grönlannissa
nousuun valmistautuvat nahkiaiset parveilevat jokisuulla ja odottavat yötä. Se tempoilee villisti puolelta toiselle, mutta koskelon sahalaitaisen nokan ote pitää. Yli viisisataatuhatta yksilöä päätyy nahkiaisrysiin, mertoihin ja muihin pyydyksiin ja sieltä ihmisten ruokapöytiin. nokassa poikittain vääntelehtivä nahkiainen ei luovuta helpolla. Kova työ pitää tehdä tyhjin vatsoin: nahkiaisen suoli surkastuu ennen nousua, eivätkä nahkiaset syö joessa enää mitään. Syksyllä elo–marraskuussa aikuiset nahkiaiset nousevat merestä jokeen kutemaan, ja matka on vaaroja täynnä. talven paastosta selvitään joten kuten kudosten vararavinnolla – rankan KohtaloKas Kutunousu nahkiainen syntyy, elää ja kuolee joessa, mutta viettää hetken elämästään meressä tankaten ravintovarastoja. Meressä vietetty aika on käytetty ravinnon tankkaamiseen – nyt kaikki panokset menevät kutunousuun. 14 Suomen luonto 1x/2016 H elsingin vanhankaupunginkosken suvannolla isokoskelo pulpahtaa pinnalle kuin korkki. ne lähtevät liikkeelle vasta kun on mahdollisimman pimeää. TeKsTi hEikki vaSaMiES / Kuva pEkka TUUri k u u k a u d e n la ji : n a h k ia in e n 14 Suomen luonto 18/2016 Nahkiaisen pyöreä imukuppisuu on täynnä teräviä raastinhampaita.. ei ole helppoa nahkiaisenkaan elämä
Nahkiaisten pyyntiaika joissa on 16.8.–31.3., merestä niitä ei pyydetä. Koiras kietoutuu naaraan ympärille ja hedelmöittää puolisonsa laskemat mätimunat. Luonnollisen elämänkierron mukaisesti nahkiaisten elimistö on alkanut rappeutua jo kutunousun aikoihin, ja kun lisääntyminen on suoritettu, aikuiset nahkiaiset kuolevat. TiESiTkÖ. Kutu tapahtuu keväällä touko–kesäkuussa soraikoilla matalassa vedessä. 1–2 kesää meressä kasvettuaan ne nousevat kudulle. Lopulta naaras peittelee mädin huiskimalla soraa ja hiekkaa mätimunien päälle. ELiNYMpäriSTÖ Suomessa on kolmisenkymmentä nahkiaisjokea Suomenlahdelta Perämerelle. Vuosisaalis on Suomessa pudonnut 1970-luvun jopa kolmesta miljoonasta alle miljoonaan yksilöön. Kuoriutuvat toukat, likomadot, siirtyvät kutupaikalta pehmeille liejurannoille ja kaivautuvat pohjaan. Meressä nahkiaiset saalistavat kaloja, imeytyvät niihin kiinni ja järsivät kalan lihaksistoa ja sisäelimiä. Ne istuvat käytävissään pää ylhäällä – virtaava vesi hapettaa kidukset ja tuo ravintoa. Pituus on 25–32 senttiä, toukka eli likomato on 8–13 senttiä ennen muodonvaihdosta aikuiseksi. Nahkiaisella on kolmas silmä, ihon peittämä päälaensilmä, jolla se pystyy aistimaan valoa. Viiden kesän toukkaajan jälkeen syksyllä seuraa muodonvaihdos aikuiseksi. ikä ja kaSvU Elävät 7–8 vuotta ja kuolevat kudun jälkeen. nahkiainen kutee vain kerran elämässään. ne siirtelevät imusuullaan kiviä ja ja raivaavat soraan suojaisan kutukuopan. Viime vuosilta tilastoja ei ole saatavilla. Tärkeimpiä saaliskaloja ovat silakka, kilohaili, kuore ja muikku. 1x/2016 Suomen luonto 15 paastokuurin aikana eläimen pituuskin lyhenee sentillä parilla. nahkiainen. Koiras johdattelee naaraan valitsemalleen paikalle. Joessa nahkiaiset hakeutuvat lähelle kutupaikkojaan viettämään talvea. Nahkiainen ei ole jokiuskollinen vaan hakeutuu mihin tahansa sopivaan jokeen kutunousun aikaan. Talven jälkeen aikuistuneet nahkiaiset vaeltavat kevättulvan myötä mereen kasvamaan. n KohtaloKas Kutunousu 18/2016 Suomen luonto 15 Lampetra fluviatilis TUNTOMErkiT ja ELiNTapa Nahkiainen ei ole aito luukala vaan ympyräsuinen
Se oli lapsuutta paratiisissa: isä kasvatti kasvihuoneessa orkideoita, meri oli lähellä, ja itse puutarha sai enimmäkseen rehottaa, koska isoäiti oli luontoihminen. Willamon perhe asui isoäidin omistamassa huvilassa Helsingin Kulosaaressa, suuren pihan keskellä. Hän oli alle kymmenvuotias – tarkka ikä ei ole jäänyt mieleen, mutta 1950-luvun loppua joka tapauksessa elettiin. 16 Suomen luonto 18/2016 K un luontokuvaaja heikki Willamo näki ensi kertaa hirven, se oli harvinainen eläin. TEkSTi jouni tikkanen / kUvaT heikki willamo 16 Suomen luonto 18/2016 tOinen KuLtaKauSi Hirviä on nyt enemmän kuin kertaakaan 6000 vuoteen.
18/2016 Suomen luonto 17 75 vUOTTa LUONNON ÄÄNENÄ 18/2016 Suomen luonto 17 hämärän hetket ovat hirvien aikaa – niitä kannattaa etsiä auringon laskiessa ja noustessa.
Hirvet eivät menneet kukkapenkkiin vaan juoksivat kauniisti kävelytietä pitkin rantaan, laskeutuivat mereen ja lähtivät uimaan Mustikkamaan suuntaan. 18 Suomen luonto 18/2016 Sillä kertaa perhe oli terassilla syömässä, kun taloa kiertävälle hiekkatielle ilmestyi hirviemä vasan kanssa. niiden perässä tuli suuri sarvipäinen laiduntaja, hirvi. Hel-ve-tin isoja, Willamo muistaa ajatelleensa. 18 Suomen luonto 18/2016 Salpausselän patovalliin aukesi 6000 vuotta sitten reikä. viime jääkauden aikana pari kilometriä paksu jäämassa painoi Suomen lyttyyn, ja sitten kun ilmasto lämpeni, maan keskiosiin kertyi sulamisvesistä kahden nyky-Saimaan kokoinen järvi, Muinais-Saimaa. Laatokan rannalla vuoksen purkautuminen hukutti asutusta hyökyaallon alle ja Järvi-Suomeen se jätti valtavasti vesijättömaita. Hirven tylsyys ja tavanomaisuus on oikeastaan muutaman viime vuosikymmenen aikana rakentunut harha. Kaikki kohtaamiset sen kanssa jäivät nuoren luontoihmisen mieleen. noin lähellä Helsingin keskustaa hirviä ei monesti näe, mutta 1950-luvulla tapaus oli erityisen epätavallinen: Willamo muistaa, miten harvinainen hirvi oli Suomessa vielä 1960-luvullakin. Maan kohotessa veden juoksu Perämeren suuntaan alkoi tyrehtyä ja Muinais-Saimaalla nousi tulva. Saimaan pinta-ala puolittui. Sarat ja pajut alkoivat rehottaa Saimaan vesijättömailla. tämä aiheutti aikansa pahimman suomalaisen luonnonkatastrofin: Salpausselän patovalliin aukesi 6000 vuotta sitten reikä ja vedet jyrisivät valtavana purkauksena kaakkoon, kohti Laatokkaa. On mentävä 6000 vuoden taa ennen kuin tulee aika, jolloin hirvi on edellisen kerran ollut yhtä yleinen kuin nyt. Syntyi vuoksi, Saimaasta Laatokkaan laskeva uusi joki. vasakin oli jo kookas, koska oli syksy. hirven kesäruokaan kuuluvat puiden ja pensaiden lehdet. Mitä tapahtui Suomen luonnossa. katastrofista kultakausi ensimmäinen hirvipaljous johtui jääkaudesta. Nuori sonni haistaa naaraan tuoksuja ja puhaltaa.. Hirvi on rantojen ja nuoren metsän laji, joka lisääntyy sopivissa oloissa lähes räjähdysmäisesti. kiiman huuruja lokakuisessa pakkasaamussa
He tekivät luunpalasista radiohiiliajoituksia ja päättelivät, että tämä on se, mitä tapahtui. Missä Hirvi synnytelty, Karin poika kasvateltu. Hirveä esittävien kalliomaalausten arvellaankin olevan tältä ajalta, vaikka niiden tarkka ajoittaminen on vaikeaa. talvella hirviä ehkä hiihdettiin kiinni upottavissa hangissa ja kesäkaudella niitä ajettiin kuoppapyydyksiin kuten peuroja. Kaikki käytettiin: liha, nahka, jänteet ja luut. 18/2016 Suomen luonto 19 Järvi-Suomi olikin yhtäkkiä täynnä hirviä, ja niiden perässä tuli paljon kivikautisia metsästäjiä. Kivikauden suomalaiset söivät ilmeisesti eniten kalaa, mutta hirvestä he saivat kerralla paljon lihaa, mikä joudutti väestönkasvua. jumalan kaltainen olento Hirvi on taivassyntyinen, Heikki Willamo sanoo. Tuoll’ on Hirvi synnytelty, hirven pitkät jalat ovat sopeutuma lumisiin talviin.. Hirvi ja ihminen elivät yhtä aikaa kultakautta. Joku luu joutui aina nuotion pohjalle, hiiltyi ja unohtui maakerrosten alle, kunnes arkeologit 6000 vuotta myöhemmin noukkivat ne kaivauslastaansa ja sihtasivat erilleen. Hän viittaa hirven syntyrunoon, joka löytyy kokoelmasta Suomen Kansan Vanhat Runot. tulokset julkaistiin vuonna 2014 kansainvälisessä Holocene-tiedelehdessä
Hirvi oli vain kiehtonut häntä. Willamo halusi lähinnä tehdä taimikkotuholaisena ja liikennevaarana tunnetulle hirvelle kunnianpalautuksen. Maaseudun asukkaat kävivät niin ahkerasti luonnon ruokakomerolla, että sodan jälkeen, kun Heikki Willamo vietti lapsuuttaan Helsingin Kulosaaressa, hirviä oli alle 10 000 koko maassa. Kuusi levisi laajemmalle, eikä hirvi ole mikään kuusikon eläin. Hirvi siis tunnettiin taimikkotuholaisena heti sodan jälkeen, ja aihetta tutkittiin jo. Sen muodossa oli ollut jotain muinaista ja kirveellä veistettyä. Hirven ja suomalaisten side on ollut vahva: ihminen on tarvinnut hirveä, ja hirvi on vuoroin runsastunut ja romahtanut ihmisen takia. vuonna 1941, kun Suomen Luontoa alettiin julkaista, kansalaissodasta oli vain parikymmentä vuotta, ja Suomi oli sodassa venäjää vastaan. Lampio oli 1900-luvun taitteessa uudenaikainen urheilumetsästäjä eikä voinut ymmärtää avuttomien hirvien ”murhaa”, minkä vienalaiset tekivät elantonsa takia. vesijättömaat metsittyivät, ja jääkauden jälkeinen lämpövaihekin oli päättymässä. alkukesällä hirvet viihtyvät kosteikoilla, joiden kasvillisuudesta ne saavat hivenaineita. Sota iski hirviinkin vuoksen purkautumista seurannut hirven ja ihmisen kultakausi jäi lyhyeksi, korkeintaan 200 vuoden mittaiseksi. toinen maininta on numerossa 4/1956, jossa käsitellään hirven taimikkovahingoista tehtyä tutkimusta: Hirven talvisen ruokalistan suosituimmuusjärjestys osoittautui seuraavaksi: paju, haapa, mänty, pihlaja, kataja ja koivu sekä puolukan ja mustikan varvut. näin hän kiinnostui hirvimyyteistä, hirven historiasta ja kalliomaalauksista. niistä hän teki lopulta toisen kirjan yhdessä arkeologi timo miettisen kanssa, Pyhät kuvat kalliossa (2007). Silloin hänen mieleensä tuli, että hirven on täytynyt olla muinaissuomalaisille todella tärkeä eläin. Punamullalla kiveen piirrettyjä kuvia katsoessaan Willamo tunsi 6000 vuotta laajan ympyrän sulkeutuvan. Kaikki se tuli myöhemmin, mutkan kautta. Hirven mytologista taustaa Willamo ei tuntenut vielä, kun hän alkoi tehdä kirjaansa Hirven klaani (2005). näitä kahta lajia muinaissuomalaiset ovat kunnioittaneet eniten. Kuitenkin hirveen suhtauduttiin myös lämpimästi, koska Suomen Luonto 7/1985 tietää kertoa, että Suomen luonnonsuojeluliiton ja Helsingin Sanomien äänestyksessä Suomen kansal liseläimeksi on Willamo tajusi piirtävänsä kameralla pyhän eläimen kuvia. 20 Suomen luonto 18/2016 Nevan tuulisen selällä, Tiheillä tuomikoilla, Paxuilla paju pehuilla, Otavaisen olkapäillä, Taivaan tähtehin seassa. Hän tajusi itse piirtävänsä kameralla pyhän eläimen kuvia. Selvisi myös, että siellä, missä hirvellä on runsaasti lehtipuuvesaikkoja ja pajupensaita käytettävissään kuten Itäja Pohjois-Suomessa, eläimen männylle aiheuttamat tuhot ovat vähäisiä. hirvi on Suomen kalliotaiteessa toiseksi yleisin hahmo heti ihmisen jälkeen.. Karhukin on saanut alkunsa ”otavaisen olkapäillä”, mutta mikään muu eläin ei. Se oli kova isku ihmisille. Siksi ei ole ihme, että vanhoja Suomen Luontojakin saa kahlata paljon nähdäkseen edes vilauksen hirvestä. ensimmäinen maininta on vuodelta 1955, jolloin Valter keltinkangas kuvailee eero lampion vanhoja kokemuksia hirven hiihdosta vienan Karjalassa. Lähes samanlainen runo löytyy Kalevalasta, jossa kerrotaan karhun synnystä. Jotain sellaista, mitä kuvataan tuossa runossa: Selkä koivun kongelosta, Sääret väärästä lepästä, Karvat karva korttehista, Pää on saaren juurikasta, Raato muu lahua puuta. ne on liitetty taivaaseen ja jumaliin. Sitä on metsästetty, se on harvinaistunut, saanut suojelua, runsastunut ja romahtanut uudelleen