ekorakentaminen. kuusipeura. Re on ijo e t VUODEN YLEISÖLEHTI! PIHLAJANMARJOjen lintuväki MONTA TIETÄ EKOASUMISEEN retkellä lapissa 1800-luvulla 8 10.10.2014 Irtonumero 8,50 € vieraslajista tulikin kaveri Luontokuvaaja Heikki Willamo ihastui kuusipeurojen kepeään kulkuun ja sielukkaaseen katseeseen.. le 57 el 52– k t s. pihlajan lintuvieraat. orpo kurki joutsenparvessa. retki nuorttijoelle. SUOMEN LUONTO 8 | 2014 kantokääpä. montenegro. teijon tuleva kansallispuisto
Ehkä nekin etsivät sopivaa aaltoa. Utö Itämeren pääaltaan partaalla on maamme myrskyisimpiä alueita ja siellä aallotkin ovat erityisen mahtavia.. syksy Kalalokki surffaa kuva jorma tenovuo / Teksti jorma laurila Meri vyöryy ja kalalokki surffaa Utössä. Viisi muuta kalalokkia ja kaksi talvipukuista naurulokkia liitävät suvereenisti puhurissa
Jussi Murtosaari / leuku Pääkirjoitus Biologian ja maantieteen tunteja ei pidä vähentää Jorma Laurila päätoimittaja jorma.laurila@suomenluonto.fi 16 Tilhi ja lukuisat muut linnut syövät halukkaasti pihlajanmarjoja. Jos esitys toteutuu, molempien aineiden kahden pakollisen kurssin sijaan kummallekin jäisi enää yksi. Keskeisen tärkeistä oppiaineista tulisi torsoja. 28 Kuusipeurasta tuli tuttava Luontokuvaaja Heikki Willamo alkoi seurata tulokaslajin elämää ja mieltyi näkemäänsä. anna hämäläinen annakaisa vänttinen 36 Kohti ekoasumista Kävimme katsomassa 4 Suomen luonto 18/2014 vakiot Tuulivoima ja muu oma energia ovat osa rakentamisen uusia virtauksia. 8/2014 Sisällys Lukion tuntijakoa pohtiva ministeriryhmä on ehdottamassa biologian ja maantieteen tuntimäärän puolittamista nykyisestä. 16 Pihlajien herkkusuut Pihlajan marjasato on tänä vuonna runsas. Maantiede ei ole vain meriä, järviä ja vuoria; se on mitä suurimmassa määrin kulttuuriaine, joka sitoo yhteen lukemattomia ihmiskuntaa koskettavia asioita ja auttaa ymmärtämään kulttuurien moninaisuutta. Päätöstä voisi luonnehtia vastuuttomaksi ja jopa skandaaliksi. Biologia on myös yliopistoihin pyrkivien opiskelijoiden suuressa suosiossa. Biologian ja maantieteen merkityksen tuntevat ovat voimakkaasti paheksuneet tuntijakoesitystä. Järjestön mukaan biologia ja maantiede tuovat nuorten maailmankuvaan juuri niitä aineksia, jotka auttavat heitä ymmärtämään maapallomme polttavia ongelmia, selviytymään tulevaisuuden haasteista ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta. 36 syysmuutolta myöhästyneen nuoren kurjen joukkoonsa. Ilman näiden aihepiirien tuntemusta on vaikea hahmottaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen uhkaa, ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden merkitystä ihmiskunnalle sekä uusiutuvien luonnonvarojen syntymekanismeja. Se sopii rastaille, tilhelle, taviokuurnalle ja monille muille linnuille. energiaa säästäviä rakentamisen ja asumisen ratkaisuja. 6 Luonto ja ympäristö nyt 34 Raevaara 51 Kauppinen 64 Kasvokkain. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto luonnehtii ehdotusta käsittämättömäksi. Lukiosta pitäisi saada vahva perusta yliopisto-opinnoille. 26 Orvon turvapaikka 14 Kaunis kuin Joutsenet hyväksyivät kantokääpä Kääpien lahotustyö on osa metsän suurta kiertoa. Biologia ja maantiede ovat yleissivistyksen keskeisiä elementtejä
Se asettaa ympäristövaatimukset tuotannon kaikille vaiheille. Kesällä 1891 biologi John Lindén lähti Nuorttijärvelle Itä- Lapin perukoille. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. Hiilipäästömme on laskettu ClimateCalc-järjestelmässä. Kuva: Heikki Willamo. CC-000026/FI kansikuva Kuusipeuranaaras katsoo kuvaajaansa. 44 Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. Suomen Luonnonystävän ykköslehti Suomen Luonto 8/2014 73. Teijon tulevan kansallispuiston metsissä näkyvät talouskäytön jäljet. Laji on tuotu meille, ja se on jo monin paikoin vakiintunut Etelä-Suomeen. Nuorttijärvi sai vieraita kesällä 1891. 52 harri nurminen lounaiskolkan Teijo on pian kansallispuisto. vuosikerta Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto tilaajapalvelu: (09) 228?08210 Päätoimittaja Jorma Laurila, 040?351 9217 Toimituspäällikkö Antti Halkka, 050?308?2795 AD Marika Eerola, 050?542?4491 Toimittajat Alice Karlsson, 044?333?5036 Johanna Mehtola, 050?308?2186 Jouni Tikkanen, 044?278?8656 Verkkotuottaja Annakaisa Vänttinen, 0400?359?787 Toimituksen assistentti Elina Juva, 050?452?2347 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045?117?3443 arja.blom@bfmedia.fi Markku Rytkönen, (09) 4559?2245, 040?544?4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry www.sll.fi Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 66 Kotona, Retkellä, Virikkeitä 72 Havaintokirja 74 Lukijoilta 76 Kysy luonnosta 82 Länsirannikolla 18/2014 Suomen luonto 5. Harvinaiset kuvat ja päiväkirja retkestä ovat säilyneet. no. Kävimme katsomassa metsien ja vesien Teijoa. Painopaperissamme käytetään FSC-sertifioitua puukuitua. john lindén 44 Matka menneisiin maisemiin Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 www.climatecalc.eu Cert. 52 Viittä vaille kansallispuisto Suomen 58 Monte negron monet kasvot Euroopan nuori pikkuvaltio voi ylpeillä suurella kanjonilla ja mustamäntymetsillä. Painopaikka Hansaprint Turku/ SL14_08/2014 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki
Erittäin uhanalaisen simpukan täytyy elää vuosi toukkana lohikalojen kiduksissa ennen kuin se voi asettua joen pohjaan. Kalojen tiet aukeamassa Voimayhtiöt puuhaavat kalateitä Mustionjokeen ja Saarijärven reitille. Sekä Mustionjoki että Saarijärven reitti kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön kalatiestrategiassa kärkikohteisiin. Kaksi viidennestä rahasta on jo kasassa. Voimaloiden omistajat Vattenfall ja Koskienergia hakevat yhdessä Metsähallituksen kanssa EU:n Life-rahaa kalateiden rakentamiseen. V teksti jouni tikkanen marjo tynkkynen / lehtikuva aelluskalojen kutureitit voivat aueta kertarysäyksellä kahdella joella, kun Saarijärven reitille Keski-Suomessa ja Mustionjoelle Uudellamaalla puuhataan kalateitä. Koskienergia on kolmen paikallisen sähköyhtiön omistama vesivoimayhtiö, jolla on Mustionjoessa neljä voimalaa. Toimittanut jouni tikkanen Luonto ja ympäristö nyt TIESITKÖ. ”Hankehan on ollut vireillä Luonnonsuojeluliiton ja muiden kanssa jo monta vuotta, mutta nyt kun on sekä mahdollinen rahoitus että suunnitel- 6 Suomen luonto 18/2014 mat realistisella pohjalla, ajattelemme, että sillä on mahdollisuudet toteutua”, sanoo toimitusjohtaja Hannu Ruotsalainen Koskienergiasta. Mustionjoen voimalat ovat nimeltään Mustionkoski, Peltokoski, Billnäs ja Åminnefors. ”Ekoenergian rahastovaroilla tehty selvitys kertoi, että nuorimmat jokihelmisimpukat ovat Mustionjoella 40–50-vuotiaita eli siltä ajalta, kun lohikalojen vaellusreitti tukittiin kokonaan”, kertoo ekoenergiavastaava Riku Eskelinen Luonnonsuojeluliitosta.. Mustionjoen neljän voimalan ohittaminen avaisi reitin merilohelle ja meritaimenelle, mutta olennaisinta on jokihelmisimpukan pelastaminen. Omistajat laskevat saavansa kalateistä imagohyötyä ja aikovat hakea vesisähkölleen Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkkiä. Vaelluskalojen kulku voi aueta kahdella joella yhtä aikaa. Ne ovat paikkoja, joi- hin kalatiet yritetään rakentaa ensi tilassa
Sähkön tuotantona viisi tuollaista vuotta tekisi jo Fennovoiman ydinvoimalan verran. Täytyy mennä pohjoiseen, Perämerelle ja vielä vähän matkan päähän rannikosta, vaikkapa UlkoKaaprin saareen Iin Olhavassa. Viime kesänä katselin siellä 19 tuulimyllyn rivistöä ja muutamaa pienempää ryhmittymää. n ”Tuulimyllyjä nousee nyt joka paikkaan.” petri clusius Tuulivoimala tekee tuhannen maalämpöpumpun sähköt vuodessa. Monien tornien perustuksia myös valettiin katseeltani piilossa. Tuulivoimaa nousee nyt joka puolella. 18/2014 Suomen luonto 7. Ilman EU:n apua kalateiden rakentaminen lykkääntyy. Jotkut hankkeista uhkaavat kulttuurimaisemaltaan tai luonnoltaan arvokkaita alueita. Nyt syksyn pimetessä niiden lentokonevalot muodostavat uuden kiintopisteen ja vievät samalla saariston erämaisuutta. Yhteensä lähes 50 tornia kohosi Perämeren horisontissa, sillä kiikarilla näki hyvin Kemin Ajokseen asti. Mustionjoella kalateihin uppoaisi yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa, ja Saarijärven reitillä vajaa miljoona. Tällainen paikka on varsin hyvä. Ruotsissa tämä vuosi tuo peräti tuhat megawattia lisää tuulivoimatehoa. Saarijärven reitti on jo tunnettu retkeily- ja kalavetenä. Asiassa on yksi mutta: Saavatko voimayhtiöt hakemansa Liferahan. Kiikarissa Petri Clusius Saarijärven reitillä palautettaisiin järvitaimenen vanha vaellusreitti. Olhavan voimalat ovat ison tien varressa mäntykankaalla. Niitä ei tule uhrata eikä tuulivoimaloita pidä rakentaa lähelle asutusta: Suomessa riittää tilaa asiallisille tuulivoimaloille. n antti halkka Tuuli muuttaa maisemaa MISSÄ SUOMESSA voi nähdä kerralla eniten tuulivoimaloita. Yhteensä Ruotsissa on vuoden lopussa 5400 megawattia tuulitehoa eli tuuli tuottaa jo sähköä vaikkapa Fennovoimaa enemmän. Tuulivoima vähentää turve- ja hiilivoimaloiden käyttöä ja siis päästöjä, mutta pelkkä ilonaihe se ei ole. Läntisimmällä Ahvenanmaalla huomasin kaukoputkella uuden suuren tuulivoimalaryhmän 45 kilometrin päässä Ruotsin rannikolla. Ekoenergian avustama kutupaikkojen kunnostus loi ilmeisesti osaltaan painetta Vattenfallille, joka nyt on hakemassa rahaa Leuhun- ja Hietamankosken kalateihin. Suomessa tuulivoimaa on vuoden lopulla runsaat 600 megawattia, vähemmän kuin Ruotsiin on rakennettu tämän vuoden aikana. Laskin että sähköperämoottorillani ajaisi yhden voimalan vuosituotolla tuhansia kertoja maapallon ympäri
Arktisen pikkusirrin pesintä varmistui kahlaajien ja vesilintujen reviirejä kartoittaneet vaeltajat löysivät Enontekiön tunturialueelta heinäkuussa 2014 pikkusirrin munapesän. Kaksi uutta hyönteistä Kaakkois-Suomessa hyönteisharrastaja Juho Paukkunen löysi kesällä Kaakkois-Suomen Parikkalasta silosäihkykultiaisen (Cleptes nitidulus). Tutkimus julkaistiin nature communications -tiedelehdessä. Muurahaisten lajiutuminen voikin olla vähän kesken.. poimintoja elina Gabornuortie Pozsgai Luonto ja ympäristö nyt Hanhien päämuutto xxxxxxxx xxxxxx. Kulmunin ja Pamilon tutkimus ei ole ensimmäinen, jossa ilmiö huomataan, mutta he ovat voineet tarkkailla sitä ”livenä” Hangon edustalla. Aikaisemmin lajin pesintä on varmistettu ilmeisesti vain Inarissa vuosina 1989–1994. Tutkimus julkaistiin PNAS-tiedelehdessä syyskuun alussa. Paukkunen arvioi, että laji on elänyt meillä kaiken aikaa mutta on pysynyt piilossa. Laji näyttää saaneen meiltä pysyvän jalansijan. Kun geenit ovat eriparia, tuloksena on usein riipaisevia otuskohtaloita. aleksi lehikoinen Risteymä voi sittenkin menestyä Emo pääsi lähikuvaan. 8 Suomen luonto 18/2014 Kalju- ja tupsukekomuurahaisten naarailla on kutakin kromosomia kaksi. Risteymänaaraille syntyneet koiraat kuolevatkin nopeasti. Lajista on vain kaksi aiempaa havaintoa maamme nykyrajojen sisältä, yksi 1850-luvulta ja toinen vuodelta 1942. Naaraat itse kuitenkin hyötyvät toiselta lajilta tulleesta perimäaineksesta. Paukkunen onnistui myös kuvaamaan kaakonkimalaisen (Bombus scherencki), joka tavattiin ensi kerran vuonna 2000 Pyhtäältä. Niillä on kutakin kromosomia yksi. sillä on 31 kromosomia, Saman verran kuin kaikkien perhosten esi-isällä, joka eli 140 miljoonaa vuotta sitten. Formica aquilonia eli tupsukekomuurahainen. Siellä tupsukekomuurahaiset ja kaljukekomuurahaiset elävät samoissa pesissä. Ne kehittyvät hedelmöittyneistä munasoluista. Tuoksuvalmuskan itiöemätkään eivät nouse samaan aikaan kuin muut sienet. Paikalla ei käyty myöhemmin, joten pesinnän onnistumisesta ei ole tietoa. Risteymillä tämä johtaa jyrkkään sukupuolten väliseen epätasa-arvoon: koirailla kaikki perimän viat tulevat näkyviin, kun jokainen geeni on ainoaa kappaletta. 31 jouni tikkanen Suomalaisten johtama tutkijaryhmä määritti ahvenanmaalla elävän täpläverkkoperhosen perimän. Sienilehti 3/2014 kertoi, että siinä maakerroksessa, jossa tuoksuvalmuskan rihmasto kasvaa, on harvoin muita sieniä. aleksi lehikoinen japanilaisten arvostama ruokasieni tuoksuvalmuska eli matsutake paljastui hyvin suvaitsemattomaksi muita sieniä kohtaan. Edellisestä varmistetusta pesimähavainnosta Suomessa on ehtinyt kulua 20 vuotta. Japanilainen matsutake ja suomalainen tuoksuvalmuska ovat dna:n perusteella samaa lajia. Kasvien ja eläinten jalostuksessa risteymät ovat kuitenkin joskus menestyneet. TÄmä tekee täpläverkkoperhosesta hyvän mallilajin. Koiraita syntyy suvuttomasti naaraiden jälkeläisinä. Niissä on ainoastaan risteymänaaraita. Suomalainen muoto on kuitenkin sikäli maltillisempi, että se suvaitsee isäntäpuukseen männyn lisäksi kuusen. ”Naaraat voivat saada geenimuotoja, joiden avulla ne pystyvät paremmin sopeutumaan ympäristöön”, Kulmuni arvelee. georg fagerlund / vastavalo Kehuttu matsutake paljastui rasistiksi kahden lajin risteymiä on pidetty evoluution umpikujina. Nyt tutkijat Jonna Kulmuni ja Pekka Pamilo ovat myös huomanneet, että luonnossa syntyneet kahden kotimaisen kekomuurahaislajin risteymänaaraat menestyvät peräti sitä paremmin, mitä enemmän niillä on vieraan lajin geenejä
päivänä kylmänpurkaus pani liikkeelle ennätysmäiset kurkilaivueet. Sauvossa tilastoitiin 23?329 kurkea matkalla kohti Kemiönsaarta, ja erehtymättä linnut löysivät perille. Linnuilla on monta kompassia 1970-luvulla eläintieteen suurin mysteeri oli lintujen suunnistus. Monet elektroniset laitteet synnyttävät sähkömagneettista säteilyä, jonka lyhimmät aallonpituudet, radioaallot, sekoittavat magneettikompassia. Tänä vuonna syyskuun 23. Muille linnuille lähtöaika, suunta ja matkan kesto siirtyvät perintötekijöissä. Tuntemattomalla seudulla lintu paikantaa itsensä sen perusteella, missä kulmassa Maan magneettikenttä suuntautuu maanpintaan (navoilla 90:n, päiväntasaajalla nollan asteen kulmassa). Vieläkään tämä salaisuus ei ole täysin selvinnyt, mutta tänä vuonna aiheesta on taas julkaistu tutkimuksia eturivin tiedelehdissä, muun muassa Naturessa, Biosensorissa ja PLoS Onessa. Koska verkkokalvon herkät tappisolut ja aivojen näkölohko reagoivat magneettikentän muutoksiin, on luultavaa, että lintu näkee magneettikentän. Kemiönsaaren, Hiiden- ja Saarenmaan jälkeen ne kääntyivät vakaasti kohti Saksaa ja Espanjaa. Sen perusteella suunnistaminen voikin häiriintyä kaupunkiseuduilla pahasti. Samoin suunnistavat hanhet ja joutsenet. Pertti Koskimies 18/2014 11/2014 Suomen luonto 9. Valon polarisaatiosta lintu aistii Auringon pilvienkin takaa. Kurjet muuttavat nykytiedon mukaan vesistöjen, peltoaukeiden ja muiden maamerkkien avulla, jotka ne oppivat emoiltaan. ilmiömäistä pertti koskimies Kurjen siivenlyöntien tahti määräytyy linnun paikasta parvessa. Jo pesässä poikanen vertaa Auringon kaarta ja tähtitaivaan pyörimistä Pohjantähden ympäri sisäiseen kelloonsa ja magneettikompassiinsa. Kyyhkyt ja merilinnut haistavat tutut tuulet. Kaikilla linnuilla on varmuuden vuoksi monta erilaista kompassia
Professori Heikki Henttonen Metsäntutkimuslaitokselta kertoo havaintoja tulleen Pohjanmaaltakin. Oho! ”y mpä ris tö pa lkin to g o lfk en t ill e” Ympäristö & Yritys Tänään -lehti 1/2014 kertoi Suom en Golfliiton ja kamista palkinnoista . He ovat hallituksessa edelleen. Piia Ahonen & Suomen Luonto. Alueellista ympäristövalvontaa on viime vuosina karsittu valtion tuottavuusohjelmassa, ja nyt Ely-keskuksissa käydään laajoja yt-neuvotteluja. Metsäsopulien vaellus osuu usein yksiin myyrähuipun kanssa. Luonto ja ympäristö nyt Erkaneeko lukio luonnosta. 11/2014 10 Suomen luonto 18/2014 1 Metsäsopulit vaeltavat. Luontokuvaaja Antti Leinonen kertoi, että kuolleita metsäsopuleita on löytynyt Kuhmosta, Suomussalmelta ja Kuusamosta. Oppositioon siirtynyt ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) piti maantieteen ja biologian puolta, mutta vihreät jätti hallituksen ydinvoiman takia. Aluetta on vaivannut lähestyvän El Niño -ilmiön aiheuttama kuivuus, joka tuntuu myös Yhdysvaltain länsirannikolla. isoveli meinasi nukahtaa. Ely-keskusten suunnitelmat väen vähentämisestä he- maailmankuva rättävät huolta ympäristövalvonnan tulevaisuudesta. raimo holappa pinnalla Nicaragualaiset pojat tutkivat elokuussa janoon kuollutta lehmää San Francisco Libren lähellä maan länsiosissa. Se on merkki vaelluksesta. Tarkkailemme ympäristöä. Oli vähällä mennä ohi Suomen luontoon hyvin kauan vaikuttava asia, lukion tuntijakouudistus. Aalto-yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan vähentämällä eläintuotteiden määrää ruokavaliossa nykyisellä vedenkulutuksella pystyttäisiin ruokkimaan 1,8 miljardia ihmistä nykyistä enemmän. Ne myönnet tiin golfkentille , jotka olivat mukana Gre en Savo -hankkeess a. Tuntijakouudistusta on valmisteltu hallituksen sivistyspoliittisessa työryhmässä. Nuoren polven tulevaisuus on yhä enemmän luonnon ymmärtämisen varassa. Hallituksen sisällä on jouduttu kuitenkin ankaraan vääntöön siitä, minkä aineen pakollisia kursseja voidaan nyt vähentää. Kumpaakin jäisi vain yksi pakollinen kurssi. Kristillisdemokraatit ja sisäministeri Päivi Räsänen pitävät kynsin ja hampain kiinni uskonnon kursseista. Lukiossahan kasvaa uusi polvi, jonka saama oppi muokkaa luontoa vielä sittenkin, kun isoveli on kuollut. 2 Vähenevätkö luonnon puolustajat. Kuivuuden jäljet oswaldo riwas / reuters / lehtikuva isoveli valvoo Robert Churchill / istockphoto Metsäsopulin vaellus osuu usein yksiin myyrähuipun kanssa . Teollisuuden voimalla (TVO) on lisäksi kesken viivästynyt Olkiluodon kolmannen reaktorin rakennus. Vuonna 2013 Suomen sähkön tuotosta 33,3 prosenttia jauhettiin ydinvoimalla. Koska asiasta ei tehdä lakia vaan asetus, hallituksen lopullinen päätös menee läpi sellaisenaan. Helsingin Sanomille vuodetun esityksen mukaan biologian ja maantieteen opetusta oltaisiin vähentämässä jopa puoleen. Vuodesta 2016 alkaen sen on tarkoitus lisätä opintojen valinnaisuutta, mikä kuulostaa kyllä hienolta. Onko tähän varaa aikana, jona ilmasto oireilee ja biodiversiteetti hupenee. 3 Suomi sitoutumassa vahvemmin ydinvoimaan. Nyt hallitus myönsi jatkoaikaa yhden ydinvoimaluvan hakemukselle. EteläSuomessa huippu on nyt ja Lappiin sitä odotetaan kevääksi. Ne koskevat kaikkiaan 700 työpaikkaa
Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. Siellä katsottiin, että tällaisesta pitää sopia maanomistajan kanssa. Miten Metsähallituksen toimitusjohtaja suhtautuu jokamiehenoikeuksiin. En pelkää yhtiöittämistä sanana. Ainakaan järjestö ei sellaista esittänyt, eikä pidäkään esittää. suora linja Onko metsien myynnissä mitään järkeä. En muista tällaista vaatimusta. Olitte aiemmin, vuodet 1994– 2006 Maataloustuottajien keskusjärjestön (MTK) puheenjohtaja. Tämä ja ensi vuosi mennään, kuten hallitus on päättänyt, mutta toivottavasti myynti jää siihen. Mielestäni ministeri Petteri Orpon päätös pistää lakiesitys hyllylle oli oikea ratkaisu. Miten suhtaudutte esitettyyn Metsähallituksen yhtiöittämiseen. Isojen maa-alueiden haltijana myös Metsähallitus joutuu miettimään näitä linjauksia. Yhtiö on kätevä tapa hoitaa monia asioita. Se ei voi olla kestävää pitkällä tähtäyksellä. Tuottavan omaisuuden myynti syömävelan peittämiseen ei ole kestävää. Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.com/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. Esimerkiksi Ruotsissa erään maanomistajan alue koskireitin varrella oli jatkuvasti ryhmämatkojen veneiden laskupaikkana. Tämän päälle tulee kuitenkin satoja avoimia kysymyksiä: mitä yhtiöitetään, miten järjestetään omistajaohjaus ja niin edelleen. Onko tässä kansallisvarallisuuden hukkaamisessa mitään järkeä, toimitusjohtaja Esa Härmälä. Harvinainen punahärö löydettiin heinäkuussa Metsähallituksen metsästä. Sen sijaan siitä on keskusteltu myös muissa Pohjoismaissa, missä menevät jokamiehenoikeuksien ja kaupallisen toiminnan rajat. Metsähallitus on isojen ratkaisujen edessä, kun valtion kassaa halutaan täyttää myymällä metsiä ja maata. Tämä ei onnistu kuin myymällä maata noin kymmenen kertaa tavallista enemmän. josef lubomir hlasek Metsähallitus huolehtii myös suojelualueista. Metsähallituksen uusi toimitusjohtaja Esa Härmälä vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin. Jasmin Awad / istockphoto Metsähallituksen tulostavoitetta on nostettu jatkuvasti: Tänä vuonna pitää maksaa valtion kassaan 130 miljoonaa ja ensi vuonna 135 miljoonaan euroa. MTK:ssa esiteltiin tuolloin usein vaatimus jokamiehenoikeuksien lakkauttamisesta. 18/2014 Suomen luonto 11. Esa Härmälä mikko niskasaari martti kainulainen / lehtikuva Toimitusjohtajan tehtäviin kuuluu osallistuminen Metsähallitusta koskevien lakien valmisteluun
Se voi kasvaa jopa yli 15-metriseksi. Sen biologia ja ekologia ovat suurelta osin tuntemattomia. Teksti ja kuvat Erkki Siirilä Eri yksilöt voi tunnistaa niiden raidoista ja pilkuista. Se tiedetään, että kala elää lämpimissä merissä, siivilöi ruuakseen planktonia ja pieneliöitä, saavuttaa sukukypsyyden vasta noin 30-vuotiaana ja tekee jopa 7000 kilometrin vaelluksia valtamerten puolelta toiselle. Matkailijoiden nettiin laittamat kuvat valashaista auttavat tutkimusta ja maailman suurimman kalan suojelua. Kaksi heistä ei voi välttää kiusausta hyväillä kädellään kalan karheaa selkää. uhanalaiset Nettimediat valashain apuna Sosiaalisella medialla voi olla yllättäviäkin vaikutuksia. Toimittanut jorma laurila maailmalta Valashai on maailman suurin kala. Australialaistutkimuksissa valashaiden keskikoon on huomattu pienentyneen 1990-luvun puolivälin jälkeen ja määränkin arvellaan laskeneen.. Juuri kohtaamani, jopa yli 15-metriseksi kasvava valashai on suurin maailman kaloista. Kalan yläpuolella snorklaa viisi amerikkalaista nuorta, jotka opiskelevat meriekologiaa täällä Kalifornian niemimaan kaakkoisrannikolla Meksikossa. 12 Suomen luonto 18/2014 S ukellan henkeä pidättäen viiden metrin syvyydessä, kun kamerani etsimen täyttää seitsenmetrinen kala. Vaikka valashaiden määrää ei tunneta kovin hyvin, Maailman luonnonsuojeluliitto IUCN pitää lajia vaarantuneena. Miehenmentävä suu, pienet tummat silmät ja selän vaaleat pilkut kertovat, että kyseessä on valashai (Rhincodon typus). Paksunahkainen jättiläinen ei onneksi häiriinny kosketuksesta, vaan jatkaa verkkaista uintiaan Cortezinmeressä
Sen pilkuista ja raidoista muodostuvat kuviot ovat vakiintuneet valashain kansainväliseksi sormenjäljeksi, josta valashai voidaan tunnistaa yksilöllisesti. Lontoon Imperial Collegen tutkija Tim K. Valaskokouksessa keskusteltiin Tanskan hallinnoiman Grönlannin yli 200 valaan vuotuisesta saaliskiintiöstä, johon sisältyy kolmisenkymmentä grönlannin-, silli- ja ryhävalasta. Syöksykierre syvenee ekosysteemit WWF:n tuoreen Living Planet 2014 -raportin mukaan maapallon nisäkäs-, lintu-, kala-, sammakkoeläin- ja matelijapopulaatiot ovat huvenneet alle puoleen 40 vuodessa. Riku Cajander riku cajander kartoituksiin on viime vuosina otettu avuksi kamerat. Silti Norja, Islanti ja Grönlannin kautta Tanska sekä Japani ovat pyytäneet niitä jatkuvasti ja pyynti on kasvussa. Ilmastonmuutoksen voimistuminen on yhä huolestuttavampaa, ja se on mahdollisesti jo hävittänyt lajeja sukupuuttoon. Tämän lisäksi materiaalin nettiin tallentaneet henkilöt antavat mielihyvin lisää informaatiota havainnoistaan, Davies sanoo American Scientist -lehdessä (2/2014). Näin tutkijat ja suojelutoimien suunnittelijat löytävät materiaalin hakukonein ja havaintojen hyödyntäminen helpottuu. IWC päätti kuitenkin Tanskan painostuksen tuloksena, että Grönlanti voi jatkaa entiseen malliin valastusta ainakin vuoteen 2018 asti. On kuitenkin näyttöä, että valaanlihaa menee myös kaupallisiin tarkoituksiin ja sitä markkinoidaan turisteille. Myös Japani jatkaa IWC:n vastustuksesta huolimatta vuoden keskeytyksessä ollutta ”tieteellisiin tarkoituksiin” tehtävää pyyntiä Etelämantereen valaidensuojelualueella. Maalle on aiemmin annettu oikeus pyytää valaita oman alkuperäisväestönsä käyttöön. Hyödyllisimpiä ovat kuvat, joissa näkyy kalan vasemman rintaevän yläpuolella oleva alue. Paras tallennuspaikka ja tutkimuskuvien keskusarkisto on ECOCEAN Australiassa (www.whaleshark.org.au). Vedenpitävien pokkareiden yleistymisestä huolimatta meribiologien oma valokuvaus pystyy kuitenkin kattamaan vain pienen valashaimäärän. uutisia Turistien kuvissa on usein materiaalia myös tutkijoille. Jorma Laurila 18/2014 Suomen luonto 13. Valaanpyynti lisääntyy Ryhävalas sukeltaa. Viime vuonna Islanti pyyti sillivalaita 134 yksilöä ja on ilmoittanut tulevaksi viiden vuoden sillivalaskiintiökseen peräti 700 yksilöä. Myös liiallisella kalastuksella ja metsästyksellä on vaikutusta. Populaatiotutkimuksiin on yleensä käytetty merkintää ja siihen liittyvää kalan koon sekä sijainnin kirjaamista aina, kun yksilö havaitaan. Ehdotus voitti äänestyksessä numeroin 46–11, mutta ei saanut läpi mennäkseen tarvittavaa 3/4:n enemmistöä. Merkin kiinnittäminen isoon kalaan ei ole ongelmatonta, ja rekisteröityjen yksilöiden määrä jääkin tutkijoiden näkökulmasta helposti liian pieneksi. Suurin syy on elinympäristöjen häviäminen ja huonontuminen. Kun Davies kollegoineen vertaili perinteisten tutkimushavaintojen ja netistä löydettyjen harrastelijoiden havaintojen luotettavuutta Wildlife Research -julkaisussa, molempien datasarjojen kautta päädyttiin samoihin tuloksiin populaatioiden kehityksestä. ”Tarvitsemme kiireesti rohkeaa maapallonlaajuista toimintaa kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla”, WWF:n pääjohtaja Marco Lambertini linjaa. ”Biodiversiteetin häviämisen laajuus on hälyttävää”, luonnehtii Ken Norris, London Zoological Societyn tieteellinen johtaja. Ennen kokousta muun muassa EU:n jäsenvaltiot ja Yhdysvaltain presidentti Barack Obama vetosivat Islantiin, ettei se jatkaisi lahti- ja sillivalaitten pyyntiä. Valaskokouksessa Etelä-Amerikan maat esittivät, että eteläiselle Atlantille tulisi perustaa laaja valaidensuojelualue. n IWC:n kokous Kansainvälisen valaskomission IWC:n sopimus on suojellut maailman hetulavalaita jo lähes 30 vuotta. Mikäli otoksensa lataa kaikille avoimille nettipalstoille, ne on parasta merkitä sanoilla whale shark ja liittää mukaan kuvausaika ja kuvauspaikka. Hyvää aineistoa tutkimukselle löytyy esimerkiksi Youtubesta, Flickristä sekä Facebookista. Norja puolestaan on harppunoinut tänä vuonna suurimman määrän lahtivalaita 20 vuoteen, 729 yksilöä. Davies kertookin alkaneensa täydentää arkistojaan turistien sosiaaliseen mediaan laittamilla otoksilla. Amatöörikuvaajien otokset ja niiden oheistiedot ovat osoittautuneet erinomaiseksi avuksi myös tutkijoille. Vielä on kuitenkin mahdollista muuttaa kurssia. IWC:n syyskuisessa kokouksessa Sloveniassa kävi ilmi, että valasjärjestöllä ei ole riittävästi keinoja säädellä valaiden pyyntiä. Lisäksi tiedonhankinta- ja suojelutarpeet ovat kasvaneet, kun lajin ruokailu- ja lisääntymisalueita on viime vuosina löydetty suosittujen lomakohteiden edustalta ympäri maailman. Amatöörikuvaajat ovat ladanneet sosiaalisen median kuva- ja videopalstoille valtavat määrät materiaalia valashaista. Valashait uivat yleensä hitaasti lähellä pintaa, jolloin ne ovat snorklaajienkin kuvattavissa
Ehkä yleisin laji on kantokääpä ja samalla yksi kauneimmista. Esimerkiksi rusokääpä, sitruunakääpä ja ylen harvinainen röyhelökääpä hyväksyvät asuinpaikakseen vain kantokäävän lahottaman kuusen.. Se on helppo tuntea, vaikka väritys onkin eri-ikäisissä itiöemissä erilainen. Kantokääpä elää sekä havu- että lehtipuilla, vaikka yleisin se on kuusella. Talousmetsissä yleisimpiä kääpiä ovat puiden loiset kuten kantokääpä, juurikäävät, arinakäävät, taulakääpä ja pökke- 14 Suomen luonto 18/2014 lökääpä. Kantokääpä on kuitenkin pitänyt paikkansa perinteisessä kääpien lahkossa Polyporales. Siksi ne ovat niin harvinaisia ja uhanalaisia: talousmetsiin ei jää riittävän monenlaista ja järeätä lahopuuta erikoistuneiden lajien ravinnoksi. Käävän keskiosa on tuhkanharmaa–mustahko. Jonkun muun on pitänyt ensin tappaa puu ja jopa hiukan sulattaa sitä ennen kuin toiset lajit pääsevät aterialle. Hyvä keino määrityksen varmistamiseen tai asiantuntemuksella snobbailuun! Myös kantokäävän tuoksu on omalaatuinen. Kaikki käävät eivät ole lähisukulaisia: lattiasieni kuuluu tattien ja juurikääpä rouskujen ja haperoiden seuraan. Aivan nuori itiöemä on palleromainen ja kermanvalkoinen. Vanhassa, yhä kasvavassa itiöemässä reuna on kermanvalkoinen ja sitä seuraa kellanruskea–punaoranssi vyöhyke. Useat lahopuun käyttäjät ovat hyvin nirsoja ja vaativat juuri tietynlaista lahopuuta elinpaikakseen. Uudet tutkimusmenetelmät ovat perusteellisesti mullistaneet käsitystämme sienten keskinäisistä sukulaissuhteista. Kantokääpä aloittaa elämänsä loisena, mutta jatkaa lahotusta pitkään vielä puun kuoltuakin. Kuukauden laji: kantokääpä Kaunis kuin kantokääpä Lahottajat ylläpitävät elämää ja luonnon monimuotoisuutta. Lakin yläpintaa peittää vahakerros, joka sulaa ja kiehuu tulitikulla kuumennettaessa. Usein lehtipuilla elävät yksilöt ovat väreiltään kirkkaampia kuin havupuilla kasvavat. Alapinta on kermanvalkoinen–keltainen. Itse asiassa suurin osa käävistä on kuitenkin kuolleen puun lahottajia. K teksti seppo vuokko sonja tyrra / vastavalo ääpiä on Suomessa pari sataa lajia, suuri osa harvinaisia ja vaikeasti tunnistettavia. Se synnyttää mielikuvan, että käävät ovat tuholaisia, puiden tappajia
Silloin syntyi pääosa niistä kivihiilikerrostumista, joita ihminen nyt polttaa. kantokääpä Fomitopsis pinicola koko: Suurimmat ruislimpun kokoisia. Ne ovat hyvin vaikeasti hajotettavia polymeerejä, joissa samanlaiset rakenneosat toistuvat pitkinä ketjuina. erikoista: Kiivaasti maapuissa. Oikeastaan lahottajat ovat metsän hyväntekijöitä, jotka pitävät huolen siitä, että ravinteet kiertävät. Väri ei kuitenkaan riitä lahotyypin määrittelyyn. Puu vaikeuttaa sienten elämää vielä erittämällä solunseinien suojaksi muun muassa fenoleja, hartseja ja terpeenejä. Ensimmäiset lahottajat kehittivät entsyymivalikoiman, joka pystyi ligniiniinkin. ELINTAPA: Syö puusta Elinympäristö: Kasvaa selluloosan ja hemiselluloosan, mutta ei ligniiniä. Talousmetsissä yksi runsaimmista käävistä. Eri puulajeilla on kullakin omanlaisensa suoja-ainevalikoi- ma. Maapallon elämän pelasti se, että muutamat sienet kehittivät 290–300 miljoonaa vuotta sitten kyvyn hajottaa puun rakenneosia. tuntomerkit: Monivuotinen, kova ja monivärinen. Alapinnan pillikerros kermanvalkoinen. sekä havu- että lehtipuilla, elävissä puissa, kannoissa ja Kantokääpiä on koko maassa. Jos sienistä ei olisi kehittynyt puuaineksen hajottajia, hiili olisi vähän kerrassaan sitoutunut puiden runkoihin ja hautautunut vähitellen maan sisään. Ilman hiilipitoisuus alkoi taas kasvaa ja elämä monipuolistui. Myös tuoksu on tunnusomainen. Ne palauttavat kuolleisiin kasveihin sisältyvät aineet takaisin elävän luonnon käytettäviksi. puu on tehty kestämään. kasvava itiöemä ”itkee”: alapinnalle erittyy kirkkaita nestepisaroita. n Kirjoittaja on kasvitieteilijä ja lehtemme kasviasiantuntija. Valkolahottajat, esimerkiksi taulakääpä, syövät myös ligniinin, ja niiden aiheuttama laho on yleensä kuituista, vetistä ja vaaleata. 18/2014 Suomen luonto 15. Laho on kuivaa, ruskeata ja hiilimäisesti lohkeilevaa ruskolahoa. Myöhemmin lahottajat ovat erikoistuneet kukin omanlaiseensa ympäristöön ja osa on hukannut kykynsä ligniinin hajottamiseen. Ilman tätä puuaineksen hajotustoimintaa elämä olisi hävinnyt maapallolta tyystin tai korkeintaan säilynyt niukkana mikrobien kituelämänä. Solunseinät koostuvat selluloosasta, hemiselluloosasta ja ligniinistä. Yläpinta keskeltä tuhkanharmaa–musta, reunassa oranssinsävyinen vyö ja nuorin reuna kermanvalkoinen. Niin kantokääpäkin: se syö puusta selluloosan ja hemiselluloosan, mutta ligniini jää jäljelle, osittain muuttuneena ja rautayhdisteiden värjäämänä. Näin kävi liki sadan miljoonan vuoden ajan devoni-ja kivihiilikaudella
teksti mauri leivo pihla 16 Suomen luonto 18/2014. Katovuoden jälkeen pihlajat notkuvat punaisenaan. Räkättirastaalle ja muille marjoja syöville linnuille on katettu herkkupöytä pitkälle talveen
mauri leivo Räkättirastas syö pihlajanmarjan kokonaisena. ajien herkkusuut 18/2014 Suomen luonto 17
Järripeippo poimii marjasta siemenet.. 18 Suomen luonto 18/2014 antti koli / kuvaliiteri Metsämyyräkin syö pihlajanmarjoja. Yksi pihlaja voi tuottaa jopa 200 kiloa marjoja
Alkusyksyllä pihoilla ja metsänreunoissa alkoi hyörinä, kun eläimet kävivät herkullisen oranssinpunaisiksi kypsyneiden pihlajanmarjojen kimppuun. Tästä syystä niitä kerätään myyntiin melko vähän, hyvänä vuonna noin 20–80 tonnia. aarni nummila / kuvaliiteri J o alkukesällä kaikki näytti hyvältä, kun pihlajat kukkivat erittäin runsaina. Marjat ovat sorbiinihappojen ja parkkiaineiden takia maultaan varsin karvaita. Runpihlajanmarjoista” saan ruokatarjonnan anSanonta kuulostaa siosta niillä ei ole tarvetta luontevalta, ovathan poistua Suomesta normaapihlajanmarjat maultaan liin muuttoaikaan, vaan ne sangen karvaita. Mutta alun jäävät marjojen turvin uhperin tokaisulla viitattiin maamaan talven tuloa. ”Happamia, Hyvinä pihlajanmarjasyksyinä monet linnut muuttasanoi kettu vat käyttäytymistään. Ihmisillekin pihlajanmarjat maistuvat, mutta harvoin sellaisenaan. näppien nuolemisesta. Yleensä linnut puhdistavat pihlajat viimeiseen marjaan asti ennen kuin siirtyvät toissijaisiin appeisiin kuten orapihlajan tai aronioiden marjoihin. Ennen sitä puut ehtivät pilkkoa lehtivihreän ja siirtää sen parempaan talteen juuristoon sekä loimuta komean ruskan väreissä. sä räkätit häipyvät etelän Kun kettu ei paratiisissa maille lokakuun aikana, yltänyt herkullisen makeisiin mutta tänä syksynä on odoviinirypäleisiin, se haukkui tettavissa, että niitä näkee marjoja happamiksi satapäisinä parvina vielieventääkseen pettymystään lä marras–joulukuullakin. Yleensujunut toivotulla tavalla. Lopulta syysmyrskyt pudottavat lehdet maahan. Ruska syntyy, kun lehdissä olevat karotenoidit, antosyaanit ja muut väriaineet pääsevät esiin lehtivihreän alta. mauri leivo mauri leivo Pihlajanmarjat sisältävät runsaasti C-vitamiinia. Keskieurooppalaisen tutkimuksen mukaan lämmin heinäkuu on tärkeä marjasadon onnistumiseksi. Yksi ongelma on marjoihin ylettyminen. Linnut eivät pienistä makuvirheistä piittaa, sillä niille pihlajanmarjat ovat vitamiini- ja sokeripommeja, joiden varassa on hyvä käydä syysviimoja ja talven tuiskuja vastaan. Koska pihlaja ei ole kauppamarjana erityisen suosittu, sen kukinnan ja sadon tilastointi ei ole yhtä tarkkaa kuin monien muiden marjojen. Marjojen turvin talven viettoon Lokakuussa monissa pihlajissa on jäljellä enää marjat. Vasta marjapaikkojen eh18/2014 Suomen luonto 19. Nisäkkäistä monet, kuten metsämyyrät, näädät, ketut ja karhut, hyödyntävät pihlajanmarjasatoa, mutta kovin suurta merkitystä punaisilla marjoilla ei niille ole. aivan toiseen asiaan: asian Räkättirastas on tunnemitätöimiseen, kun se ei tuin opportunisti. Esimerkiksi mustikoita tulee myyntiin satakertainen määrä. Pihlajat kasvavat helposti 5- tai 10-metrisiksi, joten oksien päässä sijaitseville marjatertuille pääsy edellyttää lentotaitoa
Ne pesivät meillä vähälukuisina Kuusamon ja Lapin havumetsissä, ja yleensä niitä nähdään isoina parvina vain talvisai-. Marjat pistävät suolen toimimaan. Sitä mukaa kuin mustikoiden sini syvenee, rastaita siirtyy yhä enemmän työstävät sitä sitten suussaan. Koko viisikko on perso marjoille. Pihlajien siemeniä syövät halukkaasti muiden muassa puJo keskikesällä, kauan ennen pihlajanmarjojen kypsymis- natulkku, viherpeippo, järripeippo sekä tali- ja sinitiainen. myös marjat. Siemenet myös itävät paremmin kuljettuaan linnun suoliston läpi. Marjannielijöiden pääravintoa on hedelmäliha; siemenet kulkeutuvat niiden elimistöön aterian kylkiäisinä. Yhden päivän aikana monikymmenpäinen rastasparvi ehtii niellä melkoisen määrän marjoja. Kun tilhien jättiparvi kohahtaa pihlajaan, jäljellä on pian vain tyhjäksi kaluttu luuranko. nakylki- ja laulurastas. Vielä suurempina parvina pihlajanmarjojen kimppuun käyvät tilhet. Vaikka iso pihlajapuu voi tuottaa parisataa kiloa marjoja, tuhat tilheä tyhjentää sen helposti päivässä parissa. takin marjoja kuten vadelmia, variksenmarjoja ja juolukoita. Täällä ne ihastuttavat lintujen ystäviä koko alkuvuoden. tä, rastaat siirtyvät mustikkametsiin ja vaihtavat kevään ja Pienemmät siemensyöjät askaroivat marjan kimpussa sen ollessa kiinni tertussa, isommat lajit nyhtäisevät marjan irti ja alkukesän matodieetin marjanahmintaan. Marjoja hedelmälihalla ja ilman Linnut nauttivat pihlajanmarjoja kahdella eri tavalla. tyminen ja keskitalven kovat pakkaset ajavat räkätit muutolle. Ne nappaavat marjan irti kannastaan, heittävät sen ilmaan ja nielaisevat kitaansa. Puun alusta on rastastai tilhiparven tultua pian täynnä oranssinpunaisia roiskeita. Jotkut linnut syövät marjat kokonaisina, toiset vain siemenet. Kun metsien marjasato alkaa ehtyä, rastaat siirtyvät peltojen reunoille ja taajamiin, jossa punaisina loimottavat pihlajat jo odottavat sadonkorjaajia. Pohjois-Suomen takamailla ja Venäjällä pesivät töyhtöpäät kerääntyvät pesimäkauden jälkeen valtaviksi muutto- ja ruokailuparviksi, joissa voi kuhista yli 10?000 lintua. Yhdessä pihlajanmarjassa on yleensä puolentusinaa pikkuruista siementä, joPeltomaiden tonkijalle ten linnut joutuvat käsittelemään koko kottaraiselle maistuvat joukon marjoja tullakseen kylläiseksi. Marjalintujen ja pihlajan symbioosi toimii hyvin: linnut saavat pihlajasta ravintoa ja pihlajan siemenet leviävät linnunkakkojen mukana ympäriinsä. Aina tilaisuuden tullen ne popsivat mui- listä tipahtelee koko ajan hedelmälihasilppua maahan. Lintujen syödessä niiden suupiemustikkakankaille. Alkusyksyllä isoja tilhiparvia näkee lähinnä Pohjois-Suomessa, josta ne valuvat kohti etelää. Yksi tilhi voi syödä päivässä kaksi–kolme kertaa oman painonsa verran marjoja, 100–200 grammaa, mikä lukumääräksi muutettuna tarkoittaa useaa sataa, jopa tuhatkuntaa marjaa. Siellä missä rastaita on paljon, moni mustikanpoimija joutuu pettymään, kun ennakolta katsotuilla neitseellisillä apajilla onkin käynyt ”varkaita”. 20 Suomen luonto 18/2014 Taigametsän erikoisuus Eksoottisin pihlajansiemeniä syövä lintu on taviokuurna, pohjoisten taigametsien hiljainen viheltelijä. Varsinkin syrjäisemmillä metsämailla pesivät kulo- ja laulurastaat arkailevat aluksi taajamissa vilistäviä ihmisiä, mutta pian nekin tottuvat vaarattomiin kaksijalkaisiin. kuvat mauri leivo markus varesvuo / kuvaliiteri Sinitiainen syö marjojen siemeniä suoraan tertusta. Taviokuurna kurkottelee sienitaudin mustuttamaa marjaa. Mikäli Sisä-Suomessa riittää marjoja, iloisesti sirisevät tilhiparvet saavuttavat etelärannikon vasta joulun tienoilla. Jotkut linnut, kuten rastaat, tilhet ja kottaraiset, syövät marjan kokonaisena. Osa marjalinnuista ei välitä hedelmälihasta. Ne pupeltavat Rastaat ovat marjakansaa nokallaan hedelmälihan pois ja käyvät käsiksi varsinaiseen Meillä pesii yleisenä viisi rastaslajia: räkätti-, kulo-, musta-, pu- ravintoonsa, siemeniin