Rantakukka uhkuu luodoilla tummaa punaansa ja sarjakeltano loistaa keltaisena. Väriloistoa kallioilla Elokuinen saaristo tarjoaa kasvien ystäville unohtumattomia näkyjä. Väriä on silokallioissakin , jotka kylpevät lämpimien ja kylmien sävyjen loisteessa, kunnes sammuvat pimeneviin iltoihin. Pohjoisimmassa Suomessa osa hilloista kypsyy elokuun alkupuolella. Täydellisimmillään pimennys on Suomessa keskimäärin kello 1 3.50 . Koiraiden vuoro on vasta syksyn lähestyessä. Leppäkertut kirvajahdissa Kirvoja ja niitä syöviä leppäkerttuja on riittänyt lämpimänä kesänä. Katse aurinkoon Osittainen auringonpimennys haukkaa 11 . Värinegatiivit, polarisaatiosuodattimet, hopeoimattomat mustavalkofilmit, noetut lasit ja CD-levyt ovat silmille vaarallisia.. Pirkkojen kirkkaat värit varoittavat muita petoja pahanmakuisista eritteistä. Kirvojen lisääntyminen on suotuisissa oloissa äärimmäisen tehokasta , sillä sukupolvia on useita. Pimennyksen katselussa voi käyttää hitsaajan suojalasia nro 14 tai hopeaa sisältävää, valotettua ja kehitettyä mustavalkofilmiä, joka taitetaan kaksinkerroin . Nyt ovat kypsiä jo puustoistenkin soiden muuraimet. elokuuta etelärannikolla parhaimmillaan 65 prosenttia Auringosta, ja Lapissakin valonlähteestä pimenee lähes puolet. Leppäkertut ovat petoja, joille kirvat maistuvat kasvien onneksi, sillä kirvat imevä t ravinnokseen kasvinesteitä . Hillojen houkutus Suomuurainsato oli poimittavissa tänä vuonna avosoilla pääosin jo heinäkuun jälkipuoliskolla. Metsäntutkimuslaitos luonnehtii satoa kohtuulliseksi . Valkeaa eleganssia kallioiden kasvijuotteihin tuovat merisauniot, jotka ovat kuin pieniä päivänkakkaroita. Osassa maata hilloja vaivasi kuivuus. Kesällä jälkeläiset ovat vieläpä kaikki naaraita, jotka edelleen lisääntyvät suvuttomasti. Saariston kasvit kukkivat vielä pitkälle syksyyn
Kannen kuva: Hannu Huttu/Luontokuvat ltäsuomenkarjaan eli kyyttöihin kuuluva vasikka saa hyvää hoivaa emoltaan. SUOMEN LUONTS 58.vuosikerta Elokuu LUONTO 4 Saalistavia sieniä Muotoaan muuttavaa alkulimamassaa ei tarvitse etsiä tieteiselokuvista. 30 Turvapaikka uhatuille 34 Veden valkeat silmät 52 Kysy luonnosta Minne joutsenperhe vaeltaa. 42 Sosnovyi Borin ongelmat ratkaisematta Ydinvoimakaupungille etsitään vaihtoehtoisia elinkeinoja. 22 "Vieras aihe" sanoo Juha Turkka ympäristöasioista. Suomen maatiaislehmistä kerrotaan sivuilla 24-27 .. VAKIOT 12 13 44 46 50 57 66 Pääkirjoitus Ajankohtaista Maailmalta Mielipiteitä & keskustelua Kirjoja Palvelukortti Summaries Toimituksen yhteystiedot löydät sivulta 12. Sen voi kohdata elävänä metsässä. Toimitusjohtaja Ilmo Hakkarainen pitää ilveksistä. Savon maakuntakukkia lisää sivuilla 34-37 . Miksi tervapääskyt katoavat sateella. Mikä söi herneet entä karviaiset. 41 Valmiissa maailmassa Timo Helle pohtii , miksi kylien autioituminen kavahduttaa. 67 Lepakot näkevät korvillaan YMPÄRISTÖ JA ELÄMÄNTAPA 18 Taistelu Tiikasta Jääkö Tilkan sairaalan puutarha Helsingin kasvun jalkoihin. Matka Ähtärin ja Ranuan eläinpuistoihin sivuilla 30-33 . Hillanpoimijan aarteet hehkuvat soilla. 24 Maatiaislehmien arvostus nousee 38 Turpeenpoltto kuumentaa tunteita ja ilmastoa Soiden kuoriminen poltettavaksi saisi monen mielestä jo riittää. 28 Peto kärpäseksi Lämpimässä viihtyvät petokärpäset ovat monien ötököiden kauhu . 60 Ekoelämää Ekoneuvoja, vihervinkkejä, uutisia. Lumpeiden silmät vilkkuvat taas vesillä liikkujien ilona
Alkulimassa on runsaasti tumia, jotka jakautuvat samanaikaisesti, ja kun myös solulimamäärä kasvaa, limasuonisto saattaa lopulta peittää useiden neliösenttien, jopa neliömetrin alan. Jäljelle jääneet kuona-aineet limakko erittää pintaansa eräänlaiseksi tupeksi. Liikkuvan limasieniyksilön, limakon, vauhti ei tosin päätä huimaa. Trichia decipiens on Suomen yleisimpiä limasienilajeja. Limasienen solusisältöä pääsee tarkastelemaan helposti, koska sillä ei ole minkäänlaista soluseinää, eipä itse asiassa solujakaan. Tyypillinen elinympäristö on kostea lehtikasa tai lahoava puunrunko. Bakteerien syöjä Limakon vaelluksella on suunta ja tavoite. Siellä ruokahippu, esimerkiksi bakteeri tai sienen itiö, lähtee virtaamaan soluliman mukana ja sulaa vähitellen. Sitten virtaus vaimenee vähitellen ja alkaa lopulta uudestaan, nyt vastakkaiseen suuntaan. Siellä limakko työntyy kaikkialle puun huokosiin. Pikku hiukkaset jossakin limakon haarassa voivat vilistää yli millimetrin sekuntivauhdilla (3,6 km/tunti). Kun sillä ei ole tukirakenteita, se mahtuu kaikkiin rakosiin, joista sen tumat juuri ja juuri luiskahtavat läpi. L imasienet ovat sieniksi outoja, sillä ne pystyvät liikkumaan. Ryömimisen aiheuttaa kiihkeä solulimavirtaus, jota on helppo tarkkailla 50 kertaa suurentavalla pintamikroskoopilla. Niitä on kuvattu lähes tuhat lajia, joista 190 on tavattu Suomestakin. Lehtikasojen asukki Limasieniä on kaikkialla maapallolla pa1väntasaajalta napapiirin pohjoispuolelle. Sen voi löytää lahoilta kannoilta ja puunrungoilta. Jos on illalla tuonut limakon rasiassa metsästä kotiin, voi sen aamulla löytää rasian kannesta. Niinpä limakon eteneminen onkin tehotonta soutamista ja huopaamista. Usein limasienen. Se tunnistaa ruuan ja sopivat kosteusolot. Koko olento on solukelmun ympäröimä alkulimamassa, joka levittäytyy verisuonia muistuttavin haarakkein ympäriinsä. Jokaisen edetyn millin jälkeen se vetäytyy puoli milliä takaisinpäin. Liikettä ei tajua ensi vilkaisulla, mutta jonkin ajan kuluttua huomaa otuksen kuitenkin siirtyneen. Tarkkasilmäinen havainnoitsija voikin löytää luonnosta limasienten lyyhistyneitä kuona-ainetuppeja, joiden sisältä itse sieni on ryöminyt uusille metsästysmaille. Kun lahottajasienet erittävät ympärilleen entsyymejä, joiden liuottamat orgaaniset aineet sitten imeytyvät sienirihmastoon, limasieni työntääkin haarakkeen ruuaksi kelpuuttamansa hiukkasen päälle ja imaisee sen soluruumiiseensa
Tubifera ferruginosa on ilmaantunut koivun rungolle ja alkaa muotoutua itiöpesäkkeiksi (yllä) . Diderma radiatum avautuu itiöiden kypsyttyä kuin kukka (ylhäällä oikealla). Paranvoi (Fuligo septica) , jättiläinen limasienten joukossa, loistaa kirkkaankeltaisena lahoavalla kannolla.
Jos vesipisara alkaa kuivua, parveilijat voivat menettää siimansa ja muuttua ryömiviksi ameeboiksi. Niinpä biologisista teoksista limasienten luokan voikin löytää sekä nimellä Myxomycetes että Mycetozoa. Kestävyyttä riittää pitkäänkin odotukseen, eivätkä kaikki itiöt herää ensi kastumisella. joskus sporangiot sulautuvat yhteen isoksi möykyksi nimeltä eetaalio. Myöhemmin kohdatessaan saman yksilön itsenäistyneet osat voivat taas sulautua yhteen. SUOMEN LUONTO 8/99. Yksilökäsite hämärtyy. ltiöpesäkkeitä muodostaakseen limakon haarat virtaavat kasaumaksi, joka käy lyhyessä ajassa läpi perusteellisen muodonmuutoksen. Lopulta parveiOksaa peittävät kauttaaltaan Leocarpus fragilis -limasienen itiöpesäkkeet. joku haarake saattaa hyvän bakteeriapajan perässä lähteä ryömimään eri suuntaan kuin muu osa limakkoa ja irrottautua kokonaan. Eläimestä sieneksi Lisääntymistään varten limakko ryom11 piilostaan näkösälle, lahopuun pintaan tai ruohojen ja sammalten latvoihin. Pallomaiset itiöt pesäkkeen sisässä ovat limasienen ainoita soluja. Illalla vielä jogurttimaisen pehmeän limakasan tilalla on aamulla pölisevän kuivia itiöpesäkkeitä. Ne kaksi ainoaa limasienilajia, paranvoi ja sudenmaito, joilla on suomenkielinen nimi, ovat juuri eetaalioita. Ne voivat myös lisääntyä jakautumalla kahtia. ltiöistä siimaeliöiksi Sattuma ratkaisee lentävän itiön kohtalon. jos se joutuu kuivaan paikkaan, sen ainoa toivo on odottaa sadetta. Lisäksi pesäkkeen sisässä on kapillitiota, joustavaa rihmaa, jonka kosteuden vaihtelut saavat vääntelehtimään niin, että itiöt irtoavat pesäkkeestä tuulen vietäväksi. Tällaisia pesäkkeitä kutsutaan sporangioiksi. Mikroskoopilla tarkastellen voi havaita, etteivät limasienen itiöpesäkkeet koostu sienirihmastosta vaan soluttomasta aineksesta. Tyypillinen limasienen itiöpesäke on vain millimetrin tai parin korkuinen, värikäs ja koristeellinen. Limakosta ei ole mitään jäljellä. Vesipisaraan päästyään itiö avautuu, ja sieltå ryömii ulos kahdella siimalla uiva parveilusolu. Näin limasienet hämärtävät rajan eläinkunnan ja sienikunnan väliltä. Limakon tavoin myös parveilusolut voivat syödä bakteereita
Kun tumat jakautuvat yhä uudestaan ja solulimamäärä kasvaa, saavuttaa limakko lopulta paljaalla silmällä erottuvan koon. Vanha eliöryhmä Sama limasienilaji voi elää maailman eri kolkilla eri oloihin erilaistuneen eliöstön joukossa. Samoihin maljoihin ilmestyi kuin noiduttuna myös limasieniä innokkaasti popsivia sukkulamatoja, kymmenen vuotta ruususenunta viettäneitä nekin. Jotkut elävät esimerkiksi vain vuoristoissa sulavan lumen reunalla, mutta sama laji voikin sitten asustaa eri maanosien ja ilmastovyöhykkeiden vuorilla. Tieteelle kuvaamattomia lajeja limasienissä silti on, varsinkin hyvin pienikokoisia. lusolut alkavat hakeutua toistensa seuraan ja yhtyvät pareittain. Säilytyksen kestettyä kymmenen vuotta oli aika kokeilla, vieläkö niissä henki pihisee. Edes erikoistuneesta eliömaailmastaan tunnetuilta Havaijin saarilta ei ole löytynyt yhtään kotoperäistä limasienilajia, vaikka tunnettu ruotsalainen limasienitutkija Uno Eliasson on niitä vartavasten etsinyt. Siitä alkaa uuden limakon elämä, aluksi mikroskooppisen pienenä. Jos ympäristö muuttuu limakolle epäedulliseksi, esimerkiksi liian kylmäksi tai kuivaksi, se voi pelastautua vetäytymällä kovakuoriseksi lepomuodoksi, sklerootioksi. Myöhemmin, 191 7 löydetSUOMEN LUONTO 8/99. Itse kuvasin tällaisen alle millimetrin korkuisen lajin, Comatricha ellae, tieteelle uutena Suomesta 1977, ja sittemmin se on löytynyt myös Espanjasta, Hollannista, Yhdysvalloista ja Tansaniasta. Suomalainen mykologi P. Tarja Ukkolan kanssa raotimme varovasti petri-maljojen kansia steriloidussa huoneessa ja kastelimme kaarnanpalat tislatulla vedellä. Vain muutama päivä kastelemisen jälkeen kaarnojen pinnalla ryömi virkeitä limakoita. Ympäristön taas kostuttua sklerootio palautuu limakoksi. Samalla se on taas ryöminyt näkymättömiin hiljaisille bakteerinpyyntiretkilleen. Kasvupaikan suhteen ne voivat olla valikoivia. Olen säilyttänyt työhuoneeni pimeässä komerossa suljetuissa petrimaljoissa vanhoja kuivuneita viljelmiä, joissa on tansanialaisten puunkaarnojen pinnalla uinuneita limasienten sklerootioita. Voiko elämästä selvitä hengissä. A. Limasieniä ei ole helppo löytää, sillä suurimman osan elämäänsä ne viettävät katseilta piilossa. Karsten kuvasi Tammelan Mustialasta Didymium obducens -lajin tieteelle uutena 1868
Trichia favoginean itiöpesäkkeitä lahopuulla. Didymium melanospermum -limasienen valmiit itiöpesäkkeet roikkuvat karhunsammalen varsilehdissä kuin koristeet joulukuusessa (alla oikealla). G. Kuinka on mahdollista, että harvinainenkin laji voi esiintyä aivan eri puolilla maailmaa ja ettei endeemisiä lajeja ole missään. Olen tutkinut molemmat tyyppinäytteet ja todennut ne aivan samanlaisiksi, siis amerikkalainen nimi on siirrettävä synonyymiksi ja Karstenin antama nimi on tämän harvinaisen lajin virallinen nimi. Nykyään kun peräänkuulutetaan taloudellista hyötyä ja tulosvastuuta, voi limasienitutkijan työn arvioida jokseenkin tarpeettomaksi. Mitä hyötyä niistä on. Pesäkkeistä purkautuu pumpullmaista kapillitiota. Maailmankirjallisuudesta se mainitaan löydetyksi edellisten alueiden lisäksi vain Italiasta, Yhdysvaltain Coloradosta, Pakistanista ja japanista. Sudenmaidon {lycogala epidendrum) pallomaisia itiöemiä lahopuun pinnalla. Wikström löysi sen viime syksynä aivan uudesta kasvupaikasta Kemiöstä. Onko limasienten evoluutio pysähtynyt sille tasolle, jolla se oli kolmisensataa miljoonaa vuotta sitten maailman ollessa vielä yhtä ja samaan mannerta. Olihan se mainio osoitus siitä, että emännän pikku apulainen maitopara tai voipara oli liikkeellä. Meksikossa ja muuallakin eteläisessä Amerikassa eräät intiaanit sentään käyttävät ravinnokseen paria limasienilajia, nimittäin paranvoita nimellä Hongo de, pölkyn sieni, ja erästä toista suuri. Ennen, kun uskottiin vielä henkiolentoihin, saattoi talon emäntää kovinkin ilahduttaa paranvoin ilmestyminen jonnekin kannon nokkaan. 10 tiin Amerikassa laji Didymium fulvum. Alakuvassa saman lajin nuoramaista kapillitiota ja itiöitä mikroskoopissa. Suomesta sitä ei ole löydetty kertaakaan kuvauksen jälkeen eli 130 vuoteen, kunnes P. Onko niin, että muun eliöstön muovautuessa uusiin oloihin sopeutuneiksi uusiksi lajeiksi limasienet voivat vain sinnitellä hengissä tai kuolla pois olojen käydessä niille epäedullisiksi
Limasienten itiöpesäkkeet tarjoavat ruokaa ja suojaa monille hyönteisille. professori. Sukkulamadot popsivat limasienten limakoita ja limakot puolestaan bakteereita, mutta kuolleet limakot ovatkin bakteerien ruokaa. Marja Härkönen on Helsingin yliopiston kasvitieteen us. kokoista Reticularia lycoperdon -limasientä nimellä Caca de Luna, kuun paska. Esimerkiksi englantilainen tutkija Alan Feest on osoittanut, että maaperän elämää kuhisevassa pieneliöstössä ameeboista suurin osa on juuri lirriasienten ameebavaiheita. Suomalaisessa kansankielessä nimittäin paranvoi ei ollut ainoa nimi Fuligo septical/e, vaan siitä käytettiin myös nimiä paran oksennus ja paran paska. Tutkimustyössään hän on perehtynyt erityisesti limasieniin. Eräät kovakuoriaiset ovat erikoistuneet elämään limasienten itiöpesäkkeissä ja ilmeisesti auttavat niiden itiöiden leviämistä. Trooppinen Physarum bogoriense on synnyttänyt itiöpesäkkeensä risulle tansanialaisessa kompostikasassa. Mielenkiintoista, miten samanlaisia latuja ihmisten mielikuvitus lentää eri puolilla maapalloa. Limasienillä on myös erikoistuneita loisia, joiden vaivaamien limasienten itiöt ovat risaisia ja elinkelvottomia. SUOMEN LUONTO 8/99 Kannolla "kukkii" Stemonitis axifera.. Luonnontaloudessa limasienillä saattaa olla luultua suurempi merkitys. Limasienet osallistuvat siis monella tasolla luonnon monimutkaisiin ravintoverkkoihin
Tavallinenkin luonto on kaupungissa arvokasta. (03) 751 1815 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerron kuussa. Tilat asunnoille ja työpaikoille on esitetty saatavaksi muun muassa kaupunkirakennetta tiivistämällä. Onnistunut esimerkki tiivistämisestä on Helsingin Kruununhakaan tyhjälle tontille rakennettu sosiaalija terveysministeriön rakennus. lrtonumero 33 markkaa. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkan katu 9, 0051 Helsinki p. Ainakaan sitä ei tule tehdä luontoja virkistysarvoja tuhoamalla. Ympäristökeskus vetoaa siihen, ettei alueella ole "arvokkaiksi kasvillisuustai linnustokohteiksi määriteltyjä kohteita". Kestotilaus uudistuu tilausjak· soittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. Luonnonsuojeluliiton jäse· nille määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. J L~c JORMA LAURILA PÄÄTOIMITTAJA SUOMEN LUO TO 8/99. Tiivistämisintoilijat kutsuvatkin rakentamattomia keitaita vähätellen viherlämpäreiksi. Puolen vuoden määräaikaistilaus (kuusi numeroa] 170 mk. Hanke on esimerkki vääränlaisesta kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voi· daan käyttää tai luovuttaa ti· laus· ja suoramarkkinointitarkoituksiin. S uomalaiset valuvat työpaikkojen perässä maan eteläosaan ja etenkin Helsingin seudulle, jonne hurjimpien arvioiden mukaan ennustetaan muuttavan lähivuosina jopa 300 000 uutta asukasta. P eriaatteellisempi kysymys on se, onko ylipäätään syytä kasvattaa pääkaupunkiseudun asukasmäärää näin nopeasti ja voimakkaasti. Se siitä vuorovaikutteisesta suunnittelusta, josta Helsingissäkin on viime vuosina suureen ääneen hälisty. Hankkeen toteuttaminen tuhoaisi täydellisesti alueen luonteen; sairaalan rakennustaiteellisena kohteena suojeltu tornikin jäisi kerrostalomuuri n saartamaksi. Käyttä· mällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ym· päristömerkki. Tilaushinnat Määräaikaistilaus ( 1 2 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulko· maille 300 mk, kestotilaus 270 mk. [OONTO Toimitus Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Ti ivi stetää n kö pääkaupunkiseutu piloille. Tilkan sairaala edustaa rakennustyyliltään funktiona lismia, jonka yhtenä ideana on ilmavuus ja valoisuus; rakennukset ovat ikään kuin "kaupunki puistossa". Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuen ja Akateemisen Kirjakaupan myymälöissä. Kun alue on vapautunut puolustusvoimilta, se tulisi suojella puistona. Pikku-Huopalahden 8000 asukkaan tiiviille asuntoalueelle Tilkan puisto on tärkeä henkireikä. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Lähivuodet ovat kriittistä aikaa; silloin ratkeaa säilyykö pääkaupunkiseutu viihtyisänä vai tiivistetäänkö se luotaantyöntäväksi slummiksi. P uistattava esimerkki brutaalista kaavoituspolitiikasta on suunnitelma rakentaa Tilkan sotilassairaalan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan puutarhan päälle useita suuria kerrostaloja. 12 Kerrostalojen rakentaminen Tilkan sotilassairaalan puutarhaan tuhoaisi arvokkaan funkkismiljöön Helsingissä. Vapauduttuaan puolustusvoimilta se sopisi kulttuurija luontoarvoiltaan mainiosti osaksi Helsinkiin suunniteltua kansallista kaupun kipuistoa. Pahimmillaan tämä tietäisi kovia paineita viheralueita ja kaupungin ilmavuutta kohtaan. Kaupunkirakenteessa on sopivia tiivistämiskohteita, mutta arvokkaat viheralueet eivät ole sellaisia. Ympäristökeskuksen linja ei ole uusien haasteiden tasalla; viherarvot tulee nähdä laajasti kaupunkien viihtyvyysja maisematekijänä, ei vain harvinaisina lajeina. (09) 228 08210, 228 08224, sähköposti: kaitosaari @sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 57 . Tilkan ympäristön asukkaat ovat nousseet vastarintaan, vaikka heidät yritettiin alusta alkaen työntää syrjään sillä verukkeella, ettei keskeneräistä suunnitelmaa näytetä. (09) 228 081 faksi : (09) 228 08200 sähköposti: sukunimi@sll.fi http://forest.sll.fi/sl/index.html Päätoimittaja Jorma Laurila , 228 08217 Toimitussihteerit Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 08214 Toimittajat Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Juho Rahkonen 228 08216 (kesätoimittaja) Ulkoasu Illusia/Heikki Laurila ja Venla Koski Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tu ki Markku Kemppainen puh. On hämmästyttävää, ettei Helsingin ympäristökeskuksella ole ollut mitään huomautettavaa massiivisesta rakennussuunnitelmasta
Kalastaja Pauli Huunonen on kalastanut Airistolla 1960-luvulta lähtien. Totuus on paljon kiehtovampi . "Poikastuotto jää huonoksi, jos koiras ei ole hoitamassa pesää. Jyväskylän yliopiston tutkija Mikko Erkinaro on yrittänyt siepata mateiden ääniä nauhalle, mutta äänittäminen on epäonUlkomaisissa tutkimuksissa mateen on kuultu ääntelevän , mutta suomalaiset eivät vielä ole onnistuneet saamaan mateen laulua korviinsa. SUOMEN LUONTO 8/99 Luontainen kannanvaihtelu lienee yksi syy kuhien alamäkeen . "Esimerkiksi isosimppu kurnuttaa ja täristää ruumistaan ääntelyn tahdissa, kun siltä ottaa koukkua suusta", Erkinaro kuvailee. Hyvien, jo taakse jääneiden kuhavuosien selitys löytyy Wiikin mukaan eräistä vahvoista vuosiluokista. Tehostunut pyynti ja ympäristömuutokset vaikuttavat epäilemättä myös kuhien runsauteen . Se nappaa äänet nauhalle, jolta ne voidaan siirtää tietokoneella graafiseen muotoon. Suuresta kuhasaaliista ei kuitenkaan ollut kysymys, pikem min kin päinvastoin . "Esimerkiksi tokon äänistä paperille pii rtyvä kuva on hyvin samannäköinen kuin hepokateilla." Onkimiehen kannattaa pitää korvat auki , sillä kalat saattavat käteen otettaessa esittää vastalauseita meneillään oleville toimille. "Ainakin 1800 luvun puolivälistä asti on tiedetty, että useat eurooppalaisten makeanveden kalat ääntelevät. Nyt joi llakin kalastajilla saalisluvut ovat huvenneet neljännekseen huippuvuoden lukemista. "Lisääntymismenestykselle on todella tärkeää, että koiras pitää huolen pesästä ja mädistä", Wiik sanoo. Vuonna 1997 alueen am mattikalastajat saivat 85 tonn ia kuhaa, virkistyskalastajatkin lähes 35 tonnia. "Mudun kutuaika on piista tempi kuin mateen, joten siinä mielessä kohde on hyvin kiitollinen." Erkinaron mukaan kalojen äänistä tiedetään eri puolilla maailmaa paljonkin. Hän toteaa, että saaliin määrässä on ollut aaltoliikettä vuosien saatossa, mutta näin syvää sukellusta hän ei ole kokenut kertaakaan uransa aikana. "Nyt ovat saalistuksen kohteena heikommat vuosiluokat." Kuhan kutuaikaisen rauhoituksen poistaminen puolenkymmentä vuotta sitten saattaa vaikuttaa kalan menestykseen. Erilaisia ääniä on todettu kivennuoliaisilla, lohilla, tokoilla , töHuvenneen kuhan arvoitus Naantalin Luonnonmaan rannalla kävi alkukesästä melkoinen kuhina. Kuha kutee sameassa, vähäisesti virtaavassa vedessä kovalla sorapohjalla, jonne koiras kaivaa pesän . Ruoppauksia ja muita kutuympäristöön vaikuttavia tekijöitä ei voi sulkea pois pohdinnoista ilman tarkempia selvityksiä. "Olemme viisi kertaa koettaneet äänitystä eri oloissa, mutta meitä vainoaa taustaääni, joka ku lkee juuri mateen äänen tasolla. Siksi on arveluttavaa, että hyvillä kutupaikoilla pyydystetään koiraita." TEKSTI JA KUVA: MARKKU LAPPALAINEN röillä, sammilla ja simpuilla", hän luettelee. Siitäkin on riittänyt saalista näihin aikoihin asti. "Emme ole kuulleet mitään", hän myöntää. nistunut kerta kerran jälkeen . Saaristomerellä pudotus oli runsasta 500 tonnista 340 tonniin. RKTL kurkistaa pintaa syvemmälle kuhien maai lmaan merkitsemällä kaloja Airiston lisäksi Mynälahdella ja Paimionlahdella. Rii staja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) merkitsi alueella kuhia , jotta viime aikojen saalistilastoissa syvään aallonpohjaan syöksyneen kalan salaisuudet saataisiin selvitettyä. "Myös monet tutut akvaariokalat, kuten panssarimonnit ja taistelukalat ynähtelevät alituiseen mielipiteitään lajitovereilleen, vaikkakin meidän korviemme ulottumattomissa." Kalat kurisevat ja murisevat. Aja Kaloillakin on ääniä Mykkä kuin kala -sanonta ei tee oikeutta kaloil le. ALICE K ARLSSON Yli kolmen kilon kuhamamma lähtee merkittynä kutupuuhiin Janne Keräsen käsistä.. Koiras jää vartioimaan hedelmöityneitä mätimun ia ja hapettaa pesää huljuttamalla vettä evillään. "Kun saadaan osviittaa siitä, ovatko Saaristomeren kuhien lisääntymisalueiden kannat erill isiä , voidaan asettaa entistä täsmällisempiä kysymyksiä. Kuhan alamäki näkyy myös valtakunnallisissa saalistilastoissa: 1998 kuhia pyydystettiin vajaat 500 tonnia eli kolmannes vähemmän kuin vuotta aikaisemmin . Kuha on Airiston kalastusalueen tärkein saaliskala. Tuloksena on ollut selvittämätontä sotkua." Erkinaro aikoo kuitenkin jatkaa tutkimuksiaan , tällä kertaa mudulla. Seuraava hyvä vuosi oli 1991 . Tehostunut pyynti kalastuksen määrän kasvu ja verkkojen silmäkoon pienennys lienevät nekin kuhalaman syvyyden osasyitä. Kalojen ääniä pystytaan jäljittämään veden alla hydrofonilla. Vuonna 1988 syntyi valtava ikäluokka, ja vielä 1997 kolmannes Airiston saaliista oli siitä peräisin. Jokamies saattaa luulla, että kalat ääntelevät vain kiduskansiaan ja eviään läiskäyttelemällä tai uimarakkoansa kurauttelemalla. Suurin osa äänista on matalia ja tiheästi toistuvia. Kaloilla on muun muassa kutuun ja puolustautumiseen liittyviä ääniä sekä "hätähuutoja". Sitä kautta voi daan arvioida myös kannanvaihteluun liittyviä tekijöitä", tutkija Tarja Wiik sanoo
Etelä-Suomen pesimäkausi alkaa kuitenkin jo 15.3. Saimaan kanavaa ei myöskään voida koskaan käyttää läpi talven . elokuuta alkavaksi metsästysvuodeksi 108 karhunkaatolupaa (ennen 97) . Kivenheiton päässä Halisten kalaportaassa voi parhaimmillaan nähdä melkoisia vonkaleita, kun kudulle pyrkivät lohet ja taimenet yrittävät ylävirtaan. Kuluvan kesän seurannat ovat tuoneet uutta tietoa rajun ympäristörakentam isen vai 5 -•·.&..-r <( r ~ w;.;.-,iikutuksista tämän vauhtiradan lähiympäristössä. Pienistä muutoksista huolimatta kevätmetsästys jatkuu, eikä linnuillamme ole lintudirektiivin edellyttämää pesimärauhaa. Saimaan ja Päijänteen yhdistävän Mäntyharjun kanavan vaihtoehto on Saimaan kanavan kunnostaminen ympäri vuoden toimivaksi. Myllärintaloa hallinnoi Turun kaupunki , jonka ympäristövirasto on vuokrannut tilat keskusta pyörittäville yhteisöille: Aurajoki-Säätiölle sekä Airiston ja Lounais-Suomen kalastusalueille. Lähes 11 kilometrin pituisen tiealueen linnustoa on seurattu koko 1990-luvun ajan. Uudenmaan ja Varsinais-Suomen riistanhoitopiirit saivat allin , haahkan, telkän ja isokoskelon kevätmetsästykseen yhteensä 11 900 linnun kiintiön. Susiluvat vähenivät yhdeksästä kuuteen poronhoitoalueen eteläpuolella. Myös ilveslupien määrä kasvoi 97 (90). Molemmista hankkeista luopumista on esitetty, mutta silläkin olisi haittansa. TAPANI VEISTOLA Itä-Suomen kanavc Kymijoen kanavointia puuhattiin jo 1800-luvulla. Tarjolla on tietoa joesta, sen historiasta ja nykyisyydestä sekä suojeluun liittyvistä kysymyksistä. Silloin kuljetukset siirtyvät maanteille ja rautateille." Kanavatyöryhmä nimettiin viime joulukuussa, ja vuoden 2000 kuluessa se saa valmiiksi selvityksensä , jossa käsitellään esimerkiksi kuljetustaloudellisia seikkoja ja hankkeiden ympäristövaikutuksia. Kalastusasioissa talosta on määrä kehittää koko maan kattava kalatietokeskus. Säätiön toiminnanjohtaja Martti Komulainen kertoo, että Aurajokeen liittyvä neuvonta kattaa koko jokilaakson suulta latvoille. Sylissä Aurajoen keskivertotaimen , runsaan seitsemän kilon nousukas. Alueella pesivät muun muassa kala lokki, pikkutylli ja sinisorsa.. Etelä-Karjalan allergiaja ympäristöinstituutin alustavien tutkimustulosten mukaan alueen pesivien lintujen parimäärä pysyi samalla tasolla kuin ennen moottoritietä. Ongelmana ovat muun muassa Viipurinlahden ahtojäät. Euroopan komissio voi nyt milloin tahansa haastaa maamme oikeuteen. Tarkoitus on vähentää Itä-Suomen karhuja. "Kanavat loisivat yhteyden Päijänteeltä mereen ja ympäri vuotisen mahdollisuuden vesi kuljetuksiin Saimaalta", neuvottelukunnan projektipäällikkö Antero Pulkkanen sanoo. Pieni kahvio tarjoaa pistäytyjille virvokkeita. Pesimälajiston Entisen isovarpurämeen paikalla on nyt pienvesistöjä . Myllärintalosta Aurajokitietoa Turun Halistenkosken rannalla sijaitseva vanha Myllänntalo on kunnostettu AuraJoen opastuskeskukseksi. Ympäristövalistus ja Aurajoen kulttuuriperinnön vaaliminen ovat tärkeä osa toimintaa." MARKKU LAPPALAINEN Arto Katajamäki, Juha Kääriä ja Martti Komulainen Myllärintalossa. Suomen hallitus lupasi kesäkuussa Euroopan komissiolle pidentää korpin , variksen, harakan, kesykyyhkyn, räkättirastaan sekä merija harmaalokin rauhoitusta ajalle 10.4.-31.7. Sekä kanavoinnin puolustajat että vastustajat vetoavat luonnon parhaaseen . Ympäristön puolesta pelätään etenkin Kymijoella. Nyt uuden vuosituhannen kynnyksellä asiaa ajetaan taas tositarkoituksella . Moottoritie muutti linnu :5 Imatran ohittava moottoritie avattiin liikenteelle kaksi vuotta sitten . harmaahylkeiden kaksinkertaistui 60 (30) ja saukon pysyi ennallaan (45) . "Kun muualla jo helpottaa, sinne pakkaa kahden , kolmen metrin paksuinen kerros jääsohjoa." Holm pelkää, että kanavaliikenne saattaa kuolla kokonaan , jos mitään ei tehdä. Talon yläkerran auditorioon mahtuu ihmisiä hyvinkin luokallinen kerrallaan . Tukkakoskelolle (kuvassa) kevätlupia ei toistaiseksi anneta eikä allille Kirkkonummesta itään. Lähinnä maakuntaliitoilta rahoituksensa saava Järvi-Suomen kanavat -neuvottelukunta kampanjoi sekä Kymijoen että Mäntyharjun kanavan puolesta. Keskus myy kalastuslupia, vuokraa kanootteja ja ohjaa Aurajoen retkeilijöitä . "Koululaiset ovat keskeinen kohderyhmämme. Kevätmetsästys jatkuu Maaja metsät_a_l_ousministeriö antoi rii~tanhoitopiireille luvan myontaa 1. "Aluskoko, joka nykyisessä Saimaan kanavassa voi kulkea, ei ole kilpailukykyinen", sanoo Olli Holm , liikenneministeriön asettaman kanavatyöryhmän sihteeri . Ahve• nanmaan maakunta taas poisti mustalinnun metsästyslaistaan ja muutti kevätmetsästyksen luvanvaraiseksi
Uusia sulkuja tulisi 8 ja siltoja 40. Sitä ei voida arvottaa rahal la, sanoo Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Pentti Välipakka. Tien kulku tämän keskiaikaisen kylän maiden halki on herättänyt kiivasta keskustelua. Toisilta taas on jäänyt huomaamatta hyvinkin hienoja kohteita. Kalalokki, pikkutylli ja rantasipi ottivat nämä uusvesistöt omakseen. Erään korkean kallion laella on pronssikautisia hautaröykkiöitä. Leikkausten vastapainona laaksoja joudutlainkaan. Päijänteen ja Saimaan yhdistävän Mäntyharjun kanavan pituus olisi linjauksesta riippuen 90-120 kilometriä, sulkuja tarvittaisiin 6-7. Suunnittelun tärkeimmiksi tavoitteiksi ilmoitettiin muun muassa luonnon monimuotoi suuden turvaaminen sekä maiseman ja kulttuurihistorian arvojen säilyttäminen. Mutta missä ennen oli rehevä viita ja laulaa helkytti satakieli, siinä hautoo kiuru neljää munaansa, vain kuuden metrin päässä jyrisevän ajoradan reunasta! JUHA HONKALA ista Linjauksia E 18:lla Turun ja Pietarin välinen moottoritie E 1 8 hakee Uudellamaalla reittiään Lahnajärven ja Lohjan välil lä. Niinpä joiltakin reiteiltä arviointi on löytänyt "arvokkaita" kohteita, joita pitäisi välttää. Koska tien rakentaminen tekee tavoitteet mahdottomiksi saavuttaa, ne tarkoittanevat pyrkimistä haittojen minimoimiseen. Myös kottaraista ja räkättirastasta suosivat alueen viherrakentam iseen käytetyt matalakasvuiset heinäkasvit Ihmisen silmän iloksi tienpientareille on muotoiltu vesilampareita. Laaksot ovat olleet peltoina satoja vuosia, ja osa metsistä on saanut kehittyä hakkaamattomina jopa 50-1 00 vuotta. Raatin kylän kohdalla maasto on laaksojen pohjalla 40 metriä ja kallioiden laella 11 metriä merenpinnan yläpuolella. Käytännössä tuskin edes tämä onnistuu . Arviossa esitetään muun muassa, että eräs paljaaksi hakattu metsälaikku on luonnoltaan arvokas. Metsänhoitoyhdistyksen arvokkaaksi toteamaa metsäaluetta YVA ei tunne. Hienoksi pähkinärinnelehdoksi kuvatussa metsässä on muutama pähkinäpensas. Muuten myrkyt lähtevät liikkeelle jos eivät rakennusvaiheessa, niin kanavaa käytettäessä." HARRI MANNONEN monimuotoisuus on sen sijaan kärsinyt, si llä pesivien lajien määrä on laskussa ja joidenkin lajien kohdalla voidaan puhua täydellisestä romahduksesta. Västäräkki on toinen voittaja; lukuisten siltojen alta löytyy pesäpaikan sija helposti. Moottoritien Laiskalammen lähelle tuovassa vaihtoehdossa ei mainita rakentamisen mahdollisista vaikutuksista lampeen. Maisemat ovat hyvin arkoja muutoksil le. Harvinaisia kalliokasveja ja arvokkaita jyrkänteiden alustoja ei ole huomattu Tuija Pakkasmaa-Pietilä katselee linjausvaihtoehtoja Raatin kylässä, missä hänen sukunsa on viljellyt samaa tilaa yli 350 vuotta. Mutta ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin: muualla taantuneet avomaiden linnut ovat hyötyneet uusista maisemista. Suunnittelijat halusivat vielä kerran esittää mahdollisia reittejä ja kuulla niistä asukkaiden kommentteja. Kalliot putoavat paikoin jyrkänteinä , joiden alla on lehtoja ja lehtokorpia. Esimerkiksi sirittäjälle soveliaat elinympäristöt ovat hävinneet, ja näin ollen myös sirittäjät ovat huvenneet vain kymmenesosaan entisestä. Tuli tie mihin kohtaan hyvänsä, osa asukkaista on varmasti tyytymättömiä. Asukkaiden mieltä jäytävät epäilykset, joiden mukaan vaihtoehdot on tutkittu puutteellisesti ja päämäärähakuisesti . Moottoritie leikkaa koillisesta lounaaseen suuntautuvat kallioharjanteet ja laaksot kohtisuoraan. Kymijoen kanavasta kaavaillaan noin 90 kilometrin pituista. "Lisäksi kanava edellyttäisi Kymijoen pohjan saastuneen sedimentin poistamista. Pääsuunta on toki selvillä, mutta yksityiskohdissa riittää hiomista. JUHA VALSTE 15. Puronvarren upea saniaislehtokorpi on jäänyt kokonaan mainitsematta. Kivitasku rakastaa tienlaiteiden ympäristötaidetta, kivirakennelmien kätköistä kun löytyy pesäonkaloita ja näkymät ovat avarat! Näkymä rakentamattomalle Kymijoelle litissä. Poikasiaan niissä uittavat telkät ja sinisorsat. taisiin ylittämään täyttömaamassojen avulla. Ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) ei ole raportoitu rehellisesti nykyistä tilannetta eikä eri vaihtoehtoja ole tutkittu yhtä tarkasti . Nummella järjestettiin toukokuun lopulla ti laisuus, jossa asukkaille esiteltiin moottoritien linjausvaihtoehtoja erityisesti Raatin kylän kohdalla. Aja 1kavat mielipiteitä "Kym ijoki on valjastettu voimalaitoksilla, mutta niiden välillä on ihan normaalia jokiluontoa. Esittelytilaisuuden kartat näyttivät, että Raatin kylän kohdalla tielle on vielä useita vaihtoehtoja. Vähemmän nirsoista pajulinnuistakin on joka neljäs saanut muuttaa muualle. Yksi niistä saattaisi kulkea osan matkasta tunnelissa, muut vievät tien mäkien läpi syvissä leikkauksissa
Nyt kotisirkka on taas yleistynyt. Metsähallitus selvittää alueen luontoarvot tänä Sami Wilkman on Greenpeace Suomen edustaja . Klaanissa aikuiset eivät välttämättä ole läheistä sukua keskenään. Joskus mäyräryhmät koostuvat pelkistä uroksista tai naaraista. 16 Mäyräklaanissa jaetaan Yhden mäyräreviiri n alueella elävää ryhmää kutsuaan klaaniksi , koska siihen kuuluu useita aikuisia uroksia ja naaraita. "Nyt pyritään ensin hankkimaan tietoa kuivakäymälöistä, maasuodatuksesta, virtsan erottelusysteemeistä ja muista ekologisista vaihtoehdoista. Kesäkuussa Greenpeace luovutti Luonnonsuojeluliiton ja muiden ympäristöjärjestöjen kanssa Uusiutuva energiapolitiikka -raportin kauppaja teollisuusministeri Erkki Tuomiojalle. Kotisirkka (Acheta domestica). Totutun käsityksen mukaisesti mäyräklaanissa lisääntyy vain johtajanaaras. Jätteitä hyödynnettäisiin eritoten maataloudessa lannoitteena. kesänä uudelleen. TAPANI VEISTOLA Greenpeace Pohjola, Kaisaniemenkatu 1 C 1 7 3, 00 100 Helsinki, puh. Rahoituksesta suurin osa on Euroopan unionin Leader-tukea. Suomessa mäyrät harvemmin klaaniutuvat, koska mäyriä on meillä sangen harvassa ja laumautumisen mukanaan tuomat edut ovat vähäiset. "Tänä vuonna Greenpeace keskittyy Suomessa vanhoihin metsiin ja energia-asioihin", Sami Wilkman kertoo. Agenda 21 -ryhmän käynnistämä projekti kestää 2000 syksyyn ja työllistää yhden henkilön. 1970-luvulla kotisirkasta tehtiin vain muutama havainto. Vain yhden yksilön lisääntymisen on oletettu olevan sopeutuma alueen "liikakansoitukseen": valmiiksi tiheille alueille on turha synnyttää ylenmäärin mäyränpoikia. Sitä vastoin esimerkiksi Brittein saarilla mäyrät voivat lyöttäytyä jopa yli kymmenen yksilön lössiksi. Jokunen sirkka kiipesi myös yläkertaan , mutta siellä ne eivät innostuneet sirittämään . Espanjalaiset tutkijat ovat havainneet mäyräklaanin Kotisirkat alivuokralaisir Muutettuani hirsitaloon Rääkkylään aloin ihmetellä alakerran vesipumpusta kuuluvaa kirskahtelua. Greenpeace tuli takaisin JARMO PASANEN Greenpeace avasi keväällä uuden toimiston Helsingin ydinkeskustassa. Muutamat viljelijät ovat jo ilmoittautuneet halukkaiksi kokeiluun. Raportin mukaan hiilidioksidipäästöjen vähentäminen onnistuu ilman uutta ydintai vesivoimaa uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta lisäämällä. Niitä onkin leikkisästi kutsuttu luostareiksi. Kotisirkathan ne siellä lauloivat! Useimmiten kotisirkan siritystä kuului alakerran palomuurin raosta tai vesipumpun vierestä. Toisessa vaiheessa kerättyä tietoa levitettäisiin kuntalaisille ja kesäasukkaille. Tällaiset ratkaisut kiinnostavat ihmisiä, mutta niistä tiedetään yllättävän vähän", kertoo kunnanjohtaja Jouko Mäkinen. Kun lämmitin illalla uunin, ääni muuttui korkeammaksi ja säännöllisemmäksi sirahteluksi. Pehmeämmillä paikoilla jätevesiä on tähän asti puhdistettu jonkin verran imeyttämällä ne sakokaivoista maaperään. Sadantuhannen jäsenen Greenpeace Pohjolalla on toimisto myös Kööpenhaminassa , Oslossa ja Tukholmassa. Syyksi epäiltiin rakennusten hygienian paranemista ja huoneilman kuivumista. Kukkuri on yksi esimerkki hakkuiden uhkaamista suojelunarvoisista valtionmetsistä, joiden säilyttämistä ympäristöjärjestöt ovat vaatineet. Greenpeacen Suomen edustaja on aikaisemmin Dodon puheenjohtajana ja tietokonealalla tuotepäällikkönä toiminut Sami Wilkman. 800 asukkaan ja noin 400 talouden Västanfjärdissä ei ole keskitettyä viemäröintijärjestelmää eikä jätevesienpuhdistamoa. "Kotisirkkojahan myydään eläinkaupoissa muun muassa liskojen ravinnoksi. (09) 684 37540, faksi (09) 684 37541 , www.greenpeace.fi. Se oli Suomessa yleinen 1 800-luvulla, mutta harvinaistui tämän vuosisadan alussa nopeasti. Lisäksi lämpimät talvet 1990-luvulla ovat edesauttaneet kotisirkkojen Suomen valloitusta." Kotisirkkakoiraat ääntelevät pääasiassa öisin , ja niiden siritys SUOMEN LUONTO 8/99. Tutkija Jaakko Kullberg Helsingin yliopistosta epäilee, että syynä saattaa olla 1980-luvun lopulla alkanut lemmikkieläininnostus. Niiden rakentamista pidetään hankalana, koska asutus on hajallaan ja maaperä kallioista. Keskuslämmitystä sirkat eivät tuntuneet sietävän lainkaan. Västanfjärd haluaa päästöttömäksi Kemiön saaren eteläkärjessä nököttävässä Västanfjärdin kunnassa on aloitettu Päästötön kunta -hanke, jossa kerätään tietoa ja kokemuksia ympäristöä säästävästä jätevesien käsittelystä ja käymäläratkaisuista. Päästöttömyys on tavoitteena 5-20 vuoden kuluessa. on sirkkojen heimon ainoa meillä säännöllisesti tavattava laji. Keväällä Greenpeace pysäytti Metsähallituksen hakkuut Hyrynsalmen Kukkurissa. Toisinaan aikuisia sirkkoja löytyi pesualtaasta, josta ne eivät päässeet omin avuin pois
JERE MALINEN ötökkää samaan tapaan kuin vaikkapa torakkaa. lisääntymispuuhissa tieteelle ennen tuntemattomia piirteitä . Seuraava hyvä kuusenkäpyvuosi on mielenkiintoinen, varsinkin jos poikkeuksena täh än kevääseen on myös koi vun ja lepän norkkoja. Niitä oli lähes mahdotonta erottaa karikkeesta. Al le 20 asteen lämmössä toukat kuolevat. "Nehän ovat varsin viehättäviä otuksia." JARI VESTERINEN Kotisirkka on litteä, kellanruskea otus. Sen sijaan johtajanaaras synnytti kolme tervettä pikku mäyrää. Pentunsa keskenmenossa menettänyt nuori naaras adoptoi yhden johtajanaaraan poikasista. Vuosina 1 996-97 tutkitun klaani n naaraista kolme tuli kantaviksi. Tilanne näytti todella huolestuttavalta. Kuusensiementen lenninsiipien jäänteet ja tummat siemennokareet jätöksissä viittaavat värin ohella kuusensiementen syöntiin, vaikka kirjoista en ole löytänyt mainintaa asiasta. Siementen lisäksi ruokavalioon oli kuulunut myös silmuja ja oksan kärkiä. Silloin selvinnee, ovatko kuusensiemenet vain hätäravintoa, jonkinlaista liito-oravien pettuleipää. Loppukesällä pennut alkavat liikkua pesän ympäristössä emon vanavedessä. En tiedä miten liito-oravat selvisivät talvesta. Keskenmenot ja alhaisempi lisääntymisteho ovat tyypillisiä lähes kaikilla yhteisöissä elävillä eläinlajeilla. tovastuu Suomessa mäyriä on niin vähän , ettei klaaneja synny. Kun on kyse näinkin kehittyneestä nisäkäslajista, olen varma, että yksilölliset erot ravinnon käytössä ovat suuret. Lehtipuiden norkkoja ei ollut Lounais-Suomessa juuri ollenkaan, eikä tavanomaisten ruokapuiden alla näkynyt merkkejä papanoista. Kotisirkat vi ihtyvät lämpimässä. Mäyrien apurikäyttäytymisen tekee oudoksi viirunaamojen sukusiteiden puuttuminen. Jotkut rien toimet tekeekin synnytysten jälkeinen puuhai lu. Se juoksee nopeasti ja piileskelee lämpimissä paikoissa. Sirittäessään sirkka pitää siipiään hieman koholla ja hankaa oikean etusiiven alapinnan hammasriviä vasemman etusiiven takareunan harjannetta vasten. 17. Luonto yllättää Kun liito-orava sukupuuttoon kuoli JAAKKO HEINONEN K aikissa kuvauksissa liito-oravan papanoita luonnehditaan tyypillisen kellertäviksi , mutta siitäkin säännöstä näyttää olevan poikkeus. Miksi elättää naapurin lapsia. "Kotisirkkoja ei ole mitään syytä vainota", Kullberg huudahtaa. Kesällä tummat papanat muuttuivat vaalean lehtivihreän värisiksi, mutta "oikean värinsä" ne saavat ilmeisesti vasta, kun uudet norkot valmistuvat lehtipuihin. Kummalliseksi mäyon korkeaa ja voimakasta. Meillä mäyränaaras hoitaa omat pentunsa. Viime kevät sen osoitti . Klaanin sisäisessä arvojärjestyksessä alemmista naaraista toisel le tuli keskenmeno ja toinen synnytti vain yhden poikasen [kaksi sikiötä). Kotisirkka syö ruoantähteitä, kuolleita hyönteisiä se.kä nahkaa, tekstiilejä ja jopa paperia. Naaras munii 200-300 munaa, jotka kehittyvät aikuisiksi suotuisissa oloissa. Harvinainen ja äkillinen liito-oravan papanoiden värin muuttuminen violetin tummanruskeaksi valkoisin kirjailuin oli merkki si itä, että liito-oravat olivat siirtyneet hätäravintoon, kuusensiemeniin . Koiraat laulelevat rytmikkäästi sirittäen. Ulosteissa oli puukuituja. Olivatko liito-oravat tyystin menehtyneet. Lisäksi kaikki klaanin naaraat imettivät kaikkia poikasia, erityisesti silloin kun pentujen biologiset vanhemmat olivat käymässä pesäluolaston ulkopuolella. Johtajanaaras hedelmöittyi ensimmäisenä , ja sen sikiömäärä oli korkein [kolme] . Vastaava ilmiö tunnetaan esimerkiksi ketuilla ja majavilla , ja sitä kutsutaan apurikäyttäytymiseksi. Myöhemmin papanoita sitten löytyi pesäpuiden alta, mutta aivan kumman värisinä . Kotisirkan laulua kuunnellaan vapaaehtoisesti monessa kodissa. Joku toinen liito-orava ei taatusti kuusensiemeniin koske kuin vahingossa
Alle neljän hehtaarin puutarhaj, puistotilkku, Tilkan tontti, halutaar rakentaa täyteen kerrostaloja Vastakkain ovat Helsingin kaupunk ja tontin ympärillä asuvat Kaupunki tuskailee asuntopulaansa Asukkaat ovat huolestuneit, ympäristönsä rumentumisesta ALICE KARLSSON
Uusia asukkaita haaliessaan kaupunki näkee rakennusmaana vähäisimmätkin vihreät tilkut. Mikko Niemen muistelema Taavetti Laitinen oli professori, aikansa originelli ja taiteilijoiden suosima lääkäri. Useille muillekin paikka on tuttu maamerkki tultaessa pohjoisesta Helsingin keskustaan. Taavetti Laitisen lepoja virkistyskodiksi rakennuttama jugendtyylinen rakennus 1 91 8. Asukkaita ei huolittu mukaan suunnitteluun Helsinki paisuu. • a1ste u l asta T ilkan juuret ulottuvat 1900-luvun alkuun. 56 000 markan budjetilla syntyy kaksikerroksinen jugendtyylinen rakennus. Tilkan sairaalaa ymparo1 puutarhato ntti, vihreä keidas meluisan Mannerheimintien ja t11v11st1 rakennetun, noin 8000 asukkaan Pikku-Huopalahden alueen välissä. Tontin Vanhat tammet kertovat Tilkan puutarhatontin pitkästä historiasta. Avara ympäristö kuuluu olennaisesti funkkistyyliseen rakennukseen. Näin kirjoittaa professori M ikko Niemi Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecim-lehdessä viime vuoden joulukuussa. Hän myy kuitenkin jo 1913 laitoksensa valtiolle, joka myöhemmin rakennuttaa paikalle sotilassairaalan". Tilkan puutarhatontin lähtölaskenta alkoi, kun tontin omistaja puolustusministeriö pyysi kesäkuussa 1997 kaupunkia "muuttamaan tontin käyttötarkoitusta alueen muuhun maankäyttöön ja ympäröivään kaupunkirakenteeseen soveltuvaksi". Seuraavana vuonna Laitinen alkaa rakennuttaa tilkulleen lepoja virkistyskotia. Kaupunki vastasi puolustusministeriön pyyntöön nopeasti. Tontin nimi Tilkka äng' on helsinkiläistä paikallisruotsia ja laina suomen sanasta, joka tarkoittaa pientä peltotilkkua. Talo purettiin 1 980-luvun alussa. Nyt uhanalaisena on vanha puutarha omenapuineen ja marjapensaineen. :'5 ii: :::, :'5 <( ::; 0: g. Se laati alueelle kaavan, jonka mukaan tontille rakennettaisiin kerrostaloja noin 800 asukkaalle. Sairaala tarvitsee puutarhansa. Sen on suunnitellut arkkitehti Olavi Sortta, ja rakennus on seissyt paikallaan jo yli 60 vuotta. Funktionalistista rakennustyyliä edustavan sairaalan vanha osa on rakennushistoriallisesti arvokas. Funkkisrakennus puutarhassa Tilkan sairaalan tuntevat ainakin lähes kaikki armeijan käyneet. Viihtyisä lepokoti purettiin vasta 1980-luvun alussa. "Vuonna 1907 Taavetti Laitinen ( 18661941) vuokraa Meilahdesta pienen maa-alueen
Kasvitieteilijä Virpi Aalto on töittensä jälkeen käynyt tutkimassa alueen kasvillisuuden, ja ornitologi Matti Koivula on laskenut linnut. Aallon ja Koivulan mielestä on silti väärin, että alueita arvotetaan vain lajiston perusteella. "Ensimmäisessä alue rakennetaan nykyisen suunnitelman mukaan. "Kun Tilkan tontille annettiin aikoinaan rakennusoikeus, oli melkein koko ympäristö pelkkää viheraSUOMEN LUO TO 8/99. Eipä silti, etteikö tontilla olisi sekä linnustollista että kasvistollista merkitystä. "jos harvinaisia tai uhanalaisia lajeja ei löydy, tuntuu siltä, ettei paikalla ole mitään arvoa." juuri näin on käynyt Tilkan tontille. julki tuotiin yksi vaihtoehto: täyteen rakennettu kerrostaloslummi, jonka sekaan ja alle hukkuu niin Tilkan sairaalan torni kuin vanha puutarhakin. Pikku-Huopalahden asukasyhdistys oli tietoinen tontin kaavoituksesta, mutta sitä ei haluttu ottaa mukaan alueen suunnitteluun. Tilkan tontista annetut lausunnot pohjautuvat van hoihin tietoihin. Pikku-Huopalahden asukasyhdistyksen puheenjohtajan, arkkitehti Kenny Hytösen mukaan vaihtoehtoja on kuitenkin ainakin kolme. Kaipa sitä jokainen ikkunastaan katsoo mieluummin kaunista kuin rumaa maisemaa", sanovat Aalto ja Koivula. "jos kaikki lausunnonantajat ovat kaupungin virkamiehiä, niin he ovat kyllä hyvin varovaisia sanoissaan", Hytönen toteaa. Asukasyhdistyksen jäsen Tiina Tarkkanen kyseli jo viime syksynä kaavoitusosastolta, voisiko asiasta keskustella yhdessä. jos kaavaalueella on vaikkapa hienoa puustoa, pitäisi lausunnossa uskaltaa sanoa, että se on säilyttämisen arvoista. "Puiston säilyttämisen perusteeksi pitäisi riittää se, että se tekee maiseman miellyttäväksi ja kauniiksi. Muun muassa Helsingin ympäristökeskus puoltaa alueen rakentamista sillä perusteella, ettei siellä ole "arvokkaiksi kasvillisuustai linnustokohteiksi määriteltyjä kohteita". Kaavoittaja ilmoitti, ettei hän esittele keskeneräistä työtä. "Tilkan sairaalan funkkistorni tarvitsee ympärilleen tilaa, arkkitehti Kenny Hytönen sanoo. Toinen vaihtoehto on se, että rakennusoikeutta alennetaan reilusti, jolloin puiston keskeiset osat ja näkymä Tilkan päärakennukseen säilyvät." "T aiot eivät myöskään saisi olla liian korkeita, jotta sairaalan tornimaisuus säilyisi", hän jatkaa. Lintukeskittymä ja kulttuurikasveja Tilkan tontin uhka on saanut vapaaehtoiset liikkeelle. Tilkan tontti on myös yllättävän vaihteleva alue. Kaksi jälkimmäistä vaihtoehtoa maksai20 sivat kaupungille ison tukun rahaa, sillä valtiolle olisi maksettava korvauksia menetetystä rakennusoikeudesta. "Kasviston tekevät mielenkiintoiseksi monet kulttuurikasvit, ihmisen seuralaiset", Aalto kertoo. "Tämähän on vanha puutarha, joten on selvää, että puutarhakasveja on paljon." Puistossa kasvaa liki 200 kasvilajia, näkyvimpinä ovat isot tammet, vaahterat, pihlajat, pähkinäpensaat ja omenapuut. "Ennemminkin ne voisivat reunustaa alueen ja muodostaa ikään kuin jalustan tornille." Kolmannen vaihtoehdon mukaan Tilkan tontti kaavoitettaisiin puistoksi kuten on ehdotettukin. Näin siksi, ettei kukaan pääsisi sanomaan, ettei alueella olisi minkäänlaisia luontoarvoja. "ja vaikka mitään harvinaisia lajeja ei alkukesästä löytynytkään, kyllä tällä merkitystä on." Koivula löysi tontilta kaikkiaan 13 pesivää lintulajia, ja ruokavieraineen lajiston luku nousee noin 30:een. "Täällä on selvä linnustollinen keskittymä", Koivula sanoo. Kun Pikku-Huopalahtea on rakennettu, on myös tämän tontin tilanne muuttunut. "Puutarhan keskeiset osat voitaisiin mainiosti säilyttää maltillisella rakentamisella." uusi asemakaava hyväksyttiin Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa joulukuussa 1998. On lehtopainannetta, kalliota, metsäkasvillisuutta ja niittyä. Asiaa pitäisi Hytösen mielestä arvioida ihan uudella tavalla. Lausuntojen tarkoitus on antaa kaavan tekijälle osviittaa. Yhdistys pääsi sanomaan sanasensa vasta, kun kaavaehdotus oli valmis. Lausunnot pohjautuvat vanhoihin tietoihin Kaavoitus käynnistyy Helsingissä siten, että kaupunginhallitus päättää, mistä lausunnot pyydetään